Kiertokapula Oy:n asiakaslehti 1 2014 Huhtikuu Kotitalouksien SE-romun palautus s. 10 Enemmän elämää Järvenpäässä ja Riihimäellä s. 4 Vaihtolava vuokralle s. 7 Naapuruston biokimppa on järkiratkaisu s. 11 Lasista on moneksi s. 12 Keskiaukeamalla: Lajittelu asuinkiinteistöillä s. 8
OTA TALTEEN! LAJITTELUOHJEET Pienmetalli Lasi - lasipurkit - lasipullot Poista korkit ja kannet, huuhtele. HUHTIKUU 2014 Kartonki Paperi - säilykepurkit ja juomatölkit - alumiinivuoat ja -foliot - kattilat, pannut ja teflonastiat - tyhjät maali- ja aerosolipurkit - metallikorkit - tuubit (korkilla suljettuna) - metallityökalut - kaapelit, sähkö- ja jatkojohdot - pahvilaatikot, aaltopahvi ja voimapaperi - maito- ja mehutölkit ym. (myös folioidut) - kartonkipakkaukset (esim. keksipaketit) - askartelukartongit ja piirustukset - talous- ja wc-paperihylsyt - munakennot - paperikassit ja -pussit - kopiopaperin kääreet Huuhtele ja litistä elintarvikepakkaukset. Huuhtele nestekartonkipakkaukset. Taittele ja litistä. - sanoma- ja aikakauslehdet - mainokset ja kirjekuoret - luettelot ja kirjat (poista muovitetut ja kovat kannet) - kopio- ja tulostinpaperit - silputtu paperi Poista muovikääreet. Laita paperit irrallisena paperinkeräysastiaan. Biojäte = Ruokajäte Kuivajäte Sekajäte KYLLÄ - hedelmien ja vihannesten kuoret - lihan ja kalan perkuujätteet - kahvinporot, suodatinpaperit ja teepussit - ruoantähteet, pienet luut - kananmunankuoret - elintarvikkeet EI - biohajoavat muovipussit - kasvit, multa, risut, haravointi- ja ruohon leikkuujäte kuiva- tai sekajäte - munakennot, pehmopaperit kartonki KYLLÄ - kaikki muovit ja muovipakkaukset - styroksi - vaipat, tekstiilit, nahka ja kumi - pehmopaperit, kuten talouspaperi ja lautasliinat - lasiastiat ja hehkulamput - posliini ja keramiikka - ikkuna- ja peililasi - kasvit ja multa - puutarhajätteet EI - biojäte (=ruokajäte) SEKAJÄTE = KUIVAJÄTE + BIOJÄTE - kaikki muovit ja muovipakkaukset - styroksi - vaipat, tekstiilit, nahka ja kumi - pehmopaperit, kuten talouspaperi ja lautasliinat - lasiastiat ja hehkulamput - posliini ja keramiikka - ikkuna- ja peililasi - kasvit ja multa - puutarhajätteet - biojäte Valuta nesteet pois. Pakkaa biojäte muovi- tai paperipussiin. Sulje pussi. Solmi pussi kiinni. Pakkaa lasit hyvin. Yksittäiset jätteet voi laittaa jäteastiaan irrallisena. Solmi pussi kiinni. Pakkaa lasit hyvin. Yksittäiset jätteet voi laittaa jäteastiaan irrallisena. Toimita seuraavat erilliseen vastaanottoon, esim. lähimmälle jätteidenkäsittelyalueelle Vaarallinen jäte Sähkö- ja elektroniikkaromu Jäteastioihin kuulumattomat - jäteöljyt, öljynsuodattimet ja muut öljyiset jätteet - akut, kytkin-, jarru- ja jäähdytinnesteet - maalit, liimat, lakat ja kovetteet - liuottimet ja ohenteet - hapot ja emäkset - vahvat puhdistusaineet - elohopeakuumemittarit - paristot ja pienakut (niitä myyviin liikkeisiin) - lääkejätteet (apteekkiin) Kaikki sähköllä, akulla tai paristoilla toimivat kodin laitteet, kuten: - kylmälaitteet - hellat, liedet ja pesukoneet - televisiot ja tietokoneet - kahvinkeittimet - valaisimet ja lämmittimet - työkalut - loisteputket, energiansäästölamput ja LED-lamput - huonekalut ja metalliromut - maa-ainekset ja hiekoitushiekka - autot ja ajoneuvojen renkaat - remontti- ja rakennusjätteet Jätteiden keräyspisteet: www.kierratys.info
Tässä numerossa Enemmän elämää!... 4-6 Haravat heilumaan ja nurkat siisteiksi... 7 Lajittelu on velvollisuutesi... 8-9 Usein kysyttyä...10 Lasista on moneksi... 12-13 Lyhyesti... 14-15 Kiertokapulan toimialue ja jätteidenkäsittelyalueet...16 TIETOKAPULA Julkaisija: Kiertokapula Oy Vankanlähde 7, 13100 Hämeenlinna, puh. 075 753 0000 (vaihde) (pvm + 5,57 snt/min, mpm + 13,67 snt/min) Päätoimittaja: Sari Pousi-Heinonen, henkilöstö- ja viestintäpäällikkö puh. 050 581 9997 Toimitus: Anne Malinen, viestinnän suunnittelija Taitto: Mainostoimisto Precis Oy Painopaikka: Ilves-Paino Oy, painos 177 000 kpl Päätoimittajan kynästä Tehdään yhdessä hyvä ympäristö Kevät on tervetullut vuodenaika meille suomalaisille. Kevään saapumisen merkit eivät tosin ainakaan täällä suuressa osassa Etelä-Suomea tänä vuonna tunnu olevan sellaiset perinteiset, kuten lumen sulamisesta johtuvat juoksevat katuojat ja tippuvat räystäät. Muutoksen tuulet puhaltavat yhteiskunnassamme monilla eri tahoilla. Mutta, eivätkö siis vuodenajatkaan ole enää kuin ennen? Muutos on sana, joka saa aistimme valppaiksi. Oli sitten kysymys toivotusta tai ei-toivotusta muutoksesta, meidän tulee siihen jotenkin reagoida. Ympäristöteknologian ala, jolla Kiertokapulakin toimii, on jo useiden viime vuosien ajan ollut yksi voimakkaimmin kehittyvistä siis muuttuvista - aloista. Kehittäminen ja ennen kaikkea kehittyminen ovatkin meille kiertokapulalaisille varsin tuttuja asioita, sillä yrityksessämme on tehty useita merkittäviä uraauurtavia ratkaisuja suomalaisen jätehuollon alalla. Ala haastaa edelleen, ja meillä tulee olla valmiudet niin henkiset kuin taloudelliset pysyä kehityksessä mukana, kuten tähänkin saakka olemme tehneet. Meidän tulee osata tunnistaa ne asiat ja toiminnot, joiden avulla me tulevaisuudessakin voimme tarjota asiakkaillemme tarkoituksenmukaisia jätehuollon ratkaisuja, vaikuttaa ympäristön pilaantumisen ja jätteiden aiheuttamien haitallisten vaikutusten ehkäisyyn, tehostaa toimintamme vaikutusten arviointia ja edistää näillä toimilla