ESPOON KAUPUNKI YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS Ympäristölautakunta DNo 4066/11.01.00/2013 Päätöksen antopäivä 27.12.2013 Asia Päätös Ympäristönsuojelulain (86/2000) 55 :n mukaisesta hakemuksesta ympäristöluvan tarkistamiseksi. Lupa koskee Tmi Jari Hännikäisen harjoittamaa maankaatopaikkatoimintaa käytöstä poistetulla soranottoalueella Espoon kaupungin Lahnuksen kylässä osoitteessa Lahnuksentie 46-54. Hakija Tmi Jari Hännikäinen Lahnuksentie 50, 02970 Espoo LY -tunnus 1834488-0 Toiminta ja sen sijainti Maankaatopaikkatoiminta, käytöstä poistetun soranottoalueen maisemointi. Toiminta sijoittuu viidelle tilalle: 49-429-1-63 Pipars, Lahnuksentie 46 A 49-429-1-81 Jukola, Lahnuksentie 48 49-429-1-34 Kotirinne, Lahnuksentie 50 49-429-1-16 Eerola, Lahnuksentie 52 49-429-1-31 Männistö, Lahnuksentie 54. Lupamääräysten tarkistamisen peruste Ympäristönsuojelulaki 28 2 mom. kohta 4 ja 55 Ympäristönsuojeluasetus 1 1 mom. kohta 13 f. Lupaviranomaisen toimivalta Lupaviranomainen on ympäristönsuojelulain 31 2 mom. ja ympäristönsuojeluasetuksen 7 1 mom. kohdan 13 a mukaan kunnan ympäristönsuojeluviranomainen. Asian vireille tulo Hakemus on tullut vireille Espoon kaupungin ympäristölautakunnalle 16.9.2013. Toimintaa koskevat luvat, sopimukset ja kaavoitustilanne Ympäristöluvat Uudenmaan ympäristökeskus on antanut 14.7.1998 ympäristönsuojelulain mukaisen luvan maankaatopaikkatoiminnalle. Ympäristönsuojeluasetuksen 43 2 mom. perusteella toiminnalle oli haettava uutta lupaa 31.12.2004 mennessä. Uudenmaan ympäristökeskus on antanut 9.1.2006 maankaatopaikkatoiminalle uuden ympäristölupapäätöksen 300 000 tonnin eli 200 000 m 3 kokonaistäyttömäärälle. Päätöksen mu-
2 kaan toiminnan harjoittajan on esitettävä 31.12.2013 mennessä hakemus lupamääräysten tarkistamiseksi, mikäli toimintaa aiotaan jatkaa vuoden 2013 jälkeen. Toimenpidelupa Espoon kaupunkisuunnittelulautakunta on antanut 28.8.1997 RakL (370/1958) 124 a mukaisen toimenpideluvan 4,2 ha laajuisen soranottoalueen täyttämiseksi ja maisemoimiseksi alkuperäisen maanpinnan tasoon. Täyttömääräksi hyväksyttiin 300 000 m 3. Lupa on ollut voimassa 31.12.2006 saakka. Tämän jälkeen toiminnalta ei ole edellytetty MRL (132/1999) 128 mukaista maisematyölupaa, koska alueella ei ole voimassa lupaa edellyttäviä toimenpiderajoituksia. Kaavoitustilanne Alueelle ei ole laadittu asemakaavaa. Alueella on voimassa ympäristöministeriön 27.6.1996 vahvistama Pohjois-Espoon yleiskaava osa I. Yleiskaavassa täyttöalueen eteläosa on merkitty kyläalueeksi (AT), joka varataan pientaloasumiseen ja kylätoimintaan. Pohjois- ja länsiosa on maa- ja metsätalousvaltaista aluetta (M). Toiminnan sijaintipaikka ja sen ympäristö Maantäyttöalue on käytöstä poistettua sorakuoppaa. Täyttöalue jatkuu itäsuunnassa Nurmijärven puolelle, jossa maantäyttötoimintaa harjoittaa Rakennustäyttö Tornimäki Oy erillisellä ympäristöluvalla. Täyttöalue on ollut III luokan pohjavesialuetta (0154313B Huhdanmäki), mutta alue on nyttemmin pohjavesialueena lakkautettu. Täyttöalueen etelä- ja länsipuolella sijaitsee neljä