Anniina Hannikainen E-kirjat ja niiden valmistaminen Adobe InDesignilla Metropolia Ammattikorkeakoulu Insinööri (AMK) Mediatekniikan koulutusohjelma Seminaaritutkielma 20.10.2012
Sisällys 1 Johdanto 1 2 Mikä e-kirja? 2 2.1 Verkkojulkaisu, digitaalinen julkaisu vai e-kirja? 2 2.2 E-kirjan ominaisuudet 3 3 E-kirjan tulevaisuus 4 3.1 Tulevaisuuden haasteita 5 4 E-kirjan rakenne ja formaatit 6 4.1 Epub 2.0.1 7 4.2 Epub 3.0 7 5 E-kirjan työvaiheet 8 6 Valmistaminen InDesignilla 9 6.1 Vältä näitä 11 7 Jälkieditointi 11 8 Yhteenveto 13 Lähteet 14
1 Johdanto Uusien mediakanavien kuten älypuhelimien ja tablet-tietokoneiden tulon myötä myös digitaaliset julkaisut ovat saaneet uusia muotoja. Trendi lienee, että sama sisältö tuotetaan niin printti, verkko kuin digitaalisena julkaisunakin. Yksi uusista digitaalisen julkaisun muodoista on e-kirja. Monet verkkokaupat myyvät maailmalla jo enemmän e-kirjoja kuin niiden painettuja vastineita. Vaikka e-kirja jäljitteleekin painettua kirjaa, se on mediamuotonaan uniikki. E-kirja tarjoaa muun muassa interaktiivisen sisällön helpon navigoinnin ja sanahakumahdollisuuden. E-kirja on vielä kehitysvaiheessa, joten sillä on potentiaalia kasvaa mihin muotoon vain. Sähköisen kirjan julkaiseminen ei vaadi isoja kustannuksia, lisäksi se on helposti kaikkien saatavilla. Periaatteessa kuka vaan voi julkaista e-kirjan. Moni muukin seikka puoltaa e-kirjojen suosion kasvamista tulevaisuudessa. Minkälaisen markkina-aseman e- kirja tulevaisuudessa saavuttaa, riippuu siitä millaiseen muotoon se kehittyy. Tässä tutkielmassa pohditaan e-kirjaa, sen tulevaisuutta ja valmistamista teknisen toteuttajan näkökulmasta. E-kirjan valmistukseen on monta eri tapaa. Mitään yhtenäistä toimintatapaa sähkökirjojen toteuttamiseen ei vielä ole. Tässä tutkielmassa käyn läpi miten Adobe InDesignilla valmistetaan yksinkertainen, painettua kirjaa vastaava e-kirja. Tutkielma kertookin oman näkemykseni miten ja millä e-kirjat valmistetaan tällä hetkellä ja tulevaisuudessa.
2 Mikä e-kirja? E-kirjalla on tällä hetkellä paljon erilaisia määritelmiä. E-kirjaksi mielletään usein myös muut digitaalisen julkaisun muodot. Osalle e-kirja saattaa tarkoittaa tekstiä digitaalisessa muodossa ja osalle sana kirja taas tuo mieleen painetun kirjan ja sen ominaisuudet. Mielestäni parhaiten tämän hetken e-kirjaa kuvaa määritelmät; Sähköinen julkaisu, joka ladataan lukulaitteelle ja painetun kirjan digitaalinen vastine [1]. [2; 3.] E-kirjan tekninen idea on, että sen tekstit ja elementit rivittyy ja skaalautuu vapaasti erikokoisilla näytöillä näkymää suurennettaessa. Tekstin juoksuuntumisen mahdollistaa e-kirjan xml-rakenne. Myös navigointi linkkien avulla kuuluu yhtenä teknisenä ominaisuutena e-kirjaan. [3.] E-kirjan voi toteuttaa oikeastaan millä vain tekstinkäsittelyohjelmalla. Verkosta löytyy paljon ilmaisohjelmia, joilla voi muuntaa dokumentteja e-kirjan formaatteihin. Ammattimaisempaan lopputulokseen pääsee kuitenkin e-kirjan toteuttamista varten räätälöidyillä ohjelmilla. Adobe on vahva julkaisuohjelmien kehittäjä niin printtituotannossa kuin digitaalisten julkaisuiden tuotannossakin. Tulevaisuudessa sama julkaisu pitää pystyä toteuttamaan samasta ohjelmasta monessa eri formaatissa. Tästä syystä olenkin valinnut Adobe InDesignin e-kirjojen valmistamiseen. [3; 4.] 