Kuntouttava Espoossa Projektisuunnittelija Hilla-Maaria Sipilä Espoon kaupunki 2.5.
Espoossa 2(72) Sisällysluettelo 1 Johdanto... 4 2 Työllisyyspalvelut Espoossa... 6 2.1 Soukan työkeskus... 9 2.2 Työhönvalmennuskeskus (TVK)... 10 2.3 Työvoiman palvelukeskus... 10 2.3.1 Asiakasohjaus työvoiman palvelukeskukseen... 11 2.3.2 Asiakasprosessi työvoiman palvelukeskuksessa... 12 3 Kuntouttava... 15 3.1 Kuntouttavan työtoiminnan järjestäminen... 15 3.2 Kuntouttava lukuina... 16 3.3 Kaupungin kuntouttavan työtoiminnan pajaympäristöt... 21 3.4 Kuntouttavan työtoiminnan ostopalvelupaikat... 23 3.4.1 Espoon Diakoniasäätiö... 23 3.4.2 Työ ja Toiminta ry... 26 3.4.3 Lautta ry... 27 3.4.4 Autismisäätiö... 28 3.4.5 Rinnekoti-Säätiö... 29 3.5 Järjestöyhteistyö... 31 3.6 Omnian pajat... 33 3.7 Kuntouttavan työtoiminnan ryhmätoiminta... 34 4 Kuntouttavan työtoiminnan asiakasprosessi... 35 4.1Lähete kuntouttavan työtoiminnan järjestäjälle... 36 4.2 Kuntouttavan työtoiminnan sopimus... 37 4.3 Väliarviointi... 38 4.4 Loppuarviointi... 38 opk
Espoossa 3(72) 4.5 Erilaiset muutostilanteet... 39 5 Ryhmätoiminnan asiakasprosessi... 41 5.1 Haastattelu ja valinta... 42 5.2 Kuntouttavan työtoiminnan sopimus... 43 5.3 Arviointi... 44 5.4 Jatkosuunnitelma... 45 6 Lopuksi... 47 Lähteet Liitteet opk
Espoossa 4(72) 1 Johdanto Kuntouttavaan an ohjautuminen ja itse kuntouttavan työtoiminnan prosessi sekä paikat eivät ole aikaisemmin olleet selkeästi esitettynä yksissä kansissa. Tämän raportin tarkoituksena on antaa kattava kokonaiskuva Espoossa järjestettävästä kuntouttavasta työtoiminnasta. Raportti on tuotettu osana Euroopan Sosiaalirahaston rahoittamaa KOPPI Kohti kuntouttavampia työelämäpalveluita hanketta. Espoon kaupungin työllisyyspalvelut ovat osa aikuissosiaalityötä. Kuntouttavan työtoiminnan katsotaan olevan yksi aikuissosiaalityön työvälineistä ja rakenteellisesti kuntouttava on sijoitettu työvoiman palvelukeskukseen. Kuntouttavaan an päästääkseen asiakkaan on oltava työvoiman palvelukeskuksen asiakas. Tässä raportissa on esitelty asiakasohjausmalli ja asiakasprosessi pääpiirteissään. Kuntouttavan työtoiminnan asiakasprosessia on tässä raportissa pyritty kuvaamaan mahdollisimman selkeästi, jonka lisäksi on esitelty kuntouttavan työtoiminnan rakenne sekä paikat ja -muodot. Raporttiin on liitetty kaikki tärkeimmät kuntouttavaan an ohjaukseen ja asiakasprosessiin kuuluvat lomakkeet, jotta siihen olisi helppo tutustua ja saada käsitys Espoossa tarjottavasta kuntouttavasta työtoiminnasta. opk
Espoossa 5(72) Espoon kaupungissa tuotetaan kuntouttavaa a pääsääntöisesti neljällä eri tavalla; kaupungin omana pajoilla ja toimialoilla tapahtuvana toimintana, ostopalveluina, järjestöyhteistyönä ja omina ryhmätoimintoina. Kaupungin omaa toimintaa ovat Työhönvalmennuskeskuksen ja Soukan työkeskuksen pajoilla tapahtuva toiminta. Ostopalveluina kaupunki on kilpailutuksen kautta (laki julkisista hankinnoista 348/ 2007) valinnut viisi (5) toimijaa, joita ovat Espoon Diakoniasäätiö, Työ ja Toiminta ry, Rinnekotisäätiö, Autismisäätiö ja Lautta ry. Kuntouttavaa a järjestetään myös yhteystyönä niin sanotulla Järjestökadulla Espoon keskuksessa, jossa sijaitsee Espoon mielenterveysyhdistys ry, Askel ja Hyvä Arki ry. Lisäksi kuntouttavaa a järjestetään matalan kynnyksen kuntouttavan työtoiminnan ryhmätoimintana työvoiman palvelukeskuksessa työskentelevien sosiaaliohjaajien toimesta. Myös kaupungin eri toimialoilla sekä Omnian pajoilla on mahdollista olla kuntouttavassa työtoiminnassa sovitusti. opk
Espoossa 6(72) 2 Työllisyyspalvelut Espoossa Sosiaali- ja terveystoimi Perusturvajohtaja Juha Metso Toimialan esikunta Talous- ja hallintojohtaja Aulis Majuri Viestintäryhmä Viestintäpäällikkö Outi Huida Perhe- ja sosiaalipalvelujen tulosyksikkö Perhe- ja sosiaalipalvelujen johtaja Marja-Leena Remes Terveyspalvelujen tulosyksikkö Terveyspalvelujen johtaja Tuula Heinänen Vanhusten palvelujen tulosyksikkö Vanhusten palvelujen johtaja Jukka Louhija 1 Perhe- ja sosiaalipalvelut Perhe- ja sosiaalipalveluiden johtaja Marja-Leena Remes Erityisasiantuntija Tuija Norlamo- Saramäki Terveydenhoito ja lapsiperheiden perhetyö Raija Vanhatalo Lasten terapiapalvelut Anitta Rauvala Lastensuojelupalvelut Merja Nikitin Aikuisten sosiaalipalvelut Marja Dahl Vammaispalvelut Nina Hiltunen 2 opk
Espoossa 7(72) Aikuisten sosiaalipalvelut Aikuisten sosiaalipalvelut Päällikkö Marja Dahl Asiantuntija Eveliina Cammarano Johtava sosiaalityöntekijä Anna-Maija Josefsson Pohjoinen aikuisten sosiaalipalvelut Aluepäällikkö Tapio Nieminen Sosiaali- ja kriisipäivystys Eteläinen aikuisten sosiaalipalvelut Aluepäällikkö Pasi Sipola Pohjoinen aikuissosiaalityö Espoon keskus ja Leppävaara Työllisyyspalvelut Eteläinen aikuissosiaalityö Matinkylä-Olari-Tapiola ja Espoonlahti Maahanmuuttajapalvelut Talous- ja velkaneuvonta 29.4. 1 Kuvio 1. Espoon kaupungin sosiaali- ja terveystoimen organisaatio Espoon kaupungin sosiaali- ja terveyspalvelujen alle kuuluu perhe- ja sosiaalipalvelujen tulosyksikkö. Tämä tulosyksikkö on jaettu kuvion mukaisesti viiteen (5) yksikköön, joista yksi on aikuisten sosiaalipalvelut. Työllisyyspalvelut Espoossa kuuluvat aikuisten sosiaalipalveluiden toimintakenttään, joka on aluesosiaalityön osalta jaettu Pohjoiseen ja Eteläiseen aikuisten sosiaalipalveluihin. Organisatorisesti työllisyyspalvelut kuuluvat Pohjoisen aikuissosiaalityön piiriin, mutta työllisyyspalvelujen palvelualueena on koko Espoo ja lisäksi myös Kauniainen. opk
Espoossa 8(72) ESPOON TYÖLLISYYSPALVELUT Työllistäminen ja ammatillinen kuntoutus Sosiaalinen työllistäminen ja sosiaalinen kuntoutus Työhallinto ja Kela Työvoiman palvelukeskus Työhönvalmennuskeskus Soukan työkeskus Työllistymistä ja ammatillista kuntoutusta tukevat palvelut Ohjaus palkkatuettuun työhön Työvoimapalvelut Sosiaalinen kuntoutus, Terveydenhoito Motivointi ja aktivointi Työkyvynarviot Aikuissosiaalityö Kuntouttava Ohjaus perus- ja erikoissairaanhoitoon sekä kuntoutukseen Työhönvalmentavaa palvelua Työllistämistä työttömille, Mielenterveyskuntoutujille ja vammaisille Työtoimintaa pajoilla, kuntouttavia ryhmäpalveluita Toimintakykyä ylläpitävää palvelua Kuntoutusta mielenterveyskuntoutujille, vammaisille ja Työttömille Työtoimintaa työsalilla, Työkokeiluita Kuvio 2. Espoon kaupungin työllisyyspalveluiden organisaatio Espoossa työllisyyspalvelut koostuvat kolmesta eri yksiköstä. Soukan työkeskus ja Suomenojalla sijaitseva Työhönvalmennuskeskus ovat toimintaympäristöjä, joissa työllisyyspalveluiden asiakkaat voivat harjoitella erilaisia työelämässä tarvittavia taitoja. Pajoilla on hyvinkin monipuolista toimintaa erilaisen toimintakyvyn omaaville asiakkaille. Osa asiakkaista suuntaa pajajakson jälkeen työelämään tai koulutukseen ja osa taas jatkaa pajaympäristössä ylläpitäen arkirytmiään ja toimintakykyään. Työllistymisen sijaan voidaankin puhua työelämäosallisuudesta, joka opk
