1(14) Kommunstyrelsens förvaltning Kommunstyrelsens kansli Caroline Uttergård, Administratör 0171-525 61 caroline.uttergard@habo.se Minnesanteckningar sverigefinskt samrådsmöte 2014-11-26 1. Mötets öppnande Ordföranden öppnar mötet och hälsar samtliga mötesdeltagare välkomna till årets fjärde och sista sverigefinska samrådsmöte. Ordföranden presenterar sig som ny ordförande i kommunstyrelsen och i det sverigefinska samrådet. Ordföranden ber mötesdeltagarna att hålla sina inlägg korta och koncisa. En deltagarlista skickas runt så att mötesdeltagarna kan få mötesanteckningar inför nästa samrådsmöte. För de deltagare som redan har antecknat kontaktuppgifter vid tidigare tillfälle, så räcker det med ett kryss i rutan på deltagarlistan. Ordföranden presenterar mötessekreteraren, verksamhetsutvecklare för finskt förvaltningsområde samt enhetschef modersmål som har bjudits in till dagens möte för att informera om modersmålsundervisning. 2. Anmälan av övriga frågor Ordföranden informerar om följande övriga frågor: för nästa års sverigefinska samrådsmöten Författarbesök 6 december Gäster vid nästa samrådsmöte 3. Godkännande av förra mötets mötesanteckningar Mötesanteckningar från föregående samrådsmöte godkänns och läggs till handlingarna. 4. Rapport i kallelsen Verksamhetsutvecklare för finskt förvaltningsområde informerar om att två finsktalande medarbetare anställs till Solängens demensboende. Rapporten i kallelsen till dagens möte godkänns och läggs till handlingarna.
2(14) 5. Rapport om användande av bidrag till Pingstkyrkans finska grupp Denna information utgår från dagens möte då personen som skulle informera inte finns närvarande. 6. Information om modersmålsundervisning Ordföranden lämnar över ordet till enhetschef modersmål som berättar om modersmål i grundskolan. Enhetschef modersmål informerar om att finska språket länge har varit det språk som har haft flest elever. Man har dock på senare år sett en dalande elevsiffra. Idag finns det 20 stycken studerande elever. Enhetschef modersmål undrar ibland vad den dalande siffran kan bero på; kanske är anledningen att personer känner att de klarar sig med det svenska språket. Frågan ställs till mötesdeltagarna vad anledningarna kan vara till det sjunkande elevantalet och hur man skulle kunna göra för att få fler elever att studera finska. Mötesdeltagarna ges även tillfälle att ställa frågor. Inlägg från mötesdeltagarna framkommer, bland annat om att många kanske inte inser värdet av att lära sig finska. En av mötesdeltagarna är nöjd med att Håbo kommun anställer fler finsktalande. Enhetschef modersmål uppmanar mötesdeltagarna att sprida informationen om hur viktigt det är att lära sig finska. 7. Information om fallolyckor en personlig berättelse Information ges av en person som har varit med om en fallolycka. Berättelsen börjar med att personen skulle gå upp på en pall för att torka av ett skåp. Efter att skåpet var avtorkat skulle personen kliva ned. Halvvägs ned skulle personen kliva över till pallen intill. Pallen gled dock undan vilket resulterade i att personen föll ned på golvet och skadade armen. Personen fick linda om kökshanddukar på såret och åka till Bålsta doktorn. Därefter blev det ambulans till ortoped i Uppsala. Personen vårdades och fick sy både utvärtes och invärtes. Personen upplever dock ändå tur i sitt fall då vare sig muskler eller leder kom till skada. Ordföranden tackar för informationen. 8. Information om att förebygga fallolyckor Ordföranden presenterar enhetschef rehabilitering och hjälpmedel. Enhetschef rehabilitering och hjälpmedel har bjudits in till dagens möte för att informera om hur man kan förebygga fallolyckor. Enhetschef rehabilitering och hjälpmedel informerar om fallolyckor hos äldre. Fallolyckor och de skador dessa orsakar är ett stort folkhälsoproblem. Detta är en trend som ökar stadigt. Det beror till stor del på att vi blir allt äldre och bor hemma längre. I genomsnitt var tredje person över 65 år kommer att råka ut för en fallolycka. Kvinnor är mer utsatta då kvinnor lever längre och att benskörhet är vanligare hos kvinnor
