ENTISTÄ VENETPALOA (muistellut Kaisa Häyrinen os. Wassinen) On juhannuspäivä. Kuljen kotikyläni halki johtavaa maantietä. Pihlajan tuoksu kantautuu läheisen talon pihamaalta. Kyläaukion laidalta avautuu viehättävä näky: viljapeltoja ja taloja, useiden pihalla Suomen lippu hulmuamassa juhlan kunniaksi. Koko maisemasta huokuu pyhäaamun rauha, jota kosken kohina täydentää. Kuljen hitaasti eteenpäin. Siinä on edessäni LYSTILÄN talo. Kaksikerroksinen päärakennus on aivan maantien reunassa, pihalla suuri tuomi ja sen vieressä puutarhakeinu. Erään talousrakennuksenkatolla komeilee ruokakello, jonka ääni kuuluu kaukanakin oleville viljelyksille. Maantie toisella puolella olevassa elosuojassa säilytetään höyrykonetta, Lokomoa, jonka antamalla voimalla käytetään puimakonetta. Lystilässä on suuri väki. Isäntäväen, Riikka ja Väinö Salon, lisäksi siihen kuuluvat Riikan äiti sekä tytär, Tyyne Lagerström, Riikan pojan lapset, Airi ja Aarne Lystilä, Väinön tyttäret, Helli ja Emmi Salo sekä kasvattitytär Annikki Puusaari. Lisäksi talon väkeen kuuluu vaihteleva määrä vakinaista ja väliaikaista työväkeä. Riikka on kotoisin Piippolasta. Hän tuli alun perin Venetpaloon meijerskaksi ja siitä Lystilää emännäksi. Väinö on nuoruudessaan käynyt Amerikassa ja siellä jonkin aikaa oltuaan palannut Venetpaloon kauppiaaksi. Kun hän ja Riikka ovat molemmat jääneet leskeksi, he menivät naimisiin ja heistä tuli Lystilän isäntäväki. Väinöllä on monia luottamustoimia. Hän on mm. kansakoulun taloudenhoitaja. Tyyne on käynyt Sörnäisten kristillisen kansanopiston ja ollut naimisissa Perniössä. Miehensä kuoltua hän tuli kotiinsa Lystilään. Tyynen huone on Lystilän yläkerrassa, ja siellä hän pitää sunnuntaisin pyhäkoulua kylän lapsille. Aarne ja Airi ovat jääneet isänsä kuoltua Lystilään. Helli ja Emmi varttuvat Lystilässä aikuisiksi ja Annikilla on siellä hyvä koti. Lystilän kohdalta tie laskeutuu alaspäin vähäistä Laurinpuroa kohti. Puron rannalla on LAURILA. Siellä asuvat Anni ja Hermanni Mustola lastensa Aimon ja Anna-Liisan kanssa. Laurilasta vähän matkaa joelle päin on LAITILA, jonka asukkaat, Pasaset, ovat tulleet Savosta. Esteri- emäntäkin on alunperin savolainen. Hän on assistentti ja oli naimisissa Risto Pasasen kanssa. Heidän poikansa, Lauri, kuoli pienenä. Riston kuoltua Esteri meni naimisiin Savosta tulleen Eino Lukkarisen kanssa. Laurilan kohdalta maasto taas kohoaa KIVELÄN talon kohti. Siinä on aivan tien vieressä aitta ja pihapolun varrella kaksi omenapuuta, jotka eivät koskaan ole tuottaneet hedelmiä. Omenapuu ei täällä menesty, koska se talvisin osittain paleltuu kylmän ilmaston vuoksi. Kivelässä asuvat isäntäväen, Liisa ja Matti Kujalan, lisäksi heidän aikuiset lapsensa, Matti, Alma, Pasi ja Helli. Nuorin lapsista, Hannes, kuoli alle kouluikäisenä. Talon väkeen kuuluu vielä pitkäaikainen renki, Erkki Hautajoki. Lähellä Kivelää on TULPPO. Se on pieni, punaiseksi maalattu mökki, jossa asuu Heikki Tulppo. Hänen lapsensa ovat jo aikuisia ja ovat lähteneet maailmalle. Tytär, Hilda, on naimisissa Yrjö Laitilan kanssa ja heillä on lapset, Lilly, Pekka ja Teuvo. Noin sadan metrin päässä Tulposta on NOKELA. Se on kaikille venetpalolaisille tärkeä talo, sillä siellä sijaitsee kauppa ja posti. Suomelan Antti kuljettaa postia kolme kertaa viikossa, aamuisin Kärsämäen kirkolta ja iltaisin Pyhäsalmen asemalta. Varsinkin iltapostin aikaan Nokelan tupa täyttyy postin odottajista. Sekä postia, että kauppaa hoitaa Junttilan perhe, johon kuuluvat vanhempien, Anne-Mari ja Abner Junttilan lisäksi heidän lapsensa, Kauko, Toivo, Reino, Hilla, Hilkka, Erkki, Jaana ja Ahti. Lapsista vanhimmat ovat jo aikuisia. Kivelän kohdalta maantiestä eroaa kylätie joelle päin. Siinä on aika pian RAPAKKOLA, punaiseksi maalattu talo joen ja tien välissä. Siellä asuvat Hilda ja Janne Korkiakoski, heidän aikuiset lapsensa Eino, Kaisa ja Väinö sekä tämän vaimo, Martta, ja lapset Rauha, Jussi ja Teppo. Rapakkolan läheisyydessä on KUOPPALA, jossa on vanha, harmaa päärakennus. Nimensä mukaisesti se sijaitsee hiukan ympäristöään matalammalla paikalla. Asukkaat ovat Kuoppalan sisarukset Kalle, Paavo, Esteri ja Aune sekä kasvattitytär Senja Mäki. Rapakkolan kohdalla kylätien vastakkaisella puolella on SAARALA. Se on hiukan erikoisen näköinen talo kaarevine kattoineen. Saarala on Hypoteekkipankin omistuksessa ja siellä on pehtoorina Lehtimäki, jolla on vaimo ja pieni tytär. Saaralan kohdalta tie ylittää Pyhäjoen. Siinä virtaavat Pyhäjärven ja lukemattomain soiden vedet Pohjanlahteen. Jokea myöten on aikoinaan kuljetettu