Espoossa 9(72) käsitteenä kattaa laajasti erilaisissa toimintaympäristöissä tehtävää a. Työvoiman palvelukeskus on puolestaan kaupungin, työvoimahallinnon ja kelan yhteinen palvelukeskus, josta asiakas voi saada moniammatillista palvelua ja asiakasohjausta erilaisiin aktivoiviin toimintoihin. 2.1 Soukan työkeskus Soukan työkeskus on yksi Espoon kaupungin työllisyyspalveluihin kuuluva paikka, joka tarjoaa matalan kynnyksen a. Työtehtävät ovat monipuolisia, työajat sovittavissa ja työyhteisö turvallinen. Työtehtävinä ovat mm. alihankinta-, kokoonpano-, purku- sekä lajittelu- ja pakkaustyöt. Osa toiminnasta voi tapahtua myös työkeskuksen ulkopuolella. Työkeskuksessa asiakkaan tavoitteena voivat olla esimerkiksi päivärytmin löytäminen, mielekkään tekemisen saaminen arkeen ja sosiaalisten kontaktien luominen sekä ylläpito. Työkeskuksessa asiakasta ohjataan ja tuetaan suunnitelmien eteenpäin viemiseksi. opk
Espoossa 10(72) 2.2 Työhönvalmennuskeskus (TVK) Työhönvalmennuskeskuksen tarkoituksena on opastaa, auttaa ja tukea asiakkaita määrätietoisesti työelämää kohti. Keskuksessa on erilaisia pajoja, jotka yhdessä muodostavat työpajaympäristön, jossa asiakkaat voivat harjoitella ja kehittää työelämävalmiuksiaan. Työpajatoiminnan rinnalla tarjotaan tukea ja ohjausta työllistymisen esteenä oleviin erilaisiin elämäntilanteisiin. Työhönvalmennuskeskukseen asiakas voi tulla ilman sitoumuksia tutustumaan joka toinen maanantai järjestettävälle tutustumiskierrokselle. Jos asiakas tutustumisen jälkeen on kiinnostunut TVK:n toiminnasta, hän voi täyttää yhteydenottopyyntölomakkeen henkilökunnalle. Näin asiakkaaseen otetaan yhteyttä ja yhdessä asiakkaan kanssa keskustellaan sopisiko paikka hänelle. Tämän jälkeen asiakas kutsutaan haastatteluun, jossa lopullinen valinta tehdään. Työhönvalmennuskeskuksessa asiakas voi olla kuntouttavassa työtoiminnassa, työkokeilussa tai palkkatuella. 2.3 Työvoiman palvelukeskus Työvoiman palvelukeskuksen palvelut on tarkoitettu henkilöille, jotka tarvitsevat apua työllistymistä vaikeuttavien ongelmien ratkaisemisessa ja jotka erityisesti hyötyvät palvelukeskuksen moni ammatillisista palveluista opk
Espoossa 11(72) sekä laajasta yhteistyöverkostosta. Palvelukeskus työskentelee tiiviissä yhteistyössä muiden alueella toimivien työllisyys-, kuntoutus- koulutus- ja muita asiantuntijapalveluita tuottavien organisaatioiden ja projektien kanssa. Espoossa työvoiman palvelukeskukseen on sijoitettu kelan, sosiaalihuollon, terveydenhuollon ja työvoimahallinnon palvelut. Asiakkaita ottaa vastaan ja palvelee laaja-alainen ammattilaisten verkosto, jossa on osaamista niin työvoimapalveluista, terveydenhoidosta, sosiaalipalveluista, kuntoutuksesta kuin koulutuksestakin. Työvoiman palvelukeskukseen ohjataan asiakkaita niin Espoosta kuin Kauniaisistakin. 2.3.1 Asiakasohjaus työvoiman palvelukeskukseen Asiakkaan ohjaaminen Työvoiman palvelukeskukseen Palvelutarvearvio/ Alku- ja tilannearvio Asiakkaan työnhaku voimassa Suostumus tietojen vaihtoon Kirjaukset tietojärjestelmään LÄHETE ja SUOSTUMUS Yhteistyö, yhteinen tietojärjestelmä Ajanvarauksesta tieto lähettävälle taholle Työhaku on voimassa ajanvaraukseen saakka Kutsu on velvoittava Asiakas kutsutaan haastatteluun/palvelutarvearvioon Asiakasprosessi jatkuu Lähettävä taho Työvoimanpalvelukeskus Kuvio 3. Asiakasohjaus työvoiman palvelukeskukseen opk
Espoossa 12(72) Asiakas ohjautuu palvelukeskukseen yleensä aluesosiaalityön lähetteellä (Liite 1), jonka mukaan liitetään asiakkaan suostumus tietojen vaihtoon moniammatillisessa palvelukeskuksessa (Liite 2). Asiakkaaksi voi ohjautua myös TE-toimiston kautta lähetteellä. Asiakkuuden alkamisen ehtona on työnhaun voimassaolo. Työvoiman palvelukeskukseen on keskitetty kuntouttavan työtoiminnan organisointi osana aikuissosiaalityötä. Sitä koordinoivat ja ohjaavat kuntouttavan työtoiminnan sosiaaliohjaajat. Kuntouttavaan an päästäkseen asiakkaan tulee olla Espoon työvoiman palvelukeskuksen asiakas. 2.3.2 Asiakasprosessi työvoiman palvelukeskuksessa Espoon työvoiman palvelukeskuksen asiakasprosessi kuntouttavaan an KUNTOUTTAVA TYÖTOIMINTA PAJALLA Aktivointisuunnitelma Työharjoittelu Työelämävalmennus Kurssit KUTY Työhönvalmentaja Tukihenkilö Hilla-Maaria Sipilä ETYP moniammatilliset palvelut Sos tt. Työvoimaohjaaja Sairaanhoitaja Kuntoutuspsykologi KELA:n virkailija Asiakkaan taustatiedot sekä voimavarat ja rajoitteet= PALVELUTARVEARVIO Työ / koulutus Toimeentulo Velka-asiat Asuminen Perhesuhteet Päihteet 6.10.2011 2 Kuvio 4. Asiakasprosessi työvoiman palvelukeskuksessa opk
Espoossa 13(72) Edellä esitetyssä kuviossa on asiakasprosessi työvoiman palvelukeskuksessa kuvattu yleisellä tasolla. Kaupungin työntekijät kokoontuvat työkokoukseen, jossa jokaiselle asiakkaalle nimetään vastuuvirkailijat; sairaan/terveydenhoitaja ja sosiaalityöntekijä. Työvoimahallinnon puolelta asiakkaille on myös määritelty oma työvoimaohjaaja. Asiakas kutsutaan palvelutarvearvioon, jossa hänen tilanteensa kartoitetaan seikkaperäisesti. Tämän ensimmäisen palvelutarvearvion perusteella yhdessä asiakkaan kanssa sovitaan asiakkuuden alkamisesta työvoiman palvelukeskuksessa. Asiakkaan vastuu työntekijät kirjataan sosiaaliefficaan ja TYPPI -järjestelmään. Jatkossa arviotapaamisia voi olla useitakin ja arviointi saattaa kestää ajallisesti melko pitkään. Jos asiakkaan kohdalla katsotaan tarpeelliseksi aloittaa kuntouttava, laaditaan aktivointisuunnitelma yhdessä työvoimaohjaajan, kaupungin työntekijän (yleensä sosiaalityöntekijä) sekä asiakkaan kanssa. Kun tarve kuntouttavasta työtoiminnasta nousee esiin, tulee lain mukaan asiakkaan kanssa laatia aktivointisuunnitelma (Liite 3). Aktivointisuunnitelma, joka voi sisältää työllistymistä, hoitoa, kuntoutusta tai kuntouttavaa a, on yhteisen suunnittelun tulos ja järjestettävien palveluiden lähtökohta. Sen tulee pohjautua asiakkaan palvelutarpeen arviointiin ja se voi sisältää hyvin laaja-alaisesti erilaisia työ- ja elinkeinohallinnon, sosiaali- ja opk