2.1 Verkkojulkaisu, digitaalinen julkaisu vai e-kirja? Erilaiset mediakanavat ovat viime vuosina lisääntyneet vauhdikkaasti. Sen myötä myös uudet digitaaliset julkaisumuodot ovat lisääntyneet. Näitä julkaisun muotoja ei ole vielä varsinaisesti luokiteltu ja ne saattavat osittain olla toistensa kanssa päällekkäisiä. Tässä tutkielmassa jaottelen sähköisen julkaisemisen muodot kolmeen osaan; e-kirjat, digitaaliset julkaisut ja verkkojulkaisut. E-kirjassa teksti juoksuuntuu ja elementit skaalautuvat. E-kirja pyrkii olemaan laitteistoja ohjelmistoriippumaton. Digitaaliset julkaisut taas ovat usein sovellusohjelmia, jotka ovat suunniteltuja yhdelle laitteelle tai laitevalmistajalle, niin kuin esimerkiksi tabletjulkaisut. E-kirja on suljettu kokonaisuus, eikä laajene verkkojulkaisun tapaan linkkien kautta. Sen tarkoitus on säilyä muuttumattomana ilman, että sitä tarvitsee päivittää. E- kirja pakataan yhteen tiedostoon, joka on koostumukseltaan kevyt ja sen jakelu ja ar-
kistointi on helppoa. Esimerkiksi verkkojulkaisun jakeleminen moneen eri kanavaan olisi erittäin hankalaa. [3; 5.] 2.2 E-kirjan ominaisuudet Sähköisen kirjan etuna ovat muun muassa sen helppo saatavuus ja pienet tuotantokustannukset. Se on saatavilla mihin aikaan tahansa ja missä tahansa, sen voi ladata koneelle vaikka lentokoneessa luettavaksi. Pienet tuotantokustannukset ja nopea tuotantoprosessi mahdollistaa myös sen, että e-kirjan tieto on ajankohtaista. Sisällöllisen tuotannon jälkeen e-kirjan saa helposti levitettäväksi vaikka samana päivänä. [5.] Painettuun kirjaan verrattuna e-kirja ei vie fyysistä tilaa ja kulkee helposti mukana. Toisin kuin painettua kirjaa, e-kirjaa voi lukea myös pimeässä ja se ei kulu luettaessa. Siihen voi myös tehdä sähköisiä muistiinpanoja sotkematta sen sisältöä. [5.] Opiskelutarkoitukseen e-kirja on mitä mainioin. Siinä on sähköinen sanahakumahdollisuus ja navigointi on helppoa linkkien avulla. Haemme tietoa ja opiskelemme yhä enemmän verkossa. Opiskelutyyli on muuttunut. E-kirja on verkkojulkaisuun nähden suljetumpi kokonaisuus, joten se tarjoaa tiedon tiiviimmässä paketissa. Myöskään kesken opiskelun ei pääse eksymään niin helposti kuin esimerkiksi verkossa opiskeltaessa. [5; 6.] E-kirjaan voi lisätä multimediaa kuten videota, ääntä, animaatiota yms. E-kirjan interaktiiviset ominaisuudet tuovat kirjalle ihan uusia muotoja. Periaatteessa e-kirja voi olla sisällöltään niin rikas kuin mielikuvituskin. Sitä voi kuunnella ja se voi sisältää ohjelmakoodeja. Se voi olla vaikka ruokaresepti kirja joka laskee ja kertoo reseptin mittasuhteet henkilömäärän mukaan. [2; 3; 5.]
