Lausuntopyyntö Kunnallishallinnon rakenne -työryhmän selvityksestä sekä kuntauudistukseen liittyvistä muista uudistuksista Vastaajan tiedot E-mail maskunkunta@masku.fi Aloitusaika 13.2.2012 Lopetusaika 13.4.2012 1. Tietoja vastaavasta kunnasta Tietoja vastaavasta kunnasta Valitse 0 20 Akaa 0 5 Alajärvi 0 9 Alavieska 0 10 Alavus 0 16 Asikkala 0 18 Askola 0 19 Aura 0 46 Enonkoski 0 47 Enontekiö - Enontekis 0 49 Espoo - Esbo 0 50 Eura 0 51 Eurajoki - Euraåminne 0 52 Evijärvi 0 61 Forssa 0 69 Haapajärvi 0 71 Haapavesi 0 72 Hailuoto - Karlö 0 74 Halsua 0 75 Hamina - Fredrikshamn 0 77 Hankasalmi 0 78 Hanko - Hangö 0 79 Harjavalta 0 81 Hartola 0 82 Hattula 0 84 Haukipudas 0 86 Hausjärvi 0 111 Heinola 0 90 Heinävesi 0 91 Helsinki - Helsingfors 0 97 Hirvensalmi 0 98 Hollola 0 99 Honkajoki 0 102 Huittinen 0 103 Humppila 0 105 Hyrynsalmi 0 106 Hyvinkää - Hyvinge 0
283 Hämeenkoski 0 108 Hämeenkyrö - Tavastkyro 0 109 Hämeenlinna - Tavastehus 0 139 Ii 0 140 Iisalmi - Idensalmi 0 142 Iitti 0 143 Ikaalinen - Ikalis 0 145 Ilmajoki 0 146 Ilomantsi - Ilomants 0 153 Imatra 0 148 Inari - Enare 0 149 Inkoo - Ingå 0 151 Isojoki - Storå 0 152 Isokyrö - Storkyro 0 164 Jalasjärvi 0 165 Janakkala 0 167 Joensuu 0 169 Jokioinen - Jockis 0 171 Joroinen - Jorois 0 172 Joutsa 0 174 Juankoski 0 176 Juuka 0 177 Juupajoki 0 178 Juva 0 179 Jyväskylä 0 181 Jämijärvi 0 182 Jämsä 0 186 Järvenpää - Träskända 0 202 Kaarina - S:t Karins 0 204 Kaavi 0 205 Kajaani - Kajana 0 208 Kalajoki 0 211 Kangasala 0 213 Kangasniemi 0 214 Kankaanpää 0 216 Kannonkoski 0 217 Kannus 0 218 Karijoki - Bötom 0 223 Karjalohja - Karislojo 0 224 Karkkila - Högfors 0 226 Karstula 0 230 Karvia 0 231 Kaskinen - Kaskö 0 232 Kauhajoki 0 233 Kauhava 0 235 Kauniainen - Grankulla 0 236 Kaustinen - Kaustby 0 239 Keitele 0 240 Kemi 0 320 Kemijärvi 0 241 Keminmaa 0
322 Kemiönsaari - Kimitoön 0 244 Kempele 0 245 Kerava - Kervo 0 246 Kerimäki 0 248 Kesälahti 0 249 Keuruu 0 250 Kihniö 0 254 Kiikoinen 0 255 Kiiminki 0 256 Kinnula 0 257 Kirkkonummi - Kyrkslätt 0 260 Kitee 0 261 Kittilä 0 263 Kiuruvesi 0 265 Kivijärvi 0 271 Kokemäki - Kumo 0 272 Kokkola - Karleby 0 273 Kolari 0 275 Konnevesi 0 276 Kontiolahti 0 280 Korsnäs 0 284 Koski Tl 0 285 Kotka 0 286 Kouvola 0 287 Kristiinankaupunki - Kristinestad 0 288 Kruunupyy - Kronoby 0 290 Kuhmo 0 291 Kuhmoinen 0 297 Kuopio 0 300 Kuortane 0 301 Kurikka 0 304 Kustavi - Gustavs 0 305 Kuusamo 0 312 Kyyjärvi 0 316 Kärkölä 0 317 Kärsämäki 0 319 Köyliö - Kjulo 0 398 Lahti - Lahtis 0 399 Laihia - Laihela 0 400 Laitila 0 407 Lapinjärvi - Lappträsk 0 402 Lapinlahti 0 403 Lappajärvi 0 405 Lappeenranta - Villmanstrand 0 408 Lapua - Lappo 0 410 Laukaa 0 413 Lavia 0 416 Lemi 0 418 Lempäälä 0 420 Leppävirta 0 421 Lestijärvi 0
