Linnut vuosikirja 0 LUONNONTIETEELLINEN KESKUSMUSEO
Pikkukultarinta vakiintuu hiljalleen suoma- laiseksi pesimälinnuksi, vaikka harvinaisuus se on edelleen. Vuonna 0 todettiin kolme pesintää, jotka kaikki olivat Pohjois-Karjalassa. JORMA TENOVUO Pikkuharvinaisuudet Suomessa vuonna 0 Eelis Rissanen, Pirkka Aalto, Kimmo Järvinen, Petteri Lehikoinen, Toni Uusimäki ja Roni Väisänen Pikkuharvinaisuuskatsauksessa 0 on mukana 6 lajia, jotka on lajiteltu niiden luonnonvaraisuusluokkaa kuvaavan AERCkategorian mukaan. Vuoden 0 lajilistaan on tulossa muutoksia, koska Rariteettikomitea on pudottanut harvinaisuuskatsauksesta lajeja. Nämä luonnollisesti siirtyvät tähän katsaukseen. Samalla on hyvä tarkastella tilannetta myös muiden lajien osalta. Katsauksia on tehty vuodesta 999 alkaen ja tämä on siis sarjassamme. katsaus. Lajien esiintymisen osalta on vuosien välillä ollut melkoista vaihtelua. Tämän vuoden katsauksessa näkyy edelleen sirosuohaukkojen esiintyminen yhä runsaampina. Kiljukotkalajien määrittäminen näyttää muuttuvan jatkossa yhä hankalammaksi. Maastomääritykseen tuovat melkoista haastetta yksilöt, joissa on todettavissa risteymään viittaavia piirteitä. Tässä katsauksessa onkin oma lajitekstinsä, jossa käsittelemme 0 LINNUT-VUOSIKIRJA 0
LINNUSTONSEURANTA pelkästään risteymälintuja. Muista katsauslajeista peräti seitsemän ylsi omaan ennätykseensä: pikkukajava, riuttatiira, mehiläissyöjä, sitruunavästäräkki, sepelsieppo, pussitiainen ja taigauunilintu. Harjalintu ja keltahemppo esiintyivät muuten runsaina. Kyhmyhaahkan, kuningaskalastajan ja hippiäisuunilinnun osalta esiintyminen oli vastaavasti selvästi normaalia heikompi. Mustajoutsen oli katsauksen ainoa laji, jota ei havaittu lainkaan. Pikkuharvinaisuuskatsauksessa noudatetaan yhtenäistä linjaa RK-katsauksien kanssa. Havainnot saatiin kaikilta paikallisyhdistyksiltä. Katsauksessa olevat ARK-lajit ovat kunkin alueyhdistyksen ARK:n hyväksymiä. Havaintojen tarkastusaste vaikutti olevan hiukan muutamaa aiempaa vuotta parempi. Lajinimen ja tieteellisen nimen jälkeen suluissa oleva luku kertoo Suomessa havaittujen yksilöiden määrän vuonna 0. Valtakunnallista yhteismäärää laskettaessa havaintojen päällekkäisyydet on pyritty karsimaan. Mikäli havaintoja on ollut vähän (noin viisitoista tai jollei toisin katsottu), on ne julkaisu kaikki. Esiintymistä on kuvattu myös sanallisesti. Runsaslukui- simpien lajien osalta on lukemat esitetty joko alueellisissa karttakuvissa tai aluekohtaisessa lukumäärätaulukossa. Lukumäärissä on pyritty poistamaan eri yhdistysten välisiä päällekkäisyyksiä; tämän takia näistä lukumääristä yhteenlaskettu summa on joissakin tapauksissa valtakunnallista lukemaa suurempi. Katsauksen työnjako oli seuraava: Roni Väisänen toimitti työryhmälle koko maan havaintokoosteen, Eelis Rissanen kokosi katsauksen, kirjoitti johdannon ja englanninkielisen