omakotitaloa. Talot sijoittuvat tiloille, joilla maantäyttötoimintaa harjoitetaan. Alueen pohjoispuolella on havupuuvaltaista metsää. Alueen ympäristöolosuhteet Maaperä Maaperäkartan mukaan täyttöalue on moreenivaltaista aluetta, jossa moreenin paksuus on yli 1 metri. Soranoton seurauksena alueella ollut sora-aines on kaivettu pois. Kallion pinta on näkyvissä sorakuopan länsi- pohjoissivulla. Pinta- ja pohjavesiolosuhteet Täyttöalue sijoittuu korkeustasolle + 60 m, josta maanpinta laskee etelän suuntaan. Alueelta ei lähde pintaveden lasku-uomia. Täyttöalue sijaitsee entisellä III luokan pohjavesialueella Huhdanmäki. Soranotto on ulottunut pohjaveden pinnan tasoon ja paikoin pohjavesi on ollut näkyvissä. Ennen täyttötoiminnan alkamista 1997 sorakuopassa jäljellä olleet soraharjanteet on tasattu peittämään näkyvillä olleet pohjavesilammet. Pohjaveden virtaussuunta on kohti alenevia korkeuskäyriä eli etelän suuntaan. Alueen läheisyydessä on käytössä olevia talousvesikaivoja. Maantäyttötoiminnan käynnistyttyä vuodesta 1997 on otettu vesinäytteitä alueella olevista talousvesikaivoista ja pohjavesilammista. Ympäristöluvan 14.7.1998 määräyksen jälkeen tarkkailua on tehty kahdesta täyttöalueelle asennetusta pohjavesiputkesta ja maankaatopaikan välittömässä läheisyydessä olevasta toiminnan harjoittajan omasta porakaivosta.
Porakaivon mangaani- ja rautapitoisuudet ovat kohonneet hieman, mutta vuodesta 2010 lähtien veden laadussa ei ole havaittu muutoksia. Vesi täyttää talousvedelle asetetut kemialliset laatusuositukset rautaa lukuun ottamatta, jonka pitoisuus hieman ylittää suosituksen. Pohjavesiputkissa on esiintynyt sameutta hienoaineksesta johtuen. Rauta- ja alumiinipitoisuus on vaihdellut, mutta viimeisissä näytteissä ollut alle talousveden laatusuosituksen. Ilman laatu Pohjois-Espoon alueella ilman laatua on mitattu vuodesta 1987 lähtien Luukissa Luukinranta 10 kiinteistöllä sijaitsevalla mittausasemalla. Hengitettävien hiukkasten pitoisuudet ovat Luukin mittausasemalla hyvin vähäisiä. WHO:n vuorokausiohjearvo pienhiukkasille ylittyy mittausasemalla 1 12 kertaa vuodessa. Pääsyy ylityksiin on kaukokulkeuma. Melu Merkittävin melulähde alueella on ampumarata, joka sijaitsee noin 500 m länteen. Radalla on ammuttu toukokuun syyskuun välisenä aikana lukuun ottamatta heinäkuuta. Ratayhdistys on hakenut lupaa ympärivuotiselle toiminnalle. Täyttöalueen ohi kulkee Lahnuksentie, jolla liikennöi noin 3 100 ajoneuvoa vuorokaudessa. Muuta meluavaa toimintaa alueella ei ole. Kasvillisuus ja eläimistö Täyttöalueen lähiympäristö on havupuuvaltaista metsää, missä esiintyy mm. hirviä, valkohäntäpeuroja, metsäkauriita ja kettuja. Lähiympäristössä on lukuisia liito-oravan esiintymisalueita. Kivelän luonnonsuojelualueen raja Nurmijärven kunnan alueella on noin 250 m etäisyydellä. Nuuksion kansallispuistoon kuuluva Ketunkorven Natura alue sijaitsee 1,6 km länteen. Maantäyttötoiminta Yleiskuvaus toiminnasta Hakija täyttää käytöstä poistettua soranottoaluetta puhtailla maa-aineksilla tarkoituksena palauttaa maaston alkuperäinen pinnanmuoto. Toiminta on alkanut