2

3

4

5

6

7

8

9

10

11

12

13

14

15 SELVITYS TEKNISEN HALLINNON BUDJETIN YLITYKSISTÄ VUONNA 2013 KP Kohde Tili Budjetti Toteutuma Ylitys Selite Kohteet 8000 Tekninen hallinto 4020 Siiviilipalvelumiesten päiväraha 0-5133 -5133 Budjetoinnissa ei ole huomioitu siviilipalvelusmiehen päivärahoja. 4060 Jaksotetut palkat ja palkkiot 0-775 -775 Edelliseen liittyviä kustannuksia. 4340 Toimisto-, pankki ja asiantunt. palv. 1500-9701 -8201 Seudullisesta yhteistyöstä eiheutuneita selvitysten osuusmaksuja 4345 ATK- palvelut 2000-7641 -5641 Ohjelmistojen ylläpidosta aieheutuvien vyörytysten kustannusten osuus oli arvioitu liian pieniksi. 4360 Posti- ja telepalvelut 2500-5037 Ylläpidosta aiheutuvien vyörytysten kustannusten -2537 osuus oli arvioitu liian pieneksi. YHTEENSÄ 6000-28287 -22287 Vesihuolto. Ylläpidon tuotteistaminen.

Tekninen lautakunta Kokous 4.9.2014 Pykälä 28 liite 1 VESILAHDEN KUNNAN VESI- JA VIEMÄRILAITOKSEN TAKSA 16 1 Tämä taksa korvaa edellisen, Vesilahden kunnanvaltuuston vahvistaman taksan ja tulee voimaan 1.1.2015 alkaen. Tämän taksan on Vesilahden tekninen lautakunta käsitellyt 4.9.2014 ja Vesilahden kunnanvaltuusto hyväksynyt xx.xx.xxxx. Vesilaitos perii toiminta-alueellaan, sopimusten ehdot ja vesilaitoksen yleiset toimitusehdot huomioon ottaen, tässä taksassa lueteltuja maksuja liittymisestä ja käytöstä. Viivästyskorko on 7,50% (kulloinkin voimassaolevan Valtioneuvoston päätöksen mukainen viivästyskorko) Viivästysmaksu on 5,00 huomautuskerralta ja muut perimiskustannukset peritään laitokselle perimistoimistosta aiheutuneiden kustannusten mukaan. Pienin tasauslasku on 20,00, pienimmät summat hyvitetään/laskutetaan seuraavan laskutuksen yhteydessä, kun summa ylittää 20. Kulutusarvioiden alle 10 m³ muutokset tehdään vain tasauslaskutuksen yhteydessä. 1 LIITTYMISMAKSU Liittymismaksu oikeuttaa liittymään laitoksen verkostoon. Liittymismaksu laskutetaan yhdessä erässä. Liittymismaksu on palautuskelpoinen. Laitos perii liittymismaksua ja lisäliittymismaksua investointiensa rahoittamiseksi. Liittymismaksu peritään kaikilta uusilta liittyjiltä. 1.1 Liittymismaksu määräytyy seuraavien maksuluokkien mukaisesti: Asuintalojen ja lomarakennusten liittymismaksu Asuintarkoitukseen tai lomarakennukseksi rakennetun kiinteistön liittymismaksu määräytyy alla olevan perusteella: VESI JA JÄTEVESI YHTEENSÄ Maksuluokka 1, asuinrakennus ja lomarakennus 5000 veroton alv 0% Hulevesi (alueilla joilla järjestelmä on rakennettu) 440 Maksuluokka 2, rivitalo ja kerrostalo veroton alv 0% 5000 + Asunnot eur/as 800 Hulevesi (alueilla joilla järjestelmä on rakennettu) 440 Perusmaksu + asuntojen lukumäärä

17 1.2 Maatalouden tuotantorakennus ja muut rakennukset sekä teollisuuden ja erityisrakennusten sisältäen majoitus- kongressirakennukset liittymismaksut 2 Maksuluokka 3, Maatalouden tuotantorakennus ja muut 5000 rakennukset sekä teollisuuden ja erityisrakennusten liittymismaksut veroton alv 0% Lisä jokaista 100 m² kohden veroton alv 0% 500 1.3. Lisäliittymismaksu Asuinrakennuksissa lisäliittymismaksu peritään kun kiinteistölle rakennetaan lisähuoneisto. Muissa rakennuksissa lisäliittymismaksu peritään, kun lisärakentaminen on yli 100 m² suuruinen. Asuinrakennukset, rivi- ja kerrostalot lisäasunto/ veroton alv 0% 800 Muut rakennukset +100 m² 500 Lisä jokaista 100 m² kohden alv 0% Hulevesi (alueilla joilla järjestelmä on rakennettu) 440 1.4 Verkostoon ennen 1.1.2015 liittyneiden kiinteistöjen osalta lisäliittymismaksua peritään laajennuksen kerrosalan mukaisesti, kun lisärakentaminen on yli 60 m² suuruinen. Aiemman kiinteistötyypin muuttuessa peritään lisäliittymismaksu uuden kiinteistötyypin mukaan vähennettynä aiemman kiinteistötyypin mukainen liittymismaksu. Laajentaminen yli 60m2 Lisä jokaista 10 m² kohden alv 0% 300 1.5 Muut liittymismaksuihin vaikuttavat ehdot Liittymismaksu mahdollistaa liittymisen vesijohto- ja jätevesiverkostoihin sekä myös hulevesiverkostoon silloin kun siihen voidaan liittyä. Mikäli kiinteistö liittyy vain vesijohtoon, peritään liittymismaksua 50 % (2500 ) täydestä maksusta ja mikäli kiinteistö liittyy vain viemäriin, peritään 70 % (3500 ) täydestä maksusta. Liittymismaksu laskutetaan, kun liittymissopimus liittyjän ja laitoksen kesken on allekirjoitettu, ja sen pitää olla maksettu ennen liittymän rakentamisen aloittamista.