tervatynnöreitä ja puutavaraa maailman markkinoille. Siitä on pyydetty kalaa ja jokihelmisimpukoita. Nykyisinkin Aukusti Niemelä niitä työkseen pyydystää. Keväällä jäiden lähdettyä alkaa joella suuri tukinuitto. Silloin tuntuu, että talven valta on lopullisesti ohi ja kevät on tullut. Tähän Saaralan kohdalle on valmistunut hyvä silta, jota myöten voi kulkea autollakin. Joen yli on rakennettu myös portaita, kapeita lankuista kyhättyjä siltoja, joissa ei ole kaiteita. Niitä myöten on kuljettava varoen, sillä koski kuohuu alapuolella. Kylän keskustassa on leveämpi silta, josta voi kuljettaa jopa hevosta. Tällaiset porrassillat on purettava keväisin, ettei tulva veisi niitä mukanaan.
Kuljen siltaa myöten joen yli. Siinä on heti vasemmalla ALITALO, jossa ovat asuneet Heta ja Matti Laitila lapsineen. Heta on konekutoja. Seuraavana on PELTOLA, Hanna ja Eemeli Lehtosaaren talo. Heillä on lapset Eemeli, Laura ja Erkki. Peltolassa on myös kasvattitytär Martta Mäki. Viimeisenä tässä talorykelmässä on YLITALO, jossa asuvat Mari ja Janne Ylitalo. Heillä on lapset Kerttu, Saimi, Heikki, Hannes, Niilo ja Simo. Vanhimmat heistä ovat jo aikuisia. Vähän kauempana näistä taloista sijaitsevat ELOMÄKI ja KESKINEN. Elomäen väkeä ovat Helli ja Mikko Ryth sekä lapset Eino, Taisto ja Toivo. Keskisessä asuvat Anna Reeta ja Oskari Weisell, heidän tyttärensä Kirsti sekä kasvattipoika Mauno Salo. Kirsti Weisell on hyvä ompelija. Kauempana joen rannalla on vielä kolme taloa. JOKIRANNASSA asuvat Akusta ja Samppa Komujärvi sekä lapset Viku, Matti, Ilmi, Toivo, Anni ja Reijo. LEHMIRANNASSA asuu Leväniemen perhe. Heillä on lapset Olavi, Viljo ja Saimi. Viimeisenä talona tässä suunnassa on MEININKI. Siellä asuvat Kaija ja Jussi Seppälä sekä lapset Enni, Helli, Salli, Hiltu, Matti ja Martti, heistä vanhimmat jo aikuisia. Sillasta heti oikealla on KOSKELA. Siellä asuvat veljekset Paavo, Neeri ja Joonas Ahlholm, sukulaispoika Kalervo Ahlholm sekä kasvattitytär Eeva Väliahdet. Koskelasta joen rantaa alaspäin on PALOLA. Sen asukkaita ovat Hilma ja Pentti Hautala sekä Hilman sisaren lapset Niilo, Irma, Lilly ja Aaku Saarikoski. Lieneekö talon Palola- nimellä yhteyttä koko kylän Venetpalo- nimeen! Tässä lähistöllä on myös VAINIO, Anna ja Yrjö Mustolan kotitalo. Heillä on lapset Eila ja Jussi. Seuraava on PUISTOLA asukkainaan Anna ja Aate Mustola sekä Aaten poika, Konsta. Talo sijaitsee nimensä mukaisesti kauniin puiston keskellä. Viimeisenä, lähellä pyssykoskea on KOTISAL, Nikolai Salon ja hänen tyttärensä Vienon kotitalo. Koskelan jälkeen tämä Meininki- Tölli- tie haarautuu. Oikealla on SOMERO ja sen lähistöllä PUUTE. Somerossa asuvat Lyyli ja Ransu Pentikäinen sekä lapset Reino, Erkki, Nelma, Vieno, Alma, Lyyli, Paavo, Ransu ja Kerttu. Puute on Halla-ahon perheen kotitalo. Heitä ovat ainakin Matti, Leunu ja Laina. Tässä lähistöllä on myös NURKKALA, Nurkka-Jussin ja hänen vaimonsa kotitalo. KATAJAMÄKI on tien vasemmalla puolella. Siellä asuvat Klaara ja Matti Oja perheineen. Matti on taitava suutari. Lapsia ovat Elsa, Lauri, Matti, Elina, Arvi ja Eeva. Lähellä Katajamäkeä on PÄIVÄRINTA. Talon omistaa Manna Piippo, myöhemmin Juho ja Eino Piippo. TYYNELÄSSÄ asuvat Emma ja Antti Laitila sekä ainakin heidän poikansa Tauno. HAKALA on tien oikealla puolella, Maija ja Heino Ritamäen ja heidän tyttärensä, Onervan koti. Viimeisenä on TÖLLI. Siellä asustaa Niemelöiden perhe. Siihen kuuluvat Matti, Antti ja Annu. Töllistä tie jatkuu pahaisena, tuskin kärryllä kuljettavana Nevanperälle. Ensimmäisenä siellä on KOTIMÄKI. Hanna ja Paavo Kumpulaisen koti. Heidän lapsensa ovat Hannes ja Liisa. Kumpulaiset ovat alun perin tulleet Savosta, Kiuruvedeltä. Kotimäki on nimensä mukaisesti mäellä ja sitä ympäröi kaunis pihapiiri. NEVANPERÄN talo on parin sadan metrin päässä Kotimäestä. Siellä on pihalla paljon valkoruusu- ja punaherukkapensaita. Nevanperässä asuvat Maria ja Kalle Salo sekä lapset Viljo, Eino, Kaisa, Elli ja Leena. Taloryhmään kuuluvat vielä setä- Einon, Eino Kumpulaisen mökki, RYÖNÄ sekä KOLJOLA, jonka asukkaita ovat Riikka ja Jussi Isola sekä lapset Martta, Anna, Hilma, Ransa, Hanna ja Emma. Palaan kylätietä takaisin maantielle. Saaralan ohi kuljettuani tulen LAAKKOLAN kohdalle. Siellä asuu Reeta Laakkonen ja hänen aikuiset lapsensa Katri, Janne, Jaakko, Tyyne ja Helmi. Samalla puolella tietä on PUNAINEN MUSTOLA ja HARMAA MUSTOLA. Harmaassa asuvat Fiia ja Eemi Tulppo sekä heidän lapsensa Heimo ja Elli. Kivelän kohdalle tultuani lähden taas kulkemaan maantietä eteenpäin. Nokelan ohitettuani tulen