Lausuntopyyntö Kunnallishallinnon rakenne -työryhmän selvityksestä sekä kuntauudistukseen liittyvistä muista uudistuksista Vastaajan tiedot E-mail kirjaamo@maaninka.fi Aloitusaika 17.4.2012 Lopetusaika 17.4.2012 1. Tietoja vastaavasta kunnasta Tietoja vastaavasta kunnasta Valitse 0 20 Akaa 0 5 Alajärvi 0 9 Alavieska 0 10 Alavus 0 16 Asikkala 0 18 Askola 0 19 Aura 0 46 Enonkoski 0 47 Enontekiö - Enontekis 0 49 Espoo - Esbo 0 50 Eura 0 51 Eurajoki - Euraåminne 0 52 Evijärvi 0 61 Forssa 0 69 Haapajärvi 0 71 Haapavesi 0 72 Hailuoto - Karlö 0 74 Halsua 0 75 Hamina - Fredrikshamn 0 77 Hankasalmi 0 78 Hanko - Hangö 0 79 Harjavalta 0 81 Hartola 0 82 Hattula 0 84 Haukipudas 0 86 Hausjärvi 0 111 Heinola 0 90 Heinävesi 0 91 Helsinki - Helsingfors 0 97 Hirvensalmi 0 98 Hollola 0 99 Honkajoki 0 102 Huittinen 0 103 Humppila 0 105 Hyrynsalmi 0 106 Hyvinkää - Hyvinge 0
283 Hämeenkoski 0 108 Hämeenkyrö - Tavastkyro 0 109 Hämeenlinna - Tavastehus 0 139 Ii 0 140 Iisalmi - Idensalmi 0 142 Iitti 0 143 Ikaalinen - Ikalis 0 145 Ilmajoki 0 146 Ilomantsi - Ilomants 0 153 Imatra 0 148 Inari - Enare 0 149 Inkoo - Ingå 0 151 Isojoki - Storå 0 152 Isokyrö - Storkyro 0 164 Jalasjärvi 0 165 Janakkala 0 167 Joensuu 0 169 Jokioinen - Jockis 0 171 Joroinen - Jorois 0 172 Joutsa 0 174 Juankoski 0 176 Juuka 0 177 Juupajoki 0 178 Juva 0 179 Jyväskylä 0 181 Jämijärvi 0 182 Jämsä 0 186 Järvenpää - Träskända 0 202 Kaarina - S:t Karins 0 204 Kaavi 0 205 Kajaani - Kajana 0 208 Kalajoki 0 211 Kangasala 0 213 Kangasniemi 0 214 Kankaanpää 0 216 Kannonkoski 0 217 Kannus 0 218 Karijoki - Bötom 0 223 Karjalohja - Karislojo 0 224 Karkkila - Högfors 0 226 Karstula 0 230 Karvia 0 231 Kaskinen - Kaskö 0 232 Kauhajoki 0 233 Kauhava 0 235 Kauniainen - Grankulla 0 236 Kaustinen - Kaustby 0 239 Keitele 0 240 Kemi 0 320 Kemijärvi 0 241 Keminmaa 0
322 Kemiönsaari - Kimitoön 0 244 Kempele 0 245 Kerava - Kervo 0 246 Kerimäki 0 248 Kesälahti 0 249 Keuruu 0 250 Kihniö 0 254 Kiikoinen 0 255 Kiiminki 0 256 Kinnula 0 257 Kirkkonummi - Kyrkslätt 0 260 Kitee 0 261 Kittilä 0 263 Kiuruvesi 0 265 Kivijärvi 0 271 Kokemäki - Kumo 0 272 Kokkola - Karleby 0 273 Kolari 0 275 Konnevesi 0 276 Kontiolahti 0 280 Korsnäs 0 284 Koski Tl 0 285 Kotka 0 286 Kouvola 0 287 Kristiinankaupunki - Kristinestad 0 288 Kruunupyy - Kronoby 0 290 Kuhmo 0 291 Kuhmoinen 0 297 Kuopio 0 300 Kuortane 0 301 Kurikka 0 304 Kustavi - Gustavs 0 305 Kuusamo 0 312 Kyyjärvi 0 316 Kärkölä 0 317 Kärsämäki 0 319 Köyliö - Kjulo 0 398 Lahti - Lahtis 0 399 Laihia - Laihela 0 400 Laitila 0 407 Lapinjärvi - Lappträsk 0 402 Lapinlahti 0 403 Lappajärvi 0 405 Lappeenranta - Villmanstrand 0 408 Lapua - Lappo 0 410 Laukaa 0 413 Lavia 0 416 Lemi 0 418 Lempäälä 0 420 Leppävirta 0 421 Lestijärvi 0
