Jyry Suvilehto T-110.1100 Johdatus tietoliikenteeseen ja multimediatekniikkaan kevät 2010

Samankaltaiset tiedostot
Kuljetus- ja verkkokerrokset. Jyry Suvilehto T Johdatus tietoliikenteeseen ja multimediatekniikkaan kevät 2011

Jyry Suvilehto T Johdatus tietoliikenteeseen ja multimediatekniikkaan kevät 2012

Jyry Suvilehto T Johdatus tietoliikenteeseen ja multimediatekniikkaan kevät 2013

Siirto- ja verkkokerrokset. Jyry Suvilehto T Johdatus tietoliikenteeseen ja multimediatekniikkaan kevät 2014

OSI ja Protokollapino

Kertaus. Jyry Suvilehto T Johdatus tietoliikenteeseen ja multimediatekniikkaan kevät 2013

TCP/IP-protokollapino. Verkkokerros ja Internetprotokolla. Sisältö. Viime luennolla. Matti Siekkinen

Linkkikerros, tiedonsiirron perusteet. Jyry Suvilehto T Johdatus tietoliikenteeseen ja multimediatekniikkaan kevät 2013

S Tietoliikennetekniikan perusteet. Pakettikytkentäiset verkot. Helsinki University of Technology Networking Laboratory

Siltojen haitat. Yleisesti edut selvästi suuremmat kuin haitat 2/19/ Kytkin (switch) Erittäin suorituskykyisiä, moniporttisia siltoja

Tietoliikenne II. Syksy 2005 Markku Kojo. Tietoliikenne II (2 ov,, 4 op) Page1. Markku Kojo Helsingin yliopisto Tietojenkäsittelytieteen laitos

Kertaus. Jyry Suvilehto T Johdatus tietoliikenteeseen ja multimediatekniikkaan kevät 2012

3. Kuljetuskerros 3.1. Kuljetuspalvelu

Kertaus. Jyry Suvilehto T Johdatus tietoliikenteeseen ja multimediatekniikkaan kevät 2011

Verkkokerros ja Internetprotokolla

Miten Internet toimii. Tuomas Aura T Johdatus tietoliikenteeseen kevät 2013

Antti Vähälummukka 2010

Sovelluskerros. Sovelluskerros. Kuljetuskerros Verkkokerros Linkkikerros Fyysinen kerros. Kuljetuskerros Verkkokerros Linkkikerros Fyysinen kerros

ELEC-C7241 Tietokoneverkot Kuljetuskerros

Verkkokerros ja Internetprotokolla

Mikä on internet, miten se toimii? Mauri Heinonen

Internet Protocol version 6. IPv6

S Tietoliikennetekniikan perusteet. Pakettikytkentäiset verkot. Tietoliikenne- ja tietoverkkontekniikan laitos

WWW-sivu. Miten Internet toimii? World Wide Web. HTML-koodi. HTTP-istunto URL <#>

Kuljetuskerros. Matti Siekkinen. T Johdatus tietoliikenteeseen kevät 2011

Miten Internet toimii?

Siltojen haitat Yleisesti edut selvästi suuremmat kuin haitat

Kuljetuskerroksen protokollat. Luotettava vai epäluotettava? Kuljetuskerroksen tarkoitus. Tietosähkeen kapselointi. Portit ja (de)multipleksaus

ICMP-sanomia. 3. IP-kerroksen muita protokollia ja mekanismeja ICMP (Internet Control Message Protocol)

Pertti Pennanen OSI 1 (4) EDUPOLI ICTPro

3. IP-kerroksen muita protokollia ja

Verkkokerros ja Internet Protocol. kirja sivut

TCP/IP-protokollapino. Kuljetuskerros. Tämän luennon jälkeen. Sisältö. Matti Siekkinen. Ymmärrätte:

T Tietokoneverkot kertaus

Linkkikerros, tiedonsiirron perusteet. Jyry Suvilehto T Johdatus tietoliikenteeseen ja multimediatekniikkaan kevät 2011

