Opetussuunnitelma 2015 Metsäalan perustutkinto

Seinäjoen koulutuskuntayhtymä Koulutuskeskus Sedu Opetussuunnitelma 2015 Metsäalan perustutkinto Metsätalouden osaamisala, metsuri-metsäpalvelujen tuottaja Metsäenergian tuotannon osaamisala, metsäenergian tuottaja Hyväksytty Seinäjoen koulutuskuntayhtymän yhtymähallituksessa 14.9.2015, 109

Sisältö 1 Metsäalan kuvaus, arvoperusta, perustutkinnon tavoitteet ja tutkintokohtaiset terveydentilavaatimukset... 1 1.1 Metsäalan kuvaus... 1 1.2 Metsäalan arvoperusta... 2 1.3 Metsäalan perustutkinnon tavoitteet... 2 1.4 Tutkintokohtaiset terveydentilavaatimukset... 4 2 Metsäalan perustutkinto ja sen muodostuminen... 4 3 Tutkinnon osien suoritusjärjestys... 6 4 Ammatilliset tutkinnon osat... 8 4.1 Pakolliset tutkinnon osat... 8 4.1.1 Metsien hoito ja puunkorjuu, 30 osp, (100571)... 8 4.1.2 Orientoiva tutkinnon osa, 1,5 osp... 10 4.1.3 Metsänhoito- ja puunkorjuupalvelujen tuottaminen, 65 osp, (100586)... 11 4.1.4 Metsäenergiaraaka-aineen hankinta ja käyttö, 35 osp, (100570)... 14 4.1.5 Energiapuun korjuu, 50 osp, (100563)... 16 4.1.6 Turvetuotanto ja varastointi, 50 osp, (100594)... 18 4.2 Valinnaiset tutkinnon osat... 20 4.2.1 Erikoispuiden kaato- ja hoitopalvelut, 20 osp, (100587)... 20 4.2.2 Yrityksessä toimiminen, 15 osp, (100590)... 22 4.2.3 Metsäenergian hankinta, 20 osp, (100563)... 24 4.2.4 Turvetuotanto, 15 osp, (100569)... 25 4.2.5 Metsätraktoreiden käyttö, 15 osp, (100568)... 27 4.2.6 Hirsityöt ja sahatavaran valmistus, paikallisesti tarjottava, 5 osp, (100811029)... 29 5 Yhteiset tutkinnon osat... 30 5.1 Viestintä- ja vuorovaikutusosaaminen, 11 osp (101053)... 30 5.2 Matemaattis-luonnontieteellinen osaaminen, 9 osp (101054)... 59

5.3 Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen, 8 osp (101055)... 79 5.4 Sosiaalinen ja kulttuurinen osaaminen, 7 osp (101056)... 114 6 Vapaasti valittavat tutkinnon osat... 155 6.1 Arjen taidot, 2 osp, (100813021)... 155 6.2 Erä ja luonto, 2 osp, (100813022)... 156 6.3 Pienkoneiden korjaus, 2 osp, (10081 3023)... 157 6.4 Puukon valmistus, 2osp, (100813024)... 159 6.5 Ulkoilu- ja virkistysalueiden rakentaminen ja huolto, 2 osp, (100813025)... 161 7 Tutkintoa yksilöllisesti laajentavat tutkinnon osat... 163 8 Oma polku -toteutukset... 164 9 Opiskelijan arviointi... 165 9.1 Opiskelijan osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen... 166 9.2 Opiskelijan oppimisen arviointi... 167 9.3 Opiskelijan osaamisen arviointi... 168 9.4 Arviointi erityisopetuksessa... 170 9.5 Arviointi valmentavassa koulutuksessa... 170 9.6 Maahanmuuttajien arviointi... 171 10 Työturvallisuus... 171 Lähteet... 172 Liitteet... 172

1 Metsäalan kuvaus, arvoperusta, perustutkinnon tavoitteet ja tutkintokohtaiset terveydentilavaatimukset 1.1 Metsäalan kuvaus Metsät ovat osa suomalaista identiteettiä. Ne ovat satojen vuosien ajan auttaneet pitämään maaseudun asuttuna sekä työllistäneet maamme väestöä. Metsät ovat myös olleet monien taiteilijoiden innoituksen lähteenä. Metsillä ja puilla on ollut aina tärkeä merkitys suomalaisten vanhoissa uskonnoissa ja uskomuksissa. Tämä seikka lienee osaltaan syynä siihen, että suomalaisten suhde metsiin on vieläkin läheinen ja lämmin. Suomen talous nojaa edelleen, toimintaympäristön rajuista muutoksista huolimatta vahvasti metsätalouteen ja metsäteollisuuteen. Maamme nettovientituloista yli kolmannes tulee metsä-teollisuudesta. Osuus on suurempi kuin missään muussa maassa. Jos lukuun sisällytetään koko metsäklusterin kokonaisnettoviennin arvo, kohoaa prosenttiosuus jo lähelle 50 prosenttia Suomen kokonaisviennistä. Metsäteollisuuden tuotannon arvo on yli 20 miljardia euroa. Vaikka metsää hyödyntävä tuotanto on kasvanut monikymmenkertaiseksi, metsää on enemmän kuin koskaan ja sen kasvu on suurempi kuin koskaan. Sen vuoksi kotimaisen puun käyttöä voidaan lisätä kestävästi yli 10 miljoonalla kuutiometrillä. Suomi elää edelleenkin metsästä. Metsäklusterilla tarkoitetaan metsätalouden, metsäteollisuuden, alan kone ja laitevalmistajien, metsäteollisuuden kemikaaleja valmistavien yritysten, automaatioyritysten, pakkausteollisuuden, graafisen teollisuuden, energiayritysten, logistiikka- ja konsulttiyritysten sekä niihin liittyvän koulutuksen ja tutkimuksen muodostamaa osaamiskeskittymää. Metsäteollisuuden koneiden ja laitteiden ohella metsäkoneiden valmistuksesta ja koneellisesta tavaralajimenetelmään perustuvasta puunkorjuusta on muodostunut yksi maamme huipputeknologian käyntikorteista maailmalla. Suomalaiset valmistavat esimerkiksi suurimman osan maailman puun-korjuukoneista ja muutkin metsäalan yrityksemme ovat teknologiajohtajia maailmalla. Metsäala on se metsäklusterin osa, jonka tavoitteena on kestävä hyvinvointi monimuotoisista metsistä. Se sisältää maamme tärkeimmän luonnonvaran, metsän, kestävän hoidon ja käytön. Nyt voimia yhdistetään huippuosaamisen keskittymäksi, jossa ovat mukana johtavat metsäteollisuusyritykset, kone- ja laitevalmistajat sekä alan yliopistot, oppilaitokset sekä tutkimuslaitokset. Metsäklusterin työpaikkoja on koko maassa noin 200 000 ja metsäteollisuudessa työskentelee noin 80 000 henkilöä. Metsäalalla työskentelevien määrä on noin 25 000. Metsäalan tyypillisiä ammatteja ovat metsäkoneenkuljettajat, metsurit, metsäkoneasentajat, puutavara-autonkuljettajat, metsäpalveluyrittäjät, metsänparannuskoneenkuljettajat, bioenergia-alan työntekijät (ml. turvekoneiden kuljettajat), taimitarhatyöntekijät ja metsäalan esimiestehtävissä toimivat metsätalousinsinöörit ja metsänhoitajat. Eri selvitysten mukaan metsäkoneenkuljettajia, metsureita ja puutavara-autonkuljettajia sekä bioenergia-alan työntekijöitä tarvitaan lähitulevaisuudessa yhä kasvava määrä. 1