3 E-kirjan tulevaisuus E-kirjat ovat saavuttaneet suuren suosion Yhdysvalloissa ja Japanissa. Yhdysvalloissa muun muassa Amazon ja Barnes&Noble verkkokaupat myyvät jo enemmän e-kirjoja kuin niiden painettuja versioita. Japanissa e-kirjojen suosio perustuu älypuhelimiin. Älypuhelimia on paljon kansan käytössä ja e-kirjoja ladataan pääsääntöisesti niihin.[3; 8.] Suomessa e-kirjojen myynti on vielä alhaista. Yksi syy tähän saattaa olla, että niiden arvonlisävero 23 prosenttia on suurempi kuin painetuissa, joissa sen on vain 9 prosenttia. Vielä suurempi syy lienee kuitenkin, että e-kirjan lukulaitteita on vielä vähän kansan käytössä. Muun muassa ipadit tulivat meille Suomeen vasta kaksi vuotta sitten. Lisäksi Suomessa liikkuu vielä rahaa painetun kirjan teollisuudessa. [3; 9.] Kansainvälisistä trendeistä voi kuitenkin päätellä, että e-kirjat saavuttavat kasvun myös täällä Suomessa. Tällä hetkellä ehkä suurin kysymys lienee, missä muodossa ne tulevat ja kutsummeko niitä vielä e-kirjoiksi. [3.] E-kirjat eivät tarjoa vielä kovin interaktiivista tai muuten rikasta sisältöä. Tällä hetkellä myynnissä olevat kirjat ovat lähinnä painetun kirjan vastineita. Tämä onkin yksi e-kirjan kompastuskivistä. E-kirjojen aukkoa täyttämään, rinnalle on noussut muita digitaalisen julkaisunmuotoja, jotka tarjoavat rikkaampaa sisältöä ja vievät tilaa e-kirjan markkinoilta.[10.] Syynä siihen, ettei e-kirjat ole kovin rikkaita on varmasti monia. Yksi lienee, että e- kirjoja tuotettiin muutama vuosi sitten tehdastuotantona Intiassa. E-kirjojen ympärille alkoi kehittyä uusi bisnes ja painetuista kirjoista haluttiin nopeasti sähköiset versiot myyntiin. E-kirjan koko potentiaalin huomioon ottaminen oli sivuseikka. Toinen syy on varmasti se, että e-kirjan formaatti ei vielä kovin hyvin tukenut interaktiivisuutta ja lukulaitteet eivät tukeneet uusia formaatteja.[10.] E-kirjat eivät muuta pelkästään kirjan olemusta, myös sisältö ja kustannuspolitiikka muuttuvat. Niissä kirjoittajan ja kustantajan roolit muuttuvat tradikaalisti. Oikeastaan kuka vaan voi julkaista kirjan, tarvitsematta edes kustantajaa. Kustantajan rooli saattaa muuttua enemmänkin laadunvalvojaksi. Koska e-kirjoihin ei liity suuria tuotantokustannuksia, myös kustantajat hyväksyvät pienenkin levikin kirjoja. Ne kirjat, jotka hylättiin aikaisemmin kannattamattomana, voidaan taas julkaista. Kohderyhmät tulevat supis-
tumaan ja sitä kautta kirjavalikoima laajenee. Myös kirjan sisältö muuttuu varmasti. Teksti saattaa olla huonosti kirjoitettua ja sisältää jopa runsaasti kirjoitusvirheitä. [11.] 3.1 Tulevaisuuden haasteita E-kirja käyttää tekijänoikeuksien suojaamiseen Adoben DRM (Digital Rights Management/digitaalinen käyttöoikeuksien hallinta) tekniikkaa. Sama suojaustekniikka aiheutti ongelmia jo musiikkibisneksessä aikoinaan. Se hankaloittaa itse tuotteen käyttöä ja sen on todettu jopa houkuttelevan laittomaan lataukseen. [3; 12.] E-kirjojen suosio on riippuvaista lukulaitteiden suosiosta. Mikäli lukulaitteita on vähän kansan käytössä, niin on todennäköisesti e-kirjojakin. Mikäli e-kirjojen suosio halutaan taata, tulee lukulaitteiden kehittyä kansan suosimaan muotoon. [12.] Tällä hetkellä lukulaitteet ovat kalliita, ainakin siinä mielessä jos ne ovat pelkkään lukemiseen tarkoitettuja. Hinnat tulisi siis saada alemmas. Tällä hetkellä näyttää siltä, että siirrytään enemmän laitteeseen, joka mahdollistaa useita toimintoja. Tulevaisuuden suuntana on, mitä vähemmän laitteita tarvitaan sen parempi. Tulevaisuuden lukulaitteelta vaaditaan vähintään Internet yhteys, myös erilaisten tiedostoformaattien tuki on tärkeää. Lisäksi akun tulisi olla vieläkin pitkäkestoisempi. [12.]