Mökkiperälle. Sen ensimmäinen talo on AINOLA. Siellä asuvat Hilda ja Hermanni Ahlholm. Heidän lapsiaan ovat mm. Kalle ja Ilmi. Hermanni on koulun halonhakkaaja. Ainolan kohdalta jatkan matkaani pitkin kylätietä, joka menee joelle päin. Seuraavana on PELLONPÄÄ. Se on Armida ja Eljas Ojan kotitalo. Eljas on suutari ja kulkee taloissa tekemässä kenkiä. Heillä on lapset Väinö, Helvi, Irja, Ellen, Eino, Eljas, Manna, Eila ja Lea. Pellonpään jälkeen on UUTELA. Siellä asuvat Lyyli ja Jussi Lukkarinen sekä heidän lapsensa Aarne, Eino, Olavi ja Kaisa. SYRJÄLÄSSÄ asustaa Ville pirttisalo perheineen, johon kuuluvat vaimon lisäksi ainakin lapset Heimo ja Elma. TAKALOSSA on aikaisemmin ollut Osuuskassa. Kyltti on vieläkin rakennuksen seinässä. Sen hoitajana on ollut Matti Salo. Mökkiperän taloja ovat myös NISKALA ja TÄHTELÄ. Niskala on Emma ja Ville Salon kotitalo. Heillä on tytär Anja, sekä kasvattilapset Elvi Salo ja Erkki Madetniva. Tähtelässä asuu Kustaava Venetpalo. Kustaava on vanha mummo, joka elää kyläläisten hyväntahtoisuuden varassa. Tähän samaan taloryhmään kuuluvat vielä RANTALA ja MUUTTOLA. Jälkimmäisessä asuvat Siiri ja Martti Hautala tyttärensä Mairen kanssa. Mökkiperän laitamilla, Pyhäjoen rannalla, sijaitsee VENETPALON MYLLY. Se vaiheet ovat moninaiset. Äskettäin mylly on vaihtanut omistajaa, kun entinen omistaja, Pekola, möi sen Reino Laakkoselle. Laakkonen aikoo perustaa siihen vehnämyllyn, vaikkei vehnä seudulla erikoisemmin menestykään. Myllyllä on myös sähkölaitos oman kylän tarpeita varten. Se antaa sähköä pimeänä vuodenaikana aamuisin ja iltaisin. Virta on kuitenkin siinä määrin heikkoa, ettei se riitä sähkökojeitten käyttöön.
Myllyltä palaan takaisin maantielle. Mökkiperä jatkuu vielä maantien suuntaisesti. Seuraavat talot ovat SIIRTOLA ja SIIMES. Jälkimmäisessä asustavat Kustaa Aadolf ja Martta Hankilanoja, heidän lapsensa Kustaa Aadolf, Matti ja Martta sekä sukulaispoika Yrjö Mämmi. Ulko-oven yläpuolella on kyltti: Räätäli A. Hankilanoja. Isä Aate ompelee miesten vaatteita ja lapset paimentavat lehmiä maantien varrella. HAANPÄÄSSÄ asuu Lyyti Häggman poikansa Kallen kanssa ja RAUHALASSA on Liisa Junttila hoitanut sukulaislapsiaan Lea, Alli ja Voitto Pakarista. Seuraava talo on VÄLILÄ, Miina ja Rikki Mäen koti. Heidän lapsiaan ovat Kleemens, Fredrik, Reino, Laina ja Tyyne, melkein kaikki jo aikuisia. Viimeinen Mökkiperän taloista on PELKOLA. Siellä asuvat Lotta ja Eero Kurkela sekä lapset Signe, Eeva, Jani, Eino ja Paavo, hekin kaikki jo aikuisia. Tie, jota kuljen, on hiljainen maantie. Harvoin siinä autoja kulkee. Kaukana etelässä, kymmenien kilometrien päässä, on Pyhäsalmen asema, josta pääsee junalla suureen maailmaan. Pohjoisessa, yli kymmenen kilometrinpäässä, on kirkonkylä. Tästä Pelkolan kohdalta alkaa muutamien kilometrien metsätaival, jonka jälkeen on Nivanperän tienhaara. Siitä on sivutietä pari kilometriä Nivanperälle. Tien vasemmalla puolella on Nivanperän ensimmäinen talo, VÄLITALO. Siellä asuvat Anska ja Taava Tulppo sekä lapset Elmeri, Ilmi, Esko, Taito ja Aila. Pyhäjoen rantaa vähän matkaa on MADETOJA asukkainaan Sohvi ja Jussi Saaranen lastensa Tyynen, Taunon, Matin ja Joosepin kanssa. Tämän jälkeen on palattava takaisin ja kuljettava sillasta yli. Heti tien vasemmalla puolella on KAUNISTO, jossa asuvat Fiinu ja Tuomas Niemi sekä lapset Toini, Kerttu, Lyyli, Hilja, Eila, Eeva ja Vappu. Kaunistoa vastapäätä on NIVAN talo. Siinä asustaa Juho Junttila vaimonsa kanssa. Nivassa on usein kesävieraina opettaja Noposen perhe Viipurista. Heillä on lapset Sirkka Veikko ja Martti. Pian tämän jälkeen kääntyy sivutie vasemmalle. Siinä on ensin KOTILA, Liisa Junttila on muuttanut siihen sukulaislastensa kanssa Rauhalasta. Tämän jälkeen tullaan LEHTOLAAN. Asuttuaan ensin kirkonkylällä Laurilassa, rakensi Salomon Saarela tämän uudistalon perheelleen. Hänellä on vaimo Hulda sekä lapset Martti, Aaro, Väinö, Taimi, Aimo ja Laura. Salomon on taitava puuseppä ja talonrakentaja. Hänen vanhimmat poikansa ovat myös saman alan miehiä ja tyttäret taitavia käsistään. Saarelat ovat muuttaneet aikoinaan Jalasjärveltä. Nivanperällä on näiden asumuksien lisäksi vielä KUMPU- RIKIN MÖKKI ja TURVEMÖKKI. Nivanperän takamailla on kuuluisa lakkasuo, Pasko. Siellä on joka kesä lakkoja, vaikka ei niitä missään muualla olisi. Paskoon täytyy kulkea metsäpolkua pitkin, osa matkasta pitkospuita myöten. Venetpalon laitamilla on paljon muitakin suuria soita, mm. Kaatiaisneva ja valtavan laaja Nurmesneva. Nivanperältä on palattava takaisin maantielle ja jatkettava matkaa, sillä