Meripelastus 2/09 Jäsenlehti uudistui Yhdistyksen sääntöjä trimmataan Esittelyssä lippulaivamme Rautauoma HELSINGIN MERIPELASTUSYHDISTYS HELSINGFORS SJÖRÄDDNINGSFÖRENING
MERIPELASTUS 2/09 Meripelastus on Helsingin Meripelastusyhdistyksen jäsenlehti, joka ilmestyy neljä kertaa vuodessa. Seuraava lehti ilmestyy elokuussa. Meripelastus är Helsingfors sjöräddningsförenings medlemstidning som utkommer fyra gånger per år. Nästa tidning utkommer i augusti. Julkaisija / Utgivare: Helsingin meripelastysyhdistys - Helsingfors sjöräddningsförening ry Hälytykset! Alarmering! Hätätilanteissa merellä I nödsituationer på sjön 0204 1000 ilman suuntanumeroa utan riktnummer Puhelujen hinnat soitettaessa Rajavartiolaitokselle kuuluviin meripelastuksen puhelinnumeroihin: Kiinteästä verkosta 8,21 snt/puh + 2 snt/min Matkaviestinverkosta 8,21 snt/puh + 14,90 snt/min Päätoimittaja / Chefredaktör: Jukka-Pekka Lumilahti, lehti@hmpy.fi, p. 050 350 9195 Toimitus / Redaktion: Jukka-Pekka Lumilahti, Sami Korppi, Mika Back, Pinja Ruponen, Nina Hiltunen ja Christian Kurtén Paino / Tryck: Painomerkki Oy, Helsinki Painos / Upplaga: 2200 kpl / st ISSN: 0788-401x Kansi / Pärm: PV Rautauoma myrskyssä Kuva: Håkan Mitts www.helsinginmeripelastusyhdistys.fi Helsingin meripelastusyhdistys - Helsingfors sjöräddningsförening ry Matosaari / Maskholmen, Jollas, PL 66, 00101 Helsinki p. 050 571 3940
Hyvät meripelastajat ja yhdistyksemme jäsenet! Puheenjohtajan tervehdys Tällä palstalla olen yleensä kertonut yhdistyksessa tapahtuneesta tai suunnitteilla olevista hankkeista. Raha-asioitakin on sivuttu ja niiden yhteydessä todettu, että yksittäisten jäsenten ja yhteisöjäsenten maksamat jäsenmaksut ovat yhdistyksemme merkittävin tulonlähde. Tästä jatkuvasta tuesta olemme erittäin kiitollisia. On kuitenkin vielä muitakin tapoja, joilla jäsenet voivat tukea toimintaamme taloudellisesti. Muualla tässä lehdessä kerrotaan paketeista joita jäsenet tai yritykset voivat ostaa tuttavilleen, asiakkailleen tai sidosryhmilleen ja sillä tavalla tukea yhdistystä. Toinen tapa on merkkipäivien tai hautausten yhteydessä korvata lahjat tai kukat lahjoituksella yhdistyksellemme. Toivomme jäsenten käyttävän ja kehottavan muitakin käyttämään myös näitä tukimuotoja jotta veneemme voidaan pitää liikkeellä siellä missä apua tarvitaan! Toivotan kaikille hyvää ja turvallista veneilykautta! Meripelastusterveisin, Christian Kurtén puheenjohtaja@hmpy.fi Ordförarens spalt Bästa medlemmar! I denna spalt har jag i allmänhet berättat om saker som hänt eller som planeras i föreningen. Också eknomin har tangerats och i detta sammanhang har konstaterats att medlemsavgifter betalda av enskilda och samfund är den viktigaste inkomstkällan för föreningen. Vi är mycket tacksamma för detta kontinuerliga stöd. Men det finns andra sätt för medlemmarna att stöda vår verksamhet ekonomiskt. På annan plats i denna tidning beskrivs paket, som medlemmar eller företag kan köpa till sina bekanta, kunder eller intressentgrupper och på detta sätt stöda föreningen. Ett annat sätt är att i samband med bemärkelsedagar eller begravningar ersätta gåvor eller blommor med penninggåvor till vår förening. Vi hoppas att medlemmarna använder och uppmanar andra att använda också dessa stödformer så att vi kan hålla båtarna ute på sjön där hjälp behövs! Jag tillönskar alla en god och säker båtsäsong! Med sjöräddningshälsningar, Christian Kurtén puheenjohtaja@hmpy.fi 3
Lehti uudistui ja nettisisältö kasvaa Tämän numeron myötä jäsenlehti Meripelastus on kokenut yhden suurimmista muutoksistaan historiansa aikana. Mustavalkoaikakausi päättyi ja askel väriaikaan on otettu. Uudistuksen aikana mietittiin myös tiiviimpää lehtiyhteistyötä Espoon Meripelastajat ry:n kanssa, mutta toistaiseksi jäsenlehdissä ovat samaa vain sivun alaosan sinisellä viivalla kiitävät pelastusveneet. Lehden toimitus on hieman muuttunut kun 2000 -luvun alusta lehteä ansiokkaasti taittanut Sami Korppi luovutti taittamisen vastuun Nina Hiltuselle. Jäsenlehden historia ulottuu aina 1980 -luvulle saakka. Yhteistä lähes kaikille lehdille on ollut niiden samanlainen koko, joka alusta asti on ollut A5. Toinen yhteinen tekijä