yhteenvedon sekä lajiteksteistä jalo- ja mustahaikaran sekä pikkukajavan, riuttatiiran, mustajoutsenen ja morsiosorsan. Kimmo Järvinen kirjoitti lajit lumihanhesta amerikanjääkuikkaan sekä mandariinisorsan, Toni Uusimäki arosuohaukasta leveäpyrstökihuun, Pirkka Aalto lajit valkosiipitiirasta sitruunavästäräkkiin, sekä tiibetinhanhen ja Petteri Lehikoinen lajit mustapäätaskusta keltahemppoon. Lyhenteet ja merkintätavat Lyhenteinä on käytetty havaintojen ilmoitusohjeiden mukaisia lyhenteitä. Tarkka ikä on merkitty kalenterivuosina: kv = kuluvana kalenterivuotena syntynyt, kv = edellisenä kalenterivuotena syntynyt, +kv = ennen kuluvaa kalenterivuotta syntynyt. Muita ikälyhenteitä: juv = nuori lintu ensimmäisessä täydellisessä höyhenpuvussaan, subad = vanhempi kuin nuorimman ikäluokan lintu, muttei vielä aikuisen puvussa, imm = ei vielä aikuisen puvussa, ad = aikuinen. Muita lyhenteitä: jp = juhlapukuinen, tp = talvipukuinen, vp = vaihtopukuinen, k = koiras, n = naaras, n-puk = naaraspukuinen, pull = pesäpoikanen/untuvikko, Ä = laulava, r = rengastettu, p = paikallinen, m = muuttava, a = parvi, a5 = viiden parvi, 5a = viisi parvea, kiert = kiertelevä. Katsauksessa on käytetty vuonna 0 käytössä olevia kuntien nimiä. Havainnoijien osalta on lajien kohdalla mainittu ensisijaisesti löytäjän nimi tai nimet, mikäli tieto on ollut saatavissa. Muuten nimet on poimittu havainnoijalistan ilmoitetun järjestyksen perusteella. Pitkät nimilistat ovat liian pitkiä kokonaan julkaistaviksi, joten olemme julkaisseet maksimissaan neljä nimeä. Pikkuharvinaisuustyöryhmä pahoittelee, jos et löydä nimeäsi lajin havainnoi jien kohdalta, vaikka nimesi kuitenkin pitäisi olla mukana. Taulukko. Runsaslukuisempien pikkuharvinaisuuksien esiintyminen alueittain vuonna 0. Table. The numbers of more common minor rarities recorded in the boundaries of local Birdlife member societies in Finland in 0. Kyhmy- Jääkuikka Jalo- Niittysuo- Kilju- Lampi- Leveäpyrstö- Pikku- Riutta- Iso- Sitruunahaahka + ada/imm haikara haukka kotka viklo kihu kajava tiira kirvinen västäräkki Ahvenanmaa Turku 7 * 6 8 Tringa 5 6 8 7 50 Lohja (Hakki) 5 Apus 6 Porvoon seutu 7 7 8 7 Kymenlaakso 6 7 0 8 Etelä-Karjala 5 6 9 Päijät-Häme 0 Kanta-Häme Lounais-Häme Pirkanmaa Rauman seutu Satakunta 6 5 5 6 5 5 Suupohja 8 6 Merenkurkku * 5 7 Ostrobothnia 8 Suomenselkä 7 * 9 Keski-Suomi 0 Etelä-Savo Pohjois-Karjala Pohjois-Savo Keski-Pohjanmaa * Pohjois-Pohjanmaa 7 6 6 8 5 Kainuu 6 Kemi 5 7 7 Lappi 8 Kuusamo Yhteensä 7 6 75 7 60 66 87 6 69 * Egretta sp. * sama yksilö LINNUT-VUOSIKIRJA 0 05
