Dnro 218/02.06.01.03/2016 Salon historiallinen museo SAMU Toimintakertomus 2015 Toiminnan periaatteet Kunnallinen ja valtiollinen asema ja organisaatio. Salon historiallinen museo SAMU on valtionosuutta nauttiva museo ja kuuluu Salon kaupungin museopalveluihin. Museon asioista päätettiin vuonna 2015 hyvinvointipalvelujen vapaa-ajan lautakunnassa, jossa asiat esitteli apulaiskaupunginjohtaja. Vuoden 2015 alusta Salon historiallinen museo SAMU pääsi valtionavun piiriin osana Salon kaupungin museopalveluja. Jäsenyydet SAMU on omistajayhteisönsä Salon kaupungin kautta Suomen Museoliiton äänivaltainen jäsen. Lisäksi se kuuluu Varsinais-Suomen museot ry:een. Toiminta-ajatus ja museokohteet SAMUn tehtävä on tallentaa, tutkia, julkaista ja asettaa näytteille Salon historiaa ja mahdollisuuksien mukaan nykyisyyttä koskevaa kulttuuri- ja tuotantohistoriallista aineistoa. Museoon kuuluivat toimintavuonna näyttelykohteina Salon elektroniikkamuseo sekä kulttuurihistorialliset paikallismuseot Halikon museo, Meritalon museo, Kiikalan kotiseutumuseo, Kiskon kotiseutumuseo, Kreivinmäen ulkomuseoalue, Perniön museo, Ploominkin torppa, Suomusjärven kotiseutumuseo sekä Trömperin kestikievari. Keskeiset toiminnot 2015 Salon elektroniikkamuseossa otettiin toukokuussa käyttöön valtakunnallinen museokortti. 1) Näyttelyt. Salon elektroniikkamuseo: Omana tuotantona tehty Televisio auki! näyttely avattiin 16.6.2015. Museossa oli avoinna televisionäyttelyn lisäksi vuonna 2015 avattu Loisto Toisto radionäyttely. Meritalon museo: Salo-Uskelan Seuran kanssa tuotettiin yhteisesti Uskelasta Saloon valokuvanäyttely, joka oli esillä kesällä Meritalon museossa. Kiikalan kotiseutumuseo: Hevonen voimanlähteenä. Kiskon kotiseutumuseo: Karjalan kunnailta Kiskoon. Suomusjärven kotiseutumuseo: Kivikautinen Suomusjärvi. 2) Paikallismuseoiden aukipito. Seitsemän paikallismuseota, Halikon, Meritalon ja Perniön museot sekä Kiikalan, Kiskon, Suomusjärven kotiseutumuseot sekä Trömperin kestikievari, olivat avoinna säännöllisinä aukioloaikoina kesäkaudella. SAMU organisoi kuuden paikallismuseoiden säännöllisen aukipidon yhteistyösopimuksilla paikallisyhdistysten kanssa. Meritalon museon aukipito järjestettiin työllistämistuella. 3) Paikallismuseoiden kehittämistyö aloitettiin museoasiantuntijoista, luottamushenkilöistä ja paikallismuseoita hoitavien yhdistysten edustajista kootun ohjausryhmän kokouksilla ja SAMUssa tehtävällä kehittämistyöllä. Kehittämissuunnitelmassa tavoitellaan muun muassa kolmannen sektorin osuuden lisäämistä museoiden hoidossa nykyisen paikallismuseoverkoston säilyttämiseksi. 4) Tapahtumat. Salon elektroniikkamuseon näyttelytilassa järjestettiin lasten työpajoja sekä Salon elektroniikkamuseon ystävät yhdistyksen asiantuntijatapahtumia ja opastuksia. Tapahtumia järjestettiin myös muissa museoissa yhteistyössä yhdistysten ja muiden kolmannen sektorin toimijoiden kanssa. Paikallismuseoissa tapahtumat painottuivat kesäaikaan. 5) Lainat. Elektroniikkamuseon puhelimia oli esillä Turun AMK:n Salon yksikön tiloissa sekä Hotel Fjalarissa ja esineistöä lainassa mm. Mediamuseo Rupriikissa ja Ruskon kirjastossa. Halikon museon esineistöä oli lainassa Käsityömuseo Miilassa Paimiossa ja Perniön museon esineistöä Suomen Kellomuseossa Espoossa.