Venetpalon kylä jatkuu vielä etelään päin. Siellä matkan varrella on tien vasemmalla puolella näköalapaikaksi kelpaava Sarvikallio sekä Nuolimäki, jossa on kyykäärmeitä. Maantien oikealla puolella on kolme taloa: TINKALASSA asuu asuu kuuluisa seppä, Sakari Lohvansuu vaimonsa Marin kanssa, MÄKIRINNASSA Samppa ja Hulda Leskinen sekä lapset Vilho, Bertta, Beata, Maria, Hannu, Johannes ja Matti. PIKKUKANKAALLA asustavat Reeta ja Heikki Piippo sekä lapset Viljo, Tauno, Airi ja Lauri. Aivan Pyhäjärven rajan tuntumassa sijaitsee Venetpalon eteläisin taloryhmä, Nuttuperä. Siinä on ensin maantie vasemmalla puolella KURPAS ja KUIVALA. Kurppaalla asuu Hankaloita, Kuivalassa Anselmi ja Emma Hankala. Maantien oikealla puolella, Pyhäjoen vastakkaisella rannalla, on NUTTULA ja ANTTILA. Nuttulassa asuvat Olga ja Hermanni Saaranen sekä tyttäret Mirja, Helvi ja Rauha, Anttilassa Antti ja Kaisa Madetniva sekä lapset Matti, Aino ja Vieno. Nuttulassa käännyn takaisin ja käännyn Lystilän kohdalle. Siitä erkanee kylätie Mäkelänperälle. Tein oikealla puolella on VATTULA. Siinä ovat asuneet Impi ja Antti Kujala, kunnes ovat siirtyneet VIERELÄÄN poikiensa Hanneksen ja Mooseksen kanssa. Kuljen nyt Mäkelänkallion ohi. Se on tunnettua hiihtomaastoa, josta saa huikeita mäkiä. Seuraava onkin MÄKELÄN talo. Se on vanha sukutila, ja sen isäntäväkeä ovat Hilja ja Juho Mäkelä sekä tytär, Leena. Heillä on kasvattilapset Elli Ojalehto ja sukulaispoika Pasi Mäki. Juho Mäkelällä on paljon luottamustoimia. Hän on mm. kansakoulun johtokunnan pitkäaikainen puheenjohtaja. Hilja emäntä taas on tunnettu pitokokki. Mäkelän takana on YRITYS. Siinä asuvat Jussi ja Iida Ojalehto. Heidän lapsensa ovat Paavo, Arvo, Heimo, Alma, Selma, Jussi ja Veikko, joista vanhimmat ovat muuttaneet pois. Iidalla on emakkosika, joka tekee keväisin porsaita myyntiin. HAUTASEN asukkaita ovat Jaakko ja Emma Niemelä heidän poikansa Eliel ja tämän vaimo, Fiinu, pojat Matti ja Aarne sekä kasvattipoika Matti, ovat äskettäin muuttaneet naapuritaloon NIEMELÄÄN. SAARIKOSKELLA asuvat merikapteeni Aukusti Saarikoski ja hänen emännöitsijänsä Sofia Valta. Vähän kauempana on vielä kaksi taloa LOUHULA ja PURALA. Louhulassa asustaa Iida Mustola lastensa Vienon ja Jahvetin kanssa. Perheen isä, Matti on jo kuollut. Puralassa asuu Uhlgrenin perhe. Lapset Erkki ja Lyyli ovat jo muuttaneet kotoa pois Sakarin ollessa vielä kotona. Mäkelänperältä pääsee metsätietä Tönöperälle. TÖNÖLÄÄN on juuri muuttanut Lyyti Luttinen lastensa Einon, Kaarinan ja Impin kanssa. Lyyti elättää perhettään kulkemalla taloissa töissä. LAHOLASSA asustavat Alex ja Olga
Piippo sekä lapset Tauno, Matti ja Helli. JUHOLAN asukkaat Frans ja Silja Ainasoja sekä lapset Väinö, Sirkka ja Saini, ovat muuttaneet Nivalasta. Tönöperältä polkua myöten metsään päin on tien oikealla puolella Lamminneva, joka on joinakin kesinä hyvä lakkasuo. Nimensä se on saanut sen yhteydessä olevasta Hautasenlammesta. Jonkin matkaa tästä eteenpäin on KUUSELA. Siellä asustaa Kuuselan Vihtori, eli Vihtori Mehtälä. Vaimo on kuollut, mutta Väinö poika asuu Vihtorin kanssa ja on haitarinsoittaja. Vielä Kuuselastakin eteenpäin on VIITAANKANGAS. Se on nykyisin autiona. Palaan taas metsäpolkua ja kylätietä pitkin Lystilän kohdalle ja lähden kulkemaan pohjoiseen päin. Pian olenkin MIKKOLAN kohdalla. Se on vanha majatalo tien vasemmalla puolella. Mikkolassa on paljon ulkorakennuksia, mm. paja sekä riihi, joka sijaitsee maantien vasemmalla puolella. Mikkolaan on äskettäin sijoitettu Venepalon alakoulu. Ei täällä aikaisemmin ole alakoulua ollutkaan! Opettajaksi sinne on valittu suuresta hakijamäärästä Eine Turtiainen. Hän on kotoisin Savonlinnasta ja on äskettäin valmistunut Suistamon seminaarista. Koululuokkana on Mikkolan sali ja opettajan asuntona yksi Mikkolan kamareista. Oppilaat käyvät opettajan johdolla ruokailemassa yläkoululla vastavalmistuneessa koulukeittolassa. Mikkolan väkeä ovat Uuno ja Anna Mikkola sekä lapset Paavo, Nanni, Erkki, Heikki, Matti, Esteri Nanna Jaana ja Tapani. Mikkolan lähin naapuri on UUSITALO. Se on noin sadan metrin päässä maatiestä sen vasemmalla puolella. Uudentalon asukkaita on Erkki ja Olga Mikkola. Lapset ovat Salli, Leila ja Erkki, joista Salli on jo aikuinen. Uudellatalolla on pitkä ulkokuisti, jota kesäisin varjostavat humalat. Heti Uudentalon jälkeen maantien vasemmalla puolella on NUORISOSEURAN TALO ja oikealla OSUUSKAUPPA. Seurantalo on suuri punaiseksi maalattu rakennus, jonka edustalla on jonkinlainen urheilukenttä. Siinä pidetään kesäisin urheilukilpailuja ja