Mistä puhumme, kun puhumme hyvinvoinnista? Kommenttipuheenvuoro Sosiaalipoliittinen foorumi 4.5.2015, Lahti
Hyvinvointi on.. Ihmisten itsenäistä, turvallista, terveellistä ja sosiaalista selviytymistä sekä viihtymistä omassa asuin- ja toimintaympäristössään. Hyvinvointi syntyy ihmisen itsensä, lähiyhteisön, palvelujärjestelmän ja yhteiskuntapolitiikan yhteisenä aikaansaannoksena. (Stakes 2004) Mikä on kaupungin vastuu asukkaiden hyvinvoinnista?
Kaupungin vastuu? Lähde: Hämäläinen T. Kohti hyvinvoivaa ja kilpailukykyistä yhteiskuntaa. Kansallisen ennakointiverkoston näkemyksiä Suomen tulevaisuudesta, Sitra 2006
Hyvinvointi kunnassa Kuntalaki 1 Kunta pyrkii edistämään asukkaidensa hyvinvointia ja kestävää kehitystä alueellaan Terveydenhuoltolaki 12 Kuntalaisten terveydestä ja hyvinvoinnista sekä toteutetuista toimenpiteistä on raportoitava valtuustolle vuosittain, minkä lisäksi valtuustolle on kerran valtuustokaudessa valmisteltava laajempi hyvinvointikertomus. Hyvinvointikertomus valmistellaan kunnassa hyvinvointipolitiikan suunnittelun, arvioinnin ja raportoinnin työvälineeksi (THL)
Hyvinvointikertomus Lahdessa Tehdään joka 4. vuosi, valtuustokauden viimeisenä vuotena Päättävän valtuuston tilinpäätös hyvinvoinnin suhteen Aloittavalle valtuustolle alkukartoitus hyvinvoinnin tilasta ja alkavan strategiatyön taustamateriaali Tiedoksi myös lautakunnille ja suurimmille konserniyhtiöille Välivuosina kehittämiskohteiden tavoitteista ja etenemisestä raportoidaan talousarvion ja tilinpäätöksen yhteydessä 1. Työllisyyden edistäminen 2. Alkoholin kulutuksen vähentäminen kaikissa ikäryhmissä 3. Kaikenikäisten liikunnan edistäminen 4. Syrjäytymisen ehkäiseminen Yksityiskohtaiset toimenpiteet vastuutahoineen kuvataan erillisissä toimenpidesuunnitelmissa ja ohjelmissa
Lahtelaisten hyvinvoinnin tila Hyvinvointikertomus 2012 Koettu hyvinvointi eri elämänvaiheissa Lasten ja nuorten hyvinvointi Työikäisten hyvinvointi Ikääntyneiden hyvinvointi Hyvinvointiin vaikuttavat tekijät Väestörakenne Toimintakyky Taloudelliset mahdollisuudet Asuminen ja asuinympäristö Lähiympäristön tila Turvallisuus Hyvinvointia tukeva yhteisöllisyys Hyvinvointia tukevat palvelut Lasten, nuorten ja perheiden palvelut Työikäisten (18-64 -vuotiaat) palvelut Ikääntyneiden palvelut Yhteiset palvelut Terveyden edistämisen erityistoimet
Menetetyt elinvuodet Rikoksista syyllisiksi epäillyt 0-14-vuotiaat / 1000 vastaavanikäistä Ei yhtään läheistä ystävää, % 8. ja 9. luokan oppilaista Pohjavesialueesta tilaltaan huonoa Päihdehuollon avopalveluissa asiakkaita / 1000 asukasta Puutteellisesti varustetut asunnot Apua riittämättömästi saavien osuus apua tarvitsevista (%), 75+ - vuotiaat Melualueella asuvien osuus kaikista kaupunkilaisista Joutunut tinkimään ruuasta, lääkeistä tai lääkärikäynneistä rahan puutteen vuoksi 75+ - vuotiaat Kuolleisuusindeksi Työttömyysaste Kokenut seksuaalista väkivaltaa, % lukion 1. ja 2. vuoden opiskelijoista Mielenterveyden häiriöihin sairaalahoitoa saaneet 18-24-vuotiaat / 1000 vastaavanikäistä
Hyvinvoinnin mittaaminen tilastot, indikaattorit esim. lääkkeiden käyttö, kansantautien summaindeksi, menetetyt elinvuodet mitattu terveys /hyvinvointi hyvinvointipalvelujen resurssit toiminta-kertomukset/ toimintatilastot esim. kodin ulkopuolelle sijoitetut, lainat kirjastoista, koulutuksen ulkopuolelle jääneet 17-24 vuotiaat hyvinvointibarometri/ kyselyt esim. terveydentila keskinkertainen tai huono, elämäänsä tyytyväisten osuus koettu hyvinvointi palvelujen laatu Asiakaskyselyt esim. tyytyväisyys terveyskeskuksiin, ympäristön siisteyteen, perusopetuksen laatuun
