Pk-yritysten kasvu ja kasvuhakuisuus

Petri Mäki-Fränti Pk-yritysten kasvu ja kasvuhakuisuus Tutkimus suomalaisella yrityskyselyaineistolla KTM Julkaisuja 41/2006 Elinkeino-osasto

Julkaisusarjan nimi ja tunnus Käyntiosoite Postiosoite KTM Julkaisuja Aleksanterinkatu 4 00170 HELSINKI PL 32 00023 VALTIONEUVOSTO Puhelin (09) 16001 Telekopio (09) 1606 3666 41/2006 Tekijät (toimielimestä: nimi, puheenjohtaja, sihteeri) Petri Mäki-Fränti Julkaisuaika Tammikuu 2007 Toimeksiantaja(t) Kauppa- ja teollisuusministeriö Toimielimen asettamispäivä Julkaisun nimi Pk-yritysten kasvu ja kasvuhakuisuus Tiivistelmä Tutkimuksessa tarkastellaan suomalaisten PK-yritysten liikevaihdon ja henkilöstön kasvua tiedustelemalla kasvun edellytyksiä ja sen esteitä yrittäjiltä itseltään. Tutkimuksessa etsitään yhdistäviä tekijöitä sekä nopeammin kasvaneiden yritysten väliltä että niiden yritysten väliltä, joiden kasvu on ollut hidasta tai joiden toiminta on jopa supistunut. Tutkimus perustuu yrityskyselyyn, jossa yrittäjät saivat arvioida omaa kasvuhakuisuuttaan, kasvustrategioitaan sekä viimeaikaisen toteutuneen kasvuvauhtinsa syitä. Yrityskyselyn tiedot on edelleen yhdistetty vuosien 2001 2003 PK-barometrien tietoihin, jotta on voitu seurata yritysten menestymistä yli ajan. Ne yrittäjät jotka jo PK-barometrissä arvioivat itsensä voimakkaasti kasvuhakuisiksi, myös todellisuudessa olivat kasvaneet muita samankaltaisia yrityksiä nopeammin. Kasvuhakuisuus näyttää selittävän sekä liikevaihdon että henkilöstön toteutunutta kasvua erityisesti voimakkaimmin kasvuhakuisten yritysten kohdalla. Kasvuhakuisuuden ja toteutuneen kasvun välinen yhteys viittaa siihen että yrityksen kasvu ei ole pelkästään sattuman ansiota, vaan tulosta yrittäjän tavoitteellisesta ja sitoutuneesta toiminnasta yrityksen kasvattamiseksi. Kovin moni yrittäjien itsensä tärkeiksi arvioimista kasvutekijöistä ei selittänyt toteutunutta yrityksen kasvua. Toimivan kasvustrategian löytäminen näyttää siis olevan hankalaa yrittäjälle itselleenkin. Niistä kasvukeinoista, joita kasvuhakuiset yritykset pitivät tärkeinä, kuitenkin sekä olemassa olevan tuotannon laajentaminen että tuotekehitys selittivät yritysten kasvua. Yrittäjien käyttämistä yrityspalveluista suorien rahallisten yritystukien sekä Finnveran lainojen ja takausten käyttö selittää parhaiten suhteellisen voimakkaasti kasvaneiden yritysten kasvua. Rahoituspalveluista näyttää silti olevan hyötyä myös hitaammin kasvaneille yrityksille. Hitaasti kasvaneet yritykset näyttivät valikoituneen muita yrityksiä herkemmin yritysneuvontapalveluiden käyttäjiksi. Nämä yrittäjät olivat lisäksi usein arvioineet yrityksensä lähitulevaisuuden näkymät liian pessimistisesti. Niistäkin PK-barometriin vastanneista yrittäjistä, jotka arvelivat yritystoimintansa päättyvän lähitulevaisuudessa, yllättävän monet olivat pystyssä vielä yrityskyselyn aikoihin. Työllisyyden kannalta voisikin olla järkevää tukea aikaisempaa aktiivisemmin, paitsi kasvuyrityksiä, myös vaikeuksiin ajautuneita yrityksiä, jos näin voidaan välttyä myöhemmin tarpeettomiksi osoittautuvilta irtisanomisilta. Kasvuhakuisten yrittäjien joukossa yrittäjien halu ja mahdollisuudet ottaa riskiä ja panostaa lisää yritystoimintansa laajentamiseen selittivät yritysten kasvua. Vastaavasti haluttomuus riskinottoon näytti selittävän kasvuhaluttomien ja / tai hitaasti kasvaneiden yritysten hitaampaa kasvua. Tutkimustulokset osaltaan siis tukevat aikaisemminkin esitettyjä näkemyksiä, joiden mukaan muutokset esimerkiksi konkurssilainsäädännössä ja yrittäjien sosiaaliturvassa voisivat lisätä yrittäjien riskinottohalua, joka näyttää jääneen koko kansantalouden näkökulmasta liian alhaiseksi. KTM:n yhdyshenkilö: Elinkeino-osasto/Kimmo Hyrsky, puh. (09) 1606 2641 Asiasanat kasvuyrittäjyys, kasvuhakuisuus, kasvustrategia, yrityspolitiikka ISSN 1459-9376 Kokonaissivumäärä 86 Kieli Suomi Julkaisija Kauppa- ja teollisuusministeriö ISBN 952-489-093-3 Hinta 17 Kustantaja Edita Publishing Oy

Esipuhe Tämä tutkimusraportti on toteutettu kauppa- ja teollisuusministeriön toimeksiannosta osana hallituksen yrittäjyyden politiikkaohjelmaa. Tutkimusaineistona käytetyn yrityskyselyn laatimisesta ja käytännön toteutuksesta sekä aineiston alustavasta analyysistä vastasivat Pasi Holm, Mikko Pakkanen sekä Tietoykkönen Oy. Tutkimusprojektin seurantaryhmän jäsenet Kimmo Hyrsky KTM:stä, Markus Sovala yrittäjyyden politiikkaohjelmasta, Kari Villikka Finnverasta, Jarkko Soikkeli FIM-pankkiiriliikkeestä sekä Harri Hietala Suomen Yrittäjistä antoivat työn edetessä arvokkaita neuvoja. Tutkimuksen viimeistelyvaiheessa siihen esitti hyviä parannusehdotuksia KTM:stä myös Henri Kähönen. Esitän parhaat kiitokseni saamastani avusta. Alustavaa versiota raportista on esitelty Kansantaloudellisen yhdistyksen ja hallituksen yrittäjyyden politiikkaohjelman yhteisessä seminaarissa Säätytalolla 15.5.2006. Esitän kiitokseni tilaisuudessa saamistani kommenteista sekä tilaisuuden kommentaattoreille Anne Kovalaiselle (Turun kauppakorkeakoulu), Pekka Tsuparille (EK) ja Markus Sovalalle (yrittäjyyden politiikkaohjelma), että tilaisuuden muille osanottajille.

Sisällysluettelo Sisällysluettelo... 7 Laajennettu tiivistelmä... 9 1 Johdanto... 12 2 Aineisto.... 14 2.1 Yrityskysely.... 14 2.2 Aineiston kuvaus... 14 2.2.1 Yritysten koko ja kasvuvauhti... 14 2.2.2 Yrittäjien arviot tärkeimmistä kasvukeinoista... 16 2.2.3 Omistajanvaihdokset aineiston yrityksissä.... 16 2.2.4 Yrittäjien kasvuhakuisuus... 17 2.3 Ristiintalulukoinnin tuloksia... 18 2.4 Tutkimushypoteesit... 28 3 Tulokset... 31 3.1 Tutkimusmenetelmät... 31 3.2 Regressiomallien estimoinnista... 31 3.3 Regressiomallien tuloksia... 36 3.3.1 Kaikki yritykset kasvuvauhdista riippumatta... 36 3.3.2 Laskelmia investointitukien vaikutuksista... 37 3.3.3 Nopeasti kasvaneet yritykset... 41 3.3.4 Hitaasti kasvaneet yritykset... 42 3.4 Logit-mallien tuloksia.... 44 3.4.1 Yrityksien liikevaihdon ja henkilöstön kasvu... 45 3.4.2 Yritysten kasvuhakuisuus... 46 3.4.3 Yritystukien ja -palveluiden käyttö... 47 4 Johtopäätökset... 47 Lähteet... 49 Liite 1 Yrityskyselyssä käytetty kyselylomake... 51 Liite 2 Regressioanalyysin tulokset.... 69 Liite 3 Logit-mallien tulokset... 83