pelataan pesäpalloa. Kesän suurin tapahtuma on kesäjuhlan, joihin kuuluu päivällä urheilukilpailut ja illalla iltamat. Keväisin nuorisoseura järjestää talollaan äitienpäivät, joissa koululaisilla on ohjelmaa. Joulun edellä on seuran kuusijuhla. Osuuskauppa on entinen Salon yksityiskauppa, ja sen vuoksi sitä vieläkin joskus kutsutaan Salon kaupaksi. Kaupan ulko-oven yläpuolella on kyltti: Kärsämäen Osuuskauppa rl, ja sivummalla toinen: Oravaisten tehtaan asiamies. Osuuskaupan hoitajana on Heikki Myllymäki, ja hänellä on kauppa-apulaisena sukulaistyttö Hilja Myllymäki. He ovat kotoisin Porkkalan kylältä. Kaupasta voi ostaa melkein kaikkea, mitä taloudessa tarvitaan. Keskellä myymälää on tiski, jonka takana on kauppias ja tavarat, etuosassa ostajat. Ostajien puolella on paloöljysäiliö mittareineen sekä sylkykupit. Kun kauppa iltapäivällä suljetaan, kaupan Heikki vetää ikkunoiden ja oven eteen valkoiset suojaluukut, jotka estävät varkaiden sisälle pääsyä. Pian Osuuskaupan jälkeen samalla puolella tietä on VILLELÄ. Siinä Ville Saaranen on kauan pitänyt kahvilaa. Hänellä on lehmä ja kanoja. Näin ollen hänellä on omasta takaa maitoa, voita ja kananmunia, joista voi leipoa nisua ja paistaa munkkeja. Villen munkit ovatkin kuuluisia! Myöhemmin Ville kävi konekutojanopin ja alkoi kutoa kyläläisille lapasia, sukkia ja villatakkeja. Pienen metsikön jälkeen on VENETPALON KANSAKOULU. Siellä asuvat vanhempani, Venetpalon opettajat, Saima ja Yrjö Wassinen, pikkuveljeni Eero ja minä, Kaisa. Meillä asuu myös apulaisemme Lyyli Niemelä, joka osaa laittaa hyvää ruokaa ja ommelle vaatteita. Opettajan asunto on koulurakennuksessa. Siinä on kaksi kamaria, iso keittiö ja makuuhuone yläkerrassa, jonka ikkunasta näkyy kirkkaalla ilmalla Kärsämäen kirkon torni. Pihalla on kasvimaa, kukkapenkkejä sekä pihlajamaja, jossa on narukiikku, verkkokeinu, pöytä ja istuimet. Koulua vastapäätä oli viime aikoihin asti EPÄILYS- niminen mökki. Siinä asui Maria Nurmesniemi, Eppa-Mari, joka on ollut nuorena taloissa töissä ja ommellut naisten vaatteita. Hänellä oli pitkä renksu tyhjiä lankarullia ja toinen yhtä pitkä vanhoja kalentereita. Muitakin vanhoja esineitä hänellä oli, mm. tulukset. Myöhemmin Mari oli koulun siivoojavahtimestarina. Hänen kuoltuaan mökki tontteineen jäi kunnalle ja siihen siirrettiin koulun vanha sauna, joka uudistettiin KOULUKEITTOLAKSI. Keittolassa on iso huone ruokailutilana sekä pienempi keittiönä ja keittäjän asuntona, jossa joskus pahimmilla pakkasilla on ollut pari Nuttuperän tyttöä koulukortteerissa. Keittolan tontille rakennettiin iso puuliiteri koulun tarpeita varten. Noin sadan metrin päässä koululta on AHOLA. Siellä asuu Aatami Niemi vaimonsa Kaijan ja poikansa Kallen kanssa. Aatami on hyvä puuseppä ja joka lajin nikkari. Myös Kalle tekee nikkarin töitä. Jos jokin esine menee rikki, sen voi viedä Aholaan korjattavaksi ja korjaus onnistuu. Usein pajasta kuuluu kalke, kun Aholan miehet takovat. Mummalla on taloustöiden lisäksi kaksi lehmää hoidettavina, toinen sarvipäinen, toinen nupo. Aholasta maantie laskeutuu Veneojan purolle. Siitä saa talvella hyviä potkurimäkiä. Keväällä purosta voi pyydystää kaloja, pääasiassa haukia, kesällä siinä voi huuhtoa pyykkiä, jopa uida. Puron toisella rannalla on PUROLA, jossa asuvat Reeta ja Antti Niemi sekä tyttären poika, Lahja. Purolan kohdalta erkanee sivutie oikealle. Se kulkee ensin puron vartta pitkin, kunnes näkyy kaksi isoa kiveä tien vasemmalla puolella. Tästä poiketaan oikealle ja ylitetään puro pientä siltaa myöten. Siinä on MYLLYKANGAS, jossa asuivat aikaisemmin Tyyne ja Erkki Kamula. Erkki oli käsistään taitava, osasi tehdä mm. kauniita pärekoreja. Tyyne piti aikoinaan koulukeittolaa. Koulukkaat kävivät ruokavälitunnilla metsän kautta Myllykankaalla syömässä. Tämän jälkeen siellä asui Ville Salon perhe. Nykyisin talo on Vihtori ja Mandi
Salmen kesähuvilana. Vihtori on helsinkiläinen poliisi ja viettää kesälomansa Myllykankaalla. Hän on rakentanut puroon oikein kunnon padon, jossa he käyvät uimassa. Sukulaispoika, Teuvo, on joskus Salmien mukana Myllykankaalla kesää viettämässä. Kävelen Myllykankaalta takaisin Purolan kohdalle. Siinä on edessäni RINNE. Sinne on jonkin aikaa sitten muuttanut Jaakko Tulpon perhe, johon kuuluvat myös Aili-äiti ja lapset Elina, Heikki, Paavo sekä kaksoset Liisa ja Lauri. Rinne on nimensä mukaisesti melko jyrkän Veneojanmäen rinteessä. Mäen päällä on VENEOJAN pieni talo. Sen asukkaita ovat Hilda ja Leunu Lystilä sekä Hildan tytär, Orvokki Niemelä. Veneojan jälkeen on lyhyt metsätaival. Konttimäen