Henkilöstö VAKINAISET. Laura Luostarinen on toiminut Salon museopalvelujen esimiehenä. Mia Juva, intendentti. Liisa Saarinen, museoamanuenssi, vastuualue paikallismuseot. Leena Järvelä, tutkija, vastuualue Salon elektroniikkamuseo. MÄÄRÄAIKAISET. Salon elektroniikkamuseon aukipito (viikossa 16-26 h) sekä muu tekninen avustava henkilökunta järjestettiin työllistämistukeen oikeutetulla määräaikaisella henkilöstöllä. Elektroniikkamuseossa työskenteli vuoden aikana neljä työllistettyä. Meritalon museon aukipitoon ja SAMUn paikallismuseoiden kokoelmatyöhön palkattiin kuudeksi kuukaudeksi työntekijä työllistämistuella. KOULUTUS. Henkilökunta osallistui vuoden aikana museoalan koulutustilaisuuksiin ja seminaareihin. Elektroniikkamuseon tutkija osallistui TAKO- seminaareihin ja TAKO5- poolin kokoontumisiin. Toimikunnat, työryhmät, luottamustehtävät ja julkiset esiintymiset Salon elektroniikkamuseon tutkija osallistui TAKO-yhteistyöhön (TAKO 5 pooli), joka koordinoi ammatillisten museoiden tallennus- ja kokoelmayhteistyötä. Museoamanuenssi osallistui mm. Varsinais-Suomen museot ry:n hallituksen kokouksiin. Kokoelmat ja tutkimus Kulttuurihistorialliset kokoelmat koostuvat paikallismuseoiden kokoelmista sisältäen esineistöä, valokuvia, arkistoaineistoa ja kirjoja. Tuotantohistorialliset kokoelmat sisältävät Marimekkoaiheisen tekstiili- ja esinekokoelman ja paikalliseen teollisuusperinteeseen liittyvä tuotantokokoelman sekä elektroniikkakokoelman. Museo esineet valokuvakokoelma arkistokokoelma kirjakokoelma SAMU yhteensä kpl luetteloitu luetteloitu kokoelmatietokantaan kpl luetteloitu digitoitu hyllymetriä kpl 40 313 22 528 16 155 16 464 14 200 1827 424 13 096 Salon elektroniikkamuseo 11 000 505 9 723 1 000 400 Halikon museo 8 300 8 000 460 6 800 6 636 6421 Meritalon museo 3 010 2 616 2 616 2 600 2 500 466 2 1065 Kiikalan kotiseutumuseo 1 900 1 576 1576 1522 Kiskon kotiseutumuseo 974 871 871 375 375 50 Perniön museo 12 000 7 462 469 5 000 4 000 672 20 4038 Suomusjärven kotiseutumuseo 857 783 783 Trömperin kestikievari 406 406 Tuotantokokoelma 166 166 166 689 689 689 2 Marimekko-kokoelma 1700 143 143 Museokohteiden toiminta ja aukipito Salon elektroniikkamuseo AUKIPITO. Elektroniikkamuseon Loisto Toisto radionäyttely oli avoinna 8.1.- 15.6. to-pe klo 12-18 ja la klo 12-16. Televisio auki! ja Loisto Toisto näyttelyt olivat esillä kesäajan 17.6 -
31.8 ke-pe klo 12-18 ja la-su klo 12-16 ja syyskaudella to-pe klo 12-18 ja la klo 12-16. Museossa oli avoimet ovet Televisio auki! näyttelyn avajaispäivänä 16.6.2015. Museon pääsymaksut olivat 3 e aikuiset, 2 e eläkeläiset ja alle 18-vuotiailla oli vapaa pääsy.
KOKOELMATYÖ. Elektroniikkakokoelmien esineistön ja arkistomateriaalin järjestämistä, luettelointia, listausta ja digitointia jatkettiin toimintavuonna. Elektroniikkamuseossa on noin 11 000 esinettä ja yli 400 m arkistomateriaalia. Näyttelyyn valitut televisiot valokuvattiin. PERUSNÄYTTELY. Elektroniikkamuseon Televisio auki!