Pöytäkirja 02/2021 Kiinteistö- ja hautaustoimen johtokunta Kokousaika Kokouspaikka klo 16:00 Teams-kokous Osallistujat Mäkinen Seppo puheenjohtaja Juva Kaisa jäsen Sorri Jaakko jäsen Valento Johanna jäsen Lehtinen Jarmo K. jäsen Lepikonmäki Lauri jäsen Poissa Koskiniemi Helena jäsen Muut osallistujat Uusitalo Pekka yhteinen kirkkoneuvosto, edustaja Paavilainen Ari yhteinen kirkkoneuvosto, puheenjohtaja Itkonen Juha Päätalo Heikki Lehtonen Jyrki Salminen Petri Helander Pepe kirkkoherrojen edustaja kiinteistöjohtaja, esittelijä hautaustoimen päällikkö, esittelijä kiinteistöpalveluiden henkilöstön edustaja, sihteeri hautauspalveluiden henkilöstön edustaja
Pöytäkirja 02/2021 Sisällysluettelo 10 Kokoustiedot... 1 11 Kalevankankaan hautausmaan tukimuurin kunnostus... 2 12 Vastaus seurakuntalaisen aloitteeseen koskien Tampereen seurakuntien metsien hoitoa... 5 13 Vehmaisten seurakuntatalon tontin kiinteistökehitys - kumppanin valinta... 8 14 Lausunnon antaminen kirkkojen ja kappeleiden vakuutusarvoihin liittyen... 10 15 Ilmoitusasioita... 16 16 Kokouksen päättäminen... 18 Valitusosoitus pöytäkirjaan... 19
Pöytäkirja 02/2021 1 10 Kokoustiedot Kokouksen avaaminen Puheenjohtaja avasi kokouksen. Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus Esitys Päätös Kokous todetaan laillisesti kokoon kutsutuksi ja päätösvaltaiseksi. Kokous todettiin laillisesti kokoon kutsutuksi ja päätösvaltaiseksi. Pöytäkirjantarkastajien valinta Esitys Päätös Pöytäkirjantarkastajiksi ehdotetaan valittaviksi Jarmo K. Lehtinen ja Jaakko Sorri. Pöytäkirjantarkastajiksi valittiin Jarmo K. Lehtinen ja Jaakko Sorri. Kokouksen käsittelyjärjestys Esitys Päätös Esityslista hyväksytään kokouksen käsittelyjärjestykseksi. Esityslista hyväksyttiin kokouksen käsittelyjärjestykseksi. Edellisen kokouksen pöytäkirja Esitys Merkitään tiedoksi edellisen kokouksen pöytäkirja 01/2021. Päätös Merkittiin tiedoksi edellisen kokouksen pöytäkirja 01/2021.
Pöytäkirja 02/2021 2 11 Kalevankankaan hautausmaan tukimuurin kunnostus Diaarinumero Valmistelija DTRE/69/02.06.01/2021 Rakennuttajainsinööri Taisto Eronen Esittelijä Hautaustoimen päällikkö Jyrki Lehtonen, p.050 5936 458 Esittely Kalevankankaan etelänpuoleinen tukimuuri on rakennettu noin 1930-luvulla hautausmaan laajennustöiden yhteydessä. Sen kokonaispituus on 420 metriä. Muuri on korkeudeltaan 1,5-7 metriä. Tukimuurin päällä on 1 metrin korkuinen tiilimuuri. Muuri on rakennettu halkaisijaltaan 150-500 mm suuruisista kivistä. Kivien väliset tyhjätilat ja saumat on täytetty hiekkapitoisella muurauslaastilla tai sementillä. Kivimuurin taustalla on soraa tai savea. Muurin kivien saumaus on pahoin rapistunut ja muistuttaa hiekkaa koostumukseltaan. Laasti ja kivet irtoilevat paikoitellen. Muurin alapuolella kulkee kevyenliikenteen väylä/polku, jota käytetään paljon. Muurin putoilevat kivet voivat aiheuttaa vaaratilanteita polun kulkijoille. Kivet voivat myös valua rinnettä alas talojen pihoihin tai tielle. Vuonna 2013 tukimuurin kunnosta tehtiin visuaalinen yleistarkastelu silmämääräisesti ja koputtelemalla, jota täydennettiin poraamalla näytteitä. Tutkimuksen teki Ramboll Finland Oy. Raportin mukaan muurin kunto on tyydyttävä, mutta paikoin myös huono. Muurin vakavin ongelma on saumauksessa ja niissä käytetyn sementin/laastin rapautuminen. Muuri on ryhdiltään hyvä, mutta paaluvälillä 188-191 on muurin yläosassa pullistuma ulospäin. Muurin pahimmat riskialueet sijaitsevat paaluvälillä 150-320. Paaluväli on yksi metri. Muuria on korjattu vuosina 2014-2020 yhteensä noin 130 metriä. Jäljellä olevaa huonokuntoista korkeaa muurin osaa on vielä saman verran jäljellä. Vuodelle 2021 investointisuunnitelmassa on varattu 180 000 muurin korjaukseen. Tarjouksia pyydettiin korjaustyöstä julkisten hankintojen ilmoituskanava Hilman kautta. Tarjouspyyntö koostui kahdesta osasta, 1. kiinteästä osuudesta ja 2. laskutyöosuudesta. Tarjouspyyntöön sisältyy optiomahdollisuus vuosille 2022 ja 2023. Kiinteä osuus Tarjottiin kokonaishintana ja se sisältää - telineet ja sääsuojan 25 metrin matkalle ja niiden vuokrat - telineiden jalankulkuväylän ohitustien teko muurin alapuolelle - sosiaali- ja varastotilat - koneet ja työkalut sekä kuljetukset - kaivuut ja täytöt
Pöytäkirja 02/2021 3 Laskutyöosuus Muita korjaustyöhön kuuluvia töitä ei voi hinnoitella urakkatyönä, koska työmäärä ei ole tarkkaan ennakoitavissa. Tästä osuudesta pyydettiin laskutyöveloitushinta /ammattimiestunti. Laskutyöhintaan kuuluvat työntekijöiden palkat sosiaalikuluineen, matkat päivärahat sekä työnjohdon palkat. Aineet maksetaan YSE:n mukaisesti, hankintahinta +12 %. Tarjousten vertailuperusteet Tarjousten vertailuperusteena on kokonaistaloudellinen edullisuus. Kiinteä osuus arvioitiin siten, että kokonaishinnaltaan halvin tarjoaja sai 30 pistettä ja seuraavat 30 x (halvin hinta/tarjoajan hinta) kaavan mukaan. Laskutyöosuus arvioitiin siten, että tuntivelotushinnaltaan halvin tarjoaja sai 20 pistettä ja seuraavat 20 x (halvin hinta /tarjoajan hinta) kaavan mukaan. Referenssit arvioitiin yrityksen ja sen työntekijöiden osalta siten, että yritys sai jokaisesta viimeisen 20 vuoden aikana tehdystä työstä viimeisen 20 vuoden aikana yhden pisteen, max 20 pistettä. Vastaavan työnjohtajan referenssit jokaisesta vastaavaksi luokitellusta työstä 1 piste, max 10 pistettä. Työmaalla työskentelevien työntekijöiden referenssit arvioitiin korkeintaan viiden henkilön osalta vastaavanlaisissa tehtävissä. Kokemusvuodet laskettiin yhteen, pisteytys kokemusvuosien suhteessa niin, että eniten kokemusvuosia esittänyt saa 20 pistettä ja muut suhteessa tähän. Työmaan päivittäisetä johtamisesta vastaavalta työnjohtajalta ja työntekijöiltä edellytettiin vähintään viiden (5) vuoden kokemus vastaavanlaisesta kivirakenteiden korjaustyöstä. Tarjouksia saapui määräaikaan mennessä kuusi kappaletta, joista neljä tarjousta täytti pyydetyt vähimmäisvaatimukset. Edullisimman tarjouksen jätti IKJ Rakennus Oy kokonaispistein 94.1. Tarjouksen kiinteähinta on 37 404,00 euroa ja laskutyöhinta 44,00 euroa/h. Esitys Hautaustoimen päällikkö esittää, että kiinteistö- ja hautaustoimen johtokunta valitsee Kalevankankaan tukimuurin korjaajaksi IKJ-Rakennus Oy:n vuodelle 2021 erikseen tehtävän hankintasopimuksen mukaisesti päätöksen tultua lainvoimaiseksi. Sopimus pitää sisällään optiomahdollisuuden vuosille 2022 ja 2023.
