Hyvinkään Nuorisovaltuuston toimintasääntö 1.3.2016 alkaen 1 Yleistä Kaupunkiorganisaation nimi on Hyvinkään Nuorisovaltuusto. Ruotsinkielisissä yhteyksissä voidaan käyttää nimeä Hyvinges Ungdomsfullmäktige ja muissa kansainvälisissä yhteyksissä nimeä The Youth Council of Hyvinkää. Pääasiallinen toiminta-alue on Hyvinkään kaupunki, mutta toimintaa voi olla myös muualla esimerkiksi koulutusten tai kansallisten tapahtumien muodossa. Organisaatio on suomenkielinen ja sen ilmoitus- ja pöytäkirjakielenä toimii suomi. Organisaatiota kutsutaan näissä säännöissä Nuorisovaltuustoksi. Organisaatio on puoluepoliittisesti ja uskonnollisesti sitoutumaton. 2 Nuorisovaltuuston tarkoitus ja toiminnan laatu Nuorisovaltuusto on sitoutumaton kaupungin alainen ryhmittymä. Kuntalain 26 ja nuorisolain 8 velvoittavat kuntaa pitämään yllä nuorison vaikutuskanavaa ja äänitorvea. Nuorisovaltuusto on kahdenkymmenen hyvinkääläisen nuoren kokoonpano, joka valvoo hyvinkääläisten nuorten etua. Nuorisovaltuustolla on erinäisiä tapoja ja keinoja osallistua kaupungin päätöksentekoon ja yleisenä nuorten kuulemiselimenä toimimiseen. Nuorisovaltuuston vaikutustavat sisältävät seuraavia, rajoittumatta niihin: 1) Nuorten edustaminen 2) Nuorten mielipiteen esilletuominen 3) Nuorten kuuleminen 4) Toimintamallien ja -kertomusten hyväksyminen 5) Kaupungin lautakuntatyöskentelyyn osallistuminen 6) Puhevallan käyttäminen ja lausuntojen antajana toimiminen 7) Aloitteiden tekeminen 8) Yhteistyön tekeminen oppilaskuntien tms. tahojen kanssa 9) Eri tilaisuuksien ja tapahtumien valmisteleminen ja niistä vastaaminen 10) Talousarvion ja toimintasuunnitelman suunnitteleminen 11) Toimintakertomuksen laatiminen ja ratifioiminen 12) Nuorten vaikuttamiseen ja osallistumiseen liittyvien menetelmien ja mallien rakentaminen yhteistyössä oppilaskuntien ynnä muiden vastaavien tahojen kanssa 13) Vaikuttamiskeinojen löytäminen nuorille sekä vuoropuhelu nuorten ja päättäjien välillä 14) Markkinointi ja näkyvyys 3 Nuorisovaltuuston asema kaupungin hallinto-organisaatiossa 1) Toimielimen alaisuus Nuorisovaltuusto toimii sivistystoimen/nuorisopalvelujen alaisena toimintaryhmänä. 2) Nuorisovaltuuston päätösvalta kaupungin asioissa
Nuorisovaltuustolla ei ole lopullista päätösvaltaa, mutta aloittein ja kannanotoin sillä on mahdollisuus vaikuttaa päätöksentekoon ja nostaa esille tarpeelliseksi katsomiaan asioita. 4 Jäsenet ja niiden valinta 1) Vaalien pitäminen ja Nuorisovaltuuston toimikausi Nuorisovaltuuston toimikausi on kaksi (2) kalenterivuotta. Joka toisen vuoden syksyllä siis pidetään Nuorisovaltuustovaalit. Vaalit järjestää kaupungin sivistystoimi (perusopetus/nuorisopalvelut). A) Koulut: kaikki yläkoulut ja toisen asteen oppilaitokset Oppilaskunnat huolehtivat koulukohtaisesti ehdokaslistoista, jotka toimitetaan nuorisopalveluille. Koulut hoitavat vaalien käytännön järjestelyt eli vaalipaikan, -ajat ja virkailijat sekä ehdokaslistojen esilletuonnin. Ne toimittavat vaalitulokset laskettuina vaalitoimikunnalle, jonka kokoonpanosta päättää Nuorisovaltuusto. Vaalit järjestetään kaikissa kouluissa, joissa on 13-17 vuotiaita oppilaita. B) Nuorisopalvelut Nuorisopalvelut toimii yhteistyössä koulujen oppilaskuntien ja yhdysopettajien kanssa vaalien järjestämistä koskevissa asioissa. Nuorisopalvelut kokoaa myös ehdokaslistat. 