Ohessa on nykyiset SM-kilpailumääräykset lisättyinä kursicoiduin, lihavoiduin kommentein. Kommentteja on saatu eri lähteistä. Ne eivät ole vielä muutosehdotuksia SM-kilpailumääräyksiin, vaan tarkoitettu lähinnä keskustelun pohjaksi. Shakin SM-kilpailujen määräykset 1. Yleistä Tämä säännöstö sisältää määräykset lähishakin Suomen mestaruuskilpailuille. Määräykset antavat ohjeelliset määräykset kilpailuille, hakija voi ehdottaa määräyksistä poikkeavia järjestelyjä. 1.1. Kilpailut voidaan järjestää vuosittain. 1.1. Kilpailut järjestetään vuosittain. Kilpailut järjestää Suomen Keskusshakkiliiton valtuuttama järjestäjä. Järjestämisoikeudet julistetaan haettaviksi kulloinkin erikseen ilmoitettavan hakuajan puitteissa. Kilpailujen järjestämisoikeudet myöntää Suomen Keskusshakkiliiton hallitus määräaikaan mennessä saapuneiden hakemusten perusteella. SKSL:n hallitus päättää samalla myös kunkin kilpailun muodon. 1.2. Suomen Keskusshakkiliitto tunnustaa lähishakissa seuraavat Suomen mestaruuskilpailut (SM-kilpailut): SM-kilpailu Naisten SM Alle 20-, alle 18-, alle 16-, alle 14-, alle 12- ja alle 10-vuotiaiden SM Seniorien SM Amatöörien (huippuselo viimeisen kolmen vuoden aikana enintään 2199) SM avoin SM seurajoukkueiden SM pikashakin SM naisten pikashakin SM Alle 20-, alle 18-, alle 16-, alle 14-, alle 12- ja alle 10-vuotiaiden pikashakin SM seurajoukkueiden pikashakin SM seurajoukkueiden pikashakin SM nuorille seurajoukkueiden pikashakin SM varhaisnuorille Kaksi edellistä korvataan: Alle 20-, alle 18-, alle 16-, alle 14-, alle 12- ja alle 10-vuotiaiden pikashakin SM seurajoukkueille nopean shakin SM nopean shakin SM joukkueille koulujoukkueiden SM koululaisten SM muut SKSLH:n anomuksesta hyväksymät SM-kilpailut 1.3. Osallistumisoikeus SM-kilpailuihin on jokaisella Suomen kansalaisella sekä sellaisella ulkomaan kansalaisella, jolla on Kansainvälisen Shakkiliiton määräysten mukaan oikeus edustaa Suomea Kansainvälisen Shakkiliiton kilpailussa. Avoimeen SM-kilpailuun voivat ottaa osaa myös muiden maiden kansalaiset. Suomalaisilta tai suomalaista seuraa edustavilta ulkomaalaisilta pelaajilta edellytetään voimassa olevaa pelaajalisenssiä (ei koske koululaiskilpailuja). Pelaajalta ei vaadita lisenssiä ennen kuin hänellä on virallinen seloluku, ts. kilpailun alkaessa selo perustuu vähintään 11 peliin. Joukkuekilpailussa joukkueeseen voi kuulua yksi sellainen ulkomaalainen pelaaja, jolla ei FIDEn määräysten mukaan ole oikeutta edustaa Suomea FIDEn kilpailuissa. Poistetaan ulkomaalaisten osallistumismahdollisuus. Rajoitetaan ulkomaalaisten käyttö seuran ykkösjoukkueeseen. Voidakseen pelata muussa kuin ykkösjoukkueessa ulkomaisen pelaajan tulee sopia pelivahvuudeltaan joukkueeseen, jossa hän pelaa. Joukkuekilpailuissa seuraa voi edustaa vain sellainen seuran jäsen, jolla on pelaajalisenssi seuran nimissä. Mikäli pelaaja ei ole aiemmin edustanut mitään seuraa, on hän heti seuraan liittyessään oikeutettu edustamaan uutta seuraansa. Muulloin pelaaja saa oikeuden edustaa uutta seuraansa joukkuekilpailussa oltuaan seuran jäsenenä vähintään kolme kuukautta, elleivät asianomaiset seurat sovi lyhyemmästä ajasta. Joukkuekilpailussa seura voi edustaa vain pelaaja, joka on seuran listalla vähintään kuukautta ennen kilpailun alkua tai seurajoukkuekilpailussa kuukautta ennen ottelua (pelaaja ei saa olla pelannut samalla kaudella muun seuran joukkueissa). 1.4. Nuorten ja seniorien sarjoissa ikärajat ovat FIDEn määräysten mukaiset. 1.5. Henkilökohtaisissa SM-kilpailuissa kaikki sijoitukset ja seuraamukset määräytyvät kyseisen kilpailun erikoismääräyksissä mainitun vertailun perusteella. Vertailut: Ellei kunkin kilpailun kohdalla erikseen mainita vertailuista, vertailut ovat seuraavat. Jos uusinta voidaan järjestää välittömästi vaikkapa nopeammilla ajoilla, sillä voidaan ratkaista tasatilanne.
