ALKOHOLITUTKIMUSSÄÄTIÖ VUOSIKERTOMUS 1990 KALEVANKATU 12-00100 HELSINKI

ALKOHOLITUTKIMUSSÄÄTIÖ VUOSIKERTOMUS 1990 KALEVANKATU 12-00100 HELSINKI

ALKOHOLITUTKIMUSSÄÄTIÖ HALLITUS 1989-1991: PUHEENJOHTAJA VARAPUHEENJOHTAJA JÄSENET ILKKA KANERVA, VALTIOT. MAIST. LEO HIRVONEN, PROF. MIKKO IMMONEN, YHTEISKUNTAT. MAIST. KALERVO KIIANMAA, FIL.TRI KARI LAGERSPETZ, PROF. KARI POIKOLAINEN, LÄÄKET. JA KIR. TRI TAPANI PUROLA, PROF. USKO PUUSTINEN, OSASTOPÄÄLLIKKÖ JOHAN VON WRIGHT, PROF. TYÖVALIOKUNTA 1989-1991: PUHEENJOHTAJA ASIANTUNTIJAT LEO HIRVONEN, PROF. KARI LAGERSPETZ, PROF. KARI POIKOLAINEN, LÄÄKET. JA KIR. TRI JOHAN VON WRIGHT, PROF. KALERVO KIIANMAA, FIL.TRI JUSSI SIMPURA, VALTIOT.TRI RAHAVARAINHOITAJA: VEIKKO KASURINEN, KAUPPAT.LIS. SIHTEERI JA TUTKIMUSJOHTAJA: KLAUS MÄKELÄ, VALTIOT.TRI

SISÄLLYSLUETTELO Yleiskatsaus 1 Hallinto Tutkimustoiminta.. Tutkimussopimukset 2 4 4 Apurahat 17 Varsinaiset apurahat. 17 Laudaturtyöt... 19 Tutkimussopimusapurahat 19 Muu toiminta... Muu toiminta kotimaassa Kansainvälinen yhteistyö Talous 20 20 21 27 Säätiön toimintaan liittyvät julkaisut 28

Yleiskatsaus Vuosi 1990 oli Alkoholitutkimussäätiön neljäskymmenes toimintavuosi. Juhlaesitelmässään Veronica Stolte-Heiskanen pohti Alkoholitutkimussäätiön ja muiden tiedesäätiöiden tehtäviä Suomen tutkimuspolitiikassa. Joustavan hallintonsa turvin säätiöiden on pyrittävä eroon tieteenalajaosta ja käynnistettävä uusia poikkitieteellisiä ongelmia koskevia projekteja. Veronica Stolte-Heiskanen kiinnitti huomiota myös siihen, että säätiön sopimusprojektien pitkäjänteinen rahoitus ja seurantaryhmät ovat palvelleet tutkijoiden jatkokoulutusta, sillä ne ovat johtaneet lukuisiin opinnäytteisiin eri tieteenaloilla. Samalla hän korosti Alkoholitutkimussäätiön erityistehtäviä siinä suhteessa, että se on yksi harvoja suomalaisia säätiöitä, jotka rahoittavat sosiaalitieteellistä tutkimusta. Hoitotutkimuksen edistämiseksi säätiö järjesti kokeellisen hoitotutkimuksen seminaarin, johon osallistui tutkijoita toiveita herättävän lukuisasti. Kertomusvuoden aikana käynnistetyistä sopimusprojekteista Pekka Sillanaukeen, Kaija Sepän ja Timo Koivulan tutkimus koskee hemoglobiinien asetaldehydiaddukteja. Se selvittelee alkoholin aiheuttamien elinvaurioiden syntymekanismeja, mutta samalla se jatkaa niitä säätiön rahoittamia tutkimuksia, joissa etsitään kliiniseen käyttöön soveltuvia alkoholin suurkulutuksen markkereita. Marja-Liisa Granströmin, Marit Korkmanin ja Ilona Autti-Rämön tutkimus on jatkoa säätiön projektille, jossa seurataan raskauden aikana runsaasti alkoholia käyttäneiden äitien lasten kehitystä. Juha Kääriäinen tutkii alkoholinkäytön ja elämäntavan yhteyksiä moninkertaisten rikoksenuusioiden uran eri vaiheissa. Projekti edustaa säätiön pyrkimyksiä käsittää runsasta ja haittoja aiheuttavaa juopottelua elämäntavan osana.

2 Jaana Jaatiselle myönnetty rahoitus on tarkoitettu А-klinikoiden sosiaaliterapiaa koskevaa tutkimussuunnitelmaa varten. Hanke edustaa säätiön pyrkimyksiä analysoida juoppojen ja ammattiauttajien vuorovaikutuksen mikropiirteitä. Hallinto Hallituksen kokoonpano oli kertomusvuonna, joka oli kolmivuotiskauden 1989-1991 toinen, seuraava: sosiaali- ja terveysministeriön nimittämät jäsenet: professori Leo Hirvonen, professori Tapani Purola ja osastopäällikkö Usko Puustinen; opetusministeriön nimittämät jäsenet: dosentti Kari Poikolainen ja professori Johan von Wright; Alkon hallintoneuvoston nimittämät jäsenet: maisteri Mikko Immonen, maisteri Ilkka Kanerva, dosentti Kalervo Kiianmaa ja professori Kari Lagerspetz. Hallituksen puheenjohtajana on ollut Kanerva ja varapuheenjohtajana Hirvonen. Työvaliokuntaan ovat kuuluneet hallituksen jäsenet Hirvonen, Lagerspetz, Poikolainen ja von Wright. Puheenjohtajana on ollut Hirvonen. Asiantuntijoina olivat dosentti Kalervo Kiianmaa ja dosentti Jussi Slmpura; rahavarainhoitajana toimi johtaja Veikko Kasurinen ja tutkimusjohtaja-sihteerinä Klaus Mäkelä. Tilintarkastajat olivat pääjohtaja Esko Niskanen (varalla KTM Yrjö Tuokko) ja apulaisosastopäällikkö Pekka Pitsinki (varalla VTK Pertti Tuhkanen). Hallitus kokoontui kaksi kertaa ja työvaliokunta kuusi kertaa.

3 Säätiön työvaliokunta on asettanut tukiryhmiä Joidenkin laajojen projektien tukemiseksi. Huumausaineiden käyttö Suomessa 1970- ja 1980-luvuilla -tutkimuksen tukiryhmä ei kokoontunut vuoden aikana. Tukiryhmän kokoonpano: ylitarkastaja Matti Bäckman, apulaisprofessori Ari Haavio, VTM Pekka Hakkarainen (projektin tutkija), erikoistutkija Risto Jaakkola (puheenjohtaja), ylitarkastaja Yrjö Nuorvala ja apulaisprofessori Hannu Uusitalo. Addlktlot ja Itsesäätely -tutkimuksen tukiryhmä ei kokoontunut vuoden aikana. Tukiryhmän kokoonpano: ylilääkäri Paavo Koistinen, VTL Anja Koski-Jännes (projektin tutkija), dosentti Klaus Mäkelä (puheenjohtaja), ylitarkastaja Yrjö Nuorvala, professori Mikko Salaspuro ja professori Johan von Wright. - Pohjoismaiden ravintoloiden sosiaalihistoria -tutkimuksen tukiryhmä ei kokoontunut vuoden aikana. Tukiryhmän kokoonpano: professori Risto Alapuro, vt. professori Risto Eräsaari (puheenjohtaja), VTK Ilpo Kosklkallio (projektin tutkija) ja vt. professori Matti Viikari. Päihdehuollon ammattityön teoriat ja käytännöt -tutkimuksen tukiryhmä kokoontui kertomusvuoden aikana kaksi kertaa. Tukiryhmän kokoonpano: VTL Juhani Lehto (projektin tutkija), professori Tapani Purola (puheenjohtaja), dosentti Jussi Simpura ja OTL Hannu Takala. Alkoholi televisiossa -tutkimuksen tukiryhmä ei kokoontunut vuonna 1990. Tukiryhmän kokoonpano: tohtori Katarina Eskola, VTK Marjatta Montonen (projektin tutkija), VTL Juha Partanen (puheenjohtaja) ja professori Osmo A. Wiio.