3(14) Ca 50 000 personer över 65 år fick sluten sjuhusvård på grund av fallolyckor (siffror från år 2013) Varje dag dör minst 4 äldre över 65 år till följd av en fallolycka. Att man faller beror på att man med stigande ålder får: Sämre balans Nedsatt muskelstyrka Sämre syn Olika sjukdomar Olika läkemedel. Fallen sker vanligen utomhus på gångvägar och inomhus i den egna bostaden (till exempel genom att man halkar eller snubblar). Att helt undvika fallolyckor är omöjligt eftersom vi vill och ska röra oss. Detta kan man och bör man göra för att minska risken att falla: Gå igenom dina läkemedel Se över din livsstil, kost, alkohol och drick vatten (man kan bli yr av för lite vatten) Säkra hemmet Rör på dig. Enhetschef rehabilitering och hjälpmedel går igenom hur man kan se över hemmet och visar även olika föremål som man kan använda sig av: Använd halkskydd under mattor eller ta bort mattor Ha bra skor även inomhus, undvik att gå i strumpor Ta bort trösklar om du riskerar att snubbla på dem Se över belysningen, även nattetid Ha inga lösa sladdar över golven Ha en telefon och telefonlista nära till hands
4(14) Sitt ned när du kär på dig Använd rätt glasögon vid rätt tillfälle Ha saker som du använder dagligen nära till hands Halka inte i badrummet. Enhetschef rehabilitering och hjälpmedel visar förslag på föremål som man kan använda sig av för att undvika att halka i badrummet (där det finns mycket som man kan slå sig på). Sitt gärna i dusch/badkar. Det visas en badbräda och ett handtag som man kan sätta upp för att minska risken att halka. Be om hjälp med gardinbyten, glödlampsbyten (det finns en fixartjänst i kommunen). När du befinner dig utomhus: Ta det lugnt, framförallt när den första halkan kommer Använd broddar under skorna Om du använder käpp se till att ha en pik på Sanda och salta utanför huset eller porten Använd cykelhjälm om du cyklar Använd gärna stavar när du är ute och går, om du inte har något annat gånghjälpmedel. Enhetschef rehabilitering och hjälpmedel informerar om att det är mycket viktigt att röra på sig. Muskelstyrka och balans förbättras av all typ av träning, även promenader. 30 minuters promenad per dag är utmärkt. Andra bra träningsformer är dans, trädgårdsarbete och gymnastik. Man behöver röra på sig varje dag. Det är aldrig för sent att börja träna. Forskning visar att till och med de som är äldre än 90 år kan öka sin muskelstyrka. Träning ger även effekt på till exempel minnet. Enhetschef rehabilitering och hjälpmedel ger tips på enkla övningar som förbättrar balans och muskelstyrka. Enhetschef rehabilitering och hjälpmedel informerar om att vi ska vara aktiva och i rörelse och inte vara rädda. Däremot bör man säkra sitt hem, röra på sig regelbundet, se över läkemedel och se över sin kost och livsstil. Enhetschef rehabilitering och hjälpmedel har delat ut en bok om fallolyckor till mötesdeltagarna. Det finns även en checklista, Seniorkollen som mötesdeltagarna välkomnas att ta. På checklistan kan man pricka av om man gör vad man kan för att förhindra fall.
