KANSALLISMUSEON KANSATIETEELLINEN KÄSIKIRJOITUSARKISTO

ANALECTA ARC H/EO LOG I C A FENNICA XVI KANSALLISMUSEON KANSATIETEELLINEN KÄSIKIRJOITUSARKISTO HELSINKI 1959

ANALECTA ARCH/ OLOGICA FENNICA XVI HELSINKI 1959

KANSALLISMUSEON KANSATIETEELLINEN KÄSIKIRJOITUSARKISTO TOIMITTANUT TOINI-INKERI KAUKONEN MUINAISTIETEELLINEN TOIMIKUNTA

ANALECTA ARCH.EOLOGICA FENNICA XVI Helsinki 1960. Valtioneuvoston kirjapaino

JOHDANTO 1. Kansallismuseon kansatieteellisen käsikirjoitusarkiston kehitysvaiheista. Suomenkielinen kansatieteellinen käsikirjoitusaineisto on maassamme keskittynyt pääasiallisesti kolmeen arkistoon, nimittäin Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran Kansanrunousarkiston Etnographica-osastoon, Sanakirjasäätiön sanastokokoelmiin sekä Kansallismuseon Kansatieteellisen osaston arkistoon. Viime mainittuun on luovutettu myös Suomen Muinaismuistoyhdistykselle eri aikoina saapunut kansatieteellinen aineisto. Ruotsinkielisistä pitäjistä kerättyä vastaavaa aineistoa sisältyy Svenska Litteratursällskapet-nimisen seuran kansankulttuuriarkistoon. Kansatieteellisen osaston käsikirjoitusarkisto alkoi muodostua vuosisadan vaihteessa, senjälkeen kun v. 1893 oli perustettu»valtion Historiallis-kansatieteellinen museo». Jo sen edeltäjän»ylioppilasosakuntien kansatietellisen museon» toiminta-aikana oli havaittu tarpeelliseksi ryhtyä keräämään kansatieteellisiä esinekokoelmia valaisevia ja täydentäviä kuvauksia. Tätä toimintaa varten perustettiin v. 1886 ylioppilasosakuntien museon intendentin, tohtori Theodor Schvindtin johdolla erityinen seurakin,»muurahaiset». Sen keräyttämät kansatieteelliset kertomukset koottiin Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran arkistoon, jonka laajoista Etnographica-osaston kokoelmista v. 1938 julkaistiin luettelo. 1 ) Lukuunottamatta eräitä poikkeuksia Kansatieteellisen osaston käsikirjoitusarkiston vanhimmat alkuperäiskäsikirjoitukset ovat 1860 1880- luvuilta, kuten K. A. Gottlundin keräelmät, opettaja Henrik Laitisen kansantietouskeräelmät ja maisteri Aleksi Liliuksen Hämeen kansatiedettä koskevat kokoelmat. SMY:n hallussa olevat, tohtori H. A. Reinholmin laajat keräelmät periytyvät pääasiallisesti 1800-luvun alkupuoliskolta. Kansatieteellisen osaston käsikirjoitusarkisto käsitti keväällä 1959 yhteensä 22 hyllymetriä, ylioppilasosakuntien keräelmien talletukset mukaanluettuna. Suom. Kirjallisuuden Seuran ja Sanakirjasäätiön x ) SULO HALTSONEN ja E. A. TUNKELO: Kansatieteelliset käsikirjoitukset, saapuneet Suom. Kirj. Seuran arkistoon ennen vuotta 1936. Helsinki 1938.

kokoelmista jäljennettyjä kertomuksia ei ole tällöin otettu huomioon. Kansatieteellisen osaston arkisto on muodostunut eritasoisista aineksista, jotka vaihtelevat lyhyistä tiedonannoista monisatasivuisiin keräelmiin ja tutkielmiin. Tuhansiakin sivuja käsittäviä»numeroita» on oheisessa luettelossa, kuten esim.»maan viljely sky selyn» ja ns.»suomen kartaston kyselyn» vastaussarjat sekä K. A. Gottlundin kokoelmat ja H. A. Reinholmin laajojen keräelmien noin 5 hyllymetriä sisältävät kansat ieteellisluontoiset osat. Huomattava osa näistä arkistokertomuksista on tuloksia Muinaistieteellisen toimikunnan virkamiesten tai stipendiaattien joko yksityisiltä tutkimusmatkoilta tai yhteisiltä keruuretkiltä. Kansallismuseon piirissä kylä- ja pitäjätutkimusretkikunnat aloitettiin vuonna 1925 professori U. T. Sireliuksen johtamalla Hauhon retkellä, jonka tuloksia on julkaistu»kansatieteellisen arkiston» I osassa. Museon pitkäaikaisten virkamiesten, intendentti, maisteri Tyyni Vahterin ja osastonjohtaja, tohtori T. I. Itkosen matkamuistiinpanot ovat virkamiesten kotimaisista keräystuloksista laajimmat. Maisteri Vahterin keräykset keskittyvät ruokatalouden ja naisten käsitöiden alalle. Museon aikaisempien virkamiesten A. O. Heikelin, Ilmari Mannisen ja U. T. Sireliuksen käsikirjoituksissa sensijaan on runsaasti muita suomalais-ugrilaisia kansoja koskevia muistiinpanoja. Suomalais-ugrilaisen kansatieteen erilaisia opintotöitä sisältyy Kansatieteellisen osaston arkistoon 1900-luvun ensimmäiseltä kymmeneltä alkaen. Niitä on tässä luettelossa 152. Jos niiden kohdalla ei ole tiedossa, minkälaatuinen opintotyö asianomainen kirjoitus on ollut, on se täytynyt merkitä vain»opintotyöksi». Huomattavan ryhmän osastolle luovutettujen tai talletettujen keräelmien joukossa muodostavat 4 ylioppilasosakunnan, nimittäin Hämäläis-Osakunnan sekä Keskisuomalaisen, Satakuntalaisen ja Varsinaissuomalaisen Osakunnan kotiseutututkimusretkien tulokset. Ylioppilasosakuntienkotiseutututkimusretket alkoivat 1920-luvun lopussa, aluksi Hämäläis-Osakunnan ja Satakuntalaisen Osakunnan piirissä, professori Gunnar Suolahden toimiessa edellisen osakunnan inspehtorina ja taitavasti suunnatessa kotiseutuharrastusta järjestelmälliseen muistitiedon talteenottamiseen ja vanhan kyläyhteisön tutkimiseen. Eräissä osakunnissa kuten juuri Hämäläis-Osakunnassa, jo 1900-luvun alussa»kotiseuduntutkimusvaliokunnat» levittivät maakuntiin ohjeita kansanperinteen tallettamiseksi. Hämäläis-Osakunnan käsikirjoituskokoelmissa onkin tältä ajalta erilaista aineistoa sekä stipendiaattien kokoamana että eräiden maakunnan oppilaitosten tai yksityisten kansalaisten lähettämänä. Kansatieteelliselle osastolle on talletettuna sekä tämä vanhempi aineisto että Hämäläis-Osakunnan monien ansiokkaitten retkikuntien keräelmät 1940-luvun loppuun asti, yhteensä 77 keräelmänumeroa tässä 6

