työ- ja elinkeinokeskus HAKEMUS Lnro 253B PERINNEBIOTOOPPIEN HOITOA KOSKEVAKSI SOPIMUKSEKSI (rekisteröity yhdistys) Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahasto: Eurooppa investoi maaseutualueisiin MAATALOUDEN YMPÄRISTÖTUEN ERITYISTUKI Hakemus liitteineen toimitetaan kahtena kappaleena TE-keskukseen viimeistään 30.4.2009. Työ- ja elinkeinokeskuksen merkinnät Dnro Tallentajan nimikirjaimet ja pvm. Tallennuksen tarkastajan nimikirjaimet ja pvm. Vakuutus tarkastusluetteloiden mukaisesta tarkastuksesta. Allekirjoitus ja nimenselvennys 1. HAKIJAA KOSKEVAT TIEDOT Rekisteröidyn yhdistyksen nimi Y-tunnus Tilatunnus Yhdyshenkilön nimi Pankkiyhteys (rahalaitoksen nimi ja tilinumero) Puhelinnumero(t) (myös suuntanumero) Jakeluosoite Postinumero ja -toimipaikka 2. SOPIMUSALAA KOSKEVAT TIEDOT Sopimusta voidaan hakea vain pellon ulkopuoliselle alueelle. Jokaisesta alueesta on muodostettava oma peruslohkonsa. Peruslohkon nimi Tunnus Pinta-ala, ha **) Peruslohkon nimi Tunnus Pinta-ala, ha **) Peruskarttalehden numero(t) Haettu sopimusala yhteensä Kyseessä on pienialainen (5-30 aaria) arvokas kohde ha **) Merkitse pinta-alan jälkeen, onko lohko oma (O) vai vuokrattu (V). 3. SOPIMUSKAUSI JA KORVAUS Sopimuskausi alkaa 1.10.2009 TAI 1.5.2009 Sopimus voi alkaa 1.5 vain, jos sopimusalueella on toteutettu ei-tuotannollinen investointi tai jos voimassa oleva sopimus päättyy 31.5.2009. Haen tuen maksua v. 2009 Toimenpiteistä aiheutuvat kustannukset ja tulonmenetykset, joista vähennetty mahdolliset hyödyt, yhteensä koko sopimuskauden (5 vuotta) ajalta euroa 4. SITOUMUS JA ALLEKIRJOITUS 253B_09 20.3.09 Sitoudumme tämän hakemuksen hyväksymisellä tehtävän perinnebiotooppien hoitoa koskevan sopimuksen sopimusehtojen noudattamiseen ja liitteenä olevan suunnitelman toimenpiteiden toteuttamiseen. Erityistukisopimuksia voidaan vuonna 2009 tehdä valtion vuoden 2009 talousarvion määrärahan puitteissa. Paikka ja aika Allekirjoitus (yhdyshenkilö, jolla on nimenkirjoitusoikeus) LIITTEET lohkokartta suunnitelmakartta kpl suunnitelmaselostus vuokrasopimus (oltava voimassa koko sopimuskauden) jäljennös kokouspöytäkirjasta, jossa sopimuksen hakemisesta on päätetty selvitys nimenkirjoitusoikeudesta laiduntamissopimus hoitopäiväkirja
PERINNEBIOTOOPPIEN HOITOA KOSKEVAT SOPIMUSEHDOT (REKISTERÖITY YHDISTYS) VUONNA 2009 Lnro 253B 1. Sopimuksen kohde ja sopijaosapuolet Sopimuksen kohde on perinnebiotooppi, joka on pellon ulkopuolista aluetta. Perinnebiotoopilla tarkoitetaan ketoa, niittyä, lehdesniittyä, hakamaata, metsälaidunta tai nummea, jossa on nähtävissä selviä merkkejä laidunnuksesta tai alueen käytöstä karjan rehuntuotantoon. Metsälaitumelle voidaan tehdä sopimus, jos sopimukseen haetulla metsälaitumella on lehti- ja havupuulajien eri-ikäisiä puita sekä laho- ja kolopuita ja lisäksi metsälaidun täyttää jonkin seuraavista edellytyksistä: 1) metsälaitumella on valoisia aukkokohtia ja niittyaukkoja; 2) metsälaitumella on ruohoja ja heiniä enemmän kuin vastaavalla metsätyypillä on yleensä; tai 3) laidunnuksen loppumisesta on kulunut enintään 20 vuotta. Sopimuksia tehtäessä etusija annetaan niille kohteille, joilla on ollut voimassa luonnonhaittakorvauksesta ja maatalouden ympäristötuesta annetussa valtioneuvoston asetuksessa (644/2000) tarkoitettu vastaava erityistukisopimus, arvokkaiksi luokitelluille perinnebiotoopeille ja niille perinnebiotoopeille, jotka kuuluvat Natura-verkostoon tai jotka on todettu tärkeiksi luonnon monimuotoisuuden yleissuunnitelmissa. Sopimuksen tekeminen Natura-verkostoon kuuluvalle perinnebiotoopille, luonnonsuojelualueelle tai muun lainsäädännön perusteella suojellulle alueelle edellyttää, että sopimuksen perusteella tehtävät toimenpiteet ylittävät lainsäädännön edellyttämät hoitotoimet ja että sopimukseen kuuluvista toimenpiteistä ei makseta tai ole maksettu korvausta muun lainsäädännön kautta. Jos sopimusalueeksi haetaan pientä 5-30 aarin suuruista perinnebiotooppia, se voidaan hyväksyä sopimusalueeksi vain, jos se on alueellisten ympäristökeskusten vuosina 1996 2001 julkaisemissa perinnemaisemaraporteissa määritelty valtakunnallisesti, maakunnallisesti tai paikallisesti arvokkaaksi perinnebiotoopiksi tai alueellinen ympäristökeskus on todennut sen hakemuksesta antamassaan lausunnossaan luontoarvoiltaan näitä vastaavaksi tai se on Natura 2000-verkostoon kuuluva perinnebiotooppi. Sopimuksessa on peruslohkoittain