Finnish Research Institute of Agricultural Engineering



Samankaltaiset tiedostot
Finnish Research Institute of Agricultural Engineering

VICON TWIN-SET-LANNOITTEENLEVITIN

JUNKKARI-VÄKILANNOITTEENLEVITYSKONE

HORSMA-VÄKILANNOITTEENLEVITYSKONE Koetuttaja ja valmistaja: Horsman Konepaj a, Salo. Ilmoitettu hinta ( ) : mk. Rakenne ja toiminta

Koetuttaja ja valmistaja: Maaseudun Kone Oy, Ylihärmä. Entrant and manufacturer. Rakenne ja toiminta

O VALTION MAATALOUSKONEIDEN TUTKIMUSLAITOS

nostolaitteeseen kiinnitettävä, malli 531

VA K 0 LA Koetusselostus 363

VA K 0 LA Koetusselostus 741 Test report

VEB-BBG-VÄKILANNOITTEENLEVITYSKONE hevosvetoinen, malli TS 55. Ilmoitettu vähittäishinta ( ) : Ei tiedossa.,

PEITTAUSKONE OVAS-KOMBI valmistusvuosi 1974 Seed treater OVAS-KOMBI year of manufacture 1974 (Finland)

traktorivetoinen, malli 3,0 HT

Kuva 1. VILMO-VÄKILANNOITTEENLEVITYSKONE, hevosvetoinen, malli 510

Test report. Kuva 1. Vella II-uuni

VA K 0 LA Koetusselostus 371. Tehonmittauskoe 1 )

VA K OLA VALTION MAATALOUSKON EIDEN TUTKIMUSLAITOS Koetusselostus 259

VALTION MAATALOUSKONEIDEN TUTKIMUSLAITOS

PEKO-VÄKILANNOITTEENLEVITYSKONE traktorivetoinen Koetuttaja ja valmistaja: Wärtsilä-yhtymä Oy, Pietarsaari.

VALTION MAATALOUSKONEIDEN TUTKIMUSLAITOS. Kuva 1. Cera-Tester viljankosteusmittari.

Finnish Research Institute of Agricultural Engineering. Test report. I'iiiv a 1. KOMETA-JÄÄKELINASTAT TRAKTORIN RENKAISSA

VALTION MAATALOUSKONEIDEN TUTKIMUSLAITOS. MAKO-VESIPUMPPU mallit 311, 312, 313 ja 314

VAK OLA VALTION MAATALOUSKONEIDEN TUTKIMUSLAITOS Koetusselostus 533

VAKOLA ' - '' ~~:~int. ~~Ättntåta VISKA-500 S-VÄKILANNOITTEENLEVITYSKONE

VAKOLA Koetusselostus 476 VALTION MAATALOUSKONEIDEN TUTKIMUSLAITOS. Test report

VAKOLA Koetusselostus 799 VALTION MAATALOUSKONEIDEN TUTKIMUSLAITOS. Test report

VAK OLA Koetusselostus 775 Test report. PEITTAUSKONE Py-3.0 vahnistusvuosi 1969 Seed treater type Py-3.0 year of manufacturing 1969.

Finnish Research Institute of Agricultural Engineering FISKARS-OJAJYRSIN

VA K OLA. "CAJ Helsinki Koetusselostus 784 Test report

Research Institute-af. Agricultural Engirieering. SALAMA-AKKU malli 6E405

.2 Helsinki VA K 0 LA Koetusselostus

Finnish Research Institute of Agricultural Engineering

KRUPS-KOTITALOUSVAA'AT mallit 07 ja Pena. Krups-kotitalousvaaka, malli 07

ATLAS-AKKU mallit 3 DF 6 ja 3 DF 7

MAATALOUSKONEIDEN TUTKIMUSLAITOS. JUNKKARI-KYLVöKONE 15-laahavantainen heinänsiemenen kylvölaitteella varustettuna

1961 Koetusselostus 393

VAKO LA Koetusselostus 918 Test report

MAATALOUSKONEIDEN TUTKIMUSLAITOS

VAKOLA Koetusselostus 387 SINUS 6 DUPLEX TWIN-VILJANKUIVURI. Koetuttaja ja valmistaja: 0 y Sav onius & C o A b, Helsinki.

