Naantalin seurakuntayhtymän lehti 3 / 2012 5.10.2012 Kun laineiden laulelot soivat, käyn merta mä samoamaan. Gospel-karaoke rentoa yhdessäoloa s. 3 Missä Jeesus kulki? s. 4 5 Partioveneet myötätuulessa. s. 6 7
Pääkirjoitus 5.10.2012 Mikä on sopivaa kirkkoon? Kesän mittaan keskustelunaiheeksi ympäri maailman nousi Pussy Riot -yhtyeen performanssi moskovalaisessa kirkossa. Ryhmä on käyttänyt kirkkotilaa performansseihinsa ennenkin, mutta kohua ne eivät nostaneet. Kohu syntyi kun paikaksi oli valittu Kristus Vapahtajan Katedraali, jota voisi luonnehtia uudenkin Venäjän kansallispyhätöksi. Neuvostovallan aikana hävitetty valtava katedraali Kremlin tuntumassa uudelleenrakentui riemuvuonna 2000. Kun tässä kirkossa esiintyneille ryhmän jäsenille annettiin parin vuoden vankilatuomio, kulttuuripiirit ja poliitikot ovat ottaneet kantaa puolesta ja vastaan. Eräs asia, josta ei kohun yhteydessä juuri ole puhuttu, on esityksen kristillisyys. On enemmin puhuttu siitä mikä on rienaavaa ja mikä taas sopivaa kirkkoon. Kyseessä oli kuitenkin rukous, punk-rukous, jossa rukoiltiin Jumalanäitiä niin syvästi kuin taiteilijat vain kykenivät. Kohde tietenkin on poliittinen ja kohu haluttiinkin nostaa. Jos Performanssi olisi ollut Rymättylän kirkossa joku hiuksistani olisi saattanut muuttua harmaaksi. Mutta silti sopii kysyä esseisti Antti Nylenin tapaan miksi useimmilla leikkaa tyhjää performanssin kristillisyyden edessä. Miksi siellä missä on risti nähdään tyhjää. Mikä on sopivaa, mikä on kristillistä? Monet asiat, joita on pidetty suorastaan umpipakanallisina elävät tänään, ei vain kristillisinä tapoina vaan kristillisenä oppina. Eräs tällainen tapa on syntymäpäivien vietto. Ensimmäisille kristityille se oli Vanhan Testamentin pohjalta täysin pakanallista aikamäärien tarkkailua. Niinpä Kristuksen syntymäpäivän vietto ei kuulunut kirkon juhliin ensimmäisinä kristillisinä vuosisatoina. Mutta tänään syntymäpäivien vietto on tärkeä kirkon työmuoto ja myös kirkkovuoden pyhien aihe. Seurakunnissa lähetetään lasten syntymäpäivinä onnittelukortti, on kymppisyttäreitä, pyöreitä vuosia täyttäviä vanhuksia käydään onnittelemassa tai heidät kutsutaan juhliin. Lokakuussa vietetään Naantalin kirkon 550-vuotismessua ja marraskuussa juhlitaan Rymättylän rukoushuoneen 100-vuotista historiaa. Itse kunkin tulee olla tarkkana mihin loukkaantuu. Uskomme ytimeen sisältyy syvä loukkaus. Se loukkaus on Kristus itse. Eläessään hän loukkasi ja loukkaa tänäänkin. Tämän pitää sopia kirkkoon vaikkei sitä kaikki hyväksyisikään. Petri Sirèn kirkkoherra, Rymättylä SISÄLLYS Rentoa yhdessäoloa Kohtaamispaikan Gospel-karaokessa... 3 Jeesuksen askelissa... 4 Kolumni: Missä Jeesus kulkee nykyisin... 5 Seurakuntayhtymän alueella toimivat partiolippukunnat esittäytyvät... 6 7 Rymättylän rukoushuone 100 vuotta... 8 Seurakunnissa tapahtuu ja uudet puhelinnumerot... 10 11 Naantalin kirkko 550 vuotta...12 Sähköinen uutiskirje tuo seurakunnan terveiset sähköpostiisi Levähdä Tuomasmessussa Naantalin seurakunta ottaa käyttöön sähköisen uutiskirjeen, jonka voit käydä tilaamassa sähköpostiisi verkkosivuillamme www.naantalinseurakunta.fi. Noin kerran kuukaudessa ilmestyvä uutiskirje kertoo seurakunnan työstä ja ajankohtaisista tapahtumista. Ensimmäinen uutiskirje ilmestyy marraskuussa. Tilaaminen ei velvoita sinua mihinkään. Sähköpostiasi ei käytetä muihin tarkoituksiin. Voit lopettaa tilauksen koska tahansa klikkaamalla uutiskirjeessä olevaa peruutuslinkkiä. Ensivaiheessa sähköistä uutiskirjettä kokeillaan Naantalin seurakunnassa. Myöhemmin se otetaan käyttöön kaikissa seurakuntayhtymän seurakunnissa. Kaikkien vuoden loppuun mennessä uutiskirjeen tilanneiden kesken arvotaan palkinto. Naantalin seurakuntakeskuksessa vietetään Tuomasmessua pyhäinpäiväviikonloppuna, su 4.11. klo 17. Tuomasmessuun ovat erityisen tervetulleita epäilevät, etsijät ja uskossaan arat, mistä tulee Tuomasmessun nimikin epäilevästä Tuomaasta. Erityistä Tuomasmessulle on rukousjakso, jonka aikana voit kirjoittaa rukousaiheesi paperilapulle, liikkua