määriteltävä alueet, joita sopimus koskee. Sopimusalueen osaksi voidaan hyväksyä yksittäinen ala, jos se on vähintään 0,05 hehtaaria. Sopimuksen tekemisen edellytyksenä on, että sopimukseen sisällytettävä ala yhteensä on vähintään 0,30 hehtaaria. Jos sopimus tehdään pienialaisesta arvokkaasta kohteesta, edellytyksenä on, että sopimukseen sisällytettävän perinnebiotoopin ala on vähintään 0,05 ja enintään 0,30 hehtaaria. Sopimukseen voidaan hakea vain yhtä em. arvokasta kohdetta. Sopimusalueen on oltava koko sopimuskauden sopimuksen hakijan hallinnassa. Jos alue on vuokrattu, sopimus voidaan tehdä koskemaan näitä alueita edellyttäen, että vuokrasopimus on voimassa vähintään koko sopimuskauden. Sopimuksen tekevät hakijana oleva rekisteröity yhdistys ja se työ- ja elinkeinokeskus (jäljempänä TE-keskus), jonka toimialueella sopimukseen haettu alue sijaitsee. 2. Sopimuksen edellytykset Tukea voidaan myöntää paikallisen toimintaryhmän alueella toimivalle rekisteröidylle yhdistykselle, joka sitoutuu sopimuksella noudattamaan tuen ehtoja ja täydentäviä ehtoja sopimuksen kohteena olevalla alueella. Sopimuksen tekemisen edellytyksenä on, että sopimukseen sisältyvät toimenpiteet tukevat sen maaseudun kehittämiseen liittyvien ohjelmien hallinnoinnista annetun lain (532/2006) 6 :ssä tarkoitetun paikallisen maaseudun kehittämissuunnitelman tavoitteita, jonka soveltamisalueella sopimusalue sijaitsee. Lisäksi edellytyksenä on, että sopimuksen tekeminen on tarkoituksenmukaista suunnitelman kannalta. Ennen sopimuksen tekemistä TEkeskuksen on pyydettävä paikallisen toimintaryhmän lausunto sopimuksen tekemisestä. 3. Sopimuksen toimenpiteet ja niiden hyväksyminen Hakemuksen liitteenä olevassa suunnitelmassa on yksilöitävä vuosittaiset toimenpiteet ja niiden ajoitus, johon hakija sitoutuu sekä niistä aiheutuvat yksilöidyt kustannukset. Hoitotoimia voivat olla muun muassa niittäminen, laidunnus, lehtipuiden lehdestys sekä pensaikon ja puuston raivaus. Kasvillisuuden hoitotoimenpiteiden lisäksi suunnitelmaan voidaan sisällyttää sopimusalueella sijaitsevien, perinteisten karjatalouteen liittyvien rakennelmien ja rakenteiden säilyttämistä ja kunnostamista sekä alueen aitaamista ja muita laiduntamiseen liittyviä toimenpiteitä. Perinteisiä karjatalouteen liittyviä rakennelmia ovat muun muassa aidat, portit, veräjät, erilaiset heinän kuivatustelineet kuten haasiat, suovat ja pielekset sekä karjasillat ja suoniittyjen patorakenteet. Perinnebiotooppia ei saa muokata, lannoittaa tai käsitellä kasvinsuojeluaineilla. TE-keskus voi tapauskohtaisesti hyväksyä vesakon kemiallisen torjunnan kantokäsittelynä. Aluetta ei saa ojittaa tai metsittää. Laidunnus on toteutettava niin, ettei se aiheuta alueen kasvillisuuden haitallista rehevöitymistä tai maaperän eroosiota. Laidunnettava perinnebiotooppi on yleensä erotettava aidalla muista laidunnurmista. Niitetty kasvillisuus on korjattava pois, ellei hyväksytty suunnitelma muuta edellytä. Eläinten lukumäärää tiettyä laidunalaa kohti on sovitettava niin, että 253Beh_09
eläimet pääsääntöisesti elävät laitumen tuoton varassa ilman lisärehua tai laidunkierto on järjestettävä niin, että laitumen ollessa loppuun syöty siirretään eläimet toiselle laitumelle. Perinnebiotooppeja ei tule käyttää pelkästään yölaitumina. Jos perinnebiotooppien hoitoa koskevassa sopimuksessa on hoitotoimenpiteeksi valittu laidunnus, on sopimusta tehtäessä varmistettava sopiva laidunnuspaine. Sopiva laidunnuspaine eli laidunnuskauden aikainen eläinmäärä tiettyä pinta-alaa kohden on varmistettava tapauskohtaisesti. Koska laidunnuspaine on riippuvainen kulloisestakin laidunalueesta sekä laiduneläinlajista ja -rodusta, laidunnuspaine on pyrittävä sovittamaan sellaiseksi, että se vastaa mahdollisimman tarkoin laitumen tuottoa. Eläimille voidaan antaa kivennäisiä ja vitamiineja, jos ne sisältävät vähän fosforia ja niiden käytöstä ei aiheudu alueen rehevöitymistä. Niiden syöttö on järjestettävä katetusti siten, ettei niitä pääse leviämään sateen tai eläinten mukana syöttöpaikan lähiympäristöön. Syöttöpaikka tulisi sijoittaa metsän laitaan tai lajistoltaan vähäarvoiseen kohtaan aluetta. Sijoituspaikan valinnassa tulisi välttää etenkin kallioketoja, ketoja ja monilajisia tuoreita niittykohtia. Keskimääräinen eläintiheys (eläimiä/ha) koko laidunkauden ajaksi (noin 120 päivää) erityyppisillä perinnebiotoopeilla: Hieho < 1 v Hieho > 