kestävää kehitystä ympäristön parhaaksi ja ympäristölainsäädännön mukaisesti. Jätteidenkäsittely on prosessi, jonka me jokainen käynnistämme aina kun jätettä syntyy. Tämän prosessin onnistumisen kannalta on olennaista, että puhallamme yhteen hiileen. Lajittelemalla jätteet niille kuuluviin astioihin käynnistämme muutosprosessin, jossa jäte muuttuukin tavalla tai toisella materiaaliksi, joka voidaan esimerkiksi kierrättää, käyttää raaka-aineena tai hyödyntää energiana. Pelkkä lajittelu ei kuitenkaan vielä riitä, vaan lisäksi tarvitaan toimintoja, joiden avulla eri materiaalivirtoja käsitellään ja toimitetaan jatkojalostukseen. Yksinkertaistaen voitaisiin kai sanoa, että lajittele sinä, Kiertokapula hoitaa loput. Tässä Tietokapula-lehdessämme kerromme mm. siitä, miten Järvenpäässä ja Riihimäellä on koottu voimat yhteisen hyvän ympäristön puolesta, biokimpasta ja siitä, että Kiertokapula on aloittanut Riihimäellä ja Hyvinkäällä vaihtolavapalvelun kevätsiivouksia helpottamaan. Sanotaan, että muutoksessa piilee aina mahdollisuus. Ainakin yksi toivottava muutos on ympäristön siisteyden paraneminen. Siinä on paljon tehtävää ja siihen meistä jokainen voi vaikuttaa. Se on yhteinen juttu jos mikä. Sari Pousi-Heinonen henkilöstö- ja viestintäpäällikkö, päätoimittaja TIETOKAPULA 3
Tehdään yhdessä hyvä asuinympäristö Enemmän elämää! Järvenpäässä kasvaa asukkaiden keskuudessa hyvä, Riihimäellä rakennetaan porukalla parempaa Peltsiä Kesällä 2013 kaupunkikeskustaa piristettiin saapastaideteoksella: asukkailta kerättiin vanhoja saappaita, joihin talkoilla istutettiin lahjoituksena saatuja kesäkukkia. Saappaat ripustettiin taideteokseksi verkkoaitaan keskeiselle paikalle. Paikalliset yritykset sitoutuivat vuoroissa kastelemaan kukkia, ja lopuksi kukat jaettiin asukkaille loppukesäksi. Kuva: Marja Nousiainen Asuinympäristön viihtyisyys on usein pienestä kiinni. Ennen kaikkea se on kiinni asukkaista itsestään ja tahdosta elää kauniissa ympäristössä. Yhteisöllisyys nostaa päätään yhteiskunnassa, ja tämä on huomattu myös erilaisissa asukasyhteisöissä. Aktivistit peräänkuuluttavat kuitenkin jokaiselta ihmiseltä kansalaisrohkeutta ja uskallusta puuttua itseä häiritseviin asioihin lähiympäristössä jokainen voi vaikuttaa vaikka keräämällä roskan päivässä! Teksti: Anne Malinen Järvenpäässä ja Riihimäellä on saatu paljon positiivisia, viihtyvyyttä parantavia asioita aikaiseksi asukkaiden voimin. Samalla asukkaat ovat tulleet yhteisten asioiden äärelle työn ja hauskanpidon merkeissä ja tuntevat nyt toisensa ja yhteisen ympäristönsä entistä paremmin. Tämä sitouttaa kantamaan vastuuta lähiympäristöstä. Hyvä Kasvaa Järvenpäässä asukasliike paremman kaupunkiympäristön puolesta Järvenpään asukasliike Hyvä Kasvaa Järvenpäässä on malliesimerkki siitä, mitä kansalaisaktiivisuudella voidaan saada aikaan. Liikkeen ansiosta Kyrölä mm. valittiin vuonna 2013 vuoden Uusmaalaiseksi kaupunginosaksi. Uudenmaan maakuntahallituksen palkintoraati kiitteli kyröläläisten modernia kotiseutuhenkeä ja yhteistyötä niin kaupungin kuin yrittäjien ja muiden järjestöjenkin kanssa. Jopa itse presidentti osoitti arvostustaan kutsumalla liikkeen perustajajäseniä itsenäisyyspäivän juhliin. Miten ihmeessä tämä on saatu aikaan? Neulekahvila Lentävässä Lapasessa liikkeen pirteät puuhanaiset Marja Nousiainen ja Erja Mähönen koettavat summata avaimia menestystarinaan. Lea Alanko, kolmas perustajista ei päässyt paikalle. Mutta se oli juuri hän joka esitteli Lontoosta tulleelle vävykokelaalle tyttärensä kotikaupunkia, ja huomasi ettei tuntenut itseään kovin ylpeäksi. Oli roskaista, kadut kuopalla, rikkaruohot rehottivat ja moni asia vinksin vonksin. Aikaisemminkin yhdistyksissä aktiivina toiminut Lea otti asian ystäviensä kanssa esille, ja porukalla alettiin miettimään, mitä epäkohdille voitaisiin tehdä. Yleisönosastolle voisi kirjoittaa ja ottaa yhteyttä eri tahoihin, mutta konsteja oli kokeiltu ennenkin ja tulokset olivat laihat. Tuli mieleen, Voitaskohan me itse tehdä jotain asialle? ja siitä se sitten lähti. Tänä päivänä alun perin pienten viihtyvyyteen vaikuttavien epäkohtien korjaamisesta lähtenyt liike on nyt toimintamalli, jonka konseptin aktiivit ovat dokumentoineet ja tarjoavat sitä ilomielin muillekin käyttöön. - Huomasimme, että toimintamalleja on, mutta meidän pitää tehdä niistä itsellemme pieni 4 TIETOKAPULA
malli, joka toimii meidän omassa lähiympäristössä. Koko maailmaa me emme voi pelastaa, mutta aloitetaan omista nurkista, Erja toteaa. Niinpä kutsuimme asukkaat ja muut toimijat ideakahvilaan, jossa kartoitimme lähiympäristön kohennusideoita. Ja se olikin hieno aloitus, meillä oli sinä päivänä 60 ihmistä Kyrölän koululla. Halusimme pitää nimenomaan ideakahvilan, johon voi kuka vaan poiketa, ja siellä sitten buustata keskustelua ja pistää ihmiset itse miettimään asioita. Yksi periaatteemme onkin matala kynnys kenen vaan tulla mukaan. Emme pidä virallisia kokouksia tai tee pöytäkirjoja, ja olemme alusta asti pyörittäneet hommaa nollabudjetilla. On ajateltu että tärkeintä on oma halu tehdä ja intohimo, sellaista kääritään hihat meininkiä, Marja nauraa. Ideat ylös ja hommiin - Ja niin me kerättiin yli sata ideaa, koottiin niitä eri otsikoiden alle ja laitettiin sitten kaupungille viestiä että tällaisia juttuja olisi. Sitä ennen olimme pyytäneet kaupungin johtoryhmän yhteistyökumppaniksi lupaamalla