422 Lieksa 0 423 Lieto - Lundo 0 425 Liminka - Limingo 0 426 Liperi 0 444 Lohja - Lojo 0 430 Loimaa 0 433 Loppi 0 434 Loviisa - Lovisa 0 435 Luhanka 0 436 Lumijoki 0 440 Luoto - Larsmo 0 441 Luumäki 0 442 Luvia 0 475 Maalahti - Malax 0 476 Maaninka 0 480 Marttila 0 481 Masku 1 483 Merijärvi 0 484 Merikarvia - Sastmola 0 489 Miehikkälä 0 491 Mikkeli - S:t Michel 0 494 Muhos 0 495 Multia 0 498 Muonio 0 499 Mustasaari - Korsholm 0 500 Muurame 0 503 Mynämäki 0 504 Myrskylä - Mörskom 0 505 Mäntsälä 0 508 Mänttä-Vilppula 0 507 Mäntyharju 0 529 Naantali - Nådendal 0 531 Nakkila 0 532 Nastola 0 534 Nilsiä 0 535 Nivala 0 536 Nokia 0 538 Nousiainen - Nousis 0 540 Nummi-Pusula 0 541 Nurmes 0 543 Nurmijärvi 0 545 Närpiö - Närpes 0 560 Orimattila 0 561 Oripää 0 562 Orivesi 0 563 Oulainen 0 564 Oulu - Uleåborg 0 567 Oulunsalo 0 309 Outokumpu 0 576 Padasjoki 0 577 Paimio - Pemar 0
445 Paltamo 0 578 Parainen 0 580 Parikkala 0 581 Parkano 0 599 Pedersören kunta - Pedersöre 0 583 Pelkosenniemi 0 854 Pello 0 584 Perho 0 588 Pertunmaa 0 592 Petäjävesi 0 593 Pieksämäki 0 595 Pielavesi 0 598 Pietarsaari - Jakobstad 0 601 Pihtipudas 0 604 Pirkkala - Birkala 0 607 Polvijärvi 0 608 Pomarkku - Påmark 0 609 Pori - Björneborg 0 611 Pornainen - Borgnäs 0 638 Porvoo - Borgå 0 614 Posio 0 615 Pudasjärvi 0 616 Pukkila 0 618 Punkaharju 0 619 Punkalaidun 0 620 Puolanka 0 623 Puumala 0 624 Pyhtää - Pyttis 0 625 Pyhäjoki 0 626 Pyhäjärvi 0 630 Pyhäntä 0 631 Pyhäranta 0 635 Pälkäne 0 636 Pöytyä 0 678 Raahe - Brahestad 0 710 Raasepori - Raseborg 0 680 Raisio - Reso 0 681 Rantasalmi 0 683 Ranua 0 684 Rauma - Raumo 0 686 Rautalampi 0 687 Rautavaara 0 689 Rautjärvi 0 691 Reisjärvi 0 694 Riihimäki 0 696 Ristiina 0 697 Ristijärvi 0 698 Rovaniemi 0 700 Ruokolahti 0 702 Ruovesi 0 704 Rusko 0
707 Rääkkylä 0 729 Saarijärvi 0 732 Salla 0 734 Salo 0 790 Sastamala 0 738 Sauvo - Sagu 0 739 Savitaipale 0 740 Savonlinna - Nyslott 0 742 Savukoski 0 743 Seinäjoki 0 746 Sievi 0 747 Siikainen 0 748 Siikajoki 0 791 Siikalatva 0 749 Siilinjärvi 0 751 Simo 0 753 Sipoo - Sibbo 0 755 Siuntio - Sjundeå 0 758 Sodankylä 0 759 Soini 0 761 Somero 0 762 Sonkajärvi 0 765 Sotkamo 0 768 Sulkava 0 775 Suomenniemi 0 777 Suomussalmi 0 778 Suonenjoki 0 781 Sysmä 0 783 Säkylä 0 831 Taipalsaari 0 832 Taivalkoski 0 833 Taivassalo - Tövsala 0 834 Tammela 0 837 Tampere - Tammerfors 0 838 Tarvasjoki 0 844 Tervo 0 845 Tervola 0 846 Teuva - Östermark 0 848 Tohmajärvi 0 849 Toholampi 0 850 Toivakka 0 851 Tornio - Torneå 0 853 Turku - Åbo 0 857 Tuusniemi 0 858 Tuusula - Tusby 0 859 Tyrnävä 0 863 Töysä 0 886 Ulvila - Ulvsby 0 887 Urjala 0 889 Utajärvi 0 890 Utsjoki 0