2) Vaalikelpoisuus ja ehdokasasettelu Nuorisovaltuustovaaleihin voi asettua ehdokkaaksi ja vaaleissa ovat äänioikeutettuja kaikki vaalivuonna 13-17 vuotiaat hyvinkääläiset nuoret luonnolliset henkilöt. Vaaleissa jokaisella hyvinkääläisellä 13-17 vuotiaalla on yksi ääni. Vaaleissa käytetään yleistä, yhtäläistä ja salaista äänioikeutta. Ehdokkaaksi asettuakseen nuori tarvitsee kolmen (3) henkilön tukiryhmän. Näistä yhden (1) pitää olla opettaja tai muu aikuinen. Jos nuori täyttää muut ehdokkaaksi asettumisen ehdot, muttei ole minkään hyvinkääläisen koulun, jossa vaalit järjestetään, oppilas tai opiskelija, voi hän asettua ehdolle valitsemansa hyvinkääläisen koulun, jossa vaalit järjestetään, ehdokaslistalle. Mikäli Nuorisovaltuustoon valittu täyttää 18 vuotta Nuorisovaltuuston toimikauden aikana, voi hän jatkaa Nuorisovaltuustossa toimikauden loppuun asti. 3) Vaalien aikataulu Nuorisovaltuusto päättää vaalivuoden ensimmäisessä (1.) kokouksessa vaalien järjestämisajankohdan. Vaalien järjestämisestä tehdään sen jälkeen virkamiespäätös. Ehdokasasettelu aloitetaan syyskuussa, ja ehdokaslistojen tulee olla valmiina kaksi (2) viikkoa ennen vaaleja. Uuden Nuorisovaltuuston toimikausi alkaa 1.1. vaaleja seuraavana vuonna. 4) Vaalitulos Nuorisovaltuustoon valitaan kaksikymmentä (20) eniten ääntä saanutta ehdokasta. Vaalitapana käytetään yksivaiheista suoraa henkilövaalia. Kouluissa ei ole jäsenkiintiöitä eli kaikki Hyvinkään ehdokkaat asetetaan samaan listaan paremmuusjärjestykseen äänten
perusteella. Listan kaksikymmentä (20) ensimmäistä valitaan Nuorisovaltuuston jäseniksi. Mikäli kaksi tai useampi ehdokas saavat saman verran ääniä siten, että osa heistä tulee valituiksi, mutta kaikki eivät tule, suoritetaan arvonta heidän välillään. Vaalitulos on nähtävillä Hyvinkään kaupungin Internet-sivuilla ja Nuorisovaltuuston Facebook-seinällä. 5 Jäsenen eroaminen ja erottaminen 1) Eroaminen Jäsen voi erota joko kirjallisesti jättämällä eroilmoituksen Nuorisovaltuustolle tai sen puheenjohtajalle. Jäsen voi erota myös suullisesti ilmoittamalla Nuorisovaltuuston kokouksessa pöytäkirjaan merkittäväksi. Eroa ei tarvitse anoa, vaan ilmoitus riittää. 2) Erottaminen Nuorisovaltuusto voi erottaa jäsenen tietyissä tapauksissa. Sellaisia ovat seuraavat: A) jäsen on jättänyt täyttämättä ne velvoitukset, joihin hän on Nuorisovaltuustoon liittymällä sitoutunut; B) jäsen on menettelyllään Nuorisovaltuustossa tai sen ulkopuolella huomattavasti vahingoittanut Nuorisovaltuustoa; tai C) ei enää täytä Nuorisovaltuuston säännöissä, kuten 3 :ssä, mainittuja jäsenyyden ehtoja. Jäsenten velvollisuudet on kirjattu sääntöjen 6 :ssä. Samoin momentin B mukainen huonojen tapojen mukainen, Nuorisovaltuuston mainetta vahingoittava käytös luokitellaan vältettäväksi asiaksi 6 :ssä. Jäsenyyden ehdot määritellään 4 :ssä. Ennen jäsenen erottamista, on häntä kuultava virallisessa Nuorisovaltuuston kokouksessa. Tämä kuuleminen suoritetaan salaisena, joten mahdollisten kokouksessa olevien Nuorisovaltuuston ulkopuolisten jäsenten, kaupungin yhteyshenkilöitä lukuun ottamatta, tulee