4 Alkoholismista toipuminen 1a elämänhallinta -tutkimuksen tukiryhmä kokoontui vuoden aikana kerran. Tukiryhmän kokoonpano: apulaisprofessori Esko Koskenvesa, YTL Jorma Niemelä (projektin tutkija), apulaisprofessori Markku Ojanen ja professori Jorma Sipilä (puheenjohtaja). Tutkimustoiminta Alkoholitutkimussäätiö järjesti 7.9.1990 Alkon koulutuskeskuksessa Vuorannassa kokeellisen hoitotutkimuksen seminaarin. Seminaariin osallistui 56 henkeä. Seminaarissa luennoivat Lauri Keso, Anja Koski-Jännes, Juhani Lehto, Lasse Murto ja Karl Poikolainen. Tutkimussopimukset Säätiön ohjelmaan sisältyvät tutkimussopimukset ovat kehittyneet seuraavasti: 105 Huumausaineiden käyttö Suomessa 1970- ja 1980-luvullla. Tutkimuksen tarkoituksena on ollut selvittää huumausaineiden käytön ja sen herättämien yhteiskunnallisten reaktioiden kehitystä. Tuloksia on esitetty lisensiaattitutkielmassa "Huumausainekulttuuri ja käyttötavat Suomessa" ja artikkeleissa. Kokoava loppuraportointi tapahtuu valmisteilla olevassa väitöskirjassa. Vuoden 1990 aikana on kotimaassa pidetty kolme esitelmää. Tutkija: Pekka Hakkarainen, Turun yliopiston politiikan ja sosiologian laitos.

5 109 International Youth Project (IYP). Projektiin osallistuu 27 maata. Alkoholitutkimussäätiö ja Maailman terveysjärjestön Euroopan aluetoimisto ovat solmineet projektia koskevan sopimuksen. Projektin. tavoitteena on selvittää nuorten alkoholin käytön laajuutta ja luonnetta sekä erityisesti sen yhteiskunnallisia kytkentöjä erityyppisissä yhteiskunnissa. Yhteyksiä on otettu maihin, joissa on tiedetty olevan käytettävissä valmiita aineistoja ja aiheesta kiinnostuneita tutkijoita. Tavoitteena oli saada projektiin mukaan sekä kehittyneiden teollisuusmaiden, keskitetyn talousjärjestelmän maiden ja kehitysmaiden edustajia että eri maanosien ja kulttuurien edustajia, jotta vertailuasetelmaa voitaisiin käyttää mahdollisimman tehokkaasti hyväksi. Kertomusvuoden aikana viimeisteltiin kansallisia raportteja ja valmisteltiin kansainvälistä vertailua. Projektin koordinoija: Salme Ahlström, Alkoholipoliittinen tutkimuslaitos. 113 Alkoholistläitlen lasten kasvu ja kehitys. Tutkimuksessa on seurattu kahden ensimmäisen elinvuoden ajan 82 lasta, jotka ovat olleet raskauden aikana altistettuja alkoholille Joko I trimesterin, I ja II trimesterin tai koko raskauden ajan. Kliiniset tutkimukset on suoritettu, ja tutkimuksessa on raportointivaihe meneillään. Tutkimus pyrkii selvittämään, mikä vaikutus alkoholin käytön lopettamisella raskauden eri vaiheissa on lapsen psykomotoriseen ja somaattiseen kehitykseen. Tutkimuksessa on tullut esiin suuri lastensuojelullisten toimenpiteiden tarve; näiden toteutumista pyritään erikseen selvittämään. Syksyllä 1990 on alkanut näiden lasten uusi seurantatutkimus kouluvalmiuksien selvittämiseksi. Projektista on vuoden aikana pidetty

б viisi esitelmää kotimaassa. Tutkijat: Marja-Liisa Granström, Ilona Autti-Rämö, Leena Hllaklvl-Clarke ja Marit Korkman, Lastenlinnan sairaala. 118 Pälhdepalvelututklmus. Kolmella Etelä-Suomen kaupunkipaikkakunnalla tutkitaan sitä, miten päihdetapauksia kohdellaan eri huolto-, hoito- ja kontrollijärjestelmissä ja mikä on eri toimintajärjestelmien välinen työnjako. Tutkimuksessa selvitetään myös päihdetapausten aiheuttama kokonaisrasitus toimintajärjestelmille. Tutkimukseen sisältyy myös historiallinen näkökulma, ja tarkoituksena on kuvata päihdeongelmien luonnetta koskevien käsitysten muutosta ja sen heijastumista toimintajärjestelmiin sodanjälkeisenä aikana. Tutkimuksen loppuraportit valmistuvat vuonna 1991. Vastaava tutkija: Jussi Simpura, Alkoholipoliittinen tutkimuslaitos; tutkimusryhmään kuuluvat Marja Holmila, Sirkka-Lllsa Säilä ja Esa Österberg, Alkoholipoliittinen tutkimuslaitos. 119 Asetaldehydl 1a protellnlmodifikaatlo. Tutkimukset koe-eläimillä (kani) osoittivat, että VLDL-apolipoproteiini B:n modifiointi asetaldehydillä hidasti VLDL:n muuntumista LDL:ksi plasmassa. Tämä havaittu LDL: n vähentynyt tuotanto on eräs potentiaalinen mekanismi, joka voi selittää alkoholin käyttöön liittyviä alentuneita LDL-tasoja. Aivan uutena havaintona todettiin, että alkoholistien aterogeenisen lipoproteiini (a):n (Lp(a):n) taso nousee nopeasti katkaisun aikana. Mikäli Lp(a) on alentunut alkoholin käytön yhteydessä, se voi tällöin vaikuttaa merkittävästi ateroskleroosin kehittymiseen. Kotimaassa on pidetty kolme projektiin liittyvää esitelmää. Tutkijat: Kari Kervinen ja Antero Kesäniemi, Oulun yliopisto, sisätautien klinikka.

7 120 Addlktiot,1a Itsesäätely. Projektin tavoitteena on selvittää, missä määrin juomisen itsesäätelyä voidaan kehittää kognitiivis-behavioraalisin menetelmin eriasteisesti alkoholisoituneissa populaatioissa. Kuluneen vuoden aikana on Jatkettu Järvenpään sosiaalisairaalassa kootun aineiston analyysia ja kirjoitettu siellä tehdyn hoitokokeilun loppuraporttia. Projektiin liittyviä kotimaisia esitelmiä oli kolme. Lisäksi pidettiin kaksi kolmesta viiteen päivään kestävää seminaaria päihdetyöntekijöille. Tutkija: Anja Koski-Jännes, Sosiaalihallitus, Lääkintöhallitus ja Alkoholitutkimussäätiö. 121 Pohjoismaiden ravintoloiden sosiaalihistoria ravintololden ja ravlntolaellnkelnon kehitys ja yhteiskunnallinen merkitys eri Pohjoismaissa 1880- luvulta 1980-luvulle. Tutkimustyötä on jatkettu muun työn ohessa, koska tutkimusprojektilla ei ole ollut käytössä varsinaista tutkimusapurahaa. Tutkimuksen painopistettä on muutettu tämän vuoksi siten, että pääpaino on ollut Suomen kehityksen tutkimuksessa sekä Suomen ja Islannin tietyssä määrin samankaltaisen kehityksen vertailussa. Tutkija: Ilpo Kosklkalllo, Alkoholitutkimussäätiö. 122 Alkoholi ja dolikollt. Vuoden 1990 aikana on kehitetty uusi laboratoriomenetelmä, jonka avulla pystymme analysoimaan erikseen vapaat dolikolit ja dolikolien rasvahappoesterit. Tarkoituksenamme on selvittää, mitkä dolikolifraktiot kohoavat alkoholin vaikutuksesta ja mitkä erilaisissa lysosomaalisissa sairauksissa. Dolikoleja koskevat tutkimuksemme ovat johtaneet uusiin tutkimuksiin, jotka koskevat alkoholin vaikutusta lysosomeihin. Olemme selvittäneet alkoholin vaikutusta lysosomaalisten entsyymien veripitoisuuksiin sekä näiden entsyymien

8 merkitystä alkoholin suurkulutuksen varhaistoteamisessa. Vuosina 1989 ja 1990 näistä aiheista on ilmestynyt 8 alkuperäisjulkaisua ja 8 abstraktia kansainvälisissä julkaisusarjoissa. Lisäksi aihetta on käsitelty 6 kansainvälisessä lehdessä tai kirjassa ilmestyneessä yleiskatsauksessa. Kotimaisia esitelmiä on ollut 19. Tutkijat: Mikko Salaspuro ja Risto Roine, Helsingin yliopistollinen keskussairaala, Alkoholisairauksien tutkimus- ja hoitoyksikkö. 123 Juoppouden sääntely avohuollon ammatillisena auttamistyönä. Tutkimuksessa on selvitetty lääkärin, sosiaalityöntekijän ja järjestyspoliisin juoppouteen kohdistamaa työtä tähän työhön kohdistuvien professionaalisuusodotusten ja niistä selviytymisen näkökulmasta. Aiemmin kerättyä tutkimusaineistoa täydennettiin vuonna 1990 järjestyspoliisiin kohdistuvilla haastatteluilla, havainnoinnilla ja kirjallisuudella. Tutkimusraportti valmistui väitöskirjan käsikirjoitukseksi syksyllä 1990. Tutkimuksen osia on raportoitu yhdeksässä kotimaassa pidetyssä esitelmässä. Projekti on viety päätökseen. Tutkija: Juhani Lehto, Sosiaalihallitus. 125 Alkoholin kulttuuriset merkitykset suomalaisen kansanperinteen mukaan. Tutkimuksen käsikirjoitus (n. 200 liuskaa) sisältää kuvaukset maaseudun alkoholikulttuurista kotipolton kautena ja niukan kulutuksen kautena. Aiheesta "Alkoholi suomalaisessa kulttuurissa" on pidetty luentoja 6 tuntia Joensuun yliopistossa ja 16 tuntia Helsingin yliopistossa. Tutkija: Satu Apo, Turun yliopiston kulttuurien tutkimuksen laitos.