892 Uurainen 0 893 Uusikaarlepyy - Nykarleby 0 895 Uusikaupunki - Nystad 0 785 Vaala 0 905 Vaasa - Vasa 0 908 Valkeakoski 0 911 Valtimo 0 92 Vantaa - Vanda 0 915 Varkaus 0 918 Vehmaa 0 921 Vesanto 0 922 Vesilahti 0 924 Veteli - Vetil 0 925 Vieremä 0 926 Vihanti 0 927 Vihti - Vichtis 0 931 Viitasaari 0 934 Vimpeli 0 935 Virolahti 0 936 Virrat - Virdois 0 942 Vähäkyrö - Lillkyro 0 946 Vöyri - Vörå 0 972 Yli-Ii 0 976 Ylitornio - Övertorneå 0 977 Ylivieska 0 980 Ylöjärvi 0 981 Ypäjä 0 989 Ähtäri - Etseri 0 992 Äänekoski 0
2. Maakunta 0 1 Valitse Uusimaa - Nyland Varsinais-Suomi - Egentliga Finland Satakunta Kanta-Häme - Egentliga Tavastland Pirkanmaa - Birkaland Päijät-Häme - Päijänne - Tavastland Kymenlaakso - Kymmenedalen Etelä-Karjala - Södra Karelen Etelä-Savo - Södra Savolax Pohjois-Savo - Norra Savolax Pohjois-Karjala - Norra Karelen Keski-Suomi - Mellersta Finland Etelä-Pohjanmaa - Södra Österbotten Österbotten - Pohjanmaa Keski-Pohjanmaa - Mellersta Österbotten Pohjois-Pohjanmaa - Norra Österbotten Kainuu - Kajanaland Lappi - Lappland
3. Kuntanne yhteyshenkilön tiedot Titteli - kunnanjohtaja Nimi - Rauli Lumio Sähköposti - rauli.lumio@masku.fi Puhelin - 0505146991 4. Kyselylomakkeen täyttäjän tiedot Titteli - hallintojohtaja Nimi - Maija Löfstedt Sähköposti - maija.lofstedt@masku.fi Puhelin - 0447388221 5. 1. Miten arvioitte tarvetta uudistaa kunta- ja palvelurakennetta ja mitkä ovat kuntien näkökulmasta tärkeimmät syyt uudistuksen toteuttamiseen? - Joissain osissa maata on tarvetta arvioida kuntarakennetta, mutta arviot ja johtopäätökset tulee jättää kuntien itse harkittaviksi seuduittain tai maakunnittain. Liitosten tulee tapahtua vapaa-ehtoiselta pohjalta rakentavassa hengessä. Jokaisessa kunnassa palvelutuotannon tulee tapahtua olosuhteet huomioon ottaen nykyistä tehokkaammalla tavalla. Jos joku kunta uhkaa jäädä yksin, maakuntatason arviointi on syytä tehdä niin, että kokonaisuus on toimiva. Uudistustarve on ymmärrettävää, koska valtion toimesta kunnille on annettu tehtäviä ilman riittävää kustannuskompensaatiota. 6. 1. Miten arvioitte kuntanne osalta työryhmän kuntarakennetarkastelussa käyttämiä tarkastelunäkökulmia ja kriteereitä: Väestökehityksen ja väestörakenteen osalta? Taloustarkastelunäkökulmien osalta? Yhdyskuntarakennetarkastelun osalta? Työssäkäynnin, saavutettavuuden ja asioinnin osalta? Peruspalvelujen järjestämis- ja tuotantoedellytyksien osalta? Elinkeinotoimen kehittämisen osalta? Toiminnallisen kokonaisuuden ja kokonaisarvioinnin