on sisältö, sillä lehti on ollut ja tulee jatkossakin olemaan yhdistyksen kanava tiedottaa jäsenilleen vapaaehtoisen meripelastuksen paikallisista tapahtumista. Uuden ilmeen myötä osa tutuista asioista on muuttunut. Yhteystietojen määrä lehdessä on vähentynyt, mutta edelleenkin lehdestä löytyvät tärkeimmät tiedot sekä opastus nettiosoitteeseen, josta löytyvät täydelliset yhteystiedot. Puheenjohtajan palsta jatkaa entiseen malliin ja se löytyy jatkossakin kolmossivulta. Myös tuttu otteita kauden tapahtumista jatkaa, mutta uudella nimellä. Kladi nimen alta löytyy tehtäväkuvausten lisäksi myös muitakin lyhyitä juttuja yhdistyksen toiminnasta. Uutuutena lehdessä on Meripelastajan mansikkapaikka, jossa esitellään meripelastajien mielestä ainutlaatuisia paikkoja pääkaupunkiseudun ja Sipoon saaristosta. Yhdistyksen internet -sivut ovat myös uudistuneet. Uudistunut ilme noudattelee Meripelastusseuran väritystä ja liittää yhdistyksen sivut ulkoasullisesti osaksi vapaaehtoisten meripelastajien yhteistä linjaa. Sivujen sisältö kasvaa ajan myötä ja esimerkiksi lehden vanhat numerot tulevat luettavaksi sivuille. Sivuilla voi myös seurata pelastusalusten sijaintia reaaliaikaisesti ja saada ajankohtaista tietoa yhdistyksen tapahtumista. Internet sivut löytyvät tutusta osoitteesta www.helsinginmeripelastusyhdistys.fi. Lehden ja internetsivujen, kuten myös koko yhdistyksen perustana ovat vapaaehtoiset meripelastajat, eli jatkossakin lehti ja internetsivut tehdään täysin vapaaehtoisvoimin. Aava R - nuorten uusi koulutusvene Toisesta Helsingin Meripelastusyhdistyksen nuorisotoiminnan koulutusveneistä jouduttiin luopumaan viime kesänä, kun veneen pohja osoittautui erittäin huonokuntoiseksi. Tämän seurauksena Nuorisotoimikunta käynnisti syksyllä selvitystyön, jonka tähtäimenä oli uuden veneen hankinta Selvityksessä päädyttiin alumiinista valmistettuun noin 4-5 metriä pitkään veneeseen, jossa olisi enintään 20 hevosvoiman perämoottori. Alumiinia veneen materiaalina puolsi sen helppohoitoisuus ja maksimitehoa se, että silloin venettä ei tarvitse vielä rekisteröidä. Rekisteröimättömyys oli tärkeää, jotta nuoret pääsisivät myös itsenäisesti kokeilemaan veneen ajamista. Veneen rahoitusjärjestelyitä pohdittaessa selvisi, että vene voitaisiin mahdollisesti saada lahjoituksena. Talven aikana asiat etenivät suotuisasti eteenpäin ja toukokuun alussa Matosaaressa voitiinkin juhlia uuden veneen kastajaisia. Veneen kummina toimi alle vuoden ikäinen Aava -neito, joka kastoi uuden veneen Aava R:ksi. Kastetilaisuudessa puhunut veneen lahjoittaja Reijo Rautauoma totesi: Nuorten kiinnostusta ryhtyä vapaaehtoisiksi meripelastajiksi täysikäisiksi tultuaan on syytä rakentaa vuosia etukäteen. Tähän tarvitaan kuitenkin kunnon laitteita ja välineitä. Rautauoma jatkoi vielä: Pelkkä alus ei kuitenkaan riitä, vaan vapaaehtoistyössä kouluttajien rooli on erittäin merkittävä. Toivon, että nuorisotoiminnan saamilla taloudellisilla panoksilla voitte rakentaa tulevaisuutta tulevia meripelastajia silmällä pitäen: Kiitospuheessaan nuorisotoimikunnan puheenjohtaja Kati Korkkula lupasi, että veneestä pidettäisiin hyvää huolta. Korkkula oli myös erittäin tyytyväinen uuteen veneeseen, sillä hänen mielestään vene mahdollistaa ja monipuolistaa nuorisoharjoituksia erityisesti kesäaikana, kun aiemmin toiminta painottui enemmän kevääseen ja syksyyn. 4
Nuorten koulutusvene on parin vuoden ikäinen Buster S -merkkinen vene, jossa on 20 hevosvoiman Yamaha perämoottori. Vene on varustettu erillisellä ruorilla ja kaukohallintalaitteilla, joiden avulla venettä on helppo hallita. Kerralla kyytiin voi ottaa neljä henkilöä, joka mahdollistaa kouluttajan ja kolmen nuoren mukana olon veneessä. Reijo Rautauoman lahjoituksen lisäksi yhdistys sai myös toisen lahjoituksen venettä varten. Tämä Suomalaisen klubin lahjoitus käytetään veneen varustamiseen ja koulutusharjoitusten pitämiseen. Veneen kotisatama on yhdistyksen muiden veneiden tavoin Matosaaren meripelastus-asema. Helsingin Meripelastusyhdistys kiittää veneen hankinnan mahdollistaneita lahjoittajiaan. Jussi Lammi ja Jukka-Pekka Lumilahti Kuva Nina Hiltunen kastajaisissa Nuorisoleiri 17.