Reititys. Tämä ja OSI 7LHWROLLNHQQHWHNQLLNDQSHUXVWHHW $(/&7 0DUNXV3HXKNXUL. Yhteyden jakaminen Reititys Kytkentä Internet-protokolla TCP, UDP

Verkkokerros ja Internetprotokolla

reitittimissä => tehokkaampi 2005 Markku Kojo IPv6

Linkkikerros, tiedonsiirron perusteet. Jyry Suvilehto T Johdatus tietoliikenteeseen ja multimediatekniikkaan kevät 2011

Miten selain muodostaa TCP- tai UDP-yhteyden? TCP-osoite = IP-osoite + porttinumero ( tässä 80) SOCKET BIND (80) LISTEN ACCEPT. Connection Request

T Tietokoneverkot

S Teletekniikan perusteet

Tietoverkkojen turvallisuus. Tuomas Aura T Johdatus tietoliikenteeseen kevät 2012

Tämän kurssin sisältö. Esitiedot. Tietoa tästä kurssista. Ilmoittautuminen. Kurssin osasuoritukset ja arvostelu. T Tietokoneverkot

Internet-protokolla versio 6. Miksi vaihtaa? Luennon sisältö. Comer luku 31, 30 (vanha kirja ss ) Internet Protocol (IPv6)

Internet ja tietoverkot 2015 Harjoitus 5: (ISO/OSI-malli: Verkkokerros, TCP/IP-malli: internet-kerros)

3. Kuljetuskerros 3.1. Kuljetuspalvelu

Turvallisuus verkkokerroksella

Turvallisuus verkkokerroksella

AH-otsake. Turvallisuus verkkokerroksella. AH-otsake. AH-otsake. ESP-otsake. IP-otsake

ELEC-C7241 Tietokoneverkot Verkkokerros

Kuljetuskerros. Matti Siekkinen. T Johdatus tietoliikenteeseen kevät 2013

Tietoliikenne II (2 ov)

Kuljetuskerros. Tietokoneverkot. Matti Siekkinen Pasi Sarolahti

Kuljetuskerros. Kirja sivut: ,

Multicast. Johdanto Ryhmien hallinta Reititys Reaaliaikaiset siirto- ja hallintaprotokollat Resurssien varaus Sessioiden hallinta

Monimutkaisempi stop and wait -protokolla

Kuljetuskerroksen protokollat. Kuljetuskerroksen tarkoitus. Luotettava vai epäluotettava?

Kuljetuskerroksen protokollat

Kuljetuskerroksen protokollat

Verkkokerros. Verkkokerros ja Internet Protocol. End-to-end -argumentti. IP-otsikkotiedot. IP ja linkkikerros <#>

Miten Internet toimii. Jyry Suvilehto T Johdatus tietoliikenteeseen ja multimediatekniikkaan kevät 2010

Internet perusteet. Analyysin tasot

Yhteenveto / kertaus. Tuomas Aura T Johdatus Tietoliikenteeseen kevät 2013

Kuva maailmasta Pakettiverkot (Luento 1)

T Tietokoneverkot

ITKP104 Tietoverkot - Teoria 2

Verkkokerros 2: Reititys

3. Kuljetuskerros 3.1. Kuljetuspalvelu End- to- end

Miten Internet toimii?

