1 Sijoitusrahasto UB Pohjois-Amerikka REIT UB Rahastoyhtiö Oy Rekisteröity kotipaikka ja osoite Helsinki, Aleksanterinkatu 21 A, 00100 HELSINKI Y-tunnus 2118101-5 Sijoitusrahaston säännöt Finanssivalvonta on vahvistanut nämä rahaston säännöt 12.11.2014 1 Sijoitusrahasto Sijoitusrahaston nimi on Sijoitusrahasto UB Pohjois-Amerikka REIT, ruotsiksi Placeringsfond UB Nordamerika REIT ja englanniksi UB North America REIT Fund (jäljempänä Rahasto). 2 Rahastoyhtiö Rahastoa hallinnoi UB Rahastoyhtiö Oy (jäljempänä Rahastoyhtiö). Rahastoyhtiö edustaa omissa nimissään Rahastoa ja toimii sen puolesta Rahastoa koskevissa asioissa sekä käyttää Rahastossa olevaan omaisuuteen liittyviä oikeuksia. 3 Asiamiehen käyttäminen Rahastoyhtiö voi ulkoistaa toimintaansa asiamiesten tehtäväksi. Rahastoesitteissä on ilmoitettu miltä osin Rahastoyhtiö kulloinkin käyttää asiamiestä. 4 Säilytysyhteisö Rahaston säilytysyhteisö on Skandinaviska Enskilda Banken AB (publ) Helsingin sivukonttori (jäljempänä Säilytysyhteisö). 5 Rahaston varojen sijoittaminen Rahaston sijoitustoiminnan tavoitteena on saavuttaa pitkällä aikavälillä arvonnousua hajauttamalla varat sijoitusrahastolain ja Rahaston sääntöjen mukaisella tavalla. Rahaston varat sijoitetaan pääsääntöisesti pohjoisamerikkalaisten (Yhdysvallat, Kanada, Meksiko) kiinteistösijoitusyhtiöiden ja rahastojen osakkeisiin ja osuuksiin sekä muihin arvopapereihin ja johdannaissopimuksiin. Arvopaperit ja johdannaiset, joihin Rahaston varoja voidaan sijoittaa: 1) Kiinteistösijoitusyhtiöiden ja -rahastojen (esim. REIT (Real Estate Investment Trust), LPT (Listed Property Trust)) osakkeet ja osuudet, sekä muut osakkeet ja osakesidonnaiset instrumentit, kuten vaihtovelkakirjalainat, optiotodistukset, henkilöstöoptiot, merkintäoikeudet, osaketalletustodistukset ja warrantit. 2) Vakioidut ja vakioimattomat osake-, osakeindeksi- ja valuuttajohdannaissopimukset. Rahasto voi sijoittaa johdannaissopimuksiin edistääkseen tehokasta salkunhoitoa ja/tai suojautuakseen markkinoiden epäsuotuisilta muutoksilta. Johdannaisten käytöllä pyritään turvaamaan rahasto-osuuden arvon vakaa kehitys. Valuuttajohdannaisiin sijoitetaan ainoastaan suojaustarkoituksessa ja vain niissä valuutoissa, joissa Rahastolla on sijoituksia. Johdannaisia voidaan sekä myydä (asettaa) että ostaa. Vakioimattoman johdannaissopimuksen vastapuolena voi olla luottolaitos tai sijoituspalveluyritys, jonka kotipaikka on Euroopan talousalueeseen kuuluvassa valtiossa tai yhteisö, jonka kotipaikka on jossakin muussa OECD-valtiossa (Australia, Kanada, Japani, Etelä-Korea, Meksiko, Uusi Seelanti, Sveitsi, Turkki, Yhdysvallat) ja johon sovelletaan ja joka noudattaa toiminnan vakautta koskevia sääntöjä, jotka vastaavat Euroopan yhteisön lainsäädäntöä. Rahasto tarkastelee arvopaperi- ja johdannaissijoitusten riskiä kokonaisuutena seuraamalla johdannaissopimusten riskiasemaa päivittäin vakuusvaateen ja kokonaisposition delta-luvun avulla. Rahasto ei lisää johdannaisilla kokonaisriskiä verrattuna tilanteeseen, jossa Rahaston kaikki varat on sijoitettu osakemarkkinoille. Tällöin Rahaston kokonaisposition riskiasemaakuvaava delta-luku on 1. Alimmillaan delta-luku voi olla nolla.