Espoossa 14(72) terveystoimen, koulutuksen ja kuntoutuksen palveluita. Espoossa aktivointisuunnitelmia tehdään pääasiassa työvoiman palvelukeskuksessa ja ainoaksi aktivointisuunnitelman lähtökohdaksi on muotoutunut kuntouttavaan an siirtyminen vaikka laki antaakin mahdollisuuden luoda myös muita siirtymiä aktivointisuunnitelman sisällöksi. Aktivointisuunnitelma on aina päivitettävä ennen kuntouttavaan työtoiminaan siirtymistä. Aktivointisuunnitelman laatimiseen ja päivitykseen osallistuvat työvoimahallinnon ja kaupungin työntekijä sekä asiakas. Aktivointisuunnitelman laatimisen/päivityksen jälkeen suunnitelma käsitellään kuntoutuksen SAS-työryhmässä, jossa asiakkaalle nimetään sosiaaliohjaaja ja yhdessä keskustellaan asiakkaan tilanteesta aktivointisuunnitelman perusteella. Aktivointisuunnitelmat ja samalla asiakkuudet jaetaan SAStyöryhmässä jokaisen sosiaaliohjaajan työtilanteen mukaan. SAStyöryhmässä käydään jokainen jaossa oleva asiakkuus läpi. Työryhmässä on ajan tasalla oleva tieto kutypaikkojen tilanteesta ja jokaiselle asiakkaalle pyritään löytämään hänen tarvettaan/toiveitaan vastaava paikka. Asiakasohjaus tapahtuu tämän työryhmän kautta. Näin pyritään saamaan an ohjautuminen järjestelmälliseksi ja läpinäkyväksi. SAStyöryhmän johdosta kuntouttavan työtoiminnan asiakasohjaus on myös tasapuolista asiakkaiden kannalta. Kuntoutuksen SAS-työryhmän jäseniä ovat neljä sosiaaliohjaajaa Etypistä, työhönvalmentaja Soukan työkeskuksesta ja ohjaaja TVK:sta. Työryhmän opk
Espoossa 15(72) puheenjohtajana toimii Etypin johtava sosiaalityöntekijä. Työryhmä kokoontuu kerran viikossa maanantaisin. Asiakkaat ohjautuvat sosiaaliohjaajille vain työryhmän kautta aktivointisuunnitelman laatimisen jälkeen. SAS-työryhmän jälkeen asiakkaalle nimetty sosiaaliohjaaja kutsuu asiakkaan kuntouttavan työtoiminnan suunnittelua varten tapaamiseen. Tarvittaessa sairaanhoitaja tai sosiaalityöntekijä ja sosiaaliohjaaja tapaavat asiakkaan yhdessä. Tapaamisessa on tavoitteena tutustua tarkemmin asiakkaan tilanteeseen, lisätä luottamusta, keskustella asiakkaan omista tavoitteista ja suunnitella kuntouttavaa a. 3 Kuntouttava 3.1 Kuntouttavan työtoiminnan järjestäminen Kuntouttava on kunnan järjestämää aktiivista sosiaalipolitiikkaa pitkäaikaistyöttömien työllisyysmahdollisuuksien parantamiseksi ja sen tavoitteena on mm. katkaista pitkäaikaistyöttömyys ja luoda valmiuksia/edellytyksiä työelämään Kuntouttavaa a on lain edellytysten mukaisesti järjestetty vuodesta 2001, jolloin tuli voimaan laki kuntouttavasta työtoiminnasta (189/2001). opk
Espoossa 16(72) Kuntouttavan työtoiminnan järjestää kunta. Kunta voi järjestää kuntouttavan työtoiminnan itse, tekemällä kirjallisen sopimuksen sen järjestämisestä toisen kunnan tai kuntayhtymän taikka rekisteröidyn yhdistyksen, rekisteröidyn säätiön, valtion viraston tai rekisteröidyn uskonnollisen yhdyskunnan kanssa. Kunnan tulee antaa tieto työvoimatoimistolle kuntouttavan työtoiminnan järjestämisestä tekemästään sopimuksesta. Kuntouttavaa a ei saa hankkia yritykseltä. (Laki kuntouttavasta työtoiminnasta 189/2001, 6.) Kuntouttava on kaikenikäisille siihen ohjatuille velvoittavaa. Alle 25- vuotivat kuitenkin ohjautuvat siihen lyhyemmän työttömyyden perusteella kuin yli 25-vuotiaat. Tällä pyritään saamaan nuorten työttömyys poikki ja ennaltaehkäisemään syrjäytyminen mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Kuntouttavaa a voidaankin käyttää yhtenä aktivoinnin välineenä. Työttömyysturvalain 5 luvun 10 :n mukaan henkilön katsotaan olleen työssäoloehdon voimassaolon suhteen työmarkkinoilla, jos hän on ollut kuntouttavassa työtoiminnassa. Tältä osin kuntouttavaa a arvioidaan siten samoin kuin muitakin työllistymistä edistäviä palveluita. 3.2 Kuntouttava lukuina Kuntouttavan työtoiminnan määrä ilmoitetaan päivinä. Espoon kaupunki ostaa kuntouttavaa a sopimuskaudella 1.1.- opk
Espoossa 17(72) 31.12.2014, jonka lisäksi mahdollisuus optiovuosiin 2015-2016, yhteensä 20 000 päivää. Yksi kuntouttavan työtoiminnan päivä henkilöä kohden maksaa nuorilla keskimäärin 40,20 ja aikuisilla 38,20. (Espoon kaupungin työllisyyspalvelut.) Kunnalla on oikeus saada kuntouttavan työtoiminnan järjestämisestä valtion korvauksena työllisyysmäärärahoista 10,09 euroa päivää ja kuntouttavaan an osallistuvaa henkilöä kohti. Korvaus maksetaan jälkikäteen niiltä päiviltä, joina henkilö osallistuu kuntouttavaan an. (Laki kuntouttavasta työtoiminnasta annetun lain 4 ja 24 :n muuttamisesta 1296/2002.) 25000 20000 15000 10000 5000 toteutuneet päivät 0 2008 14556 2009 12605 2010 16326 2011 16963 2012 19182 Kuvio 5. Toteutuneet päivät vuosina 2008-2012. Kuviossa viisi (5) on kuvattu Espoossa toteutuneiden kuntouttavan työtoiminnan päivien määrää vuosina 2008-2012. Vuonna 2012 opk
Espoossa 18(72) päiviä on ollut selkeästi enemmän kuin aikaisemmin ja määrän odotetaan kasvavan vuonna. ( Espoon kaupunki, kuntouttavan työtoiminnan tilastot 18.4..) 250 200 150 100 50 alle 25-v. yli 25-v. mamut yhteensä 0 2008 2009 2010 2011 2012 Kuvio 6. Kuntouttavassa työtoiminassa vuosina 2008-2012 aloittaneiden määrä. Edellä esitetty kuvio kertoo kuntouttavassa työtoiminnassa vuosina 2008-2012 aloittaneiden asiakkaiden määrän eri asiakasryhmittäin. Selkeästi suurin asiakasryhmä on ollut jokaisena vuotena yli 25 -vuotiaat. Esimerkiksi viime vuonna (2012) kuntouttavan työtoiminnan aloittaneita asiakkaita oli 135. Tarkastelujakson ensimmäisenä vuonna (2008) kuntouttavan työtoiminnan aloittaneiden määrä tuntuu olleen melkoisen suuri (233) muihin vuosiin verrattuna. Tämän selittänee osaltaan vuonna 2008 olleiden ryhmätoimintojen määrä - kuntouttavan työtoiminnan ryhmätoimintaa järjestettiin työvoiman palvelukeskuksessa useamman eri ryhmän avulla ja opk