9 126 Alkoholi televisiossa tutkimus vastaanotosta. Projektissa on vertailtu kuuden erilaisen televisio-ohjelman ja niiden alkoholisisällön vastaanottoa. Vastaanottajaryhmä koostuu ammattiyhdistysaktiiveista. Empiirinen aineisto koostuu vastaanottajien kirjoittamista teksteistä, ryhmäkeskusteluista ja henkilökohtaisista haastatteluista. Vastaanottotutkimusta koskeva raportti on valmistumassa. Erillisessä artikkelissa on raportoitu osatutkimus, jossa tarkastellaan erään alkoholivalistusvideon vastaanottoa. Vuonna 1991 valmistuu artikkeli, jonka aiheena on televisio-ohjelmien aktiivinen hyödyntäminen arkielämässä. Artikkelissa esitellään informanttihaastatteluihin pohjautuvan tapaustutkimuksen tuloksia. Tutkija: Marjatta Montonen, Alkoholitutkimussäätiö. 127 Alkoholismista toipuminen ja elämänhallinta empiirisenä esimerkkinä kristillinen kääntymys. Tutkimus valmistui syksyllä lisensiaattityöksi, joka tarkistettiin Tampereen yliopiston sosiaalipolitiikan laitoksella nimellä "Viina, vastuu ja vapaus. Selvitys ihmiskuvasta, alkoholiongelmasta, toipumisprosessista ja kääntymyksestä". Tutkimuksessa luonnosteltiin sekä eksistentiaalianalyyttista ihmiskuvaa että terapeuttisen tapahtuman universaalista mallia, joiden valossa tarkasteltiin uskoon tulleiden ja päihteiden käytöstä vapautuneiden toipumistapahtumaa. Uskoon tulleiden kohdalla oli tapahtunut niin äkillisiä vapautumisia kuin myös asteittaista raitistumista, johon liittyi erilaisia retkahdusten torjuntakeinoja. Projektista pidettiin vuoden aikana yhdeksän esitelmää kotimaassa. Projekti on viety päätökseen. Tutkija: Jorma Niemelä, Alkoholitutkimussäätiö.

10 128 Päihdehuollon työntekijöiden.ja asiakkaiden kommunikaatiotilanteet. Tutkimuksen tavoitteena on analysoida, millaista on päihdehuollon työntekijän ja asiakkaan välinen kielellinen vuorovaikutus. Aineisto on videoitu sosiaalitoimistoissa ja A-klinikalla vuonna 1989, ja se käsittää kymmenen toimeentulotukea koskevaa keskustelua ja kuusi terapiakeskustelua. Analyysi on ollut käynnissä koko vuoden ajan. Siinä on keskitytty erityisesti kolmeen toimeentulotukea käsittelevään keskusteluun, joista on analysoitu muun muassa topitkin kuljettamista, kysymysten ja vastausten suhdetta, pronominien tehtäviä sekä suojausten, varausten ja pehmennysten ilmentymistä. Aiheesta on pidetty kotimaassa kuusi esitelmää. Tutkija: Pirkko Nuolijärvi, Helsingin kauppakorkeakoulun kielten laitos, Helsingin yliopiston suomen kielen laitos. 130 Kansainvälinen AA-projektl (International Collaborative Study of Alcohollcs Anonymous, ICSAA). Projektiin osallistuu kahdeksan maata (Islanti, Itävalta, Meksiko, Puola, Ruotsi, Suomi, Sveitsi,. Yhdysvallat). Alkoholitutkimussäätiö ja Maailman terveysjärjestön Euroopan aluetoimisto ovat solmineet projektia koskevan sopimuksen. Klaus Mäkelä toimii projektin johtajana. Joukko projektin tutkijoita kokoontui Budapestissa kesäkuussa 1990. Kokouksessa käsiteltiin lukuisia työpapereita. Seitsemän hengen toimitusryhmä kokoontui Berkeleyssä joulukuussa 1990 käsittelemään loppuraportin eri jaksojen luonnoksia ja uusimaan loppuraportin jäsentelyn ja sisällysluettelon. Projektin tavoitteena on 1. tarjota vertaileva analyysi AA:sta kansainvälisenä sosiaalisena liikkeenä; 2. päästä ymmärtämään miten AA:n ohjelma saa kaikupohjaa eri kulttuureissa; 3. tutkia miten AA:n

11 toimintamuodot sovitetaan erilaisiin kulttuurisiin ja oikeudellisiin ympäristöihin. Kansalliset projektit jakautuvat kolmeen osaan: 1. tilastollinen ja historiallinen kuvaus AA-liikkeestä kussakin maassa; 2. kyselytutkimus AA-ryhmien toiminnasta, AA-palavereista ja mahdollisesti myös yksittäisistä jäsenistä; 3. eri maissa kerättyjen AA-elämäntarinoiden vertaileva analyysi. Projektin seuraava työkokous pidetään Kaliforniassa tammikuussa 1991. Tutkijat: Klaus Mäkelä ja Ilkka Arminen, Alkoholitutkimussäätiö, Pia Rosenqvist, Pohjoismainen päihdetutkimuslautakunta ja Kerstin Stenius, Alkoholpolitik. 131 Nuorten alkuisten juomakulttuuri Suomessa ja Espan- 1assa Tutkimuksessa vertailtiin haastatteluaineiston avulla juomisen kautta ilmeneviä kulttuurisia merkitysjärjestelmiä sellaisina kuin ne esiintyivät nuorten aikuisten, kauppaoppilaiden, puheessa. Tutkimuksessa tarkasteltiin erityisesti haastateltavien puheessa esiintyviä juomista, humalaa ja alkoholijuomailmauksia koskevia ilmauksia ja haastateltavien kertomia juomistarinoita. Tutkimusraportti valmistui vuonna 1990. Projekti on viety päätökseen. Tutkija: Eeva Pyörälä. Alkoholitutkimussäätiö. 132 AA-stoorelsta AA-lllkkeeseen kognitiivisen rakenteen kantajana. Tutkimus on raportointivaiheessa. Vuoden 1991 aikana on tarkoitus saattaa 35-50 -vuotiaiden nimettömien alkoholistien (AA) jäseniltä kerättyjen (N 37) AA-elämäntarinoiden analyysi päätökseen. Aineistosta etsitään AA:n jäsenille strukturoitunutta kognitiivista skeemaa ja tarkastellaan sen saamia muotoja alkoholistien eri osaryhmissä (sukupuoli, sosiaaliset ryhmät, raittiuden kesto).