2 Kohdissa 1-2 tarkoitetut arvopaperit ja vakioidut johdannaissopimukset ovat julkisen kaupankäynnin kohteena arvopaperipörssin pörssilistalla tai niillä käydään kauppaa muulla säännellyllä, säännöllisesti toimivalla, tunnustetulla ja yleisölle avoimella markkinapaikalla tai niiden liikkeeseenlaskuehdoissa on sitouduttu saattamaan arvopaperit tai rahamarkkinavälineet kaupankäynnin kohteiksi em. pörssilistalla tai markkinapaikalla yhden vuoden kuluessa niiden liikkeeseenlaskusta ja kaupankäynti voi kaikella todennäköisyydellä alkaa viimeistään tuon ajan kuluttua umpeen. Lista käytetyistä markkinapaikoista on saatavissa rahastoyhtiöstä. 3) Suomessa tai muussa Euroopan talousalueeseen kuuluvassa valtiossa toimiluvan saaneiden ja kotivaltionsa lainsäädännön perusteella sijoitusrahastodirektiivin edellytykset täyttävien sijoitusrahastojen rahasto-osuudet tai yhteissijoitusyritysten osuudet. 4) Lisäksi Rahasto voi sijoittaa muihin kuin kohdassa 3 tarkoitettuihin direktiivin mukaisiin sijoitusrahastojen rahastoosuuksiin tai yhteissijoitusyritysten osuuksiin sijoitusrahastolain 72 2 momentin mukaisin rajoituksin. Täten rahaston varojen sijoittamisen edellytyksenä on, että tällainen rahasto on kotivaltionsa lainsäädännön mukaan sellaisen valvonnan alainen, joka vastaa Euroopan unionin lainsäädäntöä, ja sitä valvovan viranomaisen ja sekä Finanssivalvonnan välinen yhteistyö on riittävässä määrin varmistettu, ja että näissä vaihtoehtorahastoissa ja yhteissijoitusyrityksissä osuudenomistajien suoja ja varojen erilläänpitoa, lainaksiottoa ja -antoa sekä arvopapereiden ilman katetta tapahtuvaa luovutusta koskeva sääntelyn on vastattava sijoitusrahastodirektiivin vaatimuksia. Lisäksi niiden toiminnasta julkistetaan puolivuotiskatsaus ja vuosikertomus. 5) Muihin kuin edellä kohdassa 1 mainittuihin arvopapereihin enintään 10 % Rahaston varoista. 6) Talletuksiin luottolaitoksessa, jonka kotipaikka on Euroopan talousalueeseen kuuluvassa valtiossa tai Yhdysvalloissa, edellyttäen että talletus on vaadittaessa takaisinmaksettava tai on nostettavissa ja erääntyy maksettavaksi viimeistään 12 kuukauden kuluessa. Sijoitusrajoitukset: A) Rahaston varoja voidaan sijoittaa enintään 10 % saman liikkeeseenlaskijan arvopapereihin. B) Sellaisia sijoituksia saman liikkeeseenlaskijan arvopapereihin, jotka ylittävät 5 % Rahaston varoista saa olla enintään 40 % Rahaston varoista. Tätä rajoitusta ei sovelleta talletuksiin eikä sellaisiin vakioimattomiin johdannaissopimuksiin sijoittamiseen, joissa vastapuolena on kohdassa 6 tarkoitettu luottolaitos. Rajoitus ei myöskään koske sijoituksia edellä kohdissa 3-4 tarkoitettujen sijoitusrahastojen tai yhteissijoitusyritysten osuuksiin. C) Vakioimattomiin johdannaissopimuksiin sijoittamisesta aiheutuva vastapuoliriski ei saa saman vastapuolen osalta ylittää 10 % Rahaston varoista, jos vastapuoli on kohdassa 6 tarkoitettu luottolaitos. Mikäli vastapuolena on muu kuin luottolaitos, vastapuoliriski ei saa ylittää 5 % Rahaston varoista. D) Rahaston varoista yhteensä enintään 20 % voidaan sijoittaa saman liikkeeseenlaskijan arvopapereihin, kyseisen yhteisön vastaanottamiin talletuksiin tai sellaisiin vakioimattomiin johdannaissopimuksiin, joista Rahastolle aiheutuu kyseiseen yhteisöön kohdistuva vastapuoliriski. E) Kohtien A-D sijoitusrajoituksia laskettaessa yhtenä kokonaisuutena on pidettävä kirjanpitolain 1 luvun 6 :n mukaan samaan konserniin kuuluvia yhteisöjä. Tämän estämättä samaan konserniin kuuluvien yhteisöjen liikkeeseen laskemiin arvopapereihin saadaan kuitenkin sijoittaa yhteensä enintään 20 % Rahaston varoista. F) Rahastoyhtiö