että emme pyydä rahaa, ennemminkin henkistä tukea - vaikkapa joskus traktoria paikalle tai multakuormaa, tai tietoa. Ehdotamme kohteita, joita voisi parantaa, kerromme mitä olemme itse valmiita tekemään ja kysymme kaupungilta ja muilta kumppaneiltamme apua, kuten työvälineitä tai talkootarjoiluja. Valtaosa epäkohdista on hoidettu kuntoon asukkaiden talkoovoimin ja paikallisin lahjoituksin, Erja muistuttaa. Kivikkojakin matkan varrella on ylikiivettäviksi Viime aikoina yhteisöllisyys on ollut kovasti pinnalla. Miten tämä sitten näkyy asukasliikkeen arjessa? Olemme kyllä huomanneet, että yhdessä tekeminen kiinnostaa enemmän. Mutta olemme myös huomanneet, että edelleen se vaatii jonkun, jolla on organisointitaitoa ja riittävästi halua viedä asioita eteenpäin, Erja tuumii. Ja jos yrityksiä ja muita yhteistyötahoja halutaan mukaan, tarvitaan innokkaita aktiiveja. Ei se lähde niin, että voitaisko me nyt jotenkin vähän yhteisöllistää tätä meidän lähialuetta, tarvitaan konkretiaa. - Ihmisillä on kyllä paljon hyviä ideoita, mutta sitten aletaan odottamaan että no, kukas joku tätä lähtis toteuttamaan. Sitten kyllä tullaan mukaan. Ei siis kannata pettyä, jos ihmiset eivät heti ala pyörittämään hommia niin kuin toivoisi. Ehkä ihmiset tarvitsevat aina jonkun sanomaan mitä pitää tehdä. Toisaalta suomalaiseen kulttuuriin ei kuulu yhteisten alueiden kohentaminen: jos vaikka itse nypin kuivia kukkia istutuksesta julkisella paikalla, niin tulee vähän syyllinen olo. Tästä pitäisi päästä eroon. Viihtyisä ympäristöhän nimenomaan kuuluu kaikille. Kansalaisrohkeus kunniaan, ja hyvä kasvamaan! päättää Marja. Tekstiiligraffiti matonkuteista syntyi Kyrölän urheilukentän verkkoaitaan Kyrölä-päivänä 5.6.2013. Kuva: Marja Nousiainen. - Hyvä esimerkki yhteistyöstämme on, että saimme lasten hiekkalaatikoihin keväällä vaihdettut hiekat tien pohjaksi Syötävän hyvään puistoon, puistoon, jota hoidamme yhdessä ja josta jokainen asukas voi käydä poimimassa erilaisia syötäviä hyötykasveja. Puistoon on istutettu talkoovoimin mm. omenapuita, marjapensaita ja yrttejä. Ja kun alue on yhdessä tehty, on se myös saanut olla rauhassa ilkivallalta. Nuoria olemme rohkaisseet, kun he hakevat Siwasta pizzaa, hakemaan puistosta tuoretta oreganoa siihen päälle! Marja nauraa iloisesti. Asukasliikkeen 3-vuotisjuhlat neulekahvila Lentävässä Lapasessa. Erja Mähönen opastaa Maria Gnosspeliuksen tytärtä Veeraa. Marja Nousiainen seuraa taustalla vasemmalla. Kuva: Kaisla Rahkola. TIETOKAPULA 5
Hyvä Kasvaa Järvenpäässä Seppälän taloa Kyrölässä on kunnostettu talkoilla kylätaloksi, nyt pohditaan yhdessä sinne sopivaa toimintaa Ravintolapäivänä Seppälän talolla on syöty soppaa Sipulikukkia on istutettu yhdessä koululaisten kanssa Kyrölään on yhteisvoimin perustettu Syötävän hyvä puisto, josta asukkaat saavat poimia omenoita ym. Kyrölä-päivä ohjelmapisteineen Perennoja on kerätty asukkaiden omilta pihoilta ja istutettu julkisiin paikkoihin Haravointi-, kitkentä- ja siivoustalkoita on pidetty yhdessä. Roskia on kerätty esim. kierrätyspisteen koulun ympäristöstä yhdessä vanhempainyhdistyksen kanssa Keskeisellä paikalla sijaitsevaa hyötyjätepistettä on siivottu ja kehitetty yhdessä Kiertokapulan ja Paperinkeräyksen kanssa Yhteistyössä Järvenpään Kukkatalon kanssa Hyvä Kasvaa Järvenpäässä kukkakimppu, jokaisesta ostetusta kimpusta yritys lahjoittaa yhden kesäkukan istutettavaksi Järvenpäähän Esimerkkejä toiminnasta: Peltosaari On tehty kukkaistutuksia ja kompostoitu yhdessä Alueen vanhat pensasaidat on leikattu Viljelypalstat on otettu käyttöön Omat puutarhajätekompostorit hoitajineen Keväisin ja syksyisin alueen yleiset siivoustalkoot, lisäksi taloyhtiöiden omia Kaupungin kanssa on neuvoteltu esim. yleisten roskisten sijoittelusta Vantaanuomaa sekä alueen lampea on kunnostettu Seurattu ja siivottu pois isoille parkkipaikoille helposti kertyviä romuautoja Jätekatoksia on kehitetty siistimpään suuntaan ja postilaatikoihin on jaettu Kiertokapulalta tilattuja lajitteluoppaita Kylätalon toimintojen käynnistäminen Alueen nuorten osallistaminen Uusiutuvan energian käytön esilletuonti Katukirppis Peltosaaren kesätapahtumassa. Peltosaaressa on oma Parlamentti Vilkas puheensorina täyttää tyhjilleen jääneen kioskin tilat Peltosaaren eli Peltsin asuinalueella Riihimäellä. Paikalle on porukalla tuotu sohvaa ja pöytää, levysoitinkin on löytynyt jonkun kaapin kätköistä. On alkamassa Peltosaari Parlamentin 22. kokous. Paikalla on alueen asukkaiden lisäksi edustajia kaupungilta, seurakunnalta, Peltosaari-projektista, Peltosaari-seurasta. Yhdistävänä tekijänä näillä ihmisillä on halu tehdä Peltosaaresta parempi paikka asua. Ja paljon 2 800 asukkaan Peltosaaressa tapahtuukin. Kaikki lähti Riihimäen kaupungin halusta kehittää aseman seutua ja liittää Peltosaaren asuinalue keskusta-alueeseen, kertoo Peltosaari-projektin projektipäällikkö Ilari Seitsonen taustoista. Meillä oli siis lähiökehittämishanke, jonka yleissuunnitelmaa käsiteltäessä asukkaiden yleiskokouksissa ja yleisötilaisuuksissa oli runsas osanotto ja paljon innokkaita ihmisiä. Niinpä päätettiin yhdessä perustaa erilaisia toimintaryhmiä, jotka sitten tuovat edustuksensa Parlamenttiin ja saavat näin äänensä kuuluviin. Parlamenttiin on lähtenyt kiitettävästi mukaan myös muita alueen kehittämiseen liittyviä tahoja. Peltosaaren Parlamentti ei ole päätösvaltainen, vaan