Joukkuekilpailussa: Pelipisteet, joukkuepisteet, joukkuevoitot, keskinäinen ottelu tai ottelut, vertailu keskinäisessä ottelussa, voitto korkeammalla pöydällä keskinäisessä ottelussa. Henkilökohtaisessa kilpailussa: Täydellisessä turnauksessa: keskinäinen peli tai pelit, Sonneborn-Berger, tulos poistamalla heikoin pisteryhmä, sitten poistamalla seuraavaksi heikoin pisteryhmä jne, suoritusluku turnauksessa. Vajaakierroskilpailussa: Buchholz, Sonneborn-Berger, keskinäinen peli tai pelit, suoritusluku pelatuista peleistä, vapaakierrosta tai luovutusvoittoa ei huomioida vertailuissa, vaan muista peleistä kertyneet vertailut korjataan kertoimella n/(n-i), n kierrosmäärä, i luovutuspisteiden määrä. Vaihtoehto: kumulatiivinen vertailu, suoritusluku pelatuista peleistä Jos järjestäjä haluaa poiketa SM-kilpailumääräysten tai yleisten kilpailumääräysten määräämistä vertailuista, tulee poikkeukset hyväksyttää SKSLH:ssa. 2. Henkilökohtaiset SM-kilpailut 2.1. SM-kilpailu 2.1.1. SM-kilpailu pelataan niinä vuosina, jolloin järjestetään joukkuemaailmanmestaruuskilpailut. Kilpailu voidaan pelata myös joukkuemaailmanmestaruuskilpailujen välivuosina, mikäli sille löytyy järjestäjä ja riittävästi osanottajia. Kilpailu pelataan enintään 15-kierroksisena kilpailuna. Kilpailu pelataan vuosittain enintään 15-kierroksisena kilpailuna. Kilpailu voidaan pelata myös vajaakierroskilpailuna. 2.1.2. Osanotto-oikeus SM-kilpailuun on seuraavilla: 1. neljä (4) edellisen SM-kilpailun parasta, 2. edellisen vuoden nuorten Suomen mestari, 3. kaksi (2) parasta edellisen vuoden avoimesta SM-kilpailusta, 4. kolme (3) SKSLH:n nimeämää pelaajaa. Suurmestareilla on aina oikeus osallistua. Arvonimipelaajilta ei peritä osanottomaksua. Avoimen SM:n ja nuorten SM:n perusteella pääsevät pelaajat voivat osallistua vain, jos heillä on shakkimestarin arvo ja kansainvälinen vahvuusluku. Paikkojen täyttäminen tapahtuu kronologisessa järjestyksessä. Lisäpaikat täyttää SKSLH virallisen kansallisen vahvuuslukulistan (joko tietyn ajanhetken luvun tai tietyn ajanjakson huippuselon) perusteella. 2.1.3. Varapelaajat määräytyvät kansallisen vahvuuslukulistan perusteella kuten kohdassa 2.1.2. 2.1.4. Peliaika on vähintään 4 tuntia ja pelinopeus enintään 40 siirtoa 2 tunnissa. Peliajan tulee täyttää kansainvälisten arvonimien saavuttamiselle asetetut ehdot. 2.2. Naisten SM 2.2.1. Naisten SM pelataan mieluimmin SM-kilpailun yhteydessä. 2.2.2. Kilpailu pelataan enintään 13-kierroksisena tarvittaessa käyttäen vajaakierroskilpailua, alku- ja loppukilpailuja tai rajaamalla osanotto-oikeus tietyn selopisterajan ylittäviin pelaajiin. Paikoista naisten SM-kilpailuun voidaan järjestää myös erillinen karsinta. 2.2.3. Peliaika ja -nopeus kuten kohdassa 2.1.4. 2.3. Nuorten SM 2.3.1. Nuorten SM (alle 20-vuotiaat) pelataan vuosittain enintään 9-kierroksisena vajaakierroskilpailuna. 2.3.2. Peliaika ja -nopeus kuten kohdassa 2.1.4. 2.4. Varhaisnuorten SM 2.4.1. Varhaisnuorten SM (alle 16-vuotiaat) SM-kilpailu pelataan vuosittain nuorten SM:n yhteydessä. 2.4.2. Varhaisnuorten kilpailuun pätevät samat määräykset kuin nuorten kilpailuun. 2.4.3. Varhaisnuori voi osallistua myös nuorten sarjaan. 2.5. Muiden ikäryhmien SM-kilpailut 2.5.1. Samassa yhteydessä nuorten ja varhaisnuorten SM-kilpailun kanssa voidaan pelata kilpailuja myös muissa ikäryhmissä: alle 10-, alle 12-, alle 14- ja alle 18-vuotiaat. 2.3. Nuorten ikäluokkien SM-kilpailut (alle 20-, alle 18-, alle 16-, alle 14-, alle 12- ja alle 10-vuotiaat) 2.3.1. Kilpailut pelataan enintään 9-kierroksisina. 