ALPUAN KYLÄSUUNNITELMA 2012-2017

ALPUAN KYLÄSUUNNITELMA 2012-2017 (laadittu 2011, päivitetty 7/2012) Mottomme: Menestys on matka, ei määränpää. (Ben Sweetland)

ALKUSANAT Kyläsuunnitelmaa ovat työstäneet kylätoimintayhdistyksen hallitus ja muut alpualaiset yhteistyössä PSK-Aikuisopiston Kipinää kylille hankkeen kanssa. Suunnitelmaa työstettiin Miia Latvalan johdolla vuoden 2011 aikana. Kyläläiset kokoontuivat useita kertoja suunnitteluiltoihin. Suunnitelmaa päivitettiin heinäkuussa 2012. Suunnitelman alkuosassa esitellään kylän historia ja sijainti ja kuvaillaan kylän nykytilanne. Loppuosassa on kyläläisten asettamat lähivuosien kehittämistavoitteet. Tavoitteista ja aikataulutuksesta on tehty loppuun tiivistelmä. Talkooporukka miettii, mihin päiväkodin hiekkalaatikko olisi hyvä laittaa (kesä 2012).

TAVOITTEEMME JA ARVOMME Tavoitteemme on luoda Alpuan kylästä joukkue, jossa jokainen tukee toinen toistaan saavuttamaan yhteisesti sovitut tavoitteet, sillä ethän voi valaista soihdulla toisen polkua valaisematta myös omaa tietäsi. (Ben Sweetland) Toimintaamme ovat ohjaamassa seuraavat arvot: Yhteisöllisyys - Toiminnan avoimuus Rohkeus Luotettavuus - Luovuus Suvaitsevaisuus Jääkiekkokaukalon pystytystalkoot. Lapset tuovat jäätelöä Kalmastin männikön talkoolaiselle.

1 HISTORIA Alpuan esihistoriaa Vihanti kuuluu esihistoriallisten esinelöytöjen perusteella Pohjois-Pohjanmaan merkittävimpiin kivikautisiin asuinpaikkoihin. Asuinpaikkoja on Vihannissa rekisteröity viimeisten tutkimusten mukaan peräti viisikymmentä, niistä Alpuassa kymmenkunta. Vihannista on löydetty sadalta löytöpaikalta yli 500 eri aikakausiin kuuluvaa esihistoriallista esinettä. Alpuasta Neva-Taskilan pellosta löydetty liuskeinen, kauttaaltaan hiottu keihäänkärki kuuluu ns. Suomusjärven kulttuurin piiriin ja se todistaa asutuksesta Alpuassa jo 5500 vuotta ekr. Löydös on vanhin Raahen tienoon eli entisen Salon emäpitäjän alueelta. Varhaismetallikauteen liittyvänä Alpuanjärven vesijättöalueelta on löydetty saviastian reunapala sekä yhdestä puusta koverretun ruuhen jäännökset, jotka on sijoitettu varhaiseen metallikauteen eli ne kertovat ihmisten liikuskelleen ja mahdollisesti myös asuneen täällä myös 3000 4000 vuotta ekr. Silloin on eletty ns. kivikauden suurta kesää, jolloin Suomessakin on ollut Keski- Euroopan keskilämpötilat ja jalopuita kasvaneet lehtimetsät viihtyneet myös täällä pohjoisessa, kertoo Raahen tienoon historia I. Pohjois-Pohjanmaan erämaihin on vakinainen asutus levinnyt sekä rannikolta että sisämaasta. Itälänsisuuntainen Alpuanharju on ollut hyvä kulkureitti. Harjun pulppuavat lähteet ovat juottaneet janoiset ja järvi on tarjonnut kalaa ravinnoksi. Alpua on ollut kauppamiehille virkistävä lepopaikka ja erämiehille mitä mainioin leiriytymispaikka. Harjulta on silloin näkynyt siintävä järvenselkä, niemien nokat ja hiekkarannat. Alpua saa nimen ja rajat Vihannin Alpuan kylä on erotettu Ainalin kylästä omaksi alueekseen vuonna 1563, jolloin Alpuassa on asunut kolme talonpoikaa, kaksi Kotilaisen veljestä ja Huotari. Kirjatietojen mukaan jo vuoden 1585 paikkeilla on Alpuassa kalastuksen ja metsästyksen lisäksi ollut rukiin ja ohran viljelyä runsaat 6 hehtaaria eli silloisen pinta-ala määrityksen mukaan 64 panninalaa. Kylän asutus on kasvanut aaltoillen. Aikakausi 1500-luvun lopulta aina 1800-luvun lopulle tunnetaan kylmänä jaksona, jota pieneksi jääkaudeksikin kutsutaan ja se on koetellut maanviljelystä. Katovuosien lisäksi asuttujen talojen määrään ovat vaikuttaneet isovihan vainovuodet ja Suomen sota. Isoviha tyhjensi 16 talouden Alpuankylän niin, että vain yhden talon tiedetään pelastuneen. Mutta jo 1730 Alpuaa on taas asuttanut 19 taloutta ja kuusikymmentä vuotta myöhemmin asuttuja paikkoja on ollut 27. Talollisten lisäksi Alpuassa asui tuolloin nimismies Sparman perheineen, torppari Alman, yksi sotilaan vaimo ja pari löysäläistä eli kuljeskelevaa maatyöläistä. Historiatiedoista käy myös ilmi, että useissa taloissa saattoi asua 2-3 samannimistä perhettä.