Laajennettu tiivistelmä 9 Tutkimuksessa tarkastellaan suomalaisten PK-yritysten liikevaihdon ja henkilöstön kasvua siten että kasvun edellytyksiä ja sen esteitä on tiedusteltu yrittäjiltä itseltään. Tutkimus perustuu yrityskyselyyn, jossa yrittäjät saivat arvioida omaa kasvuhakuisuuttaan, kasvustrategioitaan sekä viimeaikaisen toteutuneen kasvuvauhtinsa syitä. Tutkimusongelmana on ollut etsiä yhdistäviä tekijöitä sekä nopeammin kasvaneiden yritysten väliltä että niiden yritysten väliltä, joiden kasvu on ollut hidasta tai joiden toiminta on jopa supistunut. Kysymyksillä yritettiin erityisesti kartoittaa niitä kasvuhakuisuuteen liittyviä tekijöitä, joihin voidaan vaikuttaa oikeansuuntaisella politiikalla. Tutkimukseen liitettiin myös aikadimensio osoittamalla kysely sellaisille yrittäjille, jotka ovat arvioineet omaa kasvustrategiaansa vuosien 2001 2003 PK-barometreissä. Näin saatiin tietoa siitä, mitä kasvuhakuisessa yrityksessä on tapahtunut muutaman viime vuoden aikana. Tällä kyselytekniikalla saatiin myös tietoa siitä, kuinka moni vuonna 2001 kasvuhalukkaaksi tunnustautunut yrittäjä on todella onnistunut laajentamaan yrityksensä toimintaa ja kuinka moni taas ei. Kyselyyn liitettävien lisäkysymysten avulla voitiin etsiä vastauksia, mitkä olivat yhtäältä menestymisen (todelliset) syyt ja toisaalta menestymättömyyden (todelliset) syyt jälkeenpäin arvioituna. Tutkimuksen empiirisenä aineistona on käytetty noin tuhannelle suomalaiselle PK-yrittäjälle syksyllä 2005 lähetettyä kyselytutkimusta. Haastattelussa yrittäjiltä/yrityksiltä kysyttiin suoranaiseen kasvuproblematiikkaan liittyvien kysymysten lisäksi taustatietoja yrittäjän sosioekonomisesta asemasta sekä yrityksen toiminnasta ja tuloksellisuudesta. Tutkimuksen ensimmäisessä osassa kyselyaineistoa analysoitiin ristiintaulukoinnin ja graafisen tarkastelun avulla. Näin saatiin suuntaa antavia tuloksia, joita voitiin tutkia tarkemmin hankkeen toisessa osassa regressioanalyysin ja logit-mallien avulla ja siten arvioida yritysten kasvuun yhteydessä olevien tekijöiden tilastollista merkitsevyyttä sekä suuruusluokkaa. Yleisesti ottaen regressiomallien tulokset näyttivät olevan varsin robusteja mallin täsmällisen spesifikaation suhteen (esim. yrityksen oman kasvuhakuisuuden sekä investointitukien merkitys yritysten kasvuhakuisuudelle). Tulokset olivat kuitenkin jonkin verran herkkiä sille oliko yrityksen kasvunopeutta mitattu liikevaihdon vai henkilöstön kasvulla. Tarkasteltaessa ensin kaikkia otoksen yrityksiä yhtenä kokonaisuutena, havaittiin että ne yrittäjät jotka jo PK-barometrissä arvioivat itsensä voimakkaasti kasvuhakuisiksi, myös todellisuudessa ovat kasvaneet muita samankaltaisia yrityksiä no-

10 peammin. Kasvuhakuisuus näyttää tosin selittävän sekä liikevaihdon että henkilöstön toteutunutta kasvua kaikkein parhaiten voimakkaimmin kasvuhakuisten yritysten kohdalla. Kasvuhakuisuuden ja toteutuneen kasvun välinen yhteys viittaa siihen että yrityksen kasvu ei ole pelkästään sattuman ansiota, vaan tulosta yrittäjän tavoitteellisesta ja sitoutuneesta toiminnasta yrityksen kasvattamiseksi. Edelleen havaittiin, että yritysten henkilöstön kasvuvauhti on ollut sitä suurempi, mitä suurempi niiden liikevaihdon määrä on ollut työntekijää kohti. Kun tarkasteltujen yritysten liikevaihto on kasvanut, ne näyttävät alkaneen palkata uutta henkilöstöä vasta kun olemassa olevan henkilöstön kapasiteettirajat ovat alkaneet tulla vastaan. Vaihtoehtoisesti tulosta voi tulkita siten että korkeampi työvoiman tuottavuus on näkynyt yrityksissä palkkaliukumien sijaan lisätyövoiman palkkaamisena. Kaikilta yrittäjiltä kasvuhakuisuudesta riippumatta kysyttiin, mitä yritystukia tai muita yrityspalveluita heidän yrityksensä olivat hyödyntäneet viimeisten 24 kk:n aikana. Yritystukien käyttö näyttää selittävän yritysten kasvua hiukan eri tavalla nopeasti kasvaneiden yritysten joukossa kuin hitaasti kasvaneiden. Toisaalta suorien rahallisten yritystukien sekä Finnveran lainojen ja takausten käyttö selittää sekä suhteellisen voimakkaasti että suhteellisen hitaasti kasvavien yritysten kasvua. Hitaammin kasvavat yritykset näyttivät kuitenkin valikoituvan muita herkemmin yritysneuvontapalveluiden käyttäjiksi. Tutkimuksessa havaittiin myös että heikommin menestyneet yrittäjät olivat usein arvioineet yrityksensä lähitulevaisuuden näkymät liiankin pessimistisesti. Eräät PK-barometriin vastanneet yrittäjät arvelivat yritystoimintansa jopa kokonaan päättyvän lähitulevaisuudessa, mutta näistäkin yrityksistä yllättävän monet olivat pystyssä vielä yrityskyselyn aikoihin. Työllisyyden kannalta voisikin olla järkevää politiikkaa tukea aikaisempaa aktiivisemmin myös heikommin menestyviä yrityksiä, jotta myöhemmin tarpeettomiksi osoittautuvilta irtisanomisilta vältyttäisiin. Esimerkiksi juuri yritysneuvontapalveluiden aktiivisempi markkinoiminen paikallaan polkeville tai vaikeuksiin ajautuneille yrityksille voisi olla järkevää. Verrattaessa yrittäjien omia arvioita parhaista kasvustrategioista sekä toteutuneen kasvun syistä toteutuneeseen kasvuun, yrittäjien tärkeiksi arvioimista kasvutekijöistä kovin moni ei näyttänyt selittävän toteutunutta liikevaihdon tai henkilöstön kasvua. Toimivien kasvustrategioiden löytäminen näyttää olevan hankalaa yrittäjille itselleenkin. Niiden yritysten joukossa, jotka olivat arvioineet itsensä kasvuhakuisiksi joko nyt tehdyssä yrityskyselyssä tai muutaman vuoden takaisessa PK-barometrissä, sekä tuotantokapasiteetin lisääminen että onnistunut panostaminen tuotekehitykseen selittivät toteutunutta liikevaihdon kasvua. Yritykset jaettiin liikevaihtonsa ja henkilöstönsä kasvuvauhdin perusteella yli ja alle viisi prosenttia vuodessa kasvaneisiin yrityksiin. Tällöin havaittiin että yrittä-

11 jien halu ja mahdollisuudet ottaa riskiä ja panostaa lisää yritystoimintansa laajentamiseen selittivät liikevaihdon ja henkilöstön toteutunutta kasvua kasvuhakuisiksi itsensä arvioineiden yrittäjien joukossa. Toisaalta kasvuhaluttomien ja / tai hitaasti kasvaneiden yritysten joukossa haluttomuus riskinottoon näytti selittävän näiden yritysten hitaampaa kasvua. Tutkimustulokset osaltaan siis tukevat aikaisemminkin esitettyjä näkemyksiä, joiden mukaan muutokset esimerkiksi konkurssilainsäädännössä ja yrittäjien sosiaaliturvassa voisivat lisätä yrittäjien riskinottohalua, joka näyttää jääneen koko kansantalouden näkökulmasta liian alhaiseksi. Nopeasti kasvaneiden yritysten kohdalla kasvun taustalta löytyi myös omistusjärjestelyissä tapahtuneita muutoksia. Omistajavaihdos on odotetusti ollut positiivisesti yhteydessä liikevaihdon kehitykseen, joskin yritykset, jotka ovat päätyneet nykyiselle omistajalleen yrityskaupan myötä näyttävät yllättäen kasvattaneen henkilöstöään muissa suhteissa samankaltaisia yrityksiä hitaammin. Niiltä yrittäjiltä, jotka suunnittelevat palkkaavansa uutta henkilöstöä seuraavan vuoden aikana, kysyttiin arvioita tämän hetken suurimmista työllistämisen esteistä. Vastauksissa mainituista esteistä työvoiman saatavuus ja työn sivukulut selittivät myös toteutunutta henkilöstön hidasta kasvua.