ja käydä tutustumassa eri puolille salia rakennettuihin alttareihin. Voit tietenkin myös istua penkissä ja laulaa tai vaan olla läsnä. Tuomasmessussa lauletaan paljon yhdessä. Messussa lauletaan mukaansatempaavia Tuomaslauluja ja joitakin virsiä. Messussa saarnaa Sakari Orava. Musiikissa: Jari Koivisto, laulu ja saksofonit, Kalle Hakosalo, lyömäsoittimet, Erica Giacoletto, kontrabasso, Kari Vuola, musiikin johto ja piano VESPER perustettu vuonna 2004 Naantalin seurakuntalehti Toimitus Piispantie 2, 21100 Naantali Puh: (02) 4375420 Faksi (02) 4375255 ISSN: 1795.2336 Päätoimittaja: Margit Virkkala Puh. (02) 437 5420, margit.virkkala@evl.fi Toimituskunta: Margit Virkkala Hanne Tuulos, toimitussihteeri Jorma Laine, ilmoitukset Merimasku Nina Lehtovirta, ilmoitukset Merimasku Toimitusneuvosto: Seurakuntayhtymän viestintäryhmä Kustantaja: Ilmoitusmyynti: Kotimaa-yhtiöt PL 279, 00181 Helsinki Jaana Mehtälä puh. 020 754 2309 gsm 040 509 4962 jaana.mehtala@kotimaa.fi Levikki: 10 000 kpl Seuraava Vesper ilmestyy 29.11.2012 Kannen kuva: Lassi Lähteenmäki, Rymättylän Märssyvahtien Riitta-vene. 2 Uutisia myös: w w w.naantalinseurak unta.fi
nan karaokessa ja ne ovat Leenan mielestä tervetullut lisä. Mattia kiinnostaa hengellisistä erityisesti gospel. Matin ja Leenan suunnitelmissa on tulla uudelleenkin, sillä ilmapiiri on kovin mukava ja meno rentoa ja hauskaa. Täällä on helppo laulaa, vaikka ei olisi ihan ääntäkään, Leena huokaisee. Gospel-karaokeisäntä ja idean isä, viisi vuotta Naantalin seurakunnassa vapaaehtoistyössä toiminut Reijo Kortelainen, oli saanut ajatuksen karaoketoiminnasta Walkers-kahvilasta. Reijolla oli halu saada nuorille lisää paikkoja missä käydä. Gospel-karaoke on kuitenkin muotoutunut eri-ikäisten ja erilaisten aikuisten toiminnaksi. Nuoret ovat Reijon mielessä edelleenkin. Olisi mahtavaa, jos hekin löytäisivät tiensä mukaan seurakunnan karaokeen. Leena Aalto ja Anita Mäkilä fiilistelevät. Gospel-karaoke rentoa yhdessäoloa Musiikkia ja iloista puheensorinaa. Ihmisiä tulee ja menee. Joku nappaa kahvin ja pullan mukaansa ja siirtyy selaamaan pöydällä olevaa karaoke-dvd-pinoa. Karaokeisäntä ehdottelee lauluja. Kaikkia kannustetaan ja kun joku laulaa mikrofoniin, moni muukin laulaa taustalla mukana. Yhdessä pöydässä rupatellaan päivän kuulumisia ja toisessa joku selailee lehteä ja siemailee teetä. Kaikki eivät halua laulaa ollenkaan itse, vaan tulevat viikko toisensa jälkeen kuuntelemaan. Viime vuonna aloitettu gospel-karaoke on alkanut vetää väkeä Kohtaamispaikalle keskiviikkoiltapäivisin. Nimi gospel-karaoke tuli siitä, että gospel kattaa melko laajan musiikin alueen ja sopii seurakuntaan. Olemme pohtineet minkälaista musiikkia voi soittaa hengellisen musiikin lisäksi ja päätyneet myös kauniiseen kevyempäänkin musiikkiin. Monessa iskelmässä on kaunis sävel ja puhuttelevat sanat, kertoo diakoni Anita Mäkilä, jonka vastuualueeseen Kohtaamispaikan toiminta kuuluu. Laulaminen on monien mielestä mukavaa, mutta sellaisia paikkoja ei ole juuri ole, joissa voisi laulaa karaokea alkoholittomassa miljöössä. Gospel-karaokessa tunnelma on hyvin rento ja välitön, Mäkilä kiittelee. Eräs gospelkaraokeen saapuneista on Tuulikki Kurki. Hän on ollut mukana alusta asti. Tykkään karaokesta ja käyn muuallakin sitä laulamassa. Laulan mielellään ihan tavallisia iskelmiä, mutta täällä on myös mahdollista laulaa hengellisiä lauluja, Tuulikki tuumii. Moneen muuhun lauluharrastukseen verrattuna aikaisemmin kuoroissa laulanut Tuulikki kokee karaoken vapaampana tapana laulaa. Voi tulla ja mennä juuri silloin kun itselle sopii. Lisäksi sitä voi harrastaa monissa paikoissa maailmalla kulkiessaan. Mitä karaokessa laulamisesta sitten saa? Kai se on sitä että jos laulussa onnistuu tuntee itsensä ihan artistiksi ja saa olla hetken tähti. Isoin kynnys on tietenkin ensimmäisellä kerralla, mutta senkin jälkeen vähän jännittää miten onnistuu, Tuulikki pohdiskelee, mutta kehuu ilmapiiriä niin leppoisaksi, että täällä kyllä voi kuka vaan laulaa. Kaikenikäisiä