ennemminkin neuvoa antava kansalaisvaltuuskunta. Peltosaari-projekti taas on sateenvarjo, jonka alle on koottu useita hankkeita. Asioita viedään eteenpäin usein yhteistyössä eri toimijoiden kanssa. Mitään ei kuitenkaan tapahdu, jos toimeen ei konkreettisesti tartuta. Yksi toimeen tarttujista on Ympäristö ja kauniit pihat toimintaryhmän Marjatta Syvänen. Marjatta on huomannut, että kun ympäristö on siisti ja kaunis, eivät ihmiset sotke sitä enää niin paljon. Syntyy hyvä kierre. - Ja toki itselle on mielihyvän aihe kun kuulee jonkun sanovan, että onpa täällä mukava kävellä. Mitä enemmän asukkaat saavat olla mukana, sitä sitoutuneempia he ovat huolehtimaan yhteisestä ympäristöstä. Yksi alueen aktiivitoimijoista ja yhteisöllisyyttä ylläpitävistä voimista on Peltosaari-seura. - Yhdistyksellämme on pitkät perinteet vapaaehtoistyössä, kertoo Peltosaari-seura ry:n puheenjohtaja Irma Järvelä. Ja todella: tänä vuonna yhdistyksen perustamisesta on kulunut 39 vuotta! Tärkeää on tuoda ihmisiä yhteen, jotta yhteinen viihtyvyys huomataan, Irma toteaa. Seura järjestääkin jäsenilleen monenmoisia tapahtumia ympäri vuoden mm. vesijumppaa, laskiaisriehaa ja yhteisiä siivoustalkoita. Alueella pyörii myös vapaaehtoistoimin Peltosaari-seuran kierrätys. Tavaraa saadaan lahjoituksena ja sitä myydään tai lahjoitetaan eteenpäin paikallisille. Tuotolla on jaettu vuosittain stipendejä koululle ja jouluna ostokuponkeja perusturvalle alueen vähävaraisille jaettaviksi. Kiinnostuitko? Ota mallia ja lue lisää! Peltosaari-projektista: www.riihimaki.fi/riihimaki/tekninen-keskus/ Peltosaari-projekti/ www.peltosaariseura.fi Hyvä kasvaa Järvenpäässä: www.hyvakasvaajarvenpaassa.fi www.facebook.com/hyvakasvaajarvenpaassa 6 TIETOKAPULA
Tehdään yhdessä: järjestetään talkoot! Haravat heilumaan ja nurkat siisteiksi! Hyvinkään ja Riihimäen alueella nyt tarjolla myös vaihtolavapalvelu TILAA VAIHTOLAVAT NYT MEILTÄ! Soita 075 753 0010 Hyvinkään ja Riihimäen alue Kiertokapulan palvelutarjonta laajenee. Tarjoamme nyt kokeiluluontoisesti vaihtolavoja Hyvinkään ja Riihimäen alueella täyspalvelupakettina sisältäen lavakuljetukset, lavan vuokran sekä jätteiden käsittelyn. Erillisiä jätteidenkäsittelymaksuja ei siis enää tule, vaan kokonaishinta on tiedossa etukäteen. Tämä helpottaa kustannusten suunnittelua. Pilottikokeilu alkaa 1.4. ja päättyy vuoden lopussa. Kokemusten perusteella päätetään palvelun tulevaisuudesta. - Pilotoimme vaihtolavapalvelua nyt Riihimäen ja Hyvinkään alueella, kertoo palvelukoordinaattori Krista Palonen Kiertokapulasta. -Riihimäki ja Hyvinkää ovat luontevia pilottikuntia, sillä niistä on tullut eniten kyselyjä tällaiselle palvelulle ja meillä on kattavat yhteystiedot näiden kuntien kiinteistöistä ja isännöitsijöistä. - Vaihtolavoja tarjotaan kuntalaisille, taloyhtiöille ja yrityksille remontteihin, pihatalkoisiin ja muihin tarkoituksiin. Vaihtolavoille on myös mahdollista kerätä sähkö- ja elektroniikkaromua samalle lavalle muiden jätteiden kanssa, Krista jatkaa. Tilaaminen hoituu helpoiten verkkosivujemme tilauslomakkeen kautta, mutta sen voi toki tehdä myös soittamalla asiakaspalveluumme, puh. 010 753 0010 tai lähettämällä sähköpostia osoitteeseen asiakaspalvelu@kiertokapula.fi. Jokainen lavan vienti tai nouto sovitaan joka tapauksessa vielä henkilökohtaisesti etukäteen. - Palvelu on tarkoitettu niin yksityisille ihmisille kuin kerrostalojen talkoisiinkin. Toki myös useampi omakotitalo voi tilata lavan kimpassa esim. haravointiaikaan tai pitää porukalla nurkkien siivoustalkoot. Erityistä lisäarvoa kokonaispalvelumme tuo kustannusten arviointiin: jätteiden käsittelymaksu on etukäteen tiedossa, eikä yllätyksiä tule. - Ja mikäli tuntuu, ettei ihan koko lavalle ole tarvetta, kannattaa tapauskohtaisesti harkita, tilataanko paikalle vaikkapa noutopalvelumme pakettiauto. Pyrimme aina järjestämään kaikille jätteentuottajille sopivia palveluja, vinkkaa Krista vielä. Vaihtolavapalvelu lyhyesti Pilotin aikana 1.4.2014 31.12.2014 vaihtolavapalvelua tarjotaan Hyvinkään ja Riihimäen alueella. Lava tilataan Kiertokapulan asiakaspalvelusta. Lavojen hinnat ovat jätelajista riippuen 320 550 e (alv 0%). Hinta on kokonaishinta, joka sisältää 3 vrk lavavuokran kuljetuksineen sekä lavalla olevien jätteiden käsittelymaksut. Ohjeet ja tarkempi hinnasto löytyvät internetsivuiltamme osoitteesta www.kiertokapula.fi/ palvelut/vaihtolavapalvelu Talkoo- ja remonttijätelavalle kelpaavat kaikki jätteet, joita ei voi laittaa kiinteistön omiin jäteastioihin (pois lukien vaaralliset jätteet). Lavan maksimipaino on kuitenkin 5 tonnia. Mahdolliset kerätyt suuret kodinkoneet sijoitetaan lavan takaosaan. Lavalle voidaan laittaa 20 e lisämaksusta myös suursäkki pienelle sähkö- ja elektroniikkaromulle. Pienehköille jäte-erille (esim. huonekaluille tai yksittäisille kodinkoneille) on mahdollista vaihtoehtoisesti tilata noutopalvelu pakettiautolla, kysy lisää asiakaspalvelustamme. TIETOKAPULA 7
Lajittelu on velvollisuutesi Lajittelu kerros- ja rivitaloissa Vähintään 10 asuinhuoneiston kiinteistössä jätteet lajitellaan: Kiinteistön omiin jäteastioihin Biojäte (Mäntsälässä vähintään 5 huoneistoa) Kuivajäte Metalli Lasi Paperi Jäteastioihin ei saa laittaa Vaarallisia jätteitä -> Toimita vastaanottopisteisiin tai -keräyksiin Sähkö- ja elektroniikkaromua -> Toimita tuottajayhteisön järjestämiin vastaanottopisteisiin Isoja jätekappaleita, kuten huonekaluja -> Toimita kierrätykseen tai jätteidenkäsittelyalueille Ajoneuvon renkaita -> Toimita renkaita myyviin liikkeisiin 8 TIETOKAPULA