osalta? - Maskun kunnan tulevaisuuden toiminnassa ei ole mitään olennaisia ongelmia tarkasteltujen kriteerien mukaan. Väkiluku on tasaisesti kasvava ja ikärakenne pysyy hyvätasoisena. Kun kunta toteuttaa kanta-maskun yleiskaavan 2020 mukaiset uudet työpaikka-alueet, työpakkojen määrä nousee yli 2000:lla ja työpaikkaomavaraisuus nousee 56 %:sta 85 90 %:iin. Työssäkäynti ja asiointi kunnan ulkopuolelle vähenee ja yhdyskuntarakenne tiivistyy. Peruspalveluiden järjestäminen ei ole tulevaisuudessakaan ongelmallista. Mikään
nykyrakenteita suurempi organisaatio, ei sinänsä takaa niiden laadullisesti parempaa tai taloudellisesti tehokkaampaa toteuttamista. Kunnan elinkeinopolitiikka voidaan toteuttaa nykymuodossaan Turun seudun kuntien yhteistyönä tai kunnittain erikseen. Elinkeinopolitiikan tulokset riippuvat enemmän toimintatavoista kuin organisaation koosta. Noin 10 000 asukaan kuntana Masku on riittävä toiminnallinen kokonaisuus huolehtimaan kunnallisista palveluistansa ja kehittämistoimista. Jos sosiaali- ja terveyspalvelut vaaditaan järjestettäväksi suuremmissa kuin 20.000 asukaan kuntaryhmissä, ei toimintatapa edellytä peruskuntien yhdistämistä. 7. 2. Vastaako työryhmän tarkastelunäkökulmien analyysi käsitystänne kuntanne tilanteesta? Kyllä Ei Yhteensä Keskiarvo Väestökehityksen ja väestörakenteen 1 0 1 1 osalta? Taloustarkastelunäkökulmien osalta? 0 1 1 2 Yhdyskuntarakennetarkastelun osalta? 0 1 1 2 Työssäkäynnin, saavutettavuuden ja 0 1 1 2 asioinnin osalta? Peruspalvelujen järjestämis- ja 0 1 1 2 tuotantoedellytyksien osalta? Elinkeinotoimen kehittämisen osalta? 0 1 1 2 Toiminnallisen kokonaisuuden ja 0 1 1 2 kokonaisarvioinnin osalta? Yhteensä 1 6 7 2 8. 3. Mikäli vastasitte edellisen kysymyksen vaihtoehtoihin EI, niin mikä on oma analyysinne tilanteesta? - Taustatiedot ovat pääsääntöisesti oikeita, mutta niistä tehdyt johtopäätökset vedetty ulkopuolisin ja riittämättömin tiedoin. Maskun kunta pystyy itsenäisenä huolehtimaan peruspalveluistaan ja kehittämistoimista nykyisen kokoisenakin. Liitoksia joidenkin kuntien kanssa voidaan harkita vapaaehtoiselta pohjalta. Kartalla esitetty suur-turku ei ole realistinen vaihtoehto. Turun seudun Rakennemalli 2035:n (maankäyttö, asuminen, liikenne) valmistelu on loppusuoralla ja tulossa kuntien päätettäväksi kesään 2012 mennessä. Rakennemallin toteutukseen liittyvä MAL-aiesopimus kuntien ja valtion välillä on valmisteluvaiheessa ja tulossa myös kuntien hyväksyttäväksi vielä vuoden 2012 aikana. Lisäksi seudullista yhteistyötä tehdään vesihuollon, jätehuollon ja rakennusvalvonnan osalta, tavoitteena seudullinen yhteinen toimija.