ihmisiä olisi kiva saada lisää toimintaan mukaan, Tuulikki toivoo. Tämä on oikeasti ihan kaikille. Tuulikki iloitsee, että jo nyt paikalla käy silloin tällöin mm. äiti lapsensa kanssa ja muutama kansainvälinenkin laulaja. Matti Helenius ja Leena Aalto ovat mukana ensimmäistä kertaa. Pariskuntaa kiinnostaa erityisesti tanssilavoilta tuttujen iskelmien laulaminen. Myös hengellisillä lauluilla on paikkansa seurakun- Reijo iloitsee erityisesti ihmisistä, jotka rohkaistuvat löytämään oman äänensä ja uskaltautuvat pitkään paikalla käytyään laulamaan mikrofoniin ja huomaavat äänensä olevankin ihan hyvä. Kun tähän ryhdyin, koin sen niin iloiseksi asiaksi, että haluaisin muidenkin pääsevän karaoken kautta sisälle laulun riemuun. Reijo kertoo, että gospel-karaokessa lauletaan ihan tavallisia iskelmiä ja muita ihmisille tuttuja kauniita lauluja. Hengellistä lauletaan pyydettäessä, mutta ei tuputeta. Välillä hengellinen musiikki soi taustalla. Kun mukaan tulee tuttuja ihmisiä, yritän ehdotella heille sopivia lauluja ja rohkaista heitä, Reijo listaa tehtäviään. Reijonkin unelma on saada paljon erilaista porukkaa mukaan ja ehkä jopa järjestää pienimuotoinen karaokelaulukisa palkintoineen. Suurin unelma kuitenkin on, että tänne uskaltaisi tulla kuka vaan, joka ei ikinä uskaltaisi tai haluaisi mennä ravintolaan laulamaan. J Hanne Tuulos, Margit Virkkala Gospel-karaokea lauletaan seurakuntakeskuksen Kohtaamispaikalla joka keskiviikko klo 14-19. Myös kahvio ja kirpputori ovat silloin auki. Tuulikki Kurki on löytänyt gospelkaraokesta oman paikkansa. Estradilla Reijo Kortelainen ja Matti Helenius. 3
Missä hän kulki kerranmikael Liimo Vilkaisu karttaan kertoo olennaisen Uudesta testamentista. Uusi testamentti vilisee paikannimiä: Jeesus oli verrattain lyhyellä toimikaudellaan varsin ehtiväinen. Uuden testamentin kirjoittajat eivät kuitenkaan ajatelleet, että teksti kaipaisi maantieteellistä täsmennystä; monelle nykyihmiselle nuo paikat on kuitenkin hankalampi sijoittaa ja hahmottaa. Siellä ne kuitenkin vielä ovat, Israelin ja Palestiinan vuorilla, aavikoilla, järvien ja meren rannoilla. Damaskos Tähti ja majatalo Täältä kaikki alkoi, pienestä Betlehemin kylästä. Sinne matkasi kerran parivaljakko aasin kanssa, kuivana talvikautena. Tyros Kapernaum Verotuksellisista syistä Nasaretissa asuva Joosef joutui kulkemaan viimeisillään olevan nuorikkonsa kanssa aina synnyinsijoilleen, tähän kuningas Daavidinkin kotikaupunkiin. Korkealla taivaalla loisti tähti. Se valaisi niin avioparin reittiä, lammaspaimenien ketoa, kuin eräiden tietäjien kulkua. Kaana Genesaret Majatalon takana laskettiin seimeen lapsi, joka tunnettaisiin vielä ympäri Israelin, jopa koko maailman. Kapaloidun pojan jälki näkyy edelleen kaupungissa: 2 000 vuotta myöhemmin Betlehem on edelleen suosittu pyhiinvaelluskohde. Nasaret Voiko Nasaretista tulla jotain hyvää? Kukaan ei ole profeetta omalla maallaan, ei edes Jeesus. Nasaretissa kasvanut poika ei saanut naapureiltaan hyvää vastaanottoa, kun maine saarnaajana alkoi levitä. Raksaäijän duunaripojan profeetallisia kykyjä ei purematta nielty. Vastaanotto oli niin nuiva, kertoo Raamattu, että Jeesus ei alueella lopulta juuri mitään tehnytkään. Jordan-virta Ihan yllättävää paikallisten nihkeä suhtautuminen oman kylän poikaan ei ilmeisesti ollut: nasaretilaisten maine ei ollut kummoinen. Voiko Nasaretista tulla mitään hyvää, pohti Raamatun Nataneal, kun ensi kerran kuuli mistä Jeesus on kotoisin. Kauan virtaa Jordan Libanonin vuorilta laskeva Jordan oli lähtöviiva Jeesuksen julkiselle toiminnalle. Jossain tämän kolmesataametrisen joen varrella on edelleen se poukama, jossa Galileasta tullut Jeesus tapasi serkkunsa Johanneksen. Emmaus Jeriko Höynähtäneenä pidetty Johannes oli kastanut ihmisiä joessa ja julistanut Jeesuksen tulemista jo hyvän aikaa, ennen kuin vihdoin tapasi Messiaan. Johanneksella meinasi mennä jauhot suuhun, eikä mies katsonut olevansa pätevä Jeesusta kastamaan. Betlehem Jerusalem Betfage Lopulta Johannes painoi Jeesuksen pään Jordanin laineiden alle. Jeesus nousi nopeasti virtaavasta vedestä: hänen tiensä oli vasta alussa. Tukikohta järven rannalla Jeesus piti hyvän tovin majaa Kapernaumissa, Genesaretin järven rannalla sijaitsevassa kalastajakylässä. Siellä hänen joukkoonsa liittyi monia opetuslapsia, kuuluisimpana kalastaja Pietari. Itse asiassa Pietarin väitetty asumus löytyy edelleen nykyisestä rauniokaupungista. Kapernaum oli aikoinaan loistava paikka erilaisten ihmisten kohtaamiseen. Se sijaitsi raja seudulla, joten monet matka miehet kul- 4