422 Lieksa 0 423 Lieto - Lundo 0 425 Liminka - Limingo 0 426 Liperi 0 444 Lohja - Lojo 0 430 Loimaa 0 433 Loppi 0 434 Loviisa - Lovisa 0 435 Luhanka 0 436 Lumijoki 0 440 Luoto - Larsmo 0 441 Luumäki 0 442 Luvia 0 475 Maalahti - Malax 0 476 Maaninka 1 480 Marttila 0 481 Masku 0 483 Merijärvi 0 484 Merikarvia - Sastmola 0 489 Miehikkälä 0 491 Mikkeli - S:t Michel 0 494 Muhos 0 495 Multia 0 498 Muonio 0 499 Mustasaari - Korsholm 0 500 Muurame 0 503 Mynämäki 0 504 Myrskylä - Mörskom 0 505 Mäntsälä 0 508 Mänttä-Vilppula 0 507 Mäntyharju 0 529 Naantali - Nådendal 0 531 Nakkila 0 532 Nastola 0 534 Nilsiä 0 535 Nivala 0 536 Nokia 0 538 Nousiainen - Nousis 0 540 Nummi-Pusula 0 541 Nurmes 0 543 Nurmijärvi 0 545 Närpiö - Närpes 0 560 Orimattila 0 561 Oripää 0 562 Orivesi 0 563 Oulainen 0 564 Oulu - Uleåborg 0 567 Oulunsalo 0 309 Outokumpu 0 576 Padasjoki 0 577 Paimio - Pemar 0
445 Paltamo 0 578 Parainen 0 580 Parikkala 0 581 Parkano 0 599 Pedersören kunta - Pedersöre 0 583 Pelkosenniemi 0 854 Pello 0 584 Perho 0 588 Pertunmaa 0 592 Petäjävesi 0 593 Pieksämäki 0 595 Pielavesi 0 598 Pietarsaari - Jakobstad 0 601 Pihtipudas 0 604 Pirkkala - Birkala 0 607 Polvijärvi 0 608 Pomarkku - Påmark 0 609 Pori - Björneborg 0 611 Pornainen - Borgnäs 0 638 Porvoo - Borgå 0 614 Posio 0 615 Pudasjärvi 0 616 Pukkila 0 618 Punkaharju 0 619 Punkalaidun 0 620 Puolanka 0 623 Puumala 0 624 Pyhtää - Pyttis 0 625 Pyhäjoki 0 626 Pyhäjärvi 0 630 Pyhäntä 0 631 Pyhäranta 0 635 Pälkäne 0 636 Pöytyä 0 678 Raahe - Brahestad 0 710 Raasepori - Raseborg 0 680 Raisio - Reso 0 681 Rantasalmi 0 683 Ranua 0 684 Rauma - Raumo 0 686 Rautalampi 0 687 Rautavaara 0 689 Rautjärvi 0 691 Reisjärvi 0 694 Riihimäki 0 696 Ristiina 0 697 Ristijärvi 0 698 Rovaniemi 0 700 Ruokolahti 0 702 Ruovesi 0 704 Rusko 0
707 Rääkkylä 0 729 Saarijärvi 0 732 Salla 0 734 Salo 0 790 Sastamala 0 738 Sauvo - Sagu 0 739 Savitaipale 0 740 Savonlinna - Nyslott 0 742 Savukoski 0 743 Seinäjoki 0 746 Sievi 0 747 Siikainen 0 748 Siikajoki 0 791 Siikalatva 0 749 Siilinjärvi 0 751 Simo 0 753 Sipoo - Sibbo 0 755 Siuntio - Sjundeå 0 758 Sodankylä 0 759 Soini 0 761 Somero 0 762 Sonkajärvi 0 765 Sotkamo 0 768 Sulkava 0 775 Suomenniemi 0 777 Suomussalmi 0 778 Suonenjoki 0 781 Sysmä 0 783 Säkylä 0 831 Taipalsaari 0 832 Taivalkoski 0 833 Taivassalo - Tövsala 0 834 Tammela 0 837 Tampere - Tammerfors 0 838 Tarvasjoki 0 844 Tervo 0 845 Tervola 0 846 Teuva - Östermark 0 848 Tohmajärvi 0 849 Toholampi 0 850 Toivakka 0 851 Tornio - Torneå 0 853 Turku - Åbo 0 857 Tuusniemi 0 858 Tuusula - Tusby 0 859 Tyrnävä 0 863 Töysä 0 886 Ulvila - Ulvsby 0 887 Urjala 0 889 Utajärvi 0 890 Utsjoki 0