poistua kokouksesta kuulemisen ajaksi. On tärkeää, että kuuleminen tapahtuu mahdollisimman hyvässä hengessä oikeusvaltion periaatteiden mukaisesti. Erottamiselle tulee olla momenttien A, B tai C mukaiset todisteiden tukemat perusteet. Nuorisovaltuusto voi erottaa jäsenen myös, jos se katsoo tämän rikkoneen Nuorisovaltuuston jäsenenä toimimisen periaatteita niin törkeästi, että erottaminen voidaan nähdä ainoana sopivana rangaistuksena. Tällöinkin tulee olla esitettävänä todisteita, jotka osoittavat jäsenen toimineen syyllinen nuorisovaltuutettuna toimimisen periaatteita. Erottamista tulee pitää viimeisenä vaihtoehtona. Erottamisäänestys suoritetaan suljettuna lippuäänestyksenä. Vaihtoehtoina ovat pysyy Nuorisovaltuuston jäsenenä ja erotetaan Nuorisovaltuustosta. Jos jäsen erotetaan tai eroaa Nuorisovaltuustosta, pääsee edellisissä vaaleissa ulkopuolelle jääneistä eniten ääniä saanut Nuorisovaltuuston jäseneksi.
6 Jäsenten oikeudet ja velvollisuudet 1) Nuorisovaltuuston kokouksiin osallistuminen ja niissä äänestäminen Jokaisella nuorisovaltuutetulla on läsnäolo-, puhe- ja äänestysoikeus Nuorisovaltuuston kokouksissa. Käytössä on yleinen ja yhtäläinen äänioikeus eli jokaisella on yksi ääni. Äänestyksissä käytetään pääsääntöisesti käsiäänestystä, mutta jos yksikin valtuutettu sitä vaatii, pidetään suljettu lippuäänestys. Salainen äänioikeuskin toteutuu tämän myötä. Tällöin valitaan kaksi (2) ääntenlaskijaa. Muulloin puheenjohtaja laskee äänet. Jos kaksi ehdotusta saavat yhtä paljon ääniä, voittaa niistä se ehdotus, jota puheenjohtaja äänesti. Henkilöäänestykset järjestetään kaksivaiheisena ehdotonta enemmistöä vaativana vaalina sääntöjen 7 ja 8 mukaisesti. 2) Aloitteet ja lausunnot Nuorisovaltuutettu saa ehdottaa aloitetta tai lausuntoa järjestettäväksi. Kaupunki voi myös pyytää Nuorisovaltuustolta lausuntoja. Lausuntoa varten tulee perustaa työryhmä. Aloitteen tekijä(t) voivat pyytää työryhmän perustamista, mutta se ei ole välttämätöntä. Työryhmiin valitaan puheenjohtajan päättämä, sopiva määrä valtuutettuja. Ehdotuksen aloitteesta tai lausunnosta antaneella valtuutetulla on aina ensisijainen oikeus tulla valituksi työryhmään. Jokainen valtuutettu saa asettua ehdolle mihin tahansa työryhmään. Työryhmissä jokaista valtuutettua on kuultava, ja jokaisella heistä on läsnäolo-, puhe- ja äänioikeus. 3) Nuorisovaltuuston edustaminen Nuorisovaltuutetut edustavat Nuorisovaltuustoa sen omissa kokouksissa, kaupungin lautakuntien kokouksissa, kaupunginvaltuuston kokouksissa, kaupunkien välisissä kokouksissa, Nuorisovaltuuston pisteillä eri tapahtumissa, Nuorisovaltuustojen Liitto ry:n ja tämän alaisten piirijärjestöjen kokouksissa. Valtuutetun tulee edustaa asiallisesti sekä Hyvinkään Nuorisovaltuustoa että nuorisoa. Hänen tulee myöskin ajaa näiden etua. Nuorisovaltuuston maineen kohtalokas vahingoittaminen on rangaistavaa. 4) Edunvalvonnan pyytäminen Jos nuorisovaltuutettu tai Nuorisovaltuusto kokee tulleensa väärinkohtelun uhriksi, on hänellä/sillä aina oikeus pyytää edunvalvontaa Nuorisovaltuustojen Liitto ry:ltä tai tämän alaiselta piirijärjestöltä. 5) Toimintaoikeuksissa pysyminen Nuorisovaltuutettu ei saa käyttää Nuorisovaltuuston nimeä väärin. Nimen puhtaasti omiin henkilökohtaisiin tarkoituksiin luvaton käyttäminen tai sen likaaminen ovat kiellettyjä tekoja, jotka voivat pahimmillaan johtaa jäsenen erottamiseen. Nimen luvallinen käyttäminen on sallittua. 6) Salassapitovelvollisuus