Jokaisen on huolehdittava omien jätteidensä lajittelusta jätehuoltomääräysten mukaan. Lajittele ja toimita jätteet alla olevan ohjeen mukaisiin jäteastioihin tai keräyspisteisiin. Lajittelemalla säästät kukkaroa ja luontoa. Jätteiden yksityiskohtaiset lajitteluohjeet löydät tämän lehden sivulta 2. Lajittelu pienkiinteistöissä Omakoti- ja paritaloissa sekä pienkerros- ja rivitaloissa jätteet lajitellaan: Hyötyjätepisteeseen Metalli Lasi Paperi Kartonki (jos mahdollista) Omaan jäteastiaan Sekajäte tai kuivajäte Biojäte lajitellaan erikseen, jos kiinteistöllä on kompostori tai biokimppa-astia. Pienkiinteistön biojätteet Kompostointi Biojätteen voi käsitellä itse kompostoimalla. Kompostointi- ja kompostorin valintaohjeet löydät verkkosivuiltamme www.kiertokapula.fi Biokimppa-astia Biojätettä voi kerätä myös naapuruston yhteiseen biojäteastiaan. Lisätietoja biokimppaastiasta löydät tämän lehden sivulta 11. TIETOKAPULA 9
Muistathan......että Kiertokapulan verkkosivuston yläreunassa on kätevä haku, jolla voit hakea haluamaasi aihetta. Lisäksi etusivulla on lajittelun abc -apuri, johon voit kirjoittaa jätteen nimen (esim. lamppu) ja saat tulokseksi ohjeet jätteen hävittämiseen. Usein kysyttyä Mihin vanhat lamput voi palauttaa? Oikea osoite käytetyille energiansäästö- ja led-lampuille on SER-keräyspiste. Kolmannes suomalaisista ei kuitenkaan tunne lamppujen kierrätykseen liittyviä käytäntöjä, ja joka viides ilmoittaa heittävänsä kaikki lamput sekajätteisiin. Kuitenkin vain kierrättämällä lamppujen materiaalit saadaan talteen ja uudelleen käyttöön ja mahdolliset haitat jätteenä minimoitua. Kaikki lamput, joita ei laiteta kotiroskikseen, saa nykyään palauttaa ilmaiseksi useimpiin kauppoihin, kuten paristotkin. Lisää voit lukea osoitteesta www.lampputieto.fi Sekajätteeseen eli kotiroskikseen nämä lamput Halogeenilamput Hehkulamput Auton valojen polttimot SER-keräyspisteeseen (sähkö- ja elektroniikkaromu) Energiansäästölamput Led-lamput Loisteputket ja valaisimet Rikkinäiset joulu- ym. valot Kaikkia kotitalouksien sähkölaitteita, myös tähän ryhmään kuuluvia lamppuja, koskevat samat palautusohjeet: ilman tuotepakkauksia, ohjekirjoja tai muuta mediaa (esim. dvd- tai cd-manuaali) pölynimurit ilman pölypusseja mikroaaltouunit tai kahvinkeittimet ilman lasipannuja, lasilautasia tai lasikupuja tulostimet ilman muste- tai värikasetteja kylmälaitteet ilman elintarvikkeita. Entä rikkinäiset sähkölaitteet? Sähkö- ja elektroniikkaromut eivät kuulu sekajätteeseen, vaan ne viedään viralliseen SER-keräyspisteeseen, josta laitteet kuljetetaan kierrätykseen. SE-romu on tuottajanvastuun alaista jätettä, lisätietoa löydät osoitteesta www.serkierratys.fi Laitteiden palautus kauppaan, joka myy sähkö- ja elektroniikkalaitteita: 1. Laite, jonka ulkomitoista mikään ei ylitä 25 cm Sähkö- ja elektroniikkaromun, jonka ulkomitoista mikään ei ylitä 25 cm kuluttaja saa palauttaa ilman uuden tuotteen ostovelvoitetta seuraavan tyyppisiin myymälöihin: Vähintään 1000 m 2 kokoiseen SE-laitteita myyvään päivittäistavarakauppaan Vähintään 200 m 2 kokoiseen SE-laitteita myyvään erikoiskauppaan Myymälän koolla tarkoitetaan vakituisessa liiketoimintakäytössä olevaa myyntipinta-alaa. 2. Laite, jonka ulkomitoista jokin ylittää 25 cm Sähkö- ja elektroniikkaromun, jonka ulkomitoista jokin ylittää 25 cm kuluttaja saa palauttaa mihin tahansa kauppaan ostaessaan sieltä uuden vastaavan laitteen. Kiertokapula ottaa maksutta vastaan kaikenkokoista kotitalouksien SE-romua jätteidenkäsittelyalueille sekä Mäntsälän, Hausjärven, Lopen ja Riihimäen kunnanvarikoille. Voit myös tilata kauttamme noutopalvelun hakemaan esim. rikkoutuneen pakastimen kotoasi. 10 TIETOKAPULA
Tehdään yhdessä naapureiden kanssa Naapuruston biokimppa on järkiratkaisu Kerros- ja rivitaloasunnoissa on yleensä biojäteastia taloyhtiön puolesta, mutta omakotiasujat joutuvat järjestelemään biojätteiden lajittelun itse. Monella on kompostori pihan perällä, mutta talvella sen käyttö ja sinne kulku saattavat vaikeutua. Naapureiden kanssa yhteinen biojäteastia onkin usein järkivaihtoehto. Vuoden jätteenkuljettaja: Antti Ranta Asiakas on ykkönen Kiertokapula Oy valitsi vuoden jätteenkuljettajan jo 12. kerran. Vuoden 2013 jätteenkuljettajaksi valittiin Antti Ranta Lopen Jätehuollosta. Valinnasta vastasi jätteidenkäsittelyalueiden asiakaspalveluhenkilöstö. - Antin kanssa asioidessa on sellainen tunne, että asiakas on kuljettajalle ja yritykselle tärkeä. Lisäksi Antti on aina käytökseltään ystävällinen ja asiallinen. Siirtoasiakirjat ovat kunnossa ja kuormien purku sujuu moitteetta, summaa Hyvinkäällä Kapulan vaa alla työskentelevä Johanna Ihatsu. Perheyrityksessä jo pienestä saakka työskennellyt Antti otti palkinnon tyytyväisenä vastaan. Onnittelemme vuoden jätteenkuljettajaa! Ruokajätteen erilleen kerääminen on myös ekoteko. Kaikki kerätty biojäte päätyy Kiertokapulan toimialueella hyötykäyttöön: siitä valmistetaan bioetanolia biopolttoaineen komponentiksi. Moni omakotitaloasuja haluaisi lajitella biojätteet erilleen sekajätteistä, mutta ei syystä tai toisesta halua hankkia kompostoria. Jätettä ei kuitenkaan välttämättä synny yhdeltä perheeltä niin paljoa, että oman biojäteastian