vuonna 1997. Hakijan mukaan alueelle läjitettävien maa- ja kiviainesten kokonaismäärä on noin 200 000 m 2, mikä merkitsee noin 300 000 tonnia. Hakijan esittämien vuosiraporttien 1998-2012 mukaan vuoden 2012 loppuun mennessä alueelle on läjitetty maa-aineksia noin 208 300 tonnia, mikä merkitsee noin 138 900 m 3. Täyttötilavuutta olisi siten jäljellä noin 61 100 m 3. Toiminnan harjoittaja hakee lupaa vielä 150 000 tonnin massamäärälle, jolloin kokonaistäyttömäärä tulisi olemaan noin 358 000 tonnia eli noin 239 000 m 3. Vuotuinen täyttömäärä vaihtelee suhdanteiden mukaan ja on ollut 5 000 20 000 t/a. Toiminta-aika Maankaatopaikalla on toimintaa arkipäivisin klo 7.00 18.00 ja lauantaisin klo 8.00 16.00. Sunnuntaisin ja arkipyhinä ei alueelle oteta vastaan maa-aineskuormia. Toiminta-aikojen ulkopuolella alueelle johtavan tien portti pidetään lukittuna. Kuormien vastaanotto Maankaatopaikalle tulevat kuormat tarkastetaan. Mikäli havaitaan alueelle sopimattomia kuormia, ne palautetaan. Alueelle ei otetaa vastaan lunta eikä kantoja tai risuja. 3
4 Täyttötekniikka Alueelle on rakennettu louheesta tiepohjana toimivia tukipenkereitä tilojen rajoille. Näillä estetään sortumien syntyminen. Tavoitteena on, että osa täyttöalueesta kunnostetaan vieressä olevien omakotitalojen piha-alueeksi, muut alueet metsitetään. Täytön taso tulee olemaan yhteneväinen Nurmijärven puolella olevan Rakennustäyttö Tornimäki Oy:n täytön tason ja aluetta ympäröivän maanpinnan kanssa. Liikenne Päivittäisten autokuormien määrä on enimmillään 20 kuormaa. Maa-ainekset ovat peräisin Espoon Vantaan Nurmijärven - Helsingin alueelta. Maa-ainesten tasauksessa ja siirtelyssä käytetään pyöräkuormaajaa ja katerpillaria. Alueen varustetaso, työkoneet, polttonesteet Maankaatopaikka sijaitsee osittain hakijan asuinrakennuksen tontilla, joten täyttöalueella ei ole sosiaalitiloja eikä muitakaan rakennuksia. Maa-ainesten levitystyössä käytettävää puskukonetta säilytetään hakijan tontilla. Maankaatopaikan alueella ei säilytetä polttoaineita, mutta työkoneita saatetaan tankata alueella. Ympäristökuormitus ja sen rajoittaminen Päästöt vesistöön Maantäyttöalueelta ei ole odotettavissa päästöjä vesistöön. Kyseessä on puhtaat maaainekset. Massojen siirtelyn seurauksena vesiin on huuhtoutunut pieniä määriä samentumista aiheuttavaa kiintoainesta. Päästöt ilmaan ja maaperään Ilmaan kohdistuvia päästöjä ei synny. Maa-aineskuormien purku ei aiheuta mainittavia pölyhaittoja. Vähäinen pölyäminen rajoittuu täyttöalueen lähiympäristöön. Puhtaista maaaineksista ei aiheudu päästöjä maaperään. Melu Melua aiheutuu ainoastaan täyttöalueelle liikennöivistä kuorma-autoista ja työkoneen toiminnasta. Meluvaikutus on vähäinen eikä se kantaudu merkittävästi toiminta-alueen ulkopuolelle. Toiminnan vaikutukset ympäristöön ja riskinarviointi Toiminnalla ei arvella olevan vaikutusta ympäristöön. Maamassat ovat puhtaita eivätkä ne pölyä merkittävästi. Päästöjä pohjaveteen ja maaperään ei synny. Alueella ei varastoida polttoaineita, öljyjä, kemikaaleja tai muita ympäristöriskejä aiheuttavia materiaaleja.