18 3 Vesiosuuskuntien vesi- ja viemäriliittymismaksu Vesiosuuskunnalla tässä tarkoitetaan myös vesihuoltoyhtymää tms. Liittymissopimus tehdään vesiosuuskunnan kanssa. Vesiosuuskunnan liittymismaksu alv 0% 5000 Vesiosuuskunta päättää omalla toiminta-alueellaan liittymismaksu- ja käyttömaksutaksat liitettäviltä kiinteistöiltä, sekä vastaa alueensa vesihuoltojohtojen ja laitteiden rakentamisesta ja kunnossapidosta, ellei asiasta ole muuta sovittu. Jätevesiviemäriin liittyminen erikoistapauksessa Mikäli kiinteistö ei pääse liittymään runkoviemäriin viettoviemärillä tai liittyy paineviemäriverkostoon, tulee kiinteistön suorittaa liittyminen kiinteistöpumppaamolla. Kiinteistöpumppaamon hankinta, kytkentä ja kunnossapito kuuluvat liittyvälle kiinteistölle. Liittymismaksuna peritään 50 %:lla alennettu maksu tämän taksan mukaisesti lasketusta jäteveden liittymismaksusta. Muilta osin maksut määräytyvät tämän taksan mukaisesti. Tonttijohtomaksu Tonttijohtojen, laitteiden ja materiaalien laatua, kokoa, tyyppiä yms. koskevat määräykset antaa vesihuoltolaitos tapauskohtaisesti erikseen. Tonttijohtojen liitostyöt kunnan runkolinjaan tekee aina laitos tai sen hyväksymä ja valtuuttama asentaja. Liittäminen runkolinjaan ja siihen liittyvät tarvikkeet sisältyvät liittymismaksuun. Laitoksen ja liittyvän vastuut tonttijohtojen rakentamisesta sovitaan laitoksen ja asiakkaan välisessä liittymissopimuksessa tai noudatetaan vesihuollon yleisiä sopimusehtoja. Asemakaava-alueella liittämiskohta laitokseen nähden on aina runko- ja tonttijohdon rajakohta. Haja-asutusalueella liittyminen runkolinjasta. 2 Perusmaksu Vesihuoltolaitoksen perusmaksut Laitoksen omistaman vesimittarin käytöstä sekä laitoksen kiinteiden käyttökustannusten korvaamiseksi peritään vesilaitoksen perusmaksua jotka ovat seuraavat: - vesi 40,30 /vuosi + alv = 49,97 - jätevesi 48,36 /vuosi + alv = 59,97 - hulevesi 16,12 /vuosi + alv = 19,99 Perusmaksuihin lisätään voimassa oleva arvonlisävero.

19 4 Korotettu perusmaksu Jos asiakas johtaa hulevetensä jätevesiviemäriin, vaikka alueelle on järjestetty erillisviemäröinti, laitos perii korotettua perusmaksua. Korotuksen suuruus on 50 % (laitoskohtainen päätös). 3 Käyttömaksu Käyttömaksun perusteena on kiinteistön käyttämän veden määrä. Se mitataan laitoksen asentamalla vesimittarilla. Kiinteistöillä on velvollisuus ilmoittaa kiinteistön vesimittarilukema kerran vuodessa. Käyttömaksu peritään erikseen vedenhankinnasta ja viemäröinnistä. Asuinkiinteistöjen ja niihin vesihuollon suhteen rinnastettavien kiinteistöjen käyttömaksut ovat: Poikkeavat käyttömaksut - Käyttövesi 1,86 /m 3 + alv = (2,31) - Jätevesi 2,13 /m 3 + alv = (2,64) Käyttömaksut yhteensä 3,99 /m 3 + alv = (4,95) Käyttömaksuihin lisätään voimassa oleva arvonlisävero. Erityisestä syystä poikkeustapauksessa laitos voi periä käyttömaksun käytetyn veden tai poisjohdetun viemäriveden arvioidun määrän perusteella. Käyttömaksujen määräämisessä voidaan ottaa huomioon myös muut poikkeukselliset olosuhteet. Jäteveden käyttömaksu voidaan esimerkiksi määrätä erikseen jäteveden poikkeuksellinen laatu huomioon ottaen. Jäteveden käyttömaksu määritetään ominaiskulutuksen (170 l/hlö/vrk) ja henkilömäärän mukaan silloin, kun se ei perustu mittaukseen ja niiltä, jotka eivät ole liittyneet yleiseen vesijohtoon. Käyttömaksuihin lisätään voimassa oleva arvonlisävero. Korotettu käyttömaksu Jos asiakas johtaa hulevetensä jätevesiviemäriin, vaikka alueelle on järjestetty erillisviemäröinti, laitos perii korotettua käyttömaksua. Korotuksen suuruus on 25 %. 4 Muut maksut - Vesiposti, jossa ei ole mittaria laskutetaan käytöstä 20 m 3 /vuosi 37,20 + alv = 46 - Vesimittarin tarkistusmaksut ovat 34,00 + alv = 42,16 Laitoksen suorittamasta kiinteistön vesimittarin näyttämän tarkistamisesta, jos tarkistus tapahtuu liittyjän pyynnöstä ja todettu virhe on pienempi kuin 5 % kuormituksen ollessa likimain puolet nimellismäärästä, peritään vesimittarin tarkastusmaksua.

