1 HELSINGIN KÄRÄJÄOIKEUS 3. osasto Käräjätuomari Ville Laine TUOMIO Annettu kansliassa 17.8.2011 Kello 14.00 11/29799 L 10/41060 Kantaja Vastaaja Asia Vireille Oireeta Oy 1530206-0 elo Da Online Oy 1 OTM Veli Sinda Salmisaarenkatu 1 B 00180 HELSINKI Helminen, Asko Uolevi, H&T Produetion -nimisen toiminimen haltijana 250843-1030 Kallvikinrinne 6 02780 ESPOO Velkomus, palvelussopimus ym. 1.11.2010 ~NNE Vaatimukset Directa Oy on vaatinut, että Asko Uolevi Helminen, H&T Production -nimisen toiminimen haltijana velvoitetaan suorittamaan sille 1) erääntynyt lasku numero 1687633 määrältään 545,85 euroa 16 prosentin vuotuisine viivästyskorkoineen 27.2.2009 lukien, 2) huomautuskulut 8,70 euroa, 3) erääntynyt lasku numero 1710278 määrältään 366,88 euroa 16 prosentin vuotuisine viivästyskorkoineen 26.3.2009 lukien, 4) huomautuskulut 8,70 euroa sekä 5) korvaukseksi oikeudenkäyntikuluista 5.018 euroa korkoineen ja asianosaiskuluista 738 euroa. Perusteet Laskusaatava Kantaja ja vastaaja olivat solmineet kantajan 7.1.2008 suorittaman puhelinmyynnin seurauksena palvelussopimuksen, jonka perusteella kantaja oli tarjonnut vastaajalie sopimuksen mukaista palvelua rekisteröimällä vastaajan kantajalie ilmoittamat mediatiedot kantajan tietokantaan ja sen tarjoamiin hakemistopalveluihin sekä luovuttamalla mainittuja tietoja eteenpäin kantajan hakemistojen loppukäyttäjille.
2 Vastaaja oli sitoutunut sopimukseen liitettyjen yleisten sopimusehtojen 8.2 kohdan mukaisesti suorittamaan kantajalie jälkikäteen laskutuskauden (12 kk) aikana kertyneiden hakuosumien perusteella määräytyvät laskut. Sopimus oli 8.1.2008 varmistettu kantajan laadunvalvonnasta. VastaajalIe oli tuolloin kerrattu muun muassa sopimuksen synty ja laskutusperusteet. Kantaja oli 8.1.2008 lähettänyt vastaajalie palvelun rekisteröintimaksua koskevan laskun, tilausvahvistuksen, rekisteriotteen ja sopimukseen sovellettavat yleiset sopimusehdot. Vastaaja oli maksanut sopimuksen mukaisen palvelun rekisteröintimaksun. Lisäksi vastaaja oli 15.2.2008 lunastanut asiakasetulahjansa kantajan asiakaspalvelusta. Kantaja oli lähettänyt vastaajalie ensimmäisen sopimuskauden (7.1.2008-7.1.2009) aikana kertyneistä sopimuksen mukaisista hakuosumista 545,85 euron määräisen laskun. Vastaaja ei ollut maksanut mainittua laskua. Vastaaja oli 25.2.2009 soittanut kantajan asiakaspalveluun ja reklamoinut edellä mainitusta laskusta. Vastaaja oli irtisanonut sopimuksen 25.2.2009, minkä johdosta sopimus oli sen ehtojen mukaisesti päättynyt 25.8.2009. Kantaja oli lähettänyt vastaajalie toisen sopimuskauden (8.1.2009-25.8.2009) aikana kertyneistä sopimuksen mukaisista hakuosumista ja sopimuksen päättymismaksusta yhteensä 366,88 euron määräisen laskun. Vastaaja ei ollut maksanut mainittua laskua. Vastaaja ei ollut reklamoinut sopimuksesta ennen 16.2.2009 eikä kantajan tarjoamasta palvelusta ennen 25.2.2009. Asianosaiskulut Kantaja oli asiamiehensä kanssa solmiman sopimuksen perusteella tehnyt osan haastehakemuksen laatimiseksi tarvittavasta työstä. Kysymys oli ollut muun muassa asiakirjojen kokoamisesta, nauhoitusten kuuntelemisesta ja purkamisesta sekä näiden toimenpiteiden perusteella tapahtuneesta haastehakemuksen muokkaamisesta. Mikäli kantaja ei olisi tätä työtä tehnyt, sen asiamies olisi joutunut tekemään vastaavan työn, mistä aiheutuneet kulut olisi lisätty kantajan oikeudenkäyntikuluvaatimukseen. Kantajalta oli kulunut mainittuihin toimenpiteisiin yhteensä neljä tuntia, joten kantajan asiakaspalvelun hinnaston mukaista tuntiveloitusta vastaavan tuntiveloitusperusteen (184,50 euroa) mukaisesti asianosaiskulujen määrä oli yhteensä 738 euroa.