12 1 Johdanto Yrittäjyyden tukeminen on ollut tärkeä tavoite sekä edellisen että nykyisen hallituksen hallitusohjelmassa. Nopeimmin kasvavat yritykset palkkaavat eniten uutta työvoimaa ja kiihdyttävät tehokkaimmin talouskasvua. Ns. luovaa tuhoa korostavan näkemyksen mukaan tuottavuuden kasvun kannalta on lisäksi tärkeää dynamiikka, jossa uudet innovatiiviset yritykset syrjäyttävät osan markkinoiden vanhoista, toimintansa vakiinnuttaneista yrityksistä, tai ainakin pakottavat nämä kovempaan kilpailuun asemansa säilyttämisestä. Yritysten kasvustrategiat perustuvat usein uusien prosessi- tai tuoteinnovaatioiden hyödyntämiseen, jolloin innovaatiot voivat levitä myös muiden yritysten käyttöön. Kasvuyritysten erilaisia tarpeita palvelevat jo nyt useat organisaation, kuten TE-keskukset, Sitra ja Finnvera, jotka tarjoavat yrityksille erilaisia rahoitus- neuvonta- ja muita palveluita. Jotta yhteiskunnan tuki voitaisiin suunnata erityyppisille yrityksille mahdollisimman tehokkaasti, tarvitaan kuitenkin lisää tutkittua tietoa erityyppisten yritysten kasvustrategioista sekä kasvun mahdollisista esteistä. Yritysten kasvutekijöitä on viime aikoina tutkittu aktiivisesti myös Suomessa. Tutkimusten näkökulma aiheeseen on ollut vaihteleva. Jotkut tutkimuksista, kuten Hyytinen & al. (2005) ja EK ja Ernst & Young(2005) ovat pyrkineet löytämään yhdistäviä tekijöitä varsinaisten kasvuyritysten taustalta. Varsinaisten kasvuyritysten lisäksi myös hitaammin kasvavien yritysten kasvutekijöitä tarkastelevia tutkimuksia ovat esimerkiksi Rantala (2006), Martikainen & al. (2004) sekä Niskanen & Niskanen (2005). Rantasen tutkimuksessa tarkastellaan uusien yritysten muodostumista ja alkuvaiheen kasvua. Martikainen & al. taas tutkivat yritysneuvontapalveluiden merkitystä yrityksille, kun taas Niskanen & Niskanen keskustelevat yritysten rahoituksen saatavuuskysymyksestä suhdepankkitoiminnan näkökulmasta. Jo yrityksen kasvu sinänsä, puhumattakaan kasvuhakuisuudesta, voidaan määritellä lukuisilla vaihtoehtoisilla tavoilla. Tuoreessa kotimaisessa kasvuyrittäjyystutkimuksessa kasvuhakuisuudella on totuttu tarkoittamaan yrityksen omistajien tietoista sitoutuneisuutta kasvuun ja yrityksen kehittämiseen. Kasvuhakuisella yrityksellä katsotaan olevan sekä halua että kykyä riskinottoon sekä jo näyttöjä onnistuneesta kasvusta. Kasvuhakuisten yritysten ajatellaan myös hakevan usein kasvua kansainvälisiltä markkinoilta. 1 Voidaankin perustellusti väittää että useimmissa tapauksissa yritysten menestyksellinen kasvu ei ole syntynyt sattumalta 1 Katso esim. EK Ernst & Young (2005).

13 vaan se on ollut tulosta tietoisesta kasvuhakuisesta strategiasta. Aikaisemmista empiirisistä tutkimustuloksista esim. Wiklundin ja Shephardin 2003) tutkimus tukee tätä näkemystä. Kasvuhalukkuuden lisäksi kasvuun vaikuttavat tutkimuksen mukaan yrittäjän tausta ja liiketoimintaympäristö. Kasvuhalukkuus vaikuttaa kasvuun keskimääräistä enemmän korkeasti koulutetuilla ja pitkään yrittäjänä olleilla yrittäjillä. Jos yrittäjä ei ollut kasvuhakuinen, koulutus tai kokemus sinänsä ei luonnollisesti vaikuttanut kasvuun. Aiemmat tutkimustulokset toisaalta viittaavat siihen, että monet yrittäjät arvioivat etukäteen yrityksensä kasvun suuremmaksi kuin se toteutuessaan on. Yliarviointi riippuu kuitenkin olosuhteista. Landierin ja Thesmarin (2004) mukaan Ranskassa hitaan kasvun oloissa 1990-luvun alkupuolella oli yliarviointia vähemmän kuin vuosikymmenen lopulla nopean kasvun oloissa. Vaikutti myös siltä, että uudet yrittäjät yliarvioivat enemmän kuin epäaidon yrityssyntymän kautta yrittäjäksi ryhtyneet. Tutkimuksen lopullisena tavoitteena oli hankkia tietoa eri politiikkalohkojen vaikutuksista yritysten kasvuun. On esimerkiksi usein esitetty että puuttuvat vakuudet sekä epäsymmetrinen informaatio yrityksen tilasta vaikeuttavat nuorten toimintaansa voimakkaasti laajentavien yritysten investointeja, jolloin rahoituspalveluiden merkitys yrityksille korostuu. Investointitukia sekä muita yritys- ja työllisyystukia jakavat yrityksille mm. KTM, Tekes ja Sitra. Yritysten rahoituskysymyksiä on selvitelty edelleen monissa Finnveran ja Suomen yrittäjien tutkimuksissa. Rahoituspalveluiden tarpeen lisäksi tässä tutkimuksessa tarkasteltiin yrittäjille tarjottujen erilaisten neuvontapalveluiden merkitystä. Nämä palvelut koettiin tärkeiksi erityisesti hitaammin kasvaneiden yrittäjien keskuudessa. Yrityspalveluita ja -tukia enemmän yhteiskunta kuitenkin edesauttaa yritysten kasvua takaamalla yrityksille mahdollisimman suotuisan toimintaympäristön. Toimintaympäristöä voidaan parantaa esimerkiksi verotusratkaisuilla tai vähentämällä yritysten perustamiseen ja pyörittämiseen liittyvää byrokratiaa. Myöskään työnantajavelvoitteita sekä yrittäjän sosiaaliturvaa ei voida jättää tämän keskustelun ulkopuolelle. Naisyrittäjien kohdalla korostuvat edellisten lisäksi varsinkin perheen ja yrityselämän yhteensovittaminen.