5(14) Ordföranden tackar för informationen. 9. Information om budget 2015 Ordföranden informerar om att vid förra mötet godkände samrådet en rambudget för 2015 om maximalt 835 000 kronor för finskt förvaltningsområde. I kallelsen till dagens möte finns ett förslag till detaljbudget för 2015. Ordföranden lämnar över ordet till verksamhetsutvecklare för finskt förvaltningsområde. Verksamhetsutvecklare för finskt förvaltningsområde informerar om att detaljbudgeten handlar om en budget motsvarande 810 000 kronor. Verksamhetsutvecklare för finskt förvaltningsområde upplyser mötesdeltagarna om ett fel i kallelsen på sidan 9 i den finska texten där det står 815 000 kronor. Rättelse sker eftersom det ska stå 835 000 kronor (gällande rambudgeten). Verksamhetsutvecklare för finskt förvaltningsområde informerar om att under de tre senaste åren har pengar används till kultur. Nu föreslår verksamhetsutvecklare för finskt förvaltningsområde att man ska rikta pengarna mot fortbildning för förskolepersonal och personal inom äldreomsorg. Detta för att personalen ska känna att kommunen bryr sig om sin personal som är språkkunnig. Junibackens förskola och Mansängens förskola har uttryckt behov av fortbildning kring flerspråkighet och behov av materialinköp med finskspråkig inriktning. Lagen om nationella minoriteter och minoritetsspråk stadgar att finsktalande i ett förvaltningsområde har rätt till förskola och äldreomsorg helt eller delvis på finska. Detta är en särskild rättighet. Därför är det viktigt i budgetarbetet att ta hänsyn till den finskspråkiga personalens behov av kunskaper och inspiration. Verksamhetsutvecklare för finskt förvaltningsområde menar att budgetförslaget innebär att fortbildning för finskspråkig förskole- och äldreomsorgspersonal får en framskjuten plats och att kultursatsningar får stå tillbaka något under 2015. Budget för ungdomsverksamheten kommer att sjunka år 2015. Sagostunder på finska för barn har erbjudits på Håbo bibliotek sedan hösten 2012. Eftersom verksamheten inte efterfrågas, avsätts inga medel för sagostunder under år 2015. Sagostunderna har endast lockat 0-2 barn per gång. Det ankommer under 2015 mer på föräldrarnas ansvar att leta upp befintligt finskspråkigt barnmaterial (böcker och musik) för hemlån via Håbo bibliotek så att föräldrarna själva kan förkovra sina barn i finska språket. Verksamhetsutvecklare för finskt förvaltningsområde framför tanken att först då förslag framkommer från deltagare i det finska samrådet om att starta sagostunder igen så kan frågan väckas på nytt. Volontärarbetet, körverksamheten och Håbo festdag budgeteras medel även under 2015. En post som får en stor minskning i budget 2015 är annonsering. Tanken är att information om finska aktiviteter kommer att finnas på webben (www.habo.se/suomeksi) och att det även ska finnas tryckta foldrar tillgängliga i broschyrstället vid Kontaktcenter i kommunhuset.
6(14) Inlägg framkommer från mötesdeltagare angående minskning av budget för annonsering. Verksamhetsutvecklare för finskt förvaltningsområde svarar att om det inte accepteras att annonseringen minskar i tidningen så måste man fundera över detta och fråga efter en offert. Budgeten måste hållas. Budgeten räcker inte för annonsering i tidningen i samma utsträckning som tidigare men det kommer fortfarande att finnas information att tillgå på kommunens hemsida och i tryckta foldrar som finns att hämta. Verksamhetsutvecklare för finskt förvaltningsområde erbjuder sig även