1 v Lihanauta < 1v Keto 1,0-1,2 0,5-0,8 0,4-0,6 Tuore niitty 2,0-2,5 1,0-1,8 0,9-1,2 Rantaniitty 1,5-3,0 1,0-1,8 0,7-1,4 Hakamaa 1,2-2,0 0,7-1,3 0,5-1,0 Metsälaidun 0,2-0,8 0,05-0,5 0,05-0,4 Emolehmä Uuhi Hevonen + vasikka + 2,5 karitsaa Keto 0,2-0,4 1,5-2,0 0,4-0,8 Tuore niitty 0,5-0,8 2,0-2,5 1,0-1,4 Rantaniitty 0,5-1,0 2,0-4,0 0,8-1,6 Hakamaa 0,4-0,8 1,5-2,5 0,6-1,2 Metsälaidun 0,04-0,3 0,2-1,0 0,05-0,4 Edellä selvitetyistä eläintiheyksistä voidaan kuitenkin poiketa, jos siihen on olemassa poikkeamista tukevat perustellut yksittäistapausta koskevat todelliset olosuhteet. Jos perinnebiotoopilla laidunnetaan useammassa lyhyemmässä jaksossa, on laidunvuorokausien kokonaismäärä otettava huomioon eläintiheyttä laskettaessa. Toimenpiteet on aloitettava jokaisella sopimukseen sisältyvällä lohkolla ensimmäisenä sopimusvuotena, ellei hyväksytty suunnitelma muuta edellytä. Sopimusalueella toteutettavista toimenpiteistä on pidettävä hoitopäiväkirjaa. Hoitopäiväkirjaan on kirjattava vähintään lohkon nimi, tunnus ja pinta-ala sekä vuosittaiset toimenpiteet, niiden toteuttamisajat ja niiden vaikutukset ympäristöön. TE-keskus käsittelee hakemuksen ja suunnitelman. Jos hakemuksen liitteenä olevassa suunnitelmassa esitettyihin toimenpiteisiin tehdään muutoksia, hakijaa kuullaan ennen sopimuksen tekemistä. Hakemus ja TE-keskuksen erillinen päätös muodostavat sopimuksen. Sopimus on tehty, kun TEkeskus on erillisellä päätöksellään hyväksynyt hakemuksen. Sopimuksessa hakija sitoutuu hoitamaan sopimusaluetta tarkastetun suunnitelman ja sopimusehtojen mukaisesti. 4. Sopimuskausi Sopimus tulee voimaan sopimuskauden alkaessa. Sopimuskausi alkaa vuonna 2009 tehtävissä sopimuksissa 1.10.2009. Sopimuskausi voi kuitenkin alkaa 1.5.2009, jos alueella on voimassaoleva sopimus, joka päättyy 31.5.2009. Sopimuskausi on viisi (5) vuotta (1.10.2009-30.9.2014 tai 1.5.2009-30.4.2014). 5. Erityistuen määrä Hakijalle maksetaan perinnebiotooppien hoidon sopimuksissa enintään 450 euroa vuodessa sopimukseen sisältyvältä hehtaarilta. Korvauksen suuruuteen vaikuttavat aiheutuvat kustannukset ja tulonmenetykset sekä alueelta saadut hyödyt. Jos kyse on arvokkaasta pienialaisesta kohteesta (5-30 aaria) tuen määrä on 135 euroa vuodessa. Sopimukseen hyväksyttävä toteutettava toimenpide ja siitä aiheutuva kustannus voidaan hyväksyä edellyttäen, että toimenpide on perusteltu sopimuksen tavoitteiden saavuttamisen kannalta. Kustannuksena voidaan hyväksyä edullisimman toteutustavan mukainen kustannus. Vain ohjelmakauden 2007 2013 aikana muodostuneet kustannukset voidaan hyväksyä sopimuksen kustannuksiksi. Kohtuulliset suunnittelukustannukset ja hoitopäiväkirjan pitämisestä aiheutuvat kustannukset voidaan sisällyttää kokonaiskustannuksiin. Kustannuksiksi voidaan hyväksyä laiduneläinten valvonnasta ja juomaveden järjestämisestä aiheutuvat lisäkustannukset. Jos sopimukseen haetun alueen käytöstä saadaan taloudellista hyötyä, kuten sadonkorjuun tai muun sadon hyötykäytön kautta lukuun ottamatta metsätaloudesta saatavaa hyötyä, on tämä hyöty otettava huomioon. Kustannuksiksi ei hyväksytä sopimusalueen vuokrakuluja, eikä metsätalouden kustannuksia, kuten puunkorjuun tai kuljetuksen kustannuksia. Tulonmenetyksen laskemisen vertailukohtana käytetään toimenpiteen soveltamiskohteen käyttöä täydentävien ehtojen mukaisesti. Tulonmenetyksiä laskettaessa ei oteta huomioon metsätalouden tulonmenetyksiä sopimusalueella eikä mahdollisia eläimen heikommasta kasvusta aiheutuneita vähentyneitä tuloja. Erityistuen määrään vaikuttaa se, jos suunnitelluista toimenpiteistä jo maksetaan muuhun Euroopan yhteisön tukijärjestelmään tai kansalliseen tukijärjestelmään kuuluvaa tukea. Toimenpiteille, joille
maksetaan jo tällaista tukea, ei voida maksaa erityistukea. Tuen määrä todetaan päätöksessä, jonka TEkeskus antaa erityistukihakemuksesta. 