Nuorisovaltuutettu on salassapitovelvollinen Nuorisovaltuuston omissa kokouksissa, lautakuntien kokouksissa ja kaupunginvaltuuston kokouksissa käsiteltävistä salaisista asioista. Salassapitovelvollisuuden rikkominen voi johtaa erottamiseen. 7 Puheenjohtajisto, lautakuntien nuorisoedustajat ja niiden valinta 1) Jäsenet Puheenjohtajistoon kuuluvat virallisessa Nuorisovaltuuston kokouksessa valitut puheenjohtaja, varapuheenjohtaja ja sihteeri. Lautakuntiin valitaan kaksi nuorisovaltuutettua/lautakunta. 2) Toimikausi Puheenjohtajiston ja lautakuntien nuorisoedustajien toimikausi on yhtä pitkä kuin Nuorisovaltuuston toimikausi eli kaksi (2) kalenterivuotta. 3) Valinta Puheenjohtajisto, sihteeri ja lautakuntajäsenet valitaan vaaleilla virallisessa Nuorisovaltuuston järjestäytymiskokouksessa. Ehdolle saavat asettua ja äänioikeutettuja ovat kaikki Nuorisovaltuuston nykyiset jäsenet. Äänioikeutettuja ovat kaikki Nuorisovaltuuston nykyiset jäsenet. Jokaisen henkilövaalin kohdalla vaalitapana toimii kaksivaiheinen suora henkilövaali. Jos joku ehdokkaista saa yli puolet äänistä (ehdoton enemmistö) ensimmäisellä (1.) kierroksella, hänet valitaan tehtävään suoraan. Jos kukaan ehdokkaista ei saa ensimmäisellä (1.) kierroksella yli puolia äänistä, siirrytään toiselle (2.) kierrokselle. Toiselle (2.) kierrokselle pääsevät ne kaksi ehdokasta, jotka saivat eniten ääniä ensimmäisellä (1.) kierroksella. Äänestyksiä varten valitaan kaksi (2) ääntenlaskijaa. Ensin äänestetään puheenjohtaja. Ennen äänestystä jokainen ehdokas saa pitää itsestään ehdokaspuheenvuoron, jossa kertoo, miksi juuri hän olisi sopiva puheenjohtajaksi. Puheenvuoron enimmäispituus on kolme (3) minuuttia. Puheenvuorojen jälkeen äänestetään, ja ääntenlaskijat laskevat tuloksen. Puheenjohtajaksi valittu toimii myös lopun järjestäytymiskokouksen ajan puheenjohtajana. Puheenjohtajavaalin jälkeen äänestetään varapuheenjohtaja ja sihteeri, molemmat vuorollaan ja tässä järjestyksessä. Puheenjohtajisto- ja sihteeriehdokkaista jokaisella on mahdollisuus kolmen (3) minuutin pituiseen ehdokaspuheenvuoroon kuten puheenjohtajalla. Tämän jälkeen äänestetään nuorisoedustajat kaupunginvaltuuston lautakuntiin. Jokaiseen lautakuntaan äänestetään kaksi (2) ehdokasta. Ehdokkaille annetaan mahdollisuus kahden (2) minuutin pituiseen ehdokaspuheenvuoroon. Jokaisen lautakunnan jäsenet valitaan kerralla puheenjohtajan esittämässä lautakuntajärjestyksessä. 4) Puheenjohtajan tehtävät Puheenjohtaja on Nuorisovaltuuston johtaja. Hän toimii Nuorisovaltuuston pääedustajana tilaisuuksissa ja tapahtumissa. Hän valmistelee yhdessä varapuheenjohtajan ja sihteerin