Pöytäkirja 02/2021 4 Päätös Muutoksenhaku Päätösesitys hyväksyttiin. Tähän päätökseen voi hakea muutosta kirjallisella hankintaoikaisuvaatimuksella Tampereen ev.lut. seurakuntayhtymän yhteiselle kirkkoneuvostolle tai kirjallisella valituksella markkinaoikeudelle (Laki julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista 1397/2016). Tiedoksi YKN, tarjouksen jättäneet yritykset
Pöytäkirja 02/2021 5 12 Vastaus seurakuntalaisen aloitteeseen koskien Tampereen seurakuntien metsien hoitoa Diaarinumero DTRE/71/03.02.01/2021 Esittelijä Hautaustoimen päällikkö Jyrki Lehtonen, p. 050 5936 458 Esittely Saraleena Aarnitaival ja Heli Heino ovat osoittaneet Tampereen seurakunnille aloitteen seurakuntayhtymän metsien hoidosta. Aloitteessa on 5 kohtaa, joissa seurakuntayhtymän tulisi 1. Luopua metsien avohakkuusta ja maan muokkauksesta siirtyen käyttämään ekologisesti kestävää ja perinteistä jatkuvaa kasvatusta. 2. Rajoittaa metsissään metsänhoidolliset toimenpiteet minimiin. Harvennushakkuista tulee virkistysmetsissä luopua kokonaan, samoin uusien metsäteiden rakentamisesta ja vanhojen väylien leventämisestä. 3. Lopettaa soiden ja kosteikkojen ojituksen, ojien perkauksen ja täydennysojituksen sekä ennallistaa ojien täyttämisellä jo ojitetut alueet. 4. Nostaa omistamiensa metsien suojeluasteen Kansallisen biodiversiteettiohjelman mukaisesti vähintään 17 %: iin. Erityisen arvokkaat biotoopit on rauhoitettava kokonaan. Seurakuntayhtymän metsistä on teetetty luontokartoitus (Kytömäki 2012), jossa arvokkaimmat kohteet on määritelty kuviotarkkuudella METSO-ohjelman luokitusten mukaan. Arvokkaimmat alueet ovat Alasjärven pohjoispuoli ja Hepovuoren luonteispuolinen notko Niihamassa, Kiikkinen, Valkama. Myös Haukkavuoren kaksi pientä osa-aluetta on arvokkaita. Esitämme näiden kaikkien suojelua. 5. Lopettaa metsien käyttämisen uudisrakentamiseen. Rakentamisen tulee vastedes tapahtua alueilla, jotka on jo käsitelty. Seurakuntayhtymän metsäpinta-ala on nykyisin noin 230 hehtaaria. Vuonna 2019 myytiin Tampereen kaupungille määräala Pappilan 0001-0017 tilasta. Määräalan koko oli 83 hehtaaria. METSO kartoitetuista alueista Alasjärvi ja Hepovuori ovat tällä alueella. Vaihdossa saatiin vastaavasti määräala Aito toimintakeskuksen yhteydestä, jonka pinta-ala on 4,4 ha. Kiikkisen metsät sijaitsevat Pättiniemen, Aitolahden vanhan pappilan ja Aito toimintakeskuksen läheisyydessä. Alue tukee keskusten leiritoiminnassa luontoon liittyvien rauhoittumisen, elämysten, ekoteologian yms. osioiden toteuttamista. Kiikkisen metsiin sovelletaan jatkuvan kasvatuksen periaatteita jättäen luontoarvoiltaan tärkeimmät osat kokonaan käsittelyn ulkopuolelle. Valkaman lohko Särkijärven eteläpuolella on luontoarvoiltaan merkittävä, toimenpiteiden ulkopuolella.
Pöytäkirja 02/2021 6 Seurakunnat omistavat alueen Aakkulan harjulla (4,8ha). Alue sijaitsee Messukylän hautausmaan kaakkoispuolella ja on kaupunkirakenteen sisällä. Se on suosittu lähialueiden asukkaiden virkistysmetsä ja merkittävä maisematekijä sijaintinsa johdosta. Tätä hoidetaan Viheralueiden kunnossapitoluokituksen (RAMS) luokan M1 arvometsänä. Siellä ei ole tehty metsänhoidollisia toimenpiteitä ja tulevaisuudessakin hoitotoimet keskittyvät vieraslajien torjuntaan sekä alueella liikkuvien turvallisuuden vuoksi välttämättömiin toimenpiteisiin. Seurakunnan omistamista metsäalueista on suojeltu seuraavat: - METSO-ohjelmaan liitetty (5,7ha) Julkujärveltä, - osa Luodon saarta (17,4ha) Nokialla, joka on luonnonsuojelulain nojalla perustettu luonnonsuojelualuekokonaisuus ja kuuluu Natura 2000 verkostoon. Rauhoitetut tai muuten metsänhoidon ulkopuolelle jätetyt Luodon saari, Julkujärvi, Aakkulan harju ja Valkaman eteläosa ovat yhteispinta-alaltaan reilut 32 ha edustaen seurakunnan metsistä noin 14 prosenttia. Yhteinen kirkkovaltuusto on nimennyt kiinteistö - ja hautaustoimen johtokunnan joka vastaa metsien hoidosta. Johtokunta on esittänyt metsähoitosuunnitelman vuosille 2017-2026. Se on laadittu yhdessä metsänhoitoyhdistysten kanssa. Suunnitelmassa on määritelty arvokkaat luontokohteet ja siinä on otettu huomioon METSO-kartoitus vuodelta 2012. Johtokunta esitti Julkujärven aluetta liitettäväksi METSO-ohjelmaan. Seurakuntien metsät on sertifioitu PEFC-standardin mukaisesti. Metsiä hoidetaan kirkon ympäristödiplomin periaatteiden mukaisesti kestävän metsätalouden periaatteiden mukaisesti. Tämä tarkoittaa, että metsiä hoidetaan ekologisesti, sosiaalisesti, taloudellisesti ja kulttuurisesti kestävästi. Seurakunnan metsissä ei tehdä kesähakkuita lintujen pesintäaikaan. Metsien kosteikkoja ei kuivata, eikä metsiä ojiteta. Ennallistettavia kosteikkoja ei metsissä ole. Seurakuntien metsän hoidossa suositaan jatkossa enemmän metsien jatkuvapeitteistä kasvatusta. Tämä tarkoittanee avohakkuiden välttämistä mahdollisuuksien mukaan. Tampereen metsissä on eräitä tuholaisia, joiden ottaessa valtaa puustosta voi avohakkuu olla ainoa vaihtoehto. Tämä tapahtuu varsinkin vanhoissa kuusimetsissä. Seurakuntien metsien pinta-ala on pieni ja metsätulojen osuus koko yhtymän tuloista on vuosittain noin 0,3%, eikä se ole hakkuiden ohjaava tekijä. Seurakunnan metsissä ei tehdä hakkuita vuosittain vaan harkinnan mukaan. Metsänhoitosuunnitelma toimii ohjeellisena opastajana tarvittaviin töihin, se ei ole sitova. Vuosittain tehtävät hakkuutoimenpiteet hyväksyvät metsien hoidosta vastaava viranhaltija tai kiinteistö- ja hautaustoimen johtokunta.