3/3/15. Verkkokerros 2: Reititys CSE-C2400 Tietokoneverkot Kirjasta , Verkkokerros. Internet-protokollapino ja verkkokerroksen tehtävä

T Tietokoneverkot

itää saada selville P-osoitetta vastaava erkko-osoite. leislähetyksenä ysely: Kenen IPsoite. IP-paketissa on vain vastaanottajan

Tietoverkkojen turvallisuus. Tuomas Aura T Johdatus tietoliikenteeseen kevät 2013

Kertaus. Jyry Suvilehto T Johdatus tietoliikenteeseen ja multimediatekniikkaan kevät 2014

Yhteenveto. CSE-C2400 Tietokoneverkot

Tietokone. Tietokone ja ylläpito. Tietokone. Tietokone. Tietokone. Tietokone

T Tietokoneverkot

Chapter 4 Network Layer

Miten Internet toimii. Tuomas Aura T Johdatus tietoliikenteeseen kevät 2010

3. Kuljetuskerros 3.1. Kuljetuspalvelu End- to- end

100 % Kaisu Keskinen Diat

Yhteenveto / kertaus. Tuomas Aura T Johdatus tietoliikenteeseen kevät 2011

Verkkoliikennettä Java[ssa lla] Jouni Smed

3. Kuljetuskerros 3.1.

- Valitaan kohta Asetukset / NAT / Ohjelmallinen palvelin - Seuraavassa esimerkki asetuksista: valitaan käytössä oleva ohjelmistorajapinta

TeleWell TW-EA711 ADSL modeemi & reititin ja palomuuri. Pikaohje

Miten selain muodostaa TCP- tai UDP-yhteyden? TCP-osoite = IP-osoite + porttinumero ( tässä 80) SOCKET BIND (80) LISTEN ACCEPT. Connection Request

T Tietokoneverkot

Vuonimiö on pelkkä tunniste

Vuonimiö on pelkkä tunniste

Verkkoinformaation välittämiseen isäntäkoneiden ja reitittimien välillä

... Laajennusotsakkeet. Reititysotsake. Vuonimiö on pelkkä tunniste. Vuonimiöiden käsittely solmuissa

Tietoliikenteen perusteet. Langaton linkki

Tietoliikenteen perusteet. Langaton linkki

Verkkokerroksen palvelut. 4. Verkkokerros. Virtuaalipiiri (virtual circuit) connection-oriented ~ connectionless. tavoitteet.

Internet-protokolla versio 6. Miksi vaihtaa? Luennon sisältö. Comer luku 31 (vanha kirja ss ) Internet Protocol (IPv6)

Tämän kurssin sisältö. Tietoa tästä kurssista. Esitiedot. T Tietokoneverkot. TCP/IP-verkot ja niiden toiminta Turvallisuusominaisuudet

Internet-protokolla versio 6

Tietoverkkojen turvallisuus. Tuomas Aura T Johdatus tietoliikenteeseen kevät 2011

Transkriptio:

Jyry Suvilehto T-110.1100 Johdatus tietoliikenteeseen ja multimediatekniikkaan kevät 2010

Luennon sisältö 1. Johdantoa Yhteys, yhteydettömyys Best effort 2. Kuljetuskerros UDP TCP 3. Verkkokerros Internetin rakenne Reititys IP IPv4 ja IPv6 Lähetystyypit: Unicast, Anycast, Multicast 2

Viime viikolla Sovelluskerros Middleware: HTTP, SSL, XML... Siirtokerros: TCP, UDP,... IPv4, IPv6 Linkkikerros: Ethernet, MPSL, WLAN, GPRS... 3

Tällä viikolla Sovelluskerros Middleware: HTTP, SSL, XML... Siirtokerros: TCP, UDP,... IPv4, IPv6 Linkkikerros: Ethernet, MPSL, WLAN, GPRS... 4

JOHDANTO 5

Yhteys Viime luennolla esitetyt protokollat käyttivät TCP-protokollan tarjoamaa kaksisuuntaista luotettavaa tavuvirtaa (yhteyttä) tiedon siiroon Kaksisuuntainen: molemmat osapuolet voivat kirjoittaa ja lukea Luotettava: korkeammalla tasolla ei tarvitse huolehtia siirtovirheistä (tai ainakin alemman tason protokolla ilmoittaa niistä) Tavuvirta: voi siirtää mitä tahansa, (vrt. merkkivirta pelkän tekstin siirtoon) 6