kanssa esityslistan. Puheenjohtaja johtaa Nuorisovaltuuston kokouksia. Hän avaa ja päättää kokouksen ilmoittamassaan kellonajassa. Hän johtaa puhetta sekä jakaa puheenvuoroja ja päättää niiden pituuden. Halutessaan hän voi määrätä pidettäväksi päättämänsä pituisen kokoustauon. Jos äänestyksessä kaksi ehdotusta saavat eniten ja keskenään saman verran ääniä, voittaa puheenjohtajan kanta. Hän kutsuu kokoukset koolle sääntöjen 8 mukaisesti. Puheenjohtaja edustaa Nuorisovaltuustoa kaupunginvaltuuston kokouksissa yhdessä varapuheenjohtajan kanssa. Heillä on läsnäolo- ja puheoikeus siellä. Jos puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja on estynyt osallistumasta kokoukseen, toimii sihteeri tällöin varaedustajana. Puheenjohtaja toimii Nuorisovaltuuston ylimpänä sisäisenä edunvalvojana. 5) Varapuheenjohtajan tehtävät Varapuheenjohtaja on johtoportaassa puheenjohtajasta seuraava. Mikäli puheenjohtaja on estynyt hoitamasta tehtäviään, ottaa varapuheenjohtaja tällöin puheenjohtajan tehtävät vastuulleen. Varapuheenjohtaja esimerkiksi toimii kokouksessa puheenjohtajan sijaisena, jos tämä on estynyt osallistumasta kokoukseen. Hän on ensisijainen varaedustaja myös muissa tilaisuuksissa ja tapahtumissa. Varapuheenjohtaja toimii puheenjohtajan neuvonantajana. Hän avustaa puheenjohtajaa asioiden valmistelussa ja esittämisessä. 6) Sihteerin tehtävät Sihteeri kokoaa esityslistan ensimmäisen version puheenjohtajiston ehdottamista aiheista ja täydentää sitä muiden jäsenten ehdottamilla aiheilla. Hän tekee kokouksessa muistiinpanoja ja kirjaa kokouksen jälkeen pöytäkirjaan kokouksessa käsitellyt asiat. Hän laittaa pöytäkirjan nähtäväksi Nuorisovaltuuston sisäiselle Facebook-seinälle, jossa sen tarkistaa kokouksessa valitut kaksi (2) pöytäkirjantarkastajaa. Kun pöytäkirja on todettu virheettömäksi ja kokouksen hyvin tiivistämäksi asiakirjaksi, allekirjoittavat puheenjohtaja, varapuheenjohtaja, sihteeri ja pöytäkirjantarkastajat sen. Tämän jälkeen sihteeri vie pöytäkirjan kaupungin vastuuhenkilölle. Sihteeri toimii Nuorisovaltuuston yleisenä kirjaajana. Häneltä voi kysyä apua aloitteen tai lausunnon laatimisessa viralliseen muotoon. 7) Nuorisoedustajan tehtävät Nuorisoedustaja edustaa Nuorisovaltuustoa lautakunnan kokouksissa. Nuorisoedustajilla on läsnäolo- ja puheoikeus, muttei äänestysoikeutta, siellä. Heidän tulee myös olla ajan tasalla nuorten mielipiteestä ja ottaa se huomioon. Nuorisoedustajat ottavat kantaa nuorison ja Nuorisovaltuuston puolesta ja raportoivat siellä tapahtuneista keskusteluista ja tehdyistä päätöksistä Nuorisovaltuuston kokouksessa. 8) Erityistehtävästä eroaminen Jos nuorisovaltuutettu haluaa erota erityistehtävästään (erityistehtävällä viitataan puheenjohtajiston jäsenenä, sihteerinä tai lautakunnan nuorisoedustajana toimimiseen), riittää asiasta sääntöjen 5 mallinen ilmoitus. Nuorisovaltuutettu voi jatkaa nuorisovaltuutettuna ja muissa erityistehtävissä, jos hänellä on muita sellaisia. 9) Epäluottamuslause
Mikäli nuorisovaltuutettu tai Nuorisovaltuusto kokee erityistehtävässä olevan jäsenen rikkovan oikeuksiaan tai velvollisuuksiaan, voi hän asettaa välikysymyksen. Välikysymyksen esittämisen ja siihen vastaamisen jälkeen suoritetaan epäluottamuslauseäänestys. Äänestys suoritetaan suljettuna lippuäänestyksenä. Jos henkilö saa Nuorisovaltuuston luottamuksen, saa hän jatkaa erityistehtävässään. Jos hän ei saa Nuorisovaltuuston luottamusta, tulee hänen erota erityistehtävästään. Tällöin suoritetaan henkilöäänestys erityistehtävään. 