VAKOLA Koetusselostus 415

KOETUSSELOSTUS TEST REPORT

VAK OLA Koetusselostus 445

MAATALOUSKONEIDEN TUTKIMUSLAITOS. Finnish Research Institute of Agricultural Engineering HORSMA-LAJITTELUKONE

VALTION MAATALOUSKONEIDEN TUTKIMUSLAITOS. Test report

VAKOLA Koetusselostus 828 Test report

lacil Helsinki Rukkila Helsinki ,1111 Pit6j6nmäki VALTION MAATALOUSKONEIDEN TUTKIMUSLAITOS

VAKOLA Koetusselostus 671 Test report. REX 3-TRAKTORIPUMPPU valmistusvuosi 1966 Rex 3 tractor pump year of manufacturing 1966

VA K OLA Koetusselostus 342

VAKOLA Koetusselostus 802 Test report

VAKOLA. Wrdl Pitäjänmäki Koetusselostus 357

VA K 0 LA Koetusselostus 414

VAKOLA Koetusselostus 208

VALTION MAATALOUSKONEIDEN TUTKIMUSLAITOS STATE RESEARCH INSTITUTE OF ENGINEERING IN AGRICULTURE AND FORESTRY

VALTION MAATALOUSTEKNOLOGIAN TUTKIMUSLAITOS STATE RESEARCH INSTITUTE OF ENGINEERING IN AGRICULTURE AND FORESTRY

NASTA-KYLVöKONE 17-laahavantainen heinänsiemenen kylvölaitteella varustettuna

"JÄÄKONE"-MAIDONJÄÄHDYTIN

VAKOLA Koetusselostus 343

VAKOLA Koetusselostus 913 Test report. RIVIERRE CASALIS ER 40 C PAALAIN Rivierre Casalis ER 40 C pick-up baler

VALTION MAATALOUSTEKNOLOGIAN TUTKIMUSLAITOS STATE RESEARCH INSTITUTE OF ENGINEERING IN AGRICULTURE AND FORESTRY

VAKOLA VALTION MAATALOUSKONEIDEN TUTKIMUSLAITOS Koetusselostus 178. Ryhmä /55/1

WALTERSCHEID-NIVELAKSELI

Test report. Koetuttaja ja valmistaja: Oy Finnlif t A b, Koivulahti. Entrant and manufacturer

Pitäjänmäki VALTION MAATALOUSKONEIDEN TUTKIMUSLAITOS Finnish Research Institute of Agricultural Engineering

KOETUSSELOSTUS TEST REPORT

Test report. KASVIHUONEEN LÄMPÖTILAN SÄÄDIN KF, malli AVS-26/ALG-3 ja. TUULETUSKONEISTO KF, malli ALM-5, valmistusvuosi 1971

tied Pitäjänmäki VALTION MAATALOUSKONEIDEN TUTKIMUSLAITOS Finnish Research Institute of Agricultural Engineering

Finnish Research Institute of Agricultural Engineering

VAKO LA "Helsinki Helsinki

BILLNÄSIN UUDET KIRVEET JA KIILAT

VAKOLA. jed Pitäjänmäki Koetusselostus 810 Test report

Finnish Research Institute of Engineering in Agriculture and Forestry. Test report

KOETUSSELOSTUS NUMERO 1079 TEST REPORT RYHMÄ 189

Finnish Research Institute of Engineering in Agriculture and Forestry

VALTION MAATALOUSKONEIDEN TUTKIMUSLAITOS FINNISH RESEARCH INSTITUTE OF ENGINEERING IN AGRICULTURE AND FORESTRY

Valmistaja: G. B auknecht Gmb H, Stuttgart, Länsi-Saksa.

MAATALOUSKONEIDEN TUTKIMUSLAITOS

V K LA Koetusselostus 920. Test report

VI-ABCCo: KOETUSSELOSTUS TEST REPORT VALTION MAATALOUSTEKNOLOGIAN TUTKIMUSLAITOS ILMALÄMMITIN - AIRMAT 20 AIR HEATER - AIRMAT 20 NUMERO 1167 RYHMÄ 162

Kuva 1. öljypolttimella varustetun Jaakko-lavakuivurin lämmityslaite, puheilla ja putki, joka ohjaa savukaasut uunia sytytettäessä säkkilavan ohi.