seutuvilla on rakenteilla talo MÄNTYKANGAS. Jos kulkee vielä tästä eteenpäin, näkyy vielä ennen Haudanjokea Venetpalon viimeinen taloryhmä, Hiturinperä. Siihen kuuluu vain kaksi taloa HITURI ja TIENVIERI. Hiturissa asuvat Eelu ja Emma Ruutikainen sekä heidän poikansa Aaku. Tytär, Hilde, on naimisissa Purolan pojan, Erkki Uhlgrenin kanssa ja heillä on lapset Esko, Eini, Eero ja Eila. Tienvieressä asuvat Halla-ahot. Perheeseen kuuluu Hilma ja Pasi Halla-ahon lisäksi poika Raimo, pappa Ransu sekä kasvattipoika Aulis Salo. Palaan kotiin. Taitan tienvarren pihlajasta kukkaoksan ja kiinnitän sen hiuksiini. Onhan nyt juhannus! Kymmenen vuotta on kulunut. Kuljen taas kotikyläni halki johtavaa tietä.on aurinkoinen elokuun päivä. Kun saavun kyläaukion reunaan, minua tervehtii tuttu maisema keltaisine viljapeltoineen, joista osa on jo kuhilailla. Paljon on tapahtunut näiden vuosien aikana. Sodissa kaatui kylältämme yli kaksikymmentä nuorta miestä ja lukemattomat evakot saivat turvapaikan kylältämme. Tästä ja muusta tapahtuneesta huolimatta kylä näyttää yhä elinvoimaiselta. Lähden kulkemaan samaa reittiä kuin kymmenen vuotta sitten. Siinä on LYSTILÄN talo. Riikka-emännän kuoltua asukkaat ovat hajaantuneet kuka minnekin, Aarne on kaatunut sodassa ja hänen pieni poikansa kuollut. Lystilässä asuvat nykyisin Ari ja Arvo Lystilä tyttäriensä Helenan ja Anjan kanssa, LAURILAN päätyyn on rakennettu lisäosa, jossa toimii Haapajärvenseudun Osuusliikkeen Venetpalon myymälä. Sitä hoitaa Haapakosken perhe. Heillä on tytär, Anna-Liisa. Laurilasta vähän matkaa joelle päin on ALANNE, Hilla ja Lauri Koposen uudehko talo. Heillä on lapset Seppo ja Unto. LAITILASSA on Esteri ja Eino Lukkarisella pojat Veikko ja Eino. KIVELÄSSÄ asuvat Helli ja Neeri Ahlholm sekä heidän poikansa, Timo. Maantien toisella puolella sijaitsee KULMALAN kauppa, joka siirtyi sinne Nokelasta jo aikoja sitten. Sitä hoitavat Abner ja Anna-Mari Junttila. Kulmalassa asuvat myös heidän nuorin poikansa, Ahti sekä Toivo Junttilan leski, Elli lastensa Maurin ja Astan kanssa. Toivo kaatui sodassa. TULPPOA vastapäätä on uudehko talo, YRJÖLÄ. Sen rakensi Yrjö Laitila perheelleen, johon kuuluvat vaimo Hilda, sekä lapset Pekka, Teuvo, Einari, Toini, Antero, Taina, Tuula ja Pentti. Lilly kuoli ollessaan alakoulun toisella luokalla. Valtoin puhelimen tultua Venetpaloon keskus on ollut Yrjölässä. NOKELAN talo on hiljentynyt kaupan ja postin siirryttyä muualle. Siellä asuvat nykyisen Aino ja Kauko Junttila sekä heidän lapsensa Jorma, Juhani Arja ja Heli. Palaan tästä takaisin Kivelän kohdalle ja lähden kulkemaan Meininki-Tölli- tietä. RAPAKKOLASSA Martta ja Väinö Korkiakoskella on kolme poikaa Jussi, Teppo ja Väinö. Rauha on juuri äskettäin perustanut oman perheen. KUOPPALAN Kalle on muuttanut Saviselän kylälle kauppiaaksi. Kuoppalassa asuvat nykyisin Paavo, Esteri sekä Aune, jolla on lapset Reijo, Reeta-Kaisa ja Raija. SAARALAAN muuttivat uudet omistajat Auerit jo joitakin vuosia sitten Paltamosta. Perheeseen kuuluvat vanha pari Fridolf ja Hilja Auer, sekä nuori pari Alje ja Rauha Auer, joilla on lapset Tero ja Virve. Fridolfia kutsutaan tavallisesti Saaralan papaksi ja Hiljaa Saaralan mammaksi. Pappa kuljetti aikaisemmin postia kirkolta Venetpaloon Pelle-nimisellä hevosella ja mamma on ollut opettajan sijaisena tarvittaessa. Saaralassa käyvät muualla asuvat lapset perheineen kesälomia viettämässä, tyttären tytär, Liisu, pitkiäkin aikoja. Talon pihamaalla on vanha myllynkivi, jota voi käyttää puutarhapöytänä, kun kesäisin juodaan kahvia ulkosalla. Koskelan sillan yli kulkiessani ihailen Venetpalon koskea, joka alapuolellani vapaasti kohisee. ALITALOSSA asuu vanha pari, Väinö ja Mari Salo, nuoripari, Onni ja Emmi Estola, lastensa Leon ja Ulla-Maijan kanssa sekä Marin poika, Armas Estola. PELTOLASSA on Eemelin, Erkin ja Lauran lisäksi lapset Matti, Maija, Tuula ja Pentti. YLITALOSSA asuvat nykyisin Veeti ja Iina Salo sekä lapset Toivo, Eeva, Viljo, Heimo ja Hanna. ELOMÄESTÄ on poika Eino Ryth, kaatunut sodassa. KESKISEN Kirstin mentyä naimisiin Eino Kyllösen kanssa heidän perheensä on asunut Keskisessä. Siihen kuuluvat myös lapset Raija, Irma ja Pentti. Siinä lähettyvillä on myös MÄENPÄÄ- niminen talo. Siellä asuvat Samppa ja Saimi Mäenpää, sekä heidän tyttärensä Raakel. LEHMIRANTAAN on muuttanut Lyyli Häggman poikansa Kallen kanssa. JOKIRANNAN ja MEININGIN lapsista vanhimmat ovat perustaneet oman perheen ja muuttaneet muualle. KOSKELAN Neeristä on tullut Kivelän isäntä. PALOLASSA asuvat sinne Mehtäsaaresta muuttaneet Hautalat. Perheeseen kuuluvat vanha isäntä Aukusti Hautala, hänen poikansa, Kusti, tämän vaimo, Hilja, sukulaispoika, Paavo Ahlholm sekä kasvattipoika Taisto Kyllönen. Aukusti Hautala on aikoinaan huomattavalla tavalla vaikuttanut Venetpalon koulun perustamiseen. Palolan naapuriin on Heikki Pyhtilä rakentanut talon, PYHTILÄN, itselleen ja