Etenkin 1800-luku on ollut ankaraa aikaa ja syynä ovat olleet 1808 09 käyty Suomen sota ja suuret nälkävuodet 1867 68. Tuona ankarana aikana ovat Alpuan isännät aloittaneet 9 neliökilometrin laajuisen Alpuan järven kuivatusoperaation, mikä saattoi lieventää nälkävuosien ankaruutta kylässä. Alpuassa uskottiin tulevaisuuteen ja 1800-luvun viimeinen kymmenluku oli nousun ja kehityksen aikaa. Asukasmäärä kasvoi ja sivistyshalu nosti päätään. Silloin perustettiin koulupiirit ja kehittyivät uudet omavaraiset kyläkunnat. Nimistöstä selviää, että Alpuan kylä oli laaja. Vielä runsas sata vuotta sitten Vihannista mainittiin kirkonkylän lisäksi vain Alpuan ja Ilveskorven kylät. Alpuassa oli vuonna 1895 kuusikymmentä taloutta ja torpparit päälle. Väkirikkainta aikaa kylä eli 1970-luvulla, kun kaivoskin kartutti kylän asukasmäärää. Silloin Alpuassa jaettiin postia 230 talouteen. Alpuan kirkkokivi on tarun mukaan ollut kerjäläismunkkien saarnapaikka. Polkuja ja kirkkotietä pitkin Erämiesten polut ja karjalaisten kauppamiesten reitit ovat kulkeneet Alpuan harjua itään ja länteen. Harjua noudatteleva kirkkotie oli ainoa väylä vuonna 1689 valmistuneeseen ensimmäiseen kirkkoon ja 1784 rakennettuun uudempaan temppeliin. Vielä 1865, kun Vihannin kunta perustettiin ja rautatie avasi reitit maailmalle, olivat alpualaiset kirkkotien varassa. Alpualaiset halusivat tien Vihannin kirkolta Haapavedelle sillä perusteella, että Alpua käsittää kolmanneksen kunnan pinta-alasta ja vaativat: Kylällä on 60 savua ja koko joukko torppareita ja se on vielä ilman tietä kunnan ainoalle liikepaikalle, rautatielle ja kirkkoon. 4.3.1885 kuntakokous oli hylännyt alpualaisten esityksen. Myönteinen päätös kylätien rakentamisesta on saatu vasta 12.2.1900, jonka jälkeen Alpuasta on rakennettu tie Vihannin kirkolle, Ilveskorpeen, Paavolaan ja Haapavedelle. Vilmingon tie rakennettiin samaan aikaan, sillä Luohuanjoen yläjuoksulle oli kehittynyt Alpuan tilojen maille runsaasti vaurasta torppari asutusta. Vihantiin perustettu kotiseutuyhdistys istutti Alpuan keskustaan tien varteen vuonna 1947 koivut, jotka ovat kasvaneet komeiksi puiksi ja säilyneet meidän päiviimme saakka. Alpua osuustoiminnan ja yrittämisen kehto Alpua on ollut osuustoiminnan kehto Vihannissa. Alpuanjärven kuivatusyhtiö on ollut ensimmäinen yhteinen hanke jo 150 vuotta sitten. Osuuspankkiaate virisi täällä ensimmäisenä, samoin osuuskauppa. Alpua oli ensimmäinen Revonsähkön muuntopiiri.

Unohtaa ei myöskään sovi, että juuri Alpuan ja Lumimetsän miesten ansiosta löytyi Vihannin malmi ja syntyi kokonainen uusi kylä Vihantiin, ja että ainoa vihantilainen kansanedustaja on ollut myös alpualainen; kunnallisneuvos Juho Pyörälä vuosina 1914 1923. Alpuan osuuskassa perustettiin 1905. Osuuskassa toiminta vakiintui varsinaisesti 1915. Vuonna 1930 Alpuan Osuuskassaan liitettiin Ilveskorven ja Vihannin Osuuskassat. Vihannin Osuuskassaksi nimi muutettiin vuonna 1939. Alpuan nuorisoseura perustettiin 1903 ja maamiesseura 1905. Vuosisadan alussa kylässä oli myös kaksi osuuskaupan myymälää, joista Oskari Klemetin (1900 1996) mukaan Vihannin osuuskauppa sai alkunsa. Vuosisadan alku kymmenellä Juho Lumiaho (1876 1947) rakennutti höyrykäyttöisen saha- ja myllylaitoksen. Lumiaholla oli myös turveyritystoimintaa ja hän oli osakkaana Haisun punamultayrityksessä. Hänen pojanpoikansa ovat saaneet aikaan Vihannin suurimman perheyrityksen Lumiahon Murskaus Oy:n. Autokantaan Alpua siirtyi 1924 ja autoyrittäjyyttä on kylässä edelleen. Löytyvät Alpuanharjun pohjavedet, suuri maanalainen järvi Alpuan alue kuuluu maamme parhaimpiin pohjavesialueisiin. Harju on syntynyt mannerjään sulamisvaiheen aikana jäätikköjoen kohdalle. Joessa virrannut vesi on muovannut ja lajitellut jään seassa ollutta maa-ainesta niin, että on muodostunut hyvin vettä johtava sora ja hiekka kerros. Harjumuodostuman alapuoliset osat ovat kuin pohjaton kaivo, maanalainen järvi. Kun Vihannin kaivos etsi rikastusprosessiin tarvittavia suuria vesimääriä 1951 52, suunniteltiin Alpuanjärven vesittämistä. Järven vesityssuunnitelma raukesi, mutta ei niin pahaa, ettei jotain hyvääkin. Silloin löytyivät Alpuanharjun pohjavesivarat. Kaivoksen tuotantoaika 1954 1992 oli perusteellinen koepumppaus, jonka Vihannin Vesi on voinut käyttää hyväkseen. Kaivoksen vedenoton ansiosta Alpuankylän taloudet saivat vesijohtoveden jo 1950-luvulla. Ennen nykyisten pumppaamoiden ja vesijohtojen aikaa vettä nostettiin omista kaivoista käsipumpuilla tai tuulivoimalla karjalle ja ihmisille. Alpuanharjun vedestä nauttivat kymmenet tuhannet ihmiset Vihannin ympäristössä ja se on esimerkiksi Vihannin perunatehtaan elinehto. Aurinkoinen Alpuan kylä Liki 450 vuotta vanha kylä oli tunnettu aikoinaan laajasta järvestään ja harjustaan. Alpuan taakse jäänyttä vuosisataa voi hyvinkin nimittää maitokaudeksi, koska lypsykarjatalous on ollut voimakasta ja meijeritoiminta sen mukaista aina 1980-luvun lopulle saakka. Järven kuivatustyö käynnistyi 1820 luvulla, kun päättäväiset isännät katkaisivat Alpuanharjun ja johtivat järven tulvavesiä harjun toiselle puolelle pelloilleen. Vähensivät näin keväisiä tulvia, pääsivät aikaisemmin kylvämään ja saivat syksyn hallavahingot vähäisemmiksi. Se on ollut

