OKO-MACRO -ERIKOISSIJOITUSRAHASTON SÄÄNNÖT 1 Sijoitusrahaston nimi ja toiminnan tavoite Sijoitusrahaston nimi on OKO-Macro -erikoissijoitusrahasto (jäljempänä Rahasto), ruotsiksi Specialplaceringsfonden OKO-Macro ja englanniksi OKO-Macro Fund (non-ucits). Rahaston sijoitustoiminnan tavoitteena on saada rahastoon sijoitetuille varoille kaikissa markkinatilanteissa hyvä absoluuttinen tuotto suhteessa Rahaston ottamiin riskeihin. Rahasto sijoittaa varansa ensisijaisesti maailman osake-, korko-, valuutta- ja hyödykemarkkinoille. Rahastolla ei ole virallista vertailuindeksiä. Rahasto on sijoitusrahastolaissa tarkoitettu erikoissijoitusrahasto ensisijaisesti siksi, että se voi sijoittaa kaikki varansa futuuri ja optiosopimuksiin, jotka ovat sidottuja kansainvälisiin osake-, korko-, valuutta- sekä hyödykemarkkinoihin. Rahasto voi lisäksi myydä sääntöjensä 5 :ssä kuvatulla tavalla arvopapereita, joita se ei omista (lyhyeksi myynti). Lyhyeksi myynnin kattaminen tapahtuu lainaamalla tarvittavat arvopaperit markkinoilta. Arvopaperilainan vakuudeksi rahasto voi pantata varallisuuttaan. Rahasto voi myös sääntöjensä 5 :ssä kuvatulla tavalla keskittää sijoituksiaan enemmän kuin sijoitusrahastodirektiivin edellytykset täyttävät sijoitusrahastot. Tehokkaan salkunhoidon edistämiseksi rahastoyhtiö voi solmia rahaston nimiin ns. prime brokerage -sopimuksen pääomamarkkinoilla aktiivisesti toimivan, tunnustetun valvontaviranomaisen valvonnassa olevan sekä riittävän luottokelpoisuuden omaavan arvopaperivälittäjän kanssa. Tähän sopimukseen liittyy säilytysyhteisön tekemä alisäilyttäjäsopimus prime broker -vastapuolena toimivan arvopaperivälittäjän kanssa. Tämä vastapuoli tarjoaa rahastolle palvelut, jotka kattavat salkunhoitajan päättämien arvopaperija johdannaiskauppojen toteutuksen ja selvityksen, arvopaperien toimittamisen rahastolle lainaksi, arvopaperilainojen rahoituspalvelut sekä avustamisen raportointiin liittyvissä tehtävissä. Rahasto voi pantata varallisuuttaan prime brokerage -sopimuksen mukaisten velvoitteiden vakuudeksi. 2 Rahastoyhtiö Rahaston hallinnosta vastaa OP-Rahastoyhtiö Oy (jäljempänä Rahastoyhtiö). Rahastoyhtiö edustaa omissa nimissään Rahastoa ja toimii sen puolesta Rahastoa koskevissa asioissa sekä käyttää Rahastossa olevaan omaisuuteen liittyviä oikeuksia. 3 Asiamiehen käyttö Rahastoyhtiö voi käyttää toimintansa hoitamisessa apunaan asiamiehiä. Rahastoesitteessä ja yksinkertaistetussa rahastoesitteessä (jäljempänä Rahastoesite) on ilmoitettu tarkemmin, miltä osin Rahastoyhtiö kulloinkin näitä käyttää. 4 Säilytysyhteisö Rahaston säilytysyhteisö on OKO Osuuspankkien Keskuspankki Oyj. Säilytysyhteisö voi käyttää tehtäviensä hoitamisessa apunaan säilytyspalvelutehtäviin erikoistuneita Rahoitustarkastuksen tai sitä vastaavan ulkomaisen viranomaisen valvonnassa olevia yhteisöjä. 5 Sijoitusrahaston varojen sijoittaminen Sijoitusrahastolain mukaan varoja voidaan sijoittaa: 1) Osakkeisiin ja osakesidonnaisiin instrumentteihin. 2) Joukkovelkakirjalainoihin. 3) Rahamarkkinavälineisiin. Rahamarkkinavälineellä tarkoitetaan velkasitoumusta, jolla tavallisesti käydään kauppaa rahamarkkinoilla, joka voidaan helposti muuttaa rahaksi ja jonka arvo voidaan tarkasti määritellä koska tahansa. 4) Vakioituihin ja vakioimattomiin johdannaissopimuksiin, joiden kohde-etuutena voi olla rahoitusväline, korko, johdannaissopimus, rahoitusindeksi, valuuttakurssi, valuutta, hyödykkeet tai hyödykekori. Hyödykejohdannaissopimukset voivat kohdistua elintarvike-, metalli-, energia-, öljy- ja kuitutuotteisiin. Hyödykejohdannaissopimukset selvitetään rahasuorituksilla. Vakioimattoman johdannaissopimuksen vastapuolena voi olla luottolaitos tai sijoituspalveluyritys, jonka kotipaikka on Euroopan Talousalueeseen kuuluvassa valtiossa, Sveitsissä, Yhdysvalloissa, Kanadassa tai Japanissa. Vakioimattomiin johdannaissopimuksiin sijoittamisesta aiheutuva vastapuoliriski ei saa saman vastapuolen osalta ylittää 10 % sijoitusrahaston varoista, jos vastapuoli on kohdassa 6 tarkoitettu luottolaitos, ja muussa tapauksessa 