1.2 Metsäalan arvoperusta Metsän ja puun arvostus kasvaa tulevaisuudessa, koska maailma kiinnittää kasvavaa huomiota ympäristöön ja kulutettavien raaka-aineiden uusiutuvuuteen. Kierrätettävä ja uusiutuva puu sitoo hiiltä ja jarruttaa ilmaston muutosta. Puu on tulevaisuudessa entistä arvokkaampi raaka-aine, joka kannattaa käyttää tarkasti ja jonka jalostusarvoa voidaan edelleen nostaa, sillä puu muuntuu yllättävän moneksi. Puu ja metsät tarjoavat myös tulevaisuudessa virkistystä, luonnonarvoja, työtä ja toimeentuloa meille kaikille. 1.3 Metsäalan perustutkinnon tavoitteet Linkki: https://eperusteet.opintopolku.fi/#/fi/esitys/97333/ops/sisalto/105862 Metsäalan perustutkinnon suorittaneella on laaja-alaiset ammatilliset perusvalmiudet metsä-alan eri tehtäviin sekä jatko-opintoihin. Lisäksi hänellä on erikoistuneempi osaaminen ja työ-elämän edellyttämä ammattitaito yhdellä tutkinnon osa-alueella siten, että tutkinnon suorittanut voi sijoittua työelämään, suoriutua alansa vaihtelevista tehtävistä myös muuttuvissa oloissa sekä kehittää ammattitaitoaan läpi elämän. Metsäalan perustutkinnon suorittaneella on monipuolinen ammattitaito ja hän kehittää sitä jatkuvasti. Metsäalan ammattilainen on luotettava, laatutietoinen, oma-aloitteinen sekä asiakaspalveluja yhteistyöhenkinen. Metsäalan ammattilainen osaa soveltaa oppimiaan taitoja ja tietoja vaihtelevissa työelämän tilanteissa. Hän pystyy näkemään työnsä osana suurempia tehtäväkokonaisuuksia ja pystyy ottamaan huomioon omassa työssään lähialojen ammattilaisten tehtävät. Metsäalan ammattilainen tekee työnsä metsälainsäädännön sekä metsänhoito-, puun- ja metsäenergian hankintaohjeiden mukaisesti. Hän työskentelee metsässä kestävän metsätalouden periaatteita noudattaen. Hän osaa suunnitella työnsä, osaa tehdä työmenekki- ja kustannuslaskelmia sekä osaa esitellä ja arvioida omaa työtään. Metsäalan ammattilaisen on osattava lukea sekä metsänhoitoon että puunhankintaan liittyviä suunnitelmia. Hänellä on metsäalalla vaadittavat hyvät motoriset valmiudet. Hän ottaa huomioon työssään muun muassa kestävän kehityksen tavoitteet, joista ympäristöasiat ovat tärkeimpiä. Metsäalan ammattilainen osaa toimia erilaisissa vuorovaikutustilanteissa yhteistyö-kykyisesti sekä osaa ilmaista näkökantojaan selkeästi ja luottamusta herättäen. Metsäalan ammattilainen noudattaa ja ylläpitää turvallisia työmenetelmiä ja työtapoja sekä oikeaa asennetta arvostavaa työturvallisuuskulttuuria, joka sisältää työn turvallisuutta sekä terveyttä ja työkykyä edistävien toimien huomioonottamista. Metsäalan ammattilainen osaa ottaa työssään huomioon ympäristölainsäädännön muutokset. Hän kykenee vastaamaan asiakkaan tai metsänomistajan kysymyksiin esimerkiksi metsien uudistamismenetelmien tai erilaisten hakkuutapojen ympäristövaikutuksista. 2

Metsäalalla toimiva ammattilainen osaa myös käyttää työssään tarvittavaa tietotekniikkaa. Hän hallitsee myös yrittämisen perusvalmiudet. Kansainvälisen metsäalan ammattilaisen taitoja ovat kansainvälisissä tehtävissä vaadittava vieraan kielentaito, kohdemaan kulttuurin ymmärtäminen, palvelualttius ja erilaisiin oloihin mukautuminen. Metsätalouden osaamisalan suorittanut metsuri-metsäpalvelujen tuottaja osaa tehdä metsänhoidon ja puunkorjuun manuaalisia töitä tai metsäluontoon, esimerkiksi luontomatkailuun liittyviä töitä. Metsänhoitoon ja puunkorjuuseen erikoistunut metsätalouden ammattilainen osaa uudistaa metsää manuaalisesti kylvämällä ja istuttamalla. Hän osaa määrittää taimikoiden ja kasvatusmetsien harvennustarpeet metsäsuunnitelman avulla. Lisäksi hän osaa raivata, perata ja harventaa puustoa metsänhoito-ohjeiden mukaisesti. Hän osaa myös mitata sekä pysty- että hakattua puuta. Metsuri-metsäpalvelujen tuottaja osaa käyttää metsäalan perustyövälineitä, oikeita työtapoja ja viljelymateriaaleja. Metsäpalvelujen tuottamiseen erikoistunut metsätalouden ammattilainen voi suuntautua luonto- ja ympäristörakentamiseen, metsiin liittyvien matkailupalvelujen tuottamiseen tai metsien monikäytön osaajaksi. Hänellä on myös edellytykset kehittää itseään ja suorittaa ammattitutkinto työkokemusta saatuaan. Lisäksi ammatillisen peruskoulutuksen tavoitteena on antaa opiskelijalle valmiuksia yrittäjyyteen. Koulutuksen tavoitteena on myös tukea opiskelijoiden kehitystä hyviksi ja tasapainoisiksi ihmisiksi ja yhteiskunnan jäseniksi sekä antaa opiskelijoille jatko-opintovalmiuksien, ammatillisen kehittymisen, harrastusten sekä persoonallisuuden monipuolisen kehittämisen kannalta tarpeellisia tietoja ja taitoja. (L630/1998, 5 (muutos 787/2014 )). Elinikäisen oppimisen avaintaidot sisältyvät ammatillisten tutkinnon osien ammattitaitovaatimuksiin ja yhteisten tutkinnon osien osaamistavoitteisiin sekä niiden arviointikriteereihin. Avaintaitojen tavoitteena on tukea sellaisen osaamisen kehittymistä, jota tarvitaan jatkuvassa oppimisessa, työelämän tilanteissa selviytymisessä ja tulevaisuuden uusissa haasteissa. Metsäenergian tuotannon osaamisalan suorittanut metsäenergian tuottaja osaa suunnitella, korjata ja varastoida suuntautumisensa mukaisesti energiapuuta tai turve-energiaa. Hän osaa tehdä energiapuun korjuussa tai turvetuotannossa käytettävien koneiden huolto- ja kunnossapitotyöt. Hän osaa toimia kestävän kehityksen periaatteiden sekä yrityksen laatu- ja toimintajärjestelmän mukaisesti. Turvetuotantoon suuntautunut metsäenergian tuottaja osaa tehdä myös turvetuotantoalueen kunnostustyöt sekä valmistella tuotantoalueen jälkikäyttöön. Metsäenergian tuottajan osaamisalan suorittaneella on edellytykset kehittää itseään ja suorittaa ammattitutkinto työkokemusta saatuaan. Lisäksi ammatillisen peruskoulutuksen tavoitteena on antaa opiskelijalle valmiuksia yrittäjyyteen. Koulutuksen tavoitteena on myös tukea opiskelijoiden kehitystä hyviksi ja tasapainoisiksi ihmisiksi ja yhteiskunnan jäseniksi sekä antaa opiskelijoille jatko-opintovalmiuksien, ammatillisen kehittymisen, harrastusten sekä persoonallisuuden monipuolisen kehittämisen kannalta tarpeellisia tietoja ja 3