luettelossa. Ne samoin kuin Satakuntalaisen Osakunnan luovuttamat keräelmät säilytetään erillisinä sarjoina. Satakuntalaisen Osakunnan Kansallismuseoon tallettamia keräelmiä on tässä luettelossa yhteensä 55 numeroa, jotka ovat vuosien 1929 1958 retkituloksia. Osa satakuntalaisten ja hämäläisten ylioppilaiden keräelmiä on julkaistu Satakunta- ja Hämeenmaa-sarjoissa tai Lounais- Hämeen Kotiseutu- ja museoyhdistyksen vuosikirjassa, mutta nekin on otettu tässä luettelossa huomioon. Sensijaan Suomen Muinaismuistoyhdistyksen tai Muinaistieteellisen toimikunnan julkaisuissa kokonaisuudessaan julkaistuja käsikirjoituksia ei ole tähän luetteloon otettu. Keskisuomalainen Osakunta on järjestänyt kansatieteellisiä retkikuntia vuosina 1930 57 ja niiden kaikki keruutulokset, yhteensä 50 keräelmää, on luovutettu Kansallismuseoon, samalla kun niiden kaksoiskappaleet on toimitettu Keski-Suomen museolle. Keskisuomalaisten ylioppilaiden keruukohteina ovat olleet seuraavat aihepiirit: kalastus ja metsästys, karjanhoito ja maanviljelys, kodinhoito ja ruokatalous, miesten ja naisten käsityöt, rakennukset, lastenhoito. Varsinaissuomalaisen Osakunnan»kotiseutuvaliokunnan» toiminta oli vilkasta vuosina 1907 1916, silloisen kuraattorin, maisteri A. M. Tallgrenin toimiessa innoittajana, kuten Kansallismuseolle talletetuista osakunnan kotiseututyön selostuksista ilmenee. Tämän osakunnan keräykset kohdistuivat etupäässä kansanrunouden alaan ja keräelmiä on aikoinaan luovutettu SKS:n arkistoon. Tässä luettelossa on 8 sarjaa Kansatieteelliselle osastolle luovutettuja VSO:n keräelmiä. Kansatieteellinen osasto on aikoinaan ehdottanut, että muutkin osakunnat, joilla ehkä vielä on huostassaan kansatieteellisiä keräelmiä, luovuttaisivat ne Kansallismuseon kokoelmissa säilytettäviksi ja arkistoitaviksi. Osakuntien kokoelmista ja opintotöistä on osastolla myös erilliset luettelot. Oman lisänsä Kansatieteellisen osaston arkistoon muodostavat kansanperinteen keruu- ja muistiinpanotyöstä kiinnostuneiden eri kansalais - piireihin kuuluvien harrastelijain lähettämät tiedonannot. Niitä on 1800-luvun lopulta alkaen saapunut päämuseoomme sekä oma-aloitteisina lähetyksinä että vastauksina kirjeisiin tai kyselyihin. Eräs arkistoamme eri aikoina arvokkaalla tavalla kartuttanut kansalaisryhmä ovat lisäksi eräiden oppilaitosten oppilaat. Jyväskylän Seminaarin oppilaat kirjoittivat 1910-luvulla kotiseutuhavaintojerisa perusteella neljä kansatieteen alaan liittyvää, Kansallismuseoon luovutettua ainekirjoitussarjaa (riihenpuinti, kankaankutominen, tupien sisustus ja uunin rakentaminen).»maanviljelys»- ja»rakennuskyselyitä» lähetettiin kansakouluille ja seminaareille, joista saatiin runsaasti aineistoa.»suomen kartaston kyselyn» sadosta on huomattava osa seminaarilaisten ja kansakoulunopettajien välityksellä saatua.