PIKKUHARVINAISUUDET 0 Lajien esiintyminen Kategoria A Lumihanhi (Anser caerulescens) (5 + (E-kategoria)) Lumihanhi jatkaa tasaista esiintymistä kahdella havainnolla. Hieno neljän linnun parvi tosin nostaa yhteismäärän viiteen lintuun. Näiden lisäksi Keski- ja Pohjois-Pohjanmaalla seikkaili huhtikuussa yksi keltaisella renkaalla varustettu yksilö, joka tulkittiin kuuluvaksi E- kategoriaan. Kaikki havainnot: 7.5. Vöyri Oravainen Strandby a N (Tomas Klemets, Kata PéterÞa, Bengt Haga, Kurt Henriksson) ja.5. Tornio Pirkkiö (Paula Kivilompolo, Tommi Lankila, Tuomas Lankila, Jari Kivilompolo ym.). Havainnot rengastetusta linnusta:.. Kokkola Rummelö ad NE 9.7 (Marko Pohjoismäki),.. Kokkola Lohtaja Marinkainen N 9. (Sami Salonkoski, Tuomo Puutio),.. Kalajoki Hiekkasärkät NE 0.05 (Petri Pelttari),.. Kalajoki Letto NE 0. (Seppo Pudas),.. Kalajoki Vasanneva m (Harri Taavetti), 5.. Oulu Oritkari SSW (Pekka Majuri) ja 7... Tyrnävä Ängeslevä (Matti Moilanen, Juha Karjalainen, Raija Karjalainen). Sepelhanhi (Branta bernicla hrota) (5) Runsas ja viime vuosilta tuttu kevätpainotteinen esiintyminen. Turun lintua lukuun ottamatta kaikki keväthavainnot koskevat Suomenlahdella sepelhanhiparvissa muuttaneita lintuja. Syyspuolella huomionarvoinen on marraskuun myöhäinen havainto. Kaikki havainnot: 5.5. Turku Ruissalo (Kari Lehtonen),.5. Kirkkonummi Porkkala kv E 8.0 (Petteri Hytönen, Roland Sundström, Annika Forsten, Jani Ceder ym.),.5. Porvoo Lökskär ENE 0.0 (Ilkka Kuvaja, Matti Aivila),.5. Porvoo Tunnholmen ja Pellinki ENE (Rauno Kosonen, Karno Mikkola, Antti Toukola, Ilpo Pietilä ym.),.5. Virolahti Harvajanniemi m.0 (Mika Rantanen, Mikael Rytkönen, Reima Tast, Tomi Rantanen ym.),.5. Virolahti Vuori-Pulteri E 6.0 (Petri Saarinen, Anneli Majava, Marjatta Suominen, Marita Maula ym.),.5. Raasepori Jussarö E 5.0 (Jouko Lundén, Tapani Missonen),.5. Virolahti Harvajanniemi E 8.0 (Jorma Kirjonen, Ari Ahtiainen, Juha Hyvönen, Mika Selin ym.),.5. Virolahti Siikasaari E 8.9 (Tommi Laurinsalo, Kari-Jukka Hakala, Kimmo Karppinen, Hannu Kianen), 7.5. Porvoo Kummelskär m 6. (Pekka Komi, Ilpo Mutikainen), 9.5. Virolahti Harvajanniemi m 8.5 (Jari Piepponen), 7.9. Kustavi Isokari +kv S (Juhani Salmi, Veera-Lotta Lehtinen),.9. Punkaharju Punkasalmi m (Kai Kosonen, Risto Ruuska) ja 5.. Raasepori Segelskär kv (Peter Uppstu, Matti Riihimäki, Päivi Sirkiä). Punakaulahanhi (Branta ruþcollis) (5) Edellisvuoden huippumäärän jälkeen nyt vain viisi yksilöä. Lappeenrannan pidempään paikalla viihtynyttä hanhea lukuun ottamatta havainnot keskittyivät hyvin lyhyelle ajalle ja poikkeuksellisesti kaikki muuttavat linnut havaittiin sepelhanhiparvissa..5. Virolahden havaintojen on tulkittu koskevan kahta eri yksilöä. Kaikki havainnot: 8...5. Lappeenranta Yllikkälä Kaislanen (Totti Toiskallio ym.),.5. Virolahti Siikasaari m.50 (Kari Hakala, Risto Salonen, Kari Venhe, Hannu Kianen),.5. Virolahti Hurppu E.55 (Johan von Hertzen, Jarkko Santaharju, Jenni Leppänen, Kaisa Välimäki, Ville Supponen),.5. Virolahti Harvajanniemi E.0 5.00 ja E 0.0 (Jorma Kirjonen, Soili Leveelahti, Juha Hyvönen, Mika Selin ym.),.5. Loviisa Aspskär E 9.0 (Markku