20 5 - Vesimittarin luenta (erityistapauksessa) Kiinteistön vesimittarilukema on ilmoitettava kerran vuodessa. Kiinteistöille lähetetään vesimittarilukemakortit marraskuun - joulukuun aikana. Vesilaskutukseen liittyvästä tavanmukaisesta vesimittarin luennasta ei peritä erillistä maksua, mutta mikäli kiinteistöltä ei ole ilmoitettu vesimittarilukemaa vuoden aikana, kiinteistön vesimittarin luennasta peritään 50 /luentakerta (sis. alv). - Vesimittarin poisto, asennus ja säilöön otto Kun asiakas haluaa tilapäisen käyttökatkon ajaksi ottaa mittarin pois pakkasen tai muun vaaran johdosta, peritään asiakkaalta tällöin 100,00+alv (124,00) suuruinen maksu. Tällä maksulla asennetaan mittari myös takaisin kulutuspaikkaan. Jos toimenpide tehdään päivystystyönä, peritään siitä päivystystyöhinnaston mukainen maksu. - Vesimittarin jäätyminen tai vaurioituminen Vesimittarin jäätymisestä tai muuten vahingoitetun vesimittarin korjauksesta aiheutuneista kuluista yhtiö perii 150,00 +alv (186,00) suuruisen maksun. Sama maksu peritään, mikäli vesimittarin sinetti on asiakkaan toimesta rikottu. Jos toimenpide tehdään päivystystyönä, peritään siitä päivystystyöhinnaston mukainen maksu. - Tonttijohdon sulkeminen tai avaaminen Liittyjältä peritään vesijohtoverkostosta erottamisesta tai uudelleen liittämisestä aiheutuneiden kulujen peittämiseksi maksu, joka on molempien osalta 52,44 +alv (65,03).

21

22

23

24

25

Erityisvastuualueisiin kuuluvat kunnat (aakkosjärjestyksessä) Asukasluku 31.12.2013 HYKS-erva 1 887 566 as. KYS-erva 817 166 as. OYS-erva 741 135 as. TAYS-erva 1 109 280 as. TYKS-erva 867 457 as. Askola Espoo Hamina Hanko Helsinki Hyvinkää Imatra Inkoo Järvenpää Karkkila Kauniainen Kerava Kirkkonummi Kotka Kouvola Lapinjärvi Lappeenranta Lemi Lohja Loviisa Luumäki Miehikkälä Mäntsälä Nurmijärvi Parikkala Pornainen Porvoo Pyhtää Raasepori Rautjärvi Ruokolahti Savitaipale Sipoo Siuntio Taipalsaari Tuusula Vantaa Vihti Virolahti Enonkoski Hankasalmi Heinävesi Hirvensalmi Iisalmi Ilomantsi Joensuu Joroinen Joutsa Juankoski Juuka Juva Jyväskylä Kaavi Kangasniemi Kannonkoski Karstula Keitele Keuruu Kinnula Kitee Kiuruvesi Kivijärvi Konnevesi Kontiolahti Kuopio Kyyjärvi Lapinlahti Laukaa Leppävirta Lieksa Liperi Luhanka Maaninka Mikkeli Multia Muurame Mäntyharju Nurmes Outokumpu Pertunmaa Petäjävesi Pieksämäki Alavieska Enontekiö Haapajärvi Haapavesi Hailuoto Halsua Hyrynsalmi Ii Inari Kajaani Kalajoki Kannus Kaustinen Kemi Kemijärvi Keminmaa Kempele Kittilä Kokkola Kolari Kruunupyy Kuhmo Kuusamo Kärsämäki Lestijärvi Liminka Lumijoki Merijärvi Muhos Muonio Nivala Oulainen Oulu Paltamo Pelkosenniemi Pello Perho Posio Pudasjärvi Puolanka Pyhäjoki Pyhäjärvi Pyhäntä Akaa Alajärvi Alavus Asikkala Evijärvi Forssa Hartola Hattula Hausjärvi Heinola Hollola Humppila Hämeenkoski Hämeenkyrö Hämeenlinna Iitti Ikaalinen Ilmajoki Isojoki Isokyrö Jalasjärvi Janakkala Jokioinen Juupajoki Jämsä Kangasala Karijoki Kauhajoki Kauhava Kihniö Kuhmoinen Kuortane Kurikka Kärkölä Lahti Lappajärvi Lapua Lempäälä Loppi Myrskylä Mänttä-Vilppula Nastola Nokia Aura Eura Eurajoki Harjavalta Honkajoki Huittinen Jämijärvi Kaarina Kankaanpää Karvia Kaskinen Kemiönsaari Kokemäki Korsnäs Koski Tl Kristiinankaupunki Kustavi Köyliö Laihia Laitila Lavia Lieto Loimaa Luoto Luvia Maalahti Marttila Masku Merikarvia Mustasaari Mynämäki Naantali Nakkila Nousiainen Närpiö Oripää Paimio Parainen Pedersören kunta Pietarsaari Pomarkku Pori Punkalaidun 26