4 E-kirjan rakenne ja formaatit Kuva 1. E-kirja koostuu pitkälti samoista koodikielistä kuin verkkosivutkin. E-kirjalla ei ole vielä yhtä yhtenäistä tiedostoformaattia, joka toimisi kaikissa laitteissa ja käyttöympäristöissä. E-kirjat toteutetaankin monesti useaan eri formaattiin. Näin varmistetaan niiden toimivuus monella eri laitteella. [3.] Xml-pohjaisia e-kirjan tiedostomuotoja ovat Epub, Mobi ja Azw. Ne ovat tiedostokoostumukseltaan pitkälti samanlaisia kuin verkkosivusto. Toisin kuin verkkosivut, ne pakataan kevyeen e-kirja formaattiin.[3; 12.] Mobi ja Azw ovat Amazonin omistamia. Azw toimii ainoastaan Kindle lukulaitteessa. Mikäli haluaa jakaa kirjaansa Amazon.com -verkkokaupassa, on syytä tallettaa kirjat Mobi tai Azw -tiedostomuotoon. Epub on kuitenkin yleisin avoimen lähdekoodin e-kirjan formaatti ja sen voi muuttaa helposti myös Mobi-formaattiin. Epub on virallinen e- kirjastandardi, joka periaatteessa tarkoittaa sitä, että kuka vaan voi toteuttaa ilmaiseksi kirjan tämän standardin mukaisesti. [3; 12.]
Pdf on myös yleinen e-kirjan formaatti. Pdf-muodossa voidaan toteuttaa visuaalisesti haastavampia kirjoja kuin muissa muodoissa. Siihen voi liittää myös multimediaa. Huonoja puolia pdf:ssä on, että sen tekstin uudelleen juoksutusominaisuus ja rakenteen säilyminen skaalattaessa toimii ainoastaan silloin, kun sitä luetaan Adoben omilla ohjelmilla. Pdf-dokumentti on myös raskas ja hitaasti latautuva, eikä sovellu älypuhelimille. [3.] 4.1 Epub 2.0.1 E-kirjalla on useita eri tiedostoformaatteja. Tässä tutkielmassa keskityn Epubformaattiin, koska sillä on paljon suuria taustatukijoita ja tätä kautta hyvä mahdollisuus kehittyä ainoaksi e-kirjan formaatiksi. Muun muassa Applen ibooks-kaupassa myytävät kirjat perustuvat Epub-formaattiin. [14; 15.] Epub 2.0.1 virallistettiin vuonna 2007. Tällä hetkellä suurin osa saatavilla olevista e- kirjoista on Epub 2.0.1-formaatin kirjoja. Sen heikkoutena on, että se ei tue kovin hyvin multimediaa ja ei oikeastaan ollenkaan interaktiivisuutta. Xml-rakenteen ja lukulaitteiden ominaisuuksien takia ulkoasuntoteutus on hyvin rajoitteista. [3; 14; 15.] Epub 2.0.1-formaatti sopii kuitenkin hyvin yksinkertaisten kirjojen toteuttamiseen. Formaatissa on huomioitu hyvän luettavuuden ominaisuuksia. Se on myös tiedostokooltaan kevyt ja sen jakelu ja arkistointi on helppoa. Suurin osa tämän päivän lukulaitteista tukee tätä formaattia. [3; 14; 15.] 4.2 Epub 3.0 Epub 3.0 virallistettiin lokakuussa 2011. Tämä formaatti mahdollistaa rikkaamman sisällön e-kirjojen luomisen. Se perustuu html5- ja css3-merkkityyleihin. Formaatti poistaa hieman laitteiston välistä riippuvuutta, koska siinä voi luoda esimerkiksi eri csstyylitiedoston pienelle näytölle ja suurelle näytölle. Myös JavaScriptin käyttö on mahdollista. Html5-merkkikielen myötä multimedian liittäminen sisältöön ei tuo enää ongelmia. Epub3-formaatti sisältää äänen ja tekstin synkronoinnin eli käytännössä kirjaa voi nyt kuunnella ilman lisälaitteita. [14; 15.]