hankkiminenkaan olisi kannattavaa. Naapureilta voikin tiedustella, löytyisikö intoa hankkia yhteinen astia biojätteille. Tämä on myös taloudellisesti kannattavaa, kun kulut jaetaan usean talouden kesken. Kokemus on osoittanut, että biokimpassa on myös yhteisöllisyyttä kohottavia puolia. Roskia viedessä tulee tavattua naapureita, onpa jätekatoksiakin nikkaroitu yhteisvoimin. Kun kiinteistöllä on erillinen biojäteastia, voidaan myös mukana olevien kiinteistöjen kuivajäteastian tyhjennyksissä saada tuntuvaa säästöä, kun tyhjennyskertoja voidaan harventaa. Miten biokimppa perustetaan? Muistathan Yhteisen biojäteastian voi perustaa missä tahansa toimialueemme kunnista. Käytännössä kimppa-astian voi perustaa taaja-asutusalueelle tai reitin varrelle paikkaan, jossa kulkee biojätettä kerääviä autoja muutenkin. Niissä kunnissa, joissa Kiertokapula järjestää jätteenkuljetuksen (Hyvinkäällä, Riihimäellä, Mäntsälässä, Hausjärvellä ja Valkeakoskella), biokimpasta tehdään esimerkiksi verkkosivuston lomakkeen välityksellä tai sähköpostitse (asiakaspalvelu@kiertokapula.fi) Kiertokapulan kanssa kirjallinen sopimus, josta selviävät kimppaan osallistujat ja osallistumisprosentit. Tyhjennyksen aiheuttama kustannus jaetaan käyttöosuusprosenttien mukaan, ja Kiertokapula lähettää jokaiselle osakkaalle oman laskun normaalin jätelaskun yhteydessä. Helppoa kuin mikä! Biojätettä kerätään ruskeaan 240 litran tai 140 litran pyörälliseen jäteastiaan. Astian voi myös ostaa tai vuokrata Kiertokapulalta. Jäteastia tyhjennetään kesäaikaan kerran viikossa, talviaikana tyhjennysvälin voi pidentää kahteen viikkoon. Tyhjennyshintaan sisältyy jäteastian pesu kahdesti vuodessa. Muissa kunnissa yhteistä biojäteastia-asiaa kannattaa kysyä alueella jätteenkuljetuksia hoitavalta yritykseltä. Hygieniasyistä biojäte on pakattava ennen keräysastiaan laittamista. Biojätteen pakkaamiseen voi käyttää tavallisia muovipusseja, sanomalehteä, sokeri- ja jauhopusseja, muropakkauksia ym. Älä käytä biohajoavia pusseja. TIETOKAPULA 11
Tehdään yhdessä kestävä tulevaisuus HAMKin Rifolasi-projektissa innovoidaan kierrätyslasista tuoteaihioita rakentamiseen Rifolasi-projektin aiheena on rakennettuun ympäristöön tulevien lasijalosteiden innovoiminen ja tuotekehittäminen. Projekti on Hämeen ammattikorkeakoulun (HAMK) muotoilun koulutusohjelman Wetterhoffin toteuttama Etelä-Suomen EAKR-ohjelman hanke Kanta-Hämeessä Riihimäen ja Forssan alueella. Hanke alkoi syksyllä 2010 ja päättyy vuoden 2014 toukokuussa. Kuva 2. Lasijauhetta ja värimetallioksideja sisältäviä reliefilaattoja, joita voidaan käyttää keraamisten laattojen tapaan. (Reliefilaattojen tuotekehitys, muotoilun yliopettaja Mirja Niemelä) 12 TIETOKAPULA
Rifolasi-projektin pääpainona on kehittää lasijalosteinnovaatioita hyödyntämällä kierrätyslasia, kuten lasijauheita ja -murskia. Tavoitteena on myös yhteistyöyritysten tuotannon ja tuotekehitysvalmiuksien kehittämien uusien jalosteiden tuottamiseen sekä jalosteinnovaatioiden sijoittaminen rakennettuun ympäristöön. Projektissa lisätään myös kestävän muotoilun osaamista lasijalosteiden kehittämisessä. Kestävässä muotoilussa tuotteen ja sen materiaalin elinkaarta tarkastellaan vaihe vaiheelta ekologisesta, sosiaalisesta, taloudellisesta, kulttuurisesta ja esteettisestä näkökulmasta. Tätä tarkastelua tehdään kestävällä elinkaariajattelunmenetelmällä. Kerätty lasi kiertoon Kuva 4. Vaahtolasista valmistettuja seinäelementtikokeiluja. Elementtejä voidaan lämpö- ja kosteuseristämisen lisäksi käyttää esteettisenä ja akustisena pintamateriaalina. (Vaahtolasituotteiden tuotekehitys, muotoilun päätoiminen opettaja Jari Vesterinen) Lasijauhe ja -murska tuovat hyötyä keramiikkaja lasituotteiden valmistukseen. Kierrätyslasia hyödynnetään Suomessa muun muassa vaahtolasi- ja lasivillatuotannossa ja maanrakennuksessa, mutta se sopii myös muunlaisiin tuotteisiin, kuten melurakenteisiin, tilanjakajiin, betonituotteisiin ja penkkeihin sekä keramiikkatuotteisiin, kuten tiiliin tai laattoihin. Lasin käyttö tuotantoprosessissa vähentää energian tarvetta, koska sen avulla voidaan laskea keraamisen polttoprosessin lämpötilaa. Se toimii prosessissa sulattajana ja korvaa näin jalostettuja sulatemateriaaleja. Lasi on myös potentiaalinen materiaali muotoilutyön lähtökohdaksi. Hankkeen kolme kehityslinjaa Rifolasi-projektissa on kolme tutkimus- ja kehittämislinjaa: lasijauhe-, lasimurska- ja vaahtolasiosiot. Jokaisessa näissä kehitetään lasijauheesta tai -murskasta tuotteita tai jalosteita. Yhteistyöyrityksinä hankkeessa ovat olleet mukana muun muassa Uusioaines Oy, Envor Group Oy ja Wienerberger Oy. Lasimurskaosiossa selvitetään laminoidun lasimurskan höytykäyttöä. Lasimurskaa on testattu sulattamalla sitä lasiuunissa ja valamalla sitä hartsiin. Haasteena lasimurskamateriaalissa ovat sen sisältämät muovipitoiset epäpuhtaudet, jotka estävät tyypillisen kierrättämisen. Hartsimateriaaleista on tutkittu muun muassa ekologisen biohartsin käyttömahdollisuutta ja sen soveltuvuutta lasimuotoiluun (kuva 3). Vaahtolasiosiossa selvitetään yritysyhteistyön avulla vaahtolasin vaahdottamista ja uusia kohteita vaahtolasin käytölle. Vaahtolasi on puhdistetusta kierrätyslasista valmistettu kevytkiviaines. Kiinnostavaa on esimerkiksi vaahtolasin keveys ja värjättävyys sekä näiden näkökulmien käyttö muotoilutyössä. Vaahtolasia on myös vaahdotettu