armoton urakka lapiomiehille. Virallisesti järven kuivatus alkoi vuonna 1854, jolloin kuviteltiin, että järvi saadaan tyhjenemään Alpuanojaa myöten Vihannin jokeen, Piipsanjokeen, edelleen Pyhäjokeen ja mereen. Maalaisjärki osoittautui kirjaviisautta paremmaksi ja 1860-luvulla päädyttiin syventämään vanhaa mäentaustan kanavaa ja johtamaan järven vedet Luohuanjoen kautta Siikajokeen ja mereen. Järviojaa jouduttiin leventämään ja syventämään. Viimeinen perkaus on tehty 1936 38, silloinkin vielä lapiotyönä. Lopullisesti ei tuo komea järvi kuitenkaan taipunut. Sitä yritettiin kuivattaa 120 vuotta, mutta työ on vieläkin kesken. Alpuanjärven kuivatus on aikoinaan ollut kylälle hyvin merkittävä ja tuloksia tuottava asia. Ainoaksi vaurastumiskeinoksi nähtiin silloin karjatalous ja sitä varten luonnon niittyjen lisääminen. Vielä kuivatuksen loppuaikanakaan ei uskallettu edes uneksia, että karjalle kasvatettaisiin heinää ja muuta rehua lannoituksen voimin. Parhaaseen aikaan kerrotaan järviheinillä ruokitun 300 lehmää. Mutapohja lykkäsi järviheinää ja kortetta jo silloin, kun järvi vielä keskeltä lainehti, joten alueen voimakas maitokausi pääsi alkuun. 1950-luvulla järvelle nousivat suuret, komeat heinäsuovat. Alpuan voimeijerin laitteiston kauppakirja löytyy vuodelta 1891 ja perustuskirja on päivätty pari vuotta myöhemmin. Osuuskunnan osakkaina olivat maidon tuottajat. Meijeriin tuotiin kermaa myös Lumijärven perän ja Kuusiradin kermameijereistä. Alpuan meijeri tuotti voita niin paljon, että sitä vietiin 52 kg:n tammidritteleissä mm. Englantiin. Parhaana aikana sitä ajettiin kahdella hevosella joka viikko Vihannin asemalle. Alpuanseudun Osuusmeijeri perustettiin vuonna 1923. Siihen liittyivät aikaa myöten myös Lumimetsän ja Ilveskorven maidontuottajat. Myöhemmin maitoa ruvettiin keräämään lisäksi Oulaisten Piipsjärveltä ja Matkanivasta sekä Paavolan Luohualta. Meijerin isännöitsijänä toimi vuosikymmenet maanviljelijä Oskari Klemetti. Alpuan Osuusmeijerin toiminta loppui fuusioon Pohjolan Maidon kanssa vuonna 1992. Asutus- ja historiaperinnöiltään rikas Alpuan kylä paistattelee päivää harjunsa kupeessa, sen molemmilla puolilla. Se ei enää hötkyile itselleen omaa kirkkoa, kuten 250 vuotta sitten, vaikka harmitteleekin kuivattua järveään tänä päivänä enemmän kuin 50 vuotta sitten, jolloin karjatalous oli kylän voimatekijä. (Taimi Laitala 2004) Taimi Laitala (2005): Suur-Alpuasta kolmeksi. Alpuan, Lumimetsän ja Kuusiratin kyläkirja.

2 NYKYTILA Sijainti Alpua on Pohjois-Pohjanmaalla, Raahen kaupungissa sijaitseva kylä. Alpuan kylä on rakentunut kauniin männikköisen harjun ympärille. Vihanninkylälle on matkaa 13 km, josta pääsee junaan ja satamakin löytyy 50 km päästä, samoin Raahen keskusta. Lentokentälle Oulunsaloon tulee matkaa vajaa 80 km ja alle 100km on matkaa Ouluun. Kartassa näkyy Vihannin sijainti Suomen kartalla sekä entisen Vihannin kunnan kartta. Karttaan merkityt etäisyydet on mitattu Vihannista. Alpuasta Vihantiin on matkaa 13 km. Vuoden 2013 alusta Alpua on yksi Raahen kylistä. Alpuan kylään kuuluu Kangaskylä, Mäentausta, Paakkupää, Maaralansaari, Vilminko, Lumijärvi ja Haisunperä.