KYS-erva Pielavesi Pihtipudas Polvijärvi Puumala Rantasalmi Rautalampi Rautavaara Rääkkylä Saarijärvi Savonlinna Siilinjärvi Sonkajärvi Sulkava Suonenjoki Tervo Tohmajärvi Toivakka Tuusniemi Uurainen Valtimo Varkaus Vesanto Vieremä Viitasaari Äänekoski OYS-erva Raahe Ranua Reisjärvi Ristijärvi Rovaniemi Salla Savukoski Sievi Siikajoki Siikalatva Simo Sodankylä Sotkamo Suomussalmi Taivalkoski Tervola Toholampi Tornio Tyrnävä Utajärvi Utsjoki Vaala Veteli Ylitornio Ylivieska TAYS-erva Orimattila Orivesi Padasjoki Parkano Pirkkala Pukkila Pälkäne Riihimäki Ruovesi Sastamala Seinäjoki Soini Sysmä Tammela Tampere Teuva Urjala Valkeakoski Vesilahti Vimpeli Virrat Ylöjärvi Ypäjä Ähtäri TYKS-erva Pyhäranta Pöytyä Raisio Rauma Rusko Salo Sauvo Siikainen Somero Säkylä Taivassalo Tarvasjoki Turku Ulvila Uusikaarlepyy Uusikaupunki Vaasa Vehmaa Vöyri 27

28 1(10) Lausuntopyyntökysely Ohjeet: Sähköisessä kyselylomakkeessa voi liikkua edestakaisin painamalla Edellinen- tai Seuraava - painikkeita. Kyselyssä on mahdollista edetä vastaamatta kaikkiin kysymyksiin, mutta osa kysymyksistä on merkitty pakollisiksi. Suurimpaan osaan kysymyksistä on mahdollista valita vain yksi vastausvaihtoehto. Jokaista vastausta on mahdollista perustella ja perustelut huomioidaan vastauksia analysoitaessa. Kyselyn lopussa on runsaasti vastaustilaa lausujien vapaamuotoisille kommenteille. Vastauksia on mahdollista muokata ennen kyselylomakkeen lähettämistä Kyselyn voi tarvittaessa keskeyttää painamalla Keskeytä-painiketta ja jatkaa vastaamista myöhemmin. Keskeytä-painikkeesta kysely vie automaattisesti sivulle, jossa on linkki jatkettavaan kyselyyn. Sivulla voi myös lähettää linkin sähköpostiisi. Kyselyä ei ole kuitenkaan mahdollista muokata kahden eri toimipisteen välillä. Mikäli samaa muokattavaa kyselylinkkiä muokataan kahdesta eri toimipisteestä samanaikaisesti, kyselyyn tallentuu viimeisin versio. Tästä syystä kyselylinkkiä ei pidä jakaa eteenpäin. Viimeisen kysymyksen lopussa on Yhteenveto-painike, josta pääset tarkastelemaan laatimiasi vastauksia. Yhteenvetosivulta pääset muokkaamaan (Muokkaa vastauksia -painike) ja tulostamaan (Tulosta-painike) kyselyn. Vastauksien lähetys: Kun kyselyyn vastaaminen on valmis, paina kyselylomakkeen yhteenvetosivun lopussa olevaa Valmis-painiketta. Valmis-painikkeen painamisen jälkeen kyselyvastausta ei ole enää mahdollista täydentää tai muokata. Kyselylomakkeeseen voi vastata vain kerran. Vastaajille on toimitettu myös kyselyn tekstitiedostoversio lausuntopyynnön käsittelyn helpottamiseksi. Toimielimen käsittelyssä voidaan noudattaa esimerkiksi sellaista menettelyä, että kyselyvastausta työstetään tekstitiedostona ja käsittelyn lopuksi tekstitiedostoon laaditut vastaukset syötetään kyselyyn. Lisätietoja kyselystä antavat: osastopäällikkö Kirsi Varhila, p. 02951 63338 hallitusneuvos Pekka Järvinen, p. 02951 63367 neuvotteleva virkamies Kari Haavisto, p. 02951 63342 sähköpostit muotoa etunimi.sukunimi@stm.fi Kyselyn tekniseen toteutukseen liittyvät kysymykset: osastosihteeri Hang Pham, p. 02951 63569 osastosihteeri Jaana Aho, p. 02951 63395 sähköpostit muotoa etunimi.sukunimi@stm.fi

29 2(10) TAUSTATIEDOT 1. Vastaajatahon virallinen nimi 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot 4. Lausuntopyynnön käsittelypäivämäärä toimielimessä 5. Toimielimen nimi 6. Onko vastaaja* o kunta o kuntayhtymä o valtion viranomainen o järjestö o ei mikään edellä mainituista

30 3(10) KYSYMYKSET 1 luku Yleiset säännökset 7. 5 :ssä säädetään palvelujen saatavuudesta ja saavutettavuudesta. Säännöksen mukaan palvelut on toteutettava väestön tarpeet huomioon ottaen lähellä palvelujen käyttäjiä, mutta säännöksen mukaisten edellytysten täyttyessä palveluja voidaan keskittää. Onko säännös tarkoituksenmukainen? kantaa 8. 7 :ssä säädetään palvelujen kielestä. Turvaako säännös asianmukaisesti palvelujen käyttäjien kielelliset oikeudet? kantaa 9. 8 ja 9 :ssä säädetään hyvinvoinnin ja terveyden edistämisestä. Vastuu hyvinvoinnin ja terveyden edistämisestä kuuluu ensisijaisesti kunnille. Sote-alueen ja tuottamisvastuussa olevan kunnan ja kuntayhtymän on otettava päätöksissään huomioon niiden vaikutukset väestön hyvinvointiin ja terveyteen sekä annettava kunnille asiantuntija-apua. Onko säännösten mukainen työnjako tarkoituksenmukainen? kantaa 10. Muita huomioita 1 luvun säännöksistä.