Postios. Helsinki Rukkila VA K 0 L A

VAK OLA. "Helsinki 10) 12 Helsinki Koetusselostus 885 Test report

VALTION MAATALOUSKONEIDEN TUTKIMUSLAITOS

VAKOLA Koetusselostus 800 Test report

VAKOLA Koetusselostus 816 Test report. JOUTSA-KOURAKUORMAIN valmistusvuosi 1971 Joutsa hydraulic grapple loader year of manufacturing 1971

Vasara-Matti. VASARA-MATTI-MYLLY mallit Vasara-Matti ja Vasara-Matti S

Test report. Valmistaja: Ab B o ii n d e r - Mun k t e 11, Eskilstuna, Ruotsi.

A.I.V.-HAPONSEKOITIN. malli D

VAKOLA. '2 Helsinki Koetusselostus 817 VALTION MAATALOUSKONEIDEN TUTKIMUSLAITOS. Test report

VAKOLA Koetusselostus 654 Test report

1967 Koetusselostus 651 Test report

MAATALOUSKONEIDEN TUTKIMUSLAITOS. Tehomnittaugkoe 1) malli PS 91 C

Test report. Rakenne ja toiminta

VA KO LA. Malli 900 M. Malli 1100

MAATALOUSKONEIDEN TUTKIMUSLAITOS

Koetuttaja ja valmistaja: Maaseudun kone 0 y, Ylihärmä.

VA K Koetusselostus 525. Test report. JEHU-SALAOJANKAIVUKONE kaivuketjulla varustettu kiintotyökone

Finnish Research Institute of Engineering in Agriculture and Forestry. Test report

Finnish Research Institute of Agricultural Engineering. AVA HERKULES-KYLVöKONE malli EB, 21-laahavantainen, 3-pistekiinnitteinen

Koetuttaja ja valmistaja: L. Junnilan Konepaj a, Mynämäki. Rakenne ja toiminta

4 TAKAKUOR1VIAIMEN KÄYTTÖOMINAISUUDET valmistusvuosi 1973 Functional performance test of 4 rear loader year of manufacture 1973 (Finland) SOK 1 980

Wr/KeziLIA-\ KOETUSSELOSTUS TEST EPORT VALTION MAATALOUSKONEIDEN TUTKIMUSLAITOS PEHRSSON - VILJAVAAKA PEHRSSON - GRAIN SCALE NUMERO 1106 RYHMÄ 110

Transkriptio:

VAK 0 LA 401 Helsinki Rukkila '12 Helsinki 43 41 61 11.111 Pitäjänmäki VALTION MAATALOUSKONEIDEN TUTKIMUSLAITOS Finnish Research Institute of Agricultural Engineering 1964 Koetusselostus 531 T est report HT-LANNOITTEENLEVITIN kolmipistekiinnitteinen, pyörillä varustettu telasyöttöinen reikälevitin HT-fertilizer distributor tractor mounted with rotary agitator and discharge holes Koetuttaja ja valmistaja: Härmän t ehdas ja Kat t ii a, Entrant and manufacturer Ylihärmä. Ilmoitettu hinta (1. 12. 64) : 430 mk. Rakenne ja toiminta Koneen akselinsuuntaisten muototerästankojen muodostama, 2- osainen syöttötelan akseli saa liikkeensä lannoitelaatikon päissä olevista ajopyöristä. Syöttöakselin kumpikin osa voidaan kytkeä erikseen toimimaan pyörien keskiössä olevalla kytkinlaitteella. ä säädetään lannoitelaatikon pohjassa olevien syöttöreikien suuruutta vivulla muuttamalla. Ryhmä 63 1804/65/1

2/531 Mitt oja: Paino Leveys Työleveys Lannoitelaatikkoon, tilavuus n. 130 1, mahtuu normaalia Y- 'annosta n. yläreunan korkeus maasta,syöttöreikien lukumäärä (väli 10 cm) korkeus maasta Ajopyörien läpimitta (leveys 7,5 cm) 169 kg 294 cm 245 145 kg 70 cm 24 kpl 30 cm 81 Koetus Koetus suoritettiin 20. 5. 63-3. 8. 64. Käytännön työkokeiden lisäksi suoritettiin laboratoriokokeita, joiden tuloksia esitetään taulukoissa 1, 2 ja 3 sekä piirroksissa 1 ja 2. Taulukko 1. Koneen kallistamisen vaikutus levityksen määrään Koneen sää tovivun Oulun salpietari (vaihtelurajat) sää tovivun Kalkkikivijauhe kg/ha (vaihtelurajat) suhdeluku suhdeluku Vaakasuora 1 6/10 99 100 3 1/2 2 295 100 (97...101) (2 230...2 360) Kallistus sivulle (vas.) 10 107,5 108 2 240 98 (100...115) (2 190...2 280) Kallistus eteen 100 107,5 108 2 615 114 (105...112) (2 410...2 700) Kallistus taakse 10 97,5 99 2 165 94 (95...98,5) (2 160...2 215) Taulukko 2. Laatikossa olevan lannoitemäärän määrään Lannoitelaatikon täytösmäärä sää tovivun Oulun salpietari kg/ha suhde- (vaihtelurajat) luku d säätövomn asen to vaikutus levityksen Kalkkikivijauhe Levi tysmäärä kg/ha suhde- (vaihtelurajat) luku Laatikko täynnä lannoitetta Laatikossa 1/3 lannoitemäärästä 1 1/2 116 (113...119) 127,5 (124...131) 100 109 3 1/2 2 170 (2 100...2 255) 2 365 (2 320...2 400) 100 109