-näyttely avattiin 16.6.2015, jolloin museossa oli nähtävillä kokoelmien kaksi perusnäyttelyn osaa. Näyttelyn arkkitehteinä toimivat N.E.O Ark Oy:n arkkitehdit Taina Väisänen ja Seija Kuusinen. Rakenteet toteutti Heksara Oy, Seppo Julku ja valaistuksen toteutti TAKT arkkitehti ja valaistussuunnittelutoimisto, valaistussuunnittelija Jaakko Kiukkanen, näyttelyn grafiikka AD Satu-Maaria sekä kosketusnäyttöjen esittelytekniikan Magis Multimedia. Museon näyttelyssä oli esillä noin 800 radiovastaanotinta 1920-1980 luvuilta ja 700 televisiovastaanotinta oheislaitteineen 1950-2000 -luvuilta. Näyttelytilassa on myös Salon radioamatöörikerhon ylläpitämä radioamatööripiste OH1SALO. Seuraavaa näyttelyosuutta valmisteltiin valokuvaamalla näyttelyyn tulevia monitoreja, eri-ikäisiä puhelimia ja niiden oheislaitteita. Vuoden aikana tehtiin tulevan näyttelyn esinevalikointia ja sisältösuunnittelua. KOKOELMAYHTEISTYÖ. Salon elektroniikkamuseo osallistui valtakunnalliseen tallennus- ja kokoelmayhteistyöhön TAKO5-poolityöskentelyyn. Tako5-pooli sai vuonna 2015 Jenny ja Antti Wihurin rahastolta avustusta kuljetusliikenteen nykydokuhankkeeseen. Salon elektroniikkamuseo selvittää vuoden 2016 aikana saadulla avustuksella (1538 e) tietoliikenteen alkuaikojen kehitystä 1970-luvulla ja siihen liittyviä tekijöitä ja laitekehitystä salolaisen televisiotehtaan näkökulmasta, case Salora ja Salora Vistel ja videotex-laitteet. Museon tutkija teki vuoden 2015 aikana muutamia haastatteluja liittyen salolaiseen radio-, televisio- ja puhelintuotantoon. MUU YHTEISTYÖ. Yhteistyötä jatkettiin elektroniikka-alan harrastajien, asiantuntijoiden ja elektroniikka-alan yritysten (mm. Microsoft Salo, Salcomp), Turun yliopiston, Tekniikan Historian Seuran sekä Suomen radiohistoriallisen Seuran ym:n harrastajayhdistysten, keräiljöiden ja yksityisten henkilöiden kanssa. Lisäksi osallistuttiin Varsinais-Suomen museopäivään elokuussa ja Astrum-keskuksen yhteisiin tapahtumiin. Elektroniikkamuseo avusti alan lehtiä, kirjoja, valmisteilla olevia tv- dokumentteja toimittamalla niihin tietoja, valokuvia ym. YHTEISTYÖ YSTÄVÄYHDISTYKSEN KANSSA. Elektroniikkamuseon tärkein toiminnallinen yhteistyökumppani oli Salon elektroniikkamuseon ystävät ry, joka osallistui kokoelmien järjestely- ja siirtotöihin, näyttelyn fyysiseen rakentamiseen ja toimi näyttelyihin valittujen laitteiden asiantuntija-apuna. Yhdistyksen jäsenet olivat lisäksi nosto- ja siirtoapuna puhelimien valokuvausprojektissa. KOKOELMALAINAT. Salon elektroniikkamuseo palveli alan yrityksiä, museoita, harrastajia, asiantuntijoita ja yliopiston tutkijoita lainaamalla ja toimittamalla mm. eri näyttelyihin esineitä ja julkaisuihin kuva- ja muuta arkistomateriaalia. MUSEOPEDAGOGINEN TOIMINTA. Elektroniikkamuseon tutkija opasti näyttelyissä useita ryhmiä ja lisäksi elektroniikkamuseon ystävät tekivät asiantuntijaopastuksia. Lapsille järjestettiin työpajatoimintaa sekä suunniteltiin QR-koodisuunnistusta. SAMUn kulttuurihistorialliset paikallismuseot KOKOELMAT JA KARTUNTA. SAMUn paikallismuseoiden kokoelmissa on 27 447 esinettä, 14 775 valokuvaa ja 13 096 kirjaa sekä 24 hyllymetrin arkistokokoelmat. Kokoelmien digitointia jatkettiin 480 valokuvan sekä 800 esinekuvan osalta. Kokoelmakartunta oli 15 objektia.