Espoossa 19(72) ryhmiin osallistundein asiakkaiden määrä oli suurempi (60) kuin muina vuosina, jolloin ryhmissä aloittaneiden asiakkaiden määrä on vaihdellut 19-43 asiakkaan välillä. Tänä vuonna () ei ole työvoiman palvelukeskuksen toimesta järjestetty yhtään kuntouttavan työtoiminnan ryhmää. (Espoon kaupunki, kuntouttavan työtoiminnan tilastot 18.4..) 250 200 150 100 50 kaikki aloittaneet kaikki päättäneet sovitusti päättäneet keskeyttäneet 0 2008 2009 2010 2011 2012 Kuvio 7. Kuntouttavassa työtoiminnassa vuosina 2008-2012 aloittaneet ja päättäneet (sovitusti päättäneet ja keskeyttäneet) asiakkaat. Ennen vuotta 2012 keskeyttäneiden määrä on pysynyt alhaisempana kuin sovitusti kuntouttavan työtoiminnan päättäneiden asiakkaiden määrä. Kuitenkin vuonna 2012 nämä luvut ovat tasoittuneet ja keskeytyksiä on jostain syystä tullut enemmän suhteessa sovitusti päättäneiden määrään. Tässä tilastossa ei kuitenkaan ole eroteltu keskeytyksien syitä, joita ovat voineet olla niin luvattomat poissaolot, terveydelliset syyt kuin kouluksen tai opk
Espoossa 20(72) työn aloittaminen kesken kuntouttvaan työtoiminnan jaksoa. Tästä kuviosta ei siis voi päätellä ovatko keskeytykset olleet positiivisia vai negatiivisia työllistymisen näkökulmasta. (Espoon kaupunki, kuntouttavan työtoiminnan tilastot 18.4..) 160 140 120 100 80 60 40 20 0 2008 2009 2010 2011 2012 toimeentulotuki työmarkkinatuki Kuvio 8. Kuntouttassa työtoiminnassa vuosina 2008-2012 aloittaneiden pääasiallinen toimeentulo. Suurin osa kuntouttavan työtoiminnan aloittaneista saivat vuosina 2008-2012 työmarkkinatukea. Toimeentulotuen saajien määrä on puoelstaan ollut vuonna 2012 hieman laskussa. työmarkkinatuen lisäksi asiakkailla on mahdollista saada myös toimeentulotukea eikä tästä kuviosta selviä kuinka moni saa samanaikaisesti näitä kahta etuutta. opk
Espoossa 21(72) Uuden ohjeistuksen myötä kaikki kuntouttavan tytöoiminnan aloittavat saavat työmarkkinatukea, joten toimeentulotuen saajien määrän voisi olettaa olevan jo vuonna laskeva kuntouttavan työtoiminnan aloittaneiden asiakkaiden keskuudessa. (Espoon kaupunki, kuntouttavan työtoiminnan tilastot 18.4..) 3.3 Kaupungin kuntouttavan työtoiminnan pajaympäristöt Kaupungin omia kuntouttavan työtoiminnan paikkoja sijaitsee pajaympäristössä ja kaupungin eri toimialoilla. Pajaympäristöjä ovat TVK ja Soukan työkeskus. Molemmissa on kuntouttavan työtoiminnan paikkoja ja asiakasohjaus tapahtuu työvoiman palvelukeskuksen kautta. Soukan työkeskuksessa työtehtävät ovat yleensä tilaustöitä ja liittyvät lähinnä pakkaukseen ja pussitukseen, mm. heijastimien pussitusta. Työtehtävinä voi olla myös kierrätysmateriaalin valmistelu esim. kankaiden ja vaatteiden purkaminen tilkuiksi. Soukka tekee yhteistyötä kierrätyskeskuksen kanssa. Soukan työkeskuksessa on sovitusti tarjolla myös työkeskuksen ulkopuolella tapahtuvia työtoimintoja. Työhönvalmennuskeskuksen toiminnot ovat jaoteltu yhteentoista (11) erilaiseen pajaan ja työtehtävään, joita ovat opk
Espoossa 22(72) 1) Remonttiryhmä: Pienremontit Espoon kaupungin kiinteistöissä (porttien tekeminen ja kiinnitys, pienten esineiden seiniin kiinnittämiset. Pienkoneiden (käsityökalujen) käyttö. 2) Verhoomo: Espoon kaupungin eri yksiköiden huonekalujen verhoilu sekä käytöstä poistettujen huonekalujen verhoilu ja kierrätys 3) Fillaripaja: Hylätyistä pyöristä kierrätyksen periaatteella turvallisia, kunnostettuja pyöriä. Tietokonepohjaisen fillarikorttien luovutuksen ylläpito ja seuranta. 4) Kuljetuspaja: Henkilö- ja tavarakuljetus, ensin apumiehenä toimiminen. Henkilökuljetus: Alaikäiset yksin Suomeen tulleet maahanmuuttaja nuoret ja heidän asiointikuljetukset 5) Palveluryhmä: Kauklahden seniorikeskuksessa pyykkihuolto, ruuan jakelu ja TVK:ssa toimistosiivous. Taavinkodissa hoitotarvikkeiden lajittelu ja huoneisiin jakaminen (mm. pesulaput, rasvat, vaipat yms.) 6) Auroran pesula: Vanhusten henkilökohtaisten vaatteiden lajittelu, pesu, silitys, prässäys yms. pyykkihuolto 7) Kierrätyspiste: Espoon kaupungin sisäinen kalusteiden kierrätys (purku ja kasaus), logistiikka-alan tehtävät ja varastotyö. Pienet kunnostustyöt. 8) Kädentaitopaja: Kierrätysmateriaalista Ihanuus-kauppaan myyntiin tehtäviä tuotteita (mm. kasseja, koruja, kortteja). Taulujen maalausta myyntiin sekä tilaustyönä julkisiin tiloihin (esim. Tiistinhovi, sosiaalipalvelutoimisto). Päiväkotien tilaustyöt mm. vanhoista lakanoista ommeltavat lasten käsipyyhkeet. Mahdollisuus huomioida erityistaidot mm. piirtäminen ja valokuvaaminen. opk
9) Aulapalvelut: Aula- ja toimistotehtävät Kuntouttava Espoossa 23(72) 10) Niittypesula: Logistiikka ja pesulapalvelut (mm. pyykin lajittelu, pesu, kuivaus, mankelointi, viikkaus ja pakkaaminen) 11) Puupaja: Puun pintakäsittely, peruskäsipuusepän työt (mm. ruiskumaalaus, käsin maalaus ja vastaavat lakkaukset), puuntyöstökoneiden käyttö. Metallityöt (mm. hitsaus, metallin käsittely sekä metalliesineiden korjaustyöt) 3.4 Kuntouttavan työtoiminnan ostopalvelupaikat 3.4.1 Espoon Diakoniasäätiö Espoon Diakoniasäätiön Työ- ja Yksilövalmennuspalvelut tarjoaa kuntouttavaa a 17-60 -vuotiaille työttömille espoolaisille. Työpajaympäristö on jaettu neljään eri työpajaan ( Hyljeluodontie 3), joita ovat 1) EKY- elektroniikan käsittely, yritysyhteistyö ja fillaripaja (Hyljeluodontie 3) 2) Tekstiili- ja kädentaitopaja 3) Puurakenne ja talonmiespalvelut työpaja 4) Palvelutyöpaja opk
Espoossa 24(72) Elektroniikkapajan toimintaan sisältyvät kodin- ja toimistoelektroniikan nouto, vastaanotto ja purkaminen jakeisiin. Tämän jälkeen purkuosat lajitellaan omiin jakeisiinsa. Jakeet toimitetaan edelleen käsittelyyn tilaajayrityksen toimesta. Elektroniikkapajalla myös testataan, asennetaan ja korjataan pajojen omia laitteita. Fillaripajan toimintaan kuluu polkupyörien perushuolto, pesu, puhdistus ja kierrätysmateriaaleista toimivan pyörän kokoaminen ja testaus. Autonkuljetus ja apukuljettajan työt ovat yksi yritysyhteistyön muoto. Työpajojen ruokien ja leipien nouto, ser -kierrätyksen noudot ja muut kuljetustehtävät kuuluvat oleellisena osana toimintaan. Elektroniikkapajan siivoustyöt ja tilojen järjestyksenylläpito lukeutuvat pajojen työtehtäviin. Pajan piha-alueen kunnossapitotyöt kuuluvat myös pajojen toimintaan ja niitä tehdään usein yhteisöllisessä hengessä. Erilaiset alihankintatyöt lukeutuvat pajan toimintaan. Tällaisia voivat olla mm. pussitus- ja pakkaustyöt. Tekstiili- ja kädentaitopajalla tehdään monipuolisia käsitöitä ammattimaisella asenteella. Käsityöt ovat isoja tilaustöitä kuten pussilakanoiden ompelua sarjatuotantona tai pienempiä, yksittäisiä korjauksia esimerkiksi takin vetoketjun ompelu. Tekstiili- ja kädentaitopajalla tehdään tilauksesta myös mattoja, poppanoita ja huiveja. Erilaisten pipojen, sukkien ja tumppujen kutominen ja virkkaaminen kuuluvat myös työtehtäviin. Pajan tehtäviin kuuluvat lisäksi erilaiset askartelutyöt sekä toimistokalusteiden verhoilutyöt. Lisäksi omien tilojen siivoaminen kuuluu pajan työntehtäviin. opk