Hyvinvoinnin haasteet ja vahvistajat Haasteet Vahvistajat Huoltosuhteen heikkeneminen Korkea rakenteellinen ja nuorisotyöttömyys Syrjäytyminen ja yksinäisyys Terveyspalveluiden saatavuus Väestön matala koulutus- ja tulotaso Palvelutarpeen kasvu ja muuttuminen Julkisen rakennuskannan elinkaari, sijainti, epätarkoituksenmukaisuus ja kunto Ympäristön riskit, viihtyisyys ja terveellisyys Laadukas luonnonympäristö Hyvät liikunta- ja vapaaajanmahdollisuudet Kaupunkiympäristö, jossa lyhyet etäisyydet ja työmatkat sekä sujuva arki Palvelutarjonnan monipuolinen saatavuus ja hyvä saavutettavuus Jatkuva ja määrätietoinen strategialähtöinen kehittäminen
Hyvinvoinnin haasteet ja niitä tukevat kaupungin palvelut Korkea rakenteellinen ja nuorisotyöttömyys tavoitteena tukea yrittäjiä säilyttämään nykyiset työpaikat ja luomaan uusia, lahtelaisten kouluttaminen työllistäville aloille sekä vaikeasti työllistyvien työllistymisen tukeminen ja välityömarkkinoiden tukeminen -annetaan opinto-ohjausta, -kuntouttavan hyödynnetään koulutustarveennusteita rahoittaminen työtoiminnan -oppilaitoksissa riskioppilaiden -palkkatuettuun tunnistaminen ja tukeminen työhön palkkaaminen -nivelvaihetyö, etsivä nuorisotyö, -työpajatoiminta (Ovi) time out -toiminta -työkykyselvitykset -työpajatoiminnan järjestäminen -työttömien (Dynamo, Akseli) terveystarkastukset -työhönvalmennuksen -pitkäaikaistyöttömyyden kuntakokei- järjestäminen (Horisontti) luun osallistuminen -kilpailukyky- ja elinkeinostrategian toteuttaminen -yritysten perustamis- ja kehittämispalvelut, uusien yritysten sijoittumispalvelut -vaikeasti työllistyvien työttömien aktivointisuunnitelmat sekä ohjaus palveluihin yhdessä TE-toimiston kanssa -työvoiman palvelukeskus Lyhty ohjaa avoimille työmarkkinoille -työharjoittelu ja työelämävalmennuspaikkojen järjestäminen -yrityksille ja yhdistyksille Lahti-lisää ja toiminnallista tukea
Hyvinvointikertomuksen käyttö kunnan päätöksenteossa ja johtamisessa Haasteet Kaikkien vastuu ei kenenkään vastuu Hyvinvointikertomuksen ja muiden ohjelmien välinen yhteys ei aina selvää, ohjelmien ja suunnitelmien välinen kilpailu Hyvinvointisilmälasien henkilösidonnaisuus Kuinka kehittämiskohteet ja suunnitelmat muuttuvat toiminnaksi Poikkihallinnollisten toimenpiteiden vastuut ja rahoitus, toiminnan projektoituminen Ammattiryhmien käsitykset hyvinvoinnista eroavat toisistaan Vaikuttavuuden osoittaminen, talouden ja hyvinvoinnin edistämisen erillisyys
Hyvinvointikertomuksen käyttö kunnan päätöksenteossa ja johtamisessa Onnistumisen mahdollistajat Yhteinen ymmärrys, että kaikki toimialat edistävät toiminnallaan kuntalaisten hyvinvointia Hyvinvointikertomuksen koordinaatio puolueettomalla maaperällä Indikaattoreiden laaja skaala, ei vain sote indikaattoreita Moniammatillinen työryhmä, jotka vastuussa tahoillaan myös muista ohjelmista tai suunnitelmista, muiden ohjelmien ja suunnitelmien suhde hyvinvointikertomukseen oltava selkeä Aktiivinen viestintä toimialojen johtoryhmille ja luottamushenkilöille Kytkeytyminen valtuuston toimintaan ja strategiatyöhön
Kiitos! sari.alm@lahti.fi