5 % sijoitusrahaston varoista. Johdannaisia voidaan asettaa ja omistaa, vaikka rahasto ei omistaisikaan kohde-etuutena olevaa arvopaperia. Valuuttajohdannaisiin voidaan sijoittaa niissä valuutoissa, joissa Rahastolla on sijoituksia. Muuhun kuin suojaamistarkoitukseen voidaan käyttää seuraavien valuuttojen välisiä positioita: euro, USA:n dollari, Japanin jeni, Iso-Britannian punta, Sveitsin frangi, Kanadan dollari, Australian dollari, Ruotsin kruunu, Norjan kruunu, Etelä-Korean won, Singaporen dollari, Taiwanin dollari, Thaimaan baht, Malesian ringit, Kiinan renminbi, Hongkongin dollari, Venäjän rupla, Brasilian real, Meksikon peso, Eestin kruunu, Puolan zloty, Unkarin forintti ja Tsekin koruna.
Kohdissa 1-4 tarkoitetut arvopaperit, rahamarkkinavälineet sekä vakioidut johdannaissopimukset ovat julkisen kaupankäynnin kohteena arvopaperipörssin pörssilistalla tai niillä käydään kauppaa muulla säännellyllä, säännöllisesti toimivalla, tunnustetulla ja yleisölle avoimella markkinapaikalla. Markkinapaikan sijaintia ei ole rajattu maantieteellisesti. Lista kulloinkin käytettävistä markkinapaikoista on saatavissa Rahastoyhtiöstä. 5) Muihin kuin kohdassa 3 tarkoitettuihin rahamarkkinavälineisiin mikäli niiden liikkeeseenlaskua tai liikkeeseenlaskijaa koskee sijoittajien ja säästöjen suojaamiseksi annettu sääntely, ja edellyttäen, että niiden: a) liikkeeseenlaskija tai takaaja on Euroopan talousalueeseen kuuluvan valtion keskus-, alue- tai paikallisviranomainen tai keskuspankki, Euroopan keskuspankki, Euroopan unioni tai Euroopan investointipankki, muu kuin Euroopan talous-alueeseen kuuluva valtio tai tällaisen valtion osavaltio, taikka kansainvälinen julkisyhteisö, jossa on jäsenenä vähintään yksi Euroopan talousalueeseen kuuluva valtio, tai b) liikkeeseenlaskija on yhteisö, jonka liikkeeseen laskema arvopaperi on kaupankäynnin kohteena kohdassa 5 d tarkoitetulla markkinapaikalla, tai c) liikkeeseenlaskija tai takaaja on yhteisö, jonka toiminnan vakautta valvotaan yhteisön lainsäädännössä määriteltyjen perusteiden mukaisesti, tai yhteisö, johon sovelletaan ja joka noudattaa toiminnan vakautta koskevia sääntöjä, jotka vastaavat yhteisön lainsäädäntöä. d) liikkeeseenlaskija on muu yhteisö, jonka liikkeeseen laskemiin rahamarkkinavälineisiin tehtyihin sijoituksiin sovelletaan sijoittajansuojaa, joka vastaa edellä kohdassa a, b tai c säädettyä, ja liikkeeseenlaskijan oma pääoma on vähintään 10 miljoonaa euroa ja joka laatii ja julkaisee tilinpäätöksensä neuvoston direktiivin 78/660/ETY mukaisesti, tai yhteisö, joka kuuluu konserniin, jossa on yksi tai useampia yhtiöitä, joiden liikkeeseen laskema arvopaperi on kaupankäynnin kohteena sijoitusrahastolain 69 :n 1 momentin kohdassa 1 tarkoitetulla markkinapaikalla, ja joka on erikoistunut konsernin rahoitukseen, tai yhteisö, joka on erikoistunut sellaisten arvopaperistamisvälineiden rahoitukseen, joissa hyödynnetään luottolaitoksen maksuvalmius-limiittiä. 6) Talletuksiin luottolaitoksissa, edellyttäen että talletus on vaadittaessa takaisinmaksettava tai on nostettavissa ja erääntyy maksettavaksi viimeistään 12 kuukauden kuluessa ja luottolaitoksen kotipaikka on Euroopan talousalueeseen kuuluvassa valtiossa tai Sveitsissä, Yhdysvalloissa tai Japanissa. Rahaston varoja voidaan sijoittaa enintään 20 % saman luottolaitoksen vastaanottamiin talletuksiin. 7) Arvopapereihin, joiden liikkeeseenlaskuehdoissa on sitouduttu saattamaan arvopaperit kaupankäynnin kohteeksi sijoitusrahastolain 69 :n 1 momentin 1 kohdassa tarkoitetulla markkinapaikalla, yhden vuoden kuluessa niiden liikkeeseenlaskusta edellyttäen, että kaupankäynti voi kaikella todennäköisyydellä alkaa viimeistään sanotun ajan kuluttua umpeen. 8) Suomessa tai muussa Euroopan talousalueeseen kuuluvassa valtiossa toimiluvan saaneiden ja kotivaltionsa lain-säädännön perusteella sijoitusrahastodirektiivin edellytykset täyttävien sijoitusrahastojen rahasto-osuuksiin tai yhteis-sijoitusyritysten osuuksiin. 