3 VASTAUS Vaatimukset Perusteet Asko Uolevi Helminen, H& T Production -nimisen toiminimen haltijana on vastustanut kannetta ja vaatinut, ettei häntä missään tapauksessa velvoiteta korvaamaan Oireeta Oy:n oikeudenkäynti- ja asianosaiskuluja. Laskutus ei ollut perustunut siihen, mitä puhelinmyynnin yhteydessä 7.1.2008 oli sovittu. Sopimuksen mukaan maksullinen hakuosuma syntyi silloin, kun hakulistalta ilmenevän yrityksen tietoja "klikattiin". Vastaaja ei muistanut laadunvalvontapuhelua, mutta mikäli sellainen oli soitettu, puhelimessa hakuosumasta sovittua ei ollut ainakaan muutettu. Kirjalliset ehdot eivät olleet ristiriidassa sen kanssa, mitä puhelimessa oli sovittu. VastaajalIe ei ollut tullut yhteydenottoja kantajan palvelun kautta. Vastaaja ei ollut osannut irtisanoa sopimusta 14 päivän kuluessa uuden laskutuskauden alkamisesta, koska hänellä ei ollut vielä tuolloin ollut tietoa laskutuksen sopimuksenvastaisuudesta. Ensimmäinen lasku oli tullut vastaajalie 16.2.2009 eli yli kuukauden kuluttua uuden laskutuskauden alkamisesta. Sopimuksen päättymismaksua koskeva vaatimus oli perusteeton, koska vastaaja ei ollut tehnyt sopimusta kiinteähintaisesta mainosnäkyvyydestä. Lisäksi vaatimus oli perusteeton sillä perusteella, että lasku oli tullut vastaajalie liian myöhään. TODISTELU Kantajan kirjalliset todisteet K1. Rekisteröintilasku numero 1553366, tilausvahvistus ja palvelussopimuksen ehdot 1.1.2007 K2. Laskutuskauteen 7.1.2008-7.1.2009 perustuva lasku numero 1687633, hintavertailutietoja, hakuosumaraportti, rekisteriote ja sopimusehdot 21.7.2008 K3. Maksuhuomautus, lasku numero 1712395, rekisteriote ja sopimusehdot 21.7.2008 K4. Laskutuskausiin 8.1.2009-25.2.2009 (hakuosumat) ja 26.2.2009-25.8.2009 (sopimuksen päättymismaksu irtisanomisajalta) perustuva lasku numero 1710278, hintavertailutietoja, hakuosumaraportti, rekisteriote ja sopimusehdot 21.7.2008 K5. Maksuhuomautus, lasku numero 1725255, rekisteriote ja sopimusehdot 21.7.2008 K6. Oireetan hakuosumapohjaisen hinnoittelumallin arviointia koskeva 20.9.2009 päivätty raportti (Raportin sivut 15-21 on määrätty salassapidettäviksi.) K7. Oireeta / 020300200.com palvelun teknistä arviointia koskeva 12.1.2009 päivätty raportti (Raportti on määrätty salassapidettäväksi.) K8. Soittoraportti Oireeta Oy:n myyntihenkilön ja Helmisen välisestä myyntipuhelusta 7.1.2008
4 Kantajan henkilötodistelu Vastaajan kirjalliset todisteet Vastaajan henkilötodistelu KÄRÄJÄOIKEUDEN RATKAISU K9. Kaksi Helmisen Directa Oy:n asiakaspalautejärjestelmään lähettämää sähköpostiviestiä Muu oikeudenkäyntiaineisto - Professori Juha Karhun 16.11.2010 päivätty sopimuksen syntymistä Directa Oy:n puhelinmyynnin seurauksena koskeva asiantuntijalausunto 1. todistaja Jukka Satukangas 2. todistaja lina Siponen Ei kirjallisia todisteita 1. Helminen todistelutarkoituksessa Perustelut Kysymyksenasettelu Helminen on tehnyt Directa Oy:n kanssa palvelussopimuksen, joka on ollut voimassa 7.1.2008-25.8.2009. Kysymys on ensiksi siitä, onko mainittujen sopimuspuolten välille syntynyt sopimus myös niin sanotusta hakutuloslistaukseen perustuvasta laskutuksesta, ja mikäli näin ei voida katsoa tapahtuneen, kysymys on siitä, mikä merkitys tällä seikalla on Helmisen maksuvelvollisuuden kannalta. Toiseksi kysymys on siitä, onko Helminen velvollinen suorittamaan Directa Oy:lle sopimuksen päättymismaksun. Henkilötodistelu Helminen Helminen on kertonut, että Directa Oy:n myyjä oli soittanut hänelle ja tarjonnut palvelua, jonka hinnaksi myyjä oli ilmoittanut 29 senttiä "kontaktista". Helminen oli kysynyt