Hyvärinen, Pasi Snellman, Hannu Raatikainen, Jukka Haltimo ym.) ja 5.5. Virolahti Harvajanniemi E (Jorma Kirjonen, Juha Hyvönen). Ruostesorsa (Tadorna ferruginea) (5) Viittä yksilöä voidaan pitää ihan hyvänä esiintymisenä laihojen vuosien jälkeen. Ruostesorsa on Suomessa kesälaji siinä mielessä, että valtaosa havainnoista on tehty toukokuun lopun ja elokuun alun välillä. Tälle välille sattuvat myös vuoden 0 havainnot. Kaikki havainnot:.6. Parikkala Saari, Kanavalampi (Simo Saarinen, Eija-Riitta Saarinen, Pekka Punnonen, Sampsa Cairenius ym.),. 5.6. Pori Yyteri n-puk (Heli Perttula ym.),..7. Parainen Jurmo +kv (Tuomas Seimola, Otso Häärä, Kukka Kyrö, Jari Julkunen ym.),.7. Espoo Laajalahti (Veli-Pekka Rannila, Kalevi Tiainen ym.). Kyhmyhaahka (Somateria spectabilis) (7) Kyhmyhaahkan osalta vuosi oli todellinen pohjanoteeraus, kun jo valmiiksi huonon vuoden 00 yksilömäärä lähes puolittui. Edellisvuoden tapaan hiljaiselo korostui varsinkin kevätkauden alkuosassa, sillä toukokuun puolivälistä vuoden loppuun havaintomäärä oli normaalitasolla. Pohjanlahden heikko esiintyminen näkyy taulukosta. Kaikki havainnot: 0.. Kirkkonummi Porkkala jp k (Petteri Tolvanen, Kim Söderling, Heikki Vuonokari, Petri Vainio ym.), 7.. Eurajoki Iso-Siiliö k m (Juha Wallin, Raimo Sundelin),.. Eckerö Styrsingsudden ad k N (Yngve Jansson, Samuel Jansson),.. Parainen Utö jp k NW (Jorma Tenovuo, Kurt Taxell),.. Eurajoki Kalla jp k (Juha Wallin, Mikko Järvinen), 6.5. Porvoo Söderskär k m (Gustaf Nordenswan), 7. 5.5. Virolahti Hurppu ad k (Mikko Mäkelä, Jari Markkula ym.), 5.5. Kökar Kökarsfjärden ad k NW (Samuel Jansson), 8.5. Porvoo Söderskär jp k E (Mauri Leivo, Gustav Nordeswan, Harri Favorin), 8.5. Kirkkonummi Porkkala n (Joonatan Toivanen, Hanna Hyvönen, Aleksi Mikola, Tuukka Dunkel ym.), 9.5 Porvoo Tunnholmen jp k W (Risto Nevanlinna, Matti Koivula), 0.5. Mustasaari Valassaaret k N (Christer Hangelin, Jan Hägg),..5. Helsinki Kuivasaari ja Santahamina +kv jp k (Pekka Seppälä, Aarne Jaakola, Kimmo Heiskanen, Kari Soilevaara ym.), 9.5. Eckerö Käringsund jp k (Fjalar Törnroos, Björn Andersson, Eivor Karlsson, Åke Björklund ym.), 8.6. Kirkkonummi Herröfjärden jp k W (Pekka Rusanen, Terhi Ryttäri), 6.0. Kristiinankaupunki Torngrund kv k (Antero Salokoski, Kari Korhonen, Annamaija Lehvo) ja.. Kirkkonummi Mäkiluoto n SW (Karno Mikkola, Pekka Komi, Ilpo Mutikainen). Jääkuikka (Gavia adamsii) (8) ja jääkuikkalaji (G. immer/adamsii) (6) Jälleen hyvä vuosi, josta pääsivät nauttimaan varsinkin Porvoon saariston arktikastaijarit (taulukko ). Sisämaan ainoat jääkuikkahavainnot tehtiin puolestaan Kontiolahdella. Havaintojen ajallinen jakauma oli huhti-, touko- 8, kesä-, syys-, loka- 5, marras- ja joulukuu. Määrittämättömien lintujen osuus (neljäsosa) koko määrästä vastaa hyvin edellisvuosien tasoa. Yhteenveto havainnoista: Ensimmäinen