KOLUMNI kivat sen läpi päivittäin. Kapernaumin kaduilla Jeesukselle tuli tutuksi myös sellaiset ihmisryhmät, joita muut kaihtoivat: tullimiehet ja veronkantajat. Ilmeisesti sairaus ja köyhyys ei ollut vierasta Kapernaumissa: arkeologit eivät ole löytäneet kaupungin raunioista mitään roomalaisia perusylellisyyksiä, ei toreja, kylpylöitä tai amfiteattereita. Jeesus näki elämän nurjan puolen, eikä kavahtanut sitä. Genesaretin vesi kantaa Lähes 50 metrin syvyinen Genasaretinjärvi tulee vastaan monissa Uuden testamentin tarinoissa. Kapernaumista oli kätevä matkustaa veneellä muihin järven ympärillä oleviin kaupunkeihin. Matkamiehen tuli kuitenkin tarkkailla säätä: Genesaret sijaitsee korkeiden kukkuloiden keskellä, joten voimakas myrsky saattoi yllättää kokeneenkin kalastajan. Järvi ja sen rannat tulivat Jeesukselle tutuiksi. Genesaretin syvyyksistä nostetut kaksi kalaa riittivät suurelle väkijoukoille, sen aallot tyyntyivät käskystä, sen laineet kannattelivat Jeesusta. Tien päällä taas Jeesus ei ollut paikallaan pysyvää sorttia. Hän kulki ihmisten parissa, saapui kaupunkeihin, puhui, kuunteli ja auttoi. Kapernaumin lähistöllä oli useita hyviä kohteita, pienempiä kyliä ja kaupunkeja, esimerkiksi Magdala, jossa Jeesus tapasi yhden uskollisimmista seuraajistaan. Kapernaumista etelään sijaitsee Kaanaan kaupunki, jossa Jeesus osallistui häihin ja teki ensimmäisen ihmeensä. Sulhasen aliarvioitua vieraiden väkiluvun tai juomahimon oli viini päässyt loppumaan. Jeesus lienee ollut illan suosituin vieras muutettuaan veden viiniksi. Jeesus ehti myös Välimeren rannoille. Esimerkiksi Tyroksessa Jeesus paransi kaananilaisen naisen tyttären pahojen henkien vallasta. Nainissa Etelä- Galileas sa Jeesus puolestaan herätti kuolleista leskiäidin pojan, Betaniassa muuan Lasarus heräsi henkiin. Kulkija opittiin tuntemaan ja hänen maineensa kiiri myös niille alueille, joissa hän ei ehtinyt käymään. Kaikki päättyy Jerusalemiin Jerusalem lienee tunnetuin Uuden Testamentin mainitsemista kaupungeista: tänne päättyi kaikki. Viimeisellä matkallaan kohti Jerusalemia Jeesus kulki Betfagen kylän kautta, niin kuin moni muukin matkaaja: Jerikoon johtavan tienvarsikaupunki oli perinteinen ohikulkupaikka. Sieltä Jeesus sai kulkupelikseen vaatimattoman aasin, jolla saapui Jerusalemiin. Betfage sijaitsee ihan Öljymäen kupeessa. Öljymäki, joka on oikeastaan yli 800 metrinen vuori, oli aikoinaan alarinteiltään täysin öljypuiden peitossa. Niiden puiden katveesta Jeesus löysi rauhallisen paikan rukoilla ennen kohtalonsa täyttymistä. Loppu onkin historiaa: Jeesus tuotiin prokuraattori Pilatuksen eteen, tuomittiin ja ruoskittiin. Hän kantoi ristiään kohti Golgataa, naulittiin, kuoli ja haudattiin. Matkamiehen maallinen vaellus oli ohi. J Maria Hakala Missä Jeesus kulkee nykyisin Kristus ja kristitty Jeesus Kristus, poika Herran, kulki metsätietä kerran hymyhuulin, avojaloin linnunpoika kämmenellään. Siitä kulki kristittykin mustissansa, ilmein mykin, paheksuvin mielialoin seudun synnit sydämellään. Kohtasivat ohi astuissaan tuntematta toistaan kumpikaan. Oiva Paloheimo Tässä sitä ollaan: Jeesus saattaa olla lähellä. Hänen tekonsa ja jalanjälkensä näkyvät. Kannattaa katsoa ensin lähelle. Jos jälkiä ei näy, voi zoomata kauemmaksi. Ulkopuolelle oman itsen. Silloin saattaa huomata, että omissa asioissa kieriskely on turhaa. Tansanian ev. lut. kirkon piispa Jacob Moreto kävi herättelemässä meitä naantalilaisia mukaan naisten suureen hankkeeseen, jonka tarkoituksena on rakentaa turvakoti