6. Erityistuen vuosittaisen maksun hakeminen ja maksaminen Tuen maksamisen edellytyksenä on, että tuen saaja toimittaa vuosittain kirjallisen maksuhakemuksen, joka sisältää ilmoituksen sopimusalasta. Maksuhakemus on toimitettava sille TEkeskukselle, jonka toimialueella sopimuksen kohteena oleva alue sijaitsee. Hakemus on toimitettava TE-keskukseen viimeistään vuosittaisen pintaalatukia koskevien hakemusten viimeisenä jättöpäivänä. Postitse toimitettu hakemus tai muu tuen hakemiseen liittyvä asiakirja katsotaan oikeaan aikaan toimitetuksi, jos se on leimattu postissa em. viranomaiselle osoitettuna viimeistään määräajan viimeisenä päivänä. Jos hakemus myöhästyy, tuki alenee EU:n yhdennetyn järjestelmän säädösten mukaisesti. Hakemus voi myöhästyä enintään 25 kalenteripäivää, jonka aikana tuki vähenee 1 %/työpäivä. Jos hakemus myöhästyy yli 25 kalenteripäivää, tukea ei makseta. Samalla tavalla menetellään 1. sopimusvuoden tuen maksamisen suhteen, jos sopimuksen tekemistä koskeva hakemus on myöhästynyt. Jos vuosittaista maksatusta ei haeta, se katsotaan sopimuksesta luopumiseksi, ellei maksuhakemus ole jäänyt tekemättä säädösten tarkoittaman ylivoimaisen esteen vuoksi. Erityistukea voidaan maksaa lohkosta silloin, kun sen pinta-ala on vähintään 0,05 hehtaaria. Tuen maksamisen edellytyksenä on, että maksettavan tuen määrä sopimusvuodelta on vähintään 100 euroa. Maksuhakemuksessa annettavien tietojen sekä TEkeskuksen valvomien sopimusten valvontatietojen perusteella todetaan vuosittainen tukeen oikeutettu pinta-ala. Erityistuki voidaan maksaa vuosittain aikaisintaan 31.8. sen jälkeen, kun mahdolliset valvonnat on tehty ja kyseessä olevan erityistukisopimuksen ehtoja on noudatettu. Jos sopimuskausi alkaa 1.10.2008, erityistuki maksetaan ensimmäisen kerran aikaisintaan seuraavan vuoden syyskuussa. Erityistuki voidaan maksaa sopimuskauden aikana kerran jokaiselta sopimusvuodelta ja enintään niin monta kertaa kuin on sopimusvuosien lukumäärä. 7. Sopimuksen tarkentaminen Sopimuksen mukaisia toimenpiteitä voidaan tarvittaessa tarkentaa sopimuksen voimassaoloaikana, jotta sopimukselle asetetut tavoitteet eivät vaarantuisi. Tarkentaminen voidaan tehdä tuen saajan hakemuksesta tai TE-keskuksen aloitteesta ennen seuraavan sopimusvuoden alkua. Tarkentamista on haettava kirjallisesti TE-keskuksesta. Ennen tarkentamisen tekemistä tuen saajaa ja alueellista ympäristökeskusta on kuultava asiasta. Tarkennuksen johdosta voi maksettavan erityistuen määrä muuttua. TE-keskuksen sopimuksen tarkentamista koskevasta päätöksestä voi valittaa. 8. Sopimuksen siirtäminen Sopimus voidaan siirtää, jos sen kohteena olevan alueen omistus- tai hallintaoikeus luovutetaan sellaiselle taholle, joka täyttää tuen saajaa koskevat edellytykset. Lisäksi sopimus voidaan edellä tarkoitetuilla ehdoilla siirtää sopimuksen kohteena olevan maatilan osan tai muun alueen osan luovutuksen yhteydessä, jollei tuelle asetetuista tavoitteista muuta johdu. Ympäristöllisistä syistä voidaan sopimusalueen osan siirto hyväksyä. Siirtotapauksessa jatkavan tuen saajan on noudatettava kyseessä olevaa sopimusta aiemman sopimuksen jäljellä oleva sopimusaika. Sopimuksen siirtämistä on haettava 10 työpäivän kuluessa omistus- tai hallintaoikeuden siirtymisestä lomakkeella nro 160 TE-keskuksesta. TE-keskuksen on tehtävä siirtämistä koskevaan hakemukseen päätös valitusosoituksin. Jos omistajia tai haltijoita on useampia, on tiedoksiannon vastaanottajan annettava päätös tiedoksi muille omistajille tai haltijoille hallintolaissa (434/2003) säädetyllä tavalla. Maatilan tai sen osan omistus- tai hallintaoikeuden siirtymisen ja siitä johtuvan sopimuksen siirtämisen vuoksi ei maksettua erityistukea peritä takaisin. 9. Sopimuksesta luopuminen Jos hakija luopuu sopimuksesta ennen sopimuskauden päättymistä, maksettu erityistuki peritään takaisin. Jos sopimuksesta luopumisen syynä on säädösten mukainen ylivoimainen este, ei erityistukea peritä takaisin. Takaisin perittävälle määrälle voidaan määrätä korkoa. Laskettavaan korkoon sovelletaan maaseutuelinkeinojen tukitehtäviä hoidettaessa noudatettavasta menettelystä annetun lain (1336/1992, muut. 726/2000 ja 1345/2003) 7 :ää. Korko lasketaan sen ajan perusteella, joka kuluu takaisinperintäpäätöksen tiedoksisaantipäivän ja vähennyksen tai palautuksen välillä. Sopimuksesta luopumista koskeva ilmoitus, kuten myös ilmoitus ylivoimaisten esteiden aiheuttamasta sopimuksesta luopumisesta, on tehtävä kirjallisesti TE-keskuksen maaseutuosastolle ennen luopumista ja ylivoimaisen esteen osalta 10 työpäivän kuluessa siitä, kun hakijan on mahdollista tehdä tässä tarkoitettu ilmoitus. Jos hakija luopuu sopimuksesta ennen sopimuskauden päättymistä, uutta erityistukisopimusta ei tehdä ennen kuin kaksi vuotta on kulunut edellisen sopimuksen voimassaoloajan päättymisestä. Tämä koskee myös tapauksia, joissa vuosittainen maksatus on jäänyt hakematta, jolloin tilanne katsotaan sopimuksesta luopumiseksi.