Pöytäkirja 02/2021 7 Esitys Hautaustoimen päällikkö esittää, että kiinteistö ja hautaustoimen johtokunta antaa esittelyn mukaisen vastauksen aloitteen tehneille. Päätös Päätösesitys hyväksyttiin. Muutoksenhaku Tiedoksi Tähän päätökseen voi hakea muutosta kirjallisella oikaisuvaatimuksella Tampereen ev.lut. seurakuntayhtymän yhteiselle kirkkoneuvostolle (KL 24:3). YKN, aloitteen tehneet / Aarnitaival ja Heino
Pöytäkirja 02/2021 8 13 Vehmaisten seurakuntatalon tontin kiinteistökehitys - kumppanin valinta Diaarinumero DTRE/73/03.00/2021 Esittelijä Kiinteistöjohtaja Heikki Päätalo, p. 040 8049 810 Esittely Vehmaisten seurakuntatalon tontin kokonaisuutta on käsitelty jo aiemmissa vaiheissa kiinteistö- ja hautaustoimen johtokunnassa. Johtokunnan päätettäväksi tuotiin vuonna 2016 ehdotus tontin vuokraoikeuden myymisestä ja tontin vuokraamisesta erään hoivatoimijan käyttöön. Tuolloin asia palautettiin takaisin valmisteluun ja kiinteistöpalveluita evästettiin selvittämään laajemmin muitakin vaihtoehtoja. Muita vaihtoehtoja selvitettiin ja laskennallisesti parhaaksi etenemissuunnaksi nousi selvästi kohteen asemakaavallinen kehittäminen. Kiinteistöpalvelut järjesti tämän pohjalta vuonna 2016 tarjouskilpailun, jossa parhaan esityksen ja tarjouksen teki rakennusliike Lapti, joka valittiin kiinteistökehityskumppaniksi. Laptin ehdotus sisälsi kohteeseen sekä hoivarakentamista että tavanomaista asumista. Kumppanivalinnan jälkeen kohteesta pyydettiin lausunto maakuntamuseolta. Lausunto saatiin 19.5.2017. Lausunnossaan maakuntamuseo suhtautui kriittisesti kohteen purkamiseen. Kohde on kuitenkin huonossa kunnossa ja lisäksi sisäilmaongelmainen. Tämän vuoksi seurakuntatalon korjaamista ei pidetä mielekkäänä. Kohteesta tehtyä tontinkäyttöluonnosta käsiteltiin kaupungin kaavaharkintaryhmän kokouksessa kesäkuussa 2017. Neuvottelujen lopputulemana oli, että kaavoitus ei nähnyt tässä vaiheessa mahdolliseksi lähteä edistämään seurakunnan tavoitteiden mukaista asemakaavamuutosta. Tämän vuoksi hankkeesta päätettiin ennen esisopimuksen solmimista luopua. Markkinoilla on kuitenkin ollut edelleen kiinnostusta kohdetta kohtaan yhteydenottojen muodossa. Yhteydenottojen perusteella kiinteistöpalvelut päätti syksyllä 2020 järjestää kohteesta kohdistetun tarjouskyselyn, joka perustui ajatukseen kehittää kohdetta nykyisen voimassa olevan asemakaavan pohjalta kuitenkin niin, että kohteen myöhempi kaavallinen kehittäminen olisi edelleen mahdollista. Kiinteistöpalvelut on käynyt syksyllä 2020 neuvotteluja kaupungin kanssa hankkeesta. Kohteeseen haetaan kumppanin valinnan jälkeen suoraan rakennuslupaa sekä vähäistä poikkeamista nykyisestä kaavasta. Purkulupa käsitellään rakennuslupaprosessin osana. Tarjouksessa pyydettiin antamaan esitys maksettavasta vuokraoikeuskorvauksesta (eur/kem2). Lähtöoletuksena oli, että tarjoajat ottavat vastatakseen nykyisen rakennuksen purkamisen kustannukset 100.000 euroon (alv.0%) asti.
Pöytäkirja 02/2021 9 Lisäksi pyydettiin esittämään miten tarjottava hanke sijoittuisi tontille ja minkälainen osuus voisi jäädä seurakunnan myöhempää kiinteistökehitystä varten. Tontin vuokra oli tarjouspyynnössä määritelty tasolle 1.25 eur/kem2. Perusvuokran lisäksi vuokralaisen maksettavaksi tulee tonttiin kohdistuva kiinteistöveron osa. Liitteenä oleva tarjouspyyntö lähetettiin 26.11.2020 yhteensä 28 toimijalle. Määräaikaan 22.12.2020 mennessä saatiin yhteensä kolme tarjousta. Näille kolmelle toimijalle lähetettiin edelleen liitteenä oleva lisätietopyyntö, jolla selvennettiin tarjonneiden tahojen ajatuksia ensivaiheen hankkeelle tarvottavasta tontin osuudesta sekä edelleen tässä vaiheessa vapaaksi jäävästä tontin osasta. Saatujen vastausten perusteella jatkoneuvotteluja käytiin edelleen kahden toimijan kanssa. Kolmas tarjous jätettiin jatkoneuvottelujen ulkopuolelle, koska heidän hanke olisi edellyttänyt koko tontin käyttöä. Tarjousten vertailu tehtiin tarjouspyynnössä kuvatulla tavalla. Vertailussa erot muodostuvat käytännössä tarjotun vuokraoikeuskorvauksen sekä seurakunnan jatkokehitykseen jäävän tontin osan koon eroista. Seurakuntayhtymän kannalta parhaimman tarjouksen kohteesta on tehnyt Rakennusliike Lapti Oy. Laptin tarjous vuokraoikeuskorvauksesta on 50 eur/kem2, nykyisen rakennusoikeuden 1160 kem2 mukaisesti 58.000 eur. Lisäksi ehdotettu kaksikerroksinen hanke sijoittuu ensimmäisen tontinkäyttöluonnoksen mukaisesti tontille siten, että se mahdollistaa hyvin myös tontin myöhemmän kaavallisen kehittämisen. Kumppanivalinnan jälkeen valmistellaan osapuolten kesken rakennuslupaehtoinen (sisältää purkuluvan) esisopimus, joka tuodaan erikseen päätöksentekoon. Esisopimuksen hyväksyy yhteinen kirkkoneuvosto. Tämän rinnalla valmistellaan myös maanvuokrasopimus, joka niin ikään tuodaan erilliseen päätöksentekoon. Pitkäaikaien maanvuokrasopimuksen hyväksyy yhteinen kirkkovaltuusto. Esitys Kiinteistöjohtaja esittää, että kiinteistö- ja hautaustoimen johtokunta päättää, että - valitaan Vehmaisten seurakuntatalon tontin kiinteistökehityskumppaniksi parhaimman tarjouksen tehnyt rakennusliike Lapti Oy - valtuutetaan kiinteistöjohtaja valmistelemaan kumppanin kanssa esisopimus ja maanvuokrasopimusluonnos, jotka tuodaan erilliseen päätöksentekoon Päätös Muutoksenhaku Tiedoksi Päätösesitys hyväksyttiin. Tähän päätökseen voi hakea muutosta kirjallisella oikaisuvaatimuksella Tampereen ev.lut. seurakuntayhtymän yhteiselle kirkkoneuvostolle (KL 24:3). YKN, tarjouksen jättäneet yritykset
Pöytäkirja 02/2021 10 14 Lausunnon antaminen kirkkojen ja kappeleiden vakuutusarvoihin liittyen Diaarinumero DTRE/336/02.05.02/2019 Esittelijä Kiinteistöjohtaja Heikki Päätalo, p.040 8049 810 Esittely Yhteinen kirkkoneuvosto käsitteli kokouksessaan 10.10.2019 158 sakraalirakennusten vakuutusarvoja kiinteistö- ja hautaustoimen johtokunnan 9.10.2019 käsittelyn pohjalta ja teki periaatepäätöksen, että asiaa valmistellaan edelleen kohdekohtaisesti priorisoiden ottaen huomioon seurakuntayhtymän strategia, kiinteistöstrategia ja talousarviovaikutukset. Kiinteistö- ja hautaustoimen johtokunta käsitteli asiaa kokouksessaan 9.10.2019 seuraavasti: Seurakuntayhtymän vakuutukset kilpailutettiin vuonna 2016. Tarjouspyynnön mukaan tarjoaja sai lisäpisteitä, jos tarjoajan riskienhallinnan asiantuntija tarkastaa sakraalirakennusten palo- ja rikosturvallisuuden sekä antaa vakuutusyhtiön kannan sakraalirakennuksen vakuutusarvosta. Hyväksytyn tarjouksen perusteella Op Vakuutus tarjosi viiden sakraalirakennuksen palo- ja rikosturvallisuuden tarkastuksen vuodessa. Vakuutussopimus alkoi 1.1.2017 lukien. Tarkastukset aloitettiin keskustan kirkoista. Tarkistukset on nyt tehty kahdeksaan kirkkoon: Finlaysonin kirkkoon, Vanhaan kirkkoon, Tuomiokirkkoon, Aleksanterin kirkkoon, Kalevan kirkkoon, Viinikan kirkkoon, Teiskon kirkkoon ja Messukylän uuteen kirkkoon. Tarkastuksissa on ollut mukana kiinteistöpalveluiden edustaja, vakuutusmeklari ja vakuutusyhtiön riskipäällikkö(t). Kohteista on laadittu kirjalliset raportit lukuun ottamatta Teiskon kirkkoa ja Messukylän uutta kirkkoa. Tarkastuksen yhteydessä on otettu kantaa myös kunkin kohteen vakuutusarvoon. Vakuutusarvot ovat ajan saatossa perustuneet pitkältä kirjanpitoarvoihin, joita on tarkistettu rakennuskustannusindeksillä ja lisäksi kohteittain esimerkiksi peruskorjausten yhteydessä. Muutama vuosi sitten joidenkin kohteiden vakuutusarvoihin tehtiin arvionvaraisia korotuksia. Osa kirkoista on täysarvovakuutettuja ja osa ensiriskivakuutettuja. Ohessa on täsmennetty näiden eri vakuutustyyppien eroja: Täysarvovakuutuksessa kohteelle ei ole määritelty vakuutusarvoa. Rakennuksen tuhoutuessa ensin suoritetaan päivänarvon mukainen korvaus. Jälleenhankinta-arvon ja päivänarvon mukaisten korvausten erotus suoritetaan, kun vahingoittunut omaisuus kahden vuoden kuluessa vahingosta on korjattu tai omaisuuden tilalle on hankittu saman laatuista tai samaan käyttöön tarkoitettua omaisuutta samalle paikalle. Jälleenhankintaarvo on rahamäärä, joka tarvitaan uuden samanlaisen tai lähinnä vastaavan omaisuuden hankkimiseen samalle paikalle.