taitoja. (L630/1998, 5 (muutos 787/2014 )). Elinikäisen oppimisen avaintaidot sisältyvät ammatillisten tutkinnon osien ammattitaitovaatimuksiin ja yhteisten tutkinnon osien osaamistavoitteisiin sekä niiden arviointikriteereihin. Avaintaitojen tavoitteena on tukea sellaisen osaamisen kehittymistä, jota tarvitaan jatkuvassa oppimisessa, työelämän tilanteissa selviytymisessä ja tulevaisuuden uusissa haasteissa. 1.4 Tutkintokohtaiset terveydentilavaatimukset Tutkintokohtaisista terveydentilavaatimuksista määrätään Opetushallituksen määräyksessä Opiskelijan terveydentilaa koskevat vaatimukset ammatillisessa peruskoulutuksessa ja näyttötutkintoon valmistavassa koulutuksessa ammatillisissa perustutkinnoissa (91/011/2014). Opiskelijaksi hakeutuvan terveydentilaan tai toiminta-kykyyn liittyvä seikka ei saa olla esteenä opiskelijaksi ottamiselle. Opiskelijaksi ei kuitenkaan voida ottaa sitä, joka ei ole terveydentilaltaan tai toimintakyvyltään kykenevä opintoihin liittyviin käytännön tehtäviin tai työssäoppimiseen, jos valtioneuvoston asetuksessa (1032/2011, muutettu 799/2014) määritellyissä tekniikan ja liikenteen alan sekä oheisissa luonnonvara- ja ympäristöalan perustutkinnoissa opintoihin liittyvät turvallisuusvaatimukset sitä edellyttävät ja jos estettä ei voida kohtuullisin toimin poistaa. Metsäenergian tuotannon osaamisala rinnastetaan metsäkoneenkuljetuksen osaamisalaan ja koulutuksessa edellytetään henkilöltä käytännön tehtäviin ja työssäoppimisen aiheuttamaan kuormitukseen nähden riittävää fyysistä ja psyykkistä toimintakykyä. Henkilön terveydentilan tai toimintakyvyn osalta tulee arvioida mahdollisten sairauksien aiheuttamat rajoitteet ja sairauksien yksilöllinen hoitotilanne. Opiskelijaksi ottamisen esteenä voi olla: Insuliinihoitoinen diabetes, epilepsia tai muut tasapainoelimistön sairaudet ja toimintahäiriöt. Sellainen näön tai kuulon heikkous, jota ei voida korjata apuvälineillä. Sydän- ja verenkiertoelinten sairaus. Fyysisen kuormituksen sietoa ja ulkotyössä selviytymistä rajoittava hengityselinten sairaus. Tuki- ja liikuntaelimistön sairaus. Munuaissairaudet. Psyykkinen sairaus, joka estää käytännön tehtäviin tai työssäoppimiseen osallistumisen. Päihteiden ongelmakäyttö tai päihderiippuvuus. 2 Metsäalan perustutkinto ja sen muodostuminen Linkki ammatillisen perustutkinnon perusteet, Metsäalan perustutkinto 2014: http://www.oph.fi/download/162884_metsaalan_pt_01082015.pdf Tutkinnon osiin sisältyy työssäoppimista vähintään 30 osp. METSÄALAN PERUSTUTKINTO Tutkinnon muodostuminen ammatillisessa peruskoulutuksessa, 180 osaamispistettä Ammatilliset tutkinnon osat, 135 osp 4

Pakollinen tutkinnon osa, 30 osp Metsien hoito ja puunkorjuu, 30 osp (Orientoiva tutkinnon osa, 1,5 osp sisältyy edelliseen) Metsätalouden osaamisalan, metsuri-metsäpalvelujen tuottaja, pakollinen tutkinnon osa, 65 osp Metsänhoito- ja puunkorjuupalvelujen tuottaminen, 65 osp Valinnaisista tutkinnon osista valitaan lisäksi 40 osp Metsäenergian tuotannon osaamisala, metsäenergian tuottaja, pakolliset tutkinnon osat, 85 osp Metsäenergiaraaka-aineen hankinta ja käyttö, 35 osp Lisäksi valitaan toinen tutkinnon osa seuraavista kohdista: Energiapuun korjuu, 50 osp TAI Turvetuotanto ja varastointi 50 osp Valinnaisista tutkinnon osista valitaan lisäksi 20 osp Valinnaiset tutkinnon osat Erikoispuiden kaato- ja hoitopalvelut, 20 osp Yrityksessä toimiminen, 15 osp Metsäenergian hankinta, 20 osp, Metsätraktoreiden käyttö, 15 osp Turvetuotanto, 15 osp Hirsityöt ja sahatavaran valmistus, 5 osp, (Paikallisesti tarjottava tutkinnon osa) Tutkinnon osa ammatillisesta perustutkinnosta, 10 15 osp Tutkinnon osa ammattitutkinnosta tai erikoisammattitutkinnosta * Tutkinnon osa ammattikorkeakouluopinnoista* Tutkinnon osa vapaasti valittavista tutkinnon osista, 5-15 osp * Tämän valinnaisen tutkinnon osan laajuudeksi lasketaan 15 osp. Yhteiset tutkinnon osat, 35 osp Pakolliset Valinnaiset Viestintä- ja vuorovaikutusosaaminen, 11 osp 8 osp 3 osp Äidinkieli Toinen kotimainen kieli, ruotsi Vieraat kielet 3.2 Matemaattis-luonnontieteellinen osaaminen, 9 osp 6 osp 3 osp Matematiikka Fysiikka ja kemia Tieto- ja viestintätekniikka sekä sen hyödyntäminen Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen, 8 osp 5 osp 3 osp 5 1 2 3 2 1 2 0 1 1 1 1 Yhteiskuntataidot Työelämätaidot Yrittäjyys ja yritystoiminta Työkyvyn ylläpitäminen, liikunta ja terveystieto Sosiaalinen ja kulttuurinen osaaminen, 7 osp 1 1 1 2 0 1 1 1 7 osp 5

Kulttuurien tuntemus Taide ja kulttuuri Etiikka Psykologia Ympäristöosaaminen Tieto- ja viestintätekniikka sekä sen hyödyntäminen Työkyvyn ylläpitäminen, liikunta ja terveystieto Vapaasti valittavat tutkinnon osat, 10 osp 2 2 2 2 2 1 2 19 osp 16 osp Ammattitaitoa syventäviä tai laajentavia ammatillisia tutkinnon osia Paikallisiin ammattitaitovaatimuksiin tai osaamistavoitteisiin perustuvia tutkinnon osia Arjen taidot, 2 osp Luonto ja erä, 2 osp Pienkoneiden korjaus, 2 osp Puukon valmistaminen, 2 osp Virkistysalueiden rakentaminen ja huolto, 2 osp Yhteisiä tutkinnon osia tai lukio-opintoja Jatko-opintovalmiuksia tai ammatillista kehittymistä tukevia opintoja Työkokemuksen kautta hankittuun osaamiseen perustuvia yksilöllisiä tutkinnon osia Tutkintoa yksilöllisesti laajentavat tutkinnon osat (>180 osp) Opiskelija voi yksilöllisesti sisällyttää perustutkintoonsa enemmän tutkinnon osia, jos se on tarpeellista työelämän ajankohtaisten tai paikallisten ammattitaitovaatimusten tai opiskelijan ammattitaidon syventämisen kannalta. 3 Tutkinnon osien suoritusjärjestys Metsätalouden osaamisala, Ähtäri 2015 LUKUVUOSI 1 MOD1 MOD2 MOD3 MOD4 Metsien hoito ja puunkorjuu, 30, 14 osp Metsänhoito- ja puunkorjuupalveluiden tuottaminen, 65 (Lähikuljetus) 1 osp Metsien hoito ja puunkorjuu, 30, 6 osp Metsänhoito- ja puunkorjuupalveluiden tuottaminen, 65 (Lähikuljetus) 2 osp Yhteiset tutkinnon osat, 35, 5 osp Vapaasti valittavat tutkinnon osat, 10, 2 osp LUKUVUOSI 2 Metsien hoito ja puunkorjuu, 30, 4 osp Metsänhoito- ja puunkorjuupalveluiden tuottaminen, 65 (Lähikuljetus) 2 osp Yhteiset tutkinnon osat, 35, 7 osp Vapaasti valittavat tutkinnon osat, 10, 2 osp Metsien hoito ja puunkorjuu, 30, 6 osp Metsänhoito- ja puunkorjuupalveluiden tuottaminen, 60 (Metsänhoitotyöt), 3 osp Sis. To 3 osp, Aon Yhteiset tutkinnon osat, 35, 6 osp MOD5 MOD7 MOD8 MOD6 Metsänhoito- ja puunkorjuupalveluiden tuottaminen, 3 osp Valinnainen ammatillinen tutkinnon osa, 5 osp Metsänhoito- ja puunkorjuupalveluiden tuottaminen, 65, 3 osp Valinnainen ammatillinen tutkinnon osa, 5 osp Metsänhoito- ja puunkorjuupalveluiden tuottaminen, 65, 10 osp Valinnainen ammatillinen tutkinnon osa, 3 osp Metsänhoito- ja puunkorjuupalveluiden tuottaminen, 65, 6 osp Valinnainen ammatillinen tutkinnon osa, 9 osp 6