reliefipintaa vasten. Ajatuksena on kehittää ja muotoilla keveitä akustisia paloturvallisia elementtejä (kuva 4). Projektin tuloksista tehdään kevään 2014 aikana malliseinämät tai -tuotteet. Projektin päättyessä sen tuoma osaaminen tulee näkymään HAMKin lasi- ja keramiikka-alan koulutuksessa moniulotteisesti. Projekti on syventänyt koulutuksen osaamista lasimateriaaliin ja rakentamiseen liittyen. Projektin hyötyjinä ovat alan opettajat, opiskelijat ja yritykset. Teksti: Mirja Niemelä, Projektipäällikkö, Rifolasi-projekti HAMK, Muotoilun koulutusohjelma Kuvat: Marjo Kilgast Lasijauheosio jakaantuu kahteen osaan: tiilimassa- ja reliefilaattaosaan. Tiilimassaosassa selvitettiin lasijauheen vaikutusta Wienerberger Oy:n Lappilan tiilitehtaan punaiseen ja vaaleaan tiilimassaan. Lasijauheen käyttö tiilimassassa tuo etuja muun muassa alentamalla polttolämpötilaa ja vähentämällä siten energian kulutusta. Se toimii myös sulattajana ja tiivistää tiilimassan rakennetta (kuva 1). Kuva 3. Lasimurskan käyttömahdollisuuksia on kokeiltu betoni-lasiteoksessa. Värillisissä ulokkeissa värjätty lasimurska on joko valettu hartsiin tai sulatettu uunissa yhtenäiseksi lasiksi. (Teoksen suunnittelu ja valmistus, muotoilun lehtori Auli Rautiainen) Reliefilaattaosassa käytettiin lasijauhetta keraamisen laatan pinnassa korostamaan reliefikoristeen muotoa. Ratkaisu on esteettinen ja tuo laatalle lisäarvoa lasin heijastaessa värejä ja valoa. Tavoitteena on käyttää lasijauhetta niin, että se toistaa pinnan reliefikuvion muodostaen toimivan pinnan laattaan (kuva 2). Kuva 1. Lasijauheen lisääminen tiilimassaan alentaa polttolämpötilaa ja muuttaa poltetun kappaleen ominaisuuksia. Kuvassa on koekappaleita, joissa lasin määrän lisäys alkaa vaikuttaa esineen muotoon, sen tiiviyteen ja väriin. (Tiilimassatutkimus, muotoilun opettaja Erkki Kaija) TIETOKAPULA 13
Lyhyesti Vaarallisten jätteiden keräysautojen aikataulut Kiertokapulan keräysautoihin otetaan vastaan vain vaarallisia jätteitä. HÄMEENLINNA, HATTULA, JANAKKALA (TURENKI) TIISTAI Hämeenlinna - Hämeenkaaren P-alue, Hämeensaarentie 3 Hämeenlinna - Citymarketin P-alue, hyötyjätepiste, Katsastusmiehentie 6 Hattula (Parola) - kunnan varikko, Ratatie 3 Hämeenlinna (Iittala) - paloasema, Hallintotie 2 Hämeenlinna (Renko) - kunnan varikko, Rengonraitti 6 TORSTAI Janakkala (Turenki) - P-alue, hyötyjätepiste, Kauppakuja 1 Hämeenlinna (Lammi) - paloasema, Mommilantie 24 Hämeenlinna (Tuulos) - paloasema, Syrjäntaantie 4 Hämeenlinna (Hauho) - Seo, Hauhontie 2 Pariton vko Parillinen vko 15.45 18.15 16.15 17.45 16.45 17.15 17.15 16.45 18.00 16.00 15.45 18.15 16.45 17.15 17.30 16.45 18.00 16.15 Lisätiedot: Auton kuljettaja, puh. 050 436 4175 tai Kari Eskola, kari.eskola@kiertokapula.fi, puh. 040 529 8598 HYVINKÄÄ, JÄRVENPÄÄ, KERAVA, TUUSULA, JANAKKALA (TERVAKOSKI) Pariton Parillinen vko vko TIISTAI Järvenpää - Nesteen rekkaparkki, Pajalantie 2 16.10 17.30 Kerava - Keravan aukio, Kauppakaari 6 16.50 16.50 Tuusula (Lahela) - hyötyjätepiste, Sointulantie 2 17.30 16.10 TORSTAI Janakkala (Tervakoski) - P-alue, hyötyjätepiste, Rajapirtintie 2 16.00 18.00 Hyvinkää (Vehkoja) - Kauppahuone Pyrhönen, Uudenmaankatu 106 16.45 17.15 Hyvinkää (Mustamännistö) - hyötyjätepiste, Ahdenkallionkatu 29 a 17.15 16.45 Tuusula (Jokela) - rautatieasema, hyötyjätepiste, Jokelantie 925 17.50 16.10 Lisätiedot: Auton kuljettaja, puh. 040 578 5712 tai Jouni Valli, jouni.valli@kiertokapula.fi, puh. 050 406 3330, Juha Lemberg, juha.lemberg@kiertokapula.fi, puh. 0400 800 632 HUOM: Vaarallisten jätteiden keräyskierroksia ei ajeta 19.6. eikä 23.12. Kapu- ja Kara-autot eivät kierrä vaarallisten jätteiden viikkokeräyskierroksia juhannustorstaina 19.6. ja jouluaaton aattona 23.12. Syynä muutokseen ovat vähäiset kävijämäärät ko. päivinä. Vaarallisen jätteen ja metalliromun kevään 2014 keräyskierrokset Kiertokapula järjestää vuosittain jokaisen kunnan alueella isomman keräystapahtuman joko keväällä tai syksyllä. Joka kotiin jaetaan erillinen ilmoitus alueittain ennen kutakin keräyspäivää, ja lisäksi pysäkit ja aikataulut julkaistaan Kiertokapulan internetsivuilla. Keräyksissä vastaanotetaan vaarallisten jätteiden lisäksi metallia. Kevään 2014 keräyspäivät: Hyvinkää Riihimäki Hämeenlinna Kerava Mäntsälä Valkeakoski Hattula Järvenpää Kalvola-Renko Tuusula Tuusula Ti 15.4.2014 Ke 16.4.2014 Ke 23.4.2014 To 8.5.2014 La 10.5.2014 Ke 14.5.2014 Ti 20.5.2014 Ke 21.5.2014 La 24.5.2014 Ma 26.5.2014 Ke 28.5.2014 Vuoden 2014 erityisaukioloajat Kapulan, Karanojan ja Puolmatkan jätteidenkäsittelyalueilla noudatetaan vuonna 2014 poikkeuksellisia aukioloaikoja seuraavasti: (Arkipyhien aattoina Lumikorvessa noudatetaan sen normaaleja aukioloaikoja) 1.1. 6.1. 17.4. 18.4. 21.4. 30.4. 1.5. 28.5. 29.5. 19.6. 20.6. 31.10. 5.12. 23.12. 24.-26.12. 31.12. suljettu (uusi vuosi) suljettu (loppiainen) suljetaan klo 17:00 (kiirastorstai) suljettu (pitkäperjantai) suljettu (toinen pääsiäispäivä) suljetaan klo 17:00 (vappuaatto) suljettu (vappu) suljetaan klo 17:00 (helatorstaiaatto) suljettu (helatorstai) suljetaan klo 17:00 (juhannusaatonaatto) suljettu (juhannusaatto) suljetaan klo 17:00 (pyhäinpäivän aatto) suljetaan klo 17:00 (itsenäisyyspäivän aatto) suljetaan klo 17:00 (jouluaaton aatto) suljettu suljetaan klo 17:00 (uuden vuoden aatto) Touko- ja lokakuussa alueet palvelevat myös lauantaisin klo 9-14.