14 2 Aineisto 2.1 Yrityskysely Tutkimuksen empiirisenä aineistona on käytetty noin tuhannelle suomalaiselle PK-yrittäjälle syksyllä 2005 lähetettyä kyselytutkimusta. Kyselyyn valitut yritykset valittiin satunnaisotannalla perusjoukosta, joka käsitti kaikki ne yritykset, jotka olivat vastanneet Finnveran ja Suomen Yrittäjien PK-barometriin vuosina 2001, 2002 ja 2003. Yrityskyselyssä käytetty kyselylomake on liitteessä 1. Haastattelussa yrittäjiltä/yrityksiltä kysyttiin varsinaista kasvuproblematiikkaa selvittäneiden kysymysten lisäksi taustatietoja yrittäjän sosioekonomisista asemasta (ikä, sukupuoli, koulutus, kokemus yrittäjänä jne.) sekä yrityksen toiminnasta ja tuloksellisuudesta (toimiala, liikevaihto, henkilökunnan määrä, investoinnit, kannattavuus, yrityksen ikä jne.). Vastaavia tietoja oli käytettävissä myös Finnveran ja Suomen Yrittäjien aikaisemmin yrittäjille tekemitä kyselyistä. Tutkimuksen ensimmäisessä osassa kyselyaineistoa analysoitiin ristiintaulukoinnin ja graafisen tarkastelun avulla. Näin saatiin suuntaa antavia tuloksia, jotka olivat avuksi varsinaisten tutkimushypoteesien muodostamiselle. Näitä hypoteesejä tutkittiin hankkeen toisessa osassa ekonometrisen mallinnuksen keinoin. Tällöin oli mahdollista arvioida yritysten kasvuun yhteydessä olevien tekijöiden tilastollista merkitsevyyttä sekä suuruusluokkaa. Karkeakin kvantitatiivinen arvio kasvun taustalla vaikuttavista tekijöistä sekä esimerkiksi erilaisten yrityspalveluiden vaikutuksista on avuksi politiikkatoimenpiteitä suunniteltaessa. 2.2 Aineiston kuvaus 2.2.1 Yritysten koko ja kasvuvauhti Yrityskyselyyn vastanneiden PK-yritysten kokojakauma (katso taulukot 1 ja 2) painottui pieniin yrityksiin, sekä liikevaihdolla että henkilöstöllä mitattuna. Yrityksistä 27 %:lla liikevaihto jää alle 250 000 euron ja noin 60 % alle miljoonan euron. Lähes puolessa yrityksistä henkilöstön määrä omistaja mukaan luettuna jäi alle viiden ja yli 70 prosentissa yrityksissä alle kymmenen. Taulukossa 3 raportoidaan otoksen yritysten liikevaihdon ja henkilöstön kasvuvauhdit. Noin puolet yrityksistä oli onnistunut otosperiodilla kasvattamaan liikevaihtoaan kes-

15 kimäärin vähintään viisi prosenttia vuodessa, mikä asetettiin tutkimuksessa nopean kasvun rajaksi. Neljäsosassa yrityksistä liikevaihto oli kasvanut alle viisi prosenttia vuodessa ja niin ikään neljäsosassa yrityksistä liikevaihto oli jopa laskenut. Erityisen selkeästi yritykset jakautuivat kasvuvauhtinsa suhteen, kun sitä mitattiin henkilöstön kasvuvauhdilla. Nopeimmin (yli 5 % vuodessa) henkilöstöään kasvattaneet yritykset muodostivat lähes 60 % koko otoksesta, kun taas lähes kolmasosassa yrityksistä henkilöstö oli PK-barometrin ja yrityskyselyn välisenä ajanjaksona supistunut. Taulukko 1. Yritysten kokojakauma liikevaihdon mukaan Arvioitu liikevaihto tänä vuonna (v. 2005) 0 100 43 8 % 100 250 107 19 % 250 500 91 16 % 500 1 000 88 16 % 1 000 5 000 162 29 % 5 000 10 000 34 6 % 10 000 tai enemmän 41 7 % Yhteensä 566 Taulukko 2. Yritysten kokojakauma henkilöstön koon mukaan Omistajia/työntekijöitä yrityksen/toimipaikan palveluksessa v. 2005 0 4 325 48 % 5 9 164 24 % 10 49 151 22 % 50 99 16 2 % 100 tai enemmän 17 3 % Yhteensä 673 Taulukko 3. Yritysten kasvuvauhdin jakaumat Kasvuvauhti Henkilöstön kasvu Liikevaihdon kasvu 5% tai enemmän 369 51 % 339 59 % 0 5% 169 24 % 49 9 % vähentynyt 180 25 % 184 32 % Yhteensä 718 572

2.2.2 Yrittäjien arviot tärkeimmistä kasvukeinoista 16 Kasvuyrityksille pidetään usein luonteenomaisena että ne hakevat kasvua ulkomailta. Varsinaisten kasvuyritysten lisäksi tässä tutkimuksessa tarkastellaan myös hitaammin kasvaneita yrityksiä, ja taulukosta 4 nähdäänkin, että peräti kaksi kolmasosaa yrityskyselyaineiston yrityksistä hakee kasvua korkeintaan kotimarkkinoilla. Runsaalla viidesosalla yrityksistä oli omaa vientitoimintaa ja loput yrityksistä harjoitti vientiä osana jonkin toisen suomalaisyrityksen tuotekokonaisuutta. Taulukko 4. Yritysten vientitoiminta Vientiä ulkomaille itsenäisesti tai osana jonkin toisen kotimaisen yrityksen tuotekokonaisuutta Ei 436 65 % Kyllä, suoraan 145 22 % Kyllä, epäsuorasti toisen yhtiön kautta 92 14 % Yhteensä 673 EOS 4 2.2.3 Omistajanvaihdokset aineiston yrityksissä Tutkimuksen tekohetkellä elettiin keskellä fuusio- ja yrityskauppa-aaltoa. Toisaalta samaan aikaan PK-sektorilla oltiin huolissaan yrittäjäväestön ikääntymisestä ja vaikeuksista hoitaa onnistuneesti yrityksen sukupolvenvaihdokset. Kyselyssä kartoitettiinkin yrityksissä mahdollisesti tapahtuneita omistajavaihdoksia sekä näiden syitä. Aikaisemmassa kirjallisuudessa yrityskauppojen ja fuusioiden merkitystä on tarkasteltu runsaasti sekä markkinoiden rakenteen että yritysten omasta näkökulmasta käsin. Yrityskauppojen katsotaan olevan tehokas tapa allokoida kauppoihin osallistuvien yritysten tuotannontekijöitä uudelleen ja siten parantaa niiden kannattavuutta. Stennek (2006) tarjoaa tuoreita näkökulmia yrityskauppojen vaikutuksista ns. endogeeniseen yrityskauppateoriaan perustuen. Empiirisesti omistajavaihdoksen merkitystä yrityksen myöhemmälle henkilöstön kasvulle on tutkinut McGuckin & Nguyen (2001). Laajan yhdysvaltalaisella toimipaikkatason aineistolla tehdyn tutkimuksen mukaan omistajavaihdoksella on merkittävä positiivinen vaikutus yrityksen kasvuun. Tutkimusaineiston yrityksistä 13 prosentissa yrityksistä oli tapahtunut omistajavaihdos. Omistajavaihdosten syyt on raportoitu taulukossa 5. Vajaassa puolessa näistä tapauksista omistajavaihdos oli tapahtunut yrityskaupan myötä, ja vajaassa viidesosassa tapauksista kysymyksessä oli sukupolvenvaihdos. Vain

kolmella prosentilla yrityksistä toiminta oli loppunut kokonaan PK-barometrin ja PTT:n yrityskyselyn välisenä aikana. Toiminnan loppumisen syyt löytyvät taulukosta 6. Taulukko 5. Omistajavaihdosten syyt 17 Abs. frekv. Suht. frekv. EOS 3 3,0 % Omistuksen laajennus uudella omistajalla 5 5,0 % Kaksi tai useampia yrityksiä on liittynyt yhteen 6 5,9 % Omistuksessa on tehty jokin muu järjestely 9 8,9 % Yksi omistaja on luopunut, toiset jatkavat 10 9,9 % Yrityksessä on tehty sukupolvenvaihdos 19 18,8 % Yrityskauppa, jossa ost. on ollut mukana aik. yrit. toim. 22 21,8 % Yrityskauppa, jossa ost. ei aikaisemmin mukana yrit. toim. 27 26,7 % Yhteensä 101 100,0 % Taulukko 6. Yritysten toiminnan loppumisen syyt Abs. frekv. Yritys on myyty 6 Yritys on lakkautettu 7 Yrityksen toiminta on loppunut muuten 9 Yhteensä 22 2.2.4 Yrittäjien kasvuhakuisuus Kyselyssä yrittäjät luokiteltiin kasvuhakuisuutensa mukaan. Paitsi kasvuhakuisuutta nyt, yrittäjiltä tiedusteltiin heidän muistikuviaan omasta kasvuhakuisuudestaan kolme vuotta sitten. Näillä arvioilla kolmen vuoden takaisesta kasvuhakuisuudesta voidaan selittää yritysten toteutunutta kasvua. Yrittäjien muistikuvat kolmen vuoden takaisesta kasvustrategiasta on raportoitu taulukossa 7.