892 Uurainen 0 893 Uusikaarlepyy - Nykarleby 0 895 Uusikaupunki - Nystad 0 785 Vaala 0 905 Vaasa - Vasa 0 908 Valkeakoski 0 911 Valtimo 0 92 Vantaa - Vanda 0 915 Varkaus 0 918 Vehmaa 0 921 Vesanto 0 922 Vesilahti 0 924 Veteli - Vetil 0 925 Vieremä 0 926 Vihanti 0 927 Vihti - Vichtis 0 931 Viitasaari 0 934 Vimpeli 0 935 Virolahti 0 936 Virrat - Virdois 0 942 Vähäkyrö - Lillkyro 0 946 Vöyri - Vörå 0 972 Yli-Ii 0 976 Ylitornio - Övertorneå 0 977 Ylivieska 0 980 Ylöjärvi 0 981 Ypäjä 0 989 Ähtäri - Etseri 0 992 Äänekoski 0
2. Maakunta 0 1 Valitse Uusimaa - Nyland Varsinais-Suomi - Egentliga Finland Satakunta Kanta-Häme - Egentliga Tavastland Pirkanmaa - Birkaland Päijät-Häme - Päijänne - Tavastland Kymenlaakso - Kymmenedalen Etelä-Karjala - Södra Karelen Etelä-Savo - Södra Savolax Pohjois-Savo - Norra Savolax Pohjois-Karjala - Norra Karelen Keski-Suomi - Mellersta Finland Etelä-Pohjanmaa - Södra Österbotten Österbotten - Pohjanmaa Keski-Pohjanmaa - Mellersta Österbotten Pohjois-Pohjanmaa - Norra Österbotten Kainuu - Kajanaland Lappi - Lappland
3. Kuntanne yhteyshenkilön tiedot Titteli - Kunnanjohtaja Nimi - Soile Lahti Sähköposti - soile.lahti@maaninka.fi Puhelin - 044 7488 200 4. Kyselylomakkeen täyttäjän tiedot Titteli - hallintojohtaja Nimi - Mirja Korhonen Sähköposti - mirja.korhonen@maaninka.fi Puhelin - 044 7488 201 5. 1. Miten arvioitte tarvetta uudistaa kunta- ja palvelurakennetta ja mitkä ovat kuntien näkökulmasta tärkeimmät syyt uudistuksen toteuttamiseen? - Kunta- ja palvelurakenteen uudistamisen perusteet ja näkökulmat vaihtelevat alueittain ja kunnittain Suomessa paljonkin. Yleisesti ottaen kuntien näkökulmasta tärkeimmät syyt uudistuksen toteuttamiseen liittyvät väestökehitys- ja kuntataloustekijöihin erityisesti yleisen taloustilanteen kiristyessä, palvelurakenteiden eheyttämisen ja palveluiden järjestämisen edellytysten parantamiseen sekä kuntarakenteen osalta erityisesti kaupunkiseuduilla maankäytön, asumisen ja liikenteen yhteensovittamisen helpottumiseen. Kuntarakenteiden uudistaminen on Maaningan kunnan näkemyksen mukaan tarpeellista ja sitä tulee edistää lähtökohtaisesti kunnissa tehtyjen vapaaehtoisten ratkaisujen pohjalta. Kuntien palvelurakenteiden uudistamista Maaningan kunta pitää välttämättömyytenä, joka ei kuitenkaan suoraan ole riippuvainen kuntarakenteiden uudistamisesta. Toimiva kuntarakenne muodostaa kuitenkin erittäin hyvän alustan myös palvelurakenteiden uudistamiselle.