31 4(10) 2 luku Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestäminen 11. 11 :ssä säädetään järjestämisvastuusta. Onko säännöksen mukainen järjestämisvastuun sisältö mielestänne tarkoituksenmukainen? kantaa 12. 12 :ssä säädetään järjestämispäätöksestä. Järjestämispäätöksen tarkoituksena on määritellä, miten sote-alue huolehtii järjestämisvastuun toteuttamisesta. Sote-alue päättää järjestämispäätöksen sisällön sote-alueen sekä tuottamisvastuussa olevien kuntien ja kuntayhtymien välisten neuvottelujen perusteella. Onko järjestämispäätöksen laatimismenettely tarkoituksenmukainen? kantaa 13. Pidättekö tarkoituksenmukaisena, että järjestämispäätöksessä määritellään kaikki säännöksen mukaiset asiat (kohdat 1 13)? kantaa 14. Mikäli vastasitte edelliseen kysymykseen ei, valitkaa listasta ne säännöksen kohdat, joita ei mielestänne tulisi määritellä järjestämispäätöksessä: 1. Asiakaslähtöisen integraation toteutumisen keinot 2. Lähipalvelujen saatavuuden ja saavutettavuuden varmistaminen 3. Valtakunnallisten tavoitteiden ja kehittämisohjelmien toteuttaminen 4. Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen tavoitteet, vastuut ja yhteistyö 5. Palvelujen laatu- ja palvelutaso sekä yhtenäiset käytännöt 6. Väestön kielellisten oikeuksien toteutuminen 7. Tuottamisvastuussa olevat kunnat, kuntayhtymät ja niiden tehtävät 8. Ympärivuorokautisesta päivystyksestä vastaavat kunnat ja kuntayhtymät 9. Sote-alueen omalla tuotantovastuulla olevat tukipalvelut sekä muut sote-alueen tuotantoon otetut palvelut 10. Rahoituksen ja voimavarojen kohdentaminen tuottamisvastuussa oleville kunnille ja kuntayhtymille 11. Palveluhankintojen sekä palvelusetelin käytön keskeiset periaatteet ja laajuus 12. Palvelurakennetta koskevat tehtävät 13. Kohtien 1 12 seuranta ja arviointi 15. Pitäisikö järjestämispäätöksessä päättää jostain muusta kuin säännöksen mukaisista asioista? kantaa

32 5(10) 16. 13 :ssa säädetään sote-alueen muista kuin järjestämispäätöksen mukaisista tehtävistä, joiden tarkoituksena on erityisesti antaa sote-alueelle toimivalta säännöksessä mainittujen toimintojen suunnitteluun, yhteensovittamiseen ja kehittämiseen. Pidättekö tarkoituksenmukaisena, että sotealueella on kaikki säännöksen mukaiset tehtävät? kantaa 17. Mikäli vastasitte edelliseen kysymykseen ei, valitkaa listasta ne säännöksen mukaiset tehtävät, joita sote-alueella ei mielestänne tulisi olla. 1. Kunta- ja kuntayhtymärajat ylittävän yhteistyön varmistaminen 2. Valtakunnallisten strategisten linjausten toimeenpano ja kehittämistoiminnan suunnittelu 3. Tutkimustoiminnan suunnittelu, yhteensovittaminen ja yhteistyön varmistaminen 4. Työvoimatarpeen ennakointi ja koulutuksen suunnittelu ja kehittäminen 5. Henkilöstön tehtävärakenteen ja työnjaon sekä suunnittelun yhteensovittaminen 6. Tiedonhallinnan sekä asiakas- ja potilastietojen yhteensovittaminen ja kokonaisarkkitehtuurin määrittely 7. Hyvinvointi- ja terveysseurantatietojen kerääminen ja hyödyntäminen 18. Muita huomioita luvusta 2

33 6(10) 3 luku Sosiaali- ja terveydenhuollon tuottaminen 19. 14 :ssä säädetään kunnallisesta tuottamisvastuusta. Säännöksen mukaan sote-alue päättää tuottamisvastuun antamisesta kunnalle ja kuntayhtymälle, jolla on sosiaali- ja terveydenhuollon tuottamisvastuun edellyttämä oma henkilöstö ja muut voimavarat. Velvoite omasta henkilökunnasta ei kuitenkaan koske sitä osaa toiminnasta, joka toteutetaan esimerkiksi ostopalveluna. Onko tuottamisvastuusta säädetty tarkoituksenmukaisesti? kantaa 20. 15 :ssä säädetään sote-alueen tuottamisvastuusta. Sote-alueella on tuottamisvastuu järjestämispäätöksessä määritellyistä tukipalveluista, joita voivat olla esimerkiksi tietohallintoon liittyvät tehtävät. Onko tarkoituksenmukaista, että sote-alue voi säännöksen mukaisesti päättää ottaa tukipalveluja koskevan tuottamisvastuun itselleen? kantaa 21. Muita huomioita luvusta 3 4 luku Hallinto 22. 19 :n mukaan sosiaali- ja terveysalueen kuntayhtymään ja sen hallintoon sovelletaan mitä kuntalain 10 luvussa säädetään kuntayhtymästä, jollei lailla toisin säädetä. Onko tämä tarkoituksenmukaista? kantaa 23. 23 :ssä säädetään päätöksenteosta kuntayhtymän toimielimissä. Säännöksen mukaan kuntien äänimäärä perustuu kunnan asukaslukuun. Mikäli kunnat eivät ole toisin sopineet, käytössä on äänileikkuri, jonka perusteella mikään kunta ei voi saada yli puolta kuntayhtymän äänistä. Onko tämä hyväksyttävää? kantaa 24. Muita huomioita luvusta 4.