Yhteiset tutkinnon osat, 35, 7 osp Yhteiset tutkinnon osat, 35, 7 osp LUKUVUOSI 3 Vapaasti valittavat tutkinnon osat, 10, 2 osp Sis.To 6 osp MOD9 MOD10 MOD11 MOD12 Metsänhoito- ja puunkorjuupalveluiden tuottaminen, 65, 5 osp Valinnainen ammatillinen tutkinnon osa, Aon, 8 osp Vapaasti valittavat tutkinnon osat, 10, 2 osp Metsänhoito- ja puunkorjuupalveluiden tuottaminen, 65, 12 osp Sis. To 12 osp Valinnainen ammatillinen tutkinnon osa, Aon, 3 osp Metsänhoito- ja puunkorjuupalveluiden tuottaminen, 65, Aon, 6 osp Valinnainen ammatillinen tutkinnon osa, Aon, 7 osp Vapaasti valittavat tutkinnon osat, 10, 2 osp Metsänhoito- ja puunkorjuupalveluiden tuottaminen, 65, 12 osp Sis. To. 12 osp Yhteiset tutkinnon osat, 35, 3 osp Metsäenergian tuotannon osaamisala, Ähtäri 2015 LUKUVUOSI 1 MOD1 MOD2 MOD3 MOD4 Metsien hoito ja puunkorjuu, 30, 14 osp Metsäenergiaraaka-aineen hankinta ja käyttö, 35 (Lähikuljetus) 1 osp Metsien hoito ja puunkorjuu, 30, 6 osp Metsäenergiaraaka-aineen hankinta ja käyttö, 35 (Lähikuljetus), 2 osp Yhteiset tutkinnon osat, 35, 5 osp Vapaasti valittavat tutkinnon osat, 10, 2 osp LUKUVUOSI 2 Metsien hoito ja puunkorjuu, 30, 4 osp Metsäenergiaraaka-aineen hankinta ja käyttö, 35 (Lähikuljetus), 2 osp Yhteiset tutkinnon osat, 35, 7 osp Vapaasti valittavat tutkinnon osat, 10, 2 osp Metsien hoito ja puunkorjuu, 30, Aon, 6 osp Metsäenergiaraaka-aineen hankinta ja käyttö, 35 (Metsänhoitotyöt), 3 osp Sis.To 3 osp Yhteiset tutkinnon osat, 35, 6 osp MOD5 MOD7 MOD8 MOD6 Metsäenergiaraaka-aineen hankinta ja käyttö, 35, 3 osp Valinnainen ammatillinen tutkinnon osa, 5 osp Yhteiset tutkinnon osat, 35, 7 osp Metsäenergiaraaka-aineen hankinta ja käyttö, 35, 8 osp Yhteiset tutkinnon osat, 35, 7 osp Metsäenergiaraaka-aineen hankinta ja käyttö, 35, 6 osp Valinnainen ammatillinen tutkinnon osa, 5 osp Vapaasti valittavat tutkinnon osat, 10, 4 osp LUKUVUOSI 3 Metsäenergiaraaka-aineen hankinta ja käyttö, 35, Aon Valinnainen ammatillinen tutkinnon osa, 5 osp MOD9 MOD10 MOD11 MOD12 Energiapuun korjuu, 50, 8 osp Valinnainen ammatillinen tutkinnon osa, 5 osp Vapaasti valittavat tutkinnon osat, 10, 2 osp Energiapuun korjuu, 50, 15 osp Energiapuun korjuu, 50, 15 osp Sis.To 15 osp Energiapuun korjuu, 50, Aon Sis.To 12 osp Yhteiset tutkinnon osat, 35, 3 osp 7

4 Ammatilliset tutkinnon osat 4.1 Pakolliset tutkinnon osat 4.1.1 Metsien hoito ja puunkorjuu, 30 osp, (100571) Ammattitaitovaatimukset Arviointi Osaamisen arvioinnin kohteet Perustutkinnon perusteiden mukaisesti opiskelija osaa suunnitella toteuttamiskelpoisen leimikon mitata ja arvioida puuston suunnitella ja tehdä metsänhoitotöitä käyttäen niissä yleisesti käytettäviä koneita, laitteita ja välineitä tekee metsänhoitoon liittyvät kasvinsuojelutyöt noudattaen kasvinsuojeluaineiden käyttöä koskevaa lainsäädäntöä o opiskelijalla tai tutkinnon suorittajalla on ajantasaisen kasvinsuojeluainelainsäädännön mukainen tutkinto hoitaa taimikoita ja kunnostaa nuoria kasvatusmetsiä valmistaa manuaalisesti puutavaraa kunnostaa ja huoltaa metsänhoidon ja puunkorjuun työvälineitä sekä varusteita määrittää kasvupaikkatyypit, kehitysluokat, opaskasvit ja tärkeimmät kotimaiset puulajit määrittää metsäalan toimijat, toimintaympäristön ja toiminnan periaatteet käyttää henkilökohtaisia suojaimia, ottaa huomioon työturvallisuusnäkökohdat ja ylläpitää työkykyä ottaa työssään huomioon toiminnan turvallisuuden ja vastuullisuuden o tiedollisesti ja taidollisesti EA1 vastaavat taidot Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen Mikäli opiskelijalla on ammattitaitovaatimuksissa edellytettyä osaamista, hän voi hakea osaamisen tunnustamista ja tunnistamista Ammattitaitovaatimuksia vastaava osaaminen tunnistetaan ja tunnustetaan. Oppimisen arviointi Opiskelija tekee metsänviljelyn-, taimikonhoidon-, manuaalisen hakkuun-, leimikonsuunnittelun- ja puutavaran mittauksen harjoitustöitä, joiden yhteydessä oppimista arvioidaan. Metsänhoidon perusteiden, puuston mittauksen ja arvioinnin taitojen kehittymistä arvioidaan maastotehtävillä ja kirjallisilla kokeilla. Opiskelija arvioi omaa oppimistaan jokaisen ammattitaitoon liittyvän kokonaisuuden yhteydessä. Arvioinnista annetaan palautetta suullisesti ja kirjallisesti. Osaamisen arviointi Osaaminen arvioidaan näytössä, jossa opiskelija suunnittelee puunkorjuuleimikon. Arviointia täydennetään tiedolla, joka kertyy opiskelun yhteydessä taimikonhoidon, uudistamistöiden ja puutavaran hakkuun työnäytteistä. Työssäoppimisjaksolla arvioidaan metsänuudistamistöiden osaamista ja työelämätaitoja. Osaaminen arvioidaan arviointiasteikolla kiitettävä 3, hyvä 2, tyydyttävä 1. Arviointikriteerit määritellään perustutkinnon perusteissa. Työprosessin hallinta: puuston mittaus ja arviointi metsänhoitotöiden tekeminen kasvinsuojelumenetelmien ja -aineiden valinta ja käyttäminen 8

leimikon ja puunkorjuun suunnittelu metsämarjojen ja sienten tunnistaminen metsäluonnon arvokkaiden elinympäristöjen huomioon ottaminen, kestävä kehitys oman työn arviointi, päätösten teko, aktiivinen kansalaisuus, estetiikan huomioiminen, aloitekyky Työmenetelmien, välineiden ja materiaalien hallinta: turvallisten ja ergonomisten työmenetelmien hallinta Työn perustana olevan tiedon hallinta: metsän luontainen kehitys, metsätyyppien ja opaskasvien tunnistus, arvokkaiden elinympäristöjen piirteiden ja ilmentäjäkasvien tunnistus, puulajivalinta puuston kehitysluokkien ja niiden metsänhoidollisten tavoitteiden tunnistaminen metsätalouden ja puutavaran jalostamisen työnantajat ja toiminnat leimikon ja puunkorjuun suunnittelun lähtökohdat puukauppa metsäluonnonhoidon vaatimukset huomioiva metsien käsittely, riistan elinympäristöjen huomioiminen Elinikäisen oppimisen avaintaidot: Terveys, turvallisuus ja toimintakyky, ensiapu, vuorovaikutus ja yhteistyö Ammattitaidon osoittamistavat Opiskelija osoittaa osaamisensa ammattiosaamisen näytössä, jossa hän suunnittelee puunkorjuuleimikon. Lisäksi opiskelija viljelee uudistuskohteen ja tekee harvennushakkuuta valmistaen puutavaraa. Näyttö tehdään oppilaitoksen opetusmetsässä tai muulla käytännön metsäkohteella. Ammattitaito osoitetaan lisäksi tarvittaessa arvioimalla seuraavia käytännön työtehtäviä, joita tehdään opiskelun yhteydessä tai työssäoppimisjaksolla: o taimikonhoitotyö o puutavaran valmistus harvennushakkuukohteella o uudistuskohteen viljely Oppimisympäristöt opetusmetsä ja muut metsäalueet oppilaitoksen tilat ja oppimisympäristöt retkeilykohteet, tapahtumat, messut, näyttelyt metsäalan yritykset ja organisaatiot muut tutkinnon osaan soveltuvat oppimisympäristöt Oppimismenetelmät harjoitustyöt ja työtehtävät opetusmetsässä: taimikonhoito, metsänviljely tilaustyönä tehtävä puunkorjuun projekti, jossa suunnitellaan leimikko, valmistetaan puutavaraa, tehdään lähikuljetus ja mitataan puutavara työssäoppiminen metsänhoitotöissä (3 osp) itsenäinen opiskelu tiimioppiminen tutustumiskäynnit; yritysvierailut, opintomatkat, tapahtumien järjestäminen ja tapahtumiin osallistuminen opettajan ohjaus ja valmennus Oppimisen ohjaaminen Opettaja vastaa tutkinnon osan toteutuksen ja arvioinnin esittelystä ja tukee opiskelijan oppimista. Muut elinikäisen oppimisen avaintaidot Metsänhoito- ja puunkorjuutöiden suunnittelun ja toteutuksen opiskelussa huomioidaan hyvän metsänhoidon suosituksissa esiin tulevat esteettiset näkökohdat. 9