att skicka hem foldrarna som kommer att innehålla de kommande aktiviteterna. Diskussion förs kring minskade medel för annonseringen under 2015. Verksamhetsutvecklare för finskt förvaltningsområde meddelar att det inte finns budget för mer än 32 000 kronor till annonsering under 2015. Inlägg förekommer från mötesdeltagare om att man kan ha en liten annons. Inlägg förekommer från mötesdeltagare om att man kan ha en liten annons på kommunens hemsida. Verksamhetsutvecklare för finskt förvaltningsområde svarar att det redan finns annons på kommunens hemsida. Ordföranden informerar om att det är viktigt att hålla budget och att en viss annonsering kommer att bli av. All annonsering försvinner inte, även om den minskas. Ordföranden säger att kanske kan man acceptera att mindre medel finns för annonsering när man vet att pengarna kommer att användas till bra ändamål. Ordföranden ställer frågan till mötesdeltagarna om det finska samrådet kan godkänna det förslag som finns till detaljbudget för 2015. Samrådet ger sitt godkännande. Ordföranden ställer frågan till mötesdeltagarna om samrådet kan förorda förslaget till verksamhetsplan för 2015. Samrådet ger sitt godkännande. 10. Övriga frågor 1. Mötestider 2015 Ordföranden informerar om att datum för nästa års sverigefinska samrådsmöten är: 11 februari 13 maj 23 september 25 november 2. Information om författarbesök Ordföranden informerar om att samrådet godkände vid förra samrådsmötet om ett författarbesök. På Finlands självständighetsdag, den 6 december, kommer således en författare från Enköping att berätta om sina två senaste romaner på Håbo bibliotek klockan 13.00. Författaren utsågs
7(14) nyligen till 2014 års sverigefinska författare. Så det blir säkert en spännande möjlighet att få höra om delvis självbiografiska böcker. 3. Gäster vid nästa samrådsmöte Det finns för tillfället inga förslag på gäster vid nästa samrådsmöte. Mötesdeltagarna tillfrågas om de har några önskemål på gäster, till exempel om det finns något område inom kommunens verksamhet som deltagarna önska veta mer om. Förslag framkommer om att de som har fyllt 65 år kan gå på Pomona och det kanske finns fler av denna typ av aktivitet. Förslag framkommer även om Pomonas matsal; det är inte så många som känner till den. Inlägg förekommer om att det kommer att vara en förskolemässa i mars 2015 och det är bra att få ut information om detta på hemsidan. Förslag framkommer att spelfilmer som visas på Pomona skulle kunna visas i ett större sammanhang, till exempel på bio. Verksamhetsutvecklare för finskt förvaltningsområde svarar att för detta krävs en licens. Denne får i uppdrag att stämma av med kommunens avdelning för kultur och livsmiljö om det finns någon sådan licens. Ordföranden ställer frågan till mötesdeltagarna om samrådet kan uppdra till verksamhetsutvecklare för finskt förvaltningsområde att se över och komma med förslag på lämpliga besökare till nästa samrådsmöte. Samrådet ger sitt godkännande. 11. Mötet avslutas Ordförande avslutar mötet klockan 20.45 och välkomnar mötesdeltagarna att ta del av den fika som serveras.