9) Suomalaisten erikoissijoitusrahastojen rahasto-osuuksiin, muiden kuin edellä kohdassa 8 tarkoitettujen Euroopan talousalueeseen kuuluvassa valtiossa tai Yhdysvalloissa toimiluvan saaneiden yhteissijoitusyritysten osuuksiin. Tässä kohdassa tarkoitetun sijoitusrahaston tai yhteissijoitus-yrityksen on oltava kotivaltionsa lainsäädännön mukaan sellaisen valvonnan alainen, joka vastaa Euroopan yhteisön lainsäädäntöä ja lisäksi sitä valvovan viranomaisen ja Rahoitustarkastuksen välisen yhteistyön on oltava riittävässä määrin varmistettu. Myös osuudenomistajien suojan on vastattava sijoitusrahastodirektiivin mukaisen sijoitusrahaston ja yhteissijoitusyrityksen osuudenomistajien suojaa. Erityisesti varojen erillään pidon, lainaksi oton, lainaksi annon ja arvopapereiden sekä rahamarkkinavälineiden ilman katetta tapahtuvan luovutuksen on vastattava sijoitusrahastodirektiivin vaatimuksia. 10) Muihin kuin edellä kohdissa 1-3, 5 ja 7 tarkoitettuihin arvopapereihin ja rahamarkkinavälineisiin enintään 10 % Rahaston arvosta. Rahaston varojen hajauttaminen Rahaston varoja voidaan sijoittaa enintään 20 % saman liikkeeseenlaskijan arvopapereihin ja rahamarkkinavälineisiin, mutta kuitenkin yhteensä enintään 50 % saman liikkeeseenlaskijan arvopapereihin ja rahamarkkinavälineisiin, kyseisen yhteisön vastaanottamiin talletuksiin, tai sellaisiin vakioimattomiin johdannaissopimuksiin, joista sijoitusrahastolle aiheutuu kyseiseen yhteisöön kohdistuva vastapuoliriski. Sellaisia sijoituksia saman liikkeeseenlaskijan arvopapereihin tai rahamarkkinavälineisiin, jotka ylittävät 10 % Rahaston arvosta saa olla enintään 40 % Rahaston arvosta. Tätä rajoitusta ei sovelleta talletuksiin eikä sellaisiin vakioimattomiin johdannaissopimuksiin sijoittamiseen, joissa vastapuolena on edellä kohdassa 6 tarkoitettu luottolaitos. Rajoitus ei myöskään koske sijoituksia edellä kohdissa 8 ja 9 tarkoitettujen sijoitusrahastojen tai yhteissijoitusyritysten osuuksiin. Edellä mainitusta poiketen Rahasto saa sijoittaa arvostaan 100 % saman liikkeeseenlaskijan arvopapereihin tai rahamarkkinavälineisiin, joissa liikkeeseenlaskijana tai takaajana on Suomen valtio, suomalainen kunta tai kuntayhtymä tai Euroopan talousalueeseen (ETA) kuuluva valtio, tällaisen valtion osavaltio tai muu paikallinen julkisyhteisö, Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestön OECD:n jäsenvaltio taikka kansainvälinen julkisyhteisö, jossa on jäsenenä vähintään yksi (1) Euroopan talousalueeseen kuuluva valtio. Kyseisten sijoitusten tulee olla peräisin vähintään kuudesta (6) eri liikkeeseenlaskusta, eikä samaan liikkeeseenlaskuun saa sijoittaa yli 30 % rahaston arvosta. Euroopan talousalueeseen (ETA) kuulumattomia OECD-maita ovat: Australia, Kanada, Japani, Etelä-Korea, Meksiko, Uusi Seelanti, Sveitsi, Turkki ja Yhdysvallat.
Rahaston varoja ei voida sijoittaa osuuksiin sellaisissa edellä kohdissa 8 ja 9 mainituissa sijoitusrahastoissa, erikoissijoitusrahastoissa ja yhteissijoitusyrityksissä, jotka sääntöjensä tai yhtiöjärjestyksensä mukaisesti voivat sijoittaa enemmän kuin 10 % varoistaan toisten sijoitusrahastojen, erikoissijoitusrahastojen tai yhteissijoitusyritysten osuuksiin. Rahaston omistukseen saa hankkia enintään 50 % saman sijoitusrahaston tai yhteissijoitusyrityksen osuuksista. Rahaston arvosta enintään 10 % voidaan sijoittaa toisten sijoitusrahastojen, erikoissijoitusrahastojen tai yhteissijoitusyritysten osuuksiin. Rahaston varoja voidaan sijoittaa ainoastaan sellaisten sijoitusrahastojen ja erikoissijoitusrahastojen rahasto-osuuksiin tai yhteissijoitusyritysten osuuksiin, joiden vuotuinen kiinteä hallinnointipalkkio on yhteensä enintään 3,0 % sijoitusrahaston, erikoissijoitusrahaston tai yhteissijoitusyrityksen arvosta. Tämän kiinteän hallinnointipalkkion lisäksi sijoituskohteena olevasta sijoitusrahastosta, erikoissijoitusrahastosta tai yhteissijoitusyrityksestä voidaan periä tuottosidonnaisia palkkioita. Rahaston varoja voidaan sijoittaa myös Rahastoyhtiön hallinnoimien rahastojen rahasto-osuuksiin. Rahastoyhtiö perii hallinnointipalkkion myös näistä sijoituskohteista, mutta Rahastolta ei peritä