-19.7. Matosaari Perinteeksi muodostunut nuorisoleiri järjestetään Helsingin Meripelastusyhdistyksen meripelastusasemalla Jollaksen Matosaaressa perjantai-aamupäivästä sunnuntai-iltaan 17.-19.heinäkuuta 2009. Leirille ovat tervetulleita sekä jo nuorisotoiminnassa mukana olevat että siitä kiinnostuneet 9-15 vuotiaat nuoret, joilla vaatimuksena uimataito. Leirille mahtuu maksimissaan 15 nuorta, ja heidät valitaan ilmoittatutumisjärjestyksessä. Lisätietoja ja ilmoittautumiset 3.7.2009 mennessä Anssi Heikkilälle sähköpostitse anssi.heikkila@koti.luukku.com. Ma 10.8. klo 18.00 Hinausharjoitus Matosaaressa Käytännön harjoitus opastuksella. Veneilijöiden turvallisuuskoulutukset: La-Su 10-11.10. Viikonloppuharjoitus Vaativa harjoitus useilla osatehtävillä. Harjoitusradalla on vähän tai ei ollenkaan valaistuja väyliä. Harjoitus on ensisijaisesti tarkoitettu kokeneemmille veneilijöille joilla on kokemusta pimeänavigoinnista. Muut voivat osallistua harjoituksen vastuuhenkilöiden harkinnan mukaan. Veneiden miehistöissä on oltava vähintään kolme henkilöä. Paikka ja aika ilmoitetaan ilmoittautuneille kutsukirjeellä. Tapahtumiin on ennakkoilmoittautuminen vähintään neljä päivää etukäteen osoitteeseen jasenvene@hmpy.fi tai puhelimitse 050-517 8382. Lisäksi jäsenvenetoimikunta järjestää pyynnöstä Helsingin Meripelastusyhdistyksen yhteisöjäsenille meriturvallisuuteen liittyvää koulutusta. Jäsenvenekoulutus on tarkoitettu kaikille turvallisesta veneilystä kiinnostuneille. Koulutuksiin osallistuvien ei tarvitse olla yhdistyksen jäseniä. Lisätietoja jasenvene@hmpy.fi 5
KLADI - alkukauden tehtäviä ja tapahtumia Pää pyörälle kopterissa Helsingin Meripelastusyhdistyksen nuoret pääsivät tutustumaan Rajavartiolaitoksen meripelastushelikoptereihin Malmin lentoasemalle keskiviikkona 29.4. Helsingin Vartiolentolaivueen lentueupseeri kapteeni Roope Kauhanen esitteli 29:lle nuorelle helikoptereita ja niiden varusteita. Helsingin Vartiolentolaivueella on käytössään kolme Agusta Bell/Bell 412 kaksimoottorista meripelastushelikopteria, joista yksi on aina päivystysvuorossa. Lisäksi lentueesta löytyy vielä yksi pienempi, lähinnä itärajan valvontaan käytettävä Agusta 206 helikopteri. Helikoptereiden tehtävät ovat hyvin monipuolisia, sillä niitä käytetään meripelastuksen lisäksi myös maastoon kadonneiden ihmisten etsinnöissä, sairaankuljetuksissa sekä erilaisissa virka-aputehtävissä. Vierailun ehdoton koho-kohta oli, kun nuoret pääsivät sisään helikopteriin. Monet mittarit ja nappulat saivat nuorten päät pyörälle. Kuvat Janne Korkkula Elvytystaidot elvytettiin talviteloilta Yhdistyksen molemmissa pelastusveneissä on jo parin vuoden ajan ollut defibrillaattori, jonka avulla elvytystä voidaan tehostaa. Elvytys onkin yksi vapaaehtoisen meripelastajan perusensiaputaidoista. Pelastusvenemiehistöjen perusen- siaputaidot saadaan Suomen Punaisen ristin ensiapukursseilla. Tämän lisäksi yhdistyksessä toimii lähes parikymmentä ensivastehenkilöä, joiden ensiaputaitoja koulutetaan säännöllisesti kerran kuukaudessa. Lisäksi ensivastehenkilöiden täytyy osoittaa taitonsa näyttökokeella joka vuosi. Elvytystä pystytään tehostamaan defibrillaattorilla. Sekä Rautauomassa että Nihdissä on jo muutaman vuoden ajan ollut niin sanottu maallikko-defibrillaattori. Koska oikeita elvytystilanteita on harvoin, 23. huhtikuuta järjestettiin elvytyskoulutus, jossa harjoiteltiin peruselvytystä Anne- nukeilla defibrillaattorin avulla ja ilman. Koulutuksen järjestivät yhdistyksessä meripelastajina toimivat terveydenhoitoalan ammattilaiset. 6
Silta hajosi, potkuri putosi Vappuaattona 30.4. PV Rautauoma starttasi klo 10.00 Teijosta, jossa se oli ollut talven telakoituna valmistajatelakallaan. Reittisuunnitelma oli tehty hyvissä ajoin, ja niin keula käännettiin kohti Strömman kanavaa ja siellä olevaa avattavaa siltaa. Juuri kun silta saatiin näkyviin Rautauoman keulaan, sai miehistö ilmoituksen siltaa ohjaavalta valvomolta, että silta on rikki, eikä sitä voidakaan avata. Miehistön ei auttanut muuta kuin tehdä uusi reittisuunnitelma, mikä tulisi kiertämään koko Kemiönsaaren. Ylimääräistä matkaa tuli hieman yli 40 mpk. Helsinkiin saavuttaessa Isosaaren