Taulukko 7. Mikä seuraavista kuvasi yrityksenne kasvustrategiaa noin kolme vuotta sitten? 18 Abs frekv. Suht frekv. Olimme voimakkaasti kasvuhakuisia 102 15 % Pyrimme kasvamaan mahdollisuuksien mukaan 325 48 % Pyrimme säilyttämään asemamme 175 26 % Yrityksellämme ei ollut kasvutavoitteita 51 8 % Yritystoiminnan odotettiin supistuvan 14 2 % Yritystoiminnan odotettiin loppuvan 4 1 % EOS 6 1 % Yhteensä 677 100 % Taulukosta 7 nähdään että kolme vuotta sitten voimakkaasti kasvuhakuisiksi itsensä arvioineiden yritysten määrä otoksessa on varsin pieni, vain 15 % kyselyyn vastanneista yrityksistä. Tulos on linjassa aikaisempien suomalaisten PK-yritysten kasvuhalukkuutta kartoittaneiden selvitysten kanssa (katso esim. Hyytinen & al. 2005), joiden mukaan suomalaiset PK-yritykset eivät ole kovin kasvuhakuisia esimerkiksi muihin Euroopan maihin verrattuna. Lopuille 85 %:lle yrityksistä kasvu ei ollut itsetarkoitus, vaan ne pyrkivät korkeintaan kasvamaan mahdollisuuksien mukaan. 2.3 Ristiintalulukoinnin tuloksia Yhdistämällä yrityskyselyaineisto kolmen vuoden takaisen PK-yritysbarometrin tietoihin saatiin tutkimukseen mukaan ajallinen ulottuvuus. Tällöin voitiin havaita mahdolliset muutokset yritysten strategioissa PK-barometrin ja yrityskyselyn välisenä aikana, ja löytää syitä kasvustrategiassa ajan myötä tapahtuneille muutoksille sekä kasvuarvioissa tehdyille virheille. Paitsi yritysten kasvustrategiaa, on mahdollista selvittää myös yritysten toteutuneen hitaan tai nopean kasvun syitä yrittäjien itsensä arvioimana. Kun vertaillaan yrittäjien muistikuvia kolmen vuoden takaisesta kasvuhakuisuudesta PK-barometrissa ilmoitettuun kasvuhakuisuuteen, voidaan lisäksi arvioida kyselyssä saatujen vastausten luotettavuutta sekä yrittäjien kasvustrategioiden pitkäjännitteisyyttä. Yrityskyselystä ja PK-barometristä yhdistettyä aineistoa analysoitiin aluksi ristiintaulukoinnin keinoin. Ensin tutkittiin yritysten kykyä arvioida kannattavuuttaan ja liikevaihtonsa kehitystä. Kuviossa 1 yritykset on jaoteltu ryhmiin niiden kolmen vuoden takaisessa PK-barometrissa ilmoittaman kasvuhakuisuuden suhteen. Kutakin ryhmää edustava pylväs on edelleen jaoteltu sen mukaan kuinka kas-

19 vuhakuisia yritykset ilmoittavat olevansa vuoden 2005 yrityskyselyssä. Kuviossa 2 yritykset taas on ryhmitelty toteutuneen kasvuvauhtinsa perusteella nopeasti (yli 5 % vuodessa) kasvaneisiin, hitaasti (alle 5 % vuodessa) kasvaneisiin sekä toimintaansa supistuneisiin yrityksiin. Jokaisen alaryhmän kohdalla laskettiin, miten siihen kuuluvat yritykset jakautuivat sen suhteen, miten ne arvioivat oman tulevan kasvunsa kolmen vuoden takaisessa PK-yritysbarometrissa. 100 % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0% Kasvuhak. Mahd. muk. Säil. asem. Ei tavoit. Toim. loppuu Toim. loppuu Supistuu Ei tavoit. Säil. asem. Mahd. muk. Kasvuhak. Kuvio 1. Yrittäjän kasvuhalukkuus nyt verrattuna kasvuhalukkuuteen kolme vuotta sitten 100 % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0% Vähentynyt 0-5 % 5 % tai enemmän Vähentynyt 0-5 % 5%tai enemmän Kuvio 2. Yrityksen liikevaihdon toteutunut kasvu yrityksen kolmen vuoden takaisen arvion mukaan luokiteltuna

20 Kuvion 1 tulosten mukaan vähiten yhteneväisyyttä yrityskyselyn ja PK-yritysbarometrin vastausten väliltä löytyi sekä nopeimmin kasvaneiden että toimintaansa supistaneiden yritysten tapauksissa. PK-yritysbarometrissä kasvuhakuisimmiksi ilmoittautuneista yrityksistä melkein puolet ilmoitti nyt pyrkivänsä kasvamaan mahdollisuuksien mukaan. Kasvuhakuisia näistä yrityksistä oli enää runsaat 40 %. Erityisen mielenkiintoinen havainto on että toimintansa supistumista pelänneet yritykset näyttivät menestyneet ennakoitua paremmin. Kuviosta nähdään, että heikosti menestyneet yritykset ovat näyttäneet olleen taipuvaisia liialliseen pessimismiin, sillä kolme vuotta sitten toimintansa loppumista pelänneistä yrityksistä noin puolet jatkoi edelleen toimintaansa, vaikkakin toiminnan supistumien uhan alla. Yrittäjien arviot omasta kasvuhakuisuudestaan kyselyssä olivat eniten yhteneväisiä heidän kolmen vuoden takaisten arvioidensa kanssa mahdollisuuksien mukaan kasvamaan pyrkineiden yritysten joukossa. Kun verrataan kolmen vuoden takaisia arvioita liikevaihdon tulevasta kehityksestä toteutuneeseen liikevaihdon kehitykseen kuvion 2 avulla, nähdään edelleen että nopeimmin kasvaneet yritykset olivat onnistuneet ennustamaan tulevan kasvunsa varsin hyvin. Tällä hetkellä kasvuhakuisimmista yrityksistä n. 80 % arvioi kasvuvauhtinsa oikein kolme vuotta sitten. Enemmän epävarmuutta tulevan kasvun suhteen näytti sen sijaan olevan niiden yritysten joukossa, joiden toteutunut kasvu on jäänyt hitaammaksi tai joiden toiminta on jopa supistunut. Erot tämänhetkisissä ja kolmen vuoden takaisissa kasvutavoitteissa voivat osittain kertoa siitä kyselytutkimuksiin liittyvästä ongelmasta, että osa kyselyihin osallistujista vastaa tutkimuksen kysymyksiin osittain sattumanvaraisesti. Erot voivat kuitenkin kertoa myös yrittäjän likinäköisyydestä, eli yrittäjillä voi olla taipumus arvioida tulevia kasvumahdollisuuksia liiaksi joko yrityksen menneen tai tämänhetkisen kasvun perusteella. Havainto jonka mukaan vaikeuksiin joutuminen ei vielä tarkoita yritykselle lähestyvää konkurssia on erityisen mielenkiintoinen arvioitaessa erilaisten yritystukien merkitystä erityyppisille yrityksille. Voidaan kysyä, pitäisikö kasvuyritysten tukemisen lisäksi yrityspalveluissa panostaa erityisesti heikommin menestyviin yrityksiin. Jos kohtuullisella lisäpanostuksella heikommin menestyvien yritysten tukemiseen voidaan estää irtisanomisia ja näin tukea työllisyyttä. Kysymys yrityspalveluiden todellisista vaikutuksista sekä työllisyyteen että yritysten liikevaihtoon edellyttää kuitenkin edes summittaista kvantitatiivista arviota, jollainen on tehty tutkimuksen ekonometrisen osan yhteydessä. Jo alustavan arvion eri tahtia kasvavien yritysten tarpeista erilaisille palveluille voi tehdä kuvioon 3 perustuen. Kuviossa on jälleen jaettu yritykset kolmeen ryhmään niiden kasvuvauhdin mukaan ja tarkasteltu miten yritykset ovat oman ilmoituksensa perusteella hyödyntäneet erilaisia yrityspalveluita yrityskyselyä edeltäneen viimeisen kahden vuoden aikana.