2.3.2. Peliajan tulee täyttää kolmessa vanhimmassa ikäsarjassa selolaskennan täyteen kertoimeen riittävät ehdot, muissa sarjoissa vähintään puolikertoimeen riittävät ehdot. 2.3.3. Sarjoja voidaan pelata yhdessä riittävän osanottajamäärän saamiseksi. 2.4. Seniorien SM-kilpailu 2.4.1. Kilpailut pelataan enintään 9-kierroksisina. Peliajan tulee täyttää kansainvälisten arvonimien saavuttamiselle asetetut ehdot. 3. Avoin SM-kilpailu 3.1. Avoin SM pelataan vuosittain mieluimmin kesäkuukausien aikana enintään 11-kierroksisena vajaakierroskilpailuna. 3.2. Kilpailun osanottomaksun vahvistaa SKSL, järjestäjä suorittaa osanottomaksuista SKSL:lle 10 % osuuden ja lisäksi kulloinkin voimassa olevan selolaskentamaksun. Poistetaan selomaksu ja vero.
3.3. Amatöörien SM Kuten SM, mutta osanotto-oikeus vain pelaajilla, joiden huippuselo viimeisen kolmen vuoden aikana on ollut enintään 2199. 4. Seurajoukkueiden SM-kilpailu Yleistä: Seurajoukkuekilpailuun on paljon kommentteja ja toiveita. On tahoja, jotka haluavat peluuttaa sarjan muutamassa viikonlopussa ja toisia, jotka haluavat seurajoukkuekilpailun muodostavan kauden rungon suunnilleen nykyiseen tapaan. On myös esitetty toiveita SM-sarjan laajentamisesta kahdella joukkueella. I divisioonassa on ehdotettu siirtymistä neljään lohkoon matkakulujen pienentämiseksi, toisena vaihtoehtona on esitetty I divisioonan hankalan pohjoislohkon peluuttamista muutamassa viikonlopussa. On myös keskusteltu matkakustannusten tasaamisesta SM-liigan ja I divisioonan osalta. Ulkomaisten pelaajien käytöstä on myös useita mielipiteitä. Ns. Bosman-sääntöön vetoaminen EU-pelaajien vapaasta peluuttamisesta ei päde, koska Bosman-säännön edellytyksenä on riittävät ansiot shakista Suomessa. SM-kilpailu seurajoukkueille pelataan vuosittain. Kilpailulle erikoissäännöt vahvistetaan vuosittain seuraavaa sarjakautta varten. Kaudelle 2003-2004 hyväksytyt säännöt ovat seuraavat (yleisiltä osin): 4.1. Yleistä SM-kilpailu 8-pelaajaisille (II ja III divisioonassa 5-pelaajaisille) seurajoukkueille järjestetään pelikaudella 2003-2004 neljällä tasolla seuraavasti: Suomen mestaruudesta pelataan SM-liigassa. paikoista seuraavassa SM-liigassa pelataan I divisioonassa paikoista seuraavassa I divisioonassa pelataan II divisioonassa paikoista seuraavassa II divisioonassa pelataan III divisioonassa Kolmen ylimmän sarjan joukkueet määräytyvät edellisen kauden perusteella. III divisioonaan seura saa ilmoittaa haluamansa määrän joukkueita. Joukkueen on pelattava vahvuuslukunsa mukaisessa tai muuten perusteltavissa olevassa vahvuusjärjestyksessä, jota saa muuttaa painavista syistä kilpailutoimikunnan päätöksellä. On ehdotettu myös vapaata pöytäjärjestystä, ts. pöytäjärjestys voidaan määrätä vapaasti ottelun alkamishetkellä. Seurasiirroille ja kokoonpanomuutoksille määrättävä kullakin kaudella takaraja. Väärässä pöytäjärjestyksessä pelaamisesta voidaan rangaista tuomitsemalla kyseisillä pöydillä pelatut pelit häviöiksi. Varapelaajina ei saa käyttää vahvempia pelaajia kuin vakiokokoonpanossa. Pelaaja saa pelata seuransa ylemmässä joukkueessa, mikäli vahvuusjärjestystä ei rikota. Poistetaan rajoitukset, kun saman seuran joukkueita lohkossa tai SM-sarjassa on enemmän kuin yksi. Samalla kierroksella pelaaja saa pelata vain yhdessä joukkueessa. Samalla kierroksella tarkoitetaan otteluohjelmassa samaksi päiväksi määrättyjä otteluja. Väärässä pöytäjärjestyksessä tai muuten ylläolevia sääntöjä rikkovasta pelaamisesta tuomitaan kyseinen peli ja sitä alemmat pelit häviöiksi. Saman seuran joukkueet on numeroitava vahvuusjärjestyksessä. Kaikilla pelaajilla on oltava voimassa oleva