Pöytäkirja 02/2021 11 Päivänarvo taas on rahamäärä, joka saadaan, kun jälleenhankinta-arvosta vähennetään, mitä omaisuus on arvossa menettänyt iän, käytön, tekniikan vanhentumisen, käyttökelpoisuuden alenemisen tai muun sellaisen syyn johdosta. Päivänarvoa määritettäessä rakennusten osalta huomioon otetaan myös omaisuuden käypä arvo. Jos kuitenkin kohteen arvo on vahinkohetkeen mennessä laskenut niin, että päivänarvo on alle 50 % jälleenhankinta-arvosta välittömästi ennen vahinkoa, vahingon määrä lasketaan päivänarvon mukaan. Täysarvovakuutettuja ovat Pispalan (1971), Tesoman (1978), Lielahden (1961), Hervannan (1979) ja Härmälän kirkot (1972). Nämä kirkot ovat kaikki 1960-1970 -luvuilla rakennettuja. Ne ovat aktiivisessa käytössä. Pispalan kirkkoon tehtiin merkittävä saneeraus vuonna 2018. Tesoman, Lielahden ja Hervannan kirkkoon on menossa tai suunnitteilla saneerauksia. On tärkeää, että myös kirkkojen pinta-alat ja tilavuustiedot ovat oikein. Ensiriskivakuutus tarkoittaa sitä, että vakuutuskirjaan on vakuutuksen kohteelle merkitty ja sovittu vakuutusmäärä. Ensiriskivakuuttamisen tärkeä ominaisuus on, että Vakuutussopimuslain ( 58) mukaisia alivakuutussäännöksiä ei sovelleta. Ensiriskivakuutusta käytetäänkin juuri silloin, kun kohteen arvoa (jälleenhankinta- tai päivänarvoa) on vaikea määrittää. Ensiriskivakuutusta käytetään tavallisesti taide-esineiden, erityisen vanhojen esineiden- tai rakennusten vakuuttamistapana. Ensiriskivakuutettuja ovat: Aleksanterin kirkko (1881), Vanha kirkko (1824), Tuomiokirkko (1907), Finlaysonin kirkko (1879), Viinikan kirkko (1932), Messukylän kirkko (1879), Messukylän vanha kirkko (1500), Kalevan kirkko (1966), Teiskon kirkko (1788), Aitolahden kirkko (2001) ja Aitolahden vanha kirkko (1928). Kalevan kirkko on ison tilavuutensa vuoksi määritelty ensiriskivakuutuksen piiriin. Aitolahden kirkko on kirkkorakennuksista uusin. Alla on muutama esimerkki ensiriskivakuutuksesta ja korvausperiaatteista: a) Rakennuksen jälleenhankinta-arvo on 1 500 000. Rakennus on vakuutettu ensiriskillä 500 000 eurolla. Rakennuksesta tuhoutuu tulipalossa 30 %. Korjauskulut ovat 200 000. Mitä korvataan? Asiakkaalle korvataan 200 000 vähennettynä omavastuulla. Jäännösarvoa ei huomioida korvauksessa. b) Rakennuksen tuhoutuessa täysin asiakkaalle maksetaan vain 500 000, jos rakennus rakennetaan uudestaan. Tästä syystä on tärkeää huomioida, että ensiriskivakuutusmäärä vastaa mahdollisimman hyvin rakennuksen todellista arvoa (jälleenhankinta-arvoa). Mikäli rakennusta ei rakenneta uudelleen, niin asiakkaalle maksetaan vahinkohetken päivänarvo. --- Pohjolan tekemien katselmusten vakuutusmääräarvioiden perusteena on kokemusperäinen näkemys yleisestä kustannustasosta, jossa on huomioitu kirkon ikä, rakennusmateriaali, rakenteiden monimuotoisuus, tornit, koristemaalaukset ym. Arviot perustuvat yleisluonteiseen arvioon eikä kyseisistä kohteista ole tehty tarkempia laskelmia. Sen tarkoituksena on olla asiakkaan apuna vakuutusmäärän arvioinnissa. Päätöksen vakuutusmäärästä tekee aina asiakas itse.
Pöytäkirja 02/2021 12 Mikäli kirkkojen vakuutusmääristä haluttaisiin tehdä tarkka arvio, tähän on syytä käyttää ulkopuolista asiantuntijaa. Vanhat kirkkorakennukset (kuten Aleksanterin kirkko tai Tuomiokirkko) ovat yleensä rakenteiltaan niin monimuotoisia ja ainutkertaisia, että toteutuneita rakennuskustannuksia ei juurikaan ole saatavilla. Kirkoille on vakuutusten osalta määritelty omavastuuksi 50.000 euroa. Selvitysten myötä todettu, että seurakuntayhtymässä on tarpeen tehdä periaatepäätös sakraalirakennusten vakuutusarvoihin liittyen. Asiaan liittyvä päätös tapahtuu yhteisessä kirkkoneuvostossa. Vakuutukset kuuluvat seurakuntayhtymässä talouspalveluiden vastuualueelle kuitenkin niin, että määräraha kiinteistöjä koskevien vakuutusten osalta on varattu kiinteistötoimen talousarvion käyttötalousosaan. Asian esittelijänä toimii talouspäällikkö. Koska vakuutusmaksujen taloudelliset vaikutukset koskevat kiinteistöpalveluita, on perustelua, että kiinteistö- ja hautaustoimen johtokunta evästää osaltaan asiaan liittyvää valmistelua. Evästyksenään johtokunta esittää seuraavaa: Tehtyjen tarkastusten perusteella erityisesti eräiden kirkkojen vakuusarvoja on esitetty kasvatettavaksi. Vakuutusarvojen korottamisen myötä vakuutusarvo vastaisi paremmin kohteen todellista arvoa. Samalla kuitenkin vakuutuskulut kasvavat. Mahdollisessa onnettomuustilanteessa alhaisempi vakuutusarvo heijastuu luonnollisesti myös saatavaan vakuutuskorvaukseen. Tarkastusten kohteena jo olleiden kirkkojen osalta vakuutusmaksun korotus olisi suuruusluokaltaan noin 20.000 euroa. Oletettavaa on, että mikäli tarkastus katettaisiin koskemaan kaikki kirkko- ja kappelirakennukset, vakuutusarvon korottamisen aiheuttama vuotuinen vaikutus vakuutusmaksuihin olisi noin 30.000 40.000 euroa. Kirkko- tai kappelikohteen laajempi tuhoutuminen esimerkiksi tulipalon myötä on mahdollista, mutta varsin epätodennäköistä. Kohteen täydellisen tuhon tapauksessa on todennäköistä, että tilalle toteutettaisiin jotain muuta kuin aiempaa rakennusta vastaava kokonaisuus. Sopivassa vakuutusturvassa on kyse optimoinnista, jossa otettavilla vakuutuksilla suojaudutaan vahinkotilanteiden varalle. Alivakuuttaminen on riski samalla, kun ylivakuuttaminen johtaa tarpeettoman korkeisiin kustannuksiin. Kun vakuutettava omaisuus on määrältään riittävän suuri, erityisesti pitkällä aikavälillä vakuutusmaksut todennäköisesti muodostuvat vahinkojen aiheuttamia kustannuksia suuremmiksi. Taloudenpidon kokonaishallinnan kannalta vaikuttaakin siltä, että järkevintä olisi valita ns. hallitun riskin vaihtoehto, jossa kohteiden vakuutusarvoja ei esityksen mukaisesti koroteta aiheuttaen samalla vakuutusmaksujen merkittävä nousu. Mikäli vakuutusarvot kuitenkin halutaan nostaa vastaamaan paremmin käypää arvoa, tarpeellinen pysyvä lisämääräraha tulee erikseen varata kiinteistöpalveluiden talousarvioon.