6. 1. Miten arvioitte kuntanne osalta työryhmän kuntarakennetarkastelussa käyttämiä tarkastelunäkökulmia ja kriteereitä: Väestökehityksen ja väestörakenteen osalta? - Työryhmän kuntarakennetarkastelussa käyttämät tarkastelunäkökulmat ja kriteerit ovat oikein asetettuja ja kuntaliitostarpeiden arvioinnin kannalta olennaisia. Taloustarkastelunäkökulmien osalta? Yhdyskuntarakennetarkastelun osalta? Työssäkäynnin, saavutettavuuden ja asioinnin osalta? Peruspalvelujen järjestämis- ja tuotantoedellytyksien osalta? Elinkeinotoimen kehittämisen osalta? Toiminnallisen kokonaisuuden ja kokonaisarvioinnin osalta? 7. 2. Vastaako työryhmän tarkastelunäkökulmien analyysi käsitystänne kuntanne tilanteesta? Kyllä Ei Yhteensä Keskiarvo Väestökehityksen ja väestörakenteen 1 0 1 1 osalta? Taloustarkastelunäkökulmien osalta? 1 0 1 1 Yhdyskuntarakennetarkastelun osalta? 1 0 1 1 Työssäkäynnin, saavutettavuuden ja 1 0 1 1 asioinnin osalta? Peruspalvelujen järjestämis- ja 1 0 1 1 tuotantoedellytyksien osalta? Elinkeinotoimen kehittämisen osalta? 1 0 1 1 Toiminnallisen kokonaisuuden ja 1 0 1 1 kokonaisarvioinnin osalta? Yhteensä 7 0 7 1 8. 3. Mikäli vastasitte edellisen kysymyksen vaihtoehtoihin EI, niin mikä on oma analyysinne tilanteesta? Ei vastauksia.