8(14) Suomenkielisen neuvonpidon m uistiinpanot 26.11.2014 1. Kokous avataan Puheenjohtaja avaa kokouksen ja toivottaa kaikki osallistujat tervetulleeksi vuoden neljänteen ja viimeiseen ruotsinsuomalaiseen neuvonpitoon. Puheenjohtaja esittelee itsensä kunnanhallituksen uutena puheenjohtajana ja ruotsinsuomalaisen neuvonpidon puheenjohtajana. Puheenjohtaja kehottaa osallistujia pitämään puheenvuoronsa lyhyinä ja nasevina. Osallistujalista laitetaan kiertämään, jotta osallistujat saavat muistiinpanot ennen seuraavaa neuvonpitoa. Ne osallistujat, jotka ovat aiemmin jättäneet yhteystietonsa merkitsevät rastilla ruutuun, että yhteystiedot ovat jo jätetty. Puheenjohtaja esittelee kokoussihteerin, suomen kielen hallintoalueen toiminnankehittäjän sekä äidinkielenopetuksen yksikköpäällikön, joka on kutsuttu neuvonpitoon kertomaan äidinkielenopetuksesta. 2. Muiden kysymysten ottaminen asialistalle Puheenjohtaja ilmoittaa seuraavat kysymykset asialistalle: Ensi vuoden ruotsinsuomalaisten neuvonpitojen päivämäärät Kirjailijatapaaminen 6. joulukuuta Seuraavan neuvonpidon vieraat 3. Edellisen neuvonpidon muistiinpanojen hyväksyminen Edellisen neuvonpidon muistiinpanot hyväksytään ja merkitään tiedoksi. 4. Raportti kutsussa Suomen kielen hallintoalueen toiminnankehittäjä tiedottaa, että Solängenin dementikkoasuntolaan on otettu töihin kaksi suomenkielistä työntekijää. Tämän neuvonpidon kutsuun sisältyvä raportti hyväksytään ja merkitään tiedoksi. 5. Raportti helluntaikirkon suomalaiselle ryhmälle annetun avustuksen käytöstä Tämä tiedotus jää pois tässä neuvonpidossa, koska käytöstä tiedottava henkilö ei ole läsnä. 6. Tiedotusta äidinkielenopetuksesta Puheenjohtaja luovuttaa puheenvuoron äidinkielenopetuksesta vastaavalle yksikköpäällikölle, joka kertoo äidinkielenopetuksesta peruskoulussa. Hän tiedottaa, että suomen kieli on pitkän
9(14) aikaa ollut eniten oppilaita houkuttava äidinkieli. Viime vuosina kuitenkin oppilasmäärä on ollut laskuun päin. Tänään oppilaita on 20. Äidinkielenopetuksen yksikköpäällikkö miettii joskus, mistä pienenevä oppilasmäärä mahtaa johtua. Ehkä moni kokee pärjäävänsä ruotsin kielellä, tyytyen siihen kielitaitoon. Kysymys suunnataan kokouksen osallistujoille mistä pienenevä oppilasmäärä johtuu ja mitä voitaisiin tehdä, jotta enemmän oppilaita ryhtyisi opiskelemaan suomea? Osallistujoille tarjotaan myös mahdollisuus esittää kysymyksiä. Joidenkin osallistujoiden mielestä moni ehkä ei havaitse suomen kielen taidon arvoa. Eräs osallistuja ilmaisee olevansa tyytyväinen siihen, että Håbon kunta palkkaa enemmän suomenkielistä henkilökuntaa. Äidinkielenopetuksen yksikköpäällikkö kehottaa osallistujia levittämään tietoa siitä, miten tärkeää on oppia suomen kieli. 7. Tiedotusta kaatumisonnettomuuksista henkilökohtainen kertomus Eräs yksityishenkilö kertoo kaatumisonnettomuudestaan. Hän nousi jakkaran päälle siivotakseen kaappia. Siivous onnistui, ja koitti aika kiivetä alas. Puolivälissä alaspäin tullessa henkilön oli noustava vieressä olevan jakkaran päälle. Jakkara luisui kuitenkin hänen jalkojensa alta pois, joten hän putosi lattialle, loukaten käsivarsensa. Henkilö sai kietoa keittiöpyyhkeitä haavansa ympärille ja lähteä BålstaDoktorn:iin hoidettavaksi. Sen jälkeen ambulanssi vei hänet Uppsalan ortopediosastolle. Henkilö sai siellä hoitoa ja hoidossa ommeltiin sekä sisäiset että ulkoiset tikit. Henkilö luonnehtii kuitenkin tapausta onnekkaaksi siinä mielessä, ettei kaatuessa lihakset eivätkä nivelet vahingoituneet ollenkaan. Puheenjohtaja kiittää tiedonannosta. 