5 Toiminnan ja sen vaikutusten tarkkailu Käyttötarkkailu Mikäli alueelle sopimattomia maa-aineskuormia havaitaan tarkastuksessa, ne palautetaan tuojan toimesta. Täyttöalueelle tuotavista maa-aineksista selvitetään kuorman tuoja, alkuperä, maa-aineksen laatu ja sen puhtaus. Vesistötarkkailu Pohjaveden laatua ja pinnan korkeutta seurataan puolueettoman asiantuntijalaitoksen ottamilla näytteillä ja mittauksella. Näytteet otetaan kerran vuodessa täyttöalueelle asennetusta kahdesta pohjavesiputkesta ja toiminnan harjoittajan asuinrakennuksen porakaivosta. Näytteistä määritetään lämpötila, ulkonäkö, haju, väri, sameus, kiintoaine, ph, alkaliteetti, kokonaiskovuus, sähkönjohtavuus, kloridi, rauta, mangaani, alumiini, happi, mineraaliöljyt ja pohjaveden pinnankorkeus. Kolmen vuoden välein näytteistä määritetään edellisten lisäksi sulfaatti, COD Mn, kokonaistyppi, ammoniumtyppi, kokonaisfosfori, kromi, arseeni, kupari, sinkki, lyijy, kadmium ja elohopea. Hakijan arvio toiminnan muutoksista ja ympäristövaikutuksista Toiminnassa ja sen ympäristövaikutuksissa ei ole tapahtunut muutoksia ympäristöluvan myöntämisen jälkeen ja toimintaa aiotaan jatkaa samanlaisena myös lähitulevaisuudessa. Toiminnan aikana ei ole sattunut vahinkotapahtumia. Hakijan esitys lupamääräysten tarkistamiseksi Toiminnan harjoittaja ei ole esittänyt muutoksia ympäristöluvan määräyksiin. Hakemuksen käsittely Hakemuksesta tiedottaminen Hakemusta koskeva kuulutus on ollut nähtävillä Espoon kaupungin ilmoitustaululla ja verkkosivulla 3.10.2013 1.11.2013. Hakemuksen vireille tulosta tiedotettiin kirjeellä lähinaapureita (14 asianosaista). Lausunnot, muistutukset ja vastine Hakemuksesta pyydettiin lausunto Keski-Uudenmaan ympäristökeskukselta. Lausuntoja, muistutuksia tai mielipiteitä ei jätetty eikä hakijaa myöskään kuultu. Ympäristölautakunnan ratkaisu Espoon kaupungin ympäristölautakunta on tutkinut asian. Lautakunta on tarkastanut ympäristönsuojelulain (86/2000) 55 mukaisesti Tmi Jari Hännikäisen Espoon Lahnuksen maantäyttöalueen toimintaa koskevan hakemuksen, joka koski Uudenmaan ympäristökeskuksen 9.1.2006 antaman ympäristöluvan tarkistamista. Lupamääräykset tarkistamisen jälkeen Lupamääräysten asiasisältöä ei ole muutettu. Joitakin kohtia on tarkennettu tai päivitetty vastaamaan nykyistä tilannetta.
6 Lupamääräykset pilaantumisen ehkäisemiseksi Toiminnassa on noudatettava seuraavia määräyksiä: Toiminta 1. Maankaatopaikka luokitellaan maa- ja kiviainesjätteen kaatopaikaksi. (YSL 45, YSA 20 ) 2. Maankaatopaikalle saa vastaanottaa rakennustoiminnasta peräisin olevaa puhdasta ylijäämämaata 100 000 tonnia, minkä jälkeen haettu 300 000 tonnin kokonaistäyttömäärä on saavutettu. Vuosittain vastaanotettava määrä saa olla 20 000 tonnia. (YSL 43, 45 ) 3. Maankaatopaikalla saa vastaanottaa ylijäämämaita ja tehdä alueen hoitotöitä, kuten maa-ainesten levittämistä ja tasausta, arkipäivisin maanantaista perjantaihin klo 7-18 ja lauantaisin klo 8 16 pois lukien arkipyhät. Toiminnasta aiheutuva melu toiminnan vaatima liikenne mukaan lukien ei saa ylittää päivällä klo 7-18 ekvivalenttimelutasoa 55 db (L Aeq ) lähimmässä häiriintyvässä kohteessa. (YSL 43, NaapL 17 ) Jätteet, niiden käsittely ja hyödyntäminen 4. Maankaatopaikalle ei saa ottaa vastaan eikä läjittää tai välivarastoida yhdyskuntajätettä tai siihen verrattavaa jätettä, vaarallista jätettä tai pilaantunutta maa-ainesta, liejua sisältäviä maa-aineksia, maa-aineksia merialueelta, eikä maa-aineksia, joiden vesipitoisuus on enemmän kuin 60 painoprosenttia, hiekanerotuskaivojen hiekkaa eikä rakennusten purkujätettä. Maa-ainesten seassa ei saa olla purkujätettä eikä kantoja. Läjitettäessä alueelle savea on ylimmän pohjavedenpinnan yläpuolella oltava vähintään neljän metrin kerros karkeampia maalajeja. Mikäli alueelle tuodaan jätettä, jonka vastaanottoa ei ole hyväksytty ympäristöluvassa, on jäte viipymättä toimitettava yleiseen jätteiden käsittelypaikkaan tai paikkaan, jonka ympäristöluvassa vastaavan