Morogoron naisille. Koko 46 miljoonaisella kansalla on vain yksi turvapaikka. Suomessa niitä on kymmenittäin. Kuoleman jälkeen Jos Jeesus oli elämänsä aikanakin aikamoinen reissumies, ei hän ylösnousemuksenkaan jälkeen jäänyt laakereilleen lepäämään. Ensimmäisen kerran Jeesus ilmestyi Jerusalemin kupeeseen haudalleen. Tuolloin todistajana oli Magdalan-kylästä asti häntä seurannut Maria. Sen jälkeen Jeesus käveli Emmauksen tiellä kulkevia opetuslapsiparia vastaan ja ilmestyi Galilean vuorille pohjoiseen, jonne oli opetuslapset opastanut häntä odottelemaan. Ehkä dramaattisin Jeesuksen kuolemanjälkeinen ilmestyminen tapahtui kuitenkin Damaskokseen johtavalla tiellä. Siellä kulki muuan kiivas fariseus, Saul. Kristittyjen vainoajana tunnettu mies käveli tietä päättäväisin askelin, kunnes kohtasi kirkkauden. Hän oli varma, että kohtasi Jeesuksen, vaikka kirkkaus ei ottanut hahmoa lainkaan. Silti suomut putosivat hänen silmiltään. J Naantalin kirkkoherra vuorotteluvapaalle Kirkkoherra Jyrki Rautiainen anoo parhaillaan Turun arkkihiippakunnan tuomiokapitulilta vuorotteluvapaata ajalle 1.11.2012 25.10.2013. Vuorotteluvapaa on työntekijän lakisääteinen mahdollisuus sapattivapaalle. Tällä hetkellä Jyrki Rautiainen on virkavapaalla ja kappalainen Marja Saantola toimii vs. kirkkoherrana. J Näistä nykyajan Jeesuksen jalanjäljistä kerrotaan turvakotihankkeen sivuilla kimbilio.fi tai artboxirja.net. Ihmistä ei saa kiusata, ei lyödä, ei nöyryyttää. Tämä on selvä asia. Ja tätä pahaa me teemme kaiken aikaa. Kiusaaminen vie ajatukseni seuraaville Jeesuksen jalanjäljille. Nuori mies, herkkä kuin mikä, tappoi itsensä. Häntä oli kiusattu, paljon. Jeesus kulki perheen kanssa pojan kuoleman jälkeen niin, että lisäonnettomuuksilta vältyttiin juuri ja juuri. Perheen äiti, Eila Jyräkoski, kirjoitti tuntemuksistaan kirjan Kokovartalosuru. Se on hyvin ajankohtainen tänä aikana, jolloin itsemurha tai muu järisyttävä kuolema koskettaa lähes jokaista perhettä tai ystäväpiiriä tavalla tai toisella, uhkana tai tapahtuneena tosiasiana. Eila Jyräkoski kirjoittaa: Kun kaikki omat voimani loppuivat ja murenivat yhdestä iskusta pölyksi, käännyin nöyrästi Taivaan Isän puoleen. Annoin kaikki taakkani hänelle ja pyysin voimaa, johdatusta ja apua kaikkinaiseen perheemme hätään. Uskokaa minua: Jeesus auttaa. Olen siitä elävä esimerkki. Neljän kuoron yhteisproduktio Ranskalaissäveltäjä Gabriel Fauren (1845 1924) sielunmessu Messa da Requiem op. 48 esitetään Naantalin luostarikirkossa tuomiosunnuntaina 25.11.2012 klo 18. Gabriel Fauren sielunmessun Messa da Requiemin esittäminen Naantalin kirkossa on neljän naantalilaisen kuoron yhteisproduktio. Kuorolaisia on teosta esittämässä yhteensä noin seitsemänkymmentä. Yhteisnumeron lisäksi konsertissa kuullaan jokaisen kuoron oma esitys. Gabriel Fauren musiikki tässäkin teoksessa on helposti lähestyttävää, melodista ja kiitollista laulettavaa. Säveltäjä käsittelee messun tekstejä niiden merkityksen ja tunnelman mukaan ilmeikkäästi ja koskettavasti. Ei ole syytä ihmetellä minkä vuoksi teos on saanut klassikon aseman länsimaisessa kirkkomusiikissa. Orkesterin korvaa urkusovitus, jonka soittaa urkuri Henri Sarametsä. Laulusolisteina ovat Pia Pajala, sopraano ja Jouni Kuorikoski, baritoni. Kuoroina ovat naiskuoro Helianthus johtajana Johanna Järvinen, sekä sekakuorot Naantalin laulajat johtajana Jouko Valkonen, Naantalin kamarikuoro johtajanaan Antti Haapalainen ja Chorus Gratiae Miika Hartikaisen johdolla. Konserttiin on vapaa pääsy, ohjelman hinta on 10. Tervetuloa päättämään kirkkovuotta mitä kauneimman kirkkomusiikin mukana! J Tällä hetkellä perhe voimistuu ja vahvistuu jatkamaan arkista elämäänsä. Järkyttävään suruun ei tarvitse koteloitua. Jollakin keinoin, vaikkapa luottamalla Jeesuksen apuun, siitä voi murtautua vapauteen. Esimerkki on olemassa. J Irja Aro-Heinilä 5