12 Rinnakkaiset tutkimushankkeet ovat käynnissä Puolassa, Sveitsissä ja Yhdysvalloissa. Kansainvälistä yhteistyötä varten on laadittu aineiston keruun ja analyysin suuntaviivat. Projektista pidettiin kertomusvuonna kolme esitelmää kotimaassa. Tutkija: Ilkka Arminen, Alkoholitutkimussäätiö. 133 Äidin alkoholismin vaikutus sikiön hapetukseen. kasvun säätelyyn ja endokrinologiaan. Tutkimuksesta on julkaistu käsikirjoitukset sekä sikiön hapetuksesta että kasvun säätelystä. Osa tutkimustuloksista on analysoimatta ja julkaistaan myöhemmin. Tutkimuksesta on pidetty kotimaassa kymmenkunta esitelmää. Tutkijat: Erja Halmesmäkl ja Olavi Yllkorkala, Helsingin yliopistollinen keskussairaala. Naistenklinikka. 134 Asunnottomien alkoholistien elämän määritykset 1a soslaallvaltlolliset palvelut. Elokuussa 1990 alkanut tutkimus tarkastelee Helsingin asunnottomien alkoholistien elämän, arjen määrityksiä kuvaten niitä etnograafisesti. Aineisto on koottu jo aiemmin osallistuvalla havainnoinnilla ja haastattelemalla. Tutkimus hahmottaa toisaalta erilaisia pultsarityyppejä ja toisaalta erilaisia "topografioita", kaupunkiantropologian käsittein esitettyjä positioita tai asemia, joissa tutkittavat toimivat. Osa näistä asemista sijoittuu sosiaalipalvelujen piiriin. Tutkimuksesta on pidetty kaksi esitelmää ja yksi luento kotimaassa. Tutkija: Jouni Kylmälä, Alkoholitutkimussäätiö. 135 Juomatavat ja huumausaineiden käyttö Par es Salaamin alueella Tansaniassa. Tutkimus perinteisen alkoholin valmistuksesta, juomatavoista ja huumausaineiden käytöstä Dar es Salaamin alueella Tansanias-

13 sa perustuu sekä kvalitatiivisin että kvantitatiivisin menetelmin kerättyyn ja käsiteltyyn tutkimusaineistoon. Tutkimusaineisto koostuu 1.333 henkeä käsittäneestä surveysta, 70:stä perinteisen alkoholin valmistajan ym. syvähaastattelusta sekä osallistuvasta havainnoinnista. Tutkimuksen ensimmäisessä vaiheessa on vuonna 1990 valmistunut perinteisen alkoholin kaupallista valmistusta käsittelevä lisensiaattityö. Tutkimuksen loppuraportin arvioidaan valmistuvan vuoden 1991 aikana. Tutkija: Johanna Maula, Alkoholitutkimussäätiö. 136 Etyloituneet proteiinit ja alkoholismi. Tutkimusprojektin tavoitteena on selvittää asetaldehydin, alkoholin ensimmäisen aineenvaihduntatuotteen ja elimistön valkuaisaineiden välisiä sitoutumisreaktioita ja niiden aiheuttamia immunologisia vasteita sekä muutoksia proteiinien toiminnoissa. Asetaldehydin proteiineihin sitoutumisen osoittamiseksi alkoholistien veri- Ja kudosnäytteistä kehitetään immunologisia menetelmiä perustuen vasta-aineisiin asetaldehydin ja proteiinien välisille sidoskohdille. Näitä menetelmiä pyritään soveltamaan alkoholin käytön osoituskeinoksi, alkoholisairauksien diagnostiikkaan ja alkoholin aiheuttamien elinvaurioiden patogeneettisten mekanismien selvittämiseen. Tutkija: Onni Niemelä, Oulun yliopiston kliinisen kemian laitos. 137 Alkoholin vaikutus ihmisen kuuloaivokuoren toimintaan. Vuoden 1990 aikana on suoritettu kolme kokeellista tutkimusta. Ensimmäisessä tutkittiin lyhytkestoisen sensorisen muistin kestoa mittaamalla sekä ihmisen kuuloaivokuorella syntyviä magneettisia vasteita että koehenkilöiden suoriutumista. Tulokset osoittivat tämän muistityypin kestoksi

14 noin 10 s, mikä on huomattavasti pitempi aika kuin aikaisemmat vastaavat tutkimukset ovat havainneet. Toisessa tutkimuksessa selvittelimme, miten valikoiva tarkkaavaisuus vaikuttaa kuuloaivokuoren toimintaan. Totesimme sen vaikuttavan kahteen eri alueeseen, joilla syntyvät herätevasteet modifioituivat. Katsoimme tulosten osoittavan, että tarkkaavaisuus vaikuttaa suotimen tavoin: tarkkailtavan ärsykemateriaalin prosessoimista tehostetaan ja eitarkkailtavan vähennetään. Molemmat mainitut tutkimukset on tarkoitus tehdä 1991 siten, että koehenkilöt nauttivat pienen alkoholimäärän (veren alkoholipitoisuus noin 0.5 fc), jolloin nähdään vaikuttaako etanoli sensorisen muistin kestoon tai tarkkaavaisuuteen. Kolmannessa tutkimuksessa koehenkilöille esitettiin kahdentyyppisiä ärsykesarjoja. Äänisarjat koostuivat joko usein (1000 Hz) ja harvoin (1100 Hz) toistuvia ääneksistä tai vastaavasti esitetyistä syntetisoiduista foneemeista (/Ьа/ tai /ka/). Harvaan esitetyt ärsykkeet synnyttivät magneettisen "poikkeavuusvasteen". Koehenkilöt joivat kontrollimittauksen jälkeen pienen alkoholimäärän (max 0.5 fc). ja magneettisia vasteita mitattiin tunnin ajan alkoholin nauttimisesta. Alkoholi vaikutti selvästi voimakkaammin ääneksien kuin foneemien synnyttämien poikkeavuusvasteiden voimakkuuteen. Tämä dissosiaatio viittaa siihen, että näitä erilaisia ärsykkeitä talletetaan ainakin osittain eri muistijärjestelmissä. Tutkijat: Mikko Sams. Riitta Hari ja Josi Rif, Teknillinen korkeakoulu. Kylmälaboratorio. 138 GABA-A -reseptorit alkohollhumalan eläinmallissa. Tutkimuksessa on vertailtu Alkon tutkimuslaboratoriossa jalostettujen, alkoholiherkkyydeltään eroavien AT- ja ANT-rottakantojen GABA-A -reseptoreita.

15 Rottakantojen reseptorien kautta taphtuvassa kloridivirtauksessa sekä alkoholin tai rauhoittavien lääkeaineiden vaikutuksessa tähän virtaukseen ei ole havaittu eroja. Ainoa ero reseptoriin sitoutuvien aineiden sitoutumisominaisuuksissa on löytynyt pikkuaivojen jyvässolukerroksesta. Alkoholiherkillä ANT-rotilla bentsodiatsepiinit sitoutuvat voimakkaammin tässä solukerroksessa olevaan GABA-A -reseptorialatyyppiin. Bentsodiatsepiinien sitoutuminen stimuloituu lisäksi voimakkaammin GABAlla ANTrottien reseptoreissa. Tämän reseptorieron osuus rottakantojen alkoholiherkkyyteen on toistaiseksi epäselvä. Tutkimuksen loppuosa tulee keskittymään tämän toistaiseksi vähän tutkitun reseptorialatyypin karakterisoimlseen. Aiheesta on pidetty kotimaassa kolme esitelmää vuoden 1990 aikana. Tutkija: Mikko Uusi-Oukarl, Tampereen yliopiston biolääketieteen laitos. 139 Hemoglobiinin asetaldehydladduktlt: karakterisointi ja käyttö alkoholi- ja kudosvaurlomarkkereina. Asetaldehydi, etanolin ensimmäinen metaboliatuote, sitoutuu useisiin eri proteiineihin muodostaen pysyviä astaldehydin proteiiniaddukteja. Asetaldehydiadduktit ovat uusi kiintoisa tutkimuskohde selvitettäessä alkoholin aiheuttamien elinvaurioiden syntymekanismeja ja etsittäessä entistä parempia alkoholin suurkulutuksen markkereita. Työssä mitataan löytämämme nestekromatografisesti määritettävän asetaldehydiadduktin, HbAlach:n, viitearvot ja teho alkoholimarkkerina sekä verrataan saatuja tuloksia aiemmin tunnettuihin markkereihin. Tutkimuksessa pyritään myös saamaan uutta tietoa hemoglobiinin asetaldehydiadduktien biokemiallisesta rakenteesta selvittämällä eri adduktien totaalimäärää, reaktiokinetiikkaa, immunoreaktiivisuutta ja