määritetty jääkuikka 9.. Hammarland Signilskär ad NE (Ari Lehtinen). Poiminnat muista lajilleen määritetyistä: 0.5. Porvoo Kummelskär jp E (Ari Ahtiainen, Rolf Friberg, Pekka Komi, Matti Markus Seppä ym.),.5. Porvoo Kummelskär E (Rolf Friberg, Matti Markus Seppä, Hans Ehrnsten),.5. Porvoo Södeskär jp E (Frans Silvenius, Gustaf Nordenswan), 5.5. Espoo Kytö ENE (Jussi Lindström, Markku Jämsä, Hannu Talvitie), 5.5. Helsinki Kallvik jp SSE ja jp E (Erkki Kylliäinen), 5.5. Porvoo Söderskär jp E (Frans Silvenius, Gustaf Nordenswan), 6.5. Kristiinankaupunki Siipyy kv N (Jukka Koskelainen), 0.5. Kristiinankaupunki Siipyy N (Harri Lautaoja, Jukka Koskelainen), 5.. Kontiolahti Häikänniemi juv (Ari Latja) ja. 5.. Kontiolahti Häikänniemi tp (Ari Latja ym.). Pohjois-Savosta saatiin jo kolmas talvihavainto jalohaikarasta. Kuvan lintu oleili leudon joulukuun siivittämänä vuoden viimeiset yksitoista päivää Kallaveden rannoilla. ILKKA MARKKANEN 06 LINNUT-VUOSIKIRJA 0
LINNUSTONSEURANTA Suohaukoillakin on tavattu yksilöitä, joissa on kahden lajin tuntomerkkejä. Todennäköinen arosuohaukka x sinisuohaukka Siuntiossa.8.0. KIMMO JÄRVINEN Amerikanjääkuikka (Gavia immer) () Vuoden 00 runsas esiintyminen ei saanut jatkoa, vaan arkeen palattiin kahdella havainnolla. Havaintopaikat ja -ajat olivat jokseenkin tyypillisiä, vaikkakin lajia on havaittu ympäri Suomen ja kaikkina vuodenaikoina. Kaikki havainnot: 0.5. Hanko Halias jp E (Jussi Lindström, Aleksi Mikola, Aatu Vattulainen), 8.9. Mustasaari Valassaaret jp S (Pekka Peura). Jalohaikara (Egretta alba) (0) ja valkoinen haikaralaji (Egretta sp.)() Laji esiintyi viime vuosiin verrattuna tavanomaisesti. Yksilömäärien jakautuminen oli hyvin kevätpainotteinen. Yksilömäärät jakaantuivat kuukausittain seuraavasti: huhti- 7, touko- 7, kesä-, heinä-, syys-, loka- ja joulukuu. Esiintyminen oli hyvin etelä- ja kaakkoispainotteinen (taulukko.). Pohjoisin lintu havaittiin Pudasjärvellä. Lauhan loppuvuoden ansiosta viimeinen sinnitteli vielä loppuvuodesta Kuopiossa. Tämä oli jo kolmas talvihavainto Pohjois-Savosta. Yhteenveto havainnoista: Ensimmäiset (Egretta sp.) 5.. Parainen Jurmon lintuasema E (Jorma Hellsten, Juha Kylänpää, Markus Rantala, Peter Engberg), Ensimmäiset lajilleen määritetyt 7. 8.. Laukaa Pörrinsalmi-Torikkasalmi (Seppo Mertanen, Erkki Kolehmainen ym.), kesä heinäkuiset ja loppuvuosi:.6. Miehikkälä Tyllinjärvi (Jari Hostikka, Roope Elfving), 5. 7.6. Helsinki Vanhankaupunginlahti (Petro Pynnönen, Ari Viljanen), 0.6. 