Metsänhoito- ja puunkorjuutöiden osaaminen edellyttää riittäviä viestintätaitoja. Opiskeluun sisältyy harjoituksia, joilla opiskelija harjaantuu kommunikoimaan asiakkaiden ja työnantajan kanssa. Opiskeluun sisältyy osia, joissa sovelletaan tutkinnon osaan liittyviä matematiikan- ja luonnontieteiden perusteita. Tehtävien ja raporttien teossa harjoitellaan tietoteknisten apuvälineiden käyttöä. Yrittäjyys Tutustutaan eri toimijoihin metsä- ja puunkorjuualalla. Tutustutaan eri työlajien hinnoitteluperusteisiin ja laatuvaatimuksiin sekä asiakaslähtöiseen toimintaan 2 osp Kestävä kehitys Tutkinnon osan kaikilla osa-alueilla otetaan huomioon metsien sosiaalinen -, kulttuurinen -, taloudellinen - ja ekologinen kestävyys hyvän metsänhoidon suositusten mukaisesti. Liikenneturvallisuus Liikennekasvatus integroidaan tutkinnon osan opintoihin. Turvallisuusriskit kartoitetaan: Työmaille siirtymiset Harjoitustyömaiden ulkopuolisille aiheutuvat vaarat Integrointi yhteisiin tutkinnon osiin Tutkinnon osan sijoittuminen tutkinnon toteutuksessa Huolehditaan työmaitten varoitusmerkinnöistä Matematiikka integroidaan soveltuvin osin puuston mittaukseen ja arviointiin (1 osp) sekä puutavaran mittaukseen (1osp) Toteutus ensimmäisen vuoden 1 4 jaksojen aikana 4.1.2 Orientoiva tutkinnon osa, 1,5 osp Osaamistavoitteet Arviointi Opiskelija motivoituu ja sitoutuu opiskeluunsa tuntee perustutkintonsa opetussuunnitelman rakenteen ja sen vaatimat ammattitaitovaatimukset ja osaamistavoitteet tuntee ammattialansa toimintaympäristön osallistuu FOKUS-opiskelijakunnan ja opiskelijafoorumien toimintaan sekä toimii opiskeluryhmässään hallitsee some-käyttäytymisen tuntee opiskelupaikkakunnan vapaa-ajan mahdollisuudet tuntee opiskelun valinnan mahdollisuudet (Oma polku, tutortoiminta, ammattiosaajan työkykypassi, NY-toiminta, osuuskuntatoiminta) tekee lähtötasotestit (luki ja matematiikka) tuntee erilaiset oppimistyylit perehtyy työkyvyn ylläpitämiseen huomioi opetuspisteen turvallisuuteen liittyvät asiat. Oppimisen arviointi Osa-alueen oppiminen tapahtuu ammatillisen tutkinnon osan yhteydessä. Suullisella tai kirjallisella palautteella tuetaan ja motivoidaan opiskelijaa. Oppimisen eteneminen kirjataan henkilökohtaiseen opiskelusuunnitelmaan. Numeerista arviointia ei käytetä. Osaamisen arviointi Opiskelija osoittaa hallitsevansa osa-alueen osaamistavoitteet. Osaamisen arvioinnin kohteet Osaaminen arvioidaan arvosanalla hyväksytty (H). opiskeluun motivoituminen ja sitoutuminen perustutkinnon opetussuunnitelman rakenteen ja sen vaatimien ammattitaitovaatimuksien ja osaamistavoitteiden tunteminen ammattialansa toimintaympäristön tunteminen 10

Osaamisen osoittamistavat FOKUS-opiskelijakunnan ja opiskelijafoorumien toimintaan osallistuminen ja opiskeluryhmässä toimiminen some-käyttäytymisen hallinta opiskelupaikkakunnan vapaa-ajan mahdollisuuksien tunteminen opiskelun valinnan mahdollisuuksien tunteminen (Oma polku, tutortoiminta, ammattiosaajan työkykypassi, NY-toiminta, osuuskuntatoiminta) lähtötasotestien (luki ja matematiikka) tekeminen erilaisten oppimistyylien tunteminen työkyvyn ylläpitämiseen perehtyminen opetuspisteen turvallisuuteen liittyvien asioiden huomioiminen Opiskelija osoittaa osaamisensa suullisesti, kirjallisesti ja/tai kuvallisesti sekä arvioi myös itse osaamistaan (ks. arvioinnin kohteet). Oppimisympäristöt Oppimisympäristöt oppilaitoksen tilat ja oppimisympäristöt NY-leiritoiminta? Oppimismenetelmät opettajan ohjaus ja valmennus itsenäinen oppiminen tiimioppiminen virtuaalioppiminen tutustuminen opetuspisteeseen ja opiskelupaikkakuntaan tutustumiskäynnit oppimisvalmiustestit Oppimisen ohjaaminen Opettajat vastaavat tutkinnon osan osaamistavoitteiden, toteutuksen ja arvioinnin esittelystä opiskelijalle. Opettajat ohjaavat ja tukevat opiskelijan oppimista. Elinikäisen oppimisen Oppiminen ja ongelmanratkaisu avaintaidot Vuorovaikutus ja yhteistyö Ammattietiikka Terveys, turvallisuus ja toimintakyky Aloitekyky ja yrittäjyys Kestävä kehitys Estetiikka Viestintä ja mediaosaaminen Matematiikka ja luonnontieteet Teknologia ja tietotekniikka Aktiivinen kansalaisuus ja eri kulttuurit Yrittäjyys Opiskelija toimii oma-aloitteisesti ja yrittäjämäisesti. Kansainvälisyys Kestävä kehitys Liikenneturvallisuus Integrointi ammatillisiin tutkinnon osiin Osa-alueen sijoittuminen tutkinnon toteutuksessa Opiskelija tuntee kansainvälistymisen mahdollisuudet ja toimii asiallisesti eri kulttuureja edustavien ihmisten kanssa. Opiskelija toimii kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti. Opiskelija ottaa huomioon oppimisympäristönsä ja toimii liikenneturvallisuuden vaatimusten mukaisesti. Orientoiva tutkinnon osa sisältyy ensimmäiseen ammatilliseen tutkinnon osaan. Ensimmäisen jakson ensimmäisen ammatillisen tutkinnon osan osa 4.1.3 Metsänhoito- ja puunkorjuupalvelujen tuottaminen, 65 osp, (100586) Ammattitaitovaatimukset Perustutkinnon perusteiden mukaisesti opiskelija osaa tehdä luonnonhoidon vaatimukset huomioon ottaen metsänhoito- ja puunkorjuutöitä käyttää hyväksi metsäsuunnitelmaa soveltaen metsänhoidon suosituksia ja metsälain säädöksiä 11