näiden sijoituskohteiden osalta merkintä- eikä lunastuspalkkioita. Rahastolla on oltava toiminnan edellyttämät käteisvarat. Rahoitustarkastuksen luvalla Rahastoyhtiö saa ottaa Rahaston lukuun väliaikaiseen tarkoitukseen sijoitusrahastotoimintaa varten luottoa määrän, joka vastaa enintään 10 % Rahaston arvosta. Osto- ja myyntioptioiden preemioiden hankintahinta ei saa ylittää 40 % rahaston arvosta. Johdannaissopimusten, takaisinostosopimusten ja lainaksi otettujen arvopapereiden yhteenlaskettu vakuusvaatimus voi olla enintään 50 % rahaston arvosta. Rahaston riskiasemaa kuvaavien tunnuslukujen tulee täyttää seuraavat ehdot: - koko Rahaston osakeposition delta-tunnusluku on välillä -1 - +2 - koko Rahaston korkoposition modifioitu duraatio on välillä -10 - +10 - koko Rahaston hyödykeposition delta-tunnusluku on välillä -1 - +1 - koko Rahaston valuuttaposition delta-tunnusluku on välillä -1 - +2 Rahaston riskiasemaa säännellään Rahastoyhtiön vallitsevan markkinanäkemyksen perusteella, eikä johdannaistiliasemalle ole säädetty erityisiä sulkemisrajoja. Tehokkaan omaisuudenhoidon edistämiseksi rahaston varoihin kuuluvista arvopapereista ja rahamarkkinavälineistä voidaan tehdä lainaus- ja takaisinostosopimuksia edellyttäen, että ne selvitetään laissa tarkoitetussa selvitysyhteisössä tai vastaavassa ulkomaisessa yhteisössä. Jos selvitys tapahtuu muualla, sopimuksen vastapuolena tulee olla laissa tarkoitettu arvopaperinvälittäjä ja sopimusehtojen tulee olla markkinoille tavanomaiset ja yleisesti tunnetut. Lainaksi annettujen arvopaperien markkina-arvo ei saa ylittää 25 % rahaston arvopaperien ja rahamarkkinavälineiden arvosta. Rajoitus ei koske lainaussopimuksia, jotka voidaan irtisanoa ja joiden tarkoittamat arvopaperit voidaan saada välittömästi vaadittaessa takaisin. Rahasto voi myydä arvopapereita lyhyeksi. Saman liikkeeseenlaskijan instrumentteja voidaan myydä lyhyeksi vain määrä, joka vastaa näiden sääntöjen 5 :n hajauttamissäännöstä. Rahasto toimittaa lyhyeksi myydyt arvopaperit lainaamalla ne markkinoilta. Lainaksioton määrää sääntelee edellä mainittu johdannaissopimusten, takaisinostosopimusten ja lainaksi otettujen arvopapereiden yhteinen vakuusvaatimus. Sääntöjen 1 :ssä mainitun prime brokerage-sopimuksen mukaisesti rahasto voi joutua antamaan arvopapereiden lainaksi oton yhteydessä vastapuolelle vakuuden varoistaan. Sopimuksen nojalla voi omistusoikeus rahaston arvopapereihin siirtyä lainaksi antajalle, jolla kuitenkin on velvollisuus palauttaa vastaavat arvopaperit. Omistusoikeus antaa vakuuden saajalle täyden määräysvallan arvopapereihin mikä tarkoittaa oikeutta esimerkiksi myydä arvopaperit vakuuden saajan lukuun tai antaa ne vakuuden saajan lainan vakuudeksi. Enimmillään lainaksi antajan omistukseen voi siirtyä arvopapereita määrä, joka arvoltaan vastaa kyseisen vastapuolen lainaussopimuksiin liittyvien saamisten määrää. Annettaessa arvopapereita lainaksi ja niitä lainattaessa voi vastapuolena lainaussopimuksissa olla kyseisillä markkinoilla aktiivisesti toimiva, tunnustetun valvontaviranomaisen alainen ja riittävän luottokelpoisuuden omaava arvopaperivälittäjä. 6 Rahasto-osuusrekisteri ja rahasto-osuudet Rahastoyhtiö pitää rahasto-osuusrekisteriä kaikista rahasto-osuuksista ja rekisteröi rahasto-osuuksien siirrot. Rahasto-osuudet voidaan jakaa murto-osiin. Yksi rahasto-osuus muodostuu kymmenestätuhannesta (10000) yhtä suuresta murto-osasta, mikä tarkoittaa sitä, että rahasto-osuuden arvo ilmoitetaan neljän (4) desimaalin tarkkuudella. Rahastoyhtiön hallitus voi päättää, että Rahastossa on hallinnointipalkkioltaan toisistaan poikkeavia osuussarjoja. Kussakin osuussarjassa voi olla sekä tuotto- että kasvuosuuksia (osuuslaji). Osuudenomistaja voi vaihtaa tuotto-osuuden kasvuosuudeksi tai päinvastoin. Osuussarjojen hallinnointipalkkiot voivat poiketa toisistaan seuraavista syistä: 1) rahasto-osuuden merkitsijä on toinen OP- Rahastoyhtiön hallinnoima rahasto, 2) rahasto-osuuksien minimimerkintämäärät poikkeavat toisistaan, 3) rahasto-osuuksia markkinoidaan Suomen lisäksi johonkin Euroopan talousalueeseen kuuluvaan valtioon tai 4) asiakkaalla on kokonaisasiakkuus OPryhmässä. Rahastoyhtiön hallitus päättää kunkin osuussarjan merkinnän edellytyksistä ja ne ilmoitetaan kulloinkin voimassaolevassa Rahastoesitteessä. Rahasto-osuus oikeuttaa rahasto-osuuksien määrän suhteessa jakautuvaan osuuteen Rahaston arvosta ottaen huomioon eri osuussarjojen ja eri osuuslajien suhteelliset arvot.