Kansatieteellisen aineiston keräämistä kirjallisten kyselyiden avulla kirjeenvaihtoteitse on Suomen Muinaismuistoyhdistyksen ja Kansallismuseon taholla harjoitettu 1900-luvun alusta lähtien. Ennen nykyistä kyselytoimintaa julkaistut sellaiset kyselyt lueteltakoon tässä, joiden vastaukset sisältyvät oheiseen luetteloon. Ellei toisin mainita, niin julkaisijana on ollut Muinaismuistoyhdistys. 1.»Eteväin kansan miesten ja naisten elämäkerrastoa», v. 1900 (k;. n:o 803). 2.»Maamme maalaisveneitä koskeva tiedustelu», v. 1906 (n:o 279). 3.»Kansan hää- ja naimatavat» v. 1912 laat. U. T. Sirelius (n:ot 568 588). 4.»Syntymään, lapsuuteen ja kuolemaan liittyvät tavat ja uskomukset* v. 1914 laat. TL T. Sirelius, (n:ot 549 556). 5.»Kansanomaiset parannus- ja lääkitystavat» v. 1917, laat. Ilmari Manninen (n:ot 723 738). 6.»Suomen Kartaston kysely» eräiden kansatieteellisten ilmiöiden levinneisyyksien selvitystä varten (sisällys ks. n:o 919). Julk. Muinaistieteellinen Toimikunta v. 1923. 7. Ns.»Rakennuskysely» (n:o 481), Muinaistieteellisen Toimikunnan kiertokirjeellä v. 1925 kansakoulujen ja seminaarien oppilaille levitetty kysely. 8. Ns.»Maanviljelyskysely» (n:o 103). Julk. Muinaistiet. Toimikunta v. 1930. 9. Nahkanmuokkauskysely laat. Ilmari Manninen v. 1930 (n:o 308). Jakaja Muinaistiet. Toimikunta. 10. Kyytilaitostiedustelu, suomeksi ja ruotsiksi, laat. T. I. Itkonen v. 1945 (n:o 255). Näiden kyselyiden vastaukset on otettu huomioon oheisen luettelon aineenmukaisissa ryhmissä. Vastausten lukumäärä on monien vanhojen kyselyjen kohdalla jäänyt verrattain pieneksi nykyisiin vastaaviin määriin verrattuna, ilmeisesti mm. kyselyiden levittämistavoista johtuen. V. 1956 aloitettiin Kansatieteellisellä osastolla uudelleen kirjallisten kyselyiden lähetys, yhdessä v. 1955 perustetun Seurasaarisäätiön kanssa. Tällöin julkaistiin osastonjohtaja Niilo Valosen laatima tupien asumisja sisustusperinteitä koskeva kyselyvihko»muistatteko vanhan tuvan ja pirtin». Tämä entinen työmuoto osoittautui, kiitos asiaaharrastavien kansalaisten lukuisuuden, niin antoisaksi, että vuoden 1958 loppuun mennessä on saatu tilaisuus julkaista lisäksi 5 vihkoa tätä toimintaa varten perustettua kyselylehteä»seurasaari». Kyselyt on julkaistu Suomen ruotsalaisia alueita varten myös ruotsiksi. Koska näiden kyselyiden tuottama aineisto on tätä kirjoitettaessa vielä arkistoinnin ja tarkastamisen alaisena, viimeisen vielä saapumattakin, niin mainittujen kysely-

vihkojen tuloksia ei ole voitu ottaa huomioon tässä luettelossa, tupakyselyn mainintaa ryhmässä A VI lukuunottamatta.»seurasaari»-lehtien välityksellä syntyneeltä»tiedonantajaverkostolta* on kyselyvastausten lisäksi saatu ylimääräisiä kuvauksia muista aiheista. Tällaisia kuvauksia sisältyy myös tähän luetteloon. 2. Arkiston järjestelystä ja oheisen luettelon toimitustavasta. Kansatieteellisen osaston arkistossa on alusta alkaen noudatettu aineenmukaista ryhmittelyä, koska keräystehtävät ja tutkielmat yleensä ovat kohdistuneet johonkin tiettyyn aihepiiriin ja koska arkiston tarvitsijat useimmiten haluavat nähdä tiettyä aihepiiriä koskevat arkistokertomukset. Aineenmukaista järjestystä on uusittu tästä luettelosta ilmenevään muotoon, jonka huomattavalta osalta on sanellut itse aineiston laatu, samalla kun on koetettu ottaa huomioon entisiä, tavaksi tulleita ryhmittely itä. Keräystehtävissä on jonkin verran ollut edustettuna myös se tapa, että kerääjä on joltakin alueelta koonnut eri aiheisiin liittyviä tietoja. Tällaisia kokoelmia sisältyy oheisen luettelon ryhmään A 3:»Erilaisia aiheita koskevia kansatieteellisiä keräelmiä», joihin aineenmukaisten jaksojen lopussa viitataan. A 3 jaksossa on lueteltuna myös keräelmien sisällys, jotta luettelon käyttäjä tietäisi, mitä aineistoa niistä on saatavissa. Aineenmukainen käsikirjoitusten luettelo lienee lisäksi omiaan osoittamaan, mistä aiheista jo on runsaan - laisesti, mistä niukasti tai osaksi vanhentunein menetelmin koottua aineistoa ja siis lisäkeräystyö suotavaa. Luettelon loppuun on laadittu kirjoittajien henkilöhakemisto, asianomaisten käsikirjoituksiin viittaavine numeroineen. Joskus halutaan tietää, mitä aineistoa on koottu tietyiltä alueilta tai tietyistä pitäjistä ja siksi on tähän luetteloon laadittu myös paikkahakemisto. Sen avulla voi lisäksi nähdä, miltä alueilta on aihetta suorittaa lisäkeräyksiä, ottaen huomioon myös muiden laitosten arkistoaineistot. Jaksoista A VIII ja A IX (osaksi myös A X, A 3 ja B) ilmenee, että Kansatieteellisen osaston arkistoon sisältyy eri tahoilta saatuna jonkin verran myös kansanrunouden ja muun henkisen kansantietouden alaan kuuluvaa aineistoa. Sitä ei ole ollut tilaisuutta luokitella muuten kuin pääryhmittäin. Toisista arkistoista jäljennetyistä käsikirjoituksista on tässä luettelossa otettu huomioon Helsingin ulkopuolella olevista, esim. maaseutumuseoiden arkistoista jäljennetyt käsikirjoitukset ja eräät 1700- ja 1800- lukujen asiakirja jäljennökset. 1700- ja 1800-lukujen perunkirjojen kopiokokoelmat eivät sisälly tähän luetteloon. Kirjoittajien nimet on luetteloon merkitty muuten samanlaisina kuin heidän käsikirjoituksissaan, paitsi jos tiedetään jonkun nimen