16 rakennetta. Alkoholin aiheuttamien kudosvaurioiden välittäjänä saattaa hyvin olla yksilöllisestä adduktinmuodostuksesta johtuva immunologinen, suora toksinen tai jokin muu kudosta vaurioittava mekanismi, josta HbAUc on vain yksi esimerkki. Tutkijat: Pekka Sillanaukee, Kaija Seppä ja Timo Koivula, Tampereen yliopistollinen keskussairaala, kliinisen kemian yksikkö ja Tampereen yliopiston kansanterveystieteen laitos. 140 Sosiaaliterapian sisältö ja ideologiset yhteydet. Keväällä 1991 alkavaksi suunniteltu sosiaalipsykologinen tutkimus A-klinikkahoidosta etsii perusteellista kuvaa hoidon sisällöstä ja koko A-klinikkatyön sosiaalisista, historiallisista Ja ideologisista yhteyksistä. Aineistona ovat A-klinikoilla äänitetyt terapiakeskustelut ja erilaiset haastattelut. Näitä tarkasti analysoimalla halutaan saada selville, mitä hoitokeskusteluissa tapahtuu, miten asiat niissä määrittyvät. Tavoitteena on tarjota tietoa alkoholiongelmaisten terapeuttisesta hoidosta. Tutkija: Jaana Jaatinen, Alkoholitutkimussäätiö. 141 Moninkertaiset rikoksenuusijat. Tutkimuksen tarkoituksena on kuvailla suomalaisten rikoksenuusijoiden elämänuraa ja sen kehitykseen vaikuttavia tekijöitä. Oletuksena on muun muassa, että päihteiden käytöllä ja sen kotrollilla on oma vaikutuksensa uran kehittymiseen. Rikosuran kehitystä koskevan havaintoaineiston muodostavat mm. helsinkiläisiä rikoksia koskeva tilastollinen aineisto, vanhojen rikoksenuusijoiden elämäntarinat sekä erilaisten laitosten toiminnalliset kuvaukset. Viimemainitut perustuvat sekä rikoksenuusijoiden haastatteluihin että viranomaisten haastatteluihin ja toiminnan havainnoin

17 tiin. Tavoitteena on, että tällaisen monipuolisen aineiston avulla saataisiin kokonaiskäsitys rikoksenuusijan uran sekä subjektiivisista että institutionaalisista esiintymisehdoista. Kerätty empiirinen aineisto on tarkoitus analysoida ja raportoida Alkoholitutkimussäätiön rahoituksen turvin, joka alkaa 1.7.1991. Tutkija: Juha Kääriäinen, Alkoholitutkimussäätiö. Apurahat Vuoden aikana maksettiin apurahoja seuraavasti: aikaisempiin päätöksiin perustuvat tutkimussopimusapurahat 807.752 markkaa, vuoden aikana myönnetyt ja maksetut tutkimussopimusapurahat 388.544 markkaa sekä vuoden aikana myönnetyt ja maksetut varsinaiset apurahat 672.452 markkaa. Valtaosa apurahoista myönnettiin syksyllä tapahtuneen haun perusteella. Tällöin käsiteltiin 61 hakemusta, ja apuraha myönnettiin 25 hakijalle. Hakemusten yhteissumma oli 3.924.541 markkaa. Varsinaiset apurahat Dos. Anu Alanen ja dos. Rauli Leino 29.000 mk: Alkoholimaksasairauksien karakterisointi MTF-menetelmällä Lääket.lis. Ilona Autti-Rämö 30.000 mk: Raskauden aikaisen alkoholialtistuksen vaikutus lapsen kehitykseen Lääket.tri Jarmo Hietala ja apul.prof. Erkka Syvälahti 40.820 mk: Dopamiinireseptorit ja alkoholi

18 Valtiot.lis. Pasi Holm 10.000 mk: Alkoholisisäilön ja mainonnan vaikutus alkoholijuomien kulutukseen Apul.prof. Timo Järvilehto, yhteiskuntat.kand. Juhani Lindqvist, kasvatustiet.lis. Seppo Laukka, prof. Yuri Alexandrov, Yuri Grinchenko ja Anna Korpusova 50.000 mk: Psychophysiological study of development of alcoholism Fil.kand. Ilpo Jääskeläinen 27.000 mk: Fosfolipidien rasvahappokoostumus etanolialtistukseen eri tavoin reagoivilla rottakannoilla Dos. Jaakko Kaprlo, prof. Markku Koskenvuo ja lääket. ja kir.tri Kalle Romanov 55.000 mk: Kaksosten juomatapatutkimus Dos. Markku Kupari 140.000 mk: Alkoholin sydänvaikutukset Yhteiskuntat.kand. Terhi Laine 26.100 mk: Ammatillinen sosialisaatio ja alkoholin käyttö Apul.prof. Ralf Lindman 30.132 mk: Social interaktion som funktion av alkohol ooh personlighet hos kvinnor Lääket. ja kir.tri Fredrik Lindroos 12.000 mk: Alkoholin vaikutus aivoihin Valtiot.lis. Matti Peltonen 43.500 mk (Heikki VJariksen apuraha): Raittiuskokoukset ennen Suurlakkoa Prof. Raimo Pullat 36.000 mk: Pirtun salakuljetus

19 Apul.prof. Timo Reunala 15.000 mk: Alkoholi ja psoriasis Sosionomi Kerstin Stenius 28.900 mk: AA ooh den AA-baserade institutionsvärden Fil.maist. Kerttu Tossavainen 44.000 mk: Itäsuomalaisten yhdeksäsluokkalaisten tupakointi ja alkoholin käyttö: kolmivuotisen terveyskasvatusohjelman vaikutus nuorten tupakointiin ja alkoholin käyttöön Lääket. ja kir.tri Raimo Tuominen 45.000 mk: Etanolin vaikutus proteiinikinaasi C:hen Laudaturtyöt Psyk.opisk. Peter Lindroos ja psyk.kand. Anders Keto 5.000 mk: Förändringar i känslor och beteenden när man dricker aikoho1 Fil.maist. Katlnka Stenius 5.000 mk: Aivojen välittäjäaineet ja niiden aineenvaihdunta alkoholiannosten jälkeen Tutkimussopimusapurahat Syksyn hakukierroksen perusteella päätettiin myöntää uusia tutkimussopimusapurahoja vuodeksi 1991 seuraavasti: Lääket. ja kir.tri Marja-Liisa Granström, fil.tri Marit Korkman ja lääket.lis. Ilona Autti-Rämö 135.000 mk: Alkoholialtistus Ja oppimisvaikeudet

20 Valtiot.kand. Jaana Jaatinen 23.879 mk: Sosiaaliterapian sisältö ja ideologiset yhteydet Yhteiskuntat.lis. Juha Kääriäinen 48.890 mk: Moninkertaiset rikoksenuusijat Dos. Markku Savolainen ja lääket.kand. Minna Hannuksela 193.000 mk: Alkoholi ja HDL-kolesteroli Fil.kand. Pekka Slllanaukee, lääket. ja kir.tri Kali a Seppä ja dos. Timo Koivula 130.000 mk: Hemoglobiinin asetaldehydi-adduktit Lisäksi valtiot.kand. Ilkka Armisen sopimusprojektiin AA-stoorit ja AA-liike myönnettiin 61.425 markkaa lisärahoitusta vuodeksi 1991. Muu toiminta Muu toiminta kotimaassa Alkoholitutkimussäätiön 40-vuotisseminaari pidettiin Helsingin yliopiston pienessä juhlasalissa 10.12.1990. Seminaarissa professori Leo Hirvonen esitteli Alkoholitutkimussäätiön toimintatapoja ja professori Veronica Stolte-Helskanen piti juhlaesitelmän säätiöistä Suomen tieteessä ja tutkimuspolitiikassa. Salme Ahlström oli kertomusvuonna Alkon kirjasto- ja tietopalvelun ohjausryhmän Alkoholitutkimussäätiötä edustava jäsen ja Raittiuden ystävät ry:n kirjastotoimikunnan Alkoholitutkimussäätiötä edustava jäsen.

21 Klaus Mäkelä oli kertomusvuonna alkoholi- ja huumeneuvoston jäsen, А-klinikkasäätiön valtuuskunnan jäsen, lääkintöhallituksen pysyvä asiantuntija alkoholitutkimuksen alalla, sosiaalihallituksen pysyvä asiantuntija alkoholipolitiikan alueella, Alkoholipolitiikan toimitusneuvoston jäsen, oikeusministeriön asettaman syrjintätyöryhmän puheenjohtaja, Työväen Taloudellisen Tutkimuslaitoksen tieteellisen neuvottelukunnan jäsen. Suomen Akatemian tieteellisen tutkimuksen tietosuojajaoston jäsen ja tieteellisen kirjallisuuden käännöslautakunnan jäsen. Kertomusvuoden aikana säätiön sopimustutkijat esittelivät tuloksiaan lukuisissa esitelmissä kotimaassa. Kansainvälinen yhteistyö WHO:n kanssa yhteistyö on jatkunut monella tasolla. Salme Ahlström ja Klaus Mäkelä kuuluvat jäseninä WHO:n asiantuntijaelimeen Expert Advisory Panel on Drug Dependence and Alcohol Problems. Esa Österberg otti osaa Norjan hallituksen ja ECOSOCin Oslossa 27. 31.8.1990 järjestämään Expert meeting on the negative social consequences of alcohol use ja piti siellä esitelmän. Pohjoismainen päihdetutkimuslautakunta (NAD) jatkoi toimintaansa Helsingissä. Suomalaiset jäsenet lautakunnassa vuonna 1990 olivat Elina Haavlo-Mannila, Usko Puustinen ja Jussi Simpura; varamiehinä olivat Leo Hirvonen, Jarkko Eskola ja Karl Poikolainen. Lautakunnan puheenjohtajana toimi professori Eckart KUhlhorn Ruotsista. Maaria Lindblad, Pia Rosenqvist ja Christoffer Tigerstedt ovat toimineet lautakunnan sihteeristön tehtävissä. Lautakunnalle oli kertomusvuonna kaksi kokousta.