jätteen vastaanotto on hyväksytty, tai jäte on palautettava jätteen haltijalle. (YSL 43, 45, JL 12, 13, 29, 31, JA 4 ) 5. Maankaatopaikalle ei saa ottaa vastaan maa-aineksia sellaisilta alueilta, joita on käytetty ampumaratana, huoltoasema-, korjaamo- tai pesulatoimintaan, romun tai jätteiden käsittelyyn tai teolliseen toimintaan tai muuhun vastaavaan toimintaan. Mikäli tällaisia jätteitä aiotaan ottaa käsiteltäväksi, on niistä oltava edeltäkäsin luotettavat haitta-aineiden analyysitulokset ja asiantuntijalausunto jätteen haitattomuudesta. (YSL 7, 43, JL 12, 13, JA 12 ) 6. Maankatopaikalla on oltava vastuuhenkilö, joka tarkastaa alueelle tulevien maaaineskuormien laadun. Vastuuhenkilön tulee olla perillä ympäristölupapäätöksessä annetuista määräyksistä. Mikäli vastuuhenkilön nimi ja yhteystiedot muuttuvat, on muutos saatettava viipymättä tiedoksi Espoon kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. (YSL 45, JL 12, 141 ) 7. Maankaatopaikka-alueen portti on pidettävä kunnossa ja lukittuna muina kuin aukioloaikoina. (YSL 43, JL 13 )
7 Häiriötilanteet ja muut poikkeukselliset tilanteet 8. Maankaatopaikan rakentaminen on kokonaisuudessaan suunniteltava ja toteutettava siten, että estetään ja torjutaan haitat ja vaaratilanteet, kuten sortumat. (JL 13 ) 9. Määrältään tai laadultaan tavanomaisesta poikkeavia päästöjä ilmaan aiheuttavista häiriötilanteista ja muista vahingoista ja onnettomuuksista, joissa esim. polttoaineita pääsee vuotamaan maaperään, pinta- tai pohjavesiin, on viipymättä ilmoitettava Espoon kaupungin ja Nurmijärven kunnan ympäristönsuojeluviranomaisille. (YSL 43, 46, 62, YSA 30 ) 10. Vahinko- ja onnettomuustilanteiden varalle on maankaatopaikalla oltava riittävä määrä imeytysmateriaalia saatavilla. Vuotoina ympäristön päässeet polttoaineet ja muut aineet on kerättävä välittömästi talteen. (YSL 43, JL 13 ) Toiminnan lopettamiseen liittyvät määräykset 11. Toiminnan harjoittajan on vastattava maankaatopaikka-alueen jälkihoidosta myös toiminnan päätyttyä. Toiminnan päätyttyä alue on kunnostettava ja maisemoitava. (YSL 43, 90, JL 13, JA 13 ) Muut toimet, joilla ehkäistään, vähennetään tai selvitetään pilaantumista, sen vaaraa tai pilaantumisesta aiheutuvia haittoja 12. Maankaatopaikalla tapahtuva toiminta on toteutettava järjestelmällisesti siten, ettei toiminnasta aiheudu maiseman rumentumista, pölyämistä, epäsiisteyttä tai ympäristön roskaantumista, pilaantumisvaaraa maaperälle, pinta- ja pohjavesien pilaantumista eikä muutakaan haittaa ympäristölle. Maankaatopaikan pohja on puhdistettava eloperäisestä ja muusta sinne kuulumattomasta aineksesta ennen maa-ainesten läjitystä. Ympäristön siisteyttä on valvottava. Alueesta ei saa muodostua sinne kelpaamattomien maa-ainesten eikä sinne kuulumattomien muidenkaan tässä ympäristölupapäätöksessä mainitsemattomien materiaalien varastoaluetta. Pölyämisen vähentämiseksi aluetta ja sinne läjitettäviä jätteitä on kasteltava tarvittaessa, tai pölyäminen on estettävä muulla toimivalla tavalla. Suolan käyttö pölyämisen estämiseksi on kielletty. (YSL 43, JL 13, 72, NaapL 17 ) 13. Toiminnan harjoittajan on asennettava uusi pohjavesiputki, joka korvaa rikkoutuneen pohjavesiputken osa-alueella 5. Toiminnan harjoittajan on huolehdittava siitä, että pohjavesiputki on lukittava, edustava, riittävän syvälle asennettu näytteenoton mahdollistamiseksi ja pysyy käyttökunnossa sekä maankaatopaikan täyttövaiheessa että jälkihoitovaiheessa. (YSL 7, 8, 43 ) Tarkkailu- ja raportointimääräykset 14. Toiminnan harjoittajan on jatkettava voimassa olevaa pohjavesien tarkkailua. Näytteet on otettava vuosittain loka marraskuussa. Näytteenottopisteet ovat osa-alueilla 1 ja 5 olevat pohjavesiputket ja luvan hakijan kallioporakaivo. Näytteistä on vuosittain tehtävä seuraavat määritykset: ulkonäkö, haju, väriluku, sameus, kiintoaine, ph, alkaliteetti, kokonaiskovuus, sähkönjohtavuus, kloridi, rauta, mangaani, alumiini, happi, mineraaliöljyt ja pohjaveden pinnankorkeus.