muuttuneen, on uusi sukunimi lisätty sulkumerkeissä entisen jälkeen. Henkilöhakemistossa on muuttuneiden nimien kohdalla päänimenä nykyinen nimi, jos se on ollut luettelon laatijan tiedossa. Kirjoitusten nimitykset ovat yleensä kirjoittajien niille antamia. Eräillä kirjoituksilla ei kuitenkaan ollut varsinaista nimeä tai siitä on puuttunut esim. keruun paikkakunta tai muu oleellinen tieto. Nyt on kaikilla kirjoituksilla omat nimet, eräitä»hajatieto»-ryhmiin sisältyviä lukuunottamatta. Luettelossa on käsikirjoituksia tai käsikirjoitus - ryhmiä yhteensä 1 055 eri numeroa, vaikkakin se päättyy numeroon 1 031. 24 käsikirjoitusta oli nimittäin liitettävä a- ja b-numeroiksi entisten väliin, koska ne saatiin osaston arkistoon tämän luettelon lopullisen numeroinnin ja hakemistojen painossa ollessa. Käsikirjoitusten kohdalla on viimeksi mainittu, mikäli on tietoon saatu, kirjoituksen Kansallismuseoon saantitie ja -vuosi, esim. virkamatkatyö, retkikunta- tai stipendityö, opintotyö, yksityinen lähetys jne. Sivujen koot on ilmaistu seuraavasti. Jos käsikirjoitus on nykyisin yleisimmin käytettyä ns. standardi- eli A 4 kokoa (30 X 21 cm), niin sivukokoa ei ole erikseen merkitty. Arkistossamme on melko runsaasti ns.»vanhaa foliokokoa» (n. 35 X 22 cm) olevia käsikirjoituksia ja niiden sivukoon merkkinä on f. Folioliuskan puolikokoa eli vastaavan kokoarkin neljännestä eli ns.»vanhaa kvartokokoa» (n. 22 X 18 cm) on merkitty siitä aikoinaan käytetyllä merkillä 4:o. Sen puolikkaan kokoisia pieniä liuskoja tarkoittaa vastaavasti merkki 8:o. 1 ) Merkillä Y 2 st tarkoitetaan niitä 21 X 15 cm:n kokoisia vastausliuskoja, jotka ovat puolet nykyisestä standardiliuskan koosta eli siis kokoa A 5 ja joita osaston tiedonantaja verkosto käyttää. Jos käsikirjoituksiin sisältyvät piirrokset ovat numeroimattomina, esim. lyijy ky näpiirroksina tekstin joukossa, niin niiden määrää ei ole ilmoitettu. Moniin kertomuksiin liittyvät valokuvat ja piirrokset ovat osaston kuva-arkistossa, johon siinä tapauksessa viitataan. Kansatieteellisen osaston taholla rohjetaan toivoa, että sen käsikirjoitusarkisto voisi tämän luettelon avulla entistä paremmin palvella kansatieteen ja muun kansanperinteen tutkijoita, opiskelijoita ja asianharrastajia ja että tämä luettelo voisi olla apuna myös jatkuvan keräystyön määrätietoisessa suunnittelussa. Kuuluneehan nykyhetken kansatieteen tutkijain ja harrastajain tärkeimpiin tehtäviin erilaisen aineiston täydennyskeruu nykyaikaisten menetelmien mukaan, ennenkuin perinteellisen kansankulttuurin muodot ja muistot keski-ikäisen ja vanhan sukupolven mukana heikkenevät ja katoavat jatkuvasti teollistuvan ja yhtenäistyvän elämänmuodon tieltä. Kansallismuseossa 5. päivänä syyskuuta 1959. 10 Toini-Inkeri Kaukonen x ) Yrt. Kirjallisuuden luetteloimisopas, s. 76. 2 painos. Porvoo 1952.

AIHEENMUKAISEN HAKEMISTON SISÄLLYS- LUETTELO A. Suomalaisia koskevat käsikirjoitukset. 1. Esineellinen kulttuuri. Sivu I Elinkeinot 15 a) Hylkeenpyynti... 15 b) Kalastus 16 c) Metsästys 19 d) Kotieläinten- ja mehiläistenhoito 21 e) Maanviljelys ja aitaus 23 f) Metsätalous 28 g) Kauppa ja markkinat 29 II Kodinhoito ja ruokatalous. Nautintoaineet 30 III Kulku ja kuljetus 38 IV Käsityöt, kotiteollisuus, tekstiilit 41 a) Miesten käsityöt ja työvälineet. Kotiteollisuuden työaloja 41 b) Naisten käsityötekniikka ja tekstiilit 44 c) Puvut ja korut 51 V Rakennukset 55 a) Rakennuskuvauksia eri alueilta, kylien ja talojen rakennusten ja pihamuotojen tutkimuksia 55 b) Yksityisiin rakennuksiin kohdistuneet keräelmät.. 60 1. Asuinrakennukset (mm. karjamajat ja savutuvat) 60 2. Aitat 61 3. Muut ulkorakennukset 61 c) Rakennustekniikka 63 VI Sisustus, valaistus, talouskalut ja mitat 64 VII Suo- ja kaivauslöytökertomukset 66 11