saa hankkia Rahaston omistukseen enintään 10 % saman liikkeeseenlaskijan ääni-oikeudettomista osakkeista. Rahastoyhtiö saa hankkia Rahaston omistukseen enintään 25 % saman sijoitusrahaston tai yhteissijoitusyrityksen osuuksista. G) Sijoitettaessa Rahaston varoja johdannaissopimuksiin ei saada ylittää edellä tässä 5 :ssä mainittuja sijoitusrajoituksia. Sijoitusrajoituksia laskettaessa ei kuitenkaan oteta huomioon sijoituksia sellaisiin johdannaissopimuksiin, joiden kohde-etuutena on osakeindeksi. Edellytyksenä on, että indeksin koostumus on riittävästi hajautettu ja indeksi kuvaa riittävän tarkasti niitä markkinoita, joiden kehitystä sen on tarkoitus osoittaa. Lisäksi indeksin koostumuksesta ja kehityksestä on oltava yleisesti saatavilla riittävät tiedot. H) Toisten sijoitusrahastojen, yhteissijoitusyritysten tai indeksiosuusrahastojen osuuksiin voidaan Rahaston varoista, huomioiden kohta 3 ja 4 yhteensä, sijoittaa korkeintaan 10 %. Rahaston varoja ei voida sijoittaa osuuksiin sellaisissa edellä kohdassa 3 tai 4 mainituissa sijoitusrahastoissa ja yhteissijoitusyrityksissä, jotka sääntöjensä tai yhtiöjärjestyksensä mukaisesti voivat sijoittaa enemmän kuin 10 % varoistaan toisten sijoitusrahastojen tai yhteissijoitusyritysten osuuksiin. Rahaston sijoittaessa kohdassa 3 tai 4 tarkoitettuihin rahasto-osuuksiin tai yhteissijoitusyritysten osuuksiin, Rahastolta voidaan näiden sijoituskohteiden osalta periä vuotuinen kiinteä
3 hallinnointipalkkio, joka on enintään 3 % osuuksien arvosta. Lisäksi Rahaston sijoituskohteena olevista sijoitusrahaston tai yhteissijoitusyrityksen osuuksista voidaan periä Rahastolta hallinnointipalkkion tuottosidonnaista osaa. Rahaston varoja voidaan sijoittaa myös Rahastoyhtiön hallinnoimien sijoitusrahastojen osuuksiin, mutta Rahastolta ei peritä näiden osalta merkintä- eikä lunastuspalkkiota. I) Rahastolla on oltava toiminnan edellyttämät käteisvarat. Rahaston varoja voidaan sijoittaa enintään 20 % saman luottolaitoksen vastaanottamiin talletuksiin. J) Tehokkaan omaisuudenhoidon edistämiseksi Rahaston varoihin kuuluvista arvopapereista voidaan tehdä lainausja takaisinostosopimuksia edellyttäen, että ne selvitetään laissa tarkoitetussa selvitysyhteisössä tai vastaavassa ulkomaisessa yhteisössä. Jos selvitys tapahtuu muualla, sopimuksen vastapuolena tulee olla laissa tarkoitettu arvopaperinvälittäjä ja sopimusehtojen tulee olla markkinoille tavanomaiset ja yleisesti tunnetut. Lainaksi annettujen arvopaperien markkina-arvo ei saa ylittää 25 % Rahaston arvopaperien arvosta. Rajoitus ei koske lainaussopimuksia, jotka voidaan irtisanoa ja joidentarkoittamat arvopaperit voidaan saada välittömästi vaadittaessa takaisin. K) Rahasto voi asettaa vakuuksia lainaus- ja taksisinostosopimusten sekä johdannaisten osalta. Asetetut vakuudet voivat yhteensä olla enintään 30 % Rahaston arvosta. Rahaston varoista voi samanaikaisesti olla johdannais- ja takaisinostosopimusten kohteena enintään 35 %. Arvopapereiden lainaksiotto on sallittu ainoastaan lainaksiannosta aiheutuneen avoimen lainausposition sulkemiseksi. Finanssivalvonnan luvalla Rahastoyhtiö saa ottaa Rahaston lukuun väliaikaiseen tarkoitukseen sijoitusrahastotoimintaa varten luottoa määrän, joka vastaan enintään 10 % Rahaston varoista. Luoton ja takaisinostosopimusten yhteismäärä ei saa ylittää 10 % Rahaston varojen arvosta. 