8 Kokoukset 1) Järjestäytymiskokous Nuorisovaltuuston toimikauden ensimmäistä kokousta nimitetään järjestäytymiskokoukseksi. Väistyvän Nuorisovaltuuston tai kaupungin tulee ilmoittaa siitä uudelle Nuorisovaltuustolle. Kokouskutsussa tulee näkyä järjestäytymiskokouksen aika ja paikka. Sen puheenjohtajana toimii vetäytyvän Nuorisovaltuuston puheenjohtaja. Järjestäytymiskokouksessa valitaan syksyllä äänestetyn Nuorisovaltuuston puheenjohtajisto. Valinnasta säädetään erikseen 15 :n 3 momentissa. Järjestäytymiskokouksessa väistyvän Nuorisovaltuuston puheenjohtaja esittelee Nuorisovaltuustotoimintaa. Järjestäytymiskokouksessa paikalla on kaupungin asettamia henkilöitä avustamassa vastavalittuja nuorisovaltuutettuja ja katsomassa, että kokous menee protokollan mukaan. Kokouksessa saa olla muita kuin nuorisovaltuutettuja tai kaupungin asettamia henkilöitä läsnäolo- ja puheoikeudellisina vieraina. Kokouksessa sovitaan aika ensimmäiselle Nuorisovaltuuston itsejärjestämälle viralliselle kuukausittaiselle kokoukselle. Järjestäytymiskokouksessa annetaan nuorisovaltuutetuille tiedoksi, että ensimmäisessä kuukausikokouksessa valitaan henkilöt muihin erityistehtäviin. Ainoa pakollinen tehtävä on varasihteeri. Varasihteerin tehtävänä on toimia sihteerin sijaisena kokouksissa, joihin tämä on estynyt osallistumasta. Varasihteeri ei ole osa puheenjohtajistoa. Muita tällaisia tehtäviä ovat esimerkiksi tapahtumavastaava ja Some-vastaava. Nuorisovaltuusto voi valita tehtäviin sopivaksi katsomansa määrän henkilöitä. 2) Kuukausittaiset kokoukset Jokaisena kuukautena pidetään kuukausikokous toimikauden ensimmäisen (1.) kalenterivuoden tammikuuta lukuun ottamatta, jolloin pidetään järjestäytymiskokous. Kokouksen kutsuu koolle puheenjohtaja viimeistään seitsemän (7) vuorokautta ennen kokousta. Kokouskutsussa tulee mainita kokouksen aika ja paikka. Nuorisovaltuusto tulee kutsua koolle, jos kuukautta on seitsemän (7) vuorokautta tai vähemmän jäljellä, yksi kymmenesosa (1/10) nuorisovaltuutetuista sitä vaatii, eikä sitä ole sinä kuukautena aiemmin kutsuttu koolle puheenjohtajan toimesta. Kokouksen esityslistan pitää olla näkyvissä Nuorisovaltuuston virallisella Facebook-seinällä viimeistään neljä (4) vuorokautta ennen kokousta. Tätä ennen puheenjohtaja ja pääsihteeri ovat laatineet esityslistalle pohjan ja se on jaettu nuorisovaltuutetuille. Nuorisovaltuutetuilla on oikeus ehdottaa asiaa
lisättäväksi esityslistalle. Nuorisovaltuuston ulkopuolisilla jäsenillä on oikeus antaa nuoria koskevia aloite- ja lausuntoehdotuksia. Kokousta johtaa Nuorisovaltuuston puheenjohtaja. Hänen ollessa estynyt tulemaan paikalle, toimii varapuheenjohtaja hänen sijaisenaan. Kokouksen aikaisista puheenjohtajiston tehtävistä säädetään 8 :ssä. Kokous on laillinen ja päätösvaltainen, jos paikalla on vähintään puolet Nuorisovaltuustosta. Nuorisovaltuuston kokouksessa on paikalla kaupungin asettama nuoriso-ohjaaja. Jos hän on estynyt osallistumasta kokoukseen, eikä sijaista saada, voi Nuorisovaltuusto silti pitää virallisen kokouksen. Kokouksessa saa olla paikalla Nuorisovaltuuston ulkopuolisia vierailijoita. Heillä on läsnäolo- ja puheoikeus, muttei äänioikeutta. Nuorisovaltuutettu voi virallisella valtakirjalla antaa äänioikeutensa toiselle henkilölle, jos hän on estynyt osallistumasta kokoukseen. 