Suolainen vesi vetää sin Valtakunnallisesti mitattuna partiolaisten määrä on laskussa. Naantalissa, Merimaskussa ja Rymättylässä tilastot kertovat vallan muusta. Meri vetää ja paatin kyytiin hypätään innolla. Naantalin seurakuntayhtymän alueella toimii kolme seurakunnan tukemaa meripartiolippukuntaa. Naantalin Siniset on perustettu 1930-luvulla, Merimaskun Reimarit 60-luvulla ja Rymättylän Märssyvahdit 70-luvulla. Jokaisessa lippukunnassa on ollut nousunsa ja laskunsa, mutta nyt näyttää hyvältä. Tokka-Lotta on Naantalin lippulaiva Mahonkirunkoisesta 42-jalkaisesta Tokka- Lotasta partiolippukunta Naantalin Siniset tunnetaan. Purjealus on valmistunut 1989 ja se on yhä lippukukunnan jalokivi. Tokka-Lotta on tuttu osallistuja Tall Ships Race - kisoissa. Alus seilaa säännöllisesti Itämerellä Tanskan vesiä myöten. Kesäaikaan Tokka-Lotta nähdään usein liikkeellä. Viikonloppuisin ollaan vesillä yötä myöten. Arki-iltaisin seilaamaan pääsevät sudenpennut. Nyt uusi kipparisukupolvi on nousemassa, iloitsee lippukunnan johtaja Päivi Liimatainen. Tämä tarkoittaa sitä, että alus on jatkossa enemmän vesillä. Sinisissä on toimintaa kaikissa ikäluokissa. Uusia sudenpentuja on lähtenyt mukaan selvästi enemmän kuin takavuosina, Liimatainen iloitsee. Uusi nousu Merimaskussa 60-luvulla perustettu Merimaskun Reimarit ehti välillä väsähtää, mutta mm. Marja- Leena Kronströmin ponnistelujen tuloksena toiminta 2000-luvulla elpyi. Nyt partiolaisia on Merimaskussa 75 ja uutta väkeä on tulossa. Uuden nousun ensim- Viitisentoista uutta sudenpentua tuli Merimaskun Reimareihin nyt syksyllä mukaan. Ensimmäinen kokoontuminen meni leikkiessä ja liikkuessa Mari Erolan (vas) johdolla. mäiset nuoret ovat jo siinä iässä, että heistä on saatu hyviä ohjaajia. Merimaskulaisilla on erinomainen venearsenaali: neljän optarin lisäksi on kaksi isompaa jollaa ja viisimetrinen vene. Uusin hankinta on 7,5-metrinen purjealus, jota laitetaan parhaillaan kuntoon. Merimaskun Reimareiden kesän kohokohta taitaa olla leiri Hunkerin saarella. Pari vuotta sitten leirille osallistui liki 60 partiolaista, kehuu lippukunnanjohtaja Ari Aaltonen. Riitta on Märssyvahtien uusin alus Terva on tuoksunut tänä kesänä Ajolanrannassa. Rymättylän Märssyvahtien uusin partiovene on hivelevän kaunis verkkovene, joka vie ajatukset vuosisatojen päähän menneisyyteen. Iniöläismallisen verkkoveneen nimi on Riitta. Märssyvahdit tietävät, että nimi tulee Räikän Riitasta, joka on ollut vuosikymmeniä hengenluojana lippukunnassa. Riitan on rakentanut Marko Nikula. Se saatiin Rymättylään Gip Jiippi -hankken kautta. Ison työn tässä teki naantalilainen perinnevenemestari Markku Jussila. Tänä kesänä Märssyvahtien partiolaisilla on ollut vipinää. Riitta-verkkovenettä on pitänyt testata. Samalla vanhaa venekalustoa pitää huoltaa ja kunnostaa. J Lassi Lähteenmäki 6 Venekaluston huoltaminen on partiolaisten työtä. Matias Lähteenmäki ja Lauri Leimu hiovat Rymättylän Märssyvahtien vanhaa venettä kuntoon.
ihuiveja Naantalin Siniset Perustettu 1933 www.naantalinsiniset.fi Lippukunnan johtaja Päivi Liimatainen, paivi.liimatainen@gmail.com, 0400 436 023 Naantalin sinisiä on noin 200, joista aktiivisessa toiminnassa noin 2/3. Sudenpennut ovat 7 9-vuotiaita, kokoontuvat laumoissa, jotka ovat sekaryhmiä. Seikkailijat ovat 10 12-vuotiaiden tyttö- ja poikaryhmiä. Tarpojat ovat 12 15-vuotiaiden ryhmiä. Kokoontumiset: Maanantaisin: Peliaasit klo 18 19.30, Naurulokit klo 18.30 20 Tiistaisin: Merisiilit klo 18 19, Merikeijut klo 18 19.30, Tavi klo 18 19.30, Rantasipit silloin tällöin klo 19 20.15, uusi sudenpentujen lauma Haijaisten kuntotalolla klo 18.30 20. Keskiviikkoisin: Meritähdet klo 18 19, Tuulihaukat klo 18-19.15, Pulleat Lokit 18 19.30 Torstaisin: Myrskypääskyt klo 18.30 20 Kolot ja kokoontumiset Nuhjalan seurakuntakodissa, Nuhjalantie 6. Yksi ryhmä Haijaisten kuntotalolla. Ryhmät ovat aika lailla täysiä, mutta joihinkin voi mahtua vielä jokunen nuori. Rymättylän Märssyvahdit Tänä vuonna 35-vuotisjuhlavuosi. www.rmv.fi Lippukunnan johtaja Päivi Ojala, paivi._ ojala@hotmail.com, 044 525 0893 Toimitaan pienissä ryhmissä, jotka muodostetaan ikäkausien mukaan. Partiolaisia on tällä hetkellä noin 50. Kokoontumiset: Sudenpennut Kaikki ryhmät torstaisin klo 17.45 19 Seikkailijat (osa entisiä Susilaisia) maanantaisin klo 19 20. Tarpojat (ent. Naalintassut) keskiviikkoisin klo 19 20 Kaikki ryhmät kokoontuvat omalla kolollamme, Vanha Ahteentie, Rymättylä. Yläasteikäisten ryhmissä on vielä tilaa. Myös partiotyöstä kiinnostuneet aikuiset ovat tervetulleita. Merimaskun Reimarit Perustettu 1988 www.mere.fi Lippukunnan johtaja Ari Aaltonen, ari.aaltonen@mere.fi, 0400 763 120 Toiminnassa on mukana 70 jäsentä. Sudenpennut (7 9-vuotiaat) Liito-oravat v. 2005 synt., Naurulokit v. 2004 synt., Hottiravut v. 2003 synt. Seikkailijat (10 12-vuotiaat) Hattiwatit v. 2002 synt., Merimuumit v. 2000 2001 synt., Tarpojat (12 15-vuotiaat) Pokemon 1999 1998-syntyneet Samoajat (15 18v.) ja Vaeltajat (18 22v.) Tarzan (v. 1997 1990 synt.) Ryhmät kokoontuvat Merimaskun seura kunnan tiloissa. Yläkerrassa olevaa kerhotilaa kutsutaan koloksi, Kukolaistentie 36, 21160 Merimasku. Uusia partiolaisia voidaan ottaa ympäri vuoden. Tillukkatuliaisia kasteperheisiin Haluatko olla mukana neulomassa lämpimiä tillukkatuliaisia Naantalilaisiin kasteperheisiin? Uusi tillukkapiiri kokoontuu seurakuntakeskukseen keskiviikkoiltaisin klo 17 neulomaan vauvan tossuja, joiden kuriireina toimivat kastepapit. Tillukat saavat olla erilaisia ja erivärisiä. Ainoa vaatimus on, että ne ovat villalangasta neulottuja ja sopivat n. 2 6 kk:n ikäiselle vauvalle. Ideoita ja malleja on esillä tillukkapiirin kokoontumisissa. Mikäli keskiviikkoillat eivät aikatauluun sovi, voi tillukoita valmistaa myös kotona. Halutessaan lankoja voi hakea tätä varten kotiinkin. Myös malleja ja ideoita voi kysellä. Tossujen sisään voi tossujen valmistaja laittaa mukaan omakätisesti kirjoittamansa pienen rukouksen. Tossutarve on vuodessa n. 100 paria. Mukaan tillukkatoimintaan toivotetaan tervetulleiksi myös naantalilaiset järjestöt. Tiedustelut: Anita Mäkilä, p. 040 130 8341. J Syyskauden alkuun sopii mainiosti leirikalustoon tutustuminen. Naantalin Sinisten Naalintassujen illassa harjoitellaan leiriruoan keittämistä. 7
la ja lähetyksellä oli iso rooli. Poikakerhossa 60- luvulla tehtiin mm. puutöitä Esko Honka salon johdolla. Kirkkokuoro, pikkukuoro, nuorisokuoro, lapsikuoro, alle kouluikäisten musiikkiryhmä, nuorten lauluryhmät, kitararyhmä ja rippikoululaiset harjoittelivat tai esiintyivät rukoushuoneella 60- ja 70-luvuilla ahkerasti. Näitä ryhmiä johti dir.cant. Hilkka Leinonen. Vuonna 1962 kirkkokuorossa oli 42 jäsentä ja kuoron joulujuhlaan saapui rukoushuoneelle yli sata henkeä. Ilkka Kantola, kuorolainen ja juhlapuhuja Lähetystilaisuuden yleisöä 60-luvun lopulla Rymättylän rukoushuoneella. Sata vuotta hehkuvia puheita, musiikkia ja yhteisiä juhlia Rymättylän rukoushuoneen satavuotisjuhlaa vietetään isänpäivänä, sunnuntaina 11. marraskuuta 2012. Jumalanpalveluksen jälkeen kahvit tarjoillaan rukoushuoneella. Tarjoilun ja näyttelyyn tutustumisen jälkeen alkaa juhla, jossa puhuu kansanedustaja Ilkka Kantola. Rymättylässä syntynyt Kantola on ollut pikkupojasta asti mukana seurakunnan toiminnassa. Nuorisokuorossa hän lauloi pitkään. Kantola soitti myös kitaraa ja puhaltimia eri kokoonpanoissa. Rukoushuone tuli Ilkalle tutuksi monista esiintymisistä. J Lassi Lähteenmäki Rymättylän rukoushuoneen piirustuksia päätettiin kasvattaa pariinkin otteeseen, ennen kuin timpurit päästettiin tontille. Hyvä niin, sillä satavuotiaassa talossa on vietetty satoja salintäyteisiä tilaisuuksia. Marraskuun satavuotisjuhlassa seinät voivat taas pullistella. Rymättylän rukoushuoneen esikuvina ovat olleet Naantalin ja Lemun uudet rukoushuoneet. Taustalla oli vahva herätysliikehenki, jonka moottoreista tunnetuin oli lähetyssaarnaaja Frans Hannula. Hän sai Rymättylässäkin väen liikkeelle. Hannulan ajan lähetystyön voimistumisen vaikutuksesta Lounais-Suomeen nousi kaikkiaan noin 20 rukoushuonetta. Kesällä kokoonnuttiin ulkosalle mutta talvella sopivaa isoa tilaa kaivattiin. K. A. Saarisalo, Ville Lehtovaara sekä kirvesmies Antti Engblom kävivät mittailemassa Lemun