21 Starttirahaa Vientitakauksia Teknolog.edist.lainoja tai avust. Vientineuvontaa tai -palveluja Vähentynyt 0-5 % >5% Tutkimus- ja tuotekehittelytukia Finnveran lainoja tai takauksia Investointitukia Yritysneuvontapalveluja 0% 2% 4% 6% 8% 10% 12% 14% 16% 18% 20% Yritysten osuus kaikista saman kasvuarvion yrityksistä Kuvio 3. Yrityksen hyödyntämät palvelut viimeisen 24 kk:n aikana sen oman liikevaihdon kasvuarvion mukaan Yritysneuvontapalvelut näyttävät olleen erityisen suosittuja yrityspalveluita yrityksen kasvuvauhdista riippumatta. Kaikissa kolmessa ryhmässä niitä oli hyödyntänyt 13 18 % vastanneista yrityksistä. Yritysten tarvetta erilaisille neuvontapalveluille on aikaisemmin kartoittanut Martikainen (2005). Tutkimuksessa tarkasteltiin onko yritysten käyttämillä sekä yksityisten että julkisten organisaatioiden neuvontapalveluilla vaikutuksia henkilöstön ja liikevaihdon kasvuun. Tutkimuksen mukaan yritysneuvontapalvelut ovat yrityksille tärkeä keino toteuttaa niiden valitsemia erilaisia kasvustrategioita sen sijaan, että neuvontapalveluihin turvauduttaisiin vasta kun yritys on ajautunut vaikeuksiin. Nyt tehdyn yrityskyselyn tulokset viittaavat kuitenkin siihen että kasvukeinojen ja niiden hallinnan lisäksi myös yritystoiminnan ongelmien pitäisi korostua neuvontapalveluissa. Muita yrityspalveluita kuin neuvontapalveluita ovat hyödyntäneet aktiivisimmin nopeimmin kasvaneet yritykset. Suosituimpia palveluita nopeimmin kasvavien yritysten keskuudessa näyttävät olevan erilaiset rahoituspalvelut, kuten investointituet sekä Finnveran lainat ja takaukset. Kuviossa 4 yritysten hyödyntämät palvelut on vielä luokiteltu niiden kasvuhakuisuuden mukaan. Yritysten tarpeet erilaisille yrityspalveluille näyttävät riippuvan samalla tavalla niiden kasvuhakuisuudesta kuin kasvunopeudesta. Yritysneuvontapalvelut näyttävät olevan suosittuja kasvuhakuisuudesta riippumatta, kun taas rahoituspalveluiden tarve on verrannollinen yrityksen kasvuhakuisuuteen.

22 Starttirahaa Vientitakauksia Teknolog.edist.lainoja tai avust. Vientineuvontaa tai -palveluja Kasvuhalukkuus nyt Toiminta supistuu Ei kasvutavoitetta Aseman säilyttäminen Kasvu mahd. mukaan Voimakas kasvu Tutkimus- ja tuotekehittelytukia Finnveran lainoja tai takauksia Investointitukia Yritysneuvontapalveluja 0% 5% 10% 15% 20% 25% 30% Palvelua hyödyntäneiden yritysten osuus kaikista saman kasvustrategian yrityksistä Kuvio 4. Yrityksen hyödyntämät palvelut viimeisen 24 kk:n aikana yritysten kasvustrategian mukaan Rahoituspalveluiden suuri merkitys nimenomaan kasvuhakuisimmille ja nopeimmin kasvaville yrityksille tukee aikaisempaa keskustelua. Sen mukaan yhteiskunnan tulisi helpottaa erityisesti nuorten ja kasvuhakuisten yritysten ulkoisen rahoituksen hankintaa, sillä näiden yritysten tulorahoitus ei useinkaan ole riittävää investointien rahoittamiseen 2. Riittävien vakuuksien puute ja (muut) epäsymmetrisestä informaatiosta lainanantajan ja -ottajan välillä johtuvat syyt pakottavat rahoittajat usein perimään luotoistaan pienyrityksen näkökulmasta kohtuutonta riskilisää. Toisinaan rahoitusta ei myöskään ole tarjolla riittävän pienissä erissä. Carpenter & Petersen (2002) tutkivat tulorahoituksen ja kasvun välistä yhteyttä laajalla otoksella pieniä teollisuusyrityksiä ja havaitsivat että tulorahoituksen riittävyys rajoitti useimpien otoksen pienyritysten kasvua. Becchetti & Trovato (2002) löysivät Italialaisella yritysaineistolla tukea näkemykselle, jonka mukaan ulkoisen rahoituksen saatavuus on yhteydessä PK-yrityksen kasvuun. Suomalaisella aineistolla rahoitustekijöiden vaikutusta yritysten kasvuun on tarkastellut Niskanen & Niskanen, jotka löytävät jonkin verran tukea rahoituksen saatavuuden merkitykselle pienyritysten kasvun kannalta. 2 Toisaalta EK Ernst & Young (2005).n mukaan monien kaikkein nopeimmin kasvavien suomalaisten PK-yritysten tärkein keino rahoittaa investointinsa on tulorahoitus.

23 Niiltä yrityksiltä, jotka kyselyssä ilmoittivat olevansa kasvuhakuisia tai ainakin olevansa valmiita kasvamaan mahdollisuuksien mukaan, tiedusteltiin tarkemmin mitä ne pitivät tärkeimpänä kasvustrategianaan. Varsinaisten kasvuyritysten ajatellaan usein perustavan kasvunsa erilaiseen innovaatiotoimintaan- joko tuote- tai prosessi-innovaatioihin. Kasvuyritysten odotetaan myös usein hakevan kasvumahdollisuuksia helposti ahtaiksi käyvien kotimarkkinoiden sijaan viennistä. Koska tässä tutkimuksessa tarkasteltiin myös hitaammin kasvavien yritysten kasvustrategioita, vastausvaihtoehdoissa olivat kattavasti edustettuna myös perinteisemmiksi ja hitaammiksi mielletyt kasvustrategiat, kuten olemassa olevan tuotantokapasiteetin lisääminen. Yritysten tärkeimmät kasvukeinot yritysten kasvuhakuisuuden mukaan on esitelty kuviossa 5. Oleellinen kasvukeino Tuotantokapasiteetin lisääminen Kansainvälistyminen Yhteistyön lisääminen muiden yritysten kanssa/yrityskaupat Viennin lisääminen Uusien tuotteiden kehittäminen Olemassa olevien tuotteiden parantaminen Henkilöstöosaamisen kehittäminen Myynnin ja markkinoinnin lisääminen 0% 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70% 80% 90% 100% Osuus Olemme voimakkaasti kasvuhakuinen Pyrimme kasvamaan mahdollisuuksien mukaan Kuvio 5. Kasvukeinot nykyisen kasvustrategian mukaan Kasvuhakuisimpien yritysten joukossa uusien tuotteiden kehittäminen tai vienti eivät yllättäen näytä olevan suosituimpia kasvukeinoja. Uusien tuotteiden kehittämisen ilmoittaa olennaiseksi kasvukeinoksi sentään hiukan yli puolet vastaajista, mutta viennin lisäämisen ainoastaan neljännes. Tuotekehityskin löytyy olennaisten kasvukeinojen listalta, mutta aineiston yrityksissä suositaan enemmän olemassa olevien tuotteiden parantamista tuotevalikoiman laajentamisen sijaan. Tärkeimpiä kasvukeinoja sekä varsinaisesti kasvuhakuisten että mahdollisuuksien mukaan kasvavien yritysten joukossa ovat liiketoimintaosaamisen osatekijöiden, myynnin