8. Tiedotusta kaatumisonnettomuuksien ehkäisystä Puheenjohtaja esittelee kuntoutus- ja apuvälineyksikön yksikköpäällikön. Yksikköpäällikkö on saanut kutsun tähän neuvonpitoon tiedottaakseen kaatumisonnettomuuksien ehkäisystä. Yksikköpäällikkö tiedottaa vanhusten kaatumisonnettomuuksista. Kaatumisonnettomuudet ja niistä koituvat vaivat ovat suuri kansanterveysongelma. Tämä on yhä kasvava trendi. Se johtuu ensi sijassa siitä, että väestö vanhenee ja asuu yhä kauemmin kodissaan. Keskimäärin joka kolmas 65 vuotta täyttänyt henkilö joutuu kaatumisonnettomuuden uhriksi. Naiset ovat alttiimpia kaatumisonnettomuuksille, koska heillä on pidempi elinikä ja koska luukato on yleisempi naisilla. Noin 50 000 henkilöä (65+ -vuotiaat) joutui laitoshoitoon kaatumisonnettomuuksista johtuen (2013). Päivittäin kuolee vähintään neljä 65 vuotta täyttänyttä henkilöä kaatumisonnettomuuden seurauksena. Kaatuminen johtuu ikääntyvän ihmisen
10(14) Huononevasta tasapainosta Heikentyneestä lihasvoimasta Huononevasta näöstä Eri sairauksista Eri lääkkeistä. Onnettomuudet tapahtuvat usein ulkona kävelyteillä ja oman asunnon sisätiloissa (esimerkiksi liukastuessa tai kompastuessa). Kaatumisonnettomuuksien täysi välttäminen on mahdotonta, koska haluamme liikkua ja liikuntaa on harrastettava. On joitakin seikkoja joita tulee noudattaa kaatumisen välttämiseksi: Tarkasta lääkkeesi Tarkasta elämäntyylisi, valiosi, alkoholin käyttösi ja juo vettä (nestevajaus voi johtaa huimaukseen) Turvaa kotisi Harrasta liikuntaa Kuntoutus- ja apuvälineyksikön yksikköpäällikkö tiedottaa, miten koti voidaan turvata ja esittelee myös joitakin apuvälineitä: Käytä liukuesteitä mattojen alla tai poista matot kokonaan Käytä liukumattomia sisäkenkiä jotka pysyvät hyvin jaloissa Poista kynnykset jos olet niihin kompastua Varmista että valaistus on riittävä Älä pidä irtonaisia johtoja lattialla Pidä puhelinta lähelläsi Istu pukeutuessasi Käytä sopivia silmälaseja tilanteen mukaan Pidä usein käytettävät tavarat lähelläsi
11(14) Älä liukastu kylpyhuoneessa. Yksikköpäällikkö esittelee joitakin apuvälineitä liukastumisen ehkäisemiseksi (kylpyhuoneessa on paljon johon voi itsensä loukata). Istu suihkussa/kylpyammeessa. Pyydä apua verhojen ja hehkulamppujen vaihdossa (kunta tarjoaa talonmiespalvelua). Ollessasi ulkona: Älä hätäile Käytä kengissäsi jääpiikkejä tai liukuesteitä Käytä jäänaskalia kävelykepissä Hiekoita ja suolaa talon tai portin edusta Käytä pyöräilykypärää Käytä mielelläsi sauvoja ellei sinulla ole muuta kävelyapuvälinettä. Yksikköpäällikkö ilmoittaa, että on hyvin tärkeää harjoittaa liikuntaa. Lihasvoima ja tasapaino parantuu kaikenlaisen treenauksen, myös kävelyn, myötä. Puolen tunnin pituinen päivittäinen kävely edistää paljon. Muut hyvät liikuntakeinot ovat tanssi, puutarhatyö ja voimistelu. Liikuntaa tulee harjoittaa päivittäin. Koskaan ei ole liian myöhäistä aloittaa liikunnan harjoittaminen. Tutkimus osoittaa, että jopa 90 vuotta täyttäneet henkilöt pystyvät lisäämään lihasvoimaansa. Liikunta vaikuttaa myös esimerkiksi muistiin. Yksikköpäällikkö näyttää helposti sovellettavissa olevia vihjeitä tasapainon ja lihasvoiman lisäämiseksi. Yksikköpäällikkö tiedottaa, että meidän tulee olla aktiivia liikkuessamme eikä pelon valtaamia. Koti tulee turvata, liikuntaa harjoittaa säännöllisesti, tarkastaa lääkkeet sekä valio ja elämäntyyli. Yksikköpäällikkö jakaa kaatumisonnettomuuksista kertovan kirjan neuvonpidon osallistujille. On olemassa myös tarkistuslista, Seniorkollen, johon hän kehottaa osallistujia tutustumaan. Tarkistuslistaan voi merkitä, mitä toimenpiteitä yksilö on tehnyt ehkäistäkseen kaatumisonnettomuuksia omalta osaltaan. (Suomenkielinen tarkistuslista löytyy nettiosoitteesta http://www.kotitapaturma.fi/ikaihmisten-tarkistuslista/ katso kutsussa oleva liite) Puheenjohtaja kiittää tiedosta.