Espoossa 25(72) Puurakenne ja talonmiespalvelut työpajan yhtenä työtehtävän on huonekalujen kunnostus. Tähän sisältyy erilaisten työvaiheiden opettelu mm. liimaus, lakkaus ja maalaus. Pienimuotoisten puuesineiden valmistus voi myös olla yhtenä työtehtävänä; pajalla voi asiakas tehdä voiveitsiä, maustehyllyjä, leikkuulautoja tms. Erilaiset pienimuotoiset remonttityöt säätiön muissa yksiköissä kuuluvat työtehtäviin. Lisäksi pihojen hoitaminen on yksi olennainen osa talonmiespalveluja. Lisäksi tämänkin pajan työtehtäviin kuuluvat omien jälkien siivous ja työpisteen kunnossapito sekä viikkosiivous. Palvelutyöpajan työpisteinä toimivat jakelu- ja valmistuskeittiö, pesula sekä piha-alue. Jakelukeittiön työtehtäviin kuuluvat astiahuolto, keittiöön liittyvän hygienian ylläpito sekä ruoan esille laitto, jakelu ja poiskorjaus. Valmistuskeittiössä puolestaan työtehtäviä ovat ruoanlaitossa ja leipomisessa avustaminen, aamiaisen valmistus sekä ruoan esille laitto, jakelu ja poiskorjaus. Näiden lisäksi myös astiahuolto kuuluu työtehtäviin. Pesulassa huolletaan pyykkiä ja työtehtäviin kuuluvat pyykinpesu, kuivaus ja viikkaus. Piha-alueilla pidetään kunnossa istutusalueita mm. kitkemällä ja siistimällä sekä kastelemalla istutuksia ja nurmikkoa. Lisäksi kesäisin on haravointia ja lakaisua ja talvisin puolestaan lumen luontia ja hiekoitusta. Jätehuolto on myös yksi työkokonaisuus, johon sisältyy useampia pienempiä osatehtäviä. opk
Espoossa 26(72) 3.4.2 Työ ja Toiminta ry Työ ja Toiminnan Espoon toimipiste sijaitsee Suomenojalla (Niittyrinne 6). Työ ja Toiminta ry tarjoaa kuntouttavaa a niin nuorille kuin aikuisillekin. Kuntouttavassa työtoiminnassa olevat asiakkaat osallistuvat toimipisteissä sähkö- ja elektroniikkaromun kierrättämiseen painottuviin työtehtäviin. Tavoitteena on, että asiakkaat saavat kuntoutuksen aikana hyvän kuvan toiminnan prosesseista ja kierrätyksen merkityksestä. Kierrätystoiminta on viiteen eri osa-alueeseen, joita ovat 1) Elektroniikan vastaanotto 2) Laitteiden lajittelu 3) Uudelleenkäyttö 4) Purku ja lajittelu 5) Kuljetus 6) Käsityöpaja (tuotteiden uudistus, korjaus, maalaus, pienmetalli ja korutyö) 7) Toimistotyö 8) Pienimuotoinen keittiötyö Laitteita puretaan käsityönä niille varatulla erityisellä käsittelypöydällä. Laitteista irrotetaan materiaalihyötykäyttöön kelpaavat osat ja materiaalit. Kuntouttavassa työtoiminnassa olevat asiakkaat perehdytetään normaaleihin työelämän käytäntöihin kuten työaikojen noudattamiseen, työyhteisön opk
Espoossa 27(72) pelisääntöihin ja päihteettömyyteen. Työ ja Toiminta ry:ssä kuntouttavan työtoiminnan asiakas voi suorittaa työturvallisuuskoulutuksen. 3.4.3 Lautta ry Lautta ry tarjoaa kuntouttavaa a nuorille aikuisille (17-29 - vuotiaat). Yhdistyksellä on Espoon Tapiolassa Konepaja (Pohjantie 3), jossa toimitaan mediatuotannon, tietotekniikan ja kuljetustekniikan (autot ja laivat) alalla. Työtehtävinä pajalla ovat 1) Atk -laitteiden huolto, korjaus, ylläpito ja kokoaminen 2) Ohjelmistojen asennus ja testaus sekä sisäisten verkkojen rakentaminen 3) kadonneiden tietojen pelastaminen vieottuneilta kovalevyiltä 4) Tietoyhteiskuntaan osallistuminen 5) Erilaisten passien suorittaminen muun muassa ensiapu, atk-ajokortti 6) Veneiden huolto ja kunnostus 7) Veneily ja vesiturvallisuus (yhdistyksellä on kaksi merikelpoista venettä) opk
Espoossa 28(72) Nuori ei tarvitse mitään erityisosaamista osallistuakseen Lautta ry:n kuntouttavaan an, vain sitoutuminen ja kiinnostus ovat tärkeitä. Toiminta voi tapahtua eri puolilla Espoota ja Helsinkiä ja an mennä yhdessä ohjaajien kanssa. tapiolassa sijaitseva toimipiste on eräänlainen tapaamispaikka, josta voidaan lähteä porukalla hoitamaan päivän työtehtäviä. Työtehtävät voivat vaihdella päivittäin. Lautassa on kymmenen (10) paikkaa nuorille. 3.4.4 Autismisäätiö Autismisäätiö tarjoaa kuntouttavaa a 17-60 -vuotiaille työttömille espoolaisille. Kuntouttavaa a toteutetaan pääsääntöisesti kahdessa eri toimintayksikössä. Näitä ovat 1) Suomenojan yksikkö (Niittyrinne 7) 2) Vallilan yksikkö (Kuortaneenkatu 7) Työtoimintapaikkoja voidaan asiakkaille osoittaa muistakin Espoon toimipisteistä ja niissä tehtävät työt tulevat ajankohtaisiksi, kun asiakas kuntoutuksen polulla on siinä vaiheessa, että työllistymisen kynnyksen ylittyminen alkaa olla lähempänä. Suomenojan toimipisteen työtehtäviä ovat 1) Taidekäsitöiden tekeminen (käsitöitä osittain tai kokonaan myyntiin) 2) Keittiötoiminta (ruokahuollon aputyötehtävät) opk
3) Siivoustyöt Kuntouttava Espoossa 29(72) 4) Toimistotehtävät (erilaisten seurantataulukoiden täyttö ja tilastointitehtävät) 5) Vaihdepalvelut 6) Avustajan toimenkuvaan liittyvät osa-työtehtävät 7) Remonttitoiminta (pienremontit säätiön toimipisteissä) 8) Autonkuljettajan työtehtävät 9) Alihankintatöiden tekeminen Työtehtäviä on mahdollista räätälöidä asiakkaiden työtaidot ja -kokemus huomioon ottaen. Lisäksi vaativuustasoa voidaan tehtävien sisällä lisätä niin, että se vastaa asiakkaan kykyjä ja näin lisää motivaatiota työn tekemiseen. Asiakkailla on myös mahdollisuus osallistua osaamispassien valmistavaan koulutukseen (hygieniapassi, a-kortti ja @ -kortti). Asiakkaille tarjotaan lisäksi erilaista virkistystoimintaa. 3.4.5 Rinnekoti-Säätiö Rinnekoti-Säätiöllä on kolme eri yksikköä, joista kaksi sijaitsee Espoossa, toinen lakistossa ja toinen Saunalahdessa. kolmas yksikkö sijaitsee Pitäjänmäessä Helsingissä. Rinnekoti-Säätiön ajatuksena on, että kuntouttavan työtoiminnan asaikkaat voivat työskennellä samoissa opk