Jos osuudenomistajan omistus omistusaikana uuden merkinnän tai rahastovaihtojen johdosta nousee yksittäisessä osuussarjassa yli toisen osuussarjan minimimerkintämäärän, Rahastoyhtiö muuntaa osuudenomistajan pyynnöstä omistuksen koskemaan sitä osuussarjaa, jonka minimimerkinnän suuruutta uusi omistus muuntohetkellä vastaa. Jos osuudenomistajan omistus omistusaikana lunastusten tai rahastovaihtojen johdosta laskee yksittäisessä osuussarjassa alle kyseisen sarjan merkintöjen minimimerkintämäärän, on Rahastoyhtiöllä oikeus muuntaa omistus osuudenomistajien yhdenvertainen kohtelu huomioon ottaen koskemaan sitä osuussarjaa, jonka minimimerkinnän suuruutta omistus vastaa. Rahastoyhtiö antaa osuudenomistajan pyynnöstä osuustodistuksen rahasto-osuuksien omistuksesta. Osuustodistus voi koskea useita osuuksia tai niiden murto-osia ja voidaan antaa vain nimetylle osuudenomistajalle. Rahastoyhtiöllä on oikeus veloittaa asiakkaalta kulloinkin voimassaolevassa Rahastoesitteessä ilmoitettu käsittelykulu osuustodistuksen antamisesta ja toimittamisesta. 7 Rahasto-osuuksien merkintä ja lunastus Rahasto-osuudet ovat merkittävissä ja lunastettavissa Rahastoyhtiössä sekä muissa Rahastoesitteessä määritellyissä merkintäpaikoissa. Tiedot rahasto-osuuksien arvoista sekä 8 :n tarkoittamasta merkintäpalkkiosta ja lunastuspalkkiosta ovat yleisön saatavilla jokaisena pankkipäivänä Rahastoyhtiössä ja muissa Rahaston merkintäpaikoissa. Merkitsijän tulee merkinnän yhteydessä ilmoittaa, minkä osuussarjan ja osuuslajin osuuksia hän merkitsee. Osuudenomistajaa sitova ilmoitus merkinnästä tapahtuu maksamalla merkintämaksu. Merkintätoimeksianto on vastaanotettu Rahastoyhtiössä, kun merkintäsumma on Rahastoyhtiön käytettävissä ja Rahastoyhtiölle on toimitettu asianmukaiset ja riittävät tiedot merkinnän suorittajasta ja tämän henkilöllisyydestä. Mikäli merkintätoimeksianto on vastaanotettu Rahastoyhtiössä ennen kello 24.00, toteutetaan merkintä seuraavan pankkipäivän arvoon. Edellä mainituista kellonajoista poiketaan niiden merkintöjen osalta, jotka muodostetaan asiakkaalta suoraveloitettavista maksueristä perustuen asiakkaalla olevaan jatkuvaan rahastosijoitussopimukseen. Nämä merkinnät toteutetaan sen pankkipäivän arvoon, jona raha on veloitettu asiakkaalta. Mikäli suorituksen viitenumero puuttuu tai se on virheellinen, toteutetaan merkintä sen päivän arvoon, jona viite on saatu selvitettyä. Rahastoyhtiöllä on oikeus hyväksyä tai hylätä suoritettu merkintä tai merkintätoimeksianto. Merkinnän hylkäyksen perusteena voi olla vain se, että Rahastoyhtiölle ei ole annettu riittäviä tietoja merkinnän toteuttamiseksi. Rahastoyhtiön hallitus voi päättää, mikä määrä tai millä summalla osuuksia kerralla on vähintään merkittävä tai lunastettava. Merkittyjen osuuksien lukumäärä lasketaan Rahastoyhtiössä jakamalla saatu merkintämaksu (josta on vähennettynä 8 :ssä mainittu merkintäpalkkio) osuuden arvolla. Merkittyjen osuuksien määrä lasketaan osuuden kymmenestuhannesosan (1/10000) tarkkuudella pyöristäen osuuksien määrä alaspäin. Jakojäännös lisätään rahastopääomaan. Rahasto-osuuden omistajalla on oikeus saada Rahastoyhtiöltä lunastus rahasto-osuudestaan. Rahastoyhtiöllä on vastaavasti velvollisuus lunastaa kyseinen rahasto-osuus. Tällöin mahdollisesti merkinnästä annettu osuustodistus on luovutettava. Lunastaminen tapahtuu Rahaston varoista. Mikäli lunastustoimeksianto on vastaanotettu Rahastoyhtiössä ennen kello 24.00, toteutuu lunastus lunastustoimeksiantoa seuraavan pankkipäivän arvoon. Maksu lunastuksesta suoritetaan pääasiallisesti lunastustoimeksiannon toteutumispäivää seuraavana pankkipäivänä, ellei asiakkaan kanssa toisin sovita. Mikäli varat lunastamiseen on hankittava myymällä rahaston sijoituksia, tulee myymisen tapahtua ilman aiheetonta viivytystä, kuitenkin aina kahden viikon kuluessa lunastustoimeksiannon vastaanottamisesta. Rahoitustarkastus voi erityisestä syystä myöntää luvan ylittää edellä mainittu määräaika. Lunastamisen tulee tällöin tapahtua sen päivän arvonlaskennan mukaan, jona varat arvopapereiden myynnistä on saatu. Maksu suoritetaan tätä päivää seuraavana pankkipäivänä. 