Arviointi Osaamisen arvioinnin kohteet uudistaa metsää, hoitaa taimikoita ja käsitellä kasvatusmetsiä suunnitella leimikoita ja toteuttaa niiden puunkorjuun arvioida ja mitata eri työlajeissa tarvittavat puustotunnukset määrittää hakkuukohteen puutavarakertymän hehtaarikohtaisesti työskennellä lähikuljetuksen työtehtävissä kuljettajana hinnoitella työnsä tunnistaa metsätyöhön ja -työympäristöön liittyvät vaarat ja terveyshaitat sekä ennakoida ja suojautua niiltä noudattaa metsäalan työterveyteen ja työturvallisuuteen liittyvää lainsäädäntöä ja ohjeita suunnitella ja toteuttaa metsänhoito- ja puunkorjuuprosessit sekä työntekijänä että yrittäjänä Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen Mikäli opiskelijalla on ammattitaitovaatimuksissa edellytettyä osaamista, hän voi hakea osaamisen tunnustamista ja tunnistamista Ammattitaitovaatimuksia vastaava osaaminen tunnistetaan ja tunnustetaan. Oppimisen arviointi Opiskelija tekee metsänhoito- ja puunkorjuupalveluihin liittyviä töitä, joiden yhteydessä oppimista arvioidaan. Opiskelija arvioi omaa oppimistaan jokaisen ammattitaitoon liittyvän kokonaisuuden yhteydessä. Arvioinnista annetaan palautetta suullisesti ja kirjallisesti. Osaamisen arviointi Osaaminen arvioidaan ammattiosaamisen näytössä, jossa opiskelija suunnittelee ja tekee metsänhoitotyön. Osaamisen arviointia täydennetään tiedolla, joka kertyy opiskelun yhteydessä eri osa-alueiden työnäytteistä. Työssäoppimisjaksoilla arvioidaan metsänhoito- ja puunkorjuutöiden osaamista ja työelämätaitoja. Osaaminen arvioidaan arviointiasteikolla kiitettävä 3, hyvä 2, tyydyttävä 1. Arviointikriteerit on määritelty perustutkinnon perusteissa. Työprosessien hallinta: työkohteen suunnittelu eri työlajeilla uudistamistyöt taimikonhoidon työt kasvatusmetsien käsittely manuaalinen puutavaran valmistus lähikuljetus teknologian ja tietotekniikan hyödyntäminen metsänparannustyöt metsätyön ja - palvelujen hinnoittelu ja asiakaspalvelu integroituna eri työlajeihin. metsäluonnon arvokkaiden elinympäristöjen ja metsänhoitosuositusten huomioon ottaminen estetiikka kestävä kehitys oma-aloitteisuus itsearviointi päätösten tekeminen työn esittely ja raportointi, viestintä- ja mediaosaaminen Työmenetelmien, -välineiden ja materiaalin hallinta: työturvallisten ja ergonomisten työmenetelmien hallinta teknologinen ja tietotekninen osaaminen Työn perustana olevan tiedon hallinta: metsätyön hinnoittelu ja asiakaspalvelu integroituna eri työlajeihin 12

aloitekyky ja yrittäjyys Elinikäisen oppimisen avaintaidot: turvallisen ja vastuullisen toiminnan arvostaminen terveellisten elintapojen sekä toiminta- ja työkyvyn ylläpitäminen terveellisen ja turvallisen työympäristön suunnittelu ja ylläpitäminen alan keskeisen työterveyteen ja työturvallisuuteen liittyvänlainsäädännön ja ohjeiden noudattaminen ammattietiikka ammattietiikka kestävän kehityksen toteuttamisessa vuorovaikutus ja yhteistyö oppiminen ja ongelmanratkaisu Ammattitaidon osoittamistavat Opiskelija osoittaa osaamisensa ammattiosaamisen näytössä suunnittelemalla ja tekemällä puunkorjuutyötä harvennushakkuutyömaalla. Lisäksi hän mittaa työtuloksen ja hinnoittelee työnsä. Työ tehdään työssäoppijana, yrittäjänä tai oppilaitosnäyttönä opetusmetsässä. Siltä osin kuin tutkinnon osassa vaadittavaa osaamista ei voida ammattiosaamisen näytössä osoittaa, sitä täydennetään tutkinnon osaan liittyvien työtehtävien arvioinnilla. Työtä tehdään siinä laajuudessa, että osoitettava osaaminen vastaa kattavasti tutkinnon perusteissa määrättyjä ammattitaitovaatimuksia, arvioinnin kohteita ja kriteereitä. Oppimisympäristöt opetusmetsä ja muut metsäkohteet oppilaitoksen tilat ja oppimisympäristöt metsäkonesimulaattorit harjoitusyritys, metsäalan yritykset ja organisaatiot tapahtumat, retkeilykohteet, messut, näyttelyt muut mahdolliset oppimisympäristöt Oppimismenetelmät erilaisten tilaustöiden tekeminen: taimikonhoito, leimikonsuunnittelu, puutavaran valmistus, lähikuljetus, mittaus, metsänviljely, metsäluonnonhoito työssäoppiminen metsänhoito- ja puunkorjuutöissä 20 osp itsenäinen opiskelu, raportit, portfoliot tiimioppiminen tutustumiskäynnit; yritysvierailut, opintomatkat, tapahtumien järjestäminen ja tapahtumiin osallistuminen opettajan ohjaus ja valmennus Oppimisen ohjaaminen Opettaja vastaa tutkinnon osan toteutuksen ja arvioinnin esittelystä ja tukee opiskelijan oppimista. Muut elinikäisen oppimisen avaintaidot Toteutuksessa käytetään metsänhoito- ja puukorjuutöihin soveltuvaa teknologiaa ja tietoteknisiä sovelluksia (esim. karttaohjelmat, paikannus, metsäkoneiden tietotekniikka) Eri työlajien suunnittelussa ja toteutuksessa otetaan huomioon maisemanhoitoon liittyvät esteettiset näkökohdat Vuorovaikutus- ja yhteistyötaitojen opiskelulla vahvistetaan työelämätaitoja Yrittäjyys Metsätyön asiakaspalvelu, hinnoittelu, metsäpalvelutyrittämisen erityispiirteet ja taloudellisen toiminnan edellytykset integroidaan eri työlajien opiskeluun (6 osp) Osa opiskelusta voi toteutua harjoitusyrityksessä. Harjoitusyrityksen voi perustaa joko yksin tai ryhmässä (Ny- yritys) Kansainvälisyys Tutkinnon osaan voi sisältyä kansainvälinen opiskelujakso (opiskelijavaihto, opintomatka). Kestävä kehitys Tutkinnon osan kaikilla osa-alueilla otetaan huomioon metsien sosiaalinen-, kulttuurinen-, taloudellinen- ja ekologinen kestävyys hyvän metsänhoidon suositusten mukaisesti. 13

Liikenneturvallisuus Liikennekasvatus integroidaan tutkinnon osan opintoihin. Turvallisuusriskien kartoitus: * Työmaille siirtymiset * Harjoitustyömaiden ulkopuolisille aiheutuvat vaarat * Työkoneiden kuljetukset Integrointi yhteisiin tutkinnon osiin Matematiikka integroidaan hinnoittelulaskelmien teossa ja kannattavuuslaskelmissa. Äidinkieltä, ruotsia ja englantia integroidaan soveltuvin osin. (Esim.: raportoinnit, opintomatkat, opiskelijavaihto) Tutkinnon osan sijoittuminen tutkinnon toteutuksessa Toteutus toisen ja kolmannen vuoden aikana. Toteutuksessa otetaan huomioon metsätalouden töiden rytmi vuodenaikojen ja säätilojen mukaan. 4.1.4 Metsäenergiaraaka-aineen hankinta ja käyttö, 35 osp, (100570) Ammattitaitovaatimukset Arviointi Osaamisen arvioinnin kohteet Perustutkinnon perusteiden mukaisesti opiskelija osaa tehdä energiapuun manuaalista hakkuuta sekä lähikuljettaa energiapuuta varastolle tehdä vähintään yhden turvetuotannon työvaiheen työt yhdellä tuotantomenetelmällä tehdä tuotannonaikaiset vesiensuojelu- ja paloturvallisuustoimenpiteet määrittää bioenergian tuotantolaitokseen toimitettavan bioenergiaraaka-aineen laadun tehdä pienen bioenergian tuotantolaitoksen käyttöön ja huoltoon sekä jakeluverkon ylläpitoon liittyviä avustavia töitä ylläpitää käyttämiensä koneiden, laitteiden ja välineiden perustoimintakunnon viedä työssä käytettävät aineet ja jätteet niille kuuluville käsittelypaikoille varmistaa työnsä paloturvallisuuden määrittää puuenergian jalosteiden ja turpeen yleiset laatuvaatimukset. ottaa työssään huomioon toiminnan turvallisuuden ja vastuullisuuden Osaaminen tunnistetaan ja tunnustetaan Mikäli opiskelijalla on ammattitaitovaatimuksissa edellytettyä osaamista, hän voi hakea osaamisen tunnustamista ja tunnistamista Ammattitaitovaatimuksia vastaava osaaminen tunnistetaan ja tunnustetaan Oppimisen arviointi Opiskelija tekee metsäenergiaraaka-aineen hankintaan ja käyttöön liittyviä harjoitustöitä, joiden yhteydessä oppimista arvioidaan. Opiskelija arvioi omaa oppimistaan jokaisen ammattitaitoon liittyvän kokonaisuuden yhteydessä. Arvioinnista annetaan palautetta suullisesti ja kirjallisesti. Osaamisen arviointi Osaaminen arvioidaan arviointiasteikolla kiitettävä 3, hyvä 2, tyydyttävä 1. Arviointikriteerit määritellään perustutkinnon perusteissa. Tutkinnon osan arvioinnin kohteet Työprosessin hallinta Työn kokonaisuuden hallinta, työn itsenäinen ja vastuullinen tekeminen Työn tuloksen sekä oman työn arvioiminen ja kehittäminen Työmenetelmien, -välineiden ja materiaalin hallinta Energiapuun korjuussa ja turvetuotannossa käytettävien koneiden ja laitteiden huolto Energiapuun manuaalinen ja koneellinen valmistaminen 14