myyjältä, miten palvelu toimi, ja tämä oli neuvonut häntä. Koska Helmisellä oli tuolloin ollut tietokone päällä, hän oli puhelun aikana myös kokeillut hakua sanalla "elektroniikka". Yhteensä hakuosumia oli tullut useita sivuja. Kun Helminen oli sivuja selaillessaan kiinnittänyt huomiota siihen, että hakuosumien joukossa oli ollut muun muassa huoltoasemaa, pitseriaa, kukkakauppaa ja parturi-kampaamoa, oli selvinnyt, että mainitut yritykset, joita oli ollut yhteensä 68 kappaletta, sijaitsivat Oulun lähellä osoitteessa Elektroniikkatie. Helminen oli ihmetellyt tätä seikkaa ja todennut, ettei hän ollut kiinnostunut tällaisesta palvelusta. Myyjä oli kuitenkin kertonut, että laskutukseen menisi tieto vasta siitä, kun sivulla havaitsi kiinnostavan yrityksen, "klikkasi" tämän yrityksen tietoja ja sai yritystä
5 koskevan esittelykortin. Mitään muuta kuin "klikkauksia" ei laskutettaisi. Tämä palvelu oli tuntunut kiinnostavalta ja Helminen oli päättänyt ostaa palvelun. Myyntipuhelun aikana Helminen oli kirjoittanut puhelun pääkohdat muistiin, mutta hänellä ei ollut muistiinpanoja mukanaan. Helminen oli luottanut puhelinmyyjään, eikä hän ollut havainnut, että hänelle myöhemmin lähetetty kirjallinen materiaali olisi poikennut siitä, mitä myyjä oli maksullisesta hakuosumasta puhelimessa ilmoittanut. Satukangas Satukangas on kertonut, että hän oli myynyt hakuosumaperusteista palvelua ja saanut työhön hyvin kattavan koulutuksen. Satukangas oli tehnyt yhteensä yli 1.000 kauppaa. Sen jälkeen, kun asiakas hyväksyi tilauksen, hänen kanssaan käytiin aina läpi niin sanotut kaupan ehdot eli muun muassa kaikki hintaa ja palvelua, laskutusperustetta sekä tilausjaksoa koskevat tiedot. Kaupan ehdoissa mainittiin myös, että asiakas tulisi muutaman postipäivän sisällä saamaan vielä postitse sopimusehdot ja palvelun avausmaksun sekä tilausvahvistuksen, josta voisi tarkistaa, että kaikki oli oikein ja niin kuin oli sovittu. Myyntipuhelun aikana asiakkaalle kerrottiin, miten palvelun hinta muodostui. Asiakkaalle mainittiin myös hakuosuma, joka tarkoitti tilannetta, kun ihminen etsittyään hakemiston kautta yrityksiä tai palveluja löysi yrityksen ja yritys listautui hakuun. Satukankaalla oli muistikuvia useista tapauksista, joissa asiakas oli myyntipuhelun aikana ollut tietokoneella, mutta hän ei pystynyt muistamaan juuri Helmisen kanssa käymäänsä puhelinkeskustelua. Satukangas oli kuitenkin käynyt palvelua koskevat tiedot läpi kaikkien asiakkaidensa kanssa jo ennen kuin asiakkaalta oli kysytty, haluaako hän tilata palvelun. Mikäli asiakas oli vastannut kyllä, kaupan ehdoissa samat tiedot oli käyty läpi vielä toisen kerran. Satu kangas oli aina varmistanut asiakkaan sopimuksentekotahdon. Hän ei ollut koskaan käyttänyt myyntipuheluissa ilmaisua "klikkaus". Myyjän etu oli antaa palvelusta kattavat tiedot, koska hän ei saanut provisiota, mikäli asiakas reklamoi. Siponen Siponen on kertonut, että hän oli ennen siirtymistään laadunvalvontaan myös itse myynyt hakuosumaperusteista palvelua. Kaikkien asiakkaiden kanssa käytiin puhelun lopuksi läpi kaupan ehdot. Kaupan ehdoissa käytiin tiivistetysti läpi muun muassa palvelun hinta ja se, mistä hinta muodostui. Hakuosuma muodostui, kun yrityksen tiedot luovutettiin hakijalle numeropalvelusta taikka kun netissä tai mobiilipalvelussa tieto osui hakutuloslistaukseen. Kaupan ehdoissa mainittiin myös, että asiakkaalle lähetettäisiin vielä kirjallisesti tilausvahvistus ja sopimusehdot. Asiakasta kehotettiin samalla tarkistamaan, että kaikki oli oikein ja niin kuin oli yhdessä sovittu.