5.7. Espoo Laajalahti (Katri Pulkkinen, Mikko Karkia, Matti Saarinen ym.),..9. Sama yksilö kahdessa paikassa: Hanko Svanvik ja Hanko Kobben (Robert Michelsson, Ari Nordström),.0. Virolahti Kellovuori p nous E, S (Seppo Grönlund, Mikko Mäkelä) ja... Kuopio Sorsasalo Päiväranta (Pertti ja Riitta Renvall ym.). Mustahaikara (Ciconia nigra) (5) Esiintyminen oli tavanomaista niukempi. Havainnot painottuivat normaalia enemmän elokuulle. Äänekosken lintu löytyi kuolleena 5.8. ja se oli rengastettu Latviassa. Salon linnulla oli valkoinen lukurengas, jonka perusteella se oli rengastettu pesäpoikasena Virossa. Kaikki havainnot: 0.. Hyvinkää Ridasjärvi, Iso-Marttila (Ari Väätäinen, Jari Siven), 0.5. Iit- ti Sampola ad W (Jani Salonen), 7.8. Mynämäki Silakkarin parkkipaikka ß SW (Hannu Huhtinen, Jukka Sillanpää, Tapio Aalto, Soili Leveelahti), 0..8. Äänekoski Mämmenkylä (Jukka Manninen, Satu Kautto) ja 0..8. Salo Perniö, Nurkkila kv (Ville Tiikasalo, Ville Räihä, Taru Räihä, Janne Riihimäki). Arosuohaukka (Circus macrourus) (n. 00) Havaintoja kertyi lajista.. 9.0. väliseltä ajalta arviolta noin 00 yksilöstä (kuva ). Yksilömäärä oli yli kaksinkertainen edellisvuoteen verrattuna ja samalla selvästi keskiarvovuotta korkeampi. Eniten havaintoja lajista kertyi edellisvuosien tapaan Pohjois- Pohjanmaalta yksilöstä. Kevään havainnot painottuvat huhtikuulle. Huhtikuussa nähtiin 6 ja toukokuussa 7 yksilöä. Varmistettuja pesintöjä oli kaikkiaan ennätykselliset neljä, jotka tuottivat yhteensä poikasta. Kajaanin pesältä rengastettiin neljä poikasta, joista yksi nähtiin syksyllä Etelä-Ruotsissa. Pohjoisimmat linnut havaittiin Enontekiöllä. Yhteenveto havainnoista: Kevään ensimmäiset:.. Kaarina Linnavuori +kv k NW (Kari Lehtonen, Pentti Jompero), 5.. Kalajoki Pitkäsenkylä ad k (Petri Pelttari ym.), 6.. Tornio Kourilehto +kv k (Hannu Sankila ym.). Viimeiset: 5.9. Kouvola Muhniemi k (Tarja Pyrhönen), 7.9. Lemland Lågskär kv (Pekka Rintamäki, Marko Jaakkola), 9.0. Keuruu Riiho kv NW (Ari Aalto). Pesinnät: Kajaani lentopoikasta, Ranua lentopoikasta, Siikajoki kaksi lentopoikuetta, ja lentopoikasta. Siikajoella pesineet naaraat pariutuivat saman koiraan kanssa. Reviirihavaintoja: Rautjärvi, Perho ja Tornio. Pohjoisimmat havainnot:.6. Enontekiö Näkkälä Palkisoivi kv (Jouni ja Saana Meski) ja 8.8. Enontekiö Peltovuoma kv (Timo J. Leppänen). Niittysuohaukka (Circus pygargus) (75) Havainnot jakaantuvat ajalle 0...0. painottuen touko- ja kesäkuulle. Havainnot keskittyvät etelä- ja länsirannikolle (taulukko.). Yksittäisiä havaintoja tehtiin kuitenkin ympäri Suomea. Pohjoisin lintu havaittiin Utsjoella. Yksilömäärä on selvästi edellisvuoden vastaavaa (5) suurempi. Onnistuneita pesintöjä oli kaikkiaan neljä ja lisäksi neljä muuta reviiriä. Onnistuneet pesinnät tuottivat yhteensä ainakin kuusi lentopoikasta. 