Yhteys Merriam-webster connection: 2 a : something that connects : link <a loose connection in the wiring> b : a means of communication or transport <a telephone connection> Paljon kysymyksiä ja vastauksia saman yhteyden yli Esim. Keskustelu, puhelu Minä: Haloo, Jyrsa puhelimessa Opiskelija: Kuule, mulla on tällanen ongelma sun kurssis kanssa. Minä: No mimmonen ongelma? Opiskelija:. Jos aloittajaosapuolen yhteys ei mene läpi, tämä huomaa sen 7

Yhteydettömyys Esimerkiksi DNS on yhteydetön tiedonsiirtoprotokolla Analogia reaalimaailmassa: postikortit Rakas Tilly-täti, mikä oli Jack-sedän osoite Hei Richard, Jack-setä asuu osoitteessa One Microsoft Way, Redmond, WA 98052-6399 Postikortit ja UDP-paketit voivat kadota matkalla 8

Verkkokerros Internet-Protokolla tarjoaa best effort pakettien siirtoa koneelta A koneelle B Best effort: ei takeita oikein mistään, mutta luvataan edes yrittää moni hyökkäys perustuu lupauksen pettämiseen TCP/IP:n kanssa kilpailevat mallit (mm. EU:n tukema OSI) pyrkivät tarjoamaan luotettavuutta (ja maksutietoja) verkkokerroksessa Lopulta TCP/IP:n käytännöllinen lähestyminen levisi 9

VERKKOKERROS 10

UDP UDP: Universal Datagram Protocol Datagrammi on paketti erityisesti epäluotettavassa yhteydessä RFC-768 Lähdeportti (ohjelma) Paketin pituus Sisältö Kohdeportti (ohjelma) Tarkastussumma Tarkastussumma (hash, checksum) lasketaan koko paketista ennaltamäärätyllä tavalla koko paketista 11

UDP UDP tarjoaa epäluotettavan yhteydettömän tiedonsiirron UDP:ta käyttävät mm. DNS, VoIP, IPTV, NTP, SNMP UDP:ssä pienempi yleiskustannus (overhead) kuin TCP:ssä 12

TCP TCP: Transmission Control Protocol RFC-793 Yhteydellinen, luotettava, kaksisuuntainen tavuvirta Eri suunnat eivät riipu toisistaan Ohjelman lähettämä virta pilkotaan palasiin ja palaset lähetetään IPpaketeissa 13

TCP Lähdeportti (ohjelma) Otsikon pituus Kohdeportti (ohjelma) Sekvenssinumero Vastausnumero Varattu Lippuja Tarkastussumma Kiireellisyys Liput Optioita Data Ikkunan koko Portti identifioi ohjelman Sekvenssinumeron avulla paketit puretaan (ensimmäinen tavu) Vastausnumero kertoo seuraavan odotetun paketin aloitustavun Ikkunan koko on max sekvenssinumero - vastusnumero RST ACK PSH URG SYN FIN 14

Liput RST ACK PSH URG SYN FIN Liput kertovat mikä viestityyppi on kyseessä RST: Reset Connection ACK: Acknowledge PSH: Push URG: Urgent SYN: Synchronize sequence numbers FIN: I have no more data to send 15

Asiakas Yhteyden avaus SYN Palvelin SYN + ACK ACK Kaksi roolia, aloitteentekijä ja vastaaja Sovitaan sekvenssinumeroista (arvottuja) Ikävä palvelin (smtp.hut.fi) saattaa kenkkuilla ja vastata RST 16

Kuittaaminen Vastaanottava osapuoli kertoo mitä tavua se odottaa seuraavaksi Asiakas Tavut 1-10: ACK: 11 Tavut 11-20: Tavut 21-30: ACK: 31 Palvelin 17