8 Rahasto-osuuksia koskevien toimeksiantojen palkkiot Rahasto-osuuden merkintähintaa määrättäessä Rahastoyhtiö saa lisätä rahasto-osuuden arvoon enintään kaksi (2) prosenttia rahastoosuuden arvosta (merkintäpalkkio). Rahasto-osuuden lunastushintaa määrättäessä Rahastoyhtiö saa vähentää enintään kaksi (2) prosenttia rahasto-osuuden arvosta (lunastuspalkkio). Rahastoyhtiö voi edellisten momenttien estämättä kuitenkin asettaa merkintä- ja lunastuspalkkioille tapahtumakohtaisen vähimmäispalkkion, joka voi olla enintään kahdeksan (8) euroa merkintä- tai lunastustapahtumaa kohden. Edellä tässä kohdassa mainittujen korvausten määrästä päättää Rahastoyhtiön hallitus. Kulloinkin perittävien korvausten määrät ovat nähtävillä ja saatavissa Rahastoyhtiössä ja muissa Rahaston merkintäpaikoissa sekä kulloinkin voimassa olevassa Rahastoesitteessä. 9 Rahaston arvon laskeminen Rahaston arvo lasketaan siten, että Rahaston varoista vähennetään Rahaston velat. Rahaston arvo ilmoitetaan euroina. Rahastoon kuuluvat osakkeet ja vakioidut johdannaissopimukset arvostetaan niiden markkina-arvoon, joka on viimeinen saatavilla oleva kaupankäyntikurssi kello 15.00. Jollei arvostuspäivältä ole edellä mainittua kurssia, käytetään ostonoteerausta.
Joukkovelkakirjat ja rahamarkkinavälineet, joille on saatavissa julkisesta hinnanseurantajärjestelmästä luotettava markkinahintanoteeraus, arvostetaan klo 15.00 Suomen aikaa julkisen hinnanseurantajärjestelmän välityksellä saatavien osto- ja myyntinoteerauksen keskiarvoon. Sijoitusrahasto-osuudet arvostetaan kunkin rahaston sääntöjen mukaan julkaistuun arvonlaskentapäivän rahasto-osuuden arvoon. Arvopapereiden lainaussopimukset arvostetaan kohde-etuutena olevien arvopapereiden markkina-arvoon. Jos Rahaston käyttämälle sijoituskohteelle ei ole saatavissa edellä mainittua arvoa tai kyse on jostain muusta kuin edellä mainitusta sijoituskohteesta, jolle ei ole saatavissa käypää markkina-arvoa, arvostetaan sellainen sijoituskohde Rahastoyhtiön hallituksen määräämien objektiivisten periaatteiden mukaan. Tilisaataviin pankeilta lisätään niille edellisen arvonlaskenta-päivän jälkeen kertynyt korko. Rahaston valuuttamääräisten varojen ja velkojen arvo muutetaan euroiksi käyttäen kansainvälisten valuuttapankkien julkiseen hinnanseurantajärjestelmään kello 15.00 Suomen aikaa ilmoittamien valuuttanoteerausten osto- ja myynti-kurssien keskiarvoa. 10 Rahasto-osuuden arvon laskeminen Rahastoyhtiö laskee rahasto-osuuden arvon kunakin sellaisena päivänä, jolloin talletuspankit ovat yleisesti Suomessa avoinna (pankkipäivä=arvonlaskentapäivä). Rahasto-osuuden arvo on saatavissa Rahastoyhtiöstä ja kaikista merkintäpaikoista. Rahasto-osuuden arvo on Rahaston arvo jaettuna liikkeellä olevien rahasto-osuuksien lukumäärällä, kuitenkin niin, että eri osuussarjojen arvossa otetaan huomioon eri osuussarjojen poikkeavat hallinnointipalkkiot ja rahasto-osuuksille maksetut tuotto-osuudet, jotka muuttavat eri osuuslajien suhteellista osuutta Rahaston arvosta. Eri osuussarjojen eri osuuslajien suhteelliset arvot määräytyvät kunakin arvonlaskentapäivänä laskettavan hallinnointipalkkion ja vuosittain maksettavan tuotto-osuuden mukaan. Kunkin osuussarjan kunkin osuuslajin arvo lasketaan jakamalla rahaston arvo kyseisen osuuslajin ja suhdeluvulla kerrottujen toisten osuuslajien lukumäärien yhteenlasketulla määrällä. Nämä suhdeluvut muuttuvat kunakin arvonlaskentapäivänä. 