Joka kolmas vuosi vuodesta 2015 alkaen vesinäytteistä on tehtävä laajempi selvitys, jolloin edellisten lisäksi määritetään: sulfaatti, COD Mn, kokonaistyppi, ammoniumtyppi, kokonaisfosfori, kromi, arseeni, kupari, sinkki, lyijy, kadmium ja elohopea. Pohjavesien tarkkailuohjelmaa voidaan muuttaa tarvittaessa Espoon ympäristölautakunnan hyväksymällä tavalla. (YSL 7, 8, 43, 46, YSA 20, JL 12 ) 15. Näytteiden otto ja analysointi on suoritettava standardien (CEN, ISO, SFS tai vastaavan tasoinen kansallinen tai kansainvälinen yleisesti käytössä oleva standardi) mukaisesti. Tulosten raportoinnissa on esitettävä käytetyt menetelmät ja niiden mittausepävarmuus sekä tulosten edustavuus. (YSL 46 ) 16. Tarkkailuraportti on toimitettava tiedoksi Espoon kaupungin ja Keski-Uudenmaan ympäristönsuojeluviranomaiselle välittömästi raportin valmistuttua. Raportissa on oltava sanallinen arvio vesien laadussa tapahtuneista muutoksista ja niiden mahdollisesta aiheuttajasta. (YSL 8, 20, 43, 46, JL 12 ) 17. Maankaatopaikalle tulevista maa-aineksista on pidettävä kirjaa, josta ilmenee määrä, laatu, alkuperä (kuvaus maa-ainesten lähtöpaikassa aiemmin olleesta toiminnasta) osoitetietoineen ja kunnittain, tuontipäivämäärä ja tuoja. Kirjanpito koskee myös poisvietyjä maa-aineksia niiden määrää, laatua, vientiajankohtaa ja -kohdetta sekä viejää. Lisäksi maankaatopaikan pohjavesien tarkkailusta, muusta tarkkailusta, havainnoista sekä poikkeuksellisista tilanteista on pidettävä kirjaa. (YSL 43, 46, JL 12, 118 ) 18. Kirjanpito on pyydettäessä esitettävä ympäristöluvan valvontaviranomaiselle. Yhteenveto kirjanpidosta on toimitettava vuosittain maaliskuun loppuun mennessä Espoon kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. (YSL 46, JL 12, 122 ) 8 Ratkaisun perustelut Lupamääräysten tarkistamisen perusteet Espoon kaupungin ympäristölautakunta katsoo, että edellä annetut lupamääräykset ovat tarpeen, jotta maanläjitystoiminta täyttää ympäristönsuojelulaissa ja jätelaissa sekä niiden nojalla annetuissa asetuksissa asetetut vaatimukset sekä vaatimukset, jotka luonnonsuojelulaissa ja sen nojalla on säädetty. Luvan ja toiminnan jatkamisen edellytykset Espoon kaupungin ympäristölautakunta katsoo, että suunnitellusta toiminnasta asetetut lupamääräykset huomioon ottaen ei aiheudu terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, maaperän tai pohjaveden pilaantumista tai erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista, vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella eikä naapuruussuhteista annetussa laissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta naapureille. Määräyksiä annettaessa on otettu huomioon toiminnan aiheuttama pilaantumisen todennäköisyys ja onnettomuusriski sekä alueen kaavamääräykset. Lupamääräysten yleiset perustelut Toiminnan ympäristöhaittojen ja niiden vaikutusten ehkäisemiseksi päästöjä ja jätteitä koskevien määräysten antaminen on tarpeellista. Lupamääräyksiä annettaessa on ympäristönsuojelulain 43 :n mukaisesti tässä päätöksessä otettu huomioon toiminnan luonne, sen alu-