uutta rukoushuonetta sillä silmällä. Engblomin kynästä hahmottui Lemun talon mallinen, mutta isompi rukoushuone. Merikapteeni Gustaf Fagerström osoittautui kovin myötämieliseksi kun rukoushuoneyhdistyksen johto kävi kyselemässä tältä tonttia. Hinta oli edullinen ja rajanvedossa kapteeni oli varsin antelias: Sinu otta vaan niin kuin sinu tykkä, ruotsia puhuva Fagerström tokaisi. Ehkä taustalla oli myös se, että rukoushuoneen myötä herätysväen ei enää tarvinnut pitää ulkoilmatilaisuuksia Fagerströmin mailla. Rakentaminen alkoi keväällä 1911. Rakennuspuita uuteen rukoushuoneeseen saatiin lahjoituksina pitäjän tiloilta. Lehtovaaran tukit olivat suurimmat. Työ tehtiin pitkälti talkoilla. Kelirikko ja myrsky haittasivat alkuvaiheessa, mutta toisaalta kesä oli lämmin ja poutainen. Ensimmäinen sade tuli heti sen jälkeen kun katto saatiin valmiiksi. Rukoushuoneen rakentamiseen otetun lainan yhdistys sai maksettua takaisin vielä saman vuosikymmenen aikana. Vuonna 1959 rukoushuone sai lisäsiiven, jonka pieni kokoustila oli helpompi pitää talvisin lämpimänä. Vähän myöhemmin taloon vedettiin vesijohto. Rukoushuoneyhdistyksen toiminta loppui 1975 ja talo siirtyi seurakunnalle. Pari vuotta myöhemmin kirkon toiselle puolelle valmistui uusi seurakuntakeskus. Rukoushuoneesta tuli tämän jälkeen partiolippukunta Rymättylän Märssyvahtien kokoontumispaikka. Lähetystä, musiikkia ja nuorisotyötä Rukoushuoneen vihkiäisjuhlassa talo tuli hetkessä täyteen ja iso joukko rymättyläläisiä jäi oven taakse pihalle. Juhlan tarjoilu vietiin ikkunasta sisälle, sillä liikkuminen sisä tiloissa oli kovin hidasta. Startin jälkeenkin rukoushuone on ollut ahkerassa käytössä. Sydäntalven aikana osa tapahtumista siirrettiin muihin tiloihin, sillä korkea sali oli työläs pitää lämpimänä. Alkuaikoina rukoushuoneen toiminta oli vahvasti lähetyshenkistä. Joka toinen rukoushuoneen tapahtuma liittyi lähetystyöhön. Hyvin monessa tilaisuudessa puhuivat myös vierailevat papit ja maallikot. Lähetystyötä tehtiin pitäjässä kolmen järjestön kautta ja kaikki toimivat aktiivisesti. Lähetysseuran ompeluseuroja oli eri puolilla Rymättylää ja nämä järjestivät mm. myyjäisiä rukoushuoneella. Merimieslähetyksellä ja evankeliumiyhdistyksellä oli tapahtumansa myös samassa talossa. Jokainen lähetysseura piti rukoushuoneella myös vuosittain suuret kesäjuhlansa. Rukoushuone oli myös hautajaisten, rippikoulun, pyhäkoulun sekä seurakunnan, kunnan ja yhdistysten kokousten pitopaikkana. Rukoushuone on ollut pitkään myös nuorten kokoontumispaikka. Vuonna 1918 perustettu ja varsin aktiiviseksi kasvanut Nuorten Kristillinen Yhdistys. Tyttökerho Tuike aloitti toimintansa vuonna 1958. Vähän myöhemmin aloitti Salonkylässä Kipinäkerho. Molemmissa kerhoissa musiikil- Rukoushuoneen juhlatoimikunnan jäseniä rukoushuoneen edustalla. Vasemmalta: Toini Rantanen, Elina Laine, Mirja Saarisalo ja Petri Sirén. Mainion akustiikan talo Satavuotias Rymättylän rukous huone tuli dir. cant. Hilkka Leinoselle tutuksi 60- ja 70-luvuilla. Parhaimmillaan Hilkalla oli seitsemän kuoroa tai lauluryhmää johdettavanaan ja kaikki nämä esiintyivät säännöllisesti rukoushuoneella eri tilaisuuksissa. Ja virren säestäjää tarvittiin rippikoulussa sekä lukuisissa tapahtumissa. Yksi talon vuosittainen suurtapahtuma oli raittiuslautakunnan henkiset kilpailut: kymmenet nuoret laulajat ja soittajat esittivät taitojaan ja tämä tapaus noteerattiin aina myös paikallisissa lehdissä. Suurin osa osallistujista oli Hilkan soitto- ja lauluoppilaita. Puupaneelilla sisustettu avara rukoushuone on Leinosen mukaan akustiikaltaan mainio. Isoa salia oli talvisin hankala lämmittää. Kun pikkuosa vuonna 1959 valmistui, kirkkokuoro saattoi harjoitella talossa myös talvisaikaan. Hilkka Leinonen aloitti Rymättylän seurakunnan kanttorin hommat vuonna 1958 kun edeltäjä yllättäen lopetti työt. Siihen aikaan nainen ei saanut olla vakituisessa kanttorin virassa, mutta kirkolliskokous korjasi asian vuonna 1965. Sen jälkeen Leinosen virka Rymättylässä vakinaistui. Lassi Lähteenmäki 8