11 Rahaston tuotonjako Rahastoyhtiön varsinainen yhtiökokous päättää tuotto-osuuksien omistajille jaettavasta tuotosta ja sen maksamisesta. Tuotto-osuutena pyritään jakamaan kunkin osuussarjan tuotto-osuuksille vähintään kolme (3) prosenttia edellisen vuoden viimeisenä pankkipäivänä lasketusta kyseisen osuussarjan tuotto-osuuden arvosta. Tuotto-osuus maksetaan Rahastoyhtiön pitämään rekisteriin yhtiökokouksen määräämänä päivänä merkitylle tuotto-osuuden omistajalle hänen ilmoittamalleen pankkitilille viimeistään yhden (1) kuukauden kuluttua Rahastoyhtiön yhtiökokouksesta. Tieto yhtiökokouspäivästä on osuuden-omistajien saatavilla Rahastoyhtiössä sen aukioloaikoina. Mikäli tuotto-osuuden omistaja ei ole ilmoittanut Rahastoyhtiölle pankkitiliä, jolle tuotto-osuus voidaan maksaa, siirretään tuotto-osuus, jota ei ole nostettu viiden vuoden kuluessa sen ensimmäisestä nostopäivästä lukien, takaisin Rahaston omistukseen. 12 Rahastoyhtiön ja sijoitusrahaston tilikausi Rahastoyhtiön ja Rahaston tilikausi on kalenterivuosi. 13 Rahasto-osuuden omistajien kokous Varsinainen rahasto-osuudenomistajien kokous on pidettävä vuosittain Rahastoyhtiön hallituksen määräämänä päivänä huhtikuun loppuun mennessä. Ylimääräinen rahasto-osuudenomistajien kokous on pidettävä, kun Rahastoyhtiön hallitus katsoo siihen olevan aihetta tai jos tilintarkastajat taikka rahasto-osuuden omistajat, joilla on yhteensä vähintään kahdeskymmenesosa (1/20) kaikista liikkeellä olevista rahasto-osuuksista, sitä kirjallisesti vaativat ilmoittamansa asian käsittelyä varten. Rahasto-osuuden omistajien kokouksen kutsuu koolle Rahastoyhtiön hallitus. Kutsu rahasto-osuuden omistajien kokoukseen on toimitettava rahasto-osuuden omistajille aikaisintaan neljä viikkoa ja viimeistään kaksi viikkoa ennen kokousta ilmoituksella, joka julkaistaan ainakin yhdessä Helsingin kaupungissa ilmestyvässä valtakunnallisessa sanomalehdessä. Muut tiedonannot rahasto-osuuden omistajille toimitetaan samoin kuin ilmoitukset rahaston sääntöjen muutoksista (15 ). Rahasto-osuuden omistajan on, saadakseen osallistua kokoukseen, ilmoittauduttava Rahastoyhtiölle kokouskutsussa mainitulla tavalla viimeistään siinä mainittuna päivänä, joka voi olla aikaisintaan viisi (5) päivää ennen kokousta. Rahasto-osuudenomistajalla ei ole oikeutta käyttää rahasto-osuudenomistajalle kokouksessa kuuluvia oikeuksia ennen kuin hänen rahasto-osuutensa on rekisteröity tai hän on Rahastoyhtiölle ilmoittanut saantonsa ja esittänyt siitä selvityksen. Osallistumisoikeus rahasto-osuudenomistajien kokoukseen ja äänimäärä kokouksessa määräytyy kymmenen päivää ennen kokousta vallitsevan tilanteen perusteella.
Varsinaisen rahasto-osuuden omistajien kokouksen avaa Rahastoyhtiön hallituksen puheenjohtaja tai Rahastoyhtiön hallituksen nimeämä muu henkilö. Varsinaisessa rahasto-osuuden omistajien kokouksessa on: 1 valittava kokouksen puheenjohtaja, joka kutsuu kokoukselle pöytäkirjanpitäjän 2 laadittava ja hyväksyttävä ääniluettelo 3 valittava kaksi pöytäkirjan tarkastajaa ja ääntenlaskijaa 4 todettava kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus 5 esitettävä Rahastoyhtiön varsinaisessa yhtiökokouksessa käsitellyt Rahastoyhtiön ja Rahaston tilinpäätökset ja toimintakertomukset 6 valittava Rahastoyhtiön yhtiöjärjestyksen mukaisesti Rahaston rahasto-osuudenomistajien edustaja sekä varamies Rahastoyhtiön hallitukseen. 7 valittava Rahastoyhtiön yhtiöjärjestyksen mukaisesti Rahaston rahasto-osuudenomistajien edustaja sekä varamies Rahastoyhtiön tilintarkastajaksi. 8 käsiteltävä muut mahdolliset asiat. Jokainen kokonainen rahasto-osuus Rahastossa tuottaa rahasto-osuuden omistajien kokouksessa yhden äänen. Myös rahastoosuuden murto-osat tuottavat äänioikeuden omistettujen murto-osien suhteessa. Rahasto-osuuden omistajien kokouksen päätökseksi tulee se mielipide, jota on kannattanut enemmän kuin puolet annetuista äänistä tai, äänten mennessä tasan, mielipide, johon puheenjohtaja yhtyy. Vaaleissa tulee valituksi eniten ääniä saanut. Äänten mennessä tasan, ratkaistaan vaali arvalla. 