Pöytäkirja 02/2021 13 Toisena huomiona johtokunta toteaa, että käytettävissä olleen materiaalin perusteella jatkossa on tarpeen kiinnittää huomiota siihen, onko täysarvovakuutus relevantti koskien vanhempia kirkkorakennuksia johtuen vakuutusehtojen päivänarvosäännöksestä. Monet vanhemmat kohteet eivät tekniseltä arvoltaan yllä välttämättä 50 % tasoon, jolloin korvausta ei täysarvovakuutuksen luokituksesta huolimatta korvattaisi vakuutuksentyypin luonteen mukaisesti, vaan korvaus jäisi päivänarvon tasolle. Vakuutuskokonaisuudesta on tarpeen jatkaa tarkentavaa keskustelua. Jatkokeskusteluissa on hyvä huomioida ainakin seuraavat asiat: - Vakuutusehtojen velvoite tehdä samalla paikalle samanlainen... olisi perusteltua saada poistettua ehdoista - Omavastuun kasvattaminen / hallitun riskin kantaminen niin, että vakuutusmaksujen kokonaissumma ei kasva kohtuuttomasti - Vakuutusarvojen säätäminen tasolle, jossa arvioinnissa on huomioitu kohteiden todelliset riskitasot ja kohteiden valitut vakuutusarvot ovat tasapainoisessa suhteessa ehdotettuihin vakuutusarvoihin Kirkkojen vakuutusasioissa on hyvä tehdä myös yhteistyötä muiden seurakuntayhtymien kanssa. Kirkkojen ja kappeleiden vakuutusasiaa on selvitetty ja valmisteltu yhteisen kirkkoneuvoston vuoden 2019 lokakuun kokouksen jälkeen edelleen talousjohtajan, kiinteistöjohtajan ja tilapalvelupäällikön yhteistyönä kohtuullisen laaja-alaisesti. Kirkkoihin ja kappeleihin liittyvä vakuutuskokonaisuus on osoittautunut haasteelliseksi ja monipolviseksi. Vakuuttamiseen liittyvää kokonaisuutta on vertailun vuoksi tiedusteltu myös kahdelta suurelta seurakuntataloudelta. Vakuuttamisperiaatteet eivät parissa suuressa seurakuntayhtymässä olennaisesti eronneet seurakuntayhtymän kirkkojen ja kappeleiden vakuutussisällöistä. Vakuuttamisesta on kuultu erikseen myös alalla aiemmin toiminutta asiantuntijaa. Käydyn keskustelun perusteella on saatu mm. evästystä ymmärtää paremmin erilaisten vakuutusten ja vakuuttamisen logiikkaa. Vakuutusturvan kilpailutuksessa ja vakuutussopimuksessa voidaan jonkin verran yrittää vaikuttaa sopimusehtoihin. Tässä asiassa seuraava tuleva kilpailutusvaihe on avainasemassa. Kilpailutuksessa on tarpeellista huomioida mm. omavastuiden tasoportaat suhteessa vakuutusmaksuihin. Omavastuun kasvattaminen ei merkittävästi alenna vakuutusmaksujen tasoa. Keskusteluja on käyty myös seurakuntayhtymän vakuutusmeklarin ja Pohjola Vakuutuksen riskipäällikön kanssa. Riskipäällikön näkemyksen mukaan kaikki kirkkorakennukset tulisi ensisijaisesti vakuuttaa vakuutusmäärään perustuen. Perusteena on, että jokainen kirkkorakennus on ainutkertainen (erityisesti vanhat tai suojellut kirkot) eikä niihin voida soveltaa täysarvovakuuttamisen ehtoja ja hinnoittelua.
Pöytäkirja 02/2021 14 Täysarvovakuutuksella vakuutetaan rakennustekniikaltaan tavanomaisia rakennuksia, jotka voidaan korjata tai jälleen rakentaa tavanomaisin rakennusmenetelmin, kuten tavanomaiset seurakuntatalot. Seurakuntayhtymän pyynnöstä on tammikuussa 2021 vakuutusyhtiön toimesta tehty täydentävät katselmukset Aitolahden uuteen kirkkoon, Aitolahden vanhaan kirkkoon, Messukylän vanhaan kirkkoon, Teiskon kirkkoon, Lielahden kirkkoon sekä Kalevankankaan, Lamminpään ja Vatialan kappeleihin. Katselmuksilla on saatu päivitetyt arviot / vakuutusyhtiön näkemys kohteiden käyvistä vakuutusarvoista. Kiinteistö- ja hautaustoimen johtokunnan 9.10.2019, yhteisen kirkkoneuvoston 10.10.2019 kokouksien evästysten ja linjausten sekä edellä kuvattujen kokonaisuutta täydentävien keskustelujen ja selvitysten perusteella on valmisteltu liitteenä oleva ehdotus kirkkojen ja kappeleiden vakuuttamisesta. Asia tuodaan talousjohtajan esittelystä yhteisen kirkkoneuvoston päätettäväksi. Koska asia liittyy tiiviisti myös kiinteistöpalveluiden toimialaan, on perusteltua, että kiinteistö- ja hautaustoimen johtokunta antaa asiaan liittyvän lausunnon. Ehdotuksessa ensiriskivakuutuksen piiriin siirretään Vatialan kappeli, Kalevankankaan kappeli, Lamminpään kappeli, Lielahden kirkko, Tesoman kirkko ja Härmälän kirkko. Tesoman ja Härmälän kirkot ovat kiinteistöstrategian mukaisia kehityskohteita. Näihin kirkkoihin ei ole tehty vakuutusyhtiön toimesta katselmusta. Vakuutusarvona on käytetty korjausvelkaselvityksen yhteydessä laskettua Haahtelan ohjelmistoon perustuvaa uudisrakennushintaa. Pispalan kirkko ja Hervannan kirkko voivat jäädä täysarvovakuuttamiseen, koska Pispalan kirkossa on tehty peruskorjaus ja Hervannan kirkossa sellainen on menossa jatkuen lähivuosina. Näillä reunaehdoilla valmistelussa on ollut kaksi vaihtoehtoa: vakuusarvon mukainen 100% vakuuttaminen tai ns. salkutus, jossa kohteiden vakuusarvoja hallitusti alennettu perustuen kohteiden arvottamiseen. Ensimmäisessä vaihtoehdossa kaikki kohteet vakuutetaan täysimääräisesti kohteessa tehdyn katselmuksen tai Haahtelan ohjelmiston mukaisella uudisrakennuksen arvolla. Tällä vaihtoehdolla on kustannuksia nostava vaikutus, mikä on otettava budjetoinnissa huomioon. Tässä vaihtoehdossa ei vakuutusturvassa ole huomioitu kiinteistöstrategian kohdeluokitusta. Toisessa vaihtoehdossa kirkot ja kappelit on salkutettu 50, 75 tai 90 prosentin suhteessa katselmuksen tai Haahtela -ohjelmiston mukaiseen arvoon. Perusteena salkutuksessa on ollut taloudellinen näkökulma ja kiinteistöstrategia. Tässä vaihtoehdossa kyse on tietoisesta alivakuuttamisesta ja hallitun riskin kantamisesta. 50 prosentilla salkutetut kohteet ovat kiinteistöstrategian mukaisia kehityskohteita tai sellaisia, joiden tilalle ei tuhoutumisen tilanteessa hankittaisi uutta samanlaista.