Espoossa 30(72) työtoiminnoissa kuin Rinnekoti-säätiön muutkin työntekijät. Näitä työtoimintoja ovat Työtoiminnan yksiköt: 1) Kierrätys ja kuljetusryhmä (tavaroiden ja pyykin kuljettaminen, jätteiden kierrätys ja lajittelu, leipomotuotteiden kuljettaminen yksiköihin)) 2) Nettipaja (kuvankäsittely, tekstin tuottaminen ja editointi, videoiden suunnittelu ja kuvaaminen sekä editointi, esitteiden suunnittelu ja tekeminen, mainosten ja esitteiden suunnittelu sekä painaminen) 3) Metsäryhmä (polttopuiden tekeminen, risujen kerääminen ja metsäalueiden siistiminen sekä puiden istutus ja hoito) 4) Puutarha (kukkien kylvö, istutus, puistotyöt ja asiakaspalvelu sekä tilausten kuljettaminen, somistaminen) 5) Käsityökeskus (kudonta kangaspuilla, ompelu, huovutus, kankaanpainanta, korujen valmistaminen) 6) Verstas (alihankintatyötehtävät: pakkaustyöt) Tukipalvelujen yksiköt Lakistossa: 7) Ravintokeskus (astialinjaston hoitaminen, ruoan jakelu, keittiön puhtaanapito) 8) Pesulapalvelut (pyykkihuolto, jakelu) 9) Siivouspalvelut (yleisten tilojen puhtaanapito) opk
Espoossa 31(72) 10) Hallintopalvelut (postitus, kopiointi, lähettityöt) 11) Logistiikka (avustavat työtehtävät ruoka- ja pyykkikuljetuksissa) 12) Rakentaminen (avustavat työtehtävät remontoinnissa, erilaiset huoltotehtävät) 13) Aluehuolto (piha-alueiden kunnossapito, istutukset ja jätteiden kuljetus) 14) Lakiston Kahvila-Myymälä Aino (asiakaspalvelu, leipominen, astiahuolto sekä myymälän puhtaana- ja kunnossapitotehtävät) Asumispalvelut: 15) Saunalahden (Espoo) asumispalvelut (avustavat työtehtävät hoitotyössä, puhtaanapito: lattioiden lakaisu ja pyyhkiminen, wc-tilojen puhdistus, keittiön avustavat työtehtävät sekä pyykkihuolto ja postitustehtäviä. Kaupassa asiakkaan kanssa asiointi ja ulkoilu) 16) Kornetin (Helsinki) asumispalvelut (avustavat tytötehtävät hoitotyössä, puhtaanapito: lattioiden lakaisu ja pyyhkiminen, wc-tilojen puhdistus, keittiön avustavat työtehtävät sekä pyykkihuolto ja postitustehtäviä) Rinnekoti-Säätiöllä asiakkaalla on mahdollisuus suorittaa hygieniapassi, ensiapukoulutus, työturvallisuuskortti Atk-ajokortti ja alkusammutuskoulutus. 3.5 Järjestöyhteistyö opk
Espoossa 32(72) Espoon kaupunki tekee espoolaisten järjestöjen kanssa yhteistyötä kuntouttavan työtoiminnan osalta. Espoon mielenterveysyhdistys ry (Emy ry) on suurin yhteistyökumppani, joka tarjoaa kuntouttavan tytöoiminnan paikkoja. Lisäksi kuntouttavan työtoiminnan paikkoja tarjoaa sovitusti Kalliolan setlementin Askel kohtaamispaikka sekä Hyvä Arki ry. Emyn työtoiminnot sijaitsevat Espoon keskuksessa Järjestökadulla (Pappilantie 7) sekä Matinkylässä Kylämajan asukastalolla (Matinkatu 7). Työtehtäviä voi sovitusti löytyä myös Raitinpysäkiltä Leppävaarasta Konstaapelinkatu 1) tai Emyn kahvilatoiminnoista eri puolilta Espoota. Pappilantien työtoimintoihin kuuluu muun muassa Emyn talkoisiin osallistuminen. Työtehtävinä talkoissa voi olla ruoanlaittoa, kaupassa käyntiä, pientä remontointia, piha-alueiden kunnossapitoa ( talvella lumenluontia ja hiekoitusta, kesällä nurmikonkeikkuuta ja haravointia) sekä siivousta. Talkoiden työtehtävät jaetaan joka aamu klo 10 ja talkoot kestävät kaksi tuntia. Lisäksi kuntouttavassa työtoiminnassa oleva osallistuu sovitusti Emyn muihin toimintoihin Pappilantiellä. Emyn kautta on mahdollista päästä myös Kylämajan asukastalolle kuntouttavaan tytöimintaan. Siellä työtehtävinä ovat vahtimestarin työt,keittötyöt ja siivoustyöt. Työt kiertävät viikottain niin, että asiakas osallistuu jokaisen työtehtävän hoitamiseen kuntouttavan tytöoiminnan aikana. opk
Espoossa 33(72) Askel sijaitsee myös Pappilantiellä ja Askeleen työtehtäviin voi kuulua muun muassa kahvinkeittoa, tilojen siistimistä ja piha-alueiden kunnossapitoa. Hyvä arki ry suorittaa Pappilantiellä EU -kuivaelintarvikkeiden jakoa tiistaisin ja torstaisin sekä kaupoista saatavien elintarvikkeiden jakoa maanantaisin, keskiviikkosin ja perjantaisin. Ruokakassien pakkaus voi olla kuntouttavan työtoiminnan asiakkaan työtehtävä. Lisäksi on mahdollista toimia apuna ruokatarvikkeita haettaessa kaupoista. Myös muissa järjestöissä ja yhteisöissä asiakas voi olla kuntouttavassa työtoiminnassa sovitusti. 3.6 Omnian pajat Kuntouttavassa työtoiminnassa voi olla myös Omnia pajoilla, jolloin työtoiminnot ovat samat kuin muillakin pajalaisilla ja kohderyhmänä 25 - vuotiaat ja sen alle olevat nuoret. Omnian pajoilla nuoren tulee olla kuntouttavassa työtoiminnassa viitenä (5) päivänä viikossa ja kuusi (6) tuntia päivässä. Pajoille sijoitutaan sovitusti. Omniassa ollaan kehittämässä uutta kuntouttavan työtoiminnan ryhmätoimintaa, niille nuorille, joilla ei ole vielä resursseja tehdä niin pitkää toimintapäiväviikkoa. Mukana kehittämistyössä on myös KOPPI kohti kuntouttavampia työelämäpalveluita -hanke. opk
Espoossa 34(72) 3.7 Kuntouttavan työtoiminnan ryhmätoiminta Kuntouttavan työtoiminnan ryhmätoiminnalla tarkoitetaan sitä ryhmätoimintaa, joka tapahtuu työvoiman palvelukeskuksen sosiaaliohjaajien toimesta ja on heidän osaamistaan ja vastuualuettaan. Ryhmätoiminta on tarkoitettu niille asiakkaille, jotka eivät jostain syystä kykene kuntouttavaan an pajoilla tai muissa paikoissa. Kuntouttavaan työtoiminnan ryhmätoiminta kestää kolme kuukautta ja pääsääntöisesti ryhmä on kokoontunut kerran viikossa, neljä tuntia kerrallaan. Ryhmätoimintaa järjestetään eri asiakasryhmät huomioon ottaen. Toiminta on tarkoitettu työvoiman palvelukeskuksen asiakkaille ja toimintaan tulevalla pitää olla laadittuna aktivointisuunnitelma. Etypissä ryhmätoimissa painottuu työllisyyteen ja työelämäosallisuuteen liittyvät näkökulmat. Toiminnan tarkoituksena on tarjota mahdollisimman matalan kynnyksen toimintaa liittäen siihen kuntouttava esimerkiksi pajoilla. Ryhmätoimintaa on järjestetty mm. nuorille, maahanmuuttajille ja muille elämänhallinnan ongelmien kanssa painiskeleville. Yhteisinä tavoitteina kuntouttavan työtoiminnan erilaisilla ryhmätoiminnoilla on vahvistaa osallistujien elämänhallintaa ja itsehoitotaitoa, huoltaa kehoa ja mieltä sekä selkiyttää omia työllistämistavoitteita. opk
Espoossa 35(72) 4 Kuntouttavan työtoiminnan asiakasprosessi SIIRTYMÄVAIHE Sos. ohjaaja Saanut lähetejaossa asiakkaan tiedot, varaa asiakkaalle tapaamisajan Käy terv.tarkastuksessa Etypissä Asiakas Pajaohjaaja Tapaaminen: laaditaan lähete paikkaan Tutustu minen paikkaan Kuntouttavan työtoiminnan sopimus Kutypäätös, matkalipun maksu, efficaja typpikirj. Työnjohtaja Projektisuunnittelija Hilla-Maaria Sipilä 10.4. 1 opk