6 Rahasto-osuusrekisteri osuusrekisteri ja rahasto-os osuudet Rahastoyhtiö pitää kaikista rahasto-osuuksista rahasto-osuusrekisteriä ja rekisteröi omistusten siirrot. Rahaston rahasto-osuudet voidaan jakaa murto-osiin. Yksi rahasto-osuus muodostuu kymmenestätuhannesta (10.000) yhtä suuresta murto-osasta. Rahastossa voi olla Rahastoyhtiön hallituksen päätöksen mukaisesti sekä kasvuosuuksia että tuotto-osuuksia. Rahastoyhtiön hallitus voi päättää, että Rahastossa on hallinnointipalkkioltaan toisistaan poikkeavia rahastoosuussarjoja. Kussakin rahasto-osuussarjassa voi olla sekä tuotto- että kasvuosuuksia sen mukaan kun Rahastoyhtiön hallitus päättää. Rahastoyhtiön hallitus päättää kunkin rahasto-osuussarjan merkintäedellytyksenä olevat miminimerkintämäärät, jotka ilmoitetaan kulloinkin voimasssa olevissa rahastoesitteissä. Rahastoyhtiön hallitus päättää niistä valtion laajuisista markkina-alueista, joilla kutakin rahasto-osuussarjaa voidaan merkitä. Rahasto-osuus oikeuttaa rahasto-osuuksien määrän suhteessa jakautuvaan osuuteen Rahaston varoista ottaen huomioon rahasto-osuussarjojen ja osuuslajien suhteelliset arvot. Jos Rahasto-osuudenomistajan omistus uuden merkinnän tai rahastovaihdon johdosta nousee yksittäisessä rahastoosuussarjassa yli toisen rahasto-osuussarjan minimimerkintämäärän, Rahastoyhtiö muuntaa rahastoosuudenomistajan pyynnöstä omistuksen koskemaan sitä rahasto-osuussarjaa, jonka minimimerkinnän suuruutta uusi omistus muuntohetkellä vastaa. Jos rahasto-osuudenomistan omistus omistusaikana lunastusten tai rahastovaihtojen johdosta laskee yksittäisessä rahasto-osuussarjassa alle kyseisen sarjan merkintähetken mukaisen miminimerkintämäärän, on Rahastoyhtiöllä oikeus muuntaa omistus rahasto-osuudenomistajien yhdenvertainen kohtelu huomioon ottaen koskemaan sitä rahasto-osuussarjaa, jonka minimimerkintämäärät määräytyvät sen markkina-alueen mukaisesti, jolla rahasto-osuudet on merkitty ja muuntaminen on mahdollista vain kyseisen markkina-alueen rahasto-osuussarjoihin. Rahastoyhtiö antaa rahasto-osuudenomistajan pyynnöstä osuustodistuksen. Osuustodistus voi koskea useita rahastoosuuksia tai niiden murto-osia ja se voidaan antaa vain nimetylle rahasto-osuudenomistajalle. Rahastoyhtiöllä on oikeus veloittaa rahasto-osuudenomistajalta kulloinkin voimassa olevissa rahastoesitteissä ilmoitettu palkkio osuustodistuksen antamisesta ja toimittamisesta. 7 Rahasto-osuuksien osuuksien merkintä, lunastus ja vaihto
4 Rahasto-osuuksien merkintä- ja lunastustoimeksiantoja vastaanotetaan Rahastoyhtiössä sekä muissa Rahastoyhtiön hallituksen päättämissä rahastoesitteissä määritellyissä merkintäpaikoissa. Tiedot rahasto-osuuksien merkintä- ja lunastushinnoista ovat yleisön saatavissa jokaisena pankkipäivänä merkintäpaikoista. Rahastoyhtiön hallitus päättää merkinnän ja lunastuksen vähimmäismäärät. Rahasto-osuuksia merkitään antamalla toimeksianto Rahastoyhtiölle sekä suorittamalla merkintäsumma Rahaston tilille. Merkintätoimeksianto voidaan toteuttaa edellyttäen, että Rahastoyhtiölle on toimitettu asianmukaiset ja riittävät tiedot merkitsijästä ja tämän henkilöllisyydestä. Rahastoyhtiöllä on oikeus hyväksyä tai hylätä tehty merkintätoimeksianto tai merkintä taikka lykätä sen toteutumista, ellei sille ole toimitettu näitä tietoja. Merkintäpäivä on se pankkipäivä, jolloin merkintätoimeksianto on vastaanotettu ja rekisteröity Rahastoyhtiössä ja merkintäsumma on Rahaston pankkitilillä