Pöytäkirja 02/2021 15 Talouspalvelut on pyytänyt tarjouksen seurakuntayhtymän nykyiseltä vakuutusyhtiöltä (OP Pohjola). Saadut tarjoukset esitellään kokouksessa. Saatujen tarjousten perusteella esitettävät muutokset täysarvo / ensiriskivakuutusten osalta nostavat vuosittaista vakuutusmaksun tasoa noin 10.000 euroa. Edelleen hinta nousee noin 10.000 euroa mikäli kaikkien kirkko- ja kappelikohteiden vakuusarvot määritellään arvioinnin mukaiselle tasolla ilman tietoista alivakuuttamista (salkutus). Talousjohtajan esittely lähtee siitä, että kirkkojen ja kappeleiden vakuuttamisessa edetään salkutuksen periaatteella, jossa osa kohteista siirretään täysavovakuutuksesta ensiriskivakuutuksen puolelle ja kohteiden vakuutusarvoja kohdekohtaisesti tietoisesti alennetaan pitäen näin vakuutusmaksut mahdollisimman edullisella tasolla. Esitys Kiinteistöjohtaja esittää, että - kiinteistö- ja hautaustoimen johtokunta antaa asiassa lausuntonsa. Käsittely Johtokunta lausui seuraavasti: Esittely ottaa hyvin huomioon Yhteisen kirkkoneuvoston 10.10.2019 päätöksen mukaisen evästyksen jatkovalmistelulle. Kohteiden vakuutusarvot on määritelty laskennallisesti / asiantuntija-arvioon tukeutuen ja perustuvat lähtökohtaisesti kohteiden rakennustekniseen arvoon. Vakuutustyypin muutos eräissä kohteissa täysarvosta ensiriskivakuutukseksi on perusteltu. Tämä kuitenkin nostaa jonkin verran vakuutusmaksujen tasoa. Talousarviovaikutusten kannalta on toimittu oikein valittaessa myös kiinteistöstrategiaan tukeutuva luokittelun vaihtoehto. Johtokunta puoltaa esittelijän esitystä. Jatkovaiheissa harkittavaksi ja keskusteltavaksi on hyvä nostaa kirkkoja ja kappeleita koskien kokonaiskirkollinen vaihtoehto vakuutusyhtiöiden kautta tapahtuvan vakuuttamisen sijaan. Päätös Päätösesitys hyväksyttiin. Muutoksenhaku Tähän päätökseen ei voi hakea muutosta (KL 24:5). Tiedoksi YKN
Pöytäkirja 02/2021 16 15 Ilmoitusasioita 1. Luottamushenkilöiden Domus-portaalissa on nähtävillä seuraavat johtavien viranhaltijoiden päätöspöytäkirjat: - kiinteistöjohtajan päätöspöytäkirjat 01/2021 8/2021 - hautaustoimen päällikön päätöspöytäkirjat 1/2021 4/2021 2. Organisaatiomuutos kiinteistöpalveluissa Kiinteistöpalveluiden organisaatiota päivitetään 15.3.2021 alkaen. Organisaation ajantasaistamisen lisäksi muutoskokonaisuus kytkeytyy johtava asiantuntija Erkki Niemen jäämiseen vahvuudesta pois. Muutos organisaatiossa halutaan tehdä hyvissä ajoin, jotta uuden roolituksen käytännön järjestelyille ja vastuiden siirtämiselle jää riittävästi aikaa. Olennaisimpia muutoksia kokonaisuudessa ovat: Tilapalvelupäällikkö Petri Salminen vastaa muutoksen jälkeen Kiinteistöpalveluiden päivittäisjohtamisesta. Erkki Niemen esimiestehtävät siirtyvät Petrille. Nykyinen Kiinteistöjohtoryhmän tilalle käyttöön otetaan Suunnittelu-ja ohjausryhmä, johon kuuluvat johto sekä tiimien vetäjät. Ryhmän tehtävä liittyy erityisesti vuosisuunnittelun kokonaisuuteen. Ryhmä kokoontuu myöhemmin tarkentuvan aikataulun mukaisesti. Tiimivastuita päivitetään siten, että Omaisuudenhoito ja hallinto kokonaisuus siirtyy kiinteistöassistentti Sanna Heinosen vastuulle. Juha Lehtonen vastaa jatkossa Rakennuttaminen ja kunnossapito kokonaisuudesta. Sanna Heinoselle siirtyvät lisäksi sisäisten vuokrien sekä lukituskokonaisuuden vastuut sekä kokonaisvastuu vuokraustoiminnasta. Talotekniikkainsinööri Juha Tiaiselle siirtyy vastuu paloilmoitinlaitteista sekä turvallisuus- ja palotarkastuksista Asiantuntija Jarmo Seuraselle siirtyy vastuu rikosilmoittimista sekä kameravalvonnasta Muutoksiin liittyvät tehtävien vaativuuden tarkistukset käydään läpi työntekijöittäin. Muutokset ja niihin mahdollisesti liittyvät palkantarkistukset viedään palkkatyöryhmään maaliskuussa. Uusi organisaatiokaavio esitellään kokouksessa. 3. Yhteistyösopimus Sammonkatu 50 KOy Sammon Center Kohteen kaavoitus on edennyt Yhteistyösopimuksen hyväksymisen vaiheeseen.
Pöytäkirja 02/2021 17 Sopimus on allekirjoitettu ja se käsiteltiin 15.3.2021 kaupunginhallituksessa. Sopimuksen hyväksymisen jälkeen kohteen OAS saadaan nähtäville. 4. Messukylän kirkon asemakaavamuutos Kohteen kaavoituksen osalta on pidetty käynnistämiskokous. Käynnistämiskokouksessa on asetettu tavoite, että kaava saisi ilman valituksia lainvoiman keväällä 2022. 5. Pohjoisen Tampereen strateginen osayleiskaava Pohjois-Tampereen strateginen yleiskaava on asetettu nähtäville 9.3. Yla:n päätöksellä. Siinä sekä Teiskon kirkon, että Pappilansaaren, Kulkkilan isosaaren ja Pättinniemen alueet on merkitty matkailukohteiksi. Tämä vastaa seurakuntayhtymän tavoitteita. Pappilansaari-Teiskon kirkko alue on nostettu erityisesti kehitettäväksi matkailukokonaisuudeksi. Linkki kaava-aineistoon: Osallistuminen [Tampereen kaupunki - Asuminen ja ympäristö - Kaavoitus - Yleiskaavoitus - Pohjois-Tampereen strateginen yleiskaava] 6. Pättinniemen ranta-asemakaava Kaavaehdotus asetettiin nähtäville yhdyskuntalautakunnan päätöksellä 25.8.2020. Ehdotukseen tuli muistutuksia, joiden perusteella kaavan sisältöä jonkin verran muutettiin. Aineiston päivitys tehtiin tammikuussa 2021. Yhdyskuntalautakunta käsitteli kaavan hyväksymisasian 9.2.2021. Kaupunginhallituksessa kaava oli 22.2.2021. Kaupunginvaltuuston päätettäväksi kaava on menossa 22.3.2021. Linkki kaupunginhallituksen 22.2.2021 käsittelyyn: Ranta-asemakaava 8680, Pättiniemi; kiinteistöt 837-501-3-88, 837-501-3-89 ja osa kiinteistöstä 837-501-7-0 Tampere esityslistat ja pöytäkirjat (cloudnc.fi) 7. Kirkkoherrojen edustaja johtokuntaan Kirkkoherrat ovat valinneet edustajakseen kiinteistö- ja hautaustoimen johtokuntaan nykyisen Messukylän seurakunnan kirkkoherran Juha Itkosen. Esitys Päätös Kiinteistö- ja hautaustoimen johtokunta merkitsee ilmoitusasiat tiedoksi. Kiinteistö- ja hautaustoimen johtokunta merkitsi ilmoitusasiat tiedoksi.