9. 4. Mitä edellä todettuja ja mahdollisia muita tarkastelunäkökulmia ja kriteerejä kuntanne näkemyksen mukaan tulisi soveltaa tarkasteltaessa kuntaliitoksen tarvetta kuntanne ja alueenne osalta? - Kuntalaisten omaa tahtoa. Sosiaalinen pääoma on vain yhteisöillä, joilla on vahva yhteenkuuluvaisuuden tunne. Tämä abstrakti käsite merkitsee myös taloudellisesti parempia mahdollisuuksia järjestää palvelut, kun sosiaalisia rakenteita käsitellään oikealla tavalla pakolla rikkomatta. 10. 1. Olisiko kuntanne valmis selvittämään yhdessä muiden kuntien kanssa kuntaliitoksen toteuttamista työryhmän esittämän erityisen kuntajakoselvityksen sijasta? 0 1 Kyllä Ei 11. Mikä olisi se alue, jolla kuntanne näkemyksen mukaan voitaisiin sitä selvittää? Ei vastauksia. 12. 2. Olisiko kuntanne valmis osallistumaan työryhmän esittämään ministeriön käynnistämään ja kustantamaan erityiseen kuntajakoselvitykseen? 0 1 Kyllä Ei
13. Mikä olisi se alue, jolla kuntanne näkemyksen mukaan voitaisiin toteuttaa työryhmän esittämä erityinen kuntajakoselvitys? Ei vastauksia. 14. 3. Katsooko kuntanne, että osaliitokset olisivat alueellanne tarpeellisia? 0 1 Kyllä Ei 15. Millä alueella ja millä tavoin osaliitokset olisivat alueellanne tarpeellisia? Ei vastauksia. 16. 1. Työryhmä on esittänyt raporttinsa selvitysosassa (selvityksen osa I) kuntauudistuksen toteuttamistapoja. Mikä on kuntanne näkemys näistä toteuttamistavoista? Kuntien itse käynnistämä selvitys Ministeriön käynnistämä kuntajakoselvitys Kuntaliitosten taloudellinen tukeminen Valtionosuusjärjestelmän muuttaminen uudistuksiin kannustavaksi Uudistuksen ohjaaminen muutoin kuntien rahoitusjärjestelmän muutoksilla (esim. veropohja) Uudistuksen toteuttaminen palvelujen järjestämistä koskevien kriteerien perusteella Uudistuksen toteuttaminen velvoittavalla lainsäädännöllä Muu, mikä? - Ei mikään ehdotetuista. Kunnat harkitsevat itsehallintonsa puitteissa parhaan kuntakoon ja -rakenteen. 17. 2. Mistä ajankohdasta lukien kuntaliitokset voitaisiin toteuttaa alueellanne? 0 1 vuoden 2013 alusta lukien vuoden 2014 alusta lukien vuoden 2015 alusta lukien vuoden 2016 alusta lukien vuoden 2017 alusta lukien
18. 3. Perustelunne aikataululle - Silloin alkaa uusi valtuustokausi. Lainsäädännölliset muutokset eivät ehdi toteutumaan sitä ennen. 19. 1. Millaiset valtion muutostuen keinot voisivat edistää uudistuksen toteuttamista omassa kunnassanne ja alueellanne? - Kannustava lainsäädäntö 20. 1. Jos haluatte esittää esitettyjen kysymyksien ohella omia vaihtoehtoisia näkemyksiänne työryhmän selvitykseen, lisätkää se alla olevaan tilaan. - Kunnille on varattava demokratian tähden mahdollisuus uuteen lausuntokierrokseen kun kuntarakenteesta on tehty poliittinen ratkaisuesitys eduskunnalle. 21. 1. Mitkä ovat kuntanne näkemyksen mukaan kuntalain tärkeimmät uudistustarpeet? - Kuntalain pitää olla joustava ja kannustava niin, että kunnat voivat organisoida toimintansa taloudellisesti tehokkaaksi. Paikallishallinnon vahvuudet on otettava käyttöön täysimääräisinä eikä kuntia tule johtaa valtionhallinnon tiukoin säädöksin ja ohjein. 22. 2. Miten kuntanne näkemyksen mukaan lähidemokratiaa voitaisiin vahvistaa uudistamalla kuntalain osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksia koskevia säännöksiä? - Lähidemokratia toimii parhaiten nykyisessä kuntarakenteessa pienkunnissa, joiden asukasluku on alle 15.000. Lähtökohta lähidemokratiassa tulee olla, että ei tehdä monikerroksisia päätöksentekorakenteita, eikä siten lisää byrokratiaa. Päätöksenteon nopeus ja joustavuus on kuntalaisille tärkeää. Kuntakoosta riippumatta kaikissa kunnissa tulisi riittävän merkittävissä asioissa kysyä kuntalaisten mielipidettä erikseen esim. sähköpostilla tai kirjeitse. Lisäksi kunta esittää, että tutkittaisiin mahdollisuutta laskea äänestysikärajaa 16 vuoteen.