9. 4. Mitä edellä todettuja ja mahdollisia muita tarkastelunäkökulmia ja kriteerejä kuntanne näkemyksen mukaan tulisi soveltaa tarkasteltaessa kuntaliitoksen tarvetta kuntanne ja alueenne osalta? - Kaikki edellä todetut tarkastelunäkökulmat ja kriteerit ovat mahdollisen kuntaliitostarpeen arvioinnin kannalta suoraan sovellettavissa niin kuntamme kuin alueemme osalta laajemminkin. Edellä todettujen tarkastelunäkökulmien ja kriteerien lisäksi Pohjois-Savon olosuhteissa erityinen painoarvo on nähtävä Kuopion alueen vetovoimaan, kilpailukykyyn ja niiden kehittymiseen liittyvillä tekijöillä. Maaningan kunnan näkemyksen mukaan myös tätä tarkastelunäkökulmaa tulee soveltaa mahdollisessa kuntaliitoksen tarvearviossa alueemme osalta. 10. 1. Olisiko kuntanne valmis selvittämään yhdessä muiden kuntien kanssa kuntaliitoksen toteuttamista työryhmän esittämän erityisen kuntajakoselvityksen sijasta? 0 1 Kyllä Ei 11. Mikä olisi se alue, jolla kuntanne näkemyksen mukaan voitaisiin sitä selvittää? - Maaningan kunta ja Kuopion kaupunki selvittävät jo nyt kuntaliitosta omiin päätöksiinsä perustuen. Maaningan kunta pitää myös mahdollisena laajemman kuntajoukon välistä yhdistymisselvitystä. Tässä suhteessa vahvimmat perusteet voidaan nähdä Kuopion toiminnallisen kaupunkiseudun kuntien välillä, jolloin kysymykseen tulisivat Kuopion, Nilsiän ja Suonenjoen kaupungit sekä Maaningan, Tuusniemen ja Siilinjärven kunnat sekä mahdollisesti myös Leppävirran kunta. 12. 2. Olisiko kuntanne valmis osallistumaan työryhmän esittämään ministeriön käynnistämään ja kustantamaan erityiseen kuntajakoselvitykseen? 0 1 Kyllä Ei
13. Mikä olisi se alue, jolla kuntanne näkemyksen mukaan voitaisiin toteuttaa työryhmän esittämä erityinen kuntajakoselvitys? - Vahvimmat perusteet voidaan nähdä Kuopion toiminnallisen kaupunkiseudun kuntien välillä. Tällöin kysymyksiin tulisivat Kuopion, Nilsiän ja Suonenjoen kaupungit sekä Maaningan, Tuusniemen ja Siilinjärven kunnat sekä mahdollisesti myös Leppävirran kunta. 14. 3. Katsooko kuntanne, että osaliitokset olisivat alueellanne tarpeellisia? 0 1 Kyllä Ei 15. Millä alueella ja millä tavoin osaliitokset olisivat alueellanne tarpeellisia? - Maaningan kunnan alueella ei nähdä olevan osa-alueliitostarpeita. Mahdollisen useamman kunnan muodostaman selvitysalueen osalta osa-alueliitostarpeet tulee käsitellä osana mahdollista selvitysprosessia, eikä Maaningan kunta ota niihin etukäteen poissulkevaa kantaa. 16. 1. Työryhmä on esittänyt raporttinsa selvitysosassa (selvityksen osa I) kuntauudistuksen toteuttamistapoja. Mikä on kuntanne näkemys näistä toteuttamistavoista? Kuntien itse käynnistämä selvitys - Maaningan kunta pitää kuntauudistuksen ensisijaisena toteuttamistapavaihtoehtona kuntien omaehtoista selvitystä. Myös ministeriön asettama erityinen kuntajakoselvitys voi joissakin tapauksissa olla realistinen etenemismalli. Mikäli nykylainsäädännön kaltaisia yhdistymisavustuksia ei enää tulevaisuudessa olisi, Maaningan kunta näkee valtion muun taloudellisen muutostuen kuntauudistuksen toteuttamisessa tarpeellisena. Yhdistyvät kunnat tarvitsevat kohdennettua muutostukea erityisesti uuden kunnan palvelurakenteiden ja toimintatapojen uudistamiseen, tietojärjestelmien kehittämiseen sekä muihin tuottavuutta parantaviin toimenpiteisiin ja niiden kehittämiseen uudessa kunnassa. Joissakin tapauksissa muutostukea voidaan tarvita myös uuden kunnan talouden tervehdyttämiseksi. Valtion osoittamien taloudellisten kannusteiden merkitys kasvaa myös ns. tehostavissa strategisissa kuntaliitoksissa, joita kuntauudistuksen onnistunut toteuttaminen kuntatasolla edellyttää. Ministeriön käynnistämä kuntajakoselvitys Kuntaliitosten taloudellinen tukeminen