een ominaisuudet, jolla toiminnan vaikutus ilmenee, toiminnan vaikutus ympäristöön kokonaisuutena, pilaantumisen ehkäisemiseksi tarkoitettujen toimien merkitys ympäristön kokonaisuuden kannalta sekä tekniset ja taloudelliset mahdollisuudet toteuttaa nämä toimet. Päästöjen ehkäisemistä ja rajoittamista koskevien määräysten tulee lisäksi perustua parhaaseen käyttökelpoiseen tekniikkaan. Toimittaessa tämän ympäristöluvan mukaisesti voidaan toiminnan katsoa edustavan parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa. Lupamääräysten yksilöidyt perustelut Ympäristönsuojeluasetuksen 20 :n mukaan kaatopaikan ympäristölupapäätöksessä on oltava määräys kaatopaikan luokasta. Kaatopaikat luokitellaan niille sijoitettavien jätteiden perusteella. T:mi Jari Hännikäisen maankaatopaikka luokitellaan maa- ja kiviainesjätteen kaatopaikaksi. (Määräys 1.) Ympäristönsuojelulain 45 :n mukaan jätelupa voidaan rajoittaa vain tietynlaisen jätteen käsittelyyn ottaen huomioon kaatopaikan luokka. Maa-aineksen täyttömäärä on rajoitettu alkuperäisen täyttösuunnitelman mukaiselle kokonaistäyttömäärälle 300 000 tonnia eli noin 200 000 m 3. (Määräys 2.) Lähimmille asuinkiinteistöille aiheutuvan kohtuuttoman rasituksen estämiseksi sekä ympäristö- ja terveyshaittojen ehkäisemiseksi on tarpeen rajoittaa toiminnasta aiheutuvaa melua ajallisesti. Melutasoa koskeva melumääräys on annettu ottamalla huomioon valtioneuvoston päätös 993/1992 melutason ohjearvoista. Päätöksen mukaan melutaso asumiseen käytettävillä alueilla, virkistysalueilla taajamissa ja taajamien välittömässä läheisyydessä sekä hoitoja oppilaitoksia palvelevilla alueilla ei saa ylittää ulkona päiväohjearvoa L Aeq 07-22 55 db. (Määräys 3.) Kaatopaikka on luokiteltu maankaatopaikaksi, johon saa sijoittaa vain puhtaita maa- ja kiviainesjätteitä. Maa- ja kiviainekset luokitellaan pilaantumattomiksi, jos niiden haittaainepitoisuudet alittavat maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnista annetun valtioneuvoston asetuksen (214/2007) liitteessä esitetyt alemmat ohjearvot. Maankaatopaikalle saa sijoittaa vain jäteluokituksen mukaisia tai vastaavan laatuisia jätteitä. Vesipitoisuutta koskevalla määräyksellä rajoitetaan hienoaineksen huuhtoutumista ja savisamennuksen syntymistä pohja- ja pintavesissä. Jos alueelle tuodaan jätettä, jonka vastaanottoa ei ole hyväksytty ympäristöluvassa, on luvan saaja jätelain 29 :n perusteella velvollinen, jos lastia ei jätelain 31 :n mukaan palauteta takaisin, toimittamaan jätteen asianmukaiseen käsittelypaikkaan. (Määräykset 4, 5.) Jätelain 141 :n mukaan jätteiden käsittelypaikan asianmukaista hoitoa, käyttöä, käytöstä poistamista ja niihin liittyvää toiminnan tarkkailua varten on käsittelypaikan pitäjän määrättävä näistä tehtävistä vastuussa oleva käsittelypaikan vastuuhenkilö. (Määräys 6.) Jätelain 13 :n mukaan jätteiden käsittelypaikkaa on hoidettava siten, ettei siitä aiheudu vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle. Asiaton pääsy ja jätteen luvaton sijoittaminen alueelle on estettävä valvonnalla ja rakenteellisin keinoin, kuten laitosalueelle kulun estävällä portilla. Portti on pidettävä lukittuna muina kuin aukioloaikoina. (Määräys 7.) Maankaatopaikkatoiminnassa tulee varmistua siitä, että sortumia ei pääse syntymään. Sortumat aiheuttavat vaaraa alueella työskentelevälle henkilökunnalle. (Määräys 8.) Ympäristönsuojelulain 62 :n mukaan poikkeuksellisista tilanteista on ilmoitettava viipymättä valvontaviranomaiselle. (Määräys 9.) 9