6 Kaupan ehdot luettiin asiakkaalle sanasta sanaan paperista. Helmiselle oli 8.1.2008 soitettu niin sanottu laadunvalvontapuhelu. Laadunvalvontapuhelun aikana käytiin läpi palvelun sisältö ja tarkistettiin, että asiakas oli tilannut palvelun. Samoin käytiin läpi muun muassa hinnoittelu ja muistutettiin kirjallisesta materiaalista. Laadunvalvontapuhelut olivat lähes aina samansisältöisiä. Myyjän etu oli antaa asiakkaalle kattavat tiedot palvelusta, koska hän ei halunnut, että asiakas peruuttaisi tilauksensa. Myyjälle maksettiin vain toteutuneista sopimuksista. Hakutuloslistaukseen perustuvaa laskutusta koskevan sopimuksen syntyminen Niin kuin korkeimman oikeuden ratkaisussa KKO 2010:23 on todettu, laissa varallisuusoikeudellisista oikeustoimista (oikeustoimilaki) säännellään muun muassa lain soveltamisalaan kuuluvien oikeustoimien tekemistä. Yhteiskunnallisen kehityksen sekä tavaroiden ja palveluiden vaihdannassa käyttöön otettujen uusien menettelytapojen myötä on jo melko pitkään jouduttu havaitsemaan, ettei kaikkia esiin tulevia sopimuksen syntymiseen liittyviä tilanteita kyetä selittämään oikeustoimilain perinteisellä, tarjoukseen ja siihen annettuun vastaukseen perustuvalla mallilla. Tällöin on voitu turvautua joko päättelyyn, joka lähtee tahdonilmaisuja koskevista oikeustoimilain periaatteista, mutta soveltaa niitä uusien tilanteiden vaatimalla tavalla, tai sitten päättelyyn, jossa sopimuksen syntyminen liitetään ulkonaisiin tunnusmerkkeihin, jotka ilmenevät osapuolten toiminnassa tai sen yhteydessä. Tällöin osapuolten toimintaa tarkastellaan siltä kannalta, millainen toiminta voi määrätyissä olosuhteissa olla objektiivisesti tarkastellen tyypillisesti osoitus sopimussuhteen syntymisestä tai sitoutumisesta noudattamaan tiettyä järjestelyä. Tietty menettely tietynlaisessa toimintaympäristössä voi siis johtaa siihen, että sopimuksen ja siihen perustuvien velvoitteiden katsotaan olevan olemassa ilman, että turvaudutaan yksinomaan tahdonilmaisun käsitteeseen ja siihen nojautuvaan perusteluun. Helmisen edellä selostettu kertomus Directa Oy:n puhelinmyyjän 7.1.2008 soittaman myyntipuhelun sisällöstä ja myyjän hänelle ilmoittamasta laskutusperusteesta on ollut varsin yksityiskohtainen. Helmiselle on nimenomaisesti ilmoitettu, että maksullinen hakuosuma syntyi vasta silloin, kun hakutuloslistalla olevan yrityksen tietoja "klikattiin". Helminen on puhelun aikana itse kokeillut haku palvelua ja tuolloin havainnut seikkoja, jotka ovat antaneet hänelle aiheen epäillä palvelun s.oveltuvuutta omaan yritystoimintaansa. Viimeksi mainitut seikat voivatkin selittää sen, miksi myyntipuhelu on erityisesti jäänyt Helmisen mieleen, ja ne ovat siten omiaan lisäämään hänen kertomuksensa uskottavuutta. Kertomuksen uskottavuutta tukee myös Helmisen käyttäytyminen sen jälkeen, kun hän on saanut ensimmäistä laskutuskautta (7.1.2008-7.1.2009) koskevan 12.2.2009 päivätyn laskun
7 numero 1687633. Helminen on reklamoinut laskusta 16.2.2009. Käräjäoikeus katsoo, että Helmisen kertomusta voidaan pitää johdonmukaisena ja vakuuttavana eikä asiassa esitetty muu näyttö riitä horjuttamaan sen uskottavuutta. Myös Satukankaan ja Siposen kertomuksia voidaan sinänsä pitää uskottavina. Riittävää näyttöä siitä, että edellä todetut puhelin myyjän Helmiselle nimenomaisesti ilmoittamat laskutusperustetta koskevat tiedot olisi myynti- tai laadunvalvontapuhelun aikana nimenomaisesti oikaistu, ei ole kuitenkaan esitetty. Satukangas ei ole muistanut juuri nyt kysymyksessä olevaa myyntipuhelua, mikä on ymmärrettävää, kun otetaan huomioon puhelusta kulunut pitkähkö aika ja samankaltaisten puhelujen suuri määrä. Esitetyn näytön perusteella ei voida toisaalta sulkea pois sitä mahdollisuutta, että Satukangas on myyntipuhelun lopuksi lukenut Helmiselle paperista kaupan ehdot ja että Helmiselle on 8.1.2008 soitettu laadunvalvontapuhelu, jonka aikana samat tiedot on käyty uudelleen läpi. Aihetta päätyä sopimuksen syntymistä koskevassa arvioinnissa toiseen lopputulokseen ei tällä perusteella kuitenkaan ole. Käräjäoikeus toteaa, että palvelussopimuksessa kysymys on ollut palvelusta, jossa asiakkaan laskuttamista ja laskutusperusteita koskevien sopimusehtojen sekä asiakkaalta laskutettavan hakuosumamaksun muodostumiseen vaikuttavien seikkojen merkitystä on ollut varsin vaikea arvioida pelkästään sopimusehtojen perusteella. Nyt kysymyksessä oleva sopimusehto on lisäksi koskenut asiakkaan keskeisintä velvollisuutta