vaimolleen Anna-Marille. Heillä on kasvattitytär Marja-Leena Madetniva. Heikki Pyhtilä on taitava puuseppä. VAINIOLLA asuvat nyt Anna ja Aate Mustola. Konsta Mustola kaatui sodassa. PUISTOLAAN ovat muuttaneet Anna ja Yrjö Mustola sekä lapset Eila, Jussi, Sirkka ja Pirkko. KOTISALOSSA asuvat nyt Partaset. Heillä on mm. tyttäret Bertta ja Selma. Palaan Koskelan kohdalle ja jatkan kulkua Tölliin päin. PUUTTEELLE ovat muuttaneet Riitamaalta Impi ja Erkki Piippo. Heillä on lapset Hilkka, Lea, Veikko, Sirkka, Pirkko, Antti, Pekka, Annikki, Pirjo, Veijo ja Riitta. SOMEROSTA on Reino kaatunut sodassa. NURKKALASSA on nuori perhe, Kaarlo ja Elvi Helle, joilla on kaksi tytärtä, vanhempi nimeltään Anja. PÄIVÄRINNASSA asuvat Emma ja Aappo Rautio sekä heidän poikansa Aarne. TYYNELÄN perheeseen kuuluvat Tauno ja Reeta Laitila sekä lapset Helli, Leena, Jorma, Jouko, Mauri, Leila, Ritva, Raimo ja Kari. HAKALAN väkeä ovat Tauno ja Salli Kyllönen sekä lapset Toini ja Eero. TÖLLISSÄ asuu Matti Niemelän perhe. Siihen kuuluvat isä-matin ja äiti-aunen lisäksi Esko, Matti, Elina, Maija, Anna-Liisa, Esa ja Olavi. NEVANPERÄN talon väkeä ovat vanha emäntä Maria Salo sekä aikuiset lapset Helvi, Niilo ja Aino. Kalle-isäntä on kuollut jo vuosia sitten, Eino kaatui sodassa ja Erkki on perustanut oman perheen. Palaan tätä Meininki-Tölli- tietä takaisin maantielle. LAAKKOLASSA ei enää ole entisiä asukkaita. PUNAISEEN MUSTOLAAN on muuttanut asukkaita Jalasjärveltä Kytömäen perhe, johon kuuluvat vanhemmat, Juho ja Hanna sekä lapset Vilho, Impi, Alli ja Salli. Kulmalan kohdalta käännyn taas Mökkiperälle päin. AINOLASSA asuu Komun perhe. Heitä ovat vanhemmat Ville ja Tyyne sekä lapset Aune, Reino, Yrjö, Annu ja Veikko. PELLONPÄÄHÄN on syntynyt uusi kuopus, Leila, ja siellä on nykyisin myös Irjan poika, Åke. Lapsista useat ovat olleet Ruotsissa. SYRJÄLÄSSÄ asuvat Hilja ja Konsta Saaranen sekä lapset Arvo ja Kalle. Heidän muutettuaan TIPPAUKSEEN sinne muuttivat Martti ja Siiri Hautala lastensa Mairen, Sirkan ja Pirkon kanssa. Nykyisin Syrjälässä asuvat Heikki ja Eeva Ylitalo. TAKALON asukkaita ovat Valtteri ja Elli Hirvasoja sekä lapset Aila, Risto, Pentti ja Raimo. MYLLYN osti Akseli Raittiselta Niilo Alatalo muutamia vuosia sitten. Hän asuu siellä perheineen johon kuuluu myös vaimo, Bertta ja poika, Pekka. RANTALAAN on asettunut jo vuosia sitten asumaan Janne ja Mari Ylitalon perhe. Janne on kuollut ja vanhimmat lapset ovat muuttaneet kotoa pois. Hannes on mennyt Rapakkolan Rauhan kanssa naimisiin ja he asuvat PIHLAJAKOSKELLA tyttärensä Marja-Leenan kanssa. MUUTTOLAN nykyisiä asukkaita ovat Vertti ja Miina Niemelä sekä tyttären poika, Viljo Kumpulainen. Palaan takaisin maantielle, minkä varrella Mökkiperä vielä jatkuu. SIIRTOLASSA asuvat Leunu ja Tyyne Mikkola ja heidän lapsensa Aino, Vieno, Eino, Niilo, Tauno, Anja, Pentti ja Reino. RAUHALAN asukkaita ovat Jussi ja Tyyra Laitila, Tyyran tytär, Aila Helle, sekä sukulaistyttö Sirpa Helle. VÄLILÄSTÄ on kaatunut sodassa kolme poikaa, Freedrik, Kleements ja Reino. Tyttäret ovat lähteneet maailmalle. PELKOLASSA asuvat nyt Eino ja Senja Kurkela sekä lapset Arto, Jorma ja Erkki. Kuljettuani maantietä muutamia kilometrejä ja saman verran sivutietä tulen Nivanperälle. VÄLITALON perheestä on Elmeri kaatunut sodassa. Madetojalle on tullut miniä, Tyyne. LEHTOLASTA ovat vanhimmat lapset lähteneet maailmalle. Aaro on mennyt Enni Seppälän kanssa naimisiin, ja he ovat rakentaneet lähistölle talon KUUSIVAARAN. Kuljen takaisin maantielle ja siitä Nuttuperää kohti. MÄKIRINNASTA on Johannes kaatunut sodassa ja TINKALAN kuuluisa seppä on kuollut. KURPPAAN Matti on kaatunut. Häneltä jäi vaimo, Tyyne ja pieni poika Aarne. KUIVALASSA asuu siirtolaisia. Toisessa NUTTULASSA asuvat Onni ja Martta Saaranen sekä lapset Reijo, Eiri, Pauli ja Terttu. Palaan tästä Pyhäjärven rajan tuntumasta taas keskikylälle, Lystilän kohdalle, ja käännyn Mäkelänperän tielle. VATTULASSA asuu siirtolaisia, ja sen lähelle on rakennettu MÄNNISTÖ. Siinä asuu nykyisin Juho Venetpalo ja pitää kahvilaa. Antti Kujala asuu vaimonsa, Impin kuoltua edelleen VIERELÄSSÄ poikiensa kanssa. MÄKELÄN asukkaista Pasi Mäki on perustanut oman perheen. Siellä on nykyisin entisten