3) Ylimääräiset kokoukset Nuorisovaltuusto voi halutessaan pitää ylimääräisiä kokouksia, jos tulossa on iso tapahtuma tms., joka vaatii järjestelyjä ja vastaavaa. Ylimääräiset kokoukset järjestetään samoin kuin kuukausittaiset kokoukset. Palkkajärjestelyistä sovitaan kokouskohtaisesti kaupungin kanssa. 4) Muut kokoukset Nuorisovaltuuston sisäisten työryhmien jäsenet järjestävät omia asioitaan koskevia kokouksia. Nuorisovaltuusto voi myös pyytää Nuorisovaltuustojen Liitto ry:ltä tai sen alaisilta piirijärjestöiltä koulutuksia. Näistä kokouksista jäsenet eivät saa palkkiota. 9 Toiminnan rahoitus ja muut käytännön toimenpiteet 1) Budjetti Nuorten kuulemisjärjestelmää varten on nuorisopalvelujen määrärahoissa 8 000 vuotuinen määräraha. Summasta kustannetaan nuorisovaltuuston kokouspalkkiot sekä nuorisovaltuuston toiminta. Vaalien järjestämiseen on varattu 2 000. 2) Kaupungin asettamat yhteyshenkilöt Sivistystoimessa nuorisoparlamentin ja nuorisohallituksen toiminnan vastuuhenkilönä toimii nuorisopäällikkö, jonka lisäksi nuorisoparlamentille nimetään nuoriso-ohjaaja, joka koordinoi toimintaa. Kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunnan toimintasääntöön esitetään lisättäväksi Nuorisopäällikölle tarvittava päätösvalta nuorisovaltuuston toimintaan liittyen. Rahojen käyttöön liittyvät viranhaltijapäätökset ja valvonnan tekee nuorisopäällikkö nuorisovaltuuston tekemien päätösten ja tavoitteiden mukaisesti. 3) Kokouspalkkiot
Nuorisovaltuustoa edustavan henkilön kokouspalkkiosta vastaa se lautakunta tai muu toimielin, johon nuorisovaltuuston jäsen on nimetty. Nuorisovaltuuston edustajan kokouspalkkio on 40 % kyseisen toimielimen varsinaisen jäsenen kokouspalkkiosta. Nuorisovaltuuston omien virallisten kokousten osalta maksetaan sama kokouspalkkio kuin lautakuntienkin kokouksissa. Nuorisovaltuuston kokouspalkkiot maksetaan nuorisopalvelujen menokohdalta 3641 muistioista näkyvien läsnäolojen perusteella. Palkkio- ja matkustussäännön muutos astuu voimaan 1.1.2015. 10 Nimenkirjoittajat Nuorisovaltuuston nimen kirjoittaa puheenjohtaja, varapuheenjohtaja tai muu Nuorisovaltuuston jäsen puheenjohtajiston suostumuksella tai sovittujen käytänteiden mukaisesti, kukin yksin. 11 Sääntöjen muuttaminen Sääntöjen muuttamisesta ja liiton purkamisesta on mainittava kokouskutsussa, jotta niitä voidaan käsitellä virallisessa kokouksessa. Kuka tahansa Nuorisovaltuuston jäsen saa ehdottaa sääntömuutosta. Päätös sääntöjen muuttamisesta tehdään yhdessä kokouksessa kahden kolmasosan (2/3) enemmistöllä. Sääntömuutos tulee voimaan seuraavassa kokouksessa. Päätös Nuorisovaltuuston purkamisesta tehdään kahdessa peräkkäisessä kokouksessa kahdeksan kymmenesosan (8/10) enemmistöllä. Nuorisovaltuuston purkamista tulee pitää äärimmäisenä keinona, jota ei tule tehdä kuin vain erittäin hyvin perustelluin todistein ja tilanteen sitä välttämättä vaatiessa. Mikäli Nuorisovaltuusto päätetään purettavan, tulee kaupungin ottaa nuorten kuulemisen taso huomioon kuntalain 26 ja nuorisolain 8 perusteella tarkastelun kohteeksi ja perustaa Nuorisovaltuuston tapainen nuorten kuulemisen foorumi.