3/531 Laboratoriokokeet suoritettiin kiertokokeina ajonopeuden vastatessa n. 7 km tunnissa. Näissä kokeissa konetta käytettiin kiinteällä alustalla hihnan välityksellä ajopyöristä, mikä vastaa sileällä kg/ha 4800 4400 4000 3600 3200 2800 2400 2000 1600 1200 800 horm. -lannos 0 0 Complete fertifzer Oulunsalpietari 0 0 Nitrale fertilizer Kalkkikivijauhe 0 Ground limestone 400 Säätövivun Position of odjustinglever 0 0 1 2 3 4 6 7 8 Piirros 1. kokeiden tuloksia. t riippuvat mm. lannoitteen laadusta ja muista olosuhteista, joten näitä koetuloksia ei voida käyttää suoranaisina säätöohjeina.

4/531 kg/ha Kai kk k ivijauhe Ground limestone 3200 2800 2400 r 2000 1600 1200 800 400 0 kg/ha Oulunsalpiela ri 300 200 100 0 Nl/rale fertilizer Piirros 2. Levityksen tasaisuus koneen työleveyclellä.

Taulukko 3. Ajonopeuden vaikutus levityksen määrään') Ajonopens km/h säättlvivun Oulun salpietari kg/ha (vaihtelurajat) säätovivun Kalkkikivijauhe kg/ha (vaihtelurajat) 5/531 suhdeluku suhdeluku 5 1 3/4 221 100 3 1/2 2 290 100 (215...228) (2 270...2 310) 193 87 2 135 93 (188...196) (2 090...2 160) alustalla ajoa. Lisäksi tutkittiin ajokokeissa epätasaisen alustan vaikutusta levityksen määrään. Laboratoriokokeiden tulokset 'perustuvat pääasiassa 4 mittaustuloksen keskiarvoihin. Arvostelu Konetta käytettiin lannoitteiden ja kalkin lavitykseen käytännön työkokeissa n. 55 tuntia ja laboratoriokokeissa n. 22 tuntia. Tämän jälkeen koetus lopetettiin koneessa esiintyneiden häiriöiden vuoksi. Syöttöakselin molemmat puolet voidaan irroittaa helposti koneen puhdistamista varten. Syöttötela murskaa hyvin pehmeähköjä kokkareita. Lannoitelaatikossa ei tapahtunut, kosteita janheisia lannoitteita lukuunottamatta, sanottavasti lannoitteen holvaanumista. Suurin kalkkikivijauheen levitysmäärä oli n. 4 700 kg/ha. oulunsalpietarin levitysmäärä, jolloin kone levittää koko työleveydellä, oli n. 65... 70 kg/ha. Molemmissa tapauksissa levityksen tasaisuus on kuitenkin melko epätarkka, suurehkoja määriä levitettäessä lannoitteen valumisesta ja pienehköjä määriä levitettäessä tukkeutumisesta johtuen. Koneen kallistaminen (100) sivulle pienehköä syöttöä käytettäessä ja vastaavasti sivulle ja eteenpäin kallistaminen suurehkoa syöttöä käytettäessä lisäsi jonkin verran levitysmäärää. Laatikossa olevan lannoitemäärän vähentyessä levitysmäärä lisääntyi jonkin verran. Ajonopeuden lisääntyminen 5 : stä 9 km/h aiheutti jonkin verran levitysmäärän vähentymistä. Täristyskokeessa täristyksen lisäämien ei todettu sanottavasi vaikuttavan levityksen määrään.