Rahastoyhtiön käytettävissä viimeistään kello 16.00 Suomen aikaa. Merkintähinta on merkintäpäivänä laskettu rahasto-osuuden arvo. Kello 16.00 jälkeen Suomen aikaa rekisteröidyn merkintätoimeksiannon ja/tai Rahaston pankkitilille Rahastoyhtiön käytettäväksi saapuneen merkintäsumman perusteella merkintä tehdään seuraavana pankkipäivänä. Merkittävien rahasto-osuuksien lukumäärä lasketaan jakamalla mahdollisella merkintäpalkkiolla vähennetty merkintäsumma osuuden arvolla. Mikäli merkintäpalkkiolla vähennetty merkintäsumma ei ole tasan jaollinen rahastoosuuden ja sen murto-osan arvolla, pyöristetään rahasto-osuuksien lukumäärä alaspäin lähimpään rahasto-osuuden murto-osaan ja erotus lisätään rahastopääomaan. Rahasto-osuuksia lunastetaan antamalla toimeksianto sekä luovuttamalla mahdollinen osuustodistus Rahastoyhtiölle. Mikäli Rahastoyhtiön ei tarvitse lunastusta varten myydä sijoituskohteita, toteutetaan viimeistään kello 16.00 Suomen aikaa Rahastoyhtiössä vastaanotettu ja rekisteröity lunastusvaatimus siihen rahasto-osuuden arvoon, joka lasketaan Rahastoyhtiössä samalle pankkipäivälle. Kello 16.00 jälkeen Suomen aikaa Rahastoyhtiössä vastaanotettu ja rekisteröity lunastusvaatimus toteutetaan arvoon, joka lasketaan seuraavalle pankkipäivälle. Lunastamisen tulee tapahtua välittömästi Rahaston varoista. Mikäli varat lunastamiseen on hankittava myymällä sijoituskohteita, myynnin tulee tapahtua ilman aiheetonta viivytystä, kuitenkin viimeistään kahden viikon kuluessa siitä, kun lunastusta vaadittiin Rahastoyhtiöltä. Tällöin lunastus toteutetaan sille päivälle laskettuun rahasto-osuuden arvoon, jona rahat sijoituskohteiden myynnistä on saatu. Finanssivalvonta voi erityisestä syystä myöntää luvan edellä mainitun määräajan ylittämiseen. Lunastuksesta saatavat varat vähennettynä mahdollisella lunastuspalkkiolla maksetaan rahasto-osuudenomistajan pankkitilille lunastuksen toteuttamispäivää seuraavana pankkipäivänä. Jos rahasto-osuudenomistaja vaihtaa rahasto-osuuksia Rahastoyhtiön hallinnoiman toisen samanaikaisesti merkittävissä olevan, samoja merkintä- ja lunastuskäytäntöjä noudattavan rahaston rahasto-osuuksiin katsotaan lunastus- ja merkintäpäiväksi se pankkipäivä, jona vaihtotoimeksianto on vastaanotettu ja rekisteröity Rahastoyhtiossä viimeistään kello 16.00 Suomen aikaa. Edellyksenä tälle on lisäksi se, että rahastossa, josta vaihto toiseen rahastoon tehdään on vaihtoon tarvittavat käteisvarat. Muissa tapauksissa vaihto toiseen rahastoyhtiön hallinnoimaan rahastoon toteutetaan ajallisestikin kuten normaali omistetun rahaston rahasto-osuuksien lunastus ja toisen rahaston rahastoosuuksien merkintä. 8 Merkintöjen ja lunastusten keskeyttäminen Rahastoyhtiö voi väliaikaisesti keskeyttää rahasto-osuuksien merkinnät ja/tai lunastukset rahasto-osuudenomistajien edun tai yhdenvertaisuuden sitä vaatiessa tai jos Rahaston sijoituskohteiden päämarkkinapaikoilta tai olennaiselta osalta niistä ei ole saatavissa luotettavia markkinatietoja tai normaaliin tiedonvälitykseen liittyy vakavia häiriöitä taikka jos keskeyttämiseen on muu erityisen painava syy. 9 Rahasto-osuuksia osuuksia koskevien toimeksiantojen palkkiot Rahastoyhtiö vähentää rahasto-osuuksien mekinnästä palkkiona enintään 2 prosenttia sijoitussummasta ja lunastuksesta enintään 2 prosenttia rahasto-osuuden arvosta. Yhtä merkintä- tai lunastustapahtumaa kohden peritään kuitenkin vähintään kulloinkin voimassa olevissa rahastoesitteissä määritelty vähimmäispalkkio. Rekisteröitäessä rahasto-osuuden siirto omistajalta toiselle peritään rekisteröinnnistä rekisteröintipalkkio. Rahastoyhtiön hallitus päättää merkintä-, lunastus- ja vaihtopalkkioiden määrät sekä omistusoikeuden rekisteröintipalkkion suuruuden. Tarkemmat tiedot palkkioista ovat kulloinkin voimassa olevissa rahastoesitteissä.