pelaajalisenssi. Vakiokokoonpanoon nimettävillä pelaajilla on oltava lisenssi ilmoittamishetkellä. Lisenssi tarvitaan pelihetkellä. Joukkueeseen saa nimetä korkeintaan yhden sellaisen pelaajan, jolla ei FIDEn määräysten mukaan ole oikeutta edustaa Suomea FIDEn kilpailuissa. Tällainen pelaaja ei kuitenkaan saa pelata seuransa muissa joukkueissa. Ks. 1.3. Joukkueelle on nimettävä kapteeni ja hänelle varamies tai varamiehet säännöissä kapteenille asetettuja velvollisuuksia hoitamaan. Ellei kapteenia ole nimetty, on kapteenina ykköspöydän pelaaja ja varamiehinä muut pelaajat pöytäjärjestyksessä. 4.2. Kilpailujärjestelmä Kaikissa sarjoissa ja lohkoissa pelataan täydellinen turnaus. SM-sarjassa pelaa 10 joukkuetta, I divisioonassa 24 joukkuetta kolmessa kahdeksan joukkueen lohkossa ja II divisioonassa 54 joukkuetta yhdeksässä kuuden joukkueen lohkossa. III divisioona pelataan 4-6 joukkueen lohkoissa. Seuraamukset: SM-sarjan viimeinen joukkue putoaa I divisioonaan. I divisioonan lohkovoittajat ja SM-sarjan 9. sijoittunut pelaavat karsinnan SM-sarjan paikoista. Joukkueet asetetaan selojen perusteella järjestyksen ja vastakkain asetetaan 1-4 ja 2-3. Ottelujen voittajat nousevat SM-sarjaan. I divisioonan lohkojen viimeiset putoavat II divisioonaan. II divisioonan lohkovoittajat nousevat I divisioonaan. II divisioonan lohkojen viimeiset putoavat III divisioonaan. III divisioona pelataan 5-henkisin joukkuein 4-6 joukkueen lohkoissa. 9 parasta joukkuetta nousee II divisioonaan. Kilpailutoimikunta päättää nousujärjestelmästä ilmoittautumisajan päätyttyä. 4.3. Karsintaottelut SM-liigan karsinnat: Sarjan päätyttyä lasketaan karsintaan osallistuvien joukkueiden kahdeksan parhaan karsintaotteluun hyväksyttävän pelaajan selojen keskiarvo ja joukkueet asetetaan keskiarvon mukaiseen järjestykseen. Karsinnassa kohtaavat 1-4 ja 2-3. Selokeskiarvoltaan paremmalla joukkueella on kotiottelu. Ottelujen voittajat pelaavat seuraavalla kaudella SM-liigassa. Kilpailutoimikunta voi tarvittaessa määrätä pelattavaksi karsintoja. Karsinnassa pelataan aina yksi ottelu, jonka pelipaikan määrää kilpailutoimikunta. Mikäli karsintaottelu päättyy tasan, ratkaistaan voitto vertailulla siten, että 1. pöydällä voitosta saa 8 pistettä ja tasapelistä 4 pistettä, 2. pöydällä 7 ja 3,5 pistettä jne. Mikäli vertailu on tasan, ratkaisee voitto ylemmällä pöydällä. Jos kaikki pelit ovat päättyneet tasan, ratkaistaan voittaja arvalla.
4.4. Kilpailun aikataulu SKSL:n hallitus vahvistaa kilpailun aikataulun. Kaikki ottelut alkavat klo 12.00. Ottelun pelaaminen ennen ohjelmassa mainittua aikaa on mahdollista kilpailutoimikunnan päätöksellä. Perusteena esim. se, että vähintään 2 pelaajaa on SKSL:n edustustehtävissä. 4.5. Kotijoukkueen yhdyshenkilön velvollisuudet Kotijoukkueen yhdyshenkilön on vähintään 10 päivää ennen ottelua otettava yhteyttä vierasjoukkueen yhdyshenkilöön ja varmistettava, että pelipaikka on tiedossa. Kotijoukkueen yhdyshenkilö ilmoittaa välittömästi ottelun päätyttyä tulokset (SM- ja Suomen sarjassa myös yksityistulokset) kilpailun johtajalle ja lisäksi hänen on viimeistään seuraavana arkipäivänä lähetettävä ottelun virallinen tuloslomake täytettynä sekä SM-sarjassa myös pelipöytäkirjat kilpailun johtajalle. Muissa sarjoissa kotijoukkueen on säilytettävä pöytäkirjat kilpailun päättymiseen saakka. Mikäli tuloksia ei ilmoiteta, joukkuetta rangaistaan osanottomaksun suuruisella sakolla. Jos kotijoukkueen yhdyshenkilö on estynyt hoitamasta tehtäviään, on hänen tilalleen nimettävä varamies. 