6/531 Syöttöreikien koon todettiin vaihtelevan melko runsaasti ja vaikuttavan, etenkin pienehköjä määriä levitettäessä, levityksen tasaisuuteen. Kun levitin oli säädetty levittämään n. 120 kg/ha oulunsalpietaria, saatiin eri syöttöreikien suurimmaksi syöttömäärien poikkeamaksi + 107 % ja 62,8 % keskimääräisen poikkeaman (poikkeamien itseisarvojen keskiarvon) ollessa 36,2 6/0. Suurin poikkeama oli keskilaakerin alla olevassa reiässä, joka ei syöttänyt ollenkaan. Koneen ollessa säädetty levittämään 2 150 kg/ha kalkkikivija.uhetta poikkeamat olivat vastaavasti + 42,3 % ja 25,2 % sekä 13,9 0/0. Halutun levitysmäärän asettaminen ja säilytäminen edellyttää erilaatuisilla lannoitteilla kokeilua, koska levitysmäärä vaihtelee lannoitteen ominaisuuksista riippuen. Lannoitteessa olevat pienet kokkareet, säkinkappaleet ym. roskat sekä lannoitelaatikon pohjalla päivittäin hyvin runsaasti kivettyvä lannoite joka on erittäin hankalaa irrottaa tukkeavat syöttöreikiä nimenomaan pienehköjä määriä levitettäessä. Myös lannoitteen valumisesta johtuen koneen tarkka levitysmäärän säätöalue rajoittuu pieneksi. Lannoitteen" valuessa levitys on melko epätasaista etenkin epätasaisella pellolla ajettaessa ja vaihtelevaa ajonopeutta käytettäessä. Lannoitteen tullessa valumalla syöttörei'istä syöttöakselin toisen puolen sulkeminen tai täysin lopeta tämän puolen syöttöä. n säätökaareen ei ole merkitty numeroitua asteikkoa. Säätötangon ja -levyn vipusuhteista johtuen pienikin säätövivun liike vaikuttaa liian runsaasti levitysmäärään. Säätövivussa oli alunperin runsaasti väljyyttä, eikä vipua voida lukita haluttuun on. Lannoitetta valuu jonkin verran säätölevyn ja pohjan välistä. Syöttöreiät eivät ole kohdakkain säätölevyn reikien kanssa. Lannoitelaatikon vasemmassa päässä oleva syöttöreikä on muodoltaan erilainen kuin muut syöttöreiät. Syöttötela jauhaa melkoisesti rakeisia lannoitteita. Lannoitelaatikko saisi olla jonkin verran suurempi. Koneessa ei ole tukijalkaa. Koneessa on melko runsaasti turhan pitkiä pultteja. Oikean syöttötelan kaksi tankoa ja lannoitelaatikon pohja vääntyivät pienehkön kiven jouduttua telan ja pohjan väliin. Pyörän keskiössä oleva vasemman syöttötelan kytkinlaite irtosi. Lannoitelaatikon pohjalle kivettyvä lannoite esti pyörien pyörimisen, mistä johtuen hankalasti irroitettava kivettymä jouduttiin poistamaan useita kertoja päivässä. Useita pyörien sokkia katkesi.

7/531 Em. syistä johtuen käytännön: työkokeet keskeytettiin 55 käyttötunnin jälkeen. Työntövarren kiinnityspisteen reiän läpimitta (22,5 mm) ja vetovarren tappien etäisyys (675) mm eivät ole standardien (19.30 19,51 ja 25,70... 25,91 ja 681,5... 684,5 tai 823,5... 826,5 mm) mukaiset. Käytt ö.o minai su uksiin nähden on ollut runsaasti huomauttamista. Kestävyydeltään kone osoittautui kohtalaisen tyydyttäväksi. Many remarks were made regarding the func tiona 1 perf or m- ance of the machine. The durabilit y of the maehine was fairly satisfactory. Helsingissä joulukuun 14 päivänä 1964. MAATALOUSKONEIDEN TUTKIMUSLAITOS Koetus- ja tutkimustulosten vanhenemisen vuoksi sekä väärinkäsitysten ja harhauttavien tietojen syntymisen estämiseksi koetus- ja tutkimusselostuksia tai erillisiä koetus- ja tutkimustuloksia ei ole lupa julkaista eikä kirjallisesti esittää ilman tutkimuslaitoksen kussakin tapauksessa erikseen antamaa kirjallista lupaa.

Helsinki 1965. Valtioneuvoston kirjapaino