Asukkaat Alpuan asukasmäärä on 447 henkilöä ja ikäjakauma on: IKÄ LKM 0-6v. 31 7-13v. 42 14-18v. 38 19-65v. 228 66v. ja vanh. 90 Alpuan tapahtumat Tammikuussa muistetaan edellisvuonna syntyneitä vauvoja. Tammikuu: Vauvajuhla meijerinpirtillä (yllä kuva vauvajuhlasta v.2009) Maaliskuu: Kuutamohiihto Alpuan järvilaavulle, Sinkkihiihto Huhtikuu: Pääsiäiskokko Toukokuu: Kylän siivoustalkoot, Äitienpäiväjuhla (Koulu tai Nuorisoseura) Heinäkuu: Kesäkisat Nuorisoseuran kentällä

Elokuu: Alpuan Elomarkkinat Syyskuu: Syysretki Marraskuu: Hirvipeijaiset Joulukuu: Lähetysmyyjäiset (seurakunta) Kesällä 2011 alkanut pesisinnostus on kestänyt jo kaksi kesää. Pesäpalloa pelataan kesäisin viikolla monena iltana.

Kokoontumispaikkoja Nuorisoseuran talo (kuvat yllä.) Nuorisoseuran laajennuksen 1. vaihe aloitettiin vuoden 2011 syksyllä. Laajennusosaan tulee sisävessat ja uudistetut keittiötilat. Ovelle rakennetaan luiska. Remontin jälkeen seurantalo sopii entistä paremmin erilaisiin yleisötilaisuuksiin. Meijerinpirtti. Kunnan omistuksessa oleva kokoontumistila, jota käytetään ahkerasti mm. kokouspaikkana. Yläkerrassa yksi asunto. Hiihtomaja. Kunnan omistuksessa. Valaistut hiihtoladut hyvässä maastossa. Talvella 2011-2012 Vihantilaiset ry:n hankkeena rakennettiin rinteseen AlpuaParkin (temppurata lumilautailijoille). Alpuan koulu. 59:n oppilaan koulu lopetti toimintansa kevätlukukauden 2011 jälkeen kunnan säästöpaketin seurauksena. Kyläläiset ovat hankkineet kiinteistön omistukseensa. Koulurakennuksen omistaa Alpuan kehitys ry.

Suojelukohteita Alpuan alueella Kirkkokivi on tarun mukaan ollut kerjäläismunkkien saarnapaikka. Kalmastin männikön läpi siivilöityvä auringonvalo kruunasi männikön siistimistalkoot syksyllä 2012. - Kalmastin männikkö (kuvassa) - Kirkkokivi: muinaismuistolain mukaan suojeltu - Vareskuja kulttuurihistoriallinen kohde - Vanhoja pihapiirejä: Kontti, Iso-Äijälä

Alpuan hengen jättiläisiä - Hirvisalon pelimanni, Juho Palokangas - Impi Aronaho, kirjailija ja pakinoitsija - Heikki Salo, runoilija ja pelimanni - Alpuan kansanpelimannit: Aate Lumiaho (kaksirivinen), Kosti Breilin (viulu), Ilmari Niemelä (viulu), Onni Pyörälä (viulu) ja Matti Parkkila (triangeli) ALPUANSEUDUN YRITTÄJÄT Nimi Lumiahon Murskaus Oy P ja S Lumiaho Alpuan Valinta-Vinkki Ky Vihannin Vesi ja Lämpö Oy Antero Taskila Jorma Arvola Marko Vilminko Jaana Ikonen T:mi Juha Ikonen Kyllikki Möttönen Hannu Kotila Matti Vilminko Janne Taskila Jukka Koistinen Maatalousyhtymä Kauko, Timo ja Raimo Rankinen Pasi Harju Pekka Kilpimaa: Pohjolan erikoispinnoitus ky Toimiala Kiviainesten murskaus ja seulonta Kuljetukset ja maa-ainesten myynti Kyläkauppa LVI-urakointi Rakennusurakointi Metsäkoneurakointi Metsäkoneurakointi Hieroja, jalkojenhoidon ammattitutkinto Lämpöyritystoiminta, turveurakointi, koneurakointi Parturi-kampaamo, marjapensaat Kuorma-autoilija Hydrauliikka ja konekorjaus Kuljetusliike Tapiola-ryhmän vakuutukset Maa- ja metsätalous, lämmönmyynti Auto- ja konekorjaus Rakennusala

Susanna Arvola Alpuan Sora ja Murske Veljekset Sämpi Tmi M Koistinen Hiushoitola Tuccapark Kuljetukset ja maa-ainesten myynti Minikaivinkonetyöt Toimivia maatiloja Alpuassa on 19 kpl. Tuotantosuuntina lypsykarja, lihakarja, viljely, metsätalous, koneurakointi, lämpöyrittäjyys, rieskat ja juustot sekä perunanviljely. Palvelut Kyläkauppa Alpuan Valinta-Vinkit Vappu ja Kauko Vinkki aloittivat kauppatoiminnan Osuuskauppa Arinalta ostamassaan kauppakiinteistössä marraskuussa 1991. Sukupolvenvaihdos tehtiin joulukuussa 1999, nyt kauppiaina ovat Katja ja Timo Vinkki Valinta-Vinkit on yksityinen kauppa, joka kuuluu valtakunnalliseen Tarmo-lähikauppias ketjuun. Valikoimiin kuuluu päivittäistavarat, veikkaus, postimerkin myynti, kalastusluvat Lumijärvelle, Kinnusen Myllyn rehut ja kivennäiset, puutarhan mullat ja lannnoitteet, Stihl -sahat,raivurit ja tarvikkeet, TB-voiteluaineet, pienrautatavaraa ym. Lisäksi kauppa välittää Teboilin öljyt lämmityksiin ja koneisiin. Kauppa on avoinna arkisin 8-20, lauantaisin 9-16 ja sunnuntaisin 10 14. Kauppaispari Katja ja Timo Vinkki, takana entinen kauppias Vappu Vinkki Valinta-Vinkkien täyttäessä 20v. 11.11.2011