Pöytäkirja 02/2021 18 16 Kokouksen päättäminen Puheenjohtaja antoi muutoksenhakuohjeen ja päätti kokouksen klo 17.45. Allekirjoitukset SEPPO MÄKINEN Seppo Mäkinen puheenjohtaja PETRI SALMINEN Petri Salminen sihteeri Pöytäkirjantarkastus Kokouksen pöytäkirja on tarkastettu sähköisesti ja todettu kokouksen kulun ja tehtyjen päätösten mukaiseksi. Tampere 26.3.2021 JARMO K.LEHTINEN Jarmo K. Lehtinen pöytäkirjantarkastaja JAAKKO SORRI Jaakko Sorri pöytäkirjantarkastaja Pöytäkirjan nähtävänä pito Pöytäkirja on ollut yleisesti nähtävänä 26.3 9.4.2021 Tampereen seurakuntayhtymän kiinteistöpalveluissa, Näsilinnankatu 26, 9.kerros. Pöytäkirjan nähtävänä pidosta on ilmoitettu Tampereen seurakuntayhtymän ilmoitustaululla. Tampere 26.3.2021 SANNA HEINONEN Sanna Heinonen kiinteistöassistentti
Pöytäkirja 02/2021 19 OIKAISUVAATIMUSOHJEET JA VALITUSOSOITUS Tampereen ev.lut. seurakuntayhtymä Kiinteistö- ja hautaustoimen johtokunta 17.3.2021 1 MUUTOKSENHAKUKIELLOT Valmistelua ja täytäntöönpanoa koskevat muutoksenhakukiellot Seuraavista päätöksistä ei kirkkolain (1054/1993) 24 luvun 5 :n mukaan saa tehdä kirkollisvalitusta eikä oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetun lain (808/2019) 2 luvun 6 :n 2 momentin nojalla hallintovalitusta, koska päätös koskee vain valmistelua tai täytäntöönpanoa. Julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain (1397/2016, hankintalaki) 146 :n 2 momentin 1 kohdan mukaan hankintalain mukaista valitusta ei voi tehdä päätöksestä tai muusta ratkaisusta, joka koskee yksinomaan hankintamenettelyn valmistelua. Pöytäkirjan pykälät: 14 Oikaisuvaatimusoikeudesta aiheutuva valituskielto Koska päätöksestä voidaan tehdä kirkkolain 24 luvun 3 :n 1 momentin mukaan kirjallinen oikaisuvaatimus, seuraaviin päätöksiin ei saa hakea muutosta valittamalla: Pöytäkirjan pykälät: Alistusasiaa koskeva muutoksenhakukielto Kirkkolain 24 luvun 3 :n 2 momentin mukaan oikaisuvaatimusta ei saa tehdä päätöksestä, joka alistetaan tuomiokapitulin tai kirkkohallituksen vahvistettavaksi. Pöytäkirjan pykälät: Erikseen säädetyt muutoksenhakukiellot 1. Viranhaltija ei saa valittamalla hakea muutosta viranomaisen päätökseen evankelis-luterilaisen kirkon virkaehtosopimuksista annetun lain (968/1974) 2 :ssä tarkoitetussa asiassa eikä saattaa sitä oikaisuvaatimuksin tai hallintoriita-asiana ratkaistavaksi, jos hänellä taikka
Pöytäkirja 02/2021 20 viranhaltijayhdistyksellä on oikeus panna asia vireille työtuomioistuimessa. Edellä mainittua sovelletaan vain viranhaltijaan, joka on jäsenenä sellaisessa viranhaltijayhdistyksessä, jolla on oikeus panna asia vireille työtuomioistuimessa, tai sen alayhdistyksessä (kirkkolain 6 luvun 72 2 momentti). 2. Muutosta ei saa hakea oikaisuvaatimuksella tai valittamalla päätökseen, joka koskee väliaikaista viran toimituksesta pidättämistä (kirkkolain 24 luvun 14 2 momentti). 3. Seurakunnan jäsenellä ei ole oikeutta tehdä oikaisuvaatimusta tai valitusta päätöksestä, joka koskee toiseen henkilöön kohdistuvaa diakoniaa, kristillistä kasvatusta tai opetusta. 4. Valittamalla ei saa hakea muutosta hallinnon sisäiseen määräykseen, joka koskee tehtävän tai muun toimenpiteen suorittamista (oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetun lain 2 luvun 6 :n 2 momentti). 5. Muun lainsäädännön mukaan päätökseen ei saa hakea muutosta valittamalla. Pöytäkirjan pykälät ja valituskieltojen perusteet: Hankintoja koskevat muutoksenhakukiellot Hankintaa koskevista seuraavista päätöksistä ei kirkkolain 24 luvun 8 a :n 2 momentin nojalla saa tehdä kirkkolain mukaista oikaisuvaatimusta eikä kirkollisvalitusta, jos asia kuuluu markkinaoikeuden toimivaltaan. Asia kuuluu markkinaoikeuden toimivaltaan, jos hankinnan arvo ylittää hankintalain 25 :n mukaisen kynnysarvon. Kansalliset kynnysarvot ilman arvonlisäveroa laskettuna ovat: 60 000 (tavarat ja palvelut sekä suunnittelukilpailut); 150 000 (rakennusurakat); 400 000 (hankintalain liitteen E 1 4 kohdassa tarkoitetut sosiaali- ja terveyspalvelut); 300 000 (hankintalain liitteen E 5 15 kohdassa tarkoitetut muut erityiset palvelut) ja 500 000 (käyttöoikeussopimukset). Pöytäkirjan pykälät: 2 OIKAISUVAATIMUSOHJEET Oikaisuvaatimusviranomainen ja -aika Seuraaviin päätöksiin tyytymätön voi tehdä kirjallisen oikaisuvaatimuksen. Viranomainen, jolle oikaisuvaatimus tehdään ja yhteystiedot: Tampereen ev.lut. seurakuntayhtymän yhteinen kirkkoneuvosto Käyntiosoite: Näsilinnankatu 26, Tampere
Pöytäkirja 02/2021 21 Postiosoite: PL 226, 33101 Tampere Sähköposti: tampereen.seurakuntayhtyma@evl.fi Pöytäkirjan pykälät: 11, 12, 13 Oikaisuvaatimus on tehtävä 14 päivän kuluessa siitä, kun asianosainen on saanut tiedon päätöksestä. Oikaisuvaatimusaika lasketaan päätöksen tiedoksisaannista tiedoksisaantipäivää lukuun ottamatta. Asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, seitsemäntenä päivänä kirjeen lähettämisestä, saantitodistuksen osoittamana aikana tai erilliseen tiedoksisaantitodistukseen merkittynä aikana. Käytettäessä tavallista sähköistä tiedoksiantoa katsotaan asianosaisen saaneen tiedon päätöksestä kolmantena päivänä viestin lähettämisestä, jollei muuta näytetä. Seurakunnan jäsenen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, kun pöytäkirja on asetettu yleisesti nähtäväksi. Oikaisuvaatimuksen voi omalla vastuullaan lähettää postitse, lähetin välityksellä tai sähköisesti. Oikaisuvaatimuksen on oltava perillä oikaisuvaatimusajan viimeisenä päivänä ennen viraston aukioloajan päättymistä. Sähköinen viesti katsotaan saapuneeksi viranomaiselle silloin, kun se on viranomaisen käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä siten, että viestiä voidaan käsitellä. Oikaisuvaatimuksen sisältö Oikaisuvaatimuksesta on käytävä ilmi: oikaisuvaatimuksen tekijän nimi ja tarvittavat yhteystiedot asian hoitamiseksi tiedot oikaisuvaatimuksen kohteena olevasta päätöksestä millaista oikaisua päätökseen vaaditaan millä perusteilla oikaisua päätökseen vaaditaan. 3 HANKINTAOIKAISU Hankintaoikaisun tekeminen Hankintayksikön päätökseen tai muuhun hankintamenettelyssä tehtyyn ratkaisuun tyytymätön asianosainen voi tehdä hankintayksikölle kirjallisen hankintaoikaisun (hankintalaki 132 135 ). Hankintaoikaisu toimitetaan hankintayksikölle. Hankintayksikkö: Tampereen ev.lut. seurakuntayhtymän yhteinen kirkkoneuvosto Käyntiosoite: Näsilinnankatu 26, Tampere