34 7(10) 5 luku Ohjaus, suunnittelu ja kehittäminen 25. 28 :ssä säädetään sosiaali- ja terveysministeriön sekä sote-alueen välisestä neuvottelumenettelystä. Neuvottelujen tarkoituksena on ohjata sosiaali- ja terveysalueen toimintaa palvelurakenteen kehittämisessä sekä edistää ministeriön ja sote-alueen välistä yhteistyötä. Pidättekö säännöksen mukaista neuvottelumenettelyä tarkoituksenmukaisena? kantaa 26. 29 :ssä säädetään sote-alueen ja tuottamisvastuussa olevan kunnan tai kuntayhtymän välisestä tulosohjauksesta. Pidättekö tarkoituksenmukaisena, että sote-alueen ja tuotantovastuussa olevan alueen välillä sovelletaan tulosohjausta? kantaa 27. Turvaako 30 asianmukaisesti asukkaiden osallistumis- ja vaikutusmahdollisuudet palvelujen järjestämiseen liittyvään valmisteluun ja päätöksentekoon? kantaa 28. Muita huomioita luvusta 5

35 8(10) 6 luku Rahoitus 29. 33 :ssä säädetään sote-alueen rahoituksesta ja kustannusten jakautumisesta. Säännöksen mukaan kuntien maksuosuus perustuu asukasmäärään, jota on painotettu valtionosuuslaskennassa käytettävillä iällä ja sairastavuudella. Kunnat voivat sopia sote-alueen perustamissopimuksessa myös muiden valtionosuuslaskentaperusteiden huomioimisesta. Pidättekö tarkoituksenmukaisena, että kunnilla on säännöksen mukainen päätösvalta? kantaa 30. 34 :ssä säädetään tuottamisvastuussa olevan kunnan ja kuntayhtymän rahoituksesta. Järjestämispäätöksessä määritellään kaikille tuottamisalueille yhdenmukaisista korvausperusteista. Tuotantoalueen rahoituksessa on kuitenkin huomioitava järjestämispäätöksessä määritellyt palveluntuotannon vaikuttavuus- ja tehokkuusvaatimukset jolloin korvausperusteet voivat vaihdella tuotantoalueittain. Pidättekö tätä tarkoituksenmukaisena? kantaa 31. 36 :ssä säädetään hoidon ja kustannusten korvaamisesta eräissä tilanteissa. Onko säännöksen mukainen kustannusten korvaamisperiaate tarkoituksenmukainen? kantaa 32. 37 39 :ssä säädetään valtion koulutuskorvauksista. Koulutuskorvausten maksuedellytykset säilyvät säännösten perusteella nykyisellään. Ovatko säännökset tarkoituksenmukaisia? kantaa 33. 40 46 :ssä säädetään valtion korvauksista tutkimustoimintaan. Tutkimusrahoituksen kohdentamisperusteet säilyvät säännösten perusteella nykyisellään. Ovatko säännökset tarkoituksenmukaisia? kantaa 34. Muita huomioita luvusta 6

36 9(10) 7 luku Viranomaisvalvonta 35. Huomioita 7 luvun säännöksistä 8 luku Erinäiset säännökset 36. Huomioita 8 luvun säännöksistä. Voimaanpanolaki 37. Kysymys vain kuntien valtuustoille: Voimaanpanolain 3 :ssä on tarkoitus säätää sote-alueen kuntayhtymiin kuuluvista kunnista. Jokaisen kunnan on kuuluttava yhteen viidestä sote-alueen kuntayhtymästä. Eduskuntapuolueiden puheenjohtajien 23.3.2014 tekemän sopimuksen perusteella muodostettavat sote-alueet rakentuvat nykyisten erityisvastuualueiden pohjalta. Mikäli sote-alue muodostetaan nykyiseen erityisvastuualueeseen kuuluvista kunnista, kuuluuko kuntanne palvelujen järjestämisen kannalta perusteltuun sote-alueeseen? (Liite: Erityisvastuualueisiin kuuluvat kunnat) kantaa 38. Kysymys vain kuntien valtuustoille: Mikäli kuntanne ei katso perustelluksi kuulua nykyisen erityisvastuualueen perusteella muodostettavaan sote-alueeseen, minkä erityisvastuualueen pohjalta muodostettavaan sote-alueeseen kuntanne katsoo perustelluksi kuulua? o HYKS-erva o KYS-erva o OYS-erva o TAYS-erva o TYKS-erva 39. 8 :ssä säädetään henkilöstön asemasta. Pykälään ei sisälly kuntarakennelain mukaista viiden vuoden irtisanomissuojaa henkilöstölle. Onko henkilöstön asemasta säädetty asianmukaisesti? kantaa 40. 9 :ssä säädetään omaisuusjärjestelyistä. Onko omaisuusjärjestelyistä säädetty asianmukaisesti? kantaa

37 10(10) 41. 11 :ssä säädetään sosiaali- ja terveysalueen rahoituksen siirtymäjärjestelystä. Säännökseen on säädetty kunnan rahoitusosuutta koskeva kolmen vuoden siirtymäaika, mikäli kunnan rahoitusosuus muuttuu nykyisestä. Onko rahoitusosuutta koskeva kolmen vuoden siirtymäaika riittävä? kantaa 42. 12 :ssä säädetään kunnille ja kuntayhtymille myönnettävästä muutostuesta. Onko säännöksen mukainen muutostuki riittävä? kantaa 43. Muita huomioita voimaanpanolaista Laki varainsiirtoverolain väliaikaisesta muuttamisesta 44. Onko varainsiirtoverolain väliaikaisesta muuttamisesta säädetty mielestänne tarkoituksenmukaisesti? kantaa Lopuksi 45. Mitä uudistuksen toimeenpanossa tulee erityisesti huomioida? 46. Voitte lopuksi tuoda esiin yleisiä näkökulmia hallituksen esitysluonnokseen liittyen. Listatkaa alkuun mielestänne kolme tärkeintä näkökulmaa.