Pankki Vihannin Osuuspankin Alpuan sivukonttori on avoinna tiistaisin ja perjantaisin klo 9-16. Rakennus on luokiteltu valtakunnallisesti merkittäväksi kulttuurihistorialliseksi ympäristöksi. Vihannin Osuuspankin syntypaikka on Alpuassa. Kylällä toimii edelleen Vihannin Osuuspankin sivukonttori, joka on avoinna kahtena päivänä viikossa. Päivähoito Yksityinen päiväkoti Pihlaja aloitti toimintansa 1.8.2011, Päivi Pajala toimii yrittäjänä. Päiväkoti toimii entisen koulun tiloissa. Posti Postinjakajilta saadaan monipuoliset palvelut, mm. paketit kannetaan kotiin ja lähtevä posti otetaan postilaatikoista. Postimerkkejä voi ostaa postinjakajalta tai kyläkaupasta. Lähtevän postin voi myös jättää keskellä kylää sijaitsevaan postilaatikkoon. Julkinen liikenne Joukkoliikennekuljetukset toimivat kirkonkylälle pääsääntöisesti koulupäivinä koulukuljetusten yhteydessä. Alpuasta on linja-autoyhteys Vihannin kirkolle, Oulaisiin, Raaheen, Ouluun ja Kajaaniin linja-autopysäkillä olevien aikataulujen mukaisesti. Kunta tukee talvikaudella viikoittaisia kuljetuksia Raahen uimahalliin. Kirjastoauto Haapaveden kirjastoauto käy joka toinen maanantai. Kyläkaupassa on kirjojen palautuslaatikko.

VAPAA-AJAN HARRASTUSMAHDOLLISUUDET Alpuan järvilaavu. Sunnuntaihiihto maaliskuussa 2011. Alpuan luonto tarjoaa mahdollisuuden liikkumiseen ulkona luonnossa. Alpuan harjulla on kunnan hiihtomaja, jonka maastossa on hyvät, osin valaistut ladut. Kyläyhdistys on tehnyt vuosittain kunnan kanssa sopimuksen hiihtomajan siivoamisesta ja ovien auki ja kiinni pitämisestä hiihtokauden ajan. Hiihtomajalla voi hiihtämisen ja mäenlaskun lomassa paistaa makkaraa. Miesten talkooporukka rakensi 90-luvun lopulla laavun kuivatulle Alpuan järvelle, jonne talkooväki tekee myös ladun. Hiihtomajalta 5,5 km Vihantiin päin sijaitsee Vareskota, joka on myös rakennettu talkoilla. Kunta on rakentanut toisen laavun Lumijärven rannalle. Lumijärven rannalla on myös kunnan ylläpitämä uimaranta. Kylän keskustassa on urheilukenttä, joka on talvisin valaistuna luistelukenttänä. Kesäisin kentällä pelataan säännöllisesti pesäpalloa. Metsästys on isolle joukolle miehiä tärkeä harrastus (tarkemmin kohdassa järjestöt). Raahen seurakunta pitää 3-6-vuotiaille lapsille päiväkerhoa kaksi kertaa viikossa. Talvisin kokoontuu myös diakoniapiiri. 4H-yhdistys järjestää lapsille ja nuorille erilaisia kerhoja. Raahe-opiston kudonta- ja käsityöpiiri toimii aktiivisesti. Painonhallintaryhmä kokoontuu Nuorisoseurantalolla. Kunnossa kaiken ikää jumppaa ja Raahe- opiston jumppaa pidetään Nuorisoseurantalolla

viikoittain. YHDISTYKSET JA JÄRJESTÖT Alpuan kylätoimintayhdistys ry Alpuassa toimi pitkään jo ennen kylätoimintayhdistyksen rekisteröintiä vireä kylätoimikunta. 1998 virisi ajatus toimikunnan rekisteröimisestä yhdistykseksi. Tällä kylätoimikunta halusi varmistaa sen, että tulevaisuudessa kylä voi olla kehittämishankkeissaan hyödyntää hankerahoituksia. Yhdistyksen tarkoituksena on edistää kylän kehittämistä, asukkaiden yhteistyötä, omatoimisuutta, kylän elinkelpoisuutta ja toimia kylän edunvalvojana. 1999 kylätoimikunta järjesti jäsenhankintakampanjan. Kampanjan saldo oli erittäin onnistunut, sillä runsaat 90 % kyläläisistä liittyi yhdistykseen. Jäseneksi voi liittyä maksamalla kyläyhdistyksen liittymismaksun. Kyläyhdistyksen asioita hoitaa hallitus (kylätoimikunta). Hallituksen jäsenet ovat 2012: Timo Rankinen pj, Kaisa Lumiaho vpj, Susanna Arvola, Elli Yypänaho (sihteeri), Merja Junnila, Esko Kotila, Outi Kotila, Pekka Vanhatalo, Petri Vanhatalo, Lea Kontinaho ja Antero Taskila. Alpua oli mukana vuosina 1998 2001 toimineessa Vihannin kyläprojektissa. Projekti toi kylälle tärkeää hanketoiminnan periaatteiden tuntemista. Projekti poiki myös uudenlaista yhteistyötä muiden kylien kanssa. Lähiajan tavoitteena on kylän kehittämissuunnitelman esiin tuomien kehittämistehtävien toteuttaminen. Kylätoimintayhdistys sai Leader rahoituksen Paras kylä elää hankkeelle v. 2011 ja palkkasi esiselvityksen laatijan neljäksi kuukaudeksi. Hankkeen avulla tuettiin palvelujen pysymistä ja uusien saamista kylälle. Tärkein tulos oli yksityisen päiväkodin saaminen kylälle. Yhdistys on lupautunut hallinnoimaan Kinttupolku-hanketta, jolla rakennetaan koko kunnan kattava ulkoilureitistö v. 2012-2014. Uudenlaisen kylätoiminnan ohella myös perinteinen kylätoiminta jatkuu. Tällaista toimintaa ovat esim. keväiset siivoustalkoot, erilaisten tapahtumien järjestäminen, kylän edun ajaminen viranomaistahoihin päin jne. Alpuan nuorisoseura ry Alpuan nuorisoseura Toivo perustettiin 8.helmikuuta 1903 Selma Suonenlahden toimesta. Alpuan kylällä oli paljon nuorisoa, joista useimmat kuluttivat aikaansa kujilla, riihi- ja nurkkatansseissa, korttia pelaten ja juopotellen. Oli myös nuorisoa, joka alkoi kaivata jotakin parempaa ajanvietettä. Perustavassa kokouksessa päätettiin, että Toivo-seuraan liittyvän jäsenen oli noudatettava