23. 1. Mitkä ovat kuntanne näkemyksen mukaan kuntien rahoitus- ja valtionosuusjärjestelmän tärkeimmät uudistustarpeet? - Järjestelmän tulee ottaa huomioon objektiiviset erot mahdollisuuksista toteuttaa kunnallinen toiminta maan eri osissa sekä tulo- ja ikärakenne. Muuten sen tulee kannustaa taloudellisen palvelujärjestelmän kehittymiseen kaikissa kunnissa. 24. 1. Mitä seikkoja tulisi ottaa huomioon seuraavia asioita arvioitaessa: Kuntien tehtävien mahdollinen vähentäminen Valtion ja kuntien tehtävänjako - Tässä kohdin vastaus kaikkiin kolmeen arvioitavaksi esitettyyn seikkaan: Kunnan ja valtion tehtävänjakoa tulisi harkita ja toteuttaa uudelleen erikoissairaanhoidon osalta. Kustannuksiin on varauduttava realistisesti ja oikeudenmukaisesti: paikalliset verot ja maksut ja valtionverot on kansalaisten maksettava. Maan kulloisenkin hallituksen on harkittava, mikä osuus maksetaan valtionverotuksen kautta. Tuleva vanhuspalvelulaki ei saa aiheuttaa kuntien menojen lisäystä. Mahdollisiin kustannusten lisäyksiin on saatava valtion täysi kompensaatio. Määriteltäessä uusien kuntien tehtäviä 25. 1. Jos haluatte esittää esitettyjen kysymyksien lisäksi kuntauudistukseen liittyen muuta, lisätkää se alla olevaan tilaan. - Uudistusesitys on Turun seudulla laadittu yksipuolisesti. Kansantaloudellisesti ja seudullisesti on parempi, että Turun kaupunki organisoi oman toimintansa ensin uudelleen ottaen mallia esim. Raisiosta tai Kaarinasta. Turun tulot riittävät maakuntapääkaupungin toiminnan toteuttamiseen mainiosti. Koko hallintokulttuuri on vain muutettava uudenlaiseksi. Maskun kunta on toteuttanut kuntaliitoksen Lemun ja Askaisen kuntien kanssa 1.1.2009 alkaen. Kansantalouden kannalta on tärkeää, että kunta voisi keskittyä elinkeinotoimensa avulla työpaikkojen luomiseen ilman, että päättäjien ja henkilöstön tarmo keskitetään jatkuviin hallinnon muutoksiin. Maskun kunta katsoo, että se selviytyy itsenäisenä myös tulevaisuuden haasteiden edessä ja pystyy turvaamaan asukkailleen peruspalvelut. Maskun kunta esittää, että kuntia kuullaan uudestaan vielä syksyllä kun sote-rakenneuudistuksen raportti on valmistunut. MASKUN KUNTA LÄHETTÄÄ TÄYDENTÄVÄT ERITYISPERUSTELUT TÄHÄN LAUSUNTOON LIITTYEN ERILLISENÄ LAUSUNTOKIRJEENÄ.