palvelun tilaajana ja sen merkitys on siten ollut olennainen hänen harkitessaan sopimukseen sitoutumista. Näihin seikkoihin nähden ja kun otetaan huomioon edellä selostettu tapa, jolla laskutusperustetta koskevat tiedot on Helmiselle ilmoitettu, ei näistä tiedoista poikkeavien vakioehdon luonteisten ehtojen lukemista voida pitää riittävänä toimenpiteenä, jotta voitaisiin katsoa, että aiemmin nimenomaisesti ilmoitetut tiedot olisi ennen sopimuksen päättämistä vielä nimenomaisesti oikaistu ja että sopimuspuolten välille olisi syntynyt yhteisymmärrys sitoutumisesta Directa Oy:n esittämään sopimussisältöön. Käräjäoikeus katsoo, että myynti- ja laadunvalvontapuheluiden perusteella pienyrittäjän asemassa oleva Helminen on siten voinut lähteä siitä käsityksestä, ettei laskutus perustu hakutuloslistaukseen. Directa Oy:n viittaamat kirjalliset ehdot eivät ole vastanneet myyntipuhelun sisältöä siltä osin kuin kysymys on ollut Helmiselle nimenomaisesti ilmoitetusta laskutusperusteesta. Yhtiön on myös katsottava tienneen tästä seikasta. Tämän vuoksi ja ottaen huomioon edellä palvelun luonteesta ja laskutusta koskevista sopimusehdoista todetut seikat merkitystä ei ole sillä seikalla, että Directa Oy on 8.1.2008 lähettänyt Helmiselle muun muassa yleiset sopimusehdot 1.1.2007 (Palvelusopimuksen ehdot - hakuosumapohjainen laskutus), joista yhtiön esittämä sopimussisältö olisi ilmennyt. Samoista syistä ratkaisevaa merkitystä ei voida myöskään antaa sille seikalle, ettei Helminen ole huomauttanut sopimusehtojen ristiriidasta Directa Oy: lie tai että hän on maksanut palvelua koskevan rekisteröintimaksun ja lunastanut
8 asiakasetulahjansa. Viimeksi mainittujen toimenpiteiden ei voida katsoa olevan ristiriidassa edellä todetun Helmisen sopimuskäsityksen kanssa. Käräjäoikeus katsoo, että sopimuksen syntymistä vastaan puhuvat seikat horjuttavat tässä tapauksessa siinä määrin sopimuksen syntymistä puoltavia perusteita, ettei myöskään sopimuspuolten käyttäytyminen myynti- ja laadunvalvontapuheluiden jälkeen anna aihetta johtopäätökseen, jonka mukaan Oireeta Oy:n ja Helmisen välille olisi syntynyt yhteisymmärrys sitoutumisesta yhtiön esittämään sopim ussisältöön. Edellä mainituilla perusteilla käräjäoikeus katsoo, ettei sopimusta hakutuloslistaukseen perustuvasta laskutuksesta ole syntynyt. Selvitystä siitä, mikä osuus Oireeta Oy:n Helmiseltä laskuttamista hakuosumista on muodostunut tavalla, johon Helmisen on katsottava sitoutuneen, ei ole esitetty. Tämän vuoksi kanne on hylättävä siltä osin kuin kysymys on Helmiseltä hakuosumien perusteella laskutetuista määristä. Sopimuksen päättymismaksu Asianosaiset ovat olleet yksimielisiä siitä, että palvelussopimuksen päättämiseen on sovellettava yleisiä sopimusehtoja 21.7.2008 (Palvelusopimuksen yleiset toimitusehdot - hakuosumapohjainen laskutus). Näiden sopimusehtojen 8.2 kohdan mukaan "Sopimuksen päättymismaksu kesken laskutuskauden tapahtuneesta irtisanomisesta on puolet kulloinkin voimassa olevan hinnaston mukaisesta vuoden kiinteähintaisesta mainosnäkyvyydestä Palveluissa, riippumatta siitä, kuinka monta kuukautta kuluvaa laskutuskautta on jo kulunut.". Kun Helminen on irtisanonut sopimuksen kesken laskutuskauden, hän on siten sanotun sopimusehdon perusteella velvollinen suorittamaan Oireeta Oy:lle sopimuksen päättymismaksun ja siihen liittyvät huomautuskulut yhteensä 306,94 euroa. Aihetta arvioida asiaa toisin Helmisen kiistämisensä tueksi vetoamien seikkojen perusteella ei ole. Oikeudenkäynti- ja asianosaiskulut Oikeudenkäymiskaaren 21 luvun 3 :n 1 momentin mukaan, jos samassa asiassa on esitetty useita vaatimuksia, joista osa ratkaistaan toisen ja osa toisen hyväksi, he saavat pitää oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan, jollei ole syytä velvoittaa asianosaista korvaamaan niitä osaksi vastapuolelle. Jos sillä, minkä asianosainen on hävinnyt, on vain vähäinen merkitys asiassa, hänen tulee saada täysi korvaus kuluistaan. Helmisen eduksi on ratkaistu asiassa keskeisenä ollut kysymys velvollisuudesta suorittaa Oireeta Oy: lie kanteessa tarkoitetut hakuosumalaskut. Tämä kysymys on ollut asiassa paitsi määrällisesti myös tosiasiallisesti merkityksellisempi kuin yhtiön hyväksi ratkaistu kysymys sopimuksen päättymismaksun suoritusvelvollisuudesta. Näihin seikkoihin nähden käräjäoikeus katsoo, ettei Oireeta Oy:llä ole oikeutta saada korvausta oikeudenkäynti- ja asianosaiskuluistaan, vaan yhtiö saa pitää ne vahinkonaan.