14 Rahastoa ja Rahastoyhtiötä koskeva informaatio Rahaston Rahastoesite, puolivuosikatsaus, neljännesvuosikatsaus (vain erikoissijoitusrahastot) ja Rahastoyhtiön ja Rahaston vuosikertomukset sekä Rahastoyhtiön ylläpitämä luettelo sen hallinnoimien rahastojen käytettävissä olevista markkinapaikoista ovat yleisön nähtävillä ja saatavissa Rahastoyhtiöstä ja muista Rahaston merkintäpaikoista niiden aukioloaikoina. Sekä puolivuosikatsaus että neljännesvuosikatsaus on julkistettava kahden kuukauden kuluessa katsauskauden ja Rahaston ja Rahastoyhtiön vuosikertomukset kolmen kuukauden kuluessa tilikauden päättymisestä. 15 Sijoitusrahaston sääntöjen muuttaminen Rahaston sääntöjen muuttamisesta päättää Rahastoyhtiön hallitus. Sääntömuutokselle on haettava Rahoitustarkastuksen vahvistus. Jollei Rahoitustarkastus toisin määrää, tulee Rahaston sääntöjen muutos voimaan kuukauden kuluttua siitä, kun Rahoitustarkastus on vahvistanut muutoksen ja sääntömuutos on saatettu rahasto-osuuden omistajien tietoon. Muutosten katsotaan tulleen osuudenomistajien tietoon viidentenä päivänä siitä, kun ilmoitus on annettu postin kuljetettavaksi tai sinä päivänä, kun ilmoitus on julkaistu Helsingissä ilmestyvässä valtakunnallisessa sanomalehdessä tai lähetetty osuudenomistajan suostumuksella sähköpostitse tai muuta sähköistä viestintä käyttäen. Sääntömuutoksen tultua voimaan se koskee kaikkia osuudenomistajia ja sitä noudatetaan myös ennen sääntömuutosta tehtyjen sijoitusten osalta. 16 Merkintöjen ja lunastusten keskeyttäminen Rahastoyhtiö voi osuudenomistajien edun sitä vaatiessa tai muusta erityisen painavasta syystä Rahoitustarkastuksen luvalla keskeyttää rahasto-osuuksien merkinnät. Rahastoyhtiö voi väliaikaisesti keskeyttää osuuksien lunastukset, jos markkinapaikka, jota voidaan Rahaston sijoituspolitiikka huomioon ottaen pitää päämarkkinapaikkana, on muusta kuin ennalta arvattavasta syystä suljettu tai kaupankäyntiä on sanotulla markkinalla rajoitettu tai normaali tiedonvälitys on häiriintynyt. 17 Tietojen luovuttaminen Rahastoyhtiöllä on oikeus luovuttaa osuudenomistajia koskevia tietoja kulloinkin voimassa olevan lainsäädännön mukaan. Luottolaitoslain mukaan luottolaitoksella ja luottolaitoksen konsolidointiryhmään kuuluvalla yrityksellä on oikeus antaa asiakastietoja samaan konserniin, konsolidointiryhmään tai rahoitus- ja vakuutusryhmittymien valvonnasta annetussa laissa tarkoitettuun rahoitus- ja vakuutusryhmittymään kuuluvalle yhteisölle asiakaspalvelua ja muuta asiakassuhteen hoitamista, markkinointia sekä konsernin, konsolidointiryhmän tai rahoitus- ja vakuutusryhmittymän riskienhallintaa varten, jos tietojen vastaanottajaa koskee luottolaitoslaissa säädetty tai vastaava salassapitovelvollisuus.
18 Perusteet korvauksesta, jonka rahastoyhtiö ja säilytysyhteisö saavat toiminnastaan Rahastoyhtiö saa korvauksena toiminnastaan hallinnoimispalkkion. Tämä hallinnoimispalkkio koostuu kiinteästä ja tuottosidonnaisesta palkkiosta. Hallinnoimispalkkio voi vaihdella osuussarjoittain. Kiinteä hallinnoimispalkkio on enintään 2,5 % vuodessa laskettuna Rahaston arvosta. Palkkion määrä lasketaan päivittäin (palkkioprosentti vuodessa/365) saman laskentapäivän mukaisesta Rahaston arvosta ja suoritetaan Rahastoyhtiölle kerran kuukaudessa jälkikäteen. Maksettavaksi tuleva kiinteä hallinnoimispalkkio on vähennetty rahasto-osuuden päivän arvossa. Tuottosidonnaisena hallinnoimispalkkiona rahastoyhtiö saa enintään viisitoista (15) prosenttia kolmen (3) kuukauden Euribor-indeksin tuoton ylittävästä tuotosta. Tuottosidonnainen palkkio määräytyy päivittäin sijoitusrahaston ja indeksin edellisen kahdentoista (12) kuukauden tuottojen perusteella. Tuottosidonnaista palkkiota ei kuitenkaan peritä, jos Rahaston arvonkehitys tarkasteluhetkeä edeltävän kahdentoista (12) kuukauden ajanjaksona on negatiivinen. Tuottosidonnaista hallinnoimispalkkiota lasketaan kasvuosuuden tuottojen perusteella ja sitä sovelletaan myös tuotto-osuuksiin. Rahastolta ei peritä erillistä säilytyspalkkiota. Tieto kulloinkin sovellettavista palkkioista on saatavilla Rahastoyhtiöstä. 19 Sovellettava laki Rahastoyhtiön ja Rahaston toimintaan sovelletaan Suomen lakia.