4.6. Joukkueen kokoonpanot, luovutukset ym. Viimeistään viisi minuuttia ennen ottelun alkua on kummankin joukkueen ilmoitettava kokoonpanonsa. Mikäli kokoonpanoon ilmoitettu pelaaja myöhästyy vähintään tunnin, suorittaa kyseisen pelaajan seura SKSL:lle SKSL:n määräämän sakon. Mikäli joukkue ilmoittaa viimeistään ottelua edeltävänä päivänä vastustajansa yhdyshenkilölle ja kilpailun johtajalle pelaavansa vajaalukuisena, ei sakkomaksua määrätä, mikäli pelaajien lukumäärä on ilmoitettu. Tällöin luovutukset annetaan alimmilla pöydillä. Jos joukkueesta puuttuu enemmän kuin 2 pelaajaa, katsotaan ottelu luovutetuksi. Ehdotettu poistettavaksi kohtuuttomana. Joukkue, joka luovuttaa sarjaottelunsa suljetaan kilpailusta ja joukkueen jäljelläolevat ottelut merkitään hävityiksi 8-0 (III divisioonassa 5-0). Lisäksi luovuttava seura joutuu maksamaan SKSL:n määräämän sakon. Ehdotettu poistettavaksi kohtuuttomana. Kotijoukkueella on mustat nappulat parittomilla pöydillä. On ehdotettu myös 8-pelaajaisille joukkueille 1-4-5-8 samoilla väreillä 2-3-6-7 samoilla, 5-pelaajaisissa mahdollinen olisi 1-4 ja 2-3-5. 4.7. Arvonta ja lohkojako Kilpailutoimikunta päättää lohkojaoista ja sarjaohjelmista. 4.8. Sijoitusten määrääminen Suomen mestaruuden saavuttaa SM-sarjan voittaja. Sijoitukset kaikissa sarjoissa määräytyvät seuraavasti: joukkuepisteet (joukkuevoitosta 2, joukkuetasapelistä 1 piste) pelipisteet (voitettujen ja hävittyjen pelien erotus, jos se on tasan, ratkaisee voitettujen pelien määrä) joukkuevoitot keskinäinen ottelu tai ottelut vertailu keskinäisessä ottelussa kohdan 4.3 mukaan voitto ylemmällä pöydällä keskinäisessä ottelussa Sonneborn-Berger -joukkuevertailu arpa Rahapalkinnot jaetaan sijoitusten mukaan. 4.9. Peliaika ja erikoissäännöt Peliaika on 5 tuntia ja pelaajan on tehtävä 40 siirtoa 2 tunnissa. Tämän jälkeen molemmille pelaajille annetaan 30 minuuttia lisäaikaa ja näin saatujen aikojen kuluessa pelataan peli loppuun. Lisäaika asetetaan siirtämällä kelloja 30 minuuttia eteenpäin. Käytettäessä digitaalikelloja peliaika on 100 minuuttia (1h40min) + 30 sekuntia siirrosta. Pelin loppuvaiheessa 40 siirron tultua tehdyksi noudatetaan nopean shakin sääntöjä seuraavin poikkeuksin: Nopean shakin säännöissä mainitut materiaaliyhdistelmät oikeuttavat tasapelin vaatimiseen vain mikäli vastustaja ei voi osoittaa pakottavaa voittojatkoa. Pelaajan on pidettävä pöytäkirjaa kunnes hänellä itsellään on aikaa jäljellä vähemmän kuin viisi minuuttia. Tämän jälkeen joukkueen kapteeni tai hänen määräämänsä voi pitää pöytäkirjaa pelaajan puolesta. Tätä pöytäkirjaa voidaan käyttää todisteena aseman kolmannen esiintymisen tai 50 siirron säännön perusteella tasapeliä vaadittaessa. Pelaajan on itsensä vaadittava näitä tasapelejä. Kapteeni voi kehottaa pelaajaa vaatimaan tasapeliä nopean shakin säännöissä mainituissa erikoistapauksissa tai pelaaja voi vaatia tätä omasta aloitteestaan. Mikäli otteluun ei ole nimetty tuomaria, niin joukkueiden kapteenit tai heidän sijaisensa käsittelevät välittömästi tasapelivaatimukset. Mikäli kapteenit ovat yksimielisiä vaatimuksen suhteen, niin toimitaan tämän yhteisen kannan mukaisesti. Jos yksimielisyyttä ei synny, niin tasapelivaatimuksen tehnyttä pelaajaa edustava kapteeni tai hänen sijaisensa saa valita, jatketaanko peliä (vastustajalle lisäaikaa 2 minuuttia) vai lähetetäänkö tilanne kilpailun tuomarille tuomittavaksi. Jos ratkaisu siirtyy tuomarille ja tuomari hylkää tasapelivaatimuksen, niin vaatija häviää pelinsä. Kun peli lähetetään tuomarille, on mukaan liitettävä vaatijan kirjoittama vaatimus ja sen lyhyt perustelu, molempien allekirjoittama selostus tilanteesta sisältäen peliaseman ja käytettävissä olevat peliajat sekä molemmat pöytäkirjat. Kapteeni tai muut pelaajat eivät saa huomauttaa ajanylityksestä eikä muutenkaan puuttua pelin kulkuun. Rikkomuksesta seurauksena rikkonut joukkue häviää pelin, johon on ulkopuolelta puututtu. 4.10. Protestit