2. Henkinen kulttuuri. VIII Elämänkaudet ja juhlat 66 a) Syntyinä, lastenhoito, kasvatus 66 b) Kosinta- ja häätavat 68 c) Kuolema, hautajaiset, hautausmaat 73 d) Vuotuisjuhlat ja merkkipäivät 74 IX Kansanrunous ja muu kansantietous 77 a) Ajanlasku ja sää 77 b) Kansanrunous ja sävelmät 78 c) Leikit, pelit, urheilu 81 d) Parannustavat, taiat, uskomukset 82 e) Sekalaista kansantietoutta 85 X Yhteiskunta, kyläyhteisö, elämäntavat 86 a) Asutus- ja paikallishistoria 86 b) Elämäkerrat ja henkilöhahmot 89 c) Elämäntavat ja työjärjestys 90 d) Kirkko ja koulu 91 e) Kyläyhteisötutkimukset. Kartano- ja torpparilaitos. Köyhäinhoito. Oikeustavat. Työväenliike 93 3. Erilaisia aiheita koskevia kansatieteellisiä keräelmiä tietyiltä alueilta 97 4. Yleinen kansatiede, kotiseututyö, matkakertomukset.. 104 5. Luonnontieteelliset aiheet 106 B. Muita suomalais-ugrilaisia kansoja koskevat käsikirjoitukset. 1. Inkeriläiset 107 2. Itäkarjalaiset 108 3. Lappalaiset 110 4. Muut suomensukuiset kansat 113 12

LYHENNYKSIEN SELITYKSET cuml.-työ erikok. f HO jälj. KA kansat. kart. ker. kert. kihlak. KO kok. konek. KSO kuv. käsink. laud.-työ levin. luov. luv. läh. mlk. MTT n. piir. pit. rak. retkik. = cumlaudetyö, suomalais-ugrilaisen kansatieteen yliopistolliseen arvosanaan vaadittu keräelmä = erikokoista = foliokokoa (ks. ed. s. 10) = Hämäläis-Osakunta (retkikuntatyö, ellei toisin mainita) = jäljennetty, jäljennös Kuva-arkisto (kansatieteellisen osaston) = kansatieteen = karttaa t. karttoja = kerätty = kertomukset = kihlakunta = Kansatieteellinen osasto = kokoelmat = konekirjoitettu(a) = Keskisuomalainen Osakunta = kuvitettu = käsinkirjoitettu(a) = laudaturtyö; suomalais-ugrilaisen kansatieteen arvosanaa varten Helsingin Yliopistossa, ellei toisin ilmoiteta = levinneisyys = luovutettu = luvulla t. luvulta = lähetys = maalaiskunta = Muinaistieteellinen Toimikunta = noin = piirroksia, piirrosta = pitäjä = rakennus = retkikuntatyö = sivu(a), sivut 13

Sat. O, = Satakuntalainen Osakunta semin.-esit. = seminaariesitelmä suomalais-ugrilaisen kansatieteen arvosanaa varten SKS = Suomalaisen Kirjallisuuden Seura SMY Suomen Muinaismuistoyhdistys st. = standardi- eli A 4-kokoa (30 x 21 cm) stip. = stipendityö tv. = Kansatieteellisen osaston tiedonantajaverkoston lähetys t:ton = tuntematon v. = vuonna t. vuosina valok. = valokuvaa, valokuvia virkam. = virkamatkatyö (Mumaistieteellisen Toimikunnan toimeksiannosta) UO = Uusmaalainen Osakunta VSO = Varsinaissuomalainen Osakunta yks. = yksityinen yl. = yleensä 4 : o = kvarto-kokoa (selitys ks. ed. s. 10) 8 : o = oktavo-kokoa (»»»»») 1/2 st = puolet standardikoosta eli ns. A 5 koko 14

AIHEENMUKAINEN HAKEMISTO A. SUOMALAISIA KOSKEVAT KÄSIKIRJOITUKSET. 1) ESINEELLINEN KULTTUURI I ELINKEINOT, a) Hylkeenpyynti. 1. HEIKKILÄ, ANJA Selostus suomalaisten hylkeenpyynnistä. (kirjallisten lähteiden ja SKS:n käsikirjoitusten mukaan). 44 käsink. s. 4:o. Cuml.-työ v. 1935. 2. KETO, MATTI Tietoja hylkeenpyynnistä Himangalla 1800-luvun keskivaiheilla. 5 konek. s. f. KOrlle v. 1929. 3. MARTTINEN, IIVO Hylkeenpyyntitavoista Laatokalla. 21 käsink. s. 4:o. SMY:lle v. 1916. 4. RECHARDT (HUOTARI), KERSTI Muistiinpanoja hylkeenpyynnistä Virolahdella. 4 käsink. s. Virkana, v. 1953. 5. VALONEN, NIILO Muistiinpanoja Suomenlahden hylkeenpyynnistä. 733 käsink. s. 4:o. Kansatieteel. Filmi Oy:n matkalla v. 1939. 6. WEILIN, EBBA Säljakten i Bergö kapell och Korsnäs socken. 28 käsink. s. 8:o. Virkam. v. 1901. Ks. myös 817, 891 ja 1014 (hylkeenpyynti Pohjanlahdella). 15