pohjoispuolella Meripelastuslohkokeskus Helsinki (MRSC Helsinki) kutsui kello 17.57 Virve-radiolla: 6-metriseltä daycruiserilta, jossa oli neljä henkilöä, oli potkuri pudonnut Hevossalmen lähistöllä. Tilanne oli vakaa, sillä veneen miehistö oli onnistunut kiinnittäytymään viittaan. Rautauoma suuntasi kohti avun tarvitsijaa. Matkalla Rautauoman miehistö selvitti erilaisia hinausvaihtoehtoja, sillä Hevossalmen silta ei ollut vielä käytössä. Mikäli hinaus olisi pitänyt tehdä sillan länsipuolelle, olisi Rautauoma joutunut kiertämään koko Santahaminan, sillä Hevossalmen sillan mataluuden takia Rautauoma ei pysty kulkemaan sen alitse. Kello 18.19 Rautauoma oli paikalla ja aloitti hinausvalmistelut. 18.35 Rautauoma luovutti moottoriveneen ja siinä olleet henkilöt pelastusristeilijä Jenny Wihurin apuveneelle, joka hinasi veneen turvasatamaan. Rautauoma suuntasi kohti Matosaarta, jonne se saapui kello 18.45. Viiden kuukauden poissaolo Matosaaresta oli päättynyt ja kauden ensimmäinen tehtävä oli suoritettu. Viitan lassoaminen pelasti Sunnuntaina toukokuun 10. päivänä Pv Nihti oli partioajossa. Nihti oli saapumassa partioajon päätteeksi Matosaareen, kun MRSC Helsinki hälytti sen kello 16.05. Laajasalon öljysataman edustalla moottoriveneestä oli äkisti hävinneet öljynpaineet, ja vene joutui tuuliajolle. Veneessä oli kyydissä kolme henkilöä. Nihti lähti kohti öljysatamaa samalla kun Nihdin päällikkö soitti moottoriveneeseen. Puhelussa kävi ilmi, että veneessä olevat melovat kohti lähistöllä olevaa viittaa ja koittavat lassota köyden viitan ympärille. Mikäli se ei onnistu, ajautuu moottorivene karikolle. Nihti saapui paikalle 10 minuutin kuluttua hälytyksestä. Karikko ei enää lähestynyt, sillä viitan lassoaminen oli onnistunut. Vastuusitoumuksen teon jälkeen Nihti aloitti veneen hinauksen kohti turvasatamaa. Noin puolen tunnin hinauksen jälkeen Nihti saapui Kulosaareen, jonne hinaus päätettiin. MAYDAY -hätäkutsu Rautauoma oli juuri palannut sunnuntaipäivän partioajoltaan Matosaareen 17.5., kun VHFDSC:stä tuli hätäkutsu kello 16.44. Kutsussa ei ollut hädän laatua, mutta hädässä olijan sijainti meni Itä-Helsingin vesille, Kutusärkälle. Matosaaresta on matkaa Kutusärkälle vain vajaa kolme meripeninkulma, joten Rautauoman miehistö käynnisti veneen moottorit uudestaan ja lähti täyttä vauhtia kohti avuntarvitsijaa. Samalla MRSC Helsinki otti tilanteen johtovastuun. Meri-VHF:stä alkoi kuulua myös jonkinlaista puhetta, mutta siitä ei saanut selvää. Kello 16.58 lähellä Kutusärkkää Rautauomaa vastaan saapui moottorivene, jonka miehistö huitoi Rautauomalle. Rautauoma pysähtyi veneen luokse, jolloin selvisi, että he olivat hetki sitten törmänneet matalikolle. Törmäys oli niin raju, että venettä kuljettanut henkilö putosi penkiltä ja kaatui ohjaamosta etuhyttiin. Myös kaikki muutkin henkilöt putosivat tuoleiltaan törmäten kuka mihinkin kohtaan veneessä. Veneen päällikkö oli varma, että veneeseen tulee runsaasti vettä, joten hän teki automaattisen hätähälytyksen meri-vhf:n digitaalisella selektiivikutsulla (DSC:llä). DSC:n hyvä puoli on, että hälytys lähtee automaattisesti yhden nappulan painalluksella ja hälytyksen mukana menee myös aluksen tarkka paikka. Paikan avulla pelastustoimet voitiinkin käynnistää välittömästi. Kun veneen päällikkö huomasi, ettei veneessä ollutkaan vuotoa, yritti hän peruuttaa hätähälytystään siinä kuitenkaan onnistumatta. Paikalle saapui myös Suomenlinnan merivartioston NV-104 -yksikkö, joka jatkoi tapahtuman selvittämistä yhdessä Rautauoman miehistön kanssa. Koska vuotoja ei ollut, eikä kukaan veneessä oleva tarvinnut ensiapua, jatkoi hädässä ollut vene matkaa omin voimin. MRSC Helsinki lopetti hätäliikenteen ja näin tilanne päättyi. Tilanne oli ohitse kello 17.14, mutta Rautauoma saattoi venettä kuitenkin Matosaareen saakka, varmistaen kaiken olevan kunnossa. Missä pelastusveneet liikkuvat? Katso veneiden reaaliaikainen sijainti osoitteesta www.helsinginmeripelastusyhdistys.fi 7