asukkaiden lisäksi sukulaispoika, Vesa Kyllönen sekä renki, Eino Ruha. Yrityksen isäntäväkeä ovat Jussi ja Helmi Ojalehto sekä lapset Pauli ja Terttu. VANHASSA YRITYKSESSÄ asuvat Paavo ja Lyyli Ojalehto lastensa Allin, Ellin, Lyylin ja Erkin kanssa. HAUTASEEN ovat muuttaneet Niemelöiden jälkeen Hilma ja Pasi Hautala sekä sukulaislapset Niilo, Irma, Lilly ja Aaku Saarikoski. Niemelästä on poika, Matti kaatunut sodassa. Tähän samaan taloryhmään on Heimo Ojalehto rakentanut perheelleen talon, HARJULAN. Hänen lisäkseen perheeseen kuuluvat vaimo, Valma sekä tyttäret Eila ja Laina. PURALAN asukkaita ovat nykyisin Sakari ja Bertta Uhlgren sekä lapset Unto, Sauli, Pentti, Asta, Markku ja Kalevi. Kuljen metsätietä Tönöperälle. LAHOLASTA on nuorimman lapsen, Väinön, syntymän jälkeen äiti, Olga, kuollut ja lapset ovat hajaantuneet kuka minnekin. JUHOLAAN on syntynyt Voitto ja isä, Frans kaatunut sodassa. TÖNÖLÄÄN on vanhimpien lasten lisäksi syntynyt Taimi, Anna-Liisa, Reijo ja Pentti. KUUSELAN Vihtori on mennyt naimisiin. Hänen vaimonsa, Anna, on hieroja ja pyhäkoulun opettaja. Kuuselassa asuvat Vihtorin ja Annan lisäksi Vihtorin poika, Väinö Mehtälä ja Annan poika, Antti Lehtomäki. Annan pojat Pekka ja Reino kaatuivat sodassa. VIITAANKANKAALLA asuvat nykyisin Yrjö ja Tyyne Madetoja sekä lapset Leena ja Teuvo.
Palaan metsätietä Lystilän kohdalle. Maantien ja Mäkelänperän risteykseen rakennetaan uutta OSUUSKAUPPAA. MIKKOLAN ja UUDENTALON vanhimmat lapset ovat perustaneet oman perheen. OSUUSKAUPPA on vielä vanhassa rakennuksessa, ja sitä hoitaa Pasi Kujalan vaimo, Tyyne. Heillä on tytär Maija-Liisa. VILLELÄSSÄ on ollut monia asukkaita. Ville Saarasen muutettua Seurantalolle talon osti pyhäsalmelainen rouva Kiiveri. Hän asui siinä poikansa tyttären, Marjatan kanssa muutaman vuoden. Marjatan molemmat vanhemmat olivat kuolleet. Kiivereitten muutettua Rovaniemelle talon osti Linnea Noponen. Hän on asunut Viipurissa poikansa, Reijo Kääriäisen kanssa. Villelässä oli Linnean aikana Venetpalon postitoimisto, ja hän kuljettikin jonkin aikaa postia polkupyörällä kirkolta Venetpaloon. Reijo oli erittäin hyvä urheilija. Hänen lajiaan olivat etenkin pikajuoksu ja korkeushyppy, mutta laajemmin tunnetuksi hän tuli kymmenottelijana. Villelän omistaa nykyisin kauppias Ville Rytky. Perheeseen kuuluvat hänen lisäkseen vaimo ja lapset Väinö ja Terttu. Lapsista Reino kaatui sodassa. Perhe asuu Villelässä ja he pitävät siinä myös kauppaa. KOULUKEITTOLASSA on ollut useita asukkaita. Kauimmin ovat siinä asuneet Tyyne ja Jussi Mikkola Tyynen ollessa koulun keittäjä-vahtimestarina. AHOLAN Aatami on kuollut ja Kalle muuttanut Hautajoen kylälle. Mumma asuu nyt tyttärensä Annun kanssa Aholassa. Annu on koulun halonhakkaaja. Ville Saaranen on ostanut Aholan kamarin ja asuu siinä. PUROLAN asukkaita ovat nyt Heikki ja Tyyne Laitila sekä pojat Aarno ja Heimo. Tyyne on kotoisin Leppävirralta, ja hän on ompelija. Purolan taakse on ilmestynyt mökki, nimeltä KUUSISTO. Siihen ovat juuri muuttaneet Tyyne ja Jussi Mikkola Koulukeittolasta. MYLLYKANKAALLA asuvat Tiilikaiset, Teppo ja Jenny. He ovat alun perin lähtöisin Uhtuan Jyvälahdesta ja monien vaiheiden jälkeen päätyneet tänne. Tiilikaiset ovat hartaita lestadiolaisia ja Teppo toimii myös puhujana seuroissa. RINTEEN lapsijoukko on lisääntynyt. Sinne on kaksosten jälkeen syntynyt Mari, Matti, Saara ja Eero. VENEOJALTA on Leunu kuollut. Pienen metsätaipaleen jälkeen tien vasemmalla puolella on HAVULA. Sen rakennutti Lystilän tytär, Tyyne, mentyään naimisiin Eino Laitilan kanssa. Muutamien vuosien jälkeen Tyyne kuoli jättäen jälkeensä kaksi pientä lasta, Hannan ja Pentin. He ovat nyt kouluikäisiä. Havulassa on pitkäaikeinen renki, Leunu Mustola, sekä kotiapulainen, Esteri Haudanjoki. Pian Havulan jälkeen tulen MÄNTYKANKAAN kohdalle. Siellä asuvat entiset Laurilan asukkaat, Anni ja Hermanni Mustola, sekä lapset Aimo, Anna-Liisa ja Alina. TIENVIERELLÄ asuvat nykyisin Reeti ja Hilma Pentikäinen sekä lapset Raimo Halla-aho, Reijo, Pekka ja Pirkko Pentikäinen. Hilman ensimmäinen mies, Pasi Halla-aho, kaatui sodassa. Hiturinperälle on ilmestynyt uusiakin taloja. Erkki ja Hilde Uhlgren asuvat SUONPÄÄSSÄ. Perheeseen kuuluvat lapset Esko, Eini, Eero ja Eila. PIHLAJA- AHOSSA asuvat Hugo ja Hilja Venetpalo sekä lapset Aino, Anneli, Olavi ja Kalevi. VESALASSA asustavat Pesoset, joilla on paljon lapsia, ja KUNNAALLE ovat muuttaneet Martti ja Siiri Hautala tyttärineen. Palaan kotiin. Aurinko heittää vielä viimeisiä säteitään, ja illan viileys laskeutuu seudun ylle.