I b) Kalastus ja ravustus. 7. ANGERVO, R. S. NUMMELIN, P. A. Talvinuottakalastus Rymättylän tienoilla 1800-luvun lopulla. 149 konek. s. f. Jälj. Angervojen sukuarkistosta. 8. GUSTAFSSON, ELLEN Strömmingfisket i Björkö i 1800-talets slut. 58 käsink. 1/2 st. Tv. v. 1958. 9. GYLLENBORG, I. G. Insjö-fisket. 52 käsink. s. f.; piir. 12 s. 4:o. (Opintotyö?, aika t:ton). 10. HEINONEN, JORMA Saarijärven kalastuksesta. 5 konek. s.; 4 piir. Virkana, v. 1947. 11. HUIKKONEN, TOINI Toivakan kalastus- ja metsästystavoista. 8 konek. s. SMY:n stip. ja KSO v. 1949. 12. INKILÄ, AULIS Kalastuksesta ja ravustuksesta Rengossa. 27 käsink. s. 4:o; 15 piir. HO v. 1938. 13. ITKONEN, T. I. Kemijoen alueen, Hailuodon ja Pyhäjoen kalastuksesta. Simon lampaanhoidosta. 11 konek. s. Virkam. v. 1922. 14. JOHANSSON J. P. Fisket på Åland. 26 käsink. s. 4:o; piir. SMY:n stip. v. 1897. 15. KALLIO, ULLA Sumiaisten kalastus- ja metsästystavoista. 14 + 5 konek. s. Piir. 5 s. KSO v. 1952. 16. KARVINEN, JUHANI Karstulan ja Pylkönmäen kalastustavoista. 26 käsink. s. KSO v. 1954. 17. KAUPPILA, LAURI Urjalan kalastuksesta. 49 käsink. s. 4:o; 27 piir., 2 valok. HO v. 1937. 18. KLAMI, ABEL Virolahden ja sen ympäristön kalastus ja kalastusneuvojen valmistus. 105 käsink. s. 4:o; KO:lle 1910-luvulla. 19. KOROSUO, OSMO Taivalkosken vanhanaikaisesta kalastuksesta. 40 konek. s. 4:o K0:n stip. v. 1946. 16

Ib) 20. KOSKINEN, BERTTA Muistelma ravustamisesta ja rapukesteistä Lempäälässä 1900-luvun alussa. 3 konek. s. Tv. v. 1958. 21. LANG, HELLE Hankasalmen kalastustavoista. 18 konek. s. KSO ja cuml.-työ v. 1953. 22. LEHMUS, JULIUS Kokemäenjoen kalastuksesta yleensä sekä erityisesti lohi- ja siikakalastuksesta v. 1929. 23 konek. s. 4:o. Jälj. Ulvilan nuorisoseuran arkistosta. 23. LEISTI, VÄINÖ Kymen pitäjän länsiosan kalastusoloista 1900- luvun alussa. 25 käsink. s.; piir. Tv. v. 1958. 24. LESKINEN, EINO Kalastuksesta ja metsästyksestä sekä hajatietoja tekniikasta Konginkankaalla, Sumiaisissa ja Viitasaarella. 82 käsink. s., 80 valok. ja piir. Retkik. v. 1926. 25. MÄKI-HIRVELÄ, VILHO Simon seudun lohenpyynnin vaiheita. 10 konek. s. Tv. v. 1957. 26. OJALA (VALJAKKA), SIRKKA Kivijärven kalastustavoista. 39 käsink. s. 4:o; piir. KSO v. 1936. 27.» : Konneveden kalastustavoista. 9 käsink. s. 4:o. KSO v. 1937. 28 a) ORAVA, VILHO O. Kemijärven kalavesien varhaisimmasta omistuksesta ja Pohjois-Pohjanmaan talonpoikien kalastusmatkoista Kemijärven seuduille. 45 konek. s.; 4 karttapiir. Semin.-esit. v. 1953. 28 b) PAASONEN, JULIUS Kalastuksesta Hirvensalmessa. 44 käsink. s. 4:o. KMrlle 1900-luvun alussa. 29 a) PALONIEMI, MIKKO Karungin Kukkolankosken lohipato. 12 konek. s. Semin.-esit. v. 1953. 29 b) PUUSAARI, OLAVI Laukaan kalastus- ja metsästystavoista. 17 konek. s.; 4 s. piir. KSO v. 1951. 2 4611 59 17

I b) 30. RYTKÖNEN, A.NTTI J. Taivalkosken, Rovaniemen, Tervolan ja Kemin kalapadoista ja niissä kalastamisesta. 3 eri tutkielmaa, liitteineen yht. 79 konek. s. K0:n stip. v. 1957 58. 31. SJÖSTRÖM, JUHANI Muistiinpanoja metsästyksestä ja kalastuksesta Kuhmoisissa. 17 käsink. s. 4:o; piir. SMY:n stip. v. 1899. 32. SOUTKARI, TARJA JA PENTTI Teiskon kalastuksesta ja hajatietoja talviteistä. 40 konek. s. KO:n stip. v. 1957. 33 a) Tiedonantoja tuulastuksesta Hollolasta, Kiukaisista ja Suomussalmelta. 10 erikok. käsink. s. Kirjeitä U. T. Sireliukselle v. 1902. 33 b) TOMMILA, PÄIVIÖ Kalastusta ja kalastajaelämää Merikarvialla silakankalastuksen loistovuosina 1900-luvun alussa. Tekstiosa 117 konek. s., piir. Valokuvat ja karttaliite 19 s. Laud.-työ v. 1954. 34. TUOMIOKIRJOISTA poimittuja tietoja kalastuksesta ja metsästyksestä 1600- ja 1700-luvuilta. 35. TYNKKYNEN, JOUKO Vanhanaikaiset kalastus- ja metsästystavat Keuruulla ja Pihlajavedellä. 68 käsink. s.; piir. KSO v. 1957. 36. VALONEN, NIILO VIRTARANTA, PERTTI Haastatteluselostus kuoreen kutupyynnistä Ikaalisissa. 49 konek. s. KO:lle ker. v. 1956. 37. WEILIN, EBBA Om fisket i Bergö kapell, Korsnäs och Malax socken och Petalax kapell. 45 käsink. s. 4:o. Virkana, v. 1900. 38. WEILIN, YRJÖ Kalastuksesta Hyrynsalmella ja Muhoksella. 69 käsink. s. 8:o. KM:lle v. 1895. 39.» : Kalastuksesta Pyhäjärven pitäjässä (O. 1.) 106 käsink. s. 4:o. KM:lle v. 1895. 18