Syn + Ack 18

Virhe Toinen osapuoli jääräpäisesti pyytää seuraavaa näkemätöntä pakettia Asiakas Tavut 1-10: ACK: 11 Tavut 11-20: Räks! Tavut 21-30: Palvelin Ikkunan koko määrittää koska virhe huomataan TCP osaa sopeuttaa ikkunan kokoa virheiden tiheyden mukaan Oho, virhe ACK: 11 Tavut 31-40: ACK: 11 Tavut 11-20: ACK: 41 Tavut 41-50: 19

Yhteyden sulkeminen Asiakas FIN ACK FIN ACK Palvelin Kumpi tahansa voi ilmoittaa FIN eli en aio lähettää enää tavuja virtaan Toinen puoli ilmoittaa FIN kun on itse valmis Yhteys voi jäädä puoliksi auki 20

VERKKOKERROS 21

Internetin rakenne Runkoverkko Autonominen Järjestelmä (AS) AS 22

Runkoverkko Runkoverkko Internet on rakennettu ARPANETin päälle Advanced Research Projects Agency Network suunniteltiin 1960-luvulla kestämään rauhaa rakastavan Neuvostoliiton ydinisku Ei keskitettyä hallintaa, ei keskitettyä hallitsijaa Voi pojat mikä sotku Internet kestää ydiniskun, muttei välttämättä töpeksivää adminia (Esim. Pakistan ja YouTube) 23

Autonomiset järjestelmät (AS) Runkoverkko Autonominen Järjestelmä (AS) Runkoverkkoon kiinnittyy autonomisia järjestelmiä (Autonomous Systems) 24

Autonomiset järjestelmät (jatkoa) Autonomiset järjestelmät ovat hallinnollisesti yhtenäisiä järjestelmiä, jotka ovat liittyneet kiinni runkoverkkoon Harvardin yliopisto, Sonera, TKY, Vatikaani AS voi olla Multihomed: kiinni runkoverkossa monesta kohtaa Stub: Kiinni vain yhden toisen AS:n kanssa Transit: suostuu välittämään muille verkoille viestejä (ISP) Internetin runkoverkko koostuu Transit-tyypin ASjärjestelmistä 25

IP(v4) IP = The Internet Protocol RFC 791 Lähettää datagrammeja verkon yli (vs. Paketit) Epäluotettava, yhteydetön Pakettikoko vaihtelee, paketteja saatetaan hajoittaa ja koota siirtäessä Internet Control Message Protocol (ICMP) virheiden välittämiseen takaisin lähettäjälle 26

IPv4 Osoitteet muotoa a.b.c.d, missä a, b, c ja d ovat lukuja välillä 0-256 (4 tavua muistissa) Versio Otsikon pituus ID TOS Lippuja Kokonaispituus TTL Protokolla Otsakkeen tarkistussumma Optioita Lähdeosoite Kohdeosoite Data Täytettä 27

http://xkcd.com/195/ 28

Jokainen reititin osaa reitittää sille tulevat IP-paketit reititystaulunsa perusteella IP-reititys Yksittäisen koneen täytyy tietää vain oletusreitittimen osoite Reititystaulun muodostamiseen käytetään reititysalgoritmeja 1 2 Reititystaulu IP-osoitealue Suunta 82.130.0.0-82.130.63.255 1 62.237.152.0-62.237.159.255 2 4 3 130.233.0.0-130.233.255.255 3...... 29

Jokaisella reititysaskeleella reititin vähentää IP-datagrammin TTL-kentän arvoa yhdellä Jos TTL:n arvoksi tulee 0 -> virheviesti lähettäjälle Estää pakettia jäämästä ikuisiksi ajoiksi verkkoon IPv6:ssa vastaava kenttä on Hop Count 30

IP-verkkojen määrittäminen IP-osoitteiden reititys ja verkkojen määritys perustuu binäärilukuesitykseen 62.237.153.157 = 111110.11101101.10011001.10011101 Ensimmäiset X bittiä ovat osoitteen verkko-osaa, loput määrittelevät koneen osoitteen Monta tapaa ilmoittaa verkko: 62.237.152.0-62.237.155.255 62.237.152.0/22 62.237.152.0 netmask = 255.255.252.0 31