10. Tuen saajan ilmoitusvelvollisuus Tuen saaja on velvollinen antamaan tuen myöntävälle TE-keskukselle tuen myöntämisen ja maksamisen edellytyksiä koskevat oikeat ja riittävät tiedot. Tuen hakijan on viipymättä ja viimeistään 10 työpäivän kuluessa ilmoitettava tuen myöntäneelle TEkeskukselle sellaisesta tuen saajaa, tai tuettavaa toimintaa koskevista olosuhteiden muutoksista, joka saattaa vaikuttaa tuen määrään taikka aiheuttaa tuen takaisinperimisen tai lakkauttamisen. 11. Asiakirjojen säilyttäminen Tuen ehtoihin liittyvät asiakirjat, muistiinpanot ja todistukset on säilytettävä vähintään kolmen vuoden ajan sopimuskauden päättymisestä. 12. Valvonta ja seuraamukset Tukea valvovilla viranomaisilla on oikeus tehdä tuen myöntämiseen, maksamiseen ja käyttöön liittyvien edellytysten ja ehtojen noudattamisen valvonnassa tarvittavia, tuen saajiin kohdistuvia tarkastuksia. Tuen saaja on velvollinen korvauksetta esittämään tarkastusta suorittavalle kaikki tukeen liittyvät asiakirjat ja muutoinkin avustamaan tarkastuksessa. Tarkastusta suorittavalla on oikeus valvontatehtävän edellyttämässä laajuudessa tarkastaa tuen kohteena olevat alueet sekä muut tuen myöntämisen ja maksamisen edellytykset. Tukea voidaan alentaa tai tuki voidaan jättää maksamatta, jos Euroopan yhteisön lainsäädäntö tätä edellyttää tai jos tuen hakija on jättänyt noudattamatta sopimukseen perustuvia tuen ehtoja. Tehtävän vähennyksen määrään vaikuttavat tuen ehtoja koskevan laiminlyönnin vakavuus, laajuus sekä kesto. Jos noudattamatta jättäminen johtuu tahallisista sääntöjenvastaisuuksista, hakija suljetaan tuen ulkopuolelle kyseisen ja seuraavan vuoden ajaksi (kahden vuoden karenssi). Jos hakija on saanut tukea perusteettomasti tai enemmän kuin hänelle olisi voitu myöntää, voi tuen myöntänyt viranomainen päättää perusteettomasti tai liikaa myönnetyn määrän takaisin perimisestä. Virheellisesti tai perusteetta maksettu tuki peritään takaisin, jos tuen myöntämisen tai maksamisen edellytykset eivät ole täyttyneet, hakija ei ole noudattanut tuen ehtoja, tai hän on antanut sellaisen virheellisen tai puutteellisen tiedon, joka on olennaisesti vaikuttanut tuen myöntämiseen tai maksamiseen, hän kieltäytyy avustamasta tarkastuksessa tai Euroopan yhteisön lainsäädäntö tätä edellyttää. Jos tuen saajalta peritään takaisin perusteettomasti tai liikaa myönnetty määrä, voidaan takaisin perittävälle määrälle määrätä korkoa. Korko lasketaan sen ajan perusteella, joka kuluu takaisinperintäpäätöksen tiedoksisaantipäivän ja vähennyksen tai palautuksen välillä. 13. Muutoksenhaku TE-keskuksen päätökseen saa hakea muutosta valittamalla maaseutuelinkeinojen valituslautakuntaan.