24 ja markkinoinnin sekä johtamisen kehittäminen. Myös olemassa olevan tuotantokapasiteetin lisääminen näyttää olevan suosittu kasvukeino. Paitsi tämänhetkistä kasvustrategiaansa, yrityksiä pyydettiin jälkikäteen arvioimaan, miksi ne olivat tai eivät olleet onnistuneet kasvattamaan liikevaihtoaan suunnitellusti viimeisten kolmen vuoden aikana. Kuviossa 6 esitetään ensin olennaiset kasvutekijät niiden yritysten mielestä, jotka onnistuivat viimeisen kolmen vuoden aikana kasvamaa yli 5 prosenttia vuodessa. Onnistunut tuotteiden tai palveluiden kehittäminen oli onnistuneen kasvun taustalla yli 80 % yrityksistä. Kysymyslomakkeessa ei tosin tässä yhteydessä tehty tarkempaa erottelua vanhojen tuotteiden kehittämisen tai tuotevalikoiman laajentamiseen tähtäävän tuotekehittelyn välillä. Mielenkiintoinen tulos on, että yli 70 % nopeimmin kasvaneista yrityksistä arvioi tärkeäksi kasvun edellytykseksi, että tarvittava oma lisäpanostus yritykseen uskallettiin tehdä. 55 prosenttia yrittäjistä oli myös sitä mieltä että yleensäkin onnistunut riskien eliminointi oli ollut tärkeä onnistuneen kasvun edellytys. Aikaisemmassa kasvuyritystutkimuksessa on esimerkiksi esitetty että yrittäjän valitsema yritysmuoto kertoo yrittäjän asenteesta riskinottoon ja yrityksen konkurssin mahdollisuuteen. Voidaan olettaa että osakeyhtiöt olisivat kasvuhakuisempia kuin sellaiset yritykset, joissa yrittäjä vastaa yrityksen veloista koko omaisuudellaan 3. Suomessa yrittäjän kohtaamaa konkurssiriskiä voi alentaa paitsi konkurssilainsäädännön keinoin, myös vaikuttamalla yleiseen asenneilmapiiriin, jonka toiminnassaan epäonnistunut yrittäjä kohtaa. Konkurssiriskin lisäksi yrittäjän kohtaamaa riskiä lisää yrittäjän huonompi sosiaaliturva verrattuna palkkatyön tarjoamaan sosiaaliturvaan. Verrattuna OECD-maiden yrittäjien keskimääräiseen sosiaaliturvaan suomalainen järjestelmä kestää tosin hyvin vertailun, varsinkin siihen tehtyjen viimeaikaisten korjausten jälkeen. Sen paremmin onnistunut tuotekehitys kuin tuotantokapasiteetin laajentaminenkaan eivät takaa yrityksen kasvua, jollei yrityksen tuotteelle löydy markkinoita. Toisaalta kireästi kilpailluillakin markkinoilla markkinaosuuden kasvattaminen voi yrityksen näkökulmasta olla tehokkain kilpailukeino ja peruste kasvuhakuiselle strategialle. Suotuisalla markkina- ja kilpailutilanteella selitti kasvuaan lähes 70 % yrityksistä. Yleisessä keskustelussa erityisesti suomalaisia teollisuusyrityksiä on ollut tapana arvostella liiasta insinöörivetoisuudesta, jolloin yritykset ovat panostaneet tuotannon kehittämiseen markkinoinnin kustannuksella. Kyselyaineiston yritykset näyttävät kuitenkin olevan hyvin tietoisia kysyntätekijöiden 3 Harhoff & al. (1998) tukee hypoteesiä, jonka mukaan yritysmuoto selittää yrityksen kasvuhakuisuutta, kun taas Almus (2002) ei löydä evidenssiä väitteen tueksi.

25 merkityksestä kasvulle, sillä noin 70 % yrityksistä selitti kasvuaan myös onnistuneella markkinoinnilla. Oleellinen tekijä Vientimahdollisuudet toteutuivat Rahoituksen hankkimisessa onnistuttiin Johtamista parannettiin Työvoiman tai muiden tuotantopanosten saatavuus oli hyvä Tuotannon tai teknologian kehittämisessä onnistuttiin Yritykseen tai yrittäjään kohdistuvat riskit pystyttiin eliminoimaan Yhteistyökumppanuuden toteutuivat Markkinat tai kilpailutilanne kehittyivät hyvin Markkinointi onnistui Tarvittava oma satsaus saatiin tehtyä Tuotteita/palveluja pystyttiin kehittämään 0% 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70% 80% 90% 100% Osuus kaikista yli 5 % kasvaneista yrityksistä Kuvio 6. Olennaiset kasvutekijät niiden yritysten mielestä, jotka ovat kasvaneet yli 5 % vuodessa Yrittäjien ilmoittamia syitä yritystensä toteutuneelle hitaalle kasvulle tai toiminnan supistumiselle on lueteltu kuvioissa 7 ja 8. Kuviossa 7 on ensin raportoitu hitaan kasvun syyt niille yrityksille, jotka eivät edes ole kasvuhakuisia ja kuviossa 8 niille yrityksille, jotka kasvuhakuisuudestaan huolimatta eivät yltäneet nopeaan kasvuun. Havaitaan, että niiden kasvuhaluttomien yritysten kohdalla, joiden liikevaihto on otosperiodilla supistunut, noin 65 % yrittäjistä on sitä mieltä että kasvuhakuinen strategia olisi merkinnyt liikaa riskejä joko yritykselle tai yrittäjälle itselleen. Yrittäjän kohtaama riski näyttääkin olevan rajoittava tekijä paitsi kasvuyrityksille, myös hitaammin kasvaville ja heikommin menestyville yrityksille. Yhteistä nopeammin kasvaneiden yritysten kanssa on myös tuotteiden kysyntään vaikuttavien tekijöiden korostuminen vastauksissa. Kasvuhakuisuudestaan riippuen peräti 60 70 % toimintaansa supistaneista yrityksistä selitti tapahtunutta epäsuotuisalla markkina- tai kilpailutilanteella. Myös selitykset joiden mukaan markkinointiin ei alun perinkään kannattanut panostaa tai se ei ainakaan onnistunut odotetulla tavalla, olivat suosituimpien selitysten joukossa.

26 Oleellinen tekijä Rahoituksen hankkim. hankalaa Johtaminen aih. hankaluuksia Vientimahdollisuuksia ei ole Tarvittavaa omaa satsausta ei ole mahdollista tehdä Tuotteita/palveluja vaikea kehittää Vähentynyt 0-5 % Yhteistyökumpp. vaikea löytää Tuotannon tai teknologian kehittäminen hankalaa Työvoiman tai muiden tuotantopanost. saatavuus vaikeaa Markkinointiin ei kannata satsata Kasvu olisi aiheuttanut liikaa riskejä yrityksille tai yrittäjälle Markkinat eivät ole kasvaneet tai kilpailutilanne kiristyi 0% 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70% 80% 90% 100% Tekijän valinneiden yritysten osuus kaikista saman arvioidun liikevaihdon muutoksen yrityksistä Kuvio 7. Hitaamman kasvun tekijät itse arvioidun liikevaihdon kehityksen perusteella yrityksillä, joilla ei kasvustrategiaa Oleellinen tekijä Tarvittavaa omaa satsausta ei lopulta haluttukaan tehdä Johtamisvaikeuksia Vähentynyt 0-5 % Rahoituksen hankkim. ongelmia Vientimahdoll. eivät toteutuneet Tuotannon tai teknologian kehittämisessä ongelmia Yhteistyökupp. eivät toteutuneet Kasvu olisi aiheuttanut liikaa riskejä yritykselle tai yrittäjälle Markkinointi ei tot. odotetusti Työvoiman tai muiden tuotantopan. saatavuusongelmia Markkinat eivät kasvaneet tai kilpailutilanne kiristyi 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Tekijän valinneiden yritysten osuus kaikista saman kasvuarvion yrityksistä Kuvio 8. Hitaamman kasvun tekijät itse arvioidun liikevaihdon kehityksen perusteella yrityksillä, joilla kasvustrategia