IP-verkon määrittäminen Kaksi jälkimmäistä jakavat osoitteen verkko-osaan ja laiteosaan 111110.11101101.10011001.10011101 Esimerkissämme ensimmäiset 22/32 bittiä ovat verkko-osaa eli samat kaikille verkon laitteille Loput 10/32 identifioivat yksittäisen laitteen verkon (Aalto Open) sisällä Verkkoon mahtuu 2^10 = 1024 osoitetta 1. ja viimeinen varattu 1022 konetta Verkkojen jako tällä tavoin tekee reitityksestä helppoa (ref: Tietorakenteet ja Algoritmit) 32

IPv4 varatut osoitteet Osoitealue Varauksen aihe 10.0.0.0/8 Yksityiset verkot 127.0.0.0/8 Loopback 169.254.0.0/16 Zero config -verkot 172.16.0.0/12 Yksityiset verkot 192.168.0.0/16 Yksityiset verkot 224.0.0.0/4 Multicast 255.255.255.255 Broadcast Yksityisiä verkkoalueita voi käyttää sisäverkossa. Reitittimen on tällöin suoritettava verkko-osoitteen muunnos (Network Address Translation) NAT sisäverkon rajalla Muitakin varattuja on 33

Localhost = 127.0.0.1 34

IPv6 Pidemmät osoitteet: 128 bittiä (vs 32) fe80:0:0:0:e91a:6df0:a982:217b (nollat voi jättää pois ja merkata :: ) fe80::e91a:6df0:a982:217b Versio Liikenneluokka Vuon nimi Datan pituus Lähdeosoite Kohdeosoite Seuraava otsikko Hyppyjen Määrä 35

IPv4 vs IPv6 IPv4:n osoiteavaruus 2^32 on hupenemassa Kotien päätelaitteet (ADSL-modeemit, jne) eivät tue IPv6:sta laajalti Kankea moneen teknisesti hienoon juttuun Pomminvarma IPv6:n osoiteavaruus 2^128 riittää kaikille maailmankaikkeuden alkuhiukkasille Käytössä runkoverkossa käytännössä kaikkialla Taipuu kaikkeen tosi siistiin Kaikkea ei ole hiottu loppuun 36

Unicast Runkoverkko Autonominen Järjestelmä (AS) AS 37

Broadcast Runkoverkko Autonominen Järjestelmä (AS) AS 38

Lähetystyypit IP tukee useampaa eri tapaa lähettää tietoa Unicast on tavallinen lähetys yhdelle hengelle Broadcast on lähetys kaikille verkon laitteille Käytetään mm. DHCP-protokollan ensimmäisessä viestissä Voidaan lähettää verkon hallintadataa yms Jokaisen aliverkon viimeinen IP on varattu sen Broadcast-osoitteeksi 39

Anycast Joko/tai 40

Internetin rakenne Runkoverkko Autonominen Järjestelmä (AS) AS 41

Lähetystyypit Anycastissa monella koneella on sama IPosoite ja viesti riittää saada mille tahansa niistä Mm. Osa DNS-juuripalvelimista hajautettu useammalle mantereelle vaikka IP on sama Ei oikein tue yhteyksien rakentamista Multicastissa sama paketti viedään usealle sitä pyytäneelle vastaanottajalle Paketin kopioiminen tai monistaminen ei maksa mitään IGMP-protokollalla liitytään multicast-osoitteen vastaanottjaksi 42

TCP/IP TCP/IP:ssä hienoa on luotettava tavuvirta best effort siirron päällä Suhteellisen halpaa, suhteellisen luotettavaa 43

Ensi viikolla Sovelluskerros Middleware: HTTP, SSL, XML... Siirtokerros: TCP, UDP,... IPv4, IPv6 Linkkikerros: Ethernet, MPSL, WLAN, GPRS... 44