Valtionosuusjärjestelmän muuttaminen uudistuksiin kannustavaksi Uudistuksen ohjaaminen muutoin kuntien rahoitusjärjestelmän muutoksilla (esim. veropohja) Uudistuksen toteuttaminen palvelujen järjestämistä koskevien kriteerien perusteella Uudistuksen toteuttaminen velvoittavalla lainsäädännöllä Muu, mikä? 17. 2. Mistä ajankohdasta lukien kuntaliitokset voitaisiin toteuttaa alueellanne? Ei vastauksia. 18. 3. Perustelunne aikataululle - Vuosien 2014-2015 tai vuoden 2017 alusta lukien kuntaliitoksen laajuudesta riippuen. Maaningan kunnan ja Kuopion kaupungin välinen mahdollinen kuntaliitos voisi tapahtua vuoden 2014 tai 2015 alusta. Mikäli kyseessä on laajempi useamman kunnan välinen monikuntaliitos, selvityksen vaativammasta luonteesta sekä kunnallisvaalikauden vaihtumisesta johtuen kuntien yhdistyminen voisi tapahtua vuoden 2017 alusta lukien. 19. 1. Millaiset valtion muutostuen keinot voisivat edistää uudistuksen toteuttamista omassa kunnassanne ja alueellanne? - Yhdistymisavustusten ohella muu taloudellinen tuki. 20. 1. Jos haluatte esittää esitettyjen kysymyksien ohella omia vaihtoehtoisia näkemyksiänne työryhmän selvitykseen, lisätkää se alla olevaan tilaan. - - 21. 1. Mitkä ovat kuntanne näkemyksen mukaan kuntalain tärkeimmät uudistustarpeet? - Kunnan asukkaiden osallistumis- ja vaikutusmahdollisuuksien kehittäminen sekä kunnan taloutta koskevat säännökset.
22. 2. Miten kuntanne näkemyksen mukaan lähidemokratiaa voitaisiin vahvistaa uudistamalla kuntalain osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksia koskevia säännöksiä? - Maaningan kunta pitää kuntalain osallistumisoikeussäännöksien uudistamista kuntalain kokonaisuudistuksen yhteydessä hyvin tärkeänä. Maaningan kunnan näkemyksen mukaan lähidemokratian vahvistamiseksi on syytä tarkastella niin edustuksellisen kuin suoran demokratian välineistö, joiden molempien osalta on olemassa selvää kehittämistarvetta. Myös suoran osallistumisen ja vaikuttamisen suhde edustukselliseen demokratiaan on nykyisellään osin jäsentymätön ja ristiriitainenkin. On myös eri asia, kehitetäänkö säännöksillä osallistumista vai myös vaikuttamista. Maaningan kunta ehdottaa, että käynnistettäisiin oma hankekokonaisuutensa kunnan asukkaiden osallistumisja vaikuttamismahdollisuuksien kehittämiseksi, jossa olisi mukana edustus niin kunnista, ministeriöstä ja tiedeyhteisön piiristä sekä mahdollisilta muilta tahoilta. Lähidemokratian turvaamiseksi ja kunnan asukkaiden osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksien kehittämiseksi erityisesti kuntauudistuksen yhteydessä tulee löytää uudenlaisia toimintamalleja yhteistyössä kuntien, valtion ja tutkimus- ja tiedeyhteisöä edustavien tahojen kesken. 23. 1. Mitkä ovat kuntanne näkemyksen mukaan kuntien rahoitus- ja valtionosuusjärjestelmän tärkeimmät uudistustarpeet? - Valtion ja kuntien välinen kustannustenjako sekä rahoitusperiaatteen toteutuminen. 24. 1. Mitä seikkoja tulisi ottaa huomioon seuraavia asioita arvioitaessa: Kuntien tehtävien mahdollinen vähentäminen - Kuntien tehtävien arvioinnin tulee Maaningan kunnan näkemyksen mukaan muodostaa perusta kuntauudistukselle. Valtion ja kuntien tehtävänjako Määriteltäessä uusien kuntien tehtäviä 25. 1. Jos haluatte esittää esitettyjen kysymyksien lisäksi kuntauudistukseen liittyen muuta, lisätkää se alla olevaan tilaan. - -