22 Lautakunta on kuluneen vuoden aikana toiminut mm. seu- raavilla aloilla: NAD:in huumeita ja kontrollipolitiikkaa tutkivat projektiryhmä kokoontui Helsingissä 15. 16.2.1990. Ryhmän suomalaiset jäsenet ovat Pekka Hakkarainen ja Tommi Hoikkala. Juha Partanen on myös osallistunut projektiryhmän työhön. Pohjoismaiset biologiset alkoholitutkijat (BAR) tapasivat 13. - 15.3.1990 Espoossa; suomalaisina järjestäjinä toimivat Kai Llndros ja Reino Ylikahri. NAD:in asettama HIV-työryhmä kokoontui 16.3.1990 Helsingissä. Työryhmän tehtävänä on seurata tilannetta ja raportoida oman maan tilanne vuosittain järjestettävässä työryhmän kokouksessa. Pekka Heinälä on työryhmän suomalainen jäsen. NAD järjesti 23. 25.4.1990 seminaarin aiheesta alkoholi ja työ. Seminaari pidettiin Lidingössä Tukholmassa. Suomesta osallistuivat Ari Saarto. Kerstin Stenius, Heikki Suhonen ja Raimo Willo. Työryhmä, joka tutkii riippuvuutta aiheuttavia lääkkeitä käyttäjän näkökulmasta, kokoontui 22. 24.8.1990 Kööpenhaminassa. NAD:in joka toinen vuosi pidettävä yhteiskuntatieteellinen alkoholitutkijaseminaari pidettiin 3. 7.9.1990 Hveragerdissa Islannissa. Aiheena oli alkoholipolitiikka ja yhteiskunnalliset muutokset. Suomesta osallistuivat Salme Ahlström, Elina Haavlo-Mannlla, Jorma Hentilä, Ilpo Kosklkallio, Juha Partanen, Usko Puustinen, Jussi Slmpura, Kerstin Stenius, Pekka Sulkunen ja Esa Österberg. Naiset, alkoholi ja kontrolli oli 19. - 21.11.1990 järjestetyn seminaarin aiheena. Seminaariin, Joka pidettiin Fredensborgissa Tanskassa osallistuivat Elina Haavlo-Mannila, Marja Holmlla, Ralf Lindman, Pirjo Paakkanen, Anna Paltschlk ja Ellanne Riska.

23 Projektiryhmä, jonka tutkimuskohteet ovat lääkkeet ja alkoholi pohjoismaisissa terveys- ja elintasotutkimuksissa, on jatkanut toimintaansa vuonna 1990. Projektin koordinaattori on Elianne Riska. NAD on tukenut myös yksittäisiä tutkijoita ja projekteja, aiheina mm: riippuvuutta aiheuttavien lääkkeiden mainonta (Ulrlca Hägglund), suomalaiset syrjäytyneet Tukholmassa (Keijo Häkkinen), Minnesota-malli Pohjoismaissa (Kerstin Stenius) sekä päihde- ja muut sosiaaliset ongelmat Pohjoismaissa ja Itämerta ympäröivissä maissa (Jussi Slmpura). NAD on vuoden 1990 aikana julkaissut kaksi teosta: "Alcohol in Developing Countries", NAD Publication No 18 sekä "EG, alkohol ooh Norden", NAD-publikation Nr 19. NAD:in yhteistyö "Alkoholpolitik. Tidskrift för nordisk alkoholforskning" -julkaisun kanssa on jatkunut myös vuonna 1990. NAD on kustantanut toimitusneuvoston kokouksen Reykjavikissa. Juha Partanen on toimitusneuvoston suomalainen jäsen. NAD:in tiedote on ilmestynyt vuoden aikana kolmena numerona. NAD:in tutkimussihteeri Pia Rosenqvist on osallistunut kansainväliseen AA-projektiin myös vuonna 1990 ja siten osallistunut projektin työkokoukseen Budapestissa. Suomen ja Neuvostoliiton alkoholitutkimusyhteistyötä harjoitettiin sekä tieteellis-teknisen yhteistyökomitean sosiologian työryhmän että maiden terveysministeriöiden välisen sopimuksen puitteissa. Vuonna 1989 käynnistyi suomalais-neuvostoliittolainen vertaileva tutkimus nuorison alkoholinkäytöstä ja sen sosiaalisesta kontrollista, vastaavina tutkijoina Salme Ahlström ja L.N. Rybakova. Kertomusvuoden aikana valmistui Suomen kansallinen raportti. Salme Ahlström, Pekka Hakkarainen, ja Jussi Slmpura osallistuivat kansainväliseen konferenssiin Topical Problems of Deviant Behaviour and International Cooperation in their Study, jonka järjes-

24 tivät yhdessä Research Committee for the Sociology of Deviance and Social Control (ISA) ja Neuvostoliiton tiedeakatemian sosiologian laitos Moskovassa 23. - 27.4.1990; B.M Levin Neuvostoliiton tiedeaktemian sosiologian laitokselta vieraili Suomessa. Yhteistyössä NIAAA:n kanssa toteutettavan projektin International Project on Adolescent Drinking (IPAD) koordinaattoreina ovat Salme Ahlström ja Tom Harford (NIAAA). Klaus Mäkelä toimi Kettil Bruun Society for Social and Epidemiological Research on Alcohol -järjestön puheenjohtajana ja Esa Österberg sihteeri-rahastonhoitajana. Kettil Bruun Societyn vuosittainen kokous pidettiin Budapestissa Unkarissa 4. 8.6.1990. Timo Alanko. Pertti Alasuutari, Ilkka Arminen. Anja Koski-Jännes, Klaus Mäkelä ja Esa Österberg esittelivät siellä tutkimuksiaan. Salme Ahlström toimi ICAA:n Johtokunnassa, joka kokoontui 22. 23.2.1990 Lausannessa ja 12.6.1990 Berliinissä. Hän oli myös ICAA:n sektioitten puheenjohtajiston koordinaattorina ja jäsenenä komiteassa, joka suunnittelee ICAA:n toimintaa vuosiksi 1990 1992. Samoin Salme Ahlström toimi yhdessä Tom Harfordin kanssa ICAA:n epidemiologiasektion puheenjohtajana. Esa Österberg toimi jäsenenä Alcohol Policy -sektion suunnitteluryhmässä. Samoin hän osallistui tarkkailijana ICAA:n ET-komitean kokouksiin Glasgowissa 1.3.1990 ja Lontoossa 3.12.1990. ICAA järjesti 35th International Institute on the Prevention and Treatment of Alcoholism -kongressin 10. - 15.6.1990 Berliinissä Saksassa. Kokoukseen osallistuivat Salme Ahlström, Marja Holmlla. Marjatta Montonen, Pekka Sulkunen ja Esa Österberg.

25 Klaus Mäkelä oli vierailevana tutkijana Prevention Research Centerissä Berkeleyssä, Kaliforniassa 11.12.1990-2.2.1991. Harold Holder Prevention Research Centeristä puolestaan vieraili säätiössä heinäkuun 1990. Muista esitelmistä ja kokouksista mainittakoon: Johanna Maula oli tammikuussa 1990 Tansaniassa. Matkansa aikana hän piti kolme esitelmää tutkimuksestaan. Tromssan yliopiston kielen ja kirjallisuuden laitos järjesti Tromsassa seminaarin, jossa Pirkko Nuolijärvi piti esitelmän 6.4.1990. Lahdessa pidettiin 21. - 25.5.1990 kansainvälinen kongressi 2nd International Congress for Research on Activity Theory, johon Anja Koski-Jännes osallistui ja piti siellä esitelmän. 17. - 22.6.1990 pidettiin Torontossa Kanadassa kongressi "The 5th Congress of the International Society for Biomedical Research on Alcoholism", jossa tutkimuksiaan esittelivät Erja Halmesmäkl, Pälvi Kärkkäinen, Onni Niemelä ja Mikko Salaspuro. Samassa tilaisuudessa Kari Poikolainen piti kutsuttuna plenaariesitelmän. Xllth World Congress of Sociology -kongressi pidettiin 9. 13.7.1990 Madridissa, Espanjassa. Siellä pitivät esitelmän Salme Ahlström ja Ilkka Arminen. Oulussa pidettiin elokuussa 1990 kansainvälinen symposium "The Vth International Symposium on Basement Membranes. Onni Niemelä piti siellä esitelmän.