SKSL voi nimetä (nimeää SM-sarjan) otteluihin tuomarin (tai tuomari on saatavilla puhelimitse). SKSL vastaa kustannuksista. Mikäli tuomaria ei ole nimetty, ratkaistaan syntyneet erimielisyydet kapteenien kesken. Mikäli tuomarin kai kapteenien ratkaisu ei tyydytä, voidaan vedota kilpailun tuomariin. Oikeus tehdä vastalause pelin tapahtumista tai virheellisestä kokoonpanosta on ainoastaan vastajoukkueella tai saman lohkon joukkueella. Kokoonpanoa koskeva vastalause on ilmoitettava kilpailupäivänä kilpailun tuomarille. Pelin tapahtumista vastalause on tehtävä kahden päivän kuluessa kirjallisesti kilpailun tuomarille, muista asioista kilpailutoimikunnalle kahden päivän kuluessa siitä, kun tulokset ovat saapuneet. Kilpailutoimikunnan päätöksestä voi valittaa kilpailun tuomarille. Tuomarin on tehtävä ratkaisunsa 7 päivän kuluessa protestin saapumisesta. Kaikista tuomarille tehdyistä protesteista ja vastaprotesteista on jätettävä osanottomaksun suuruinen vetoraha. 4.11. Toimihenkilöt SM-joukkuekilpailun järjestelyistä vastaa SKSL:n asettama kilpailutoimikunta, johon kuuluvat SKSL:n toiminnanjohtaja ja SKSLH:n nimeämät jäsenet. Kilpailun ohjelmasta päättää kilpailutoimikunta, jonka päätös on lopullinen. Kilpailun johtaja huolehtii kaikesta kilpailun vaatimasta käytännön toiminnasta. 4.12. Tuomarit SKSLH nimeää kilpailulle tuomarin ja hänelle varamiehen. 5. Pikashakin SM-kilpailut 5.1. Pikashakin SM 5.1.1. Pikashakin SM järjestetään vuosittain. 5.1.2. Kilpailu pelataan kaksipäiväisenä, kumpanakin päivänä pelataan enintään 30 kierrosta. Lauantaina pelataan alkukilpailut ja sunnuntaina loppukilpailut. Kilpailu on avoin kaikille pelaajalisenssin haltijoille. 5.2. Naisten pikashakin SM 5.2.1. Naisten pikashakin SM pelataan mieluimmin pikashakin SM:n yhteydessä joko yksi- tai kaksipäiväisenä niin, että samana kilpailupäivänä pelataan enintään 25 kierrosta. Mestaruus voidaan ratkaista myös yleisen kilpailun tulosten perusteella. 5.3. Nuorten henkilökohtainen pikashakin SM 5.3.1. Nuorten henkilökohtainen pikashakin SM järjestetään mieluimmin vastaavan joukkuekilpailun yhteydessä. Sarjat ovat samat kuin eri ikäryhmien SM-kilpailussa. 5.3. Nuorten ikäluokkien pikashakin SM-kilpailut (alle 20-, alle 18-, alle 16-, alle 14-, alle 12- ja alle 10-vuotiaat) 5.3.1. Nuorten henkilökohtainen pikashakin SM järjestetään mieluimmin vastaavan joukkuekilpailun yhteydessä. Sarjat ovat samat kuin eri ikäryhmien SM-kilpailussa. 6. Seurajoukkueiden pikashakin SM-kilpailut 6.1. 4-pelaajaisten seurajoukkueiden pikashakin SM 6.1.1. Pikashakin SM 4-pelaajaisille seurajoukkueille järjestetään vuosittain kesäaikaan, mieluimmin elokuun ensimmäisessä tai toisessa viikonvaihteessa. Kilpailu pelataan kaksipäiväisenä niin, että kumpanakin päivänä pelataan enintään 30 kierrosta. Järjestäjällä on oikeus rajoittaa osanottajamäärää niin, että joukkueita on enintään 200. Rajoitus poistetaan. Alkukilpailuryhmiin jako suoritetaan edellisen vuoden vastaavan kilpailun tulosten perusteella seuraavan kaavion mukaan (esimerkissä oletettu, että alkukilpailuryhmiä on 7): 1 2 3 4 5 6 7 14 13 12 11 10 9 8 15 16 17 18 19 20 21 28 27 26 25 24 23 22 - - - - - - - Sijoittelussa on huomioitava, että saman seuran eri joukkueet pelaavat eri alkukilpailuryhmissä paitsi mikäli jollakin seuralla on enemmän joukkueita kuin alkukilpailuryhmiä. Tällöin sijoittelu suoritetaan saman seuran joukkueille edellä olevan kaavion mukaan. Vastaavasti on otettava mahdollisuuksien mukaan huomioon alueelliset näkökohdat sekä lisäksi se, etteivät samat joukkueet aina pelaa samassa alkuryhmässä. Mikäli saman seuran joukkueita on samassa alkukilpailu- tai loppukilpailuryhmässä useampia, pelaavat nämä joukkueet toisiaan vastaan kunkin kilpailun alkukierroksilla. 