Espoossa 36(72) 3KK PAJAJAKSO Sos. ohjaaja Asiakas Aloittaa työtoiminnan Yhteydenpito asiakkaan ja työpajan kanssa Ilmoittaa poissaoloista Kirjaa poissaolot Efficaan ja typpiin, tieto tvo:lle Täyttää itsearviointilomakkeen Väliarviointi, tapaaminen/ mahdollinen jatksospimus Pajaohjaaja Kartoittaa asiakkaan pajatoimintaan liittyvää tilannetta Kirjaa poissaolot lomakkeelle, ilmoittaa poissaolot sos.ohjaajalle Arvioi asiakkaan elämänhallintaa ja työelämätaitoja Työnjohtaja Työhön perehdytys Projektisuunnittelija Hilla-Maaria Sipilä Opastaa, neuvoo sekä arvioi asiakkaan työtaitoja pajajakson ajan 10.4. 2 Kuvio 9. Pajatoiminnan asiakasprosessi 4.1Lähete kuntouttavan työtoiminnan järjestäjälle Asiakasta tavatessaan sosiaaliohjaaja laatii yhdessä asiakkaan kanssa lähetteen (Liite 4) kuntouttavan työtoiminnan paikkaa (paja, muu toimintapaikka) varten. Lähetteen tarkoituksena on antaa informaatioita työtoiminnan kannalta tärkeistä asiakkaan odotuksista, tavoitteista, terveydentilasta ja mahdollisista suunnitelmista. Lähete käydään läpi paikalla työnjohdon/ohjaajan kanssa. Näin asiakkaan työtoiminnan järjestämisen kannalta tärkeät tiedot siirtyvät myös paikan tietoon. opk
4.2 Kuntouttavan työtoiminnan sopimus Kuntouttava Espoossa 37(72) Kun sopiva paikka on löytynyt laativat asiakas, sosiaaliohjaaja ja paikan työntekijä yhdessä kuntouttavan työtoiminnan sopimuksen (Liite 5). Sopimuksessa määritellään jakson kesto, toimintapäivien lukumäärä ja työtunnit. Työtoiminta jakso on sovitusti 3-24 kuukautta, jonka aikana siihen on osallistuttava vähintään yhden ja enintään viiden päivän aikana 4-8 tuntia päivässä. Lisäksi sopimukseen laitetaan asiakkaan henkilötiedot sekä niin asiakkaan, paikan kuin sosiaaliohjaajankin yhteystiedot. Näiden lisäksi sopimuksessa määritellään myös hänen tavoitteensa kyseiselle jaksolle. Tavoitteita pohditaan yhdessä asiakkaan ja paikan kanssa ja ne laaditaan mahdollisimman realistisiksi ja saavutettavissa oleviksi. Kuntouttavan työtoiminnan sopimus laaditaan yleensä ensin kolmeksi kuukaudeksi, jonka jälkeen jaksoa arvioidaan yhdessä asiakkaan ja paikan kanssa. Sopimus allekirjoitetaan ja sopimuksen perusteella sosiaaliohjaaja voi tehdä asiakastietojärjestelmään (sosiaalieffica) kuntouttavan työtoiminnan päätöksen ja maksatuksen. Asiakas saa itselleen päätöksen tiedoksi. Päätöksen perusteella sosiaaliohjaaja maksaa asiakkaalle kuukausittain etukäteen tai sovitusti matkalipun. Asiakkaalle maksetaan myös kuukausittain jälkikäteen toteutuneet päivät. opk
Espoossa 38(72) 4.3 Väliarviointi Kuntouttavan työtoiminnan väliarviointi pidetään jokaisen jakson loppupuolella. Samalla voidaan laatia mahdollinen jatkosopimus an. Arvioinnin apuna käytetään arviointilomaketta (Liite 6). Lomake on Espoon kaupungin laatima ja se on yhteneväinen kaikilla paikoilla. Työhönvalmennuskeskuksella on poikkeava käytäntö tästä, sillä siellä arviointia suoritetaan tiheämmin. Lisäksi arviointi tapahtuu työhönvalmennuskeskukselle erikseen kehitetyn oman lomakkeen avulla. Väliarviointi muodostuu paikan arvioinnista ja asiakkaan itsearvioinnista. Arviointilomakkeen täyttävät etukäteen paikan ohjaaja sekä työnjohto että asiakas. Tämän jälkeen sosiaaliohjaaja, paikan ohjaaja ja asiakas tapaavat ja käyvät keskustelua jaksosta arviointilomakkeiden pohjalta. Tästä tapaamisesta sosiaaliohjaaja kirjoittaa tiivistelmän asiakastietojärjestelmiin. 4.4 Loppuarviointi Loppuarviointi laaditaan saman arviointilomakkeen (Liite 6) avulla kuin väliarviointikin. Loppuarvioinnissa asiakkaan ja paikan kanssa käydään läpi koko asiakkaan kuntouttavan työtoiminnan jaksoa. Tämäkin opk
Espoossa 39(72) arviointi kirjataan sosiaaliefficaan ja typpijärjestelmään. Työtoimintapaikasta asiakas saa todistuksen kuntouttavaan työtoiminaan osallistumisestaan. Tämän todistuksen asiakas toimittaa työvoimaohjaajalleen, jotta työhallinnon tietojärjestelmiin tulee tieto asiakkaan kuntouttavan työtoiminnan suorittamisesta. Loppuarviointiin kirjataan myös asiakkaan jatkosuunnitelma ja kuntouttavan työtoiminnan päätyttyä asiakkuus siirtyy työvoimaohjaajalle. Asiakas pysyy kuitenkin työvoiman palvelukeskuksen asiakkaana, mikäli hänen työttömyytensä jatkuu. 4.5 Erilaiset muutostilanteet Espoon kauppungin kuntouttavassa työtoiminnassa on sovittu, että pajoilla pyydetään jokaisesta poissaolopäivästä joko terveydenhoitajan tai lääkärintodistus. Pajaohjaaja tekee poissaoloista ilmoituksen (Liite 7) työvoimaohjaajalle, joka laatii lausunnon kelaan. Kelan linjausten mukaan poissaolon syitä voivat olla seuraavat kolme 1) oma tai lapsen (alle 10-vuotiaan) sairaus, 2) työhaastattelu tai 3) luvaton poissaolo Tämä linjaus ei valitettavasti ota huomioon kuntouttavassa työtoiminnassa olevien asiakkaiden yksilöllisiä eleämäntilanteita. Espoossa on sovittu opk
Espoossa 40(72) käytäntö, jossa pajaohjaaja ottaa yhteyttä työvoiman palvelukeskuksen sosiaaliohjaajaan, jos ei tavoita kuntouttavan työtoiminnan asiakasta kolmeen (3) arkipäivään. Sosiaaliohjaaja pyrkii saamaan yhtyeden asiakkaaseen Jos asiakasta ei kuitenkaan tavoiteta viiden (5) arkipäivän kuluessa, voidaan kuntouttavan työtoiminnan sopimus katsoa keskeytetyksi asiakkaan poissaoloista johtuen. Keskeytyksestä sosiaaliohjaaja tekee sosiaaliefficaan keskeyttämispäätöksen ja postittaa asian tiedoksi asiakkaalle. Keskeytyksen jälkeen asiakkuus siirtyy työvoiman palvelukeskuksen sosiaalityöntekijälle ja työvoimaohjaajalle, jotka kutsuvat asiakkaan mahdolliseen uuteen palvelutarvearvioon. Jos työtön työnhakija ilman pätevää syytä kieltäytyy kuntouttavasta työtoiminnasta tai keskeyttää tai omasta syystään joutuu keskeyttämään sen, hänellä ei ole oikeutta työmarkkinatukeen kahden kuukauden ajalta kieltäytymisestä tai keskeyttämisestä lukien. Vastaavasti hänen toimeentulotuen perusosaansa voidaan alentaa 20 prosenttia. Työhönvalmennuskeskuksessa on poikkeuksellisesti samat säännöt poissaolojen suhteen kuin esimerkiksi kaupungin työntekijöillä. Tällä halutaan korostaa nimenomaan työelämään suuntautumista. Poissaoloihin ja myöhästymisiin kuitenkin kiinnitetään tarkasti huomiota ja puututaan tarvittaessa. Asiakas voi osallistua kuntouttavaan an enintään 230 päivänä 12 kuukauden jakson aikana. Tämä enimmäispäivien määrä tulee täyteen vain asiakkailla, joilla on kuntouttavaa a viitenä päivänä viikossa. Tällöin asiakkaalle on annettava 12 kuukauden aikana vähintään 30 taukopäivää. Kysymys on loman kaltaisen vapaan järjestämisestä opk