26 Pirkko Nuolijärvi piti esitelmän Debrecenissä Unkarissa 31.8.1990 seitsemännessä kansainvälisessä fennougristikongressissa. NATO Advanced Study Institute: Molecular Pathology on Alcoholism -kokous pidettiin II Cioccossa Italiassa 26.8. - 6.9.1990. Onni Niemelä esitteli siellä tutkimustaan. Pekka Hakkarainen esitteli tutkimustaan Kölnissä Saksassa 27. 29.9.1990 pidetyssä kongressissa "Drug Use and Drug Policy. An European Perspective". Hanasaaren kulttuurikeskuksessa Espoossa järjestettiin 10. 11.10.1990 seminaari "Seminarium om folkrörelser och medborgarsamhälle är 2010", jossa Klaus Mäkelä piti esitelmän. La Rochellessa Ranskassa pidettiin 12. 13.10.1990 ler Forum National et Europeen de l'alcoologie Plurielle - konferenssi, jossa Eeva Pyörälä piti esitelmän. Klaus Mäkelä piti esitelmän kokouksessa "Third Meetlng of Network of Heads of Alcohol Centres", joka pidettiin Oslossa Norjassa 14. 17.10.1990. Satu Apo ja Eeva Pyörälä esittelivät tutkimuksiaan American Anthropological Associationin 89th Annual Meeting -kokouksessa, joka pidettiin New Orleansissa Louisianassa 28.10. 2.12. 1990.

27 Talous Säätiön menot nousivat 2.636.009 markkaan vuonna 1990. Valtaosa, 2.079.971 markkaa, käytettiin tutkimustoimintaan. Kirjojen myynnistä kertyi tuloja 1.780 markkaa. Alkoholitutkimussäätiön kanssa tekemänsä sopimuksen mukaan Alko suorittaa valtaosan säätiön hallintoon liittyvistä kuluista. Säätiön yliopistoille sijoitettujen projektien laitoskustannuset taas katetaan suurelta osin yliopistojen varoilla.

28 SÄÄTIÖN TOIMINTAAN LIITTYVIÄ JULKAISUJA Ahlström, Salme: International projects on adolescent drinking: The comparative analysis. Teoksessa: Proceedings of the 32nd ICAA International Institute on the Prevention and Treatment of Alcoholism, Budapest, Hungary, lst-6th June, 1986, Volume 1: 32-44, 1989. Ahlström, Salme: How to measure alcohol-related problems amongst young people in community surveys. Teoksessa: Martin Plant & Cees Goos & Wolfram Keup & Esa Österberg (toim.): Alcohol and Drugs. Research and Policy, 71-81. Edinburgh University Press and World Health Organization: Edinburgh 1990. Ahlström, Salme & Esa Österberg: Alkoholipoliittisen mielipideilmaston muutokset 1990-luvulla. Alkoholipolitiikka 55(6): 266-276, 1990. Alasuutari, Pertti: Desire and craving. Acta Universitatis Tamperensis, ser A voi 288. University of Tampere, Tampere 1990. Alexandrov, Yu.I. & Yu.V. Grinchenko & S. Laukka & T. Järvilehto & V.N. Maz & I.A. Svetlajev: Acute effect of ethanol on the pattern of behavioural specialization of neurons in the limbic cortex of the freely moving rabbit. Acta Physiol Scand 140(2): 257-268, 1990. Apo, Satu: Class relations in Southwest Finnish magic tales. Teoksessa: Anna-Leena Siikala (toim.): Folk narrative Studies, 200-210. Studia Fennica 32. Helsinki 1990. Apo, Satu: The variability and narrative structures of magic tales. Teoksessa: Anna-Leena Siikala (toim.): Folk narrative Studies, 151-160. Studia Fennica 32. Helsinki 1990. Apo, Satu: The variability and narrative structures of magic tales. Teoksessa: Veronika Görög-Karady (toim.): Variability dans la littörature orale, 487-502. Paris 1990. Apo, Satu: Kansansadut naisnäkökulmasta: suuren äidin palvontaa vai potkut Lumikille? Teoksessa: Aili Nenola ja Senni Timonen (toim.): Louhen sanat. Kirjoituksia kansanperinteen naisista, 24-35. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura: Helsinki 1990.

29 Apo, Satu: Kertomusten sisällön analyysi. Teoksessa: Klaus Mäkelä (toim.):kvalitatiivisen aineiston analyysi ja tulkinta, 62-80. Gaudeamus: Helsinki 1990. Apo, Satu Senni Timonen (toim.): Kansanrunot. Teoksessa: Hannu Kankaanpää & Satu Marttila & Mirjam Polkunen (toim.): Suomen runotar 1, 9-54. Kirjayhtymä: Helsinki 1990. Arminen, likka: Kulttuuritutkijan teesejä julkisuuden tutkimuksesta. Kommentti JULMA-projektille. Teoksessa: T. Hujanen S P. Julkunen (toim.): Järkeilevä porvari ja ameebamainen asia, 53-67. Tampereen yliopiston tiedotusopin laitoksen julkaisuja. Sarja C 11/1990. Tampere 1990. Arminen, Ilkka: Peili ja kuvastin; alkoholismi ja omaelämäkerta. Image (2): 65-66, 1990. Hakkarainen, Pekka: Huumausaineiden käytön yleisyyden selvittämisen metodisia ongelmia. Teoksessa: Erkki Asp Pekka Hakkarainen (toim.): Sosiologian tutkimuslinjoja. Sosiologiassa 2.-3.5.1990 pidetyn tutkimusseminaarin alustukset, 22-40. Turun yliopisto, Sosiologian tutkimuksia, Sarja В 20: Turku 1990. Hakkarainen, Pekka: Hoito vai rangaistus? Käytön kriminalisointi-keskustelu vuoden 1972 huumausainelain eduskuntakäsittelyssä. Teoksessa Osmo Kivinen (toim.): Muutoksen pysyvyys: sosiologisia näkökulmia yhteiskuntaan, 277-301. Turun yliopiston julkaisusarja C 83: Turku 1990. Hakkarainen, Pekka: Yhteiskunta ja käyttäjä kaksi näkökulmaa Suomen huumeongelmaan. Tiimi 25(1): 20 23, 1990. Halmesmäki, Erja: Alkoholi ja huumeet raskauden aikana. Esikko 7(4): 6-7, 1989. Halmesmäki, Erja Matti Välimäki Sirkka-Liisa Karonen Olavi Ylikorkala: Low somatomedin C and high growth hormone levels in newborns damaged by maternal alcohol abuse. Obstetrics Gynecology 74(3, part 1): 366-370, 1989. Halmesmäki, Erja Kari A. Teramo John A. Widness Gisela K. Clemons Olavi Ylikorkala: Maternal alcohol abuse is associated with elevated fetal erythropoietin levels. Obstetrics Gynecology 76(2): 219-222, 1990. Holmila, Marja Heli Mustonen Erkki Rannik: Alcohol use and its Control in Finnish and Soviet marriages. British Journal of Addiction 85(4): 509 520, 1990.

30 Hunt, Geoffrey & Harald Karl-Helnz Klingemann & Jukka- Pekka Takala: Introduction. Teoksessa: Klingemann, Harald Karl-Heinz & Jukka-Pekka Takala & Geoffrey Hunt (Eds.): Cure, care or Control: Alcoholism treatment in sixteen countries, Albany, N.Y., State University of New York Press. Forthcoming. Järvinen, Margaretha: Prostitution i Helsingfors: en studie i kvinnokontroll. Abo Akademis förlag: Abo 1990. Väitöskirja. Kaprio, Jaakko & Markku Koskenvuo & Richard J. Rose: Change in cohabitation and intrapair similarity of monozygotic (MZ) cotwins for alcohol use, extraversion, and neuroticism. Behavior Genetics 20(2): 265-276, 1990. Kaprio, J. & R.J. Rose & K. Romanov & M. Koskenvuo: Genetic and environmental determinants of use and abuse of alcohol: the Finnish Twins Cohort Studies. Alcohol & Alcoholism (l)(suppl), 1991. In press. Keso, L. & M. Salaspuro: Inpatient treatment of employed alcoholics: A randomized clinical trial on Hazelden-type and traditional treatment. Alcoholism Clin Exp Res 14: 584-589, 1990. Keso, L. & M. Salaspuro: Laboratory tests in the follow-up of treated alcoholics: How often should testing be repeated? Alcohol & Alcoholism 25: 359 363, 1990. Keso, L. & M. Salaspuro: Comparative value of self-report and blood tests in assessing outcome amongst alcoholics. Br J Addict 85: 209-215, 1990. Kesäniemi, Y. Antero & Kari Kervinen & Tatu A. Miettinen: Acetaldehyde modification of low density lipoprotein accelerates its catabolism in man. Eur J Clin Invest 17(1): 29-36, 1987. Kesäniemi, Y. Antero & M. Färkkilä & K. Kervinen & P. Koivisto & M. Vuoristo & T.A. Miettinen: Regulation of low-density lipoprotein apolipoprotein В levels. Am Heart J 113(2 Pt 2): 508-513, 1987. Kivelä, Sirkka-Liisa & Aulikki Nissinen & Arto Ketola & Juha Pekkanen & Sven Punsar & Pekka Puska & Martti Karvonen: Changes in alcohol consumption during a ten-year follow-up among Finnish men aged 55-75 years. Funet Neurol 3(2): 167-178, 1988.