Epub 3.0-formaatin on tarkoitus olla yksi ja yhtenäinen tiedostomuoto digitaalisille julkaisuille. Toisaalta e-kirjojen tiedostomuodoista käydään tällä hetkellä sotaa, jokainen yritys haluaisi olla omilla laitteillaan ja formaateillaan yksioikeudella hallitsija. Tulevaisuudessa nähdään päädytäänkö yhteen yhtenäiseen formaattiin. Epub 3.0-formaatti ei ole vielä tällä hetkellä laitteistoissa kovin tuettu muoto. [14; 15.] 5 E-kirjan työvaiheet E-kirjan toteuttamiseen Epub 2.0.1 -muodossa tarvitaan perustietämys InDesignista, html-, css- ja xml-merkkikielistä. E-kirjan toteuttaminen on oikeastaan paljon helpompaa kuin esimerkiksi painetun kirjan. Siinä merkkikielet asettavat niin paljon rajoituksia, että turhan muotoilemisen saa jättää pois. Alla olevassa kuvassa on esitettynä työvaiheet Epub-standardin mukaiseen e-kirjan toteuttamiseen. [3.] Kuva 2. E-kirjan toteuttamisen työvaiheet
E-kirjan valmistuksen työvaiheet jakaantuvat kolmeen osioon. Ensimmäisenä kirja kootaan InDesignilla ja viedään se Epub-muotoon. Tämän jälkeen puretaan Epub-tiedosto zip-ohjelmalla, jolloin voidaan työstää sen sisältämiä kansioita. Epubin sisältämiä xml, html ja css-tiedostoja voi muokata millä tahansa html- tai xml-muokkausohjelmalla. Muokkauksen jälkeen tiedostot pakataan jälleen Epubiksi zip-ohjelmalla ja tarkastetaan tiedoston validiteetti. Validiteetin voi tarkastaa esimerkiksi Idpf:n verkkosivuilla. [16; 17.] 6 Valmistaminen InDesignilla XML-merkkikieli asettaa paljon rajoituksia ulkoasun muotoilun suhteen. Suunnitteluvaiheessa kannattaa miettiä mille laitteelle kirja pääsääntöisesti suunnataan ja huomioida laitteen asettamat rajoitukset. [3.] E-kirjan taittamiseen InDesignissa on oikeastaan kaksi tapaa. Toisessa tavassa taitto tapahtuu laatikkomaisesti linkittämällä kaikki kirjan elementit tekstilaatikoiden sisään (kuva 3). Toisessa tavassa nimiöidään sisältö InDesignin nimiöinti-toiminnolla ja järjestetään se sen jälkeen artikkelit-paletin avulla (kuva4). [18; 19.] Kuva 3. InDesignissa linkitetty sisältö
Kuva 4. InDesignissa nimiöity ja järjestetty sisältö Xml-merkkikieli ei ymmärrä InDesignin sivuja. Jokaisen luvun, kannen, sisällysluettelon jne. jälkeen tuleekin tehdä sivunvaihto. Dokumentin koko asetetaan jonkin näytön pikseleitä vastaavaksi, jotta mittasuhteita on helpompi hahmottaa taittovaiheessa. Kirjan todellinen koko määräytyy kuitenkin lukulaitteen näytön mukaan. [3; 18; 19.] Teksti taitetaan kappale- (paragraph) ja merkki (character) -tyylejä käyttäen. InDesign tekee tyylien perusteella css-tiedostot. Kaikki mahdollinen tekstin muotoilu tehdään tyylejä käyttäen. Myös kappalevälit määritetään kappale-tyyleihin. Vasen ja oikea marginaali tehdään yhtä leveiksi, jotta teksti ei heilu luettaessa ruudulla. Tekstiä ei voi tavuttaa ja sen tulee olla liehureunaista. Tekstiä ei kannata tyylitellä liikaa, sillä lukulaitteet saattavat muuttaa sitä oletusasetuksillaan. [3; 18; 19.] Master -sivulle tehdyt toistuvat elementit katoavat epub-viennissä, niitä ei tule käyttää. Samasta syystä myöskään InDesign efektejä tai objektityylejä ei kannata käyttää. Efektit kannattaa tehdä kuvankäsittelyohjelmalla. Kuvia koskee pääsääntöisesti samat lainalaisuudet kuin missä vain verkkojulkaisussa. Värimaailma on RGB ja kuvien on syytä olla tiedostokooltaan kevyitä (maksimissaan 10 Mb). Hyvä yleisresoluutio on 150 pikseliä/tuuma, kuitenkin jokaisella lukulaitteella on oma suositus resoluution osalta. Vektorigrafiikkaa ei kannata tehdä InDesignissä, se kannattaa tuoda tiedostoon xmlmerkkikielen tukemassa svg-muodossa. [16; 17.]