ja yhtä voidaan ohjata sisältä. Lisäksi veneen runkoon on sijoitettu kuusi kiinteää lähialueelle näyttävää valoa. Näillä varmistetaan ettei etsittävä jää katvealueeseen veneen lähialueilla. Tässä numerossa alkaa yhdistyksen lippulaivan, Pelastusvene Rautauoman esittely. Rautauoma on toinen Suomen Meripelastusseuran PV 5-luokan uusi alus. PV 5 luokan ensimmäinen vene oli yhdistyksessämme vuonna 2007 käytössä ollut vene, joka on nykyään Porkkalan yhdistyksen käytössä nimellä PV Aktia. Kun hädässä olija sitten löydetään, voidaan vedessä oleva ihminen nostaa Rautauomaan joko perästä tai oikeanpuoleiselta kyljeltä. Perästä tapahtuvia nostoja varten Rautauomassa on suuri, lähes vedenpinnan rajassa oleva uimataso, jonka kautta nostaminen on helppoa suorittaa hyvissä oloissa. Oikealla kyljellä olevaa nostojärjestelmää käytetään huonommissa olosuhteissa. Varta vasten meripelastusseuran PV 5-luokan aluksia varten kehitetyn nostojärjestelmän avulla ihminen voidaan nostaa veneeseen usean metrin päästä. Järjestelmä koostuu puomista ja nostotaljoista. Varsinaisessa nostamisessa käytetään meripelastushelikoptereissakin käytössä olevaa efa-lenkkiä. Tulipalojen sammuttamista varten Rautauoma on varustettu PV RAUTAUOMA Rautauoman pituus on lähes 17 metriä, leveys 4,7 metriä ja paino vajaa 20 tonnia. Mitat mahdollistavat isot kansitilat, mutta niin iso vene ei ole, että siihen olisi saatu sijoitettua oma apuvene. Yhtenä veneen suunnittelun lähtökohtana on ollut turvallisuus, joka näkyy veneen kannella monessa eri paikassa. Veneen miehistö pystyy toimimaan joka puolella venettä turvavaljaiden ja henkiliinan avulla siten, ettei mereen putoamisvaaraa ole. Putoamista estävät myös koko veneen ulkoreunaa kiertävät massiiviset kaiteet. Kaiteet eivät kuitenkaan ole kiinteät, vaan ne on poistettavissa veneen takaosasta, jolloin takakannella työskentely on tietyissä tilanteissa helpompaa. Kaiteet taipuvat tarvittaessa sisäänpäin, joten esimerkiksi laivan kylkeen ajettaessa ne eivät ole alttiina rikkoutumisille. Pelastustehtävät alkavat usein etsinnällä, sillä ennen pelastamista hädässä olija on löydettävä. Rautauomalla etsintää suoritetaan ulkona olevien tähystäjien avulla ja sisältä tutkan avulla. Tähystäjien paikat sijaitsevat ohjaamon takaosassa sisäänkäynnin molemmin puolin. Tähystyspaikat ovat korokkeella siten, että tähystäjillä on näkymä ohjaamon ylitse. Oikeanpuoleinen tähystyspaikka on varustettu myös ulko-ohjauspisteellä, josta venettä voidaan ajaa aivan kuten sisältäkin. Etsintä on tehokkainta kun ulkona on kaksi tähystäjää, jotka etsivät veneen sivulta. Heidän lisäksi kolmas henkilö suorittaa etsintää veneen sisältä eteenpäin. Pimeässä tapahtuvia etsintöjä varten Rautauomassa on kolme etsintävalonheitintä, joista kaksi sijaitsevat tähystäjien paikoilla Rautauoman leveillä sivukansilla pystyy kulkemaan myös pimeällä punavalojen ansiosta. 8
kiinteällä, hydrauliikan avulla toimivalla pumpulla. Vettä voidaan suihkuttaa veneen keulassa olevalla vesitykillä yli 100 metrin päähän. Lisäksi vesitykkiä voidaan säätää siten, että suoran vesisuihkun sijaan tykki suihkuttaakin veden hienojakoisena vesisumuna, jolloin veden jäähdyttävä voima on parempi. Vesitykin lisäksi pumppua voidaan käyttää myös saarissa tapahtuvien palojen sammuttamiseen siten, että Rautauoma toimii ikään kuin pumppuyksikkönä, josta vedetään sammutusletkut saareen. Palojen sammutuksen lisäksi pumppua voidaan käyttää myös tyhjentämiseen. Tällöin pumpun imupuoli otetaankin meren sijasta vuotavasta veneestä ja vesi johdetaan pumpun kautta mereen. Näin Rautauoma toimii myös tehokkaana tyhjennysyksikkönä. Valtaosa Rautauoman suorittamista tehtävistä päättyy hinaukseen. Veneessä onkin kaksi erillistä, noin sata metriä pitkää kelluvaa hinausköyttä. Ohut köysi on tarkoitettu veneiden hinauksiin ja paksummalla voidaan hinata helposti jopa purjejaalan kokoisia aluksia. Hinausköysi kiinnitetään veneen takaosassa sijaitsevan hinauspollarin kautta sivupollariin, jolloin köyttä on helppoa hallita hinauksen aikana. Satamaa lähestyttäessä hinattava alus otetaan usein Rautauoman kylkeen niin sanottuun kylkihinaukseen. Kylkihinauksessa Masto kaatuu hydrauliikan avulla parissakymmenessä sekunnissa. hinattavan ja hinaajan välillä tarvitaan yhteensä neljä köyttä, joten Rautauomassa onkin kyljillä useita massiivisia pollareita kiinnitysten