9 Tuomiolauselma Asko Uolevi Helminen, H&T Production -nimisen toiminimen haltijana velvoitetaan suorittamaan Oireeta Oy:lle - erääntyneestä laskusta numero 1710278 yhteensä 298,24 euroa, mille määrälle on maksettava 16 prosentin viivästyskorkoa 26.3.2009 lukien ja - huomautuskulut 8,70 euroa. Kanne enemmälti hylätään. MUUTOKSENHAKU Tähän ratkaisuun saa hakea muutosta valittamalla siten kuin oheisissa muutoksenhakuohjeissa tarkemmin selostetaan. Tyytymättömyyttä on ilmoitettava viimeistään keskiviikkona 24.8.2011. Käräjätuomari -v/~ L"~ Ville Laine
MUUTOKSENHAKUOHJEET Käräjäoikeuden ratkaisuun tyytymätön voi hakea siihen muutosta hovioikeudelta tai ennakkopäätösvalituksella korkeimmalta oikeudelta. Muutoksenhakumenettelyyn kuuluvat: tyytymättömyyden ilmoittaminen ja valittaminen. Ennakkopäätösvalituksen tekeminen edellyttää lisäksi valitusluvan pyytämistä korkeimmalta oikeudelta. Jos valituslupaa ei myönnetä, käräjäoikeuden ratkaisu jää pysyväksi. Tyytymättö- Käräjäoikeuden ratkaisuun on ilmoitettava tyytymättömyyttä viikon kuluessa ratkaisun julistamisesta tai myyden il- antamisesta, toisin sanoen viimeistään seuraavalla viikolla ratkaisunjulistamis- tai antamispäivää vastaavana moittaminen viikonpäivänä. Ilmoitus on tehtävä suullisesti tai kirjallisesti asian ratkaisseelle käräjäoikeudelle tai tämän käräjäoikeuden kansliaan sen aukioloaikana. Kanslian osoite ja aukioloaika ovat: Helsingin käräjäoikeus Porkkalankatu 13, PL 650 00181 Helsinki telekopio: 0103644271 sähköposti: helsinki.ko@oikeus.fi aukioloaika: 8.00-16.15 Ilmoituksen voi tehdä henkilökohtaisesti, asiamiestä käyttäen, lähetin välityksellä, postitse taikka telekopiona tai sähköpostina. Ilmoituksen lähettäminen tapahtuu lähettäjän vastuulla. Jos tyytymättömyyden ilmoitus myöhästyy, puhevalta on menetetty. Kirjeessä on mainittava lähettäjän postiosoite. Vangittu tai vankeusrangaistusta tai muuntorangaistusta suorittava henkilö saa rikosasiassa ilmoittaa tyytymättömyyttä myös vankilan johtajalle. Jos tyytymättömyyden ilmoittamisen määräaika päättyy tällaisen henkilön ollessa oikeudenkäynnin tai vanginkuljetuksen vuoksi rangaistuslaitoksen ulkopuolella, hän saa ilmoittaa tyytymättömyyttä vankilaan saapumisen jälkeisenä päivänä. Sotilasoikeudenkäyntiasioissa saadaan tyytymättömyys alioikeuden päätökseen ilmoittaa myös sen perusyksikön päällikölle tai sen joukko-osaston komentajalle, jossa tyytymättömyyden ilmoittaja on. Päävartiossa tai muuten sotilasviranomaisen valvonnan alaisena oleva saa tehdä tyytymättömyyden ilmoituksensa päävartion tai vastaavan päällikölle. Tyytymättömyyden ilmoitus saadaan rajoittaa koskemaan osaa käräjäoikeuden ratkaisusta. Rajoitus on mainittava tyytymättömyyttä ilmoitettaessa. Tyytymättömyyttä ilmoitettaessa on myös mainittava, millä tavalla asiassa laadittu toimituskirja, joka on tarpeen valitusta varten, toimitetaan ilmoittajalle. Tyytymättömyyden ilmoitus saadaan peruuttaa tyytymättömyyden ilmoittamiselle säädetyn määräajan kuluessa. Peruutukseen on sovellettava, mitä tyytymättömyyden ilmoittamisesta on säädetty. Valittaminen Määräaika valituksen tekemiseen on kolmekymmentä päivää. Määräajan laskeminen alkaa käräjäoikeuden ratkaisun julistamis- tai antamispäivää seuraavasta päivästä. Valituskirjelmä toimitetaan edellä mainitun käräjäoikeuden kansliaan. Sotilasoikeudenkäyntiasiassa valituskirjelmä saadaan antaa myös sille sotilasviranomaiselle, joka lain nojalla on oikeutettu ottamaan