Sisällysluettelo ja hyperlinkit ovat hyvin olennainen osa e-kirjaa. Helpoin tapa tehdä sisällysluettelo on käyttää InDesignin automaattista sisällysluetteloa (Table of contents styles). Muut linkit kirjaan tehdään Hyperlinkit-paletin avulla. [16.] Kirjaan on myös hyvä lisätä metatietoa kuten esimerkiksi teoksen nimi, kirjailijan nimi, tekijän oikeudet, kustantaja ja avainsanoja. Metatieto helpottaa jälkeenpäin kirjan arkistointia ja löytymistä. Metatieto lisätään InDesignissa kohdassa File File info. [3.] 6.1 Vältä näitä Epub 2.0.1-formaatin kirjassa on vielä paljon korjattavaa. Sen näkee muun muassa siitä, että iso osa InDesignin ominaisuuksista katoaa epub-viennin myötä. Näitä ominaisuuksia ovat muun muassa InDesign taulukoiden tyylimuotoilut. Muotoilut voi toki tehdä jälkieditoinnissa, mutta helpompaa on tuoda taulukko dokumenttiin kuvana. Painetuille kirjoille hyvin ominaiset tekstin tyylikeinot kuten tiivistykset, harvennukset ja pakotetut rivinvaihdot katoavat epub-viennissä. Kirjaisinkorosteista muut paitsi regular, bold ja italic-muodot katoavat. E-kirjan valmistuksessa on myös syytä unohtaa erikoismerkit, angfannit ja suuraakkoset. Myös ylimääräiset rivinvaihdot (enter-lyönnit) katoavat epub-viennissä. [16; 17.] 7 Jälkieditointi Zip-ohjelmalla puretun Epub -tiedoston sisällä on erilaisia tiedostoja (kuva 3), joita voi vielä halutessaan muokata html-muokkausohjelmilla. Tiedostot joita jälkieditoidaan löytyvät OEBPS-kansion sisältä. Kansiossa opf-päätteinen tiedosto on kirjan xmlrakenne, toc-tiedosto on sisällysluettelo ja css on tyylitiedosto. Jokaisesta kirjan eri osasta löytyy omat html-sivut sen mukaan miten sivun vaihtoja on InDesignissa lisätty. [17.] Yleisiä jälkieditoinnin tarpeita ovat metadatan lisäys, sillä InDesignissa ei ole mahdollista määrittää kuin muutama osa metadatasta. Mikäli kirja sisältää InDesign taulukoita, niiden muotoilu tehdään css-tyylitiedostoon. Niille elementeille, joita laitteet eivät hyvin tue kannattaa tehdä varmuuskopiotiedostot. Esimerkiksi ipad ei tuo flashanimaatioita. [17.]
Kuva 5. Yksinkertaisen epub-tiedoston sisältö
8 Yhteenveto Vaikka e-kirjat ovatkin saavuttaneet jo suosion maailmalla, ne ovat vielä kehittyvässä tilassa. Monet seikat vaikuttavat siihen mihin muotoon e-kirjat kehittyvät. Näitä seikkoja ovat muun muassa kilpailevat tuotteet ja lukulaitteiden kehitys. Sitä mukaan mitä lukulaitteet leviävät ja kehittyvät, kasvaa myös e-kirjojen suosio. Tällä hetkellä käydään niin sanottua e-kirja sotaa. Jokainen yritys haluaa saavuttaa suosion yksinoikeudella omilla laitteillaan ja formaateillaan. Epub-formaatin tukijoihin kuuluu eniten suurimpia laitevalmistajia ja kustantajia, Amazon kilpailee taas valtavilla levikeillä. Nähtäväksi jää päättyykö e-kirja sota yhteen formaattiin vai jääkö sekasortoinen monen eri formaatin tilanne elämään. Tulevaisuus näyttää myös mihin suuntaan laitteet kehittyvät yhdistyvätkö kaikki toiminnot kenties yhteen laitteeseen? Tulevaisuudessa niin kuluttajan kuin tekijänkin näkökulmasta olisi ihanteellista, että sama sisältö toimisi eri laitteilla ja käyttöliittymät olisivat yhdenmukaiset. Epub3- formaatin on tarkoitus yhdistää kaikki digitaaliset julkaisut. Adobella on taas suuri pyrkimys olla digitaalisten julkaisuohjelmien kehittäjänä edelläkävijä. Uudet digitaalisen julkaisun muodot vievät tilaa e-kirjoilta. Vastaako e-kirja haasteisiin vai jääkö se toimittamaan lähinnä painetun kirjan roolia? Varmaa on, että lähitulevaisuudessa kustantajien ja muidenkin mediantuottajien pitää pystyä tarjoamaan julkaisu monessa eri muodossa niin printti-, digitaalisena- kuin verkkojulkaisuna. Tämä asettaa myös tuotantopuolella haasteita uusien tekniikoiden oppimiselle.