varmistamiseksi. Rautauoman korkeus merenpinnasta lähentelee kahdeksaa metriä. Masto on kuitenkin kaadettavissa hydraulisesti parissakymmenessä sekunnissa, jolloin korkeus merenpinnasta on hieman yli viisi metriä. Tällä korkeudella veneellä pystyy helposti alittamaan muun muassa Lauttasaaren sillat. Hydrauliikan avulla toimii myös veneen keulassa oleva pääankkuri. Hydrauliikkaa tarvitaankin, sillä ankkuri ja siihen liitetty ketju painavat niin paljon, ettei ankkuria ole helppoa nostaa käsivoimin. Veneen takaosassa sijaitsee myös hydrauliikalla toimiva pylpyrä. Sen avulla voidaan köysiä kiristää helposti ja varmasti. Henkiliina kiertää koko ohjaamon. Myös takakannella voi joka paikassa olla turvavaljailla kiinni aluksessa. Seuraavissa numeroissa tutustutaan Rautauoman tekniikkaan, ohjaamoon, sisätiloihin ja veneeseen vesillä. Jukka-Pekka Lumilahti Suihkun avulla merivesi on helppo huuhdella pois esimerkiksi pelastuspuvuilta. 9
Uudet jäsenemme Aalto Tapani Ahlfors Veikko Anjala Kim Aro Pekka Blomberg Rolf Eriksson Christer Finni Pasi Finni Simo Forsman Patricia Fredman Erika Gitai Gideon Grönqvist Jan Gurtov Andrei Haimila Risto Hakamäki Heikki Hannus Klaus Harjola Pekka-Tapani Havu Eero Himberg Karri Hinkkuri Tuomas Hirvonen Anu Hokkanen Sasu Huittinen Peetu Hurme Markus Ikonen Hannu Ikonen Mikko Ikonen Sanna Inkala Jari Iskanius Ari Jaakkola Jyri Jammeh Kirsi Jatkola Jarmo Jokinen Ari Juvonen Heikki Kaisto Kimmo Karanko Esa Kauppi Matti Kauppila Juha Kirsi Matti Kivelä Jyrki Kivinen Harri Kiviniemi Petteri Komsi Ilkka Korkala Tommi Korsimaa Anna-Maija Kortelainen Seppo Koskela Timo Kotilainen Aarni Kukkonen Tero Kulmala Hannu Kurola Jouko Käär Tapio Laapio Timo Lagerström Nils Lange Markus Lassus Jan-Eirik Launiainen Janne Laurent Marcus Lehto Reijo Lehtosalo Kari Leino Eero Leino Elina Lepistö Miko Lidman Pekka Liede Tarki Liimatainen Ari Lindroos Kurt Loponen Petri Lumme Satu Lundström Jan Lättilä Nina Majava Viljo Malmberg Juho Mantila Pentti Markus Havukainen Martinpelto Timo Marttila Pekka Merinen Teijo Mutikainen Pasi Mähönen Seppo Mäki Jyrki Mäki Pekka Männikkö Sari Mölsä Jari Mölsä Jarmo Mölsä Pekka Mörsky Laura Nikkanen Tero Niskanen Pasi Norilo Terhi Nurmi Matias Ohanwe Uche Oiling John Oldenburg Kristian Paakkari Ville Pakarinen Jukka Pelanne Ilpo Perttunen Antti Ilmari Petersen Robert Pohjolainen Arto Porkka Timo Qvarnström Linda Rajala Sampo Rantala Kimmo Rautauoma Aava Rissanen Pasi Rossi Iiro Ruuhonen Pekka Räsänen Kai Saarilehto Jani Sallinen Jorma Salmenkari Raimo Sarmela Magnus Sillanpää Veli-Matti Sinervo Kari Sipilä Pekka Solonen Jouko Suonsilta Tarja Syrjänen Jani Sääksmäki Ari Tammentie Marko Thuren Lauri Tikkanen Tuomo Tulkki Juhana Tuomi Taisto Turtiainen Toni Vahala Markku Valtonen Matti Vartiainen Heikki Vihko Markku Vilamo Lauri Vilokkinen Jorma Viskari Ilkka Väisänen Mika West Klaus Wigelius Joakim Örn Jouko Tervetuloa mukaan toimintaamme! Pelastusuintipaketti Tuntevatko kaverisi vapaaehtoista meripelastusta? Helsingin Meripelastusyhdistyksen järjestämään Pelastusuintipakettiin kuuluu tietoisku vapaaehtoisesta meripelastuksesta, pelastusveneiden esittely ja uinti pelastuspuvuissa Matosaaren meripelastusasemalla. Jos kiinnostuit paketista ja haluat samalla tukea yhdistyksen toimintaa, saat lisätietoja numerosta 050 571 3940. 10
Yhdistyksen säännöt ajan tasalle Helsingin Meripelastusyhdistyksen hallitus käynnisti yhdistyksen sääntömuutosprosessin viime vuoden keväällä. Tarve sääntöjen muuttamiseen tuli varainhankinnasta, sillä hallitus halusi erottaa yritys- ja yhteisöjäsenet omiksi kategorioikseen. Samalla sääntöjä haluttiin ajanmukaistaa palvelemaan mahdollisimman hyvin yhdistyksen toimintaa. Asiaa selvitettäessä kävi varsin nopeasti ilmi, että säännöt kannattaa muokata Suomen Meripelastusseuran mallisääntöjen mukaisiksi. Meripelastusseura on mallisääntöjä tehdessään selvittänyt monia vapaaehtoisen meripelastuksen toimintaan vaikuttavien vaatimuksia, eikä yhdistyksen hallitus halunnut lähteä tekemään itse samaa vaativaa selvitystyötä. Meripelastusseura on myös hyväksyttänyt mallisäännöt Patentti- ja rekisterihallituksessa. Näistä syistä hallitus päätyi