ehdotonta raittiutta. Lainaus johtokunnan kokouspöytäkirjasta 10. tammikuuta 1904: "Päätettiin seurahuoneen seinälle hankkia musta taulu, johon pannaan seurasta eroitetun nimi, syy mistä syystä hän on eroitettu ja määrä kuinka kauaksi. Niin kauan kuin jonkun nimi on mustalla taululla, eivät seuran muut jäsenet saa tuttavallisemmin seurustella sen henkilön kanssa. Iltamaan hän kyllä pääsee, mutta sielläkin olisi jäsenten mikäli mahdollista häntä vältettävä." Seura puuhasi jo ensimmäisenä toimintavuotenaan oman talon. Tilan ahtauden vuoksi kuitenkin jo samana vuonna rakennustoimikunnalle tehtäväksi talon laajennus. Näin saatiin uusi juhlasali ja entinen jäi ravintolaksi. Näyttämö rakennettiin 1912. Taloa remontoitiin sekä ulko- että sisäpuolelta vuosina 1995 1997. Samalla talo liitettiin aluelämpöverkkoon. Nuorisoseura toimi erilaisten kerhojen kautta. Ensimmäisenä perustettiin raittiusosasto. Kasvatustoimintaan kuului voimisteluseura, puhujajaostot, laulukuorot ja merkkikerhot. Myöhemmin kotiseututyö oli merkittävä osa toimintaa. Sotavuosien jälkeen toiminta vilkastui: esitettiin runsaasti näytelmiä, tehtiin iltamavierailuja naapuriseuroissa, osallistuttiin kilpailuihin ja tanhuttiin. Kyläläisille järjestetään talvisin hiihtoretkiä. Sunnuntaihiihto on koko perheen retki järvilaavulle. Laavulla on tarjottu makkaraa, nokipannukahvia ja kuumaa mehua. Kuutamohiihto hiihdetään maaliskuussa täydenkuun aikana. Loovahiihto on joka talvi saanut suuren suosion. Järvilaavulle vievän ladun varressa on laatikossa vihko, johon saa kirjoittaa nimensä ohi hiihtäessään. Hiihtäneiden kesken arvotaan palkintoja. Yhteistyössä Lions Clubin kanssa järjestetään Nappulahiihdot pienemmille lapsille. Äitienpäiväjuhlia on järjestetty säännöllisesti. Ne järjestetään yhdessä Kyläyhdistyksen kanssa. Alpuan koulun oppilaat ovat viime vuosina järjestäneet juhlaan ohjelmaa. Nuorisoseura ja kyläyhdistys järjestävät heinäkuussa Alpuan kesäkisat nuorisoseuralla ja urheilukentällä. Lasten lajeina on mm. pallonheitto, juoksu ja pituushyppy. Omat sarjat löytyvät ikäluokittain 12-vuotiaaksi asti. Aikuisille on samalla esim. vedenheittoa, tikanheittoa ja hevosenkengän heittoa. Syksyisin järjestetään syysretki, esim. kävelyretki hiihtomajalle tai Lumijärven laavulle. Perillä on makkaran paistoa, mehua, kahvia, lättyjä, arvontaa. Tällä hetkellä nuorisoseuralla on jäseniä 192 kpl ja ainaisjäseniä 45 kpl. Johtokunnan puheenjohtajana toimii Raimo Rankinen. Alpuan Kehitys ry Kyläläiset perustivat yhdistyksen maaliskuussa 2012, koska kylä halusi turvata koulurakennuksen säilymisen kyläläisten hallinnassa. Koulusta halutaan kehittää koko kyläseutua palveleva keskus. Yhdistyksen pj. on Asko Karhunen (050 3143504), varapj. Teemu Lumiaho, sihteeri Esko Kotila, muut hallituksen jäsenet Tuula Vilminko ja Ari Ikonen.