Vahinko- tai onnettomuustilanteessa voidaan nestemäisten jätteiden leviämistä ympäristöön estää tehokkaasti imeyttämällä niitä tarkoitukseen sopivaan materiaaliin. (Määräys 10.) Jäteasetuksen 13 :n mukaan jätteiden vastaanoton lakattua jätteiden käsittelypaikassa, on käytetty paikka viipymättä saatettava sellaiseen kuntoon, ettei siitä aiheudu vaaraa, haittaa tai ympäristön roskaantumista. Alue tulee maisemoida välittömästi, kun täyttötyö on saavuttanut suunnitelman mukaiset tasot. (Määräys 11.) Jätelain 72 :n mukaan ympäristöä ei saa roskata tai liata niin, että siitä voi aiheutua epäsiisteyttä, maiseman rumentumista tai viihtyisyyden vähentymistä. (Määräys 12.) Ympäristönsuojelulain 46 :n mukaan luvassa on annettava määräykset toiminnan tarkkailusta. Pohjaveden tarkkailu on tarpeen maankaatopaikan mahdollisten vaikutusten selvittämiseksi. (Määräykset 13, 14, 15) Raportointia koskevat määräykset ovat tarpeen valvonnan ja tarkkailun toteuttamiseksi. (Määräykset 16, 17, 18.) Päätöksen voimassaolo ja lupamääräysten tarkistaminen Päätöksen voimassaolo Tämä päätös on voimassa toistaiseksi. Toiminnan olennaiseen laajentamiseen tai muuttamiseen on oltava lupa. Luvan myöntänyt viranomainen voi ympäristönsuojelulain 58 :n mukaisesti muuttaa lupaa, jos toiminnasta aiheutuva pilaantuminen tai vaara poikkeaa olennaisesti ennalta arvioidusta, toiminnasta aiheutuu ympäristönsuojelulaissa kielletty seuraus, parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymisen vuoksi päästöjä voidaan vähentää olennaisesti enemmän ilman kohtuuttomia kustannuksia, olosuhteet ovat luvan myöntämisen jälkeen olennaisesti muuttuneet tai se on tarpeen, jotta voidaan noudattaa Suomea sitovan kansainvälisen velvoitteen täytäntöön panemiseksi annettuja säädöksiä. Lupamääräysten tarkistaminen Mikäli maankaatopaikkatoimintaa jatketaan vuoden 2023 jälkeen, on luvan hakijan toimitettava hakemus lupamääräysten tarkistamiseksi toimivaltaiselle ympäristölupaviranomaiselle 31.12.2023 mennessä. Hakemukseen on liitettävä muun ohella yhteenveto toiminnan tarkkailusta vuosilta 2013-2023. (YSL 55 ) Asetuksen noudattaminen Jos asetuksella annetaan ympäristönsuojelulain tai jätelain nojalla jo myönnetyn luvan määräystä ankarampia säännöksiä tai luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistamisesta, on asetusta luvan estämättä noudatettava. (YsL 56 ) Päätöksen täytäntöönpano Tämä päätös on lainvoimainen 28.1.2014 ellei siihen haeta muutosta (YSL 100 ). Jätteen käsittelytoiminnalta vaadittava vakuus Toiminnan harjoittaja on asettanut 16.8.2011 8 000 :n pankkitakauksen asianmukaisen jätehuollon varmistamiseksi (YSL 43 a, 43 b ). 10
11 Käsittelymaksu ja sen määräytyminen Tämän ympäristöluvan käsittelystä perittävä maksu on 1 525. Ympäristöluvan maksu määräytyy Espoon kaupunginhallituksen 12.11.2012 hyväksymän ympäristönsuojeluviranomaisen taksan perusteella. Alle 50 000 tonnin vuotuiselle massamäärälle mitoitetun maankaatopaikan ympäristöluvasta perittävä maksu on 3 050. Taksan 5 perusteella luvan tarkistamista koskevan hakemuksen käsittelystä perittävä maksu on 50 % lupamaksusta. Sovelletut oikeusohjeet Ympäristönsuojelulaki (86/2000) 4, 7, 8, 20, 28, 31, 41, 42, 43, 45, 46, 55, 56, 62, 90, 101, 105 Ympäristönsuojeluasetus (169/2000) 1, 7, 22, 30, 37 Jätelaki (646/2011) 8, 12, 13, 29, 31, 72, 118, 120, 122, 141 Valtioneuvoston asetus jätteistä (179/2012) 4, 12 13, 20 Laki eräistä naapuruussuhteista (26/1920, muutos 90/2000) 17 Espoon kaupungin ympäristönsuojeluviranomaisen taksa 12.11.2012 3, 5 Lupapäätöksestä tiedottaminen Tämän päätöksen julkipanopäivä on 23.12.2013 ja antopäivä 27.12.2013. Päätöksestä kuulutetaan Espoon kaupungin ilmoitustaululla. Muutoksenhaku Tähän päätökseen ja siitä perittävään maksuun haetaan ympäristönsuojelulain 96 :n mukaisesti muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta. Valitusaika päättyy 27.1.2014. Valitusosoitus on liitteenä.