Lähteet 1 Sähkökirjamaailman perustermejä. Verkkojulkaisu. SKY. [http://www.sahkokirja.fi/termit/]. (luettu 1.10.2012) 2 E-kirja on enemmän kuin perinteinen kirja. Verkkojulkaisu. Klaava. [http://www.klaava.fi/node/547]. (luettu 1.10.2012) 3 Kairisalo, Nina. 2010. Epinen. Helsinki: Into Kustannus. 4 Sähkökirjamaailman perustermejä. Verkkojulkaisu. SKY. [http://www.sahkokirja.fi/termit/]. (luettu 1.10.2012) 5 Adobe Digital Publishing Suite tuoteperheet. Verkkojulkaisu. Adobe. [http://www.adobe.com/fi/products/digital-publishing-suite-family.html]. (luettu 10.10.2012) 6 Pastore, Michael. 28.1.2008. 30 Benefits of Ebook. Verkkojulkaisu. [http://epublishersweekly.blogspot.fi/2008/02/30-benefits-of-ebooks.html]. (luettu 10.10.2012) 7 Juntti, Pekka. 28.8.2011. Sähköiseen oppikirjaan ei siirrytä, koska koulukirjat ovat liian hyvä bisnes. Verkkojulkaisu. [http://www.aamulehti.fi/kotimaa/1194694408231/artikkeli/sahkoiseen+oppikirjaa n+ei+siirryta+koska+koulukirjat+ovat+liian+hyva+bisnes.html]. (luettu 28.9.2012) 8 Maailman suurimman verkkokaupan e-kirjamyynnin menestyksen salaisuus. Verkkojulkaisu. Klaava. [http://www.klaava.fi/kirjat/maailman_suurimman_verkkokaupan_e_kirjamyynnin _menestyksen_salaisuus]. (luettu 1.10.2012) 9 Markkinatietoa Suomesta. Verkkojulkaisu. SKY. [http://www.sahkokirja.fi/markkinatietoasuomesta/]. (luettu 1.10.2012) 10 Pitkänen, Paula. 2011. Tarinasta sähköiseksi julkaisuksi tablet-laitteelle. Opinnäytetyö. Lahden ammattikorkeakoulu. (luettu 10.10.2012) 11 Liukkonen, Tero. 15.10.2011. Miksi Suomessa ei myydä e-kirjoja? Verkkojulkaisu. [http://liukkonen.wordpress.com/2011/10/15/miksi-suomessa-ei-myyda-ekirjoja/]. (luettu 1.10.2012) 12 Peuralahti, Mika. 23.5.2012. Lukulaitteen määrittely. Insinöörityö. Metropolia Ammattikorkeakoulu. (luettu 10.10.2012) 13 Markkinatietoa Suomesta. Verkkojulkaisu. SKY. [http://www.sahkokirjat.fi/tiedostomuodot/]. (luettu 1.10.2012)
14 Epub3 Changes from Epub 2.0.1. 2011. Verkkojulkaisu. International Digital Publishing Forum. [http://idpf.org/epub/30/spec/epub30-changes.html]. (luettu 10.10.2012) 15 Epub. 2012. Verkkojulkaisu. Wikipedia. [http://en.wikipedia.org/wiki/epub]. (luettu 10.10.2012) 16 Powell, Gabriel. Making ebooks from InDesign, Part 1. 2009. InDesign Magazine.11/09. Adobe. (luettu 10.10.2012) 17 Powell, Gabriel. Making ebooks from InDesign, Part 2. 2009. InDesign Magazine.11/09. Adobe. (luettu 10.10.2012) 18 Creating an ebook with InDesign (Part 1). Verkkovideo. Adobe. [http://tv.adobe.com/watch/instant-indesign/creating-an-ebook-with-indesign-part- 1/]. (katsottu 28.9.2012) 19 Creating an ebook with InDesign (Part 2). Verkkovideo. Adobe. [http://tv.adobe.com/watch/instant-indesign/creating-an-ebook-with-indesign-part- 2/] (katsottu 28.9.2012)