Mäentaustan Erämiehet ry Mäentaustan Erämiehet perustava kokous pidettiin 1963. Ensimmäisenä puheenjohtajana toimi Pauli Klemetti. Tällä hetkellä jäseniä yhdistyksessä on 70. Jäseneksi voidaan valita maanomistajien lisäksi paikkakunnalla asuva henkilö. Yhdistyksen toimintaan kuuluu vapaaehtoinen, aktiivinen riistanhoito sekä pien- ja suurriistan pyynti. Mäentaustan Erämiehillä on oma hirviporukka. Hirviporukkaan pääsemisen edellytyksenä on vähintään kolmen vuoden mittainen jäsenyys Mäentaustan Erämiehissä, metsästyskortti ja hyväksytysti suoritettu ampumakoe. Hirvimiehet järjestävät vuosittain peijaiset maan omistajille ja kyläläisille. Mäentaustan Erämiehet ry:n nykyisen johtokunnan (2011) puheenjohtajana toimii Pentti Ahola. Muut jäsenet ovat Kimmo Lumijärvi (vpj), Antti Taskila (sihteeri), Väinö Harju, Jari Möttönen, Kauko Pyörälä, Kosti Ruha ja Petri Tuohimaa. Alpuan alueella on myös suuri osa Lampinsaaren Ristonahon Erämiesten metsästysalueista. Alpuan kalavesien osakaskunta Kalastuskunnan alue sijaitsee Vihannin kunnan alueella koskien Luohuanjokea, Piipsanjokea ja Lumijärveä Alpuan maanjakokunnan puolella, kattaen tilat Rnro 1-32 tai niistä muodostettujen tilojen yhteisen vesialueen omistajia. Kalastuskunta toimii Kainuun Maaseutuelinkeinopiirin tarkastamien ja hyväksyttyjen jakokunnan sääntöjen mukaan. Kalastuskunta aloitti varsinaisen toiminnan 1994. Seuraavassa joitakin otteita kalastuskunnan säännöistä: "Kalastuskunnan tehtävänä on järjestää alueellaan kalastuksen harjoittaminen siten, että pyritään mahdollisimman suureen vesialueiden pysyvään tuottavuuteen. Erityisesti on pidettävä huolta siitä, että kalakantaa käytetään hyväksi järkiperäisesti ja ottaen huomioon kalataloudelliset näkökohdat, sekä huolehdittava kalakannan hoidosta ja lisäämisestä." "Kalastuskunta voi päättää myös metsästyksen harjoittamista koskevista asioista jakokunnan omistamilla vesialueilla alueella." Alpuan kalavesien osakaskuntaa johtaa hoitokunta. Hoitokunnan esimiehenä toimii (2011) Kimmo Lumijäri (050 382 0221). Sihteeri on Heikki Lumijärvi (040 580 7003) ja varaesimies Mika Myllylä. Muut jäsenet ovat Risto Häkkilä, Jorma Mäntyniemi ja Risto Jokimäki. Jäsenet antavat lisätietoja kaikille kalastusasioista kiinnostuneille. Lumijärveen on tehty jokaisena pyyntikautena Lumijärveen kalanistutuksia. Happikatoa tai kalakuolemia ei ole esiintynyt. Lumiojansuu on padottu ja padossa on kalaporras. Patoalue on rauhoitettu kokonaan kalanpyynniltä katiskalla 100 metriä ja verkolla 200 metriä padolta järven selälle.

Rantojen kunnostus, puhdistus ja talkootoiminta Vuosikokouksessa 1995 kalastuskunta päätti puhdistaa Ruosteojansuun alueen vesakoista ja kaivattaa valuma-alueelle selkeytysaltaan. Raivaustyöt tehtiin talkoilla. Kunta avusti ruoppausta 10.000 mk:lla, josta osa jäi kunnan maalla sijaitsevan ns. Honkalan uimarannan puhdistamiseen ja ruoppaukseen. Vuoden 1997-98 aikana saatiin raivattua ja pengerrettyä Koivumaan rantaa useita satoja metrejä. Tällä pengerryksellä on tarkoitus estää veden karkaaminen järvestä. Vuosien 2002 ja 2003 aikana Ruosteojaan tehtiin Pohjois-Pohjanmaan Metsäkeskuksen luonnonhoitohanke. Hanke käsitti pohjapadot Ruosteojan virtauksen hidastamiseksi ja valumaalueelle riittävän kokoisen selkeysaltaan ja settipadon. Hoitokunta uusi kalaportaan v 2010 ja rakensi pitkospuut Honkalaan. Pitkospuita jatkettiin kesällä 2011. Kalastuslupien myynti Alpuan Valinta-Vinkit, p. 08-285 188 Kimmo Lumijärvi, p. 050 382 0211 Jorma Mäntyniemi, p. 08-283 689 Alpuan maamiesseura Maamiesseuran toiminta-ajatus: 1. Kohottaa maataloutta kaikilla aloilla 2. Koettaa saada kunnassa aikaan osuustoimintaa ja yleensä yhteistoimintaa kaikkien kansankerrosten kesken ja maalaiselämän kaikilla aloilla 3. Vaikuttaa siihen, että siveellinen ja raitis henki varmistuisi kuntalaisten kesken 4. Edistää kunnallisen itsehallinnon oivaltamista ja harrastamista 5. Koettaa edistää säästäväisyyttä varsinkin mitä ylellisyystavarain kulutukseen tulee.