Espoossa 41(72) kuntouttavan työtoiminnan asiakkaille. On kuitenkin huomioitava, että yhtäjaksoiset pitkät tauot kuntouttavassa työtoiminnassa voivat olla kuntoutuksen tavoitteiden vastaisia (esimerkiksi asiakkaan päihdeongelman takia). Niinpä taukopäiviä suunnitellessa on huomioitava asiakkaan tilanne kokonaisvaltaisesti. 5 Ryhmätoiminnan asiakasprosessi Tvo Urakirjaus Toimintarahat Sos.tt AKSU Sos. ohj. Ryhmä haast. Valinta päätös Asiakas Kutysopimus Hakee kelasta työmarkkinatuen ja toimintarahan ( 9 /krt.) Kutypäätös, efficakirjaus, typpikirjaus Matkarahat Sair. hoit. Terv.- tarkastus Projektisuunnittelija Hilla-Maaria Sipilä 8.4. 2 opk
Espoossa 42(72) Asiakkuuden siirto TEtoimistoon Tvo Palvelutarvearvio Työvoimahallinnon toimenpiteet Sos.tt Urakirjaus, työnhaun jatkaminen Elämäntilanteen selvittelyä Asiakas Sos. ohj. Ryhmätoiminta 3kk: suunnitelmat, poissaolot, jatkuva arviointi Loppuarviointi efficakirjaus Työnhaun uusiminen Kuty Sair. hoit. Terveydentilan selvittelyä Projektisuunnittelija Hilla-Maaria Sipilä 8.4. 3 Kuvio 10. Ryhmätoiminnan asiakasprosessi Jos tarkoituksenmukaista kuitenkin asiakkaalle on kuntouttavan työtoiminnan ryhmätoiminta ja sopiva ryhmä on alkamassa, voi aktivointisuunnitelman laatia suoraan ryhmätoimintaan. Asiakkaan aloitettua ryhmätoiminnan siirtyy asiakkuus ryhmätoiminnan ajaksi sosiaaliohjaajalle. Sosiaaliohjaajan työtehtävät ovat erittäin monipuoliset ryhmätoiminnan aikana ja pitää sisällään niin käytännön toimintaa kuin toiminnasta raportointiakin. Sosiaaliohjaajan työtehtävät ovat listattuna erillisessä liitteessä (Liite 8). 5.1 Haastattelu ja valinta Kuntouttavaa toiminnan ryhmää ohjaava sosiaaliohjaaja laatii ryhmään hakevien asiakkaiden haastattelulistan, johon asiakkaan opk
Espoossa 43(72) sosiaalityöntekijä/työvoimaohjaaja merkitsee asiakkaalle sopivan haastatteluajan ja antaa sen tiedoksi asiakkaalle. Haastattelussa sosiaaliohjaaja keskustelee asiakkaan kanssa hänen historiastaan, tavoitteistaan ja suunnitelmistaan. Sosiaaliohjaajalla on mahdollista käydä keskustelua myös aktivointisuunnitelman pohjalta, jotta asiakkaan ei tarvitse vastailla samoihin kysymyksiin uudestaan vaan keskustelua voidaan käydä aktivointisuunnitelmaa syventäen. Sosiaaliohjaaja ilmoittaa asiakkaalle valintapäätöksestä. Sosiaaliohjaaja kirjaa valintapäätöksen myös sosiaaliefficaan ja typpijärjestelmään. Asiakas ohjataan terveystarkastukseen yleensä aktivointisuunnitelman laatimisen yhteydessä ja tärkeää olisikin, että terveystarkastus olisi tehtynä viimeistään ryhmätoiminnan alkaessa. terveystarkastuksen tekee työvoiman palvelukeskuksen terveyden/sairaanhoitaja. 5.2 Kuntouttavan työtoiminnan sopimus Ryhmätoiminnan alkaessa sosiaaliohjaaja tekee asiakkaan kanssa kuntouttavan työtoiminnan sopimuksen, johon määritellään ryhmän kesto, sisältö ja asiakkaan tavoitteet ryhmäajalle. Sopimus on samansisältöinen kuin pajoillekin tehtävä kuntouttavan työtoiminnan sopimus. Sosiaaliohjaaja kirjaa sopimuksen sisältöineen sosiaaliefficaan ja typpiin. Lisäksi opk
Espoossa 44(72). sosiaaliohjaaja tekee efficassa päätöksen kuntouttavasta työtoiminnasta ja laittaa matkalipun maksuun aivan kuten pajamuotoisessakin kuntouttavassa työtoiminnassa Sosiaaliohjaaja antaa tehdystä kuntouttavan työtoiminnan sopimuksesta kopion asiakkaalle ja työvoimaohjaajalle, joka kirjaa tiedot urajärjestelmään ja laatii lausunnon kelaan työmarkkinatuen ja toimintarahan maksua varten. Jos asiakas saa peruspäivärahaa tai ansiosidonnaista päivärahaa, maksaa työvoiman palvelukeskuksen sosiaaliohjaaja tekemänsä päätöksen perusteella asiakkaalle 9 / toteutunut toimintakerta. 5.3 Arviointi Ryhmätoiminta on kestoltaan kolme kuukautta ja toimintaa järjestetään kerran viikossa neljä tuntia kerrallaan. Ryhmätoiminnan aikana asiakkaan kanssa käydään jatkuvaa arviointia. Sosiaaliohjaaja kirjaa asiakkaan prosessin kannalta tärkeät asiat sosiaaliefficaan ja siirtää saman tiedon myös typpijärjestelmään. Lisäksi sosiaaliohjaaja kirjaa asiakkaan osallistumiskerrat tietojärjestelmiin. Joka kuukauden lopussa sosiaaliohjaaja laittaa 9 toteutuneilta toimintakerroilta asiakkaalle maksuun, mikäli asiakas ei ole oikeutettu työmarkkinatukeen. opk
Espoossa 45(72) Loppuarviointi käydään ryhmätoiminnan loppupuolella yhdessä asiakkaan ja sosiaaliohjaajan kanssa. Arvioinnissa käydään läpi asiakkaan tavoitteiden toteutumista ryhmän aikana ja mietitään yhdessä jatkopolkua asiakkaalle. Arvioinnissa voidaan käyttää strukturoitua arviointilomaketta (Liite 9), joka on muokattu ryhmätoimintaan sopivaksi. Sosiaaliohjaaja kirjaa loppuarvioinnin sosiaaliefficaan ja typpijärjestelmään. Loppuarvioinnin jälkeen voidaan käydä vielä yhteinen siirtopalaveri työvoimaohjaajan kanssa. Kun kuntouttava päättyy, myös sosiaaliohjaajan työ asiakkaan kanssa loppuu. Jos asiakas jatkaa kuntouttavaan an esim. jollekin pajalle, hänen tilanteensa käsitellään kuntouttavan työtoiminnan lähetetyöryhmässä, jossa hänelle valitaan vastuu sosiaaliohjaaja. Hänen kanssaan asiakas lähtee pohtimaan pajavaihtoehtoja ja jatkosuunnitelmia. 5.4 Jatkosuunnitelma Käytännössä ryhmätoiminnan ohjaaja ottaa asiakkuuden, sillä asiakas on hänelle jo tuttu ryhmätoiminnan kautta ja näin on luontevaa asiakkaankin kannalta jatkaa työskentelyä. Kaikissa tilanteissa tämä ei kuitenkaan ole mahdollista johtuen työntekijöiden työtilanteesta. Myös palvelurakenne voi vaatia uuden työntekijän mukaan tuloa mm. työhönvalmennuskeskukseen ohjauduttaessa. opk
Espoossa 46(72) Kuntouttavan työtoiminnan ryhmätoiminasta asiakas voi myös ohjautua työvoimapoliittisille kursseille, työkokeiluun, terveystilanteen tarkempaan selvittelyyn tai esim. päihdekuntoutukseen. Ryhmätoiminnan jälkeen asiakasprosessista ottaa vastuun etypin sosiaalityöntekijä ja työvoimaohjaaja, jotka voivat tehdä asiakkaan kanssa palvelutarvearviota tarpeen mukaan. Ryhmätoiminnan jälkeen asiakas uusii työnhakunsa sovitusti ja saa todistuksen kuntouttavaan ryhmätoimintaan osallistumisesta. Usein ryhmätoiminnan viimeisellä kerralla sosiaaliohjaaja kerää palautetta toiminnasta asiakkailta. Tässä voidaan käyttää apuna lomaketta (Liite 10), jonka pohjalta on hyvä käydä myös keskustelua. Palautteen kerääminen on tärkeää, jotta toimintaa on mahdollista kehittää. opk