12(14) 9. Tiedotusta budjetista 2015 Puheenjohtaja tiedottaa, että edellisessä kokouksessa neuvonpito hyväksyi enintään 835 000 kruunua käsittävän budjettipuitteen suomen kielen hallintoaluetta koskevalle toiminnalle 2015. Tämän illan neuvonpidon kutsuun sisältyy yksityiskohtainen budjettiehdotus vuodelle 2015. Puheenjohtaja luovuttaa puheenvuoron suomen kielen hallintoalueen toiminnankehittäjälle. Toiminnankehittäjä tiedottaa, että yksityiskohtainen budjetti koskee 810 000 kruunun suuruista budjettia. Hän tiedottaa myös, että kutsussa (s. 9) on väärä summa suomenkielisessä tekstissä, koska siinä puhutaan 815 000 kruunusta. Oikean summan kutsussa tulee olla 835 000 kruunua (siis mitä tulee budjettipuitteeseen). Toiminnankehittäjä ilmoittaa, että menneinä kolmena vuotena varoja on käytetty paljolti kulttuuriin. Nyt toiminnankehittäjä ehdottaa, että varoja suunnattaisiin enemmän esikoulu- ja vanhustenhenkilöstön jatkokoulutusta varten, jotta henkilökunta kokisi, että kunta huolehtii kielitaidon omaavasta henkilökunnastaan. Junibackenin ja Mansängenin esikoulut ovat ilmaisseet tarvitsevansa monikielisyyteen liittyvää jatkokoulutusta ja myös tarvikkeiden hankintaa suomenkielistä toimintaansa varten. Laki kansallisista vähemmistöistä ja vähemmistökielistä määrää, että suomenkielisillä kuntalaisilla suomen kielen hallintoalueella on oikeus esikoulu- ja vanhustenhoitotoimintaan kokonaan tai osittain suomeksi. Tämä on erityisoikeus. Siksi on tärkeää ottaa huomioon henkilökunnan tiedon ja inspiraation tarpeet laatiessa budjettia. Toiminnankehittäjä on sitä mieltä, että budjettiehdotus merkitsee sitä, että suomenkieliselle esikoulu- ja vanhustenhoitohenkilökunnalle tarjotaan etusija ja että kulttuurisatsaukset saavat jäädä hieman vähemmille osingoille vuonna 2015. Nuorten toimintaa koskevaa määrärahaa vähennetään vuodelle 2015. Satutuokioita suomeksi on tarjottu Håbon kirjastossa syksystä 2012 lähtien. Koska toiminnalle ei ole kysyntää, sille ei anneta varoja vuodelle 2015. Satutuokioihin on tullut ainoastaan 0-2 lasta. Vuonna 2015 olkoon vastuu vanhempien harteilla etsiä tarjolla olevia suomenkielisiä lastenkirjoja ja musiikkilevyjä lainaksi Håbon kirjastosta, jotta vanhemmat pystyvät kohentamaan lapsensa suomen kielen taitoa kotioloissaan. Toiminnankehittäjä ilmoittaa, että vasta sitten kun neuvonpidossa esitetään ehdotusta suomenkielisten satutuokioiden uudelleen aloittamisesta, asiaa tullaan harkitsemaan jälleen. Vapaaehtoistyölle, kuorotoiminnalle ja Håbon juhlapäivää varten budjetoidaan varoja myös vuodelle 2015. Suuri supistus budjetissa 2015 koskee mainontaa. Tarkoitus on, että suomenkielisestä toiminnasta annetaan tietoa netissä (www.habo.se/suomeksi) ja että kunnantalon yhteyskeskuksen edustalla olevaan esittelytelineeseen tuotetaan esittelylehtisiä suomeksi. Osallistuja antaa lausuntonsa mainontakuluja koskevasta supistuksesta. Toiminnankehittäjä on sitä mieltä, että ellei pystytä hyväksymään, että lehtimainontaa vähennetään, niin täytyy asiaa miettiä vielä kerran ja pyytää tarjousta. Budjetti on pidettävä kurissa. Budjetissa ei ole varaa mainontaa varten samassa määrin kuin tähän asti. Mutta kunnan nettisivustossa tietoa on, ja