Ammattitaidon osoittamistavat Energiapuun lähikuljetus Turvetuotantotöiden tekeminen Paloturvallisuuden varmistaminen työssään Turvetuotantoalueen vesiensuojelun noudattaminen Bioenergian tuotantolaitoksen käyttäminen ja huoltaminen Aineiden, tarvikkeiden ja materiaalien oikea valitseminen ja käyttäminen Teknologian hyödyntäminen Jätteiden käsitteleminen Paloturvallisuuden huomioon ottaminen turvetuotantotöissä Työn perustana olevan tiedon hallinta Puun sekä muiden puuenergian jalosteiden käyttäminen energialähteinä Kustannustehokas ja tuloksellinen toimiminen Turvetuotannon edellytysten tunnistaminen Energiapuun korjuussa ja turvetuotannossa käytettävien koneiden ja laitteiden rakenteen ja toiminnan määrittäminen Turvetuotteiden tunnistaminen Lyhytkiertoviljelykasvien tunnistaminen ja niiden kasvupaikkavaatimusten huomioon ottaminen Lyhytkiertoviljelykasvin jalostaminen Bioenergian tuotantolaitoksen rakenteen ja toiminnan määritteleminen Alan ammatillisen tiedon hankkiminen Terveys, turvallisuus ja toimintakyky Elinikäisen oppimisen avaintaidot Vuorovaikutus ja yhteistyö Terveys, turvallisuus ja toimintakyky Opiskelija osoittaa osaamisensa ammattiosaamisen tekemällä energiapuun korjuuta, yhden turvetuotannon työvaiheen ja lämpölaitoksen käyttöön ja huoltoon liittyviä töitä. Lisäksi opiskelija tekee työn aloittamisen ja lopettamisen vaatimat työt sekä huolehtii koneiden, laitteiden ja välineiden perustoimintakunnosta sekä työturvallisuudesta. Siltä osin kuin tutkinnon osassa vaadittavaa osaamista ei voida ammattiosaamisen näytössä kattavasti osoittaa, sitä täydennetään opiskelun aikana tehtävien metsäenergian hankintaan ja käyttöön liittyvien työtehtävien arvioinnilla. Oppimisympäristöt oppilaitoksen luokka- ja koneopetustilat metsäenergian hankintatyömaat opetusmetsässä ja muilla kohteilla turvetuotantoalueet lämpölaitokset metsäenergiaraaka-ainetta hankkivat ja käyttävät yritykset Oppimismenetelmät harjoitustyöt ja työtehtävät: leimikonsuunnittelu, metsäenergian hakkuu ja lähikuljetus, mittaus, turvetuotannon työt työssäoppiminen 15 osp itsenäinen opiskelu, raporttien tekeminen tiimioppiminen tutustumiskäynnit, yritysvierailut, opintomatkat, messut opettajan ohjaus ja valmennus Oppimisen ohjaaminen Opettaja vastaa tutkinnon osan toteutuksen ja arvioinnin esittelystä ja tukee opiskelijan oppimista Muut elinikäisen oppimisen avaintaidot Puu- ja turve-energian hankinnan ja käytön vaikutuksia käsitellään kestävän kehityksen elinkaarimallin mukaisesti Alaan liittyvän teknologian ja tietotekniikan (esim. karttaohjelmat, mittaustekniikka, paikannusjärjestelmät) perusteet sisältyvät tutkinnon osan opiskeluun 15

Metsäenergiaraaka-aineen hankinnan suunnittelun ja toteutuksen opiskelussa huomioidaan maisemanhoitoon liittyvät esteettiset näkökohdat Yrittäjyys Tutustutaan eri toimijoihin metsäenergia-alalla ja alan yritystoiminnan erityispiirteisiin Tutustutaan eri työlajien hinnoitteluperusteisiin ja laatuvaatimuksiin sekä asiakaslähtöiseen toimintaan 6 osp Kestävä kehitys Metsäenergiaraaka-aineen hankinnan suunnittelun ja toteutuksen opiskelussa huomioidaan hyvän metsänhoidon suosituksissa esiin tulevat kestävän kehityksen näkökohdat Liikenneturvallisuus Liikennekasvatus integroidaan tutkinnon osan opintoihin. Turvallisuusriskit kartoitetaan ja vaaratilanteet ennakoidaan: o Työmaille siirtymiset o Työkoneiden siirrot o Harjoitustyömaiden ulkopuolisille aiheutuvat vaarat Tutkinnon osan sijoittuminen tutkinnon toteutuksessa Huolehditaan työmaitten varoitusmerkinnöistä Toinen ja kolmas opiskeluvuosi. Turvetuotannon työssäoppiminen kesäaikana. 4.1.5 Energiapuun korjuu, 50 osp, (100563) Ammattitaitovaatimukset Arviointi Perustutkinnon perusteiden mukaisesti opiskelija osaa tehdä korjuusuunnitelman energiapuun korjuutyömaalle metsänhoitosuositusten mukaisesti hakata ja ajaa energiapuuta kasvatusmetsistä käyttäen siinä yleisesti käytettäviä koneita ja laitteita sekä niiden lisävarusteita ja tietoteknisiä sovelluksia varastoida energiapuuta jatkokuljetusta tai -käsittelyä varten ottaa huomioon energiapuun korjuuta koskevat säädökset, määräykset ja ohjeet huolehtia käyttämiensä koneiden, laitteiden ja välineiden toimintakunnosta ja tehdä niihin pienet määräaikaishuollot huolehtia koneiden siirrosta laskea energiapuun korjuun kustannukset hoitaa energiapuun korjuuyrityksen asiakassuhteita tehdä työn osana energiaraaka-aineen hankintaketjua ottaen huomioon energiapuun korjuuta koskevat säädökset, määräykset ja ohjeet sekä energiantuotantolaitoksen korjuulle asettamat vaatimukset ottaa huomioon energiapuun korjuussa terveyden, turvallisuuden ja toimintakyvyn vaatimukset huolehtia oikeuksistaan ja velvollisuuksistaan sekä kestävän kehityksen periaatteiden toteutumisesta työssään painottaa tarvittaessa ammattiosaamistaan suorittamalla C- luokan kuljettajatutkinnon ja kuorma- ja linja-autonkuljettajia koskevan lain 273/2007 ja asetuksen 640/2007 mukaisen kuljetusalan perustason ammattipätevyyskoulutuksen Osaaminen tunnistetaan ja tunnustetaan Mikäli opiskelijalla on ammattitaitovaatimuksissa edellytettyä osaamista, hän voi hakea osaamisen tunnustamista ja tunnistamista Ammattitaitovaatimuksia vastaava osaaminen tunnistetaan ja tunnustetaan Oppimisen arviointi Opiskelija tekee energiapuun korjuuseen liittyviä harjoitustöitä, joiden yhteydessä oppimista arvioidaan. 16