31 Kivelä, Sirkka-Liisa S Aulikki Nissinen & Juha Pekkanen & Arto Ketola 6 Sven Punsar & Pekka Puska & Martti Karvonen: Alcohol consumption and mortality in aging or aged Finnish men. Д Clin Epidemiol 42(1): 61-68, 1989. Klingemann, Harald Karl-Heinz & Jukka-Pekka Takala & Geoffrey Hunt (Eds.): Cure, care or Control: Alcoholism treatment in slxteen countries, Albany, N.Y., State University of New York Press. Forthcoming. Korkman, Marit: NEPSY A proposed neuropsychological test battery for young developmentally disabled children. Theory and evaluation. Yliopistopaino: Helsinki 1988. Väitöskirja. Korkman, Marit: NEPSU - Lasten neuropsykologinen tutkimus. Uudistettu versio. Psykologinen Kustannus: Helsinki 1988. Korkman, Marit: Neuropsykologinen testistö lasten erityisvaikeuksien laadullista selvittämistä varten. Psykologia 23: 345-348, 1988. Korkman, Marit: NEPSY - An adaptation of Luria's investigation for young children. The Clinical Neuropsychologist 2: 375-392, 1988. Kortteinen, Timo: Alkohol och jordbruk i EG. Teoksessa: Christoffer Tigerstedt (toim.): EG, alkohol och Norden, 34-55. NAD-publikation nr 19: Helsinki 1990. Koskikallio, Ilpo: Pä spaning efter förändringarna i den finska alkoholkulturen. Alkoholpolitik 7(2): 85-92, 1990. Koskinen, Pekka & Markku Kupari Б Hannu Leinonen: Role of alcohol in recurrences of atrial fibrillation in persons less than 65 years of age. American Journal of Cardiology 66: 954-958, 1990. Kupari, M. & A. Suokas: Effects of ethanol and its metabolites on the heart. Teoksessa: K. Crown and R.D. Batt (toim.): Human metabolism of alcohol, Volume III: Metabolic and physiologic effects of alcohol, 49-60. CRC Press Inc.: Boca Raton 1989. Kupari, Markku & Pekka Koskinen & Antti Suokas & Markku Ventilä: Left ventricular filling impairment in asymptiomatic chronic alcoholics. American Journal of Cardiology 66: 1473-1477, 1990.

32 Kupari, Markku G Pekka Koskinen: Seasonal variation in occurrence of acute atrial fibrillation and relation to air temperature and sale of alcohol. American Journal of Cardiology 66: 1519-1520, 1990. Kupari, Markku G Pekka Koskinen 6 Markku Hynynen & Markku Salmenperä & Markku Ventilä: Acute effects of ethanol on left ventricular diastolic function. British Heart Journal 64: 129-132, 1990. Kupari, M. & P. Koskinen G A. Suokas: Left ventricular size, mass and function in relation to the duration and quantity of heavy drinking in alcoholics. American Journal of Cardiology (painossa). Kylmälä, Jouni: Asunnottomuus hyvinvointivaltiossa. Kirja-arvostelu teoksesta Leif Stenberg, Leif Svanström ja Stig Ahls: Uteliggarna i välfärdssamhällen. Kristianstad 1989. Sosiaalilääketieteellinen aikakauslehti 27(5): 393-394, 1990. Kylmälä, Jouni: Asunnottoman koti. Luokittelun tuolla puolen. Hyvinvointikasvatus (3): 6-7, 1990. Kylmälä, Jouni: Hur bostadslösa alkoholister rör sig pä Helsingfors skid row. NAD nyhetsbrev (3): 28-30, 1990. Kärkkäinen, P. G K. Jokelainen G R. Roine G A. Suokas G M. Salaspuro: The effects of moderate drinking and abstinence on serum and urinary beta-hexosaminidase levels. Drug Ale Depend 25: 35-38, 1990. Kärkkäinen, P. & K. Poikolainen G M. Salaspuro: Serum beta-hexosaminidase as a marker of heavy drinking. Alcoholism Clin Exp Res 14: 187-190, 1990. Kääriäinen, Juha: Laadullisen ja määrällisen näkökulman yhdistäminen sosiaalitieteellisen havaintoaineiston käsittelyssä. Alkoholipolitiikka 55(5): 224-230, 1990. Lamminpää, Anne G Jussi Vilska: Acute alcohol intoxications in children treated in hospital. Acta Padiatr Scand 79: 847-854, 1990. Lamminpää, A. 6 J. Vilska: Alcohol intoxication and psychosocial problems among children. Acta Psychiatr Scand 81: 468-471, 1990. Lehto, Juhani: Onko juopon asiakkaan ongelmana juopottelu? Sosiaaliturva 78(13): 620-623, 1990. Lehto, Juhani: Hoiva kriittinen käsite vai löysää uuskieltä. Sosiaaliviesti (2): 10-14, 1990.

33 Lehto, Juhani: Mukana pitämisen ja ulos jättämisen rajalla - minkälaista juoppoa on mahdollista auttaa? Sosiaalipolitiikka 2, 1990, Sosiaalipoliittisen yhdistyksen vuosikirjan suplementti, 215-224. Vammala 1990. Lehto, Juhani 6 Sakari Hänninen (toim.): Näkökulmia huono-osoisuuteen 1. Sosiaalihallituksen julkaisuja 16/1990: Helsinki 1990. Maula, Johanna: Research in the Production and consumption of alcohol in Tanzania: Some preliminary reflections. Teoksessa: Johanna Maula Б Maaria Lindblad & Christoffer Tigerstedt (toim.): Alcohol in developing countries. Proceedings from a meeting in Oslo, Norway, August 7-9, 1988, 193-205. NAD-Publication No. 18: Helsinki 1990. Maula, Johanna: From subsistence economy to cottage Industry? Traditional alcoholic beverages in Dar es Salaam region. Lisensiaattityö, Sociologiska institutionen, Abo Akademi: Abo 1990. Moniste. Maula, Johanna Б Maaria Lindblad & Christoffer Tigerstedt (toim.): Alcohol in developing countries. Proceedings from a meeting in Oslo, Norway, August 7-9, 1988. NAD-Publication No. 18: Helsinki 1990. Montonen, Marjatta: Alkoholi, televisio ja valistus. Alkoholipolitiikka 55(5): 231-241, 1990. Montonen, Marjatta: Tv-ohjelmien vastaanoton analyysi. Teoksessa: Klaus Mäkelä (toim.): Kvalitatiivisen aineiston analyysi ja tulkinta, 192-220. Gaudeamus: Helsinki 1990. Montonen, Marjatta: Receptionen av alkoholinnehället i tv-fiktion. NAD nyhetsbrev (1): 23-26, 1990. Mäkelä, Klaus (toim.): Kvalitatiivisen aineiston analyysi ja tulkinta. Gaudeamus: Helsinki 1990. Mäkelä, Klaus: Alkusanat. Teoksessa: Klaus Mäkelä (toim.): Kvalitatiivisen aineiston analyysi ja tulkinta, 3-4. Gaudeamus: Helsinki 1990. Mäkelä, Klaus: Kvalitatiivisen analyysin arviointiperusteet. Teoksessa: Klaus Mäkelä (toim.): Kvalitatiivisen aineiston analyysi ja tulkinta, 42-61. Gaudeamus: Helsinki 1990. Mäkelä, Klaus: Kvalitatiivisen analyysin arvioitavuus ja toistettavuus. Nuorisotutkimus 8(2): 2-9, 1990.