Lnro 253B HAKUOHJEET VUONNA 2009 (Perinnebiotooppien hoito, rekisteröity yhdistys) A. LOMAKKEEN PALAUTTAMINEN Lomake vaadittuine liitteineen jätetään vuonna 2009 tehtävien sopimusten osalta viimeistään 30.4.2009 siihen työ- ja elinkeinokeskukseen (jäljempänä TE-keskus), jonka alueella hakemuksen kohteena oleva alue tai pääosa siitä sijaitsee. Postitse palautettu hakemus katsotaan oikeaan aikaan palautetuksi, jos se on leimattu postissa viimeisenä hakupäivänä tai aiemmin. Hakija vastaa siitä, että oikein täytetty lomake liitteineen on TE-keskuksessa määräajassa. B. LOMAKKEEN TÄYTTÄMINEN Sopimusta haettaessa tulee täyttää hakulomake numero 253B kahtena kappaleena. Viranomainen täyttää vastaanottomerkintöjen kaikki kohdat (lomakkeen tummennettu alue). Hakija täyttää lomakkeen muut kohdat. 1. Hakijaa koskevat tiedot Rekisteröidyn yhdistyksen nimi ja yhdistyksen Y- tunnus ilmoitetaan. Yhteyshenkilönä ilmoitetaan henkilö, jolla on yhdistyksessä nimenkirjoitusoikeus. Hakemukseen on lisäksi liitettävä selvitys nimenkirjoitusoikeudesta ja sen määräytymisestä yhdistyksessä. Yhteyshenkilön postiosoite ja puhelinnumero ilmoitetaan. Näitä tarvitaan päätöksen postittamista varten sekä tilanteessa, jossa tietoja joudutaan tarkistamaan tai pyytämään puuttuvia tietoja. Tilatunnus ilmoitetaan, jos rekisteröidyllä yhdistyksellä on tilatunnus. Jos tilatunnusta ei ole, toimivaltainen viranomainen tulee antamaan yhdistykselle tilatunnuksen hakemustietojen tallentamisen yhteydessä. Maksuhakemuksissa on jatkossa ilmoitettava tämä tilatunnus. Pankkiyhteys kohdassa on ilmoitettava yhdistyksen nimissä olevan tilin tiedot. 2. Sopimusalaa koskevat tiedot Peruslohkot, joita hakemus koskee, yksilöidään lomakkeen kohdassa 2 ilmoittamalla sopimuksen piiriin haettavien peruslohkojen nimet, tunnukset ja pinta-alat. Sopimukseen haettavat lohkot merkitään liitteenä olevaan karttaan selvästi erottuvalla tavalla. Jos sopimusta haetaan kokonaisille olemassa oleville peruslohkoille, ne ilmoitetaan aiemmilla peruslohkotunnuksilla. Jos sopimusta haetaan peruslohkon osalle tai jos sopimukseen haettavilla lohkoilla ei ole vielä peruslohkotunnusta, tunnukseksi merkitään U (uusi lohko). Sopimusalan on oltava vähintään 0,30 ha. Se voi koostua useammasta eri lohkosta, kuitenkin niin, että jokaisen lohkon on oltava pinta-alaltaan vähintään 0,05 ha. Jos sopimusalueeksi haetaan pientä valtakunnallisesti, maakunnallisesti tai arvokasta perinnebiotooppia, perinnebiotooppin on oltava kooltaan 5-30 aaria. Tähän sopimukseen voidaan hakea vain yhtä yhtenäistä perinnebiotooppikohdetta. 3. Sopimuskausi ja tuen määräytyminen Sopimuskausi on viisi (5) vuotta (1.10.2009-30.9.2014 tai 1.5.2009-30.4.2014). Sopimuskausi voi alkaa 1.5.2009 vain silloin, jos alueella on voimassaoleva sopimus, joka päättyy 31.5.2009 tai jos alueella on toteutettu ei-tuotannollinen investointi. Tuen maksua on haettava vuosittain TE-keskuksen maaseutuosastolle toimitettavalla hakemuksella. Jos sopimusta haetaan 1.5.2009 alkavaksi, tuen maksua vuodelta 2009 haetaan rastittamalla ko. kohta. 1.10.2009 alkavaksi haetussa sopimuksessa tukea maksetaan ensimmäisen kerran vuonna 2010, joten tuen maksua ei haeta vielä vuonna 2009. Hakijalle maksetaan perinnebiotooppien hoidon sopimuksissa enintään 450 euroa vuodessa sopimukseen sisältyvää hehtaaria kohden. Korvauksen suuruuteen vaikuttavat perinnebiotooppien hoidosta aiheutuvat kustannukset ja tulonmenetykset (jos alue on vuokrattu, tulonmenetyksiä ei pääsääntöisesti voida hyväksyä kustannukseksi). Kohtuulliset suunnittelukustannukset voidaan sisällyttää hankkeen kokonaiskustannuksiin. Alueen vuokrakuluja ei hyväksytä kustannuksiksi. Jos kyse on arvokkaasta pienialaisesta kohteesta, (5-30 aaria) tuen määrä on 135 euroa vuodessa. 4. Allekirjoitus Hakemus on aina allekirjoitettava. Allekirjoitus on edellytys sopimuksen teolle. Allekirjoittajan tulee olla edellä ilmoitettu yhteyshenkilö, jolla on nimenkirjoitusoikeus. 5. Liitteet Hakemuksen liitteenä on oltava suunnitelma. Suunnitelmassa on oltava vähintään seuraavat tiedot: 1) suunnitellun hankkeen yleiskuvaus ja tavoitteet; 2) suunnitelma-alueen kartta, johon on merkittävä ne peruslohkot, joita hakemus koskee; jos perus- 253Boh_09 31.3.09