Pöytäkirja 02/2021 22 Postiosoite: PL 226, 33101 Tampere Sähköposti: tampereen.seurakuntayhtyma@evl.fi Hankintaoikaisu on tehtävä 14 päivän kuluessa siitä, kun asianosainen on saanut tiedon hankintayksikön päätöksestä tai muusta hankintamenettelyssä tehdystä ratkaisusta. Oikaisuvaatimusaika lasketaan päätöksen tiedoksisaannista tiedoksisaantipäivää lukuun ottamatta. Tiedoksiannon katsotaan tapahtuneen seitsemäntenä päivänä kirjeen lähettämisestä, jollei sen näytetä tapahtuneen myöhemmin. Käytettäessä sähköistä tiedoksiantoa viestin katsotaan saapuneen vastaanottajalle sinä päivänä, jolloin sähköinen viesti on vastaanottajan käytettävissä tämän vastaanottolaitteessa siten, että viestiä voidaan käsitellä. Tällaisena ajankohtana pidetään viestin lähettämispäivää, jollei asiassa esitetä luotettavaa selvitystä tietoliikenneyhteyksien toimimattomuudesta tai vastaavasta muusta seikasta, jonka johdosta sähköinen viesti on saapunut vastaanottajalle myöhemmin. Hankintaoikaisun on oltava perillä oikaisuvaatimusajan viimeisenä päivänä ennen viraston aukioloajan päättymistä. Hankintaoikaisun voi omalla vastuullaan lähettää postitse, lähetin välityksellä tai sähköisesti. Hankintaoikaisun sisältö Hankintaoikaisusta on käytävä ilmi: oikaisua vaativan nimi sekä tarvittavat yhteystiedot asian hoitamiseksi tiedot hankintaoikaisun kohteena olevasta päätöksestä millaista oikaisua päätökseen vaaditaan millä perusteilla oikaisua päätökseen vaaditaan. Hankintaoikaisuun on liitettävä asiakirjat, joihin vaatimuksen tekijä vetoaa, jolleivät ne jo ole hankintayksikön hallussa. 4 VALITUSOSOITUS a) Kirkollis- ja hallintovalitukset Seuraaviin päätöksiin voidaan hakea muutosta kirjallisella valituksella. Valitusviranomainen ja yhteystiedot: Hämeenlinnan hallinto-oikeus Käyntiosoite: Raatihuoneenkatu 1, 13100 Hämeenlinna Postiosoite: Raatihuoneenkatu 1, 13100 Hämeenlinna Sähköposti: hameenlinna.hao@oikeus.fi
Pöytäkirja 02/2021 23 Valituksen voi tehdä myös hallinto- ja erityistuomioistuinten asiointipalvelussa osoitteessa https://asiointi2.oikeus.fi/hallintotuomioistuimet. Kirkollisvalitus, pöytäkirjan pykälät: Hallintovalitus, pöytäkirjan pykälät: Valitusaika on 30 päivää päätöksen tiedoksisaannista. Kirkollisvalitus alistusasiassa Seuraaviin päätöksiin voidaan hakea muutosta kirjallisella valituksella. Valitusviranomainen ja yhteystiedot: Tampereen hiippakunnan tuomiokapituli, pöytäkirjan pykälät: Käyntiosoite: Näsilinnankatu 26, 7. krs, 33200Tampere Postiosoite: Näsilinnankatu 26, 7. krs, 33200 Tampere Sähköposti: tampere.tuomiokapituli@evl.fi Kirkkohallitus, pöytäkirjan pykälät: Postiosoite: PL 210, 00131 Helsinki Käyntiosoite: Eteläranta 8, 00131 Helsinki Telekopio: 09 1802 350 Sähköposti: kirkkohallitus@evl.fi Valitusaika on 30 päivää päätöksen tiedoksisaannista. Muutoksenhakuajan laskeminen Valitusaika lasketaan päätöksen tiedoksisaannista tiedoksisaantipäivää lukuun ottamatta. Asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, seitsemäntenä päivänä kirjeen lähettämisestä, saantitodistuksen osoittamana aikana tai erilliseen tiedoksisaantitodistukseen merkittynä aikana. Käytettäessä tavallista sähköistä tiedoksiantoa katsotaan asianosaisen saaneen tiedon päätöksestä kolmantena päivänä viestin lähettämisestä, jollei muuta näytetä. Seurakunnan jäsenen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, kun pöytäkirja on asetettu yleisesti nähtäväksi.
Pöytäkirja 02/2021 24 b) Valitus markkinaoikeuteen Valitus on tehtävä kirjallisesti 14 päivän kuluessa siitä, kun ehdokas tai tarjoaja on saanut tiedon hankintaa koskevasta päätöksestä valitusosoituksineen. Valitusaika lasketaan päätöksen tiedoksisaannista tiedoksisaantipäivää lukuun ottamatta. Jos hankintayksikkö on tehnyt hankintapäätöksen jälkeen hankinta- tai käyttöoikeussopimuksen hankintalain 130 :n 1 tai 3 kohdan nojalla noudattamatta odotusaikaa, valitus on tehtävä 30 päivän kuluessa siitä, kun tarjoaja on saanut tiedon päätöksestä valitusosoituksineen. Valitus markkinaoikeudelle on tehtävä viimeistään kuuden kuukauden kuluessa hankintapäätöksen tekemisestä siinä tapauksessa, että ehdokas tai tarjoaja on saanut tiedon hankintapäätöksestä valitusosoituksineen ja hankintapäätös tai valitusosoitus on ollut olennaisesti puutteellinen. Ehdokkaan tai tarjoajan katsotaan saaneen päätöksestä oheisasiakirjoineen tiedon seitsemäntenä päivänä kirjeen lähettämisestä, jollei sen näytetä tapahtuneen myöhemmin. Käytettäessä sähköistä tiedoksiantoa viestin katsotaan saapuneen vastaanottajalle sinä päivänä, jolloin sähköinen viesti on vastaanottajan käytettävissä tämän vastaanottolaitteessa siten, että viestiä voidaan käsitellä. Tällaisena ajankohtana pidetään viestin lähettämispäivää, jollei asiassa esitetä luotettavaa selvitystä tietoliikenneyhteyksien toimimattomuudesta tai vastaavasta muusta seikasta, jonka johdosta sähköinen viesti on saapunut vastaanottajalle myöhemmin. Hankinta-asiaan muutosta hakevan on lisäksi kirjallisesti ilmoitettava hankintayksikölle asian saattamisesta markkinaoikeuden käsiteltäväksi. Ilmoitus on toimitettava hankintayksikön ilmoittamaan osoitteeseen viimeistään silloin, kun hankintaa koskeva valitus toimitetaan markkinaoikeuteen. Hankintayksikön yhteystiedot ovat edellä hankintaoikaisua koskevassa kohdassa. Markkinaoikeuden käsiteltäväksi valituksella voidaan saattaa hankintalaissa tarkoitettu hankintayksikön päätös tai hankintayksikön muu hankintamenettelyssä tehty ratkaisu, jolla on vaikutusta ehdokkaan tai tarjoajan asemaan. Markkinaoikeuden käsiteltäväksi valituksella ei voida saattaa hankintayksikön sellaista päätöstä tai muuta ratkaisua, joka koskee 1) yksinomaan hankintamenettelyn valmistelua, 2) sitä, että hankintasopimusta ei jaeta osiin hankintalain 75 :n nojalla tai 3) sitä, että hankintalain 93 :ssä tarkoitetun kokonaistaloudellisen edullisuuden perusteena käytetään yksinomaan halvinta hintaa tai kustannuksia. Asia voidaan saattaa markkinaoikeuden käsiteltäväksi, jos hankinnan arvo ylittää hankintalain 25 :n mukaisen kynnysarvon.
Pöytäkirja 02/2021 25 Markkinaoikeuden yhteystiedot Valitus on toimitettava markkinaoikeudelle osoitettuna osoitteeseen: Postiosoite: Radanrakentajantie 5, 00520 HELSINKI Käyntiosoite: Tuomioistuimet-talo. Radanrakentajantie 5, 00520 Helsinki Telekopio: 029 56 43314 Sähköpostiosoite: markkinaoikeus@oikeus.fi Valituksen voi tehdä myös hallinto- ja erityistuomioistuinten asiointipalvelussa osoitteessa https://asiointi2.oikeus.fi/hallintotuomioistuimet. 5 VALITUKSEN SISÄLTÖ JA LIITTEET, VALITUSASIAKIRJOJEN TOIMITTAMINEN JA OIKEUDENKÄYNTIMAKSU Valituksen sisältö Valituksessa on ilmoitettava: valittajan nimi ja yhteystiedot postiosoite ja mahdollinen muu osoite, johon oikeudenkäyntiin liittyvät asiakirjat voidaan lähettää sähköpostiosoite, jos valitusviranomaisen päätös voidaan antaa tiedoksi sähköisenä viestinä päätös, johon haetaan muutosta miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta ja mitä muutoksia siihen vaaditaan tehtäväksi vaatimusten perustelut mihin valitusoikeus perustuu, jos valituksen kohteena oleva päätös ei kohdistu valittajaan. Jos valittajan puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä, myös tämän yhteystiedot on ilmoitettava. Yhteystietojen muutoksesta on valituksen vireillä ollessa ilmoitettava viipymättä valitusviranomaiselle. Valituksen liitteet Valitukseen on liitettävä: valituksen kohteena oleva päätös valitusosoituksineen selvitys siitä, milloin valittaja on saanut päätöksensä tiedoksi, tai muu selvitys valitusajan alkamisen ajankohdasta asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle.