Realismista romantiikkaan



Samankaltaiset tiedostot
Hiljaisia vaikuttajia ja suuria ajattelijoita

Tervetuloa oppimaan Cygnaeuksen galleriaan!

bab.la Sanontoja: Yksityinen kirjeenvaihto Onnentoivotukset suomi-suomi

TYKO SALLINEN -TEHTÄVÄMATERIAALI

MARIA MARGARETHA JA EVA STINA KATAINEN

AKSELI GALLEN-KALLELA PEKKA HALONEN. taidemaalari. taidemaalari. naimisissa, isä, kolme lasta (yksi kuoli lapsena) naimisissa, isä, kahdeksan lasta

Lämpimät onnentoivotukset teille molemmille hääpäivänänne. Onnittelut kihlauksestanne ja kaikkea hyvää tulevaisuuteen!

Yksityinen kirjeenvaihto Onnentoivotukset

Yksityinen kirjeenvaihto Onnentoivotukset

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

Poikilo-museot koostuvat Kouvola-talossa sijaitsevista Kouvolan taidemuseosta ja kaupunginmuseosta, Kouta-galleriasta ja Poikilo-galleriasta.

SUNNUNTAINA TAIDEMUSEORETKI HELSINKIIN

2. kappale ( toinen kappale) P ERHE. sisko. Hän on 13 vuotta.

Yhteinen johtajuus Hämeenlinnassa. VARHAISKASVATUKSEN JOHTAJUUSFOORUMI JYVÄSKYLÄ Marja-Liisa Akselin & Elina Fonsen

My Silence - Hiljaisuuden ääni Kuopion taidemuseo

Copylefted = saa monistaa ja jakaa vapaasti 1. Käännä omalle kielellesi. Ilolan perhe

MIES JA NAINEN JUMALAN LUOMUKSINA. Matin ja Maijan eväät Pekka Tuovinen,

KADUILLA, PUISTOISSA. 1. Kaduilla, puistoissa Kallion porukkaa jos jonkinlaista: sydämellistä ja vähemmän sellaista huolten painamaa ja kepeää

Ottaisin mieluummin ponin

Esitutkimus. Asiakastyöpajat

NELJÄ ELEMENTTIÄ TEHTÄVÄMATERIAALI

Salin perällä on outoja tekeleitä. Kun menee lähelle katsomaan näkee vinkuroita, kummallisia kulmikkaita piirrelmiä!

Taide-elämyksiä Berliinissä

Tässä vaiheessa kaulaa olikin jo lyhennetty ja kaula kiinnitetty olkapäihin kiinni. Olkapäistä tuli aluksi todella massiiviset ja tukevat.

Ksenia Pietarilainen -keppinuket

Lasten luovuuden rohkaisu ja tarinallisuuden merkitys siinä kuvataideopettajan silmin

bab.la Sanontoja: Yksityinen kirjeenvaihto Onnentoivotukset suomi-kiina

Istu hyvin! - tietoa istumisesta ja ergonomiasta

Adolf Erik Nordenskiöld

KEURUU Kuntataiteilijat

YKSIKKÖ Pääte on aina -N. Se liittyy sanan taipuneeseen vartaloon. Kenen auto tuo on? - Aleksanterin - Liian. Minkä osia oksat ovat?

Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) VIINITARHAAN TÖIHIN

Sulkakansa-kokonaisuus luokat Opettajan oheismateriaali


Teksti: Johanna Ahonen Kuvat: Marjo Sundström- Pullinen ILOA VÄREISTÄ

Puolison rooli nais- ja miesjohtajien urilla

LAUSEEN KIRJOITTAMINEN. Peruslause. aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia.

Lucia-päivä

Odpowiedzi do ćwiczeń

Mitä on oikeudenmukaisuus? (Suomessa se on kaikkien samanvertainen kohtelu ja tasa-arvoisuus)

Yksin. Tekstin mukautus Irina Korhonen

Vinkkejä kulttuuriperintökasvatuksen tueksi

Minun elämäni. Kirjoita 10 lausetta sinun elämästäsi. Voit laittaa myös kuvan. :) SANNA JANUARY 11, 2017

Kirja-analyysi Nuortenkirjan tulkintatehtävä Anna Alatalo

SINKUT LOMALLA: Joka neljäs sinkku lähtisi sokkotreffilomalle tuntemattoman kanssa

Löydätkö tien. taivaaseen?

SABLONIMAALAUS Persoonallisia sisustuksia

Nettiraamattu. lapsille. Prinssi joesta

SUOMALAISTEN NÄKEMYKSET KULTTUURISTA 2013: Vaikuttuneisuus taiteilijoista ja tyylisuunnista

Poimintoja hankkeessa tehdyistä maahanmuuttajien haastatteluista. Niitty - Vertaisohjattu perhevalmennusmalli maahanmuuttajille

Kulttuuriperintö ja metsätalous - kokemuksia ja käytäntöjä. Sami Oksa Ympäristöpäällikkö UPM Metsä

MONSTERIN JÄLJILLÄ. ohje lapsiryhmien omatoimikierrokselle

Venäjän kirjallisuutta. Essi, Lotta, Niina

Sano minulle kuva. Kokemuksia kuvailusta Caj Bremerin valokuvanäyttelyssä Ateneumin taidemuseossa. Teksti: Maija Karhunen

Kinnulan humanoidi

Taide ja kulttuuri, valinnainen. Ilmaistutaidon työpaja (YV9TK1)

ELINA BROTHERUS TEOKSIA Turun taidemuseo

Helene Schjerfbeck ( )

JEESUS RUKOILEE GETSEMANESSA

Tervetuloa! Mä asun D-rapussa. Mun asunto on sellainen poikamiesboksi.

APOKRYFISET KIRJAT Bel ja Dragon KING JAMES BIBLE Bel ja lohikäärme

Bob käy saunassa. Lomamatka

Onnin elämän merkkipaaluja...

Galleri 5/Text 1 Tidens melodi (Portfoliotehtävä) Etsi tekstistä, alleviivaa ja kirjoita vihkoosi! Taivuta alleviivatut.

Esimerkkejä mielikuvitusta korostavista taiteen tyylisuunnista, aikakausista ja taiteilijoista. mielikuvitus

Maija Hynninen: Orlando-fragmentit (2010) 1. Unelma Sormiharjoitus 1 2. Tammipuu Sormiharjoitus 2 3. suunnit. duration ca. 23

KEHO JA KEHITYS SEKSUAALITERVEYSTIETÄMYKSEN JA TUEN TARPEIDEN ARVIOINTI OSIO 1

Coimisiún na Scrúduithe Stáit State Examinations Commission. Leaving Certificate Marking Scheme. Finnish. Higher Level

Inessiivi, elatiivi, illativi, adessiivi, ablatiivi vai allatiivi?

Kansainvälinen työssäoppiminen Hollannissa. Miro Loisa & Niko Hämäläinen

Modernin taiteen tyylisuuntia

Kritiikki: Hurjaa vyörytystä Ahjossa - Muut taiteilijat uhkaavat jäädä Reima Hirvosen shamanistisen teosmyllerryksen jalkoihin

Lahden nuorisopalveluiden Tyttöjen tila esittäytyy. Emmi Salo & Mervi Laaksonen

Sinustako julkisen taiteen tekijä? Koulutuspäivä Helsingissä Prosentti taiteelle -hanke

bab.la Sanontoja: Yksityinen kirjeenvaihto Onnentoivotukset suomi-kreikka

IHAILLUIMMAT SUOMALAISET 2010 Ketä elossa olevaa, tunnettua suomalaista naista ja miestä suomalaiset ihailevat eniten?

PIETARI KIELTÄÄ JEESUKSEN

Poikilo-museot koostuvat Kouvola-talossa sijaitsevista Kouvolan taidemuseosta ja kaupunginmuseosta, Kouta-galleriasta ja Poikilo-galleriasta.

- Kummalla on vaaleammat hiukset? - Villellä on vaaleammat hiukset.

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi

SARAN JA TUOMAKSEN TARINA

Virtuaalipoluilla edistämään nuorten informaatio- ja medialukutaitoja

ISBN ISBN (sähkökirja) BALTO print Anna palautetta:

Pikkuinen Amina istuu mutustelemassa leipää, äiti Safia korjaa tytön lettejä. Samalla Amila harjaa äitinsä paksua, mustia hiuksia.

3/2014. Tietoa lukijoista

HUUHAA PUUHAA. MIESTEN SALONKI näyttely

Sävel Oskar Merikanto Sanat Pekka Ervast

Työharjoittelu Saksassa - Kleve Työharjoittelu paikka - Kleidorp Ajankohta

Erling Kagge. Hiljaisuus melun ja kiireen keskellä

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi

15 VUOTTA ELÄKKEELLÄ. Tuoreen tutkimuksen tulokset Sini Kivihuhta

SANATYYPIT JA VARTALOT

Liite 2 Aluetaidemuseoiden nelivuotisneuvottelut Suunnitelmamatriisi Neuvottelupäivämäärä

Albert Edelfeltin taiteen suhde impressionismiin

Verkostoitumalla uusia tuotteita. Case: Serlachius-museot

1. Seuraava kuvaus on lyhennetty lastensuojelun asiakirjoista. Lue kuvaus ja vastaa sitä koskevaan kysymykseen.

Hän oli myös koulullamme muutaman sunnuntain ohjeistamassa meitä. Pyynnöstämme hän myös naksautti niskamme

PRONOMINEJA (text 2, s. 37)

TAIDE VIIKKO kesätaidetta

Kenguru Benjamin (6. ja 7. luokka) ratkaisut sivu 1 / 6

Transkriptio:

Ilmainen lukunäyte

Realismista romantiikkaan 1880-luku ja 1890-luku Suomen asema mahtavan Venäjän kyljessä oli vuosikymmeniä hyvä. Aleksanteri II:n uudistusten joukossa oli myös kieliasetus, joka vahvisti suomen kieltä ja maan kirjallisuutta. Vuonna 1881 terroristit murhasivat kuitenkin liberaalin keisarin eikä mikään ollut Venäjällä ennallaan. Aleksanteri III vietti leppoisia kesiä Langinkosken kalastusmajalla, mutta jo hänen aikanaan Venäjän kiristynyt ilmapiiri levisi Suomeen. Venäläiset katsoivat yhtenäistävänsä valtakuntaa, mutta suomalaiset uskoivat autonomian olevan vaarassa. Helmikuun manifesti herätti vuonna 1899 suunnatonta tyrmistystä. Kuvataiteessa 1880-luku oli realismin kansainvälinen vuosikymmen, jolloin naistaiteilijat esiintyivät lähes tasaveroisina miesten rinnalla. 52

vas: Eero Järnefelt Ranskalainen viinikapakka 1887, akvarelli, yksityiskokoelma oik: Pekka Halonen Kanteleensoittaja ja tyttö 1895, öljy, yksityiskokoelma Monet naisista hakeutuivat Ranskaan ja etenkin lauhkeaan Bretagneen, jossa he saattoivat maalata ympäri vuoden ulkona. Muodikkaan ulkoilmamaalauksen ansios ta taideopiskelijat alkoivat niin ikään suosia Pariisia. Lopulta sinne lähti myös Eero Järnefelt, joka oli opiskellut suvun perinteitä jatkaakseen Pietarin taideakatemiassa. Järnefelt väheksyi venäläistä opetusta, mutta venäläisestä realismista hän ei eroon päässyt. Kansallisromantiikan nousu teki ruotsinkielisistä naistaiteilijoista sivullisia ja jätti taidekentän kansanomaisuuttaan korostaville miehille. Kun Suomen tulevaisuus oli uhattuna, taiteesta tuli maanpuolustusta, jonka eturintamassa seisoivat Axel Gallén ja Pekka Halonen. Albert Edelfelt säilyi kuitenkin pariisilaisena. Näkymättömään maailmaan tähyävä symbolismi vaikutti yllättävän voimakkaasti Suomen taiteeseen. Symbolismi toi maalauksiin mytologisia ja kirjallisia aiheita, ehjiä väripintoja ja selkeitä ääriviivoja. Impressionismi ja symbolismi olivat molemmat väyliä, joita pitkin taide kulki kohti modernismia. Suuressa kulttuuritaistelussa Kalevala, jylhä korpi ja vankkumaton kallioperä tarjosivat eräänlaisen salakielen. Erityisesti Gallén yhdisti kalevalaiset runot, symbolismin ihanteet ja poliittiset päämäärät saumattomaksi kokonaisuudeksi. Monet taiteilijat vaelsivat Kalevalan innoittamina Karjalassa aitoa ja puhdasta suomalaisuutta etsimässä. Venäjä koettiin vastustajaksi, mutta identiteettiä rakennettiin yksinomaan itäisistä aineksista. 53

30 Gunnar Berndtson Morsiamen laulu 1881, öljy, Ateneumin taidemuseo 54

Mut pauhinalla kartanossa juodaan / parin nuoren onneksi ja ilosena, murheisena liehuu / impi huntu-kiireinen / ja morsiusmyrtistä tuoksahtaa ilma, / kun hääjoukko pyörien karkelee taas. Aleksis Kivi MORSIAN JA PEILI Salonkitaiteilijaksi kutsutun Gunnar Berndtsonin (1854 95) valo kuvamaiset teokset ovat täynnä tarkkoja yksityiskohtia. Aiheet vaihtelevat, mutta usein kyse on katseesta ja katsomisesta. Taiteentuntijoita Louvressa (1879) on maalauksista tyypillisimpiä. Yhtä lailla Pariisiin sijoittuvassa Morsiamen laulussa hääseurue lopettelee ateriaansa pöydässä, jossa hedelmien ja viinipullojen välissä nostaa varttaan myrtti, onnenkasvi. Myrtin kukista on tehty morsiamelle myös valkoinen seppele. Suloinen morsian esittää kiitoslaulua vanhemmilleen, mutta hän katsoo silti ulos kuvasta. Väistämättä syntyy tunne kuin morsiamen edessä olisi peili, kuin koko maalaus olisi peilikuva. Vaikutelmaa vahvistaa etualan vanha mies, joka niistää nenäänsä varmana siitä, ettei kukaan noloa toimitusta havaitse. Mutta kenen kanssa morsian on avioliittoon astunut? Etiketin mukaan morsian istui hääjuhlassa sulhasen oikealla puolella, joten parrakas herra, joka on peittänyt rintansa ruokaliinalla, on siis sulhanen? Jälleen mieleen tulee peilikuva. Maalauksessa näkyy joukko Berndtsonin pariisilaisia ystäviä. Oikeassa laidassa kurkottelee kuvanveistäjä Ville Vallgren ja aivan perimmäisenä istuu taidemaalari Aukusti Uotila. Morsiamena on Antonia Bonjean, La Belle Antonia, joka oli myös Albert Edelfeltin malli ja rakastettu. 55

avoin ja suljettu KATSE Fredrik ja Nina Ahlstedtin avioliitto oli pitkään lapseton, joten he saattoivat maalata ja matkustaa yhdessä. Ahlstedtien teokset muistuttavat toisiaan, mutta Ninan tuotannossa on enemmän ranskalaissävyjä kuin hänen aviomiehellään. Suomen epävirallisista taiteilijaryhmistä varhaisimpia oli 1880-luvulla kokoontunut Silli ja peruna, joka sai nimensä Fredrik (1839 1901) ja Nina Ahlstedtin Siltasaaren ateljeessa järjestämistä kutsuista. Helsinkiläisryhmän keskeisiä jäseniä olivat Adolf von Becker, Severin Falkman ja Fanny Churberg. Vaikka Churberg kuului Ahlstedtin lähimpään ystäväpiiriin, Vanha eukko -maalaus tuo mieleen aivan toisen naistaiteilijan, Helene Schjerfbeckin ja tämän tummapukuiset naiset ja tytöt, jotka katsovat vaiteliaina alaspäin. Ahlstedt on jättänyt vanhuksen kuvan tavallaan avoimeksi: onko hän maalta vai kaupungista, kertooko ilme murheesta vai katkeruudesta? 56

31 vas: Amélie Lundahl 32 Tytön pää, Bretagne 1882, öljy, Ateneumin taidemuseo oik: Fredrik Ahlstedt Vanha eukko öljy, Serlachiuksen taidemuseo Sosiaalisina luonteina Fredrik ja Nina Ahlstedt hakeutuivat jo varhain Ahvenanmaan Önningebyn taiteilijayhteisöön. 1890-luvun alussa Ahlstedtit viihtyivät vuorostaan suositulla Korpilahdella ja majailivat Axel Gallénin tavoin Mutasen pappilassa. Keski-Suomi ymmärrettiin eräänlaiseksi vara-karjalaksi, periferiaksi, missä taitelijat saattoivat nähdä välähdyksen menneestä maailmasta. Samat romanttiset virtaukset nostivat esiin Euroopan lounaislaidalla sijaitsevan Bretagnen ja sen vanhanmallisia kansanpukuja ja valkoisia hilkkoja käyttävät naiset. Bretagne veti puoleensa suomalaisia naistaiteilijoita, ja siellä syntyi myös Amélie Lundahlin (1850 1914) Tytön pää, pelkistetty teos, jonka tenho perustuu jyrkkiin kontrasteihin. Kalastajan tyttären iho, hiukset ja kulmat ovat hyvin tummat, mutta maalauksen muut osat peittyvät aineettoman hentoon ruusunpunaan. Nämä bretagnelaiset naiset, jotka koko maailma tuntee Bretonin erinomaisista maalauksista, ovat voimallisia ja mahtavia hahmoja, Finsk Tidskriftin arvostelija kirjoitti vuonna 1883 Lundahlin maalauksista. Ranskalainen talonpoikaismaalari Jules Breton oli Bretagnessa työskentelevien yhteinen ihanne ja miltei pakollinen esikuva. Alhstedtin pariskunnan tavoin myös Lundahl liittyi Önningebyn taiteilijoihin. Toistakymmentä vuotta hän asui kuitenkin Ranskassa ja teki siellä osuvimmat ja onnistuneimmat naisaiheiset maalauksensa. Suomalaisista naistaiteilijoista Bretagneen hakeutuivat Elin Daniel son, Amélie Lundahl, Helene Schjerfbeck, Helena Westermarck ja Maria Wiik. Myös lupaava koloristi, varhain kuollut Aukusti Uotila maalasi 1880-luvun alussa yhdessä Lundahlin kanssa. 57

RANSKALAISIA UNELMIA Miten työskentelinkään sinä keväänä! Sekä vauhdikkaasti että riemukkaasti. En ajatellut mitään sääntöjä tai ohjeita, halusin vain maalata niin kuin näin. Helena Westermarck Missä on päivänvarjo, siellä on väistämättä auringonpaistetta. Victor Westerholmin (1860 1919) Nainen ja päivänvarjo vie ajatukset Ranskaan, impressionistien valoon ja väriin ja aivan erityisesti Claude Monet hen. Aiheella on yhteyttä myös Japani-muotiin. Nuori Westerholm lähti turkulaisten avustuksella Düssel dorfin taideakatemiaan, mutta vuonna 1882, kesken opintojen, hän teki matkan Pariisiin ja sai kosketuksen ulkoilmamaalaukseen. Polkua laskeutuva daami on varhainen merkki Westerholmin kiinnostuksesta impressionismiin. 58

33 vas: Victor Westerholm 34 Nainen ja päivänvarjo 1882, öljy, yksityiskokoelma oik: Helena Westermarck Valveunia 1882, öljy, Amos Andersonin taidemuseo Kolme vuotta myöhemmin Westerholm hankki ahvenanmaalaisesta Önningebystä huvilan, jonka ympärille syntyi suomalaisten ja ruotsalaisten taiteilijoiden siirtokunta. Lemströmin kanava, kalliot ja jalopuita kasvavat lehdot olivat omiaan ranskalaishenkiseen ulkoilmataiteeseen. Ranskan matkoilla oli suuri merkitys myös Helena Westermarckille (1857 1938), mutta impressionistien sijasta häntä kiinnostivat realistit ja erityisesti Gustave Courbet. Yleiseen tietoisuuteen Westermarck tuli maalauksellaan Valveunia, jossa luonnosmaisuus tarkoitti irtiottoa akateemisista perinteistä. Westermarckin perheen palvelijatar istuu maalauksessa työpaikallaan keittiössä. Kaapin nurkalla odottaa kukkakaali, mutta tytön ajatukset ovat pysähtyneet kesken linnun kynimisen. Valveunia-nimi tuntuisi viittaavan lemmenhaaveisiin, mutta tyttö näyttää yllättävän surumieliseltä. Monipuolisesti lahjakas Westermarck olisi epäilemättä suuntautunut yliopistomaailmaan, sillä hänen isänsä oli kansleri ja Edvard-veljestä tuli kansainvälisesti tunnettu sosiaaliantropologi, mutta naiselta tie oli tukossa. Maalaustaidetta ei ollut kuitenkaan ympäröity muureilla tarkoituksena estää tyttölapsia astumasta sinne, kuten Westermarck totesi. Sosiaalinen omatunto pakotti taiteilijan kuvaamaan yhteiskunnan marginaaliryhmiä, palvelijattaria ja lapsia, mutta tuberkuloosi teki hänestä itsestäänkin sivullisen. 1880-luvun jälkeen Westermarck siirtyi fyysisesti helpompaan kirjoittamiseen. Japanismilla tarkoitetaan Euroopassa 1860-luvulla virinnyttä itämaista suuntausta. Japanilaisten puupiirrosten täysin uudenlaisia aiheita ja rohkeita sommitteluratkaisuja sovellettiin halukkaasti myös suomalaisiin maalauksiin. 59

VÄSYMYSTÄ JA ALAKULOA Hanna Frosterus-Segerstålen poika Lennart Segerstråle menestyi monumentaalimaalarina ja tytär Solveig von Schoultz runoilijana. Tyttären aviomies oli säveltäjä Erik Bergman. Frosterusten pohjalaisesta pappissuvusta on noussut Suomen kulttuurielämään useita vaikuttajia. Maan tuotteliain alttaritaulumaalari Alexandra Frosterus-Såltin, arkkitehti Sigurd Frosterus ja kirjailija Teuvo Pakkala olivat kaikki suvun jäseniä. Hanna Frosterus-Segerstråle (1867 1946) kuului niihin harvoihin naisiin, jotka kykenivät yhdistämään perheen ja taiteilijan ammatin. Toisaalta Frosterus-Segerstrålekin oli sukupuolensa vanki. Lempeäluonteisena hän alistui näkemykseen, jonka mukaan naistaiteilijoiden tuli keskittyä viattomiin lapsiaiheisiin. 60

35 vas: Hanna Frosterus-Segerstråle 36 Pieni häävieras 1887, öljy, Reitzin säätiö oik: Maria Wiik St. Ivesin tyttö 1889, öljy, yksityiskokoelma Dukaattikilpailussa palkittu Pieni häävieras muistuttaa Albert Edelfeltin lapsikuvia, mutta Frosterus-Segerstrålen tulkinta on pehmeämpi ja intiimimpi. Tyttö tulee niin lähelle katsojaa, että hänen unisen hengityksensä voi miltei kuulla. Helene Schjerfbeck katkeroitui syvästi, kun häntä ei hyväksytty Pariisin vuoden 1900 maailmannäyttelyyn, mutta Frosterus-Segerstråle oli mukana ja sai osallistumisestaan kunniamaininnan. Pariisi oli Frosterus-Segerstrålelle tuttu kaupunki, sillä hän oli opiskellut siellä ihaillun Pierre Puvis de Chavannesin johdolla. Miehinen kansallisromantiikka koitui erityisen kohtalokkaaksi Schjerfbeckille ja hänen ystävälleen Maria Wiikille (1853 1928). Molemmat vaipuivat 1890-luvulla unohdukseen, josta taidekauppias Gösta Stenman heidät lopulta pelasti. Cornwallissa, St. Ivesin satamakaupungissa Schjerbeck ja Wiik pääsivät hienoihin tuloksiin. Schjerfbeckin Toipilas valmistui vuonna 1888 ja seuraavana vuonna valmistui Wiikin St. Ivesin tyttö. Molempien aiheena on alakuloinen lapsi, mutta Wiikin kädenjälki vaikuttaa modernimmalta. Wiik ei ole keskittynyt detaljeihin, vaan hän on kuvannut tytön puvun laajana tummana väripintana, jonka tehokkaana vastakohtana ovat rusottavat kasvot ja kädet. Ylisuuri tuoli tuntuu heijastavan tytön epävarmuutta elämän edessä. Maalauksen pelkistetty sisältö ja rohkea sommittelu osoittavat, että Wiik oli jo loitonnut realismista ja astunut hyvän harppauksen kohti symbolismia. Luulen, että viihtyisit täällä ja pitäisit lapsimalleista ja vanhuksista, täytettyään 17 heistä kaikista tulee ikäviä ja sovinnaisia, en ole koskaan nähnyt niin yksitoikkoisia ilmeitä kuin nuorilla tytöillä täällä. Helene Schjerfbeck St. Ivesista lähetetyssä kirjeessä Maria Wiikille 61

62

37 Albert Edelfelt Kaukolan harju 1889 90, öljy, Ateneumin taidemuseo VESI VÄLKEHTII HOPEAA Nuorena aviomiehenä Albert Edelfelt (1854 1905) vietti kesän 1889 Tammelassa, Saaren kartanossa, jonka omistivat de la Chapellet, hänen vaimonsa vanhemmat. Kartano sijaitsi nimensä mukaisesti saaressa, samalla Pyhäjärven ja Kuivajärven välisellä alueella kuin Kaukolan harju. Komeita näköaloja kaipaavat säätyläiset kipusivat Kaukolan harjulle, josta tuli myös Edelfeltin pariskunnan suosikkikohde. Jo edellisenä vuonna Edelfelt oli tehnyt harjulta Hämäläisen syysmaiseman. Uudessa maalauksessa Edelfelt halusi tavoittaa ohi kiitävän hetken tunnelmat ja pysäyttää tuokioksi maiseman valoleikin, kuten impressionistit olivat opettaneet. Vaikutelma kestää kaiken kaikkiaan neljännestunnin, silloin vesi välkehtii hopean, rubiinin, topaasin ja onyksin värisenä, vaihtaen alituiseen sekä muotoaan että väriään. Ja yrittäessään kuvata näitä metsäisiä saaria, jotka kaikki ovat tummansinisen-mustia, niin että niiden väliin tulee ilmaa ja vettä siten, että se näyttää tasaiselta ja sen etäisyys näköpiirin rajaan monen virstan pituiselta, saa hiuksensa harmaiksi, Edelfelt kirjoitti äidilleen. Pariisissa Edelfelt viimeisteli Kaukolan harjun etualan ennen kuin jätti maalauksen salongin kanssa kilpailevalle näyttelyfoorumille, jota kutsuttiin nimellä La Societé Nationale des Beaux-Arts. Tyytyväinen Edelfelt ei Kaukolan harjulle rakennettiin vuonna 1926 näkötorni ja kuusi vuotta myöhemmin perustettiin Saaren kansanpuisto, mutta Punkaharjun kaltaista turistikohdetta seudusta ei tullut. Taiteilijoitakaan harju ei ole liiemmin kiinnostanut, joskin kartanoita paljon kierrellyt Magnus von Wright kuvasi jo vuonna 1846 Kaukolan maisemaa. 63