lohkot, joille sopimusta haetaan, ovat olemassa olevia peruslohkoja, suunnitelma-alueen karttana käytetään digitoituja peruslohkokarttoja; suunnitelmassa on oltava sijaintikartta, suunnitelmakartta ja suunnitelmaselostus; sijaintikarttana voidaan käyttää esimerkiksi peruskarttaa, jonka jäljennökseen on merkittävä sopimuskohteen tarkka sijainti; 3) yksilöidyt perustamis-, hoito- ja muut toimenpiteet sekä niiden toteutusaikataulu vuosittain; suunnitelman on sisällettävä selostus siitä, miten toimenpiteet edistävät sopimukselle asetettujen tavoitteiden saavuttamista; 4) laskelma toimenpiteiden kustannuksista, tulonmenetyksistä sekä alueen käytöstä mahdollisesti saatavasta taloudellisesta hyödystä; kustannuslaskelmaa ei vaadita, jos sopimusalueeksi haetaan pienialaista, arvokasta kohdetta; 5) arvio hankkeen vaikutuksista ympäristöön tai maisemaan; ja 6) jäljennös edellytetystä hoitopäiväkirjasta aiemmalta sopimuskaudelta, jos haettu alue tai sen osa on kuulunut aiemmin suunnitelmaa vaativaan sopimukseen. Sopimukseen haettavan alan on oltava hakijan hallinnassa koko sopimuskauden ajan. Jos alue on, vuokrattu, hakemukseen on liitettävä jäljennös vuokrasopimuksesta. Vuokrasopimuksen on oltava voimassa vähintään koko sopimuskauden. Vuokrasopimukseen on syytä kirjata toimenpiteet, joita sopimusalueella tullaan tekemään. Hakemukseen liitetään selvitys siitä, kenellä on rekisteröidyssä yhdistyksessä nimenkirjoitusoikeus. Hakemukseen on liitettävä kopio siitä yhdistyksen kokouspöytäkirjasta, jossa sopimuksen hakemisesta on päätetty. TE-keskus pyytää kustakin hakemuksesta lausunnon paikalliselta toimintaryhmältä ja alueelliselta ympäristökeskukselta. Toimintaryhmältä pyydetään lausuntoa tuen myöntämisen tarkoituksenmukaisuudesta paikallisen suunnitelman tavoitteiden kannalta ja ympäristökeskukselta sopimuksen tekemisen tarkoituksenmukaisuudesta luonnonvarojen kestävän käytön ja ympäristön tilan kannalta. Haettavan erityistukisopimuksen toimenpiteiden tulee tukea paikallisen leader-toimintaryhmän kehittämissuunnitelman tavoitteita ja haettavan sopimusalueen tulee sijaita toimintaryhmän kehittämissuunnitelman soveltamisalueella. Ohessa luettelo Leader-toimintaryhmistä toiminta-alueittain. Leader-toimintaryhmät toimialueittain: 1. Silmu ry rf Artjärvi, Askola, Lapinjärvi, Liljendal, Loviisa, Myrskylä, Mäntsälä, Pernaja, Pornainen, Porvoo, Pukkila, Ruotsinpyhtää, Sipoo 2. Pomoväst rf Hanko, Inkoo, Karjaa, Kirkkonummi, Pohja, Siuntio, Tammisaari 3. Ykkösakseli ry Halikko, Karjalohja, Karkkila, Kiikala, Kisko, Lohja, Muurla, Nummi-Pusula, Pertteli, Salo, Sammatti, Suomusjärvi, Vihti 4. I Samma Båt - Samassa venessä rf ry Dragsfjärd, Houtskari, Iniö, Kemiö, Korppoo, Kustavi, Merimasku, Nauvo, Parainen, Rymättylä, Särkisalo, Taivassalo, Velkua, Västanfjärd 5. Varsin Hyvä ry Askainen, Kaarina, Lemu, Lieto, Naantali, Nousiainen, Masku, Paimio, Piikkiö, Rusko, Sauvo, Turku, Vahto, Yläne 6. Varsinais-Suomen jokivarsikumppanit ry Alastaro, Aura, Koski Tl, Kuusjoki, Loimaa, Marttila, Mellilä, Oripää, Pöytyä, Somero, Tarvasjoki 7. Maaseudun kehittämisyhdistys Ravakka ry Eurajoki, Kodisjoki, Laitila, Lappi, Mietoinen, Mynämäki, Pyhäranta, Rauma, Uusikaupunki, Vehmaa 8. Pyhäjärviseudun Kehittämisyhdistys ry Eura, Kiukainen, Köyliö, Säkylä 9. Karhuseutu ry Harjavalta, Kokemäki, Luvia, Nakkila, Noormarkku, Pori, Ulvila 10. Aktiivinen Pohjois-Satakunta ry Honkajoki, Ikaalinen, Jämijärvi, Kankaanpää, Karvia, Kihniö, Kiikoinen, Lavia, Merikarvia, Parkano, Pomarkku, Siikainen, Suodenniemi 11. Emo ry Järvenpää, Hausjärvi, Hyvinkää, Kerava, Loppi, Nurmijärvi, Riihimäki, Tuusula, Vantaa 12. LounaPlussa ry Forssa, Humppila, Jokioinen, Tammela, Ypäjä 13. Linnaseutu ry Hattula, Hauho, Hämeenlinna, Janakkala, Kalvola, Lammi, Renko, Tuulos 14. Eteläisen Päijät-Hämeen toimintaryhmä ETPÄHÄ ry Hollola, Hämeenkoski, Kärkölä, Nastola, Orimattila 15. Päijät-Hämeen maaseudun kehittämisyhdistys ry Asikkala, Hartola, Heinola, Padasjoki, Pertunmaa, Sysmä 16. Pomoottori ry Juupajoki, Kuhmalahti, Luopioinen, Orivesi, Pälkäne 17. Pirkan Helmi ry Kylmäkoski, Toijala, Urjala, Valkeakoski, Viiala 18. Kantri ry Kangasala, Lempäälä, Nokia, Pirkkala, Tampere, Vesilahti, Ylöjärvi 19. Joutsenten reitti ry Huittinen, Hämeenkyrö, Mouhijärvi, Punkalaidun, Vammala, Vampula, Viljakkala, Äetsä
20. PoKo ry Kuru, Mänttä, Ruovesi, Vilppula, Virrat 21. Pohjois-Kymen Kasvu ry Elimäki, Iitti, Jaala, Kouvola, Kuusankoski, Valkeala 22. Kehittämisyhdistys SEPRA ry Anjalankoski, Hamina, Kotka, Miehikkälä, Pyhtää, Ruotsinpyhtää, Virolahti 23. Länsi-Saimaan kehittämisyhdistys ry Joutseno, Lappeenranta, Lemi, Luumäki, Savitaipale, Suomenniemi, Taipalsaari, Ylämaa 24. Etelä-Karjalan Kärki-LEADER ry Imatra, Parikkala, Rautjärvi, Ruokolahti 25. Veej'jakaja ry Haukivuori, Hirvensalmi, Kangasniemi, Mikkeli, Mäntyharju, Pieksämäki, Pieksänmaa, Puumala, Ristiina 26. RAJUPUSU LEADER ry Joroinen, Juva, Rantasalmi, Sulkava 27. Piällysmies ry Enonkoski, Heinävesi, Kerimäki, Punkaharju, Savonlinna, Savonranta 28. Maaseudun kehittämisyhdistys Mansikka ry Karttula, Leppävirta, Rautalampi, Suonenjoki, Tervo, Varkaus, Vesanto 29. Kehittämisyhdistys Kalakukko ry Juankoski, Kaavi, Kuopio, Nilsiä, Rautavaara, Siilinjärvi, Tuusniemi 30. Ylä-Savon Veturi ry Iisalmi, Keitele, Kiuruvesi, Lapinlahti, Maaninka, Pielavesi, Sonkajärvi, Varpaisjärvi, Vieremä 31. Maaseudun kehittämisyhdistys Keski-Karjalan Jetina ry Kesälahti, Kitee, Rääkkylä, Tohmajärvi 32. Joensuun seudun LEADER ry Eno, Joensuu, Kontiolahti, Liperi, Outokumpu, Polvijärvi, Pyhäselkä 33. Vaara-Karjalan LEADER ry Ilomantsi, Juuka, Lieksa, Nurmes, Valtimo 34. Vesuri-ryhmä ry Jämsä, Jämsänkoski, Keuruu, Korpilahti, Kuhmoinen, Multia, Petäjävesi, Uurainen 35. Maaseutukehitys ry Hankasalmi, Joutsa, Konnevesi, Leivonmäki, Luhanka, Toivakka 36. JyväsRiihi ry Jyväskylä, Jyväskylän mlk, Laukaa, Muurame 37. Maaseudun Kehittämisyhdistys Viisari ry Kannonkoski, Karstula, Kinnula, Kivijärvi, Kyyjärvi, Pihtipudas, Pylkönmäki, Saarijärvi, Viitasaari, Äänekoski 38. Kuusiokuntien kehittämisyhdistys ry Alavus, Kuortane, Lehtimäki, Soini, Töysä, Ähtäri 39. Seinäjoen Seudun Kehittämisyhdistys LIIVERI ry Ilmajoki, Jalasjärvi, Kurikka, Nurmo, Seinäjoki, Ylistaro 40. Suupohjan Kehittämisyhdistys ry Isojoki, Jurva, Karijoki, Kauhajoki, Teuva 41. Aisapari ry Alahärmä, Alajärvi, Evijärvi, Kauhava, Kortesjärvi, Lappajärvi, Lapua, Vimpeli, Ylihärmä 42. Studiefrämjandet i Österbotten r.f. Kaskinen, Kokkola, Korsnäs, Kristiinankaupunki, Kruunupyy, Luoto, Maalahti, Maksamaa, Mustasaari, Närpiö, Oravainen, Pedersöre, Pietarsaari, Uusikaarlepyy, Vaasa, Vöyri 43. YHYRES - Kyrönmaan kehittämisyhdistys ry Isokyrö, Laihia, Vähäkyrö 44. Pirityiset ry Halsua, Kaustinen, Lestijärvi, Perho, Toholampi, Ullava, Veteli 45. Rieska-LEADER ry Alavieska, Himanka, Kalajoki, Kannus, Kälviä, Lohtaja, Merijärvi, Oulainen, Sievi, Ylivieska 46. Keskipiste-LEADER ry Haapajärvi, Haapavesi, Kestilä, Kärsämäki, Nivala, Piippola, Pulkkila, Pyhäjärvi, Pyhäntä, Reisjärvi 47. Nouseva Rannikkoseutu ry Hailuoto, Liminka, Lumijoki, Pyhäjoki, Raahe, Rantsila, Ruukki, Siikajoki, Tyrnävä, Vihanti 48. Jokivarsien Moderni Maaseutuyhdistys JoMMa ry Haukipudas, Ii, Kempele, Kiiminki, Kuivaniemi, Muhos, Oulu, Pudasjärvi, Utajärvi, Yli-Ii, Ylikiiminki 49. Myötäle ry Kuusamo, Posio, Taivalkoski 50. Oulujärvi LEADER ry Kajaani, Paltamo, Puolanka, Vaala, Vuolijoki 51. Kainuun Naisyrittäjyys LEADER ry Hyrynsalmi, Kuhmo, Ristijärvi, Sotkamo, Suomussalmi 52. Peräpohjolan kehitys ry Kemi, Keminmaa, Ranua, Rovaniemi, Simo, Tervola 53. Outokaira Tuottamhan ry Pello, Tornio, Ylitornio 54. Kyläkulttuuria Tuntureitten Maassa ry Enontekiö, Kittilä, Kolari, Muonio 55. Pohjoisimman Lapin LEADER ry Inari, Kemijärvi, Pelkosenniemi, Salla, Savukoski, Sodankylä, Utsjoki