Ib) 40. VIRTANEN, E. A. Virolahden kalastusta ja kyläyhteisöä koskevia muistiinpanoja. 45 konek. s.: K0:n stip. v. 1951. 41. VÄHÄOJA, KALLE Pälkäneen rapurutosta. 4 käsink. s. f. HO 1910-luv. ^u Ks. myös 53, 211, 295, 475, 536, 691, 817, 819, 887, 889 892, 894, 897 8, 905 907, 909, 920, 923. Ks. lisäksi ryhmän X e) ky lätutkimuksia. I c) Metsästys. 42. ERÄ-ESKO, AARNI Utsjoen ympäristön peuranpyyntikuopista. 5 konek. s. Valok. ja piir. KA. Virkam. v. 1953. 43. HELENIUS, ARTTURI Suden- ja ilveksenloukuista ym. pyydyksistä Kurussa. 5 käsink. s. 4:o KO:lle v. 1915. 44. HIRVONEN, OLGA Käpälälaudan ja linnunpyyntikahan käytöstä Pielisensuussa. 4 käsink. s. 1/2 st. Tv. v. 1957 45. IMMONEN, ESKO Hankasalmen metsästystavoista. 20 käsink. s. KSO v. 1953. 46. INKILÄ, AULIS Metsästyksestä Rengossa. 41 käsink. s. 4:o; 9 piir. HO v. 1938. 47. ITKONEN, T. I. Muistiinpanoja Saarijärven metsästyksestä. 14 konek. s. Virkam. v. 1948. 48. KARVINEN, JUHANI Karstulan ja Pylkönmäen metsästystavoista. 24 käsink. s. KSO v. 1954. 49. KAUPPILA, LAURI Metsästyksestä Somerniemellä 11 käsink. s. 4:o; 16 piir. HO v. 1936. 50.» : Urjalan vanhasta metsästyksestä. 51 käsink. s. 4:o; 8 piir. HO v. 1937. 19

Ie) 51. Ketun pyyntirautojen hoidosta. 6 käsink. s. 8:0 Tuntemattoman henkilön käsikirjoitus, jossa vuosiluku 1824. 52. KOTIKOSKI, J. W. Korpilahden ja Punkalaitumen metsästystietoutta. 63 käsink. s. 4:o; piir. KM:lle v. 1912. 53. KYRÖLÄ, VÄINÖ Asikkalan kansanomaisesta metsästyksestä ja kalastuksesta. 8 + 95 käsink. s. 4:o; 50 piir. HO v. 1934. Julk. teoksessa Hämeenmaa VI. 54. la M YLE, de: Undervisning om Rävsaxars Nyttjande. 14 käsink. s. 4:o Kirj. v. 1832, SMY:lle v. 1884. (Lisäksi»Om rävsaxar», 24 käsink. s. 8 : o, t:ton lähetys). 55. NUUTILA, PAAVO Matti Skyttä, kuuluisa metsästäjä Humppilasta. 2 käsink. s. f. HO v. 1909. 56. OJALA (VALJAKKA), SIRKKA Kivijärven metsästystavoista. 47 käsink. s. 4 : o. KSO v. 1937. 57. PERINIEMI, PAAVO Turkisten käytöstä Vilppulassa 1800-luvun lopulla ja 1900-luvun alussa. 8 käsink. s. 1/2 st. Tv. v. 1958. 58. PÖKKINEN, HEIKKI Räisäläläisen metsästäjän Juho Rouhiaisen elämästä. 2 käsink. s. Yks. läh. KO:lle v. 1935. 59. SYRJÄLÄ, HANNES Ansapyynnistä Kärsämäellä. 18 konek. s. 1/2 st.; 1 piir. Tv. 1957. 60. TAVIA (SUITS), AINO 1700-luvun tiedot suomalaisten metsästyksestä. 100 käsink. s. 4 : o; piir. Laud.-työ (n. v. 1910). 61. TOIKKA, VILLE Metsästysjuttuja eli»petojuttuja» Luumäeltä ja Vehkalahdelta. 6 käsink. s. 1/2 st. Tv. v. 1958. 62. VALONEN, NIILO Kankaanpään entisistä metsästystavoista. VI + 69 konek. s. 4:o; piir. Sat. O. v. 1935. 20