esittämään täysin uusia sääntöjä yhdistykselle. Asiasisällöltään suurimmat muutokset hallituksen esityksessä nykyisiin sääntöihin verrattuna olivat yritys- ja yhteisöjäsenten jäsenluokkien erottaminen toisistaan, sekä perhejäsenyyden poistaminen. Lisäksi muutoksia oli myös sääntöjen sanamuodoissa, sillä esityksen säännöt ovat usealta osaltaan huomattavasti nykyisiä sääntöjä tarkemmat. Yhdistyksen voimassa olevat säännöt edellyttävät, että säännöt täytyy hyväksyä kahdessa yhdistyksen yleiskokouksessa. Näistä ensimmäisessä kokouksessa asia käsitellään ja toisessa säännöt voidaan vain hyväksyä tai hylätä. Sääntömuutosesityksen ensimmäinen käsittely oli kevätkokouksessa, jossa se sai toiseen käsittelyyn tarvittavan äänten enemmistön. Sääntömuutoksesta keskusteltiin kuitenkin paljon, jonka perusteella hallitus päätti muuttaa alkuperäistä esitystänsä. Uusi esitys tulee eroamaan ensimmäisestä esityksestä siten, etteivät tulevat säännöt edellytä yhdistyksen sääntöjen muuttamisessa Suomen Meripelastusseuran hyväksyntää, vaan pelkkä ilmoitus sääntömuutoksesta Meripelastusseuralle riittää. Uusi sääntömuutosesitys tullaan käsittelemään kahdessa tulevassa yhdistyksen yleiskokouksessa. Saunasaaripaketti Haluatko tarjota vieraillesi elämyksen, jollaista ei muualla voi kokea? Helsingin Meripelastusyhdistyksen järjestämään Saunasaaripakettiin kuuluu tietoisku vapaaehtoisesta meripelastuksesta, pelastusveneisiin tutustuminen, esittelyajo huippumodernilla pelastusveneellä ja uinti pelastuspuvuilla. Näiden jälkeen siirrytään vesibussilla Matosaaresta Saunasaareen, jossa on savusauna ja illallinen. Jos kiinnostuit saunasaaripaketista ja haluat samalla tukea yhdistyksen toimintaa, saat lisätietoja numerosta 050 571 3940. 11
Janne nostaa mansikkapaikakseen alla kahden meripeninkulman päässä Kauppatorilta, Suomenlinnan ja Laajasalon välissä sijaitsevan Saunasaaren. Saunasaari on ainutlaatuisen upea paikka, jollaista ei yksinkertaisesti voi maalle rakentaa, perustelee Janne valintaansa. Merinäköala yhdistettynä savusaunan pehmeisiin ja savuntuoksuisiin löylyihin, sekä kylpemiseen tarkoitetut puilla lämmitettävät vesipaljut luovat tunnelman, jossa on helppo rentoutua, Janne jatkaa perustelujaan. Jannen sanoissa kiteytyykin Saunasaaren tarkoitus, sillä koko saaressa ei ole kaupungin vesijohtoa eikä sähköverkkoa. Pesuvedet otetaan saaren omista porakaivoista ja saunat lämpenevät aidoilla leppähaloilla. Leppähalot kuljetetaan saareen lautalla useamman kerran vuodessa, sillä pienellä saarella ei leppää riitä saunojen lämmittämiseen. Saunasaaressa on kolme erilaista saunaa, joista pienin on tarkoitettu 5-15 hengelle ja suurin jopa 40 hengelle. 12
Meripelastajan mansikkapaikka SAUNASAARI Saunomisen ja kylpemisen lisäksi Saunasaaressa nautitaan usein myös loimulohta tai rosvopaistia. Ateriat valmistetaan saaren tunnelmaa noudattaen elävän tulen avulla. Saaressa kävijöillä on jokaisella oma mielipide parhaasta saunasta. Jannen mielestä parhaimmaksi yltää maisemasauna, sillä saunan terassilla sijaitsevasta paljusta avautuu postikorttimainen maisema Helsingin merellisestä ydinkeskustasta. Normaalisti Saunasaari on vain tilauskäytössä, mutta tänä kesänä saunomaan ja rentoutumaan on mahdollista päästä heinä- ja elokuun lopuilla järjestettävillä savusaunaretkillä. Jukka-Pekka Lumilahti Kuvat Miia Tolmunen 13
Förnyat utseende på tidningen och webb Med detta nummer har medlemstidningen Meripelastus genomgått en av sina största förändringar under sin historia. Den svartvita eran är över och steget in i färgåldern har tagits. Samtidigt har Sami Korppi, som förtjänstfullt ombrutit tidningen sedan början av 2000-talet överlåtit ansvaret för ombrytningen åt Nina Hiltunen. Medlemstidningens historia går tillbaka till 1980-talet. Gemensamt för nästan alla tidningar har varit formatet A5. Den andra gemensamma faktorn har varit innehållet, för tidningen har varit och kommer också i fortsättningen att vara föreningens kanal för att informera medlemmarna om den frivilliga sjöräddningens lokala händelser. I samband med det nya utseendet har några av de bekanta sakerna förändrats. Kontaktuppgifternas antal har minskats men fortfarande