38 1 SOPIMUS TIETOHALLINTOTEHTÄVISTÄ 1. SOPIMUKSEN OSAPUOLET Tampereen, Nokian ja Ylöjärven ja Oriveden kaupungit sekä Hämeenkyrön, Kangasalan, Lempäälän, Pirkkalan ja Vesilahden kunnat. Myöhemmin käsitteellä Sopijapuoli tarkoitetaan yhtä edellä mainituista sopimuksen osapuolista ja käsitteellä Sopijapuolet kaikkia sopimuksen osapuolia. Myöhemmin käsitteellä kehyskunnat tarkoitetaan Nokian, Ylöjärven ja Oriveden kaupunkeja sekä Hämeenkyrön, Kangasalan, Lempäälän, Pirkkalan ja Vesilahden kuntia. 2. YHTEYSHENKILÖT JA SOPIMUKSEEN LIITTYVÄT TIEDONANNOT Tampereen yhteyshenkilönä toimii XXX, @tampere.fi, puh. XXX. Hämeenkyrön yhteyshenkilönä toimii XXX, @kangasala.fi, puh XXX Kangasalan kunnan yhteyshenkilönä toimii XXX, @kangasala.fi, puh XXX Lempäälän kunnan yhteyshenkilönä toimii XXX, @lempaala.fi, puh XXX Nokian kaupungin yhteyshenkilönä toimii XXX, @nokiankaupunki.fi, puh XXX Oriveden kaupungin yhteyshenkilönä toimii XXX, @orivesi.fi, puh XXX Pirkkalan kunnan yhteyshenkilönä toimii XXX, @pirkkala.fi, puh XXX Vesilahden kunnan yhteyshenkilönä toimii XXX, @vesilahti.fi, puh XXX Ylöjärven kaupungin yhteyshenkilönä toimii XXX, @ylojarvi.fi, puh XXX Kaikki tämän sopimuksen edellyttämät tiedonannot on toimitettava Sopijapuolen yhteyshenkilölle kirjallisesti tai sähköpostilla. Tiedonannon lähettävä Sopijapuoli vastaa viestin perille menosta. Sopijapuolten on ilmoitettava viipymättä toisilleen sellaisista järjestelyistä tai olosuhteissa tapahtuneista muutoksista, joilla voi olla vaikutusta tämän sopimuksen mukaisten velvollisuuksien täyttämiseen. 3. SOPIMUKSEN TAUSTA, TARKOITUS JA TOTEUTUS Sopijapuolet ovat sopineet 1.1.2008 voimaan tulleella sopimuksella tietohallintoyhteistyöstä. Yhteistyö on ollut hyvin toimivaa ja seudullisesti on rakennettu yhteistä tietoteknistä infrastruktuuria. Toimintaympäristö on tuon sopimuksenteon jälkeen muuttunut, ja mm. kehyskunnissa on vuonna 2013 aloittanut tietohallintojohtaja, joka johtaa kehyskuntien tietohallinnon kehittämistä. Tällä sopimuksella korvataan 1.1.2008 allekirjoitettu sopimus. Sopimuksen tarkoituksena on määrittää Sopijapuolten välinen yhteistyö tietohallinnon seudullisesta johtamisesta ja muusta yhteistyöstä Sopimuksella tavoitellaan Sopijapuolten tietoteknisen ympäristön yhteistä järjestämistä sekä sen kehittämistä kokonaisarkkitehtuurin mukaisesti. Sopimuksessa sovitaan myös siitä, että Tampereen kaupunki tuottaa osan tietohallinnon palveluista kehyskunnille.