6.1.2. Kilpailussa ei ole mahdollisuutta käyttää varamiehiä. Kilpailun alkaessa kelpuutetaan mukaan vain täydet joukkueet. Joukkue voi aloittaa vajaalla jättäen viimeisen pöydän tyhjäksi. Mikäli joukkue kilpailun kuluessa jää vajaaksi, luovutus tapahtuu sillä pöydällä, jolta pelaaja puuttuu. Saman seuran pelaajien jaon joukkueiksi ja pöytäjärjestyksen tulee perustua pelaajien pikashakkivahvuuteen (esim. seuran sisäiseen vahvuuslukulistaan). Poistetaan suluissa oleva. 6.1.3. Joukkueiden sijoitukset määräytyvät seuraavasti Kaikki ottelunsa voittanut joukkue voittaa ryhmänsä pelipisteistä riippumatta, pelipisteet, joukkuepisteet (voitto 2, tasapeli 1 ja häviö 0), joukkuevoitot, keskinäinen ottelu, keskinäisessä ottelussa korkeammalla pöydällä saavutettu voitto, mikäli kohdat 1-6 eivät anna ratkaisua, pelataan uusintaottelu mestaruuden kyseessä ollen, muulloin ratkaistaan sijoitukset arvalla. 6.1.4. Kilpailun osanottomaksun määrää SKSLH. Järjestäjä suorittaa osanottomaksuista SKSL:lle 30 % osuuden. 6.2. Nuorten 4-pelaajaisten seurajoukkueiden pikashakin SM
6.2.1. Pikashakin SM 4-pelaajaisille nuorten seurajoukkueille pelataan vuosittain yksipäiväisenä kilpailuna seuraavasti niin, että kierrosten määrä on enintään 30. Tarvittaessa voidaan pelata alku- ja loppukilpailut. 6.2.2. Soveltuvin osin noudatetaan seurajoukkueiden pikashakin SM:n määräyksiä. 6.3. Varhaisnuorten 4-pelaajaisten seurajoukkueiden pikashakin SM 6.3.1. Pikashakin SM 4-pelaajaisille varhaisnuorten seurajoukkueille pelataan samassa yhteydessä nuorten vastaavan kilpailun kanssa ja siinä noudatetaan samoja määräyksiä kuin nuorten kilpailussa. 6.2 Nuorten ikäluokkien pikashakin SM-kilpailut joukkueille (alle 20-, alle 18-, alle 16-, alle 14-, alle 12- ja alle 10-vuotiaat) 6.2.1. Kilpailu pelataan yksipäiväisenä niin, että kierroksia on enintään 30. 6.2.2. Tarvittaessa sarjoja voidaan yhdistää. 7. Nopean shakin SM-kilpailut 7.1. Nopean shakin SM-kilpailut 4-pelaajaisille seurajoukkueille ja nopean shakin henkilökohtainen SM-kilpailu järjestetään vuosittain mieluimmin syys-lokakuussa yhtenä viikonloppuna niin, että joukkuekilpailu pelataan lauantaina ja henkilökohtainen kilpailu sunnuntaina. SKSL myöntää järjestämisluvan määräaikaan saapuneiden hakemusten perusteella. 7.2. Peliaika on 15-45 minuuttia (tavallisimmin 25 minuuttia) peliä ja pelaajaa kohti, ensisijaisesti suositellaan käytettäväksi 30 minuutin peliaikaa. Kilpailut pelataan tarvittaessa vajaakierroskilpailuina ja kierrosmääräksi molemmissa kilpailuissa suositellaan 6 kierrosta. Peliaika nopean shakin selolaskennan määräykset täyttävä. 7.3. Pelaajilta vaaditaan kummassakin kilpailussa voimassaoleva pelaajalisenssi. Yleinen vaatimus, poistetaan tästä. 7.4. Joukkueiden pöytäjärjestys on vapaasti määrättävissä, mutta sitä ei voi muuttaa 1. kierroksen jälkeen. Joukkueen aloittaessa vajaana, annetaan luovutukset alimmilla pöydillä. 7.5. Joukkuekilpailussa määräytyvät sijoitukset ensisijaisesti pelipisteiden mukaan, sitten joukkuepisteiden mukaan ja kolmanneksi joukkueen voittamien pelien yhteismäärän mukaan. Mikäli edelleen ollaan tasatilanteessa, jaetaan rahapalkinnot tasan, esinepalkinnot ratkaistaan arvalla. Vertailut kuten pikashakin joukkuekilpailussa. Henkilökohtaisessa kilpailussa sijoitukset määräytyvät ensin pelipisteiden mukaan, sitten voittojen määrän mukaan ja kolmanneksi kumulatiiivisen vertailun mukaan. Mikäli tämän jälkeen ollaan tasatilanteessa, jaetaan rahapalkinnot ja esinepalkinnot ratkaistaan arvalla. Vertailut laajennettava poistamaan arvan mahdollisuuden. Ks. 1.5. 