13(14) painetaan myös esittelylehtisiä, joihin ohjelma sisältyy. Toiminnankehittäjä tarjoutuu myös lähettämään toiminnasta kertovat esittelylehtiset postitse niille, jotka haluavat. Keskustelua käydään mainontakuluja koskevasta supistuksesta. Toiminnankehittäjä ilmoittaa, ettei mainontaa varten ole enemmän varoja kuin 32 000 kruunua vuonna 2015. Osallistuja ehdottaa, että lehteen voisi laittaa pienemmän mainoksen, ja että kunnan nettisivustoon voisi laittaa pienen mainoksen. Toiminnankehittäjä vastaa, että kunnan nettisivustossa on jo sellainen mainos. Puheenjohtaja ilmoittaa, että budjetti on pidettävä kurissa, ja että tiettyä mainontaa toki on edelleen tarjolla. Kaikkea mainontaa ei poisteta, vaikka sitä vähennetään. Puheenjohtaja on sitä mieltä, että saattaa olla helpompi hyväksyä pienennetyt kulut mainontaa varten, kun tietää, että varoja käytetään muihin hyviin tarkoituksiin. Puheenjohtaja kysyy osallistujilta, voidaanko yksityiskohtaista budjettia 2015 koskeva ehdotus hyväksyä. Neuvonpito puoltaa ehdotusta. Puheenjohtaja kysyy osallistujilta, voidaanko toimintasuunnitelmaa 2015 koskeva ehdotus hyväksyä. Neuvonpito puoltaa ehdotusta. 10. Muut kysymykset 1. Neuvonpidot 2015 Puheenjohtaja tiedottaa ensi vuoden ruotsinsuomalaisten neuvonpitokokousten päivämääristä: 11. helmikuuta 13. toukokuuta 23. syyskuuta 25. marraskuuta 2. Tiedotusta kirjailijatapaamisesta Puheenjohtaja tiedottaa, että neuvonpito hyväksyi ehdotuksen kirjailijatapaamisesta edellisessä kokouksessa. Suomen itsenäisyyspäivänä, 6. joulukuuta, tulee kirjailija Enköpingistä kertomaan kahdesta romaanistaan Håbon kirjastossa klo 13.00. Kirjailija nimettiin äskettäin vuoden 2014 ruotsinsuomalaiseksi kirjailijaksi. Joten tästä muodostuu varmaankin jännittävä mahdollisuus saada enemmän tietoa osittain tosiasiallista elämänkertaa käsittelevistä kirjoista.
14(14) 3. Seuraavan neuvonpidon vieraat Tällä hetkellä ei ole ehdotuksia seuraavan neuvonpidon vieraiden suhteen. Osallistujilta tiedustellaan, onko heillä vieraita ehdotettavana, esimerkiksi kunnan eri alojen parissa työskenteleviä henkilöitä, joilta osallistujat mielellään haluaisivat tietoa. Osallistuja ehdottaa Pomonan toimintaa koskevan vieraan. 65 vuotta täyttäneet ovat tervetulleita siellä tapahtuviin toimintoihin. Osallistuja ehdottaa myös Pomonan ruokalaa koskevan vieraan, koska monelle ruokala ei ole tuttu. Osallistuja mainitsee, että maaliskuussa on esikoulumessut, ja että näistä olisi hyvä saada tietoa julkaistua nettisivustolla. Osallistuja ehdottaa, että ne elokuvat, joita esitetään Pomonassa voitaisiin esittää suuremmalle yleisölle, esimerkiksi elokuvateatterissa. Toiminnankehittäjä vastaa, että tätä varten tarvitaan lisenssi. Toiminnankehittäjä saa tehtäväkseen ottaa selville kunnan kulttuuri- ja elämänympäristö-osaston kanssa, onko sellainen lisenssi jo hankittu. Puheenjohtaja kysyy osallistujilta, voiko neuvonpito antaa toiminnankehittäjälle tehtäväksi kutsua sopivia vieraita seuraavaan neuvonpitokokoukseen. Neuvonpito puoltaa ehdotusta. 11. Kokous päätetään Puheenjohtaja päättää kokouksen klo 20.45 ja toivottaa osallistujat tervetulleeksi kahvipöydän ääreen.