39 2 4. SOPIMUSYHTEISTYÖN SISÄLTÖ Tämän sopimuksen mukaiseen yhteistyöhön kuuluvia tietohallintopalveluja ovat: Seudullisen tietohallinnon strateginen koordinointi ja ohjaus Tietohallinnon hallintopalvelut Tietoturva ja suoja Kehittämishankkeitten johtaminen ja hallinta sekä kehittämistyö tietohallinnon seudullisessa johtoryhmässä sovitussa laajuudessa Pääkäyttäjäpalvelut Tietoteknisten laitteiden ja palvelusten hankinnat Järjestelmätoimittajien kanssa tehtyjen seudullisten toimitussopimusten hallinta ja valvonta Sovitut konsultointipalvelukset Mikäli syntyy epäselvyyttä siitä, kuuluko tietty toiminto tämän sopimuksen tarkoittamaan tietohallinnon alaan, asia pyritään ratkaisemaan neuvotteluteitse tietohallinnon seudullisessa johtoryhmässä. 5. HANKINTOJEN TEKEMINEN Tällä sopimuksella valtuutetaan Tampereen kaupunki valmistelemaan ja päättämään muiden sopimuskumppanien puolesta tietoteknisten päätelaitteiden, palvelimien ja niiden oheislaitteiden ja niihin liittyvien rahoituspalveluiden sekä tietojärjestelmien ja sovellusten sekä tietotekniikan palveluntuottajapalvelujen hankinnoista siinä laajuudessa, kun tietohallinnon seudullinen johtoryhmä harkitsee. Valtuutukseen sisältyy - kilpailutuksen tai muun hankinnan käynnistys, hankintailmoituksen ja tarjouspyynnön tekeminen sekä tarjousvertailun laadinta ja hankintapäätöksen tekeminen, - hankintaa vastaavien hankintasopimusten hyväksyminen, mihin liittyen sopimusehdoista päättäminen ja sopimusten allekirjoittaminen Kukin kunta vastaa hankintojen kustannuksista omalta osuudeltaan tilausten mukaisesti. Päätöksenteosta ei suoriteta korvauksia puolin eikä toisin. Mahdollisten markkinaoikeusriitojen oikeudenkäyntikustannuksista vastaavat kaikki Sopijapuolet viimeisten vahvistettujen asukaslukujen suhteessa, lukuun ottamatta tilanteita, jolloin voidaan selvästi osoittaa ylimääräisten kustannusten aiheutuneen hankintayksikön tai Sopijapuolen toiminnasta. 6. YHTEISTYÖN HALLINNOINTI 6.1. TIETOHALLINNON SEUDULLINEN JOHTORYHMÄ Tämän sopimuksen mukaista tietohallinnon yhteistyötä kehittää ja ylläpitää sopimusosapuolten edustajista muodostettu tietohallinnon seudullinen johtoryhmä. Kunkin sopimusosapuolen hallitus nimeää enintään yhden viranhaltijaedustajansa ja varaedustajansa johtoryhmään. Lisäksi johtoryhmässä on puheenjohtaja, jona toimii Tampereen kaupungin tietohallintojohtaja ja varapuheenjohtajana

40 3 muiden sopimuskuntien yhteinen tietohallintojohtaja. Puheenjohtaja voi kutsua asiantuntijajäseniä osallistumaan johtoryhmän työskentelyyn. Tietohallintoyksikkö nimeää sihteerin ja esittelijän. Johtoryhmä kokoontuu tarvittaessa ja käsitellyistä asioista pidetään pöytäkirjaa. Johtoryhmä on päätösvaltainen, kun vähintään puolet johtoryhmän jäsenistä tai näiden varajäsenistä on läsnä. Johtoryhmä pyrkii tekemään päätökset hyvässä yhteisymmärryksessä yksimielisesti. Johtoryhmän tehtäviä ja valtuudet: Johtoryhmä - asettaa sopimuksen tavoitteiden edistämiseksi tarvittavat ohjaus-, työ- ja seurantaryhmät - hyväksyy seudullista kehittämistä koskevat tietohallinnon kehityssuunnitelmat - määrittelee seudullisen yhteen toimivuuden kannalta tarvittavat laite- ja ohjelmistovakioinnit ja tietoturvan vähimmäiskriteerit - käsittelee ja antaa lausunnon seudullisista tietotekniikan laite- ja palveluhankinnoista Koska johtoryhmä ei ole viranomaiselin eikä sille näin ollen kuulu viranomaistoimintaan kuuluvaa päätösvaltaa, niin tällaiset päätökset tehdään varsinaisissa sopimusosapuolten viranomaisvaltaa käyttävissä asianomaisissa toimielimissä. Johtoryhmä voi kuitenkin päättää tehtäväalueeseensa kuuluvista ratkaisuista kuntia ja omaa kuntaa sitovasti siinä laajuudessa kuin kullekin johtoryhmän jäsenelle on asianomaisesta kunnasta siirretty ratkaisuvaltaa. Johtoryhmän ja kunkin sopimusosapuolena olevan kunnan välinen yhteydenpito toteutetaan siten, että Tampereen kaupungin tietohallintojohtaja ja kehyskuntien tietohallintojohtaja toimivat tiedonvaihdon pääasiallisina välittäjinä. Tietohallintoyhteistyön seuranta, tavoitteet ja resurssit esitellään sopimusosapuolten kaupungin- ja kunnanhallituksille ja kuntajohtajakokoukselle vähintään kerran vuodessa. 6.2. HENKILÖSTÖ Tässä sopimuksessa tarkoitetuista valmistelu- ja täytäntöönpanotehtävistä huolehtii Tampereen tietohallintoyksikkö. Lisäksi hankitaan ostopalveluja siten, kuin siitä erikseen sovitaan. Yhteisesti sovitun henkilöstön kustannukset jaetaan sopimusosapuolten kesken jäljempänä tässä sopimuksessa mainitulla tavalla. 7. KUSTANNUSTEN JAKAUTUMINEN Tampereen kaupungilla on oikeus saada tosiasiallisia kustannuksia koskeva korvaus tämän sopimuksen mukaan määräytyvien tietohallintopalveluiden tuottamisesta. Tietohallintopalvelujen tuottamiskustannuksista sopimuskunnat vastaavat viimeisten vahvistettujen asukaslukujen suhteessa. Sopimusosapuolet vastaavat kukin omista johtoryhmän työskentelyyn liittyvistä kustannuksistaan. Sopimusosapuolet sopivat erikseen, mitä tietohallinnon palvelukustannuksia ja tieto- ja viestintätekniikan kehittämiskustannuksia sekä tietohallintohenkilöstön kus-