5 10 Rahaston varoista maksettavat korvaukset Rahastoyhtiö saa korvauksena toiminnastaan hallinnointipalkkion, joka vaihtelee rahasto-osuussarjoittain ja on enintään kaksi (2) prosenttia vuodessa laskettuna Rahaston arvosta. Palkkion määrä lasketaan rahastoosuussarjakohtaisesti päivittäin ja vähennetään Rahaston velkana Rahastoyhtiölle Rahaston arvoa laskettaessa. Rahastoyhtiö veloittaa palkkion kuukausittain jälkikäteen. Rahastoyhtiön hallitus päättää kulloinkin voimassaolevan hallinnointipalkkion suuruuden rahasto-osuussarjoittain. Tieto kulloinkin sovellettavista palkkioista on kulloinkin voimassa olevissa rahastoesitteissä. Hallinnointipalkkio sisältää säilytyspalkkion Säilytysyhteisölle ja korvaukset 3 :n mukaisille asiamiehille. Rahaston sijoituskohteina olevista rahastoista ja yhteissijoitusyrityksistä peritään hallinointi- ja säilytyspalkkioita näiden rahastojen ja yhteissijoitusyritysten sääntöjen mukaisesti. 11 Rahaston arvon laskeminen Rahaston arvo lasketaan vähentämällä Rahaston varoista Rahastoa koskevat velat. Sijoitusrahastoon sisältyvät arvopaperit ja johdannaissopimukset arvostetaan voimassaolevaan markkina-arvoon. Tällä tarkoitetaan julkisessa hinnanseurantajärjestelmässä vallitsevaa virallista päätöskurssia markkinoiden sulkeutumishetkellä. Osakkeiden, osakesidonnaisten arvopapereiden ja johdannaisten osalta tällä tarkoitetaan viimeisintä kaupantekokurssia sekä rahasto-osuuksien osalta viimeisintä vahvistettua arvoa. Korkoa tuottavien instrumenttien osalta tällä tarkoitetaan viimeisintä kaupantekokurssia tai markkinatakausjärjestelmässä ostonoteerausten keskiarvoa. Talletukset arvostetaan nimellisarvoon huomioiden mahdollinen kertynyt korko. Lainaus- ja takaisinostosopimukset arvostetaan sopimusten kohteena olevien arvopapereiden markkinahinnan perusteella. Arvopaperit, joille ei ole saatavissa luotettavaa markkina-arvoa, arvostetaan objektiivisten kriteereiden mukaan Rahastoyhtiön hallituksen antamien ohjeiden mukaisesti. Määrittäessään Sijoitusrahaston arvoa Rahastoyhtiö käyttää pääsääntöisesti julkisen hinnanseurantajärjestelmän viimeisimpiä valuuttanoteerauksia. 12 Rahasto-osuuden osuuden arvon laskeminen Rahastoyhtiö laskee rahasto-osuuksien arvot kunakin sellaisena päivänä, jona talletuspankit ovat yleisesti Suomessa avoinna. Rahasto-osuuksien arvot ovat saatavissa kaikista merkintäpaikoista, Internetistä ja Rahastoyhtiöstä. Rahasto-osuuden arvo lasketaan rahasto-osuussarjoittain jakamalla kuhunkin rahasto-osuussarjaan kohdistuva osuus Rahaston arvosta, josta on vähennetty rahasto-osuussarjan hallinointipalkkio, kyseisen rahasto-osuussarjan rahastoosuuksien lukumäärällä. Jos Rahastoyhtiön hallitus on päättänyt ottaa käyttöön myös tuotto-osuudet, tuotto- ja kasvuosuuksien suhteelliset arvot määräytyvät tuotto-osuuksien omistajille jaettavan vuotuisen tuoton mukaan kunkin rahasto-osuussarjan osalta erikseen. Tuotonjako muuttaa tuotto- ja kasvuosuuksien arvojen välistä suhdelukua. Suhdeluku määräytyy tuotonjaon