KOKOELMALAINAT. Halikon museon esineistöä oli lainassa Käsityömuseo Miilassa ja Perniön museon esineistöä Suomen Kellomuseossa. SAMUn muistelumatkalaukut olivat edelleen Salon alueen vanhuspalveluyksiköiden käytössä. Toisen laukun teemana ovat nautintoaineet ja toisen koulukäsityöt. MUSEOPEDAGOGINEN TOIMINTA. Paikallismuseoissa järjestettiin yhteensä 108 ryhmäopastusta, joihin osallistui 2081 kävijää. SAMUn paikallismuseoissa järjestettyihin koululais- ja päiväkotiryhmien opastuksiin osallistui 751 kävijää. Kouluikäisille kohdistetusta toiminnasta mainittakoon erityisesti 4-6 luokkalaisille suunnattu valokuva-aikamatka, joka keräsi Meritalon museoon 120 kävijää. Museokasvatuksessa toteutettiin lisäksi Meritalon museon pihalla koulukasvimaaprojekti yhteistyössä Sagalundin museon ja Meritalon erityiskoulun kanssa. PAIKALLISMUSEOIDEN TAPAHTUMAT. Paikallismuseoissa järjestettiin yhteensä 22 tapahtumaa, jotka keräsivät 1154 kävijää. Tapahtumat eri teemoineen toivat museoihin erityisesti lähiseudun eri-ikäistä väestöä toimimaan yhdessä paikallisen kulttuuriperinnön hyväksi. Tapahtumista mainittakoon mm. lauluillat, vanhusten muistelutapaamiset, kylätapaamiset monenlaisine ohjelmineen, teemaopastukset, joulutapahtumat sekä Varsinais-Suomen ja Kansainvälisen museopäivän tapahtumat. Halikon museo. Museo oli avoinna 4.6. 9.8. sekä muina aikoina tilauksesta. Aukipito organisoitiin yhteistyössä Rikala-Seura ry:n kanssa. Museoon oli vapaa pääsy kesän aukioloaikana. Kiikalan kotiseutumuseo. Museon aukipito ja näyttelytoiminta organisoitiin yhteistyössä Kiikala-Seura ry:n kanssa. Kesän teemanäyttely oli Hevonen voimanlähteenä. Museo oli avoinna 7.6.-30.8. Kiikala-päivä järjestettiin museonmäellä 5.7. Tapahtumaan osallistui 602 kävijää. Museoon oli vapaa pääsy. Kiskon kotiseutumuseo. Museon aukipito ja näyttelytoiminta organisoitiin yhteistyössä Kisko-Seura ry:n kanssa. Kesän teemanäyttely oli Karjalan kunnailta Kiskoon Siirtolaisten sijoittuminen tänne joukkoomme. Näyttely toteutettiin yhteistyössä Kiskon Karjalaseuran kanssa. Museo oli avoinna 4.7.-30.8. Museoon oli vapaa pääsy. Kreivinmäen ulkomuseo. Museoalue oli kävijöiden vapaasti tutustuttavissa. Alueella tehtiin maisemanhoitoa, jonka toteuttamiseen osallistuu kaupungin lisäksi Rikala-Seura ry. Meritalon museo. Museon aukipitoon palkattiin työntekijä työllistämisvaroin. Kesänäyttelynä oli Uskelasta Saloon vanhoja valokuvia, jonka Salon historiallinen museo SAMU toteutti yhteistyössä Salo-Uskelan Seuran kanssa. Museo oli avoinna 24.6.-16.8. sekä muina aikoina sopimuksesta ja lisäksi kahtena tapahtumapäivänä. Varsinais-Suomen museopäivänä 31.8. museon pihalla järjestettiin perennanvaihtotapahtuma ja museoon oli vapaa pääsy. Meritalon museo oli avoinna myös 14.12., jolloin museon vieressä järjestettiin Wanhan ajan joulutori. Perniön museo. Museon aukiolo organisoitiin sopimuksella SPR Perniön osaston kanssa ja oli kesä-elokuussa avoinna kaksi päivää viikossa klo 13 17. Perniön museo oli lisäksi avoinna Kansainvälisenä museopäivänä 18.5. ja Varsinais-Suomen museopäivänä 30.8. Vapunpäivänä 1.5. museonmäellä vieraili 110 henkeä. Ploominkin torppa. Kohdetta ei sisätilojen pintojen huonon kunnon vuoksi voitu avata yleisölle. Satulasepän verstaan ja asunnon irtaimistoa säilytetään Perniön museon kokoelmasäilytystiloissa. Suomusjärven kotiseutumuseo. Museon aukipito ja näyttelytoiminta organisoitiin sopimuksella Suomusjärvi-Seura ry:n kanssa. Museon perusnäyttely oli avoinna ajalla 20.6.- 9.8. Kesänäyttelynä oli Kivikautinen Suomusjärvi. Museo oli lisäksi avoinna mm.
kirkkokonsertin ja yömessun yhteydessä sekä Varsinais-Suomen museopäivänä 30.8. Museossa järjestettiin myös erilaisia teemaopastuksia. Museoon oli vapaa pääsy. Trömperin kestikievari. Kohde oli avoinna 24.6. 9.8. keskiviikosta sunnuntaihin. Trömperissä järjestettiin lisäksi lauluilta 10.6. Perinteinen Trömperi-päivä oli 12.7. Rikala- Seura ry organisoi toiminnan palvelusopimuksen puitteissa. Museoon oli vapaa pääsy. SAMUn museoiden aukiolotunnit ja kävijät: Salon elektroniikkamuseo: Halikko: aukiolotunnit 874 h aukiolotunnit 180 h 2572 kävijää 550 Perniö: aukiolotunnit 99 h 384 Kisko: aukiolotunnit 48 h 300 Kiikala: aukiolotunnit 52 h 776 Kreivinmäki: ulkomuseoalue 90 Meritalo: aukiolotunnit 191 h 1509 Suomusjärvi: aukiolotunnit 63 h 450 Trömperin kestikievari: aukiolotunnit 350 h 1071 SAMU Yhteensä: 1854 h 7701 kävijää