finns där de viktigaste uppgifterna samt webadressen där de fullständiga kontaktuppgifterna finns. Ordförandens spalt fortsätter som tidigare och finns också i fortsättningen på sidan tre. Också det bekanta utdrag ur säsongens händelser fortsätter men under nytt namn. Undern namnet Kladd hittar man utom beskrivningar av uppdrag också andra korta artiklar om föreningens verksamhet. En nyhet är Sjöräddarnas smultronställen som beskriver platser som sjöräddarna tycker är unika i huvudstadsregionens och Sibbo skärgård. Föreningens webbplats har också förnyats. Det nya utseendet följer Sjöräddningssällskapets färgsättning och ansluter föreningens webbplats till en del av de frivilliga sjöräddarnas gemensamma linje. Sidornas antal ökar med tiden, och t.ex. de gamla exemplaren av medlemstidningen kommer att kunna läsas på sidorna. Man kan också följa räddningsbåtarnas positioner i realtid på sidorna samt få aktuell information om föreningens verksamhet. Webbplatsen hittas på den bekanta adressen www.helsinginmeripelastusyhdistys.fi Tidningen och webbplatsen, liksom hela föreningens verksamhet, baserar sig på frivilliga sjöräddare; tidningen och webbplatsen görs också i fortsättningen helt med frivilliga krafter. Ungdomsverksamheten fick en båt Föreningens ungdomsverksamhet fick i maj en Buster S båt som donation. Donator var Reijo Rautauoma, för Reijo ville vara med och stöda de ungas hobby. Gudmor var Reijo Rautauomas barnbarn Aava som är en flicka under ett år. Båten som fick namnet Aava R har en motor på 20 hästkrafter och hemhamnen är, såsom också för räddningsbåtarna, Maskholmen. Båten används huvudsakligen för att öva de ungas grundläggande sjöfartskunskap och sjövett. Dessutom används båten också i föreningens verksamhet, t.ex. som målbåt vid olika övningar. 14
Stadgarna ändras Helsingfors Sjöräddningsförening startade en stadgeändrings-process på våren förra året. Behovet utlöstes av medelanskaffningen då styrelsen ville skilja åt företags- och föreningsmedlemskap i skilda kategorier. Samtidigt ville man uppdatera stadgarna så att de betjänar föreningens verksamhet så bra som möjligt. Under utredningsarbetet framgick det snabbt, att det skulle vara ändamålsenligt att ändra stadgarna så att de motsvarar Finlands Sjöräddningssällskaps modellstadgar. Sjöräddningssällskapet har vid uppgörandet av modellstadgarna utrett många krav som ställs på den frivilliga sjöräddningsverksamheten och föreningens styrelse ville inte gå in på ett likadant krävande utredningsarbete. Sjöräddningssällskapet har också fått modellstadgarna godkända av Patent- och registerstyrelsen. Av dessa orsaker beslöt styrelsen att föreslå helt nya stadgar för föreningen. De största substansförändringarna jämfört med de nuvarande stadgarna gäller förenings- och företagsmedlemskategorierna samt avskaffandet av familjemedlemskategorin. Förändringar har gjorts också i ordalydelserna då förslagets stadgar är betydligt nogrannare än de nuvarande stadgarna. De nuvarande stadgarna förutsätter att stadgeändringar bör godkännas på två föreningsmöten. På det första mötet behandlas stadgeändringens innehåll och på det andra mötet kan förslaget bara godkännas eller förkastas. Den första behandlingen skedde på vårmötet där förslaget fick tillräcklig majoritet för att föras till en andra behandling. Det blev dock en livlig diskussion om stadgeändringen och styrelsen beslöt därför att göra en ändring i sitt ursprungliga förslag. Det nya förslaget skiljer sig från det första förslaget genom att det nya förslaget inte förutsätter att Sjöräddningssällskapet godkänner stadgeändringar. Alltså skrivningen i de nuvarande stadgarna bibehålls. Det nya stadgeändringsförslaget kommer att behandlas på två föreningsmöten. 15
*. LP72* Säästä vaivaa ja tilaa nyt Säästöpankista Anna Suomen parhaiden asiakaspalvelijoiden* hoitaa pankinvaihto puolestasi. Klikkaa vaihdapankkia.fi tai käy konttorissamme ja me huolehdimme lopusta. * Säästöpankki valittiin vuoden 2008 Suomen parhaaksi asiakaspalveluyritykseksi Taloustutkimuksen Kansallinen Asiakaspalvelupalaute-tutkimuksessa. Nooa Itäkeskus, Itäkatu 1-5, Pasaasi 101 puh. 010 436 6450, nooa.fi