Alpuan maamiesseura on uranuurtaja maamiesseuratyössä Vihannissa. Jaakko Kankaala, E. Klemetti, Juuso Anttila, Juho Pyörälä, Johannes Klemetti, Juho Lumiaho ja Johan Pieni-Äijälä perustivat Alpuan maamiesseuran 12. helmikuuta 1905 pidetyssä kokouksessa. Vaikka maamiesseuraliike on lähinnä taloudellinen yhteenliittymä, alkuaikoina katsottiin muunkin kuin varsinaisen maanviljelyksen edistäminen kuuluvan maamiesseuratyön piiriin. Maamiesseuran aloitteesta on syntynyt Vihannin kunnallinen itsehallinto. Myös Alpuan Osuusmeijerin ja Alpuan (sittemmin Vihannin) Osuuskassan syntysanat on lausuttu Alpuan maamiesseuran kokouksissa. Maamiesseura perusti piiri & kyläyhdistyksiä jotta mukaan saataisiin mahdollisimman suuret kansalaisryhmät. Viljelijöiden vähetessä ja sähköisten viestimien lisääntyessä maamiesseurojen merkitys sivistäjänä on vähentynyt. Nykyisellään toiminta on vähäistä. Vuosittaisena tapahtumana on tuottajayhdistyksen kanssa yhteistyössä järjestetty liikuntapäivä. Alpuan Rauhanyhdistys ry Lestadiolainen herätysliike tuli Alpuaan 1860-luvulla. Vihannin kappeliseurakunnan piispantarkastuspöytäkirjojen merkinnät vuosilta 1881,1888 ja 1893 osoittavat, että lestadiolaisuus oli saavuttanut tärkeän aseman Vihannissa. Aluksi pidettiin pirttiseuroja, joissa oli vierailevia puhujia. Juho Rankinen (1851-1884) kirjoitti 1875 Oulun Viikko Sanomissa käynnistään Luohuan Turulassa pidetyissä seuroissa, Siellä puhui mokomia profeetioita, jotka olivat retkeilleet Paavolassa ja Vihannissa useita viikkoja ja todistaneet väkevillä saarnoillansa syntein anteeksi saamista Jeesuksessa Kristuksessa, mutta heidän kauttaan. Nämä puheet vaikuttivat myöhemmin sen, että hänestä itsestään tuli monien Siionin laulujen sepittäjä.

Lestadiolaisen herätyksen vakiintumisen myötä tuli ajankohtaiseksi oman rauhanyhdistyksen perustaminen. Perustamiskokous pidettiin 1929 Antti Kumpulan talossa. Puhetta johti Tihilän isäntä Juho Rankinen ja sihteerinä oli Juuso Kettunen. Kokouksessa hyväksyttiin myös yhdistyksen säännöt, joiden mukaan: Yhdistyksen toiminnan tarkoituksena on pitää paikkakunnalla raamatun ja apostolien opin perusteella esitelmiä ja hartauskokouksia, joihin kaikilla on vapaa pääsy, kannattaen nk. vanhaa lestadiolaista hengellisyyttä. Jos tilaisuus sallii ja tilaa on, pidetään sunnuntaikoulua lasten opettamiseksi raamatun tuntemisessa ja hengellisten laulujen laulamisessa. Ensimmäiseen johtokuntaan valittiin Juho Rankinen, Juuso Kettunen, Mikko Kilpua, Aapo Laitala, Eino Lumijärvi ja Vilho Lumijärvi. Jo ensimmäisessä yleisessä kokouksessa 1929 päätettiin oman toimitalon rakentamisesta. Alpuan Rauhanyhdistyksen jäsenmäärä on ollut korkeimmillaan 55 (v 1952). Viime vuosina jäseniä on ollut lähes saman verran. Rauhanyhdistyksen toimintamuodoista keskeisiä ovat seuratoiminta, pyhäkoulutyö, päivä- ja perhekerhot sekä raamattuluokkatyö. Yhteistyötä on tehty erityisesti kirkonkylän ja Luohuan rauhanyhdistysten kanssa. Aiempina vuosina tärkeä varainkeruumuoto oli ompeluseuratoiminta, jossa yhdistyi keskinäisen yhteyden lujittaminen ja yhdistyksen talouden tukeminen. Keskustapuolueen Alpuan paikallisyhdistys Alpuan Keskustan paikallisyhdistys perustettiin 1920. Keskustapuolueen Alpuan paikallisosaston toiminta-alueeseen kuuluvat Alpuan lisäksi Kuusiradin, Lampinsaaren, Lumijärven ja Vilmingon kylät. Perustajajäseniä olivat: Juho Pyörälä, Emil August Junnila, Antti Häkkilä, Antti Aronaho, Jaakko Kankaala, Hannes Salo, Matti Niemi ja Isak Häkkilä. Ensimmäisenä puheenjohtajana toimi Juho Pyörälä ja sihteeri-rahastonhoitajana Emil August Junnila, molemmat ajanjakson 1920-1937. Juho Pyörälä toimi kansanedustajana vuosina 1914 1927. Talousneuvos Oskari Klemetti kutsuttiin osaston kunniajäseneksi 1974. Hän toimi osaston erilaisissa tehtävissä 40 vuotta. Osaston talous on ollut vakaa. Rahaa on kerätty jäsenmaksujen lisäksi iltamia ja tupailtoja järjestämällä. Alkuvuosina oli merkittävä tulonlähde jokasyksyinen peruna- ja viljakeräys. (Lähde: Veikko E Tiittasen v 1990 laatima historiikki) Yhdistys on osallistunut piiri- ja puoluekokouksiin, kunnallisjärjestön toimintaan sekä vaalien järjestämiseen. Yhdistys on ollut Alpuan markkinoilla näyttävästi esillä. Tällä hetkellä Alpuan Keskustan paikallisyhdistyksessä on yli 200 jäsentä. Johtokunnan jäsenet ovat: puheenjohtaja Liisa Lumijärvi, sihteeri Jukka Koistinen, varapuheenjohtaja Pekka Sandvik, Jaana Ikonen, Raimo Rankinen, Merja Junnila, Sanna Pyörälä, Tommi Vilminko.