vastaan tyytymättömyyden ilmoituksen. Ohjeet valitusmenettelyä varten ovat käräjäoikeuden toimituskirjan liitteenä olevassa valitusosoituksessa. Vastavalitus Määräajan pidentäminen Valituksen johdosta valittajan vastapuoli voi tyytymättömyyttä ilmoittamatta valittaa osaltaan käräjäoikeuden ratkaisusta. Määräaika vastavalitusta varten on kaksi viikkoa valittajalle asetetun valitusmääräajan päättymisestä. Valittajan on valitusajan kuluessa pyydettävä uutta määräaikaa käräjäoikeuden kansliasta käräjäoikeudelle osoitetulla hakemuksella, jos muutosta ei ole voitu hakea määräajassa laillisen esteen tai muun hyväksyttävän syyn vuoksi. Sotilasoikeudenkäyntiasiassa hakemus saadaan antaa myös edellä mainitulle sotilasviranomaiselle.
2 Jos määräajassa toimitettu valitus on puutteellinen, hovioikeus voi kehottaa korjaamaan puutteen. Jos keho- tusta ei noudateta ja jos valitus on niin puutteellinen, ettei se kelpaa oikeudenkäynnin perustaksi hovioikeu- dessa, valitus jätetään tutkimatta. Valituksen täydentämi- nen Jatkokäsittelylupa Valituksen käsittelyyn vaikuttaa myös se, tarvitaanko asiassa hovioikeuden myöntämä jatkokäsittelylupa. Riita-asiassa tarvitaan jatkokäsittelylupa, jos käräjäoikeuden ratkaisu on asianosaiselle vastainen vain saamisen osalta ja valituskirjelmässä esitetyn vaatimuksen ja kärfljäoikeuden ratkaisun lopputuloksen välinen erotus eli häviö arvo ei ole yli 10.000 euroa. Oikeudenkäyntikuluja ja vaatimukselle laskettavaa korkoa ei oteta huomioon häviöarvon määrää laskettaessa. Vastaaja tarvitsee rikosasiassa jatkokäsittelyluvan, jos häntä ei ole tuomittu ankarampaan rangaistukseen kuin neljä kuukautta vankeutta. Rangaistuksen ankaruutta arvioitaessa ei oteta huomioon vankeusrangaistuksen ohessa tuomittua sakkoa tai muuta rikosoikeudellista seuraamusta. Vastaaja ei kuitenkaan rikosasiassa tarvitse jatkokäsittelylupaa, jos vastaaja on tuomittu viralta pantavaksi; vastaaja on tuomittu menettämisseuraamukseen, jos valtiolle menetetyksi tuomitun hyödyn maara, omaisuuden tai esineen arvo taikka niiden sijasta menetetyksi tuomittu arvo on enemmän kuin 10.000 euroa; vastaaja on tuomittu yhteisösakkoon, jonka määrä on enemmän kuin 10.000 euroa; virallinen syyttäjä ei tarvitse asiassa jatkokäsittelylupaa, koska valitus koskee rikosta, josta säädetty enim mäisrangaistus ylittää kaksi vuotta vankeutta; tai virallinen syyttäjä on hakenut asiassa muutosta vastaajan eduksi. Jos valitus koskee myös syytteessä tarkoitettuun tekoon perustuvaa yksityisoikeudellista vaatimusta, jonka häviöarvo on enemmän kuin 10.000 euroa, ei rikosasiassa tarvitajatkokäsittelylupaa saman teon osalta. Rikosasiassa asianomistaja tarvitsee jatkokäsittelyluvan, jos valitus koskee rikosta, josta säädetty ankarin rangaistus on enintään kaksi vuotta vankeutta. Asianomistaja ei kuitenkaan tarvitse jatkokäsittelylupaa, jos valitus koskee myös valituksessa tarkoitettuun tekoon perustuvaa yksityisoikeudellista vaatimusta, jonka häviöarvo on enemmän kuin 10.000 euroa. Jatkokäsittelylupaa ei tarvita sotilasoikeudenkäyntiasiassa; sakon muuntorangaistuksen määräämistä koskevassa asiassa; liiketoimintakieltoon määräämistä, kumoamista tai pidentämistä koskevassa asiassa; lähestymiskiellon määräämistä, kumoamista tai muuttamista koskevassa asiassa; lapsen elatusta koskevassa asiassa; hakemusasiassa. Jos muutosvaatimus koskee vain oikeudenkäyntikuluja, valtion varoista maksettavia kuluja tai maksettavaksi tuomittua