Kiertokapula mukana kesän tapahtumissa Tervetuloa osastollemme kysymään jätehuoltoasioista, noutamaan oppaita ja materiaaleja sekä osallistumaan kilpailuun. Jokaisessa tapahtumassa arvotaan kilpailuun osallistuneiden kesken lahjakortti rautakauppaan. Löydät meidät vuoden aikana seuraavista tapahtumista: Saaren kartanon avoimet ovet, Mäntsälä Yhden Päivän Juttu, Hyvinkää Valkeakosken markkinat, Valkeakoski Perunankukkapäivä, Loppi Heinämessut, Tuulos Perinnemarkkinat, Hausjärvi Elomessut, Hämeenlinna Maa Elää, Järvenpää Tervassa tapahtuu, Janakkala Sirkusmarkkinat, Kerava Asematapahtuma, Riihimäki Hyrylän suurmarkkinat, Tuusula Puhtaita maita otetaan vastaan myös Hyvinkään Kapulassa Kiertokapula aloitti puhtaiden ylijäämämaiden vastaanoton Hyvinkäällä 1.1.2014. Maiden tuominen alueelle on maksullista. Henkilöauton peräkärrykuormat ja yksittäiset kuorma-autokuormat vastaanotetaan ilman erillistä sopimusta. Suurempia määriä vastaanotetaan erikseen sovitusti vastaanottokapasiteetin mukaan. Hämeenlinnan Karanojalla vastaava maiden vastaanotto jatkuu kuten aiemminkin. Henkilöauton peräkärrykuormia ja yksittäisiä kuorma-autokuormia puhtaita maita voidaan ottaa vastaan ilman erillistä sopimusta, suuremmat määrät sopimuksen mukaan. Kerro mielipiteesi verkkosivuistamme! Kiertokapulan sivusto uudistui vuosi sitten, ja nyt on palautteen aika. Osallistu kilpailuun osoitteessa www.kiertokapula.fi/kilpailu, arvomme vastaajien kesken kivoja palkintoja! Jäteselviytyjät 2014 on parhaillaan käynnissä Alakoulujen 4. -luokan oppilaille suunnattu Jäteselviytyjät-kilpailu on jälleen käynnissä, nyt jo kuudennen kerran. Tänä vuonna Jäteselviytyjissä on mukana yli puolet Kiertokapulan toimialueen alakouluista eli 72 koulua yhteensä yli 2300 oppilaan voimin. Jäteselviytyjät-kilpailun tarkoituksena on opettaa jäteasioita hauskalla tavalla, joukkueen yhteistä tietämystä hyödyntäen. Kouluilla alkuvuonna pidettyjen tietokilpailujen avulla ratkotaan jännittävään loppukilpailuun etenevät joukkueet. - Lupaamme järjestää loppukilpailun niin, että päivää voi muistella yhtenä parhaista koulupäivistä, asiakaspalvelupäällikkö Liisa Sivusaari hymyilee. Oppilaat saavat odottaa tietokilpailun tuloksia viikolle 16 saakka. Tällöin palkitaan myös luokkien etevimmät joukkueet sekä kuntiensa parhaiten menestyneet luokat. Kunnassaan eniten tietokilpailupisteitä kahmineet joukkueet kutsutaan huimaan, 7.5. Hyvinkäällä järjestettävään finaaliin, jossa palkintona voittajille on luvassa elämysten lisäksi Jopo polkupyörät. Kiertokapula kiittää kaikkia opettajia, jotka aktiivisuudellaan mahdollistavat jätetiedon välittämisen kouluihin, oppilaille ja tätä kautta myös koteihin. Ensi vuonna jatkamme Jäteselviytyjiä uudistetuin ilmein. Tästä kerromme lisää seuraavassa Tietokapulassa. Muistathan......että asioidessasi lasten kanssa jätteidenkäsittelyalueella vastaat vanhempana lastesi turvallisuudesta. Alueilla asioitaessa tulee noudattaa erityistä varovaisuutta siellä liikkuvien ja työskentelevien isojen ajoneuvojen vuoksi. Mahdollisten mukana olevien lemmikkien on pysyttävä ajoneuvossa. TIETOKAPULA 15
441 428 PAINOTUOTE Kiertokapula Oy:n asiakaslehti 1 2014 Huhtikuu Julkinen tiedote kaikkiin talouksiin. Kiertokapulan toimialue PIRKANMAAN JÄTEHUOLTO OY Lempäälä LUMIKORVEN JÄTTEIDENKÄSITTELYALUE Kangasala Pälkäne Padasjoki Akaa Valkeakoski 12 Asikkala Urjala Forssa LOIMI-HÄMEEN JÄTEHUOLTO OY Somero Tammela Hattula KARANOJAN JÄTTEIDENKÄSITTELYALUE 10 Hämeenlinna Janakkala 54 Riihimäki Loppi KAPULAN JÄTTEIDENKÄSITTELYALUE 3 E12 Hausjärvi Hyvinkää 25 Hollola Hämeenkoski PÄIJÄT-HÄMEEN JÄTEHUOLTO OY Kärkölä Mäntsälä 4 E75 Orimattila Pukkila Karkkila Nummi-Pusula ROSK N ROLL OY AB Vihti Nurmijärvi Järvenpää Tuusula Kerava Sipoo Pornainen Askola PUOLMATKAN JÄTTEIDENKÄSITTELYALUE ITÄ-UUDENMAAN JÄTEHUOLTO OY Vantaa Espoo Helsinki HSY:n JÄTEHUOLTO Karanojan jätteidenkäsittelyalue Karanojantie 145 13430 Hämeenlinna Avoinna ma-pe klo 7-19, aatonaattoina ja arkipyhien aattoina klo 7-17 Puolmatkan jätteidenkäsittelyalue Hyötykuja 3 04400 Järvenpää Avoinna ma-pe klo 7-19, aatonaattoina ja arkipyhien aattoina klo 7-17 Kapulan jätteidenkäsittelyalue Kapulasillantie 2 05880 Hyvinkää Avoinna ma-pe klo 7-19, aatonaattoina ja arkipyhien aattoina klo 7-17 Lumikorven jätteidenkäsittelyalue Meijerikuja 37600 Valkeakoski Avoinna ma ja to klo 11-18, ti, ke ja pe klo 9-16 Kiertokapulan alueilla palvellaan toukokuussa myös lauantaisin klo 9-14 Puh. 075 753 0000 (vaihde, arkisin klo 8-15). Katso kartat ja ajo-ohjeet www.kiertokapula.fi (pvm + 5,57 snt/min, mpm + 13,67 snt/min) 16 TIETOKAPULA