jälkeen jakamalla tuotto-osuuden arvo (ilman tuoton maksupäivänä maksettavaa tuottoa) kasvuosuuden arvolla. Tätä suhdelukua käytetään seuraavan tuotonjaon täsmäytyspäivään asti. Tuotto- ja kasvuosuuden arvo on sama ja suhdeluku on yksi ensimmäiseen tuotonjakoon asti. Kunkin rahasto-osuussarjan kasvuosuuden arvo lasketaan jakamalla kyseiseen rahasto-osuussarjaan kohdistuva osuus Rahaston arvosta kyseisen rahasto-osuusarjan kasvuosuuksien ja suhdeluvulla kerrotun tuotto-osuuksien lukumäärän yhteenlasketulla määrällä. Kunkin rahasto-osuusarjan tuotto-osuuden arvo on kyseisen rahastoosuussarjan kasvuosuussarjan kasvuosuuden arvo suhdeluvulla kerrottuna. 13 Rahaston tuotonjako Jos Rahastoyhtiön hallitus on päättänyt ottaa käyttöön myös tuotto-osuudet, Rahastoyhtiön varsinainen yhtiökokous päättää tuotto-osuuksien omistajille jaettavan vuotuisen tuoton määrästä. Tuotonjaossa pyritään tasaisuuteen. Tuottoosuuksille maksettu tuotto vähennetään tuotto-osuuksille laskettavasta Rahaston pääomasta. Kasvuosuuksille ei jaeta tuottoa eikä niiden arvo muutu tuotto-osuuksille jaettavan tuoton seurauksena.
6 Tuotto maksetaan tuotto-osuuksien omistajalle, joka on merkittynä Rahastoyhtiön rahasto-osuusrekisteriin Rahastoyhtiön varsinaisen yhtiökokouksen määräämänä päivänä (täsmäytyspäivä). Tuotto maksetaan rahastoosuudenomistajan osoittamalle pankkitilille. Yhtiökokouksen määräämänä maksupäivänä, joka on viimeistään kuukauden kuluttua täsmäytyspäivästä. Mikäli tuotto-osuuden omistaja ei ole ilmoittanut Rahastoyhtiölle pankkitiliä, jolle tuotto voidaan maksaa, siirretään tuotto, jota ei ole nostettu viiden vuoden kuluessa sen ensimmäisestä nostopäivästä lukien, takaisin Rahaston omaisuuteen. 14 Rahaston ja Rahastoyhtiön tilikaudet Rahaston ja Rahastoyhtiön tilikausi on kalenterivuosi. Rahaston ensimmäinen tilikausi päättyy 31.12.2015. 15 Rahasto-osuudenomistajien osuudenomistajien kokous Varsinainen rahasto-osuudenomistajien kokous pidetään vuosittain Rahastoyhtiön hallituksen määräämänä aikana viimeistään kuuden kuukauden kuluessa rahaston tilikauden päättymisestä. Varsinaisessa rahasto-osuudenomistajien kokouksessa on käsiteltävä ainakin seuraavat asiat: 1. Valittava kokoukselle puheenjohtaja, joka kutsuu pöytäkirjanpitäjän 2. Laadittava ja hyväksyttävä ääniluettelo 3. Valittava kaksi pöytäkirjantarkastajaa ja kaksi ääntenlaskijaa 4. Todettava kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus 5. Esitettävä Rahastoyhtiön varsinaisessa yhtiökokouksessa käsitellyt Rahastoyhtiön ja Rahaston tilinpäätökset ja toimintakertomukset 6. Valittava Rahastoyhtiön yhtiöjärjestyksen mukaisesti rahasto-osuudenomistajien edustajat Rahastoyhtiön hallitukseen 7. Valittava Rahastoyhtiön yhtiöjärjestyksen mukaisesti yksi tilintarkastaja ja hänen varamiehensä 8. Käsiteltävä muut kokouskutsussa mainitut asiat Rahasto-osuudenomistajien kokouksen kutsuu koolle Rahastoyhtiön hallitus. Kutsu kokoukseen lähetetään joko kirjallisesti tai sähköpostitse henkilökohtaisena, tai kutsu julkaistaan vähintään yhdessä valtakunnallisessa sanomalehdessä aikaisintaan neljä ja viimeistään kaksi viikkoa ennen kokousta. Rahasto-osuudenomistajan on saadakseen osallistua rahasto-osuudenomistajien kokoukseen, ilmoittauduttava kokouskutsussa mainitulla tavalla viimeistään siinä mainittuna päivänä. Ylimääräinen rahasto-osuudenomistajien kokous on pidettävä, kun Rahastoyhtiön hallitus katsoo