uhkasakkoa, asiassa tarvitaan jatkokäsittelylupa. Lupa tarvitaan myös asiassa, jossa muutosvaatimus koskee yksinomaan jäännösrangaistuksen määräämistä täytäntöönpantavaksi valvontamääräysten rikkomisen vuoksi. Jatkokäsittelylupa myönnetään, jos: ilmenee aihetta epäillä käräjäoikeuden ratkaisun lopputuloksen oikeellisuutta; - käräjäoikeuden ratkaisun lopputuloksen oikeellisuutta ei ole mahdollista arvioida jatkokäsittelylupaa myöntämättä; luvan myöntäminen on tärkeää lain soveltamisen kannalta muissa samanlaisissa asioissa; luvan myöntämiseen on muu painava syy. Hovioikeuden ei tarvitse edeltävän luettelon ensimmäisen kohdan perusteella myöntää jatkokäsittelylupaa, jos muutosta haetaan vain sillä perusteella, että käräjäoikeus on arvioinut käräjäoikeudessa esitetyn näytön väärin, ja käräjäoikeuden ratkaisun lopputuloksen oikeellisuutta ei ole valituksessa esitettyjen seikkojen perusteella perusteltua aihetta epäillä. Ennakkopäätösvalitus Jos hovioikeus ei myönnä valitusasiassa jatkokäsittelylupaa, käräjäoikeuden ratkaisu jää pysyväksi. Muutosta käräjäoikeuden ratkaisuun saadaan hakea hovioikeuden asemesta korkeimmalta oikeudelta, jos korkein oikeus myöntää valitusluvan (ennakkopäätösvalitus). Jos valituslupaa ei myönnetä, käräjäoikeuden ratkaisu jää pysyväksi. Jos muutoksenhakija tahtoo hakea muutosta ennakkopäätösvalituksella, hänen on ilmoitettava siitä ilmoittaessaan tyytymättömyyttä ratkaisuun. Ennakkopäätösvalituksen tekeminen edellyttää muutoksenhakijan
vastapuolen antamaa kirjallista tai suullista suostumusta. Suostumus on annettava käräjäoikeudelle tyytymättömyyttä ilmoitettaessa. Tyytymättömyyden ilmoitus tai annettu suostumus saadaan peruuttaa tyytymättömyyden ilmoittamiselle säädetyn määräajan kuluessa. Jos suostumusta ei ole annettu tai se on peruutettu, tehty ilmoitus katsotaan tavanomaiseksi tyytymättömyyden ilmoitukseksi. Muutoksenhakijan vastapuoli voi tyytymättömyyttä ilmoittamatta osaltaan valittaa käräjäoikeuden ratkaisusta korkeimpaan oikeuteen, jos korkein oikeus myöntää hänelle luvan ennakkopäätösvalitukseen. Vastavalitus raukeaa, jos korkein oikeus ei myönnä muutoksenhakijalle valituslupaa. Määräaika ennakkopäätösvalitusta varten on 30 päivää. Määräajan laskeminen alkaa käräjäoikeuden ratkaisun julistamis- tai antamispäivää seuraavasta päivästä. Korkeimmalle oikeudelle osoitettu muutoksenhakukirjelmä on toimitettava edellä mainitun käräjäoikeuden kansliaan. 3 Oikeusapu Oikeudenkäyntimaksut Oikeusapu on voimassa kaikissa oikeusasteissa, jotka käsittelevät asiaa. Jos se, jolla ei ole oikeusapua, haluaa oikeusapua muutoksen hakemista varten, hänen on haettava sitä oikeusaputoimistolta suullisesti tai kirjallisesti. Muutoksenhakutuomioistuimessa käsiteltävässä asiassa oikeus apua ei voida myöntää taannehtivasti koskemaan muutoksenhakua edeltäneitä toimenpiteitä. Valitusasian käsittelystä hovioikeudessa peritään oikeudenkäyntimaksu, joka on rikosasiassa 90 euroa ja muussa asiassa 182 euroa. Korkeimmassa oikeudessa oikeudenkäyntimaksu on rikosasioissa 113 euroa ja muissa asioissa 226 euroa. Jos valitus lupaa ei myönnetä, maksu on puolta pienempi. Maksuvelvollinen on muutoksenhakija tai hänen sijaansa tullut. Rikosasiassa oikeudenkäyntimaksua ei peritä, jos käräjäoikeuden ratkaisua muutetaan muutoksenhakijan eduksi. Oikeudenkäyntimaksua ei myöskään peritä siltä, jolle on myönnetty oikeusapua tai joka muulla laissa säädetyllä perusteella vapautuu maksuvelvollisuudesta.