7.6. SKSL vahvistaa vuosittain, mahdollisesti kilpailun järjestäjän ehdotuksen perusteella, kilpailujen osanottomaksut ja palkinnot. Molemmissa kilpailuissa on palkittava vähintään kolme parasta. 7.7. Pelien tulokset lasketaan nopean shakin vahvuuslukulistalle siten, että kumpikin kilpailu lasketaan erikseen. 8. Koulujoukkueiden SM-kilpailu 8.1. Koulujoukkueiden SM-kilpailu järjestetään vuosittain mieluimmin koulujen kevätlukukauden aikana. 8.2. Sarjoja on kolme lukiot ja muut keskiasteen oppilaitokset, peruskoulujen yläasteet ja peruskoulujen ala-asteet. 8.3. Joukkueen koko on 4 pelaajaa + enintään 1 varapelaaja. Varapelaajaa saa käyttää ilman erityistä syytä, joukkueen täydentäminen tapahtuu aina alhaaltapäin, ts. varapelaaja pelaa aina alimmalla pöydällä. Joukkueen pelaajien tulee olla saman koulun ja oppiasteen oppilaita. 8.4. Kilpailu pelataan 2- tai 3-päiväisenä tarvittaessa käyttäen vajaakierroskilpailua. 8.5. Peliajan ja -nopeuden tulee täyttää selokelpoisuudelle asetetut vaatimukset. 8.6. Sijoitukset määräytyvät seuraavasti Mikäli jossakin sarjassa pelataan täydellinen turnaus ja jokin joukkue voittaa kaikki ottelunsa, on se voittaja. Muussa tapauksessa sijoitukset määräytyvät seuraavasti pelipisteet joukkuepisteet joukkuevoitot tulos yhteisiä vastustajia vastaan keskinäisen ottelun tai ottelujen tulos keskinäisen ottelun vertailu (1. pöytä voitto 10 tasapeli 5, 2. pöytä 7 ja 3,5, 3. pöytä 4 ja 2, 4. pöytä 2 ja 1) voitto keskinäisessä ottelussa korkeammalla pöydällä Buchholz-vertailu Sonneborn-Berger -vertailu 9. Koululaisten SM 9.1. Kilpailu pelataan vuosittain mieluimmin koulujen syyslukukauden aikana. 9.2. Kilpailuun ovat oikeutettuja osallistumaan kaikki kilpailuvuonna joko peruskoulun tai keskiasteen oppilaitoksissa opiskelleet. 9.3. Sarjat ovat samat kuin vastaavissa henkilökohtaisissa pohjoismaiden mestaruuskilpailuissa A: kilpailuvuonna 17-20 vuotta täyttävät, B: kilpailuvuonna 15 tai 16 vuotta täyttävät, C: kilpailuvuonna 13 tai 14 vuotta täyttävät, D: kilpailuvuonna 11 tai 12 vuotta täyttävät, E: kilpailuvuonna enintään 10 vuotta täyttävät 9.4. Tytöille voidaan järjestää omat sarjat, joilla on myös SM-kilpailun arvo. 9.5. Kilpailu pelataan 2- tai 3-päiväisenä tarvitaessa käyttäen vajaakierroskilpailuja. 9.6. Peliaika ja -nopeus kuten kohdassa 8.5.
9.7. Sijoitukset määräytyvät tasapistetapauksessa seuraavasti Buchholz-vertailu Sonneborn-Berger -vertailu voitot keskinäinen peli tulos yhteisiä vastustajia vastaan kumulatiivinen vertailu (1. kierroksen jälkeiset pisteet + 2. kierroksen jälkeiset pisteet + jne.) Ehdotetaan muutettavaksi, ks. 1.5. 10. Muita määräyksiä 10.1. Selolaskentamaksu koskee SM-kilpailuista ainoastaan avointa SM- kilpailua. Selomaksuja ei peritä SM-kilpailuista. Vuonna 2004 koululaiskilpailussa selomaksu, tulot PM-matkatukiin. Järjestäjä suorittaa SKSL:lle 30 % osuuden seurajoukkueiden pikashakin SM:n ja 10 % osuuden avoimen SM-kilpailun osanottomaksuista. Avoimen SM:n 10% vero poistetaan. 10.2. Tehtäväshakin, kirjeshakin sekä muiden erikoisliittojen mestaruuskilpailuista vastaavat asianomaiset liitot omien määräystensä mukaisesti. 10.3. Mahdollisesti perustettavien uusien SM-kilpailujen määräykset liitetään näihin määräyksiin. 10.4. Muutoksia näihin shakin kilpailumääräyksiin tekee SKSL kirjallisesti tehtyjen esitysten pohjalta. 10.5. Niiltä osin, mistä näissä määräyksissä ei ole mainintaa, noudatetaan FIDE:n shakkisääntöjä, FIDE:n sääntökomitean tulkintaohjeita, FIDE:n pikashakin sääntöjä sekä Suomessa hyväksyttyjä vajaakierroskilpailujärjestelmän sovellutusohjeita.