I c) 63. VUORISTO, OSMO Virolahden metsästystietoutta. 23 käsink. s. KO:n stip. v. 1952. Ks. myös 11, 15, 24, 29 b, 34, 35, 295, 475, 807, 884, 887 892, 897 8, 907, 909, 912, 916, 920, 922. I d) Kotieläinten- ja mehiläistenhoito. 1. Kotieläimet. 64. HANKALA (TAMMINEN), HELENA Rengon vanhanaikaisesta karjanhoidosta. 110 käsink. s. 4:o; 6 piir. HO v. 1938. 65.» : Urjalan vanhanaikaisesta karjanhoidosta. 14 konek. s. f. HO v. 1937. 66. HANKALA (TORMA), VALMA Somerniemen vanhoista karjanhoitotavoista. 43 konek. s. 4:o. HO v. 1936. (Julk. Lounais-Hämeen kotiseutu- ja museoyhdistyksen vuosikirjassa XI). 67. KALLIO, ILO Karjanpaimentamisesta Ruotsinpyhtäällä muistitiedon mukaan. 3 käsink. s. 1/2 st. Tv. v. 1958. 68 a) KORTESALMI, JUHANI Entisaikaisesta kuusamolaisesta porotaloudesta. 45 konek. s. Semin.-esit. v. 1957. 68 b) LAMPINEN, AINO Suomalaisesta karjamajataloudesta. 12 konek. s. Opintotyö v. 1951. 69. LEHTISALO, T. Entisajan, karjanhoitotapoja Pöytyällä. 11 käsink. s. f. Yks. läh. KO:lle v. 1926. 70. OJALA, OLLI Karjanhoidosta ja eläinlääkinnästä Tyrväässä. 155 konek. s. 4 : o. Sat. O. v. 1954. 71. SAARINEN, MARJATTA Hattulan vanhanaikaisesta karjanhoidosta. 37 käsink. s. 4 : o. HO v. 1936. 21

1 d) 72. SMEDS, HELMER Fäbodbebyggelser i Södra Österbotten. 20 käsink. s. f. Kotiseutututkimuksen keskusvaliokunnalta v. 1929. 73. SUURKYLÄ, HELENA Asikkalan entisestä karjanhoidosta. 44 käsink. s. 4 : o. HO v. 1934. (Julk. teoksessa Hämeenmaa VI). 74. SÄÄKSMÄKI, MARTTA Sumiaisten pitäjän vanhoista karjanhoito- ja kaskenviljely tavoista. 18 konek. s.; piir. KSO v. 1952. 75. TOLONEN, SIRKKA Ylitornion karjamajalaitoksesta eli»karjakentistä». 71 käsink. s., valok. KA. KO:n stip. ja Pohjoispohjalaisen Osakunnan retkik. v. 1957. 76. ÖSTERBERG (ent. GRÖNQUIST), MATILDA Entisajan karjanhoidosta Lohjalla. 24 käsink. s. f. Yks. läh. 1890-luv. Ks. myös 13, 105 6, 123, 129, 664, 695, 754, 817, 819, 884, 887, 889 91, 894, 897 8, 907, 909 10, 912, 914, 916 7, 922 3, 927. 2. Mehiläistenhoito. 77. KÄRKI, H. F. Kirjeitä J. R. Aspelinille mehiläistenhoitoa koskevan kirjoituksen aikaansaamisesta. 13 käsink. s. 8:o, 2 postikorttia. V. 1893 94. 78. Luettelo mehiläistenhoitoa koskevista sanoma- ja aikakauslehtien kirjoituksista ennen v. 1895 sekä jäljennös J. R. Aspelinin kirjoituksesta»mehiläishoito Suomessa». 10 käsink. s. 4:o. 79. RANCKEN, OSKAR Kirje J. R. Aspelinille mehiläistenhoitoa koskevista asioista, v. 1893. 8 käsink. s. 4:o. 80. SUOMEN TALOUSSEURAN arkistosta jäljennettyjä tietoja mehiläistenhoidon edistämisestä Suomessa vuosina 1799 1879. 22

1 d) 81. VASTAUKSIA J. R. Aspelinin kruununvoudeille, nimismiehille ym. v. 1893 osoittamaan tiedusteluun mehiläistenhoidosta Suomessa. Koskee seuraavia alueita: Ahvenanmaa, Halikko, Helsingin kihlakunta, Huittinen, Kaarina, Kemiö, Kisko, Loimaa, Masku, Paimio, Parainen, Perniö, Pertteli, Piikkiö, Sauvo, Tammela, Ulvila, Uskela, Vehmaa. Yht. 41 erikok. käsink. s. I e) Maanviljelys ja aitaus. 1. Kaski-, huhta-, pelto- ja suoviljelys; heinän- ja elonkorjuu, riihitys, maanviljelj skalut. 82. Asiakirjajäljennöslietoja maanviljelysvälineistä ym. vuosilta 1798 1823 Suomen Talousseuran arkistosta. 41 käsink. s. f. KO:lle v. 1932. 83. AURAMO, VILHO Riihitystavoista Piikkiössä. 2 konek. s. 8 : o. Tv. v. 1956. 84. HAUTALA, HELINÄ Heinänteosta ja elonkorjuusta Jämsässä, Jämsänkoskella ja Koskenpäässä. 14 konek. s.; 1 1/2 s. piir. KSO v. 1955. 85.» Suomen muinaissirpeistä. 20 konek. s. Semin.-esit. v. 1956. 86. HELLGREN, KIRSTI Kaskenviljely Pyhäjärvellä (U.I.). 17 konek. s. 4:o. SMY:n stip. v. 1946. 87 a) HELMINEN, TERTTU Somerniemen vanhaa maanviljelystä. 151 käsink. s. 4:o; 16 valok., 13 piir. HO v. 1936. 87 b)» Suomalaiset kiinteärakenteiset äkeet. 28 käsink. s. 4:o; 4 valok., 17 piir., 6 karttaa. Cuml.-työ 1935. 88.» : Vanhan Urjalan maanviljelyksestä. 104 käsink. s. 4:o; 33 piir., 9 valok. HO v. 1937. Julk. Lounais- Hämeen kotiseutu- ja museoyhdistyksen vuosikirjassa XII. 89. HIRSJÄRVI, A. J. Viljan ja heinän ulkokuivaus- ja säilytysmenetelmistä Pälkäneellä. 2 konek. s. f. Virkam. v. 1931. 23