siihen olevan aihetta taikka jos tilintarkastaja tai rahasto-osuudenomistajat, joilla yhteensä on vähintään viisi prosenttia kaikista liikkeellä olevista rahasto-osuuksista, sitä kirjallisesti Rahastoyhtiöltä vaativat ilmoittamansa asian käsittelyä varten. Jokainen kokonainen rahasto-osuus Rahastossa tuottaa rahasto-osuudenomistajien kokouksessa yhden äänen. Jos rahasto-osuudenomistajan koko omistus on Rahastossa alle yhden kokonaisen rahasto-osuuden, on rahastoosuudenomistajalla rahasto-osuudenomistajien kokouksessa yksi ääni. Kokousasiat ratkaistaan yksinkertaisella ääntenenemmistöllä lukuunottamatta vaaleja, joissa valituksi tulevat eniten ääniä saaneet. Äänten mennessä tasan ratkaisee puheenjohtajan mielipide, vaaleissa arpa. Rahasto-osuudenomistajalla ei ole oikeutta käyttää rahasto-osuudenomistajalle kokouksessa kuuluvia oikeuksia ennen kuin hänen rahasto-osuutensa on rekisteröity tai hän on Rahastoyhtiölle ilmoittanut saantonsa ja esittänyt siitä selvityksen. Osallistumisoikeus rahasto-osuudenomistajien kokoukseen ja äänimäärä kokouksessa määräytyy kymmenen päivää ennen rahasto-osuudenomistajien kokousta vallitsevan tilanteen perusteella. 16 Rahastoesitteet esitteet, vuosikertomukset ja osavuosikatsaukset Rahastoyhtiö pitää yllä Rahastosta rahastoesitettä ja avaintietoesitettä, jotka sisältävät valtiovarainministeriön rahastoesitteestä ja avaintietoesitteestä annetussa asetuksessa edellytetyt tiedot. Rahaston ja rahastoyhtiön vuosikertomukset on julkistettava kolmen kuukauden kuluessa tilikauden päättymisestä ja rahaston puolivuotiskatsaus kahden kuukauden kuluessa katsauskauden päättymisestä. Rahaston säännöt, rahastoesitteet ja puolivuotiskatsaus sekä Rahaston ja Rahastoyhtiön vuosikertomus ovat yleisön saatavissa Rahastoyhtiöstä sen aukioloaikoina.
7 17 Rahaston sääntöjen muuttaminen Rahaston sääntöjen muuttamisesta päättää Rahastoyhtiön hallitus. Sääntömuutokselle on haettava Finanssivalvonnan vahvistus. Rahaston sääntöjen muutos tulee voimaan kuukauden kuluttua siitä, kun Finanssivalvonta on vahvistanut muutoksen ja muutokset on saatettu rahasto-osuudenomistajien tietoon, jollei Finanssivalvonta toisin määrää. Muutosten katsotaan tulleen rahasto-osuudenomistajien tietoon viidentenä päivänä siitä, kun ilmoitus on postitettu rahasto-osuudenomistajille tai sinä päivänä kun ilmoitus on julkaistu Suomessa ilmestyvässä valtakunnallisessa sanomalehdessä tai lähetetty rahasto-osuudenomistajalle tämän suostumuksella sähköpostitse tai muuta sähköistä viestintä käyttäen. Sääntömuutoksen tultua voimaan, se koskee kaikkia rahastoosuudenomistajia. Muut kuin edellä mainitut ilmoitukset rahasto-osuudenomistajille saatetaan heidän tietoonsa edellä sääntömuutostiedottamisesta esitetyin tavoin. 18 Tietojen luovuttaminen Rahastoyhtiöllä on oikeus luovuttaa rahasto-osuudenomistajia koskevia tietoja kulloinkin voimasssa olevan lainsäädännön mukaisesti. 19 Sovellettava laki ja oikeuspaikka Näiden sääntöjen mukaisiin sopimuksiin liittyvät riidat käsitellään Helsingin kärjäoikeudessa. Mikäli rahastoosuudenomistaja on kuluttaja, hän voi nostaa sopimuksesta aiheutuvia riitoja koskevan kanteen Rahastoyhtiötä vastaan vaihtoehtoisesti siinä Suomessa sijaitsevassa käräjäoikeudessa, jonka tuomiopiiriin hänen vakinainen asuinpaikkansa kuuluu. Rahastoyhtiön ja rahaston toimintaan sekä näiden sääntöjen mukaisiin sopimuksiin sovelletaan Suomen lakia.