Perustaitojen kehittymistä voidaan arvioida maastotehtävillä ja kirjallisilla kokeilla. Opiskelija arvioi omaa oppimistaan jokaisen ammattitaitoon liittyvän kokonaisuuden yhteydessä. Arvioinnista annetaan palautetta suullisesti ja kirjallisesti. Osaamisen arviointi Osaaminen arvioidaan ammattiosaamisen näytössä. Arviointia täydennetään tarvittaessa muilla opiskelun yhteydessä tehtävillä työtehtävien arvioinneilla. Osaaminen arvioidaan arviointiasteikolla kiitettävä 3, hyvä 2, tyydyttävä 1. Arviointikriteerit määritellään perustutkinnon perusteissa. Osaamisen arvioinnin kohteet Työprosessin hallinta Korjuun suunnittelu Energiapuun korjuutyö Talousmetsien hoito Työn tuloksen sekä oman työn arviointi ja kehittäminen Energiapuun korjuun kustannusten laskeminen Asiakassuhteiden hoito Energiapuun mittaaminen Työmenetelmien, -välineiden ja materiaalin hallinta Koneellinen energiapuun korjuu Koneiden ja laitteiden toimintakunnon ylläpitäminen ja korjausten tekeminen Energiapuun varastointi Koneiden siirrot Teknologian hyödyntäminen Työn perustana olevan tiedon hallinta Energiapuun jatkokäsittely ja logistiikan hyödyntäminen Metsänhoitosuositusten noudattaminen Ympäristönsuojeluohjeiden ja määräysten noudattaminen Resurssien käyttö Asiakassuhteiden hoito Energian tuotantolaitoksen korjuulle asettamien vaatimustenhuomioon ottaminen Tiedon hankinta ja käyttö Elinikäisen oppimisen avaintaidot Terveys, turvallisuus ja toimintakyky Vuorovaikutus ja yhteistyö Oppiminen ja ongelmanratkaisu Ammattietiikka Ammattitaidon osoittamistavat Opiskelija osoittaa osaamisensa ammattiosaamisen näytössä tekemällä korjuusuunnitelman energiapuun korjuutyömaalle. Opiskelija korjaa, varastoi ja hinnoittelee energiapuuta energiapuunkorjuutyömaalla. Lisäksi opiskelija huoltaa ja kunnossapitää koneet ja laitteet. Siltä osin kuin tutkinnon osassa vaadittavaa osaamista ei voida työtä tekemällä ammattiosaamisen näytössä kattavasti osoittaa, sitä täydennetään arvioimalla opiskelun yhteydessä tehtäviä energiapuun korjuun työkokonaisuuksia Oppimisympäristöt erilaiset kohteet opetusmetsässä ja muilla metsäalueilla oppilaitoksen tilat retkeilykohteet, tapahtumat, messut, näyttelyt muut tutkinnon osaan soveltuvat oppimisympäristöt energiapuuta korjaavat yritykset Oppimismenetelmät tilaustyönä tehtävät energiapuunkorjuun projektit, jossa suunnitellaan leimikko, valmistetaan energiapuuta, tehdään lähikuljetusta ja mitataan työtulosta harjoitustyöt työssäoppiminen energiapuun korjuutehtävissä (30 osp) 17

itsenäinen opiskelu tiimioppiminen tutustumiskäynnit; yritysvierailut, opintomatkat, tapahtumien järjestäminen ja tapahtumiin osallistuminen opettajan ohjaus ja valmennus Oppimisen ohjaaminen Opettaja vastaa tutkinnon osan toteutuksen ja arvioinnin esittelystä ja tukee opiskelijan oppimista. Muut elinikäisen oppimisen avaintaidot Energiapuun korjuun suunnittelun ja toteutuksen opiskelussa huomioidaan hyvän metsänhoidon suosituksissa esiin tulevat esteettiset näkökohdat. Opiskeluun sisältyy viestintätaitojen harjoituksia, joilla opiskelija harjaantuu kommunikoimaan asiakkaiden ja työnantajan kanssa. Tehtävien ja raporttien teossa harjoitellaan tietoteknisten apuvälineiden käyttöä. Yrittäjyys Tutkinnon osassa tutustutaan metsäenergiaa korjaavien yritysten toimintaan. Opiskelussa perehdytään metsäenergian korjuun kannattavuuteen ja alan yrittäjyyden erityispiirteisiin. Kestävä kehitys Kestävän kehityksen näkökohdat energiapuun korjuussa otetaan huomioon hyvän metsänhoidon suositusten mukaisesti. Liikenneturvallisuus Liikennekasvatus integroidaan tutkinnon osan opintoihin. Tutkinnon osan sijoittuminen tutkinnon toteutuksessa Turvallisuusriskien kartoitus, vaarojen ennaltaehkäisy: o Työmaille siirtymiset o Työkoneiden kuljetukset o Harjoitustyömaiden ulkopuolisille aiheutuvat vaarat Toinen ja kolmas opiskeluvuosi 4.1.6 Turvetuotanto ja varastointi, 50 osp, (100594) Osaamistavoitteet Arviointi Perustutkinnon perusteiden mukaisesti opiskelija osaa valmistella tuotantoalueen turvetuotantokäyttöön tehdä tuotantoalueen vuotuisen kunnostuksen, vesienpuhdistusjärjestelmän huollon sekä valmistella tuotantoalue jälkikäyttöä varten suunnitella ja tehdä turvetuotannon ja varastoinnin työt käyttäen siinä yleisesti käytettäviä koneita ja laitteita sekä niiden lisävarusteita ja tietoteknisiä sovelluksia pitää kunnossa käyttämiään koneita ja laitteita, tekee pienet määräaikaishuollot ja korjaukset kuljettaa turvetuotantokoneet ja -laitteet tuotantoalueelle sekä turpeen loppukäyttäjälle määrittää aumamittauksella turpeen määrä laskea turvetuotannon töiden kustannukset, hoitaa turveyrityksen asiakassuhteita ja hankkia yritykselle toimeksiantoja tehdä työn osana energiaraaka-aineen hankintaketjua ottaen huomioon turvetuotantoa ja tuotantoalueita koskevat säädökset, määräykset ja ohjeet varmistaa tuotantoalueen paloturvallisuuden täyttää työssään energiantuotantolaitoksen turvetuotannolle asettamat vaatimukset Osaaminen tunnistetaan ja tunnustetaan Mikäli opiskelijalla on ammattitaitovaatimuksissa edellytettyä osaamista, hän voi hakea osaamisen tunnustamista ja tunnistamista 18

Ammattitaitovaatimuksia vastaava osaaminen tunnistetaan ja tunnustetaan Oppimisen arviointi Opiskelija tekee turvetuotantoon ja varastointiin liittyviä harjoitustöitä, joiden yhteydessä oppimista arvioidaan. Perustaitojen kehittymistä voidaan arvioida maastotehtävillä ja kirjallisilla kokeilla. Opiskelija arvioi omaa oppimistaan jokaisen ammattitaitoon liittyvän kokonaisuuden yhteydessä. Arvioinnista annetaan palautetta suullisesti ja kirjallisesti. Osaamisen arviointi Osaaminen arvioidaan ammattiosaamisen näytössä. Arviointia täydennetään tarvittaessa muilla opiskelun yhteydessä tehtävillä työtehtävien arvioinneilla. Osaaminen arvioidaan arviointiasteikolla kiitettävä 3, hyvä 2, tyydyttävä 1. Arviointikriteerit määritellään perustutkinnon perusteissa. Osaamisen arvioinnin kohteet Työprosessin hallinta Turvetuotantotöiden suunnittelu Työkokonaisuuden hallinta sekä työn itsenäinen ja vastuullinen tekeminen Työn tuloksen sekä oman työn arviointi ja kehittäminen Kustannustehokas ja tuloksellinen toimiminen Työmenetelmien, -välineiden ja materiaalin hallinta Koneellisten turvetuotantotöiden tekeminen Turvetuotantoalueen valmistaminen, kunnostus ja jälkikäyttö Koneiden ja laitteiden toimintakunnon ylläpitäminen Koneiden huoltaminen ja korjaaminen Turpeen varastoiminen Maantiekuljetusten suorittaminen Teknologian hyödyntäminen Koneiden ja laitteiden rakenteen ja toiminnan huomioon ottaminen Turpeen aumamittaaminen Paloturvallisuuden turvaaminen Turpeen käytön arviointi Ympäristömääräysten noudattaminen Tiedon hankinta ja käyttö Elinikäisen oppimisen avaintaidot Terveys, turvallisuus ja toimintakyky Oppiminen ja ongelmanratkaisu Vuorovaikutus ja yhteistyö Ammattietiikka Osaamisen osoittamistavat Opiskelija osoittaa osaamisensa ammattiosaamisen näytössä suunnittelemalla ja tekemällä koneellisesti turvetuotantotyömaalla turvetuotanto- ja varastointitöitä, jotka sisältävät tuotantoalueen valmistelua ja kunnostusta. Lisäksi opiskelija huolehtii tuotantokoneiden toimintakunnosta. Siltä osin kuin tutkinnon osassa vaadittavaa osaamista ei voida työtä tekemällä ammattiosaamisen näytössä kattavasti osoittaa, sitä täydennetään opetuksen yhteydessä tehtävien työtehtävien osaamisen arvioinnilla. C-luokan kuljettajatutkinnon suorittaneen opiskelijan arvioinnissa on otettava huomioon kuorma- ja linja-autonkuljettajia koskevan lain 273/2007 sekä asetuksen 640/2007 mukaiset vaatimukset. 19