27 Kasvuhaluttomien yrittäjien arvioimat tärkeimmät syyt kasvutavoitteen puuttumiselle on raportoitu kuviossa 9. Kasvuhaluttomiksi yrittäjiksi määriteltiin sekä ne yrittäjät, jotka ilmoittivat että heiltä puuttuu kasvutavoite, että ne yrittäjät jotka pitivät tavoitteenaan yrityksen nykyisen aseman säilyttämistä. Yli 80 % kumpaankin ryhmään kuuluneista yrityksistä yksinkertaisesti piti yrityksensä senhetkistä kokoa sopivana. Varsinaisista hitaan kasvun syistä melko tasavahvoina nousivat esille työvoiman saatavuus ja kustannukset, kasvun aiheuttamat riskit sekä yritykselle että yrittäjälle henkilökohtaisesti ja kireä kilpailutilanne. Näitä tekijöitä korostaneiden yritysten osuus kaikista samalla tavalla kasvuhalukkaista yrityksistä. Hieman yllättäen yrittäjät eivät sen sijaan pitäneet rahoituksen saatavuuteen liittyviä tekijöitä kuten vakuuspulaa tai rahoituksen saatavuutta merkittävänä syynä kasvutavoitteen puuttumiselle. Oleellinen kasvutavoitteen puuttumisen syy Vakuuspula Rahoituksen saatavuus Omarahoituksen puute Yrityksellämme ei ole kasvutavoitteita Pyrimme säilyttämään asemamme Työvoiman saatavuus Kysynnän riittämättömyys Nopea kasvu riski yrittäjälle henkilökohtaisesti Nopea kasvu riski yritykselle Kireä kilpailutilanne Työvoimakustannukset Yrityksen nykyinen koko on sopiva 0% 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70% 80% 90% 100% Syyn valinneiden yritysten osuus kaikista yrityksistä Kuvio 9. Kasvutavoitteen puuttumisen syyt yrityksillä, joilla ei kasvutavoitetta, mutta jotka pyrkivät säilyttämään asemansa Alustavan aineistoanalyysin viimeisessä kuviossa (kuvio 10) tarkastellaan suurimpia työllistämisen esteitä niiden yritysten keskuudessa, jotka arvioivat palkkaavansa lisää henkilöstöä seuraavan 12 kuukauden aikana. Sekä työvoiman liian korkeat sivukulut että työvoiman vaikea saatavuus nousivat tärkeimmiksi työllistämisen esteiksi lähes 60 prosentilla vastaajista.

28 Osuus 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0% Työn sivukulut Työvoiman saatavuus Työlainsäädännön tai työehtosopimusten velvoitteet Kysynnän riittämättömyys tai epävakaus Palkkataso Verotus Toimitilojen puute Oleellinen este Kuvio 10. Työllistämisen esteet yrityksillä, joilla tarve työllistää uusia työntekijöitä seuraavan 12 kuukauden aikana 2.4 Tutkimushypoteesit Alustavan aineistoanalyysin tulokset voidaan tiivistää muutaman alla esitetyn yksinkertaisen tutkimushypoteesin muodossa. Hypoteesien paikkansapitävyyttä arvioidaan jäljempänä tarkemmin regressioanalyysin sekä logit -mallien avulla. Kaikissa estimoiduissa malleissa selitettävänä muuttujana oli joko yrityksen liikevaihdon tai henkilöstön keskimääräinen vuotuinen kasvuprosentti PK-barometrin ja yrityskyselyn välisenä aikana. Mallien otosjoukot poikkesivat toisistaan sen mukaan, miten kasvuhakuisiksi yrittäjät kyselyssä itsensä arvioivat, sillä eri tavalla kasvuhakuisille yrittäjille muotoiltiin jatkokysymykset eri tavoin. Yrittäjien kasvuhakuisuus, perustuen yrittäjien omaan arvioon PK-barometrissä, on selittänyt yritysten liikevaihdon ja/tai henkilöstön toteutunutta kasvua. Yrittäjien halu ja mahdollisuudet ottaa riskiä ja panostaa lisää yritystoimintansa laajentamiseen selittävät liikevaihdon ja/tai henkilöstön toteutunutta kasvua sekä kasvuhakuisiksi että kasvuhaluttomiksi itsensä PK-barometrissa ilmoittaneiden yrittäjien joukossa.

Se miten yritykset ovat hyödyntäneet yritystukia ja -palveluita viimeisten 24 kk:n aikana selittää yritysten toteutunutta liikevaihdon ja/tai henkilöstön kasvua eri tavalla nopeasti kasvaneiden yritysten joukossa kuin hitaasti kasvaneiden. Lisäksi yritystukien ja -palveluiden ja toteutuneen kasvun välinen yhteys riippuu yrittäjien PK-barometrin aikaisesta kasvuhalukkuudesta. Suorien rahallisten yritystukien sekä Finnveran lainojen ja takausten käyttö selittää voimakkaasti kasvavien yritysten kasvua, kun taas yritysneuvontapalveluiden käyttö on yleisempää hitaammin kasvavien yritysten joukossa. Yrityskyselyssä yrittäjiä pyydettiin arvioimaan tärkeimpiä kasvustrategioita. Ne kasvuhakuiset yrittäjät jotka arvioivat olemassa olevan tuotannon laajentaminen tärkeäksi kasvukeinoksi olivat liikevaihdoltaan ja/tai henkilöstöltään menestyneet yhtä hyvin kuin tuotekehityksen tärkeäksi kasvukeinoksi arvioineet kasvuhakuiset yrittäjät. Yrittäjien tärkeiksi kasvuhaluttomuuden syiksi arvioimista tekijöistä kysynnän riittämättömyys, valmiiksi kireä markkinatilanne sekä vaikeudet markkinoinnissa selittävät myös yritysten hidasta toteutunutta liikevaihdon ja/tai henkilöstön kasvua. Niiden yritysten joukossa, jotka suunnittelevat palkkaavansa uutta henkilöstöä seuraavan vuoden aikana, työvoiman saatavuus ja työn sivukulut ovat yrittäjien mielestä olennaisia työllistämisen esteitä, jotka selittävät myös toteutunutta henkilöstön hidasta kasvua. 29 Ristiintaulukoinneista saatujen varsinaisten tutkimushypoteesien lisäksi luvun 3 regressiomalleissa tarkasteltiin myös eräiden sellaisten tekijöiden vaikutusta yritysten kasvuun, joihin ristiintaulukoinneissa ei kiinnitetty huomiota, mutta jotka ovat aikaisemmassa tutkimuksessa osoittautuneet robusteiksi yritysten kasvua selittäviksi muuttujiksi. Nämä muuttujat sisällytettiin estimoitaviin malleihin kontrollimuuttujina. Aikaisemman kirjallisuuden valossa yrityksen koko on vahva ehdokas yrityksen kasvua selittäväksi muuttujaksi. Yrityksen koon ja kasvuvauhdin välistä suhdetta tarkasteli ensimmäisenä Gibrat (1931). Niin sanotun Gibrat n lain mukaan yrityksen odotettu kasvuvauhti on suoraan verrannollinen yrityksen senhetkiseen kokoon, ts. erikokoisten yritysten suhteellinen kasvuvauhti on sama. Gibrat n lakia on testattu empiirisesti jo 1950- ja 1960-luvuilta lähtien. Tutkimusten tulokset ovat jääneet keskenään jossain määrin ristiriitaisiksi, vaikkakin

30 tuoreempi tutkimus on pääsääntöisesti löytänyt evidenssiä Gibrat n lakia vastaan, eli pienemmät yritykset näyttäisivätkin kasvavan suuria nopeammin 4. 5 Sekä yrityksen että yrittäjän iän on havaittu selittävän yrityksen kasvua. Yrittäjän iän vaikutusta yrityksen kasvuun on tutkinut Cabral ja Mata (2003). Tutkimushypoteesin mukaan nuorempien yrittäjien on pääomien puutteen vuoksi pakko aloittaa yritystoimintansa hyvin pienimuotoisesti, mutta ovat toisaalta valmiita käyttämään suuremman osan yrityksen tulorahoituksesta yritystoiminnan kasvattamiseen kuin vanhemmat yrittäjät. 4 Katso esim. Hall (1987), Evans (1987) ja Dunne et al. (1989). 5 Teoreettisia perusteluja pienempien yritysten nopeammalle kasvuvauhdille on mahdollista löytää tutkimuksista, joissa yrityksen kasvua on selitetty esim. malleilla, joissa uudet yritykset oppivat tuntemaan oman kannattavuutensa vasta vähitellen kokemuksen myötä. Tällöin yritystoiminta on optimaalista aloittaa pienimuotoisesti. Niiden yritysten, jotka selviävät hengissä, kannattaa laajentaa toimintaansa sitä mukaa kuin ne oppimisprosessin kautta lisäinformaatiota omasta kannattavuudestaan.