8 6 6 0 6 5 9 0 Kuvat. Arosuohaukkojen alueittainen esiintyminen vuonna 0. Fig. The numbers of Pallid Harriers (Circus macrourus) recorded in the boundaries of local Birdlife member societies in Finland in 0. Yhteenveto havainnoista: Kevään ensimmäiset: 0.. Pori Leveäkari +kv n (Juhani Karvonen, Sami Kalliokoski, Jarno Rasmus ym.),.5. Finström Bodafjärden k kiert (Björn Andersson), 9.5. Virolahti Harvajanniemi n-puk N (Juha Hyvönen). Pohjoisin 8.5. Utsjoki Pulmankijärvi ad k N (Petteri Polojärvi). Viimeiset: 7.9. Keuruu Karkeisvuori +kv SW (Markku Saarinen, Kari Kallio), 8.9. Jomala Hammarudda kv SW (Antti Kause, Jari Helstola),.0. Pyhtää Heinlahti Oskarinpolku kv SW (Ari Vuorio). Onnistuneet pesinnät tuottivat kaksi lentopoikasta Kirkkonummella, Lapualla sekä Jokioisissa. Lisäksi Siikajoella kuultiin poikasten kerjuuääniä pesästä. Reviireitä oli Porissa, Huittisissa, Siikajoella ja Laihialla. Lisäys vuoden 00 havaintoihin: 5.9. Espoo Laajalahti kv WNW (Mika Ohtonen). 6 LINNUT-VUOSIKIRJA 0 07
PIKKUHARVINAISUUDET 0 subad E (Petri Parkko, Jani Salonen) ja sama lintu nähtiin myös Virolahti Klamila (Tero Ilomäki, Seppo Korpela). Kiljukotkalajien mahdolliset risteymät tekevät yksilöiden määrityksen haastavaksi. Todennäköinen kiljukotka x pikkukiljukotka, joka on kuvattu Kirkkonummella.9.0. KIMMO JÄRVINEN Sirosuohaukka (Circus pygargus/macrourus) (n. 50) Edellisvuosiin verrattuna selvästi korkeammat aro- ja niittysuohaukkamäärät näkyivät myös tämän vuoden määrittämättömien sirosuohaukkojen yksilömäärissä. Edellisvuoden yksilömäärään (n. 60) sirosuohaukkoja havaittiin yli kaksinkertainen määrä. Havainnot ajoittuvat ajalle.. 7.0. Valtaosa määrittämättömistä sirosuohaukkahavainnoista tehtiin syksyllä nuorista yksilöstä. Kiljukotka (Aquila clanga) (7) Hieman edellisvuotta parempi kiljukotkavuosi, vaikka havaintojen ilmoittamisaste paikalliskomiteoille oli osin heikko. Havainnot ajoittuvat ajalle...0. Kaksi reviiriin viittaavaa havaintoa tehtiin kesän aikana. Virossa pesäpoikasena rengastettu Tõnn-kiljukotka vieraili myös Suomessa. Pohjoisimmat linnut havaittiin Kuusamossa ja Kemissä. Aluekohtainen jakautuminen näkyy taulukosta. Yhteenveto havainnoista: Kevään ensimmäiset:.. Närpiö Viiti kv ( Tõnn, satelliittipaikannus), 6.. Muurame Rannankylä subad N (Teppo Lehtola), 9.. Helsinki Paloheinä m E (Kari Lindblom). Fulvescens:.5..6. Kalajoki Letto kv (Petri Pelttari, Seppo Pudas), 8.8. Laihia Levaneva kv kiert (Aarne Lahti, Dennis Sundell, Markus Sundell), 9.8. Jalasjärvi Luopajärvi kv (Mika Ilari Koskinen ym.). Kaikki kolme havaintoa koskevat ilmeisesti samaa fulvescens-tyyppistä kv-lintua. Pohjoisimmat: 9.7. Kuusamo Käylä (Jorma Lax, Tuija Lax) ja 0.8. Kemi Tuhka-allas +kv N Jukka Hautamäki. Viimeiset: 5.9. Jomala Överby kv (Antti Kause), 6.9. Virolahti Vaalimaa (Teppo Laine, Timo Karhu),.0. Kemiönsaari Björkboda subad/ad SW (Ismo Hyvärinen). Kaikki havainnot:.. Lappeenranta Joutseno, Konnunsuo subad/ad W (Totti Toiskallio, Karri Kuitunen), 0.. Helsinki Malminkartanon huippu W (Antti Kause), 6.5. Espoo Finnå ja Laajalahti imm NE (Jörgen Palmgren, Karno Mikkola, Taavi Sulander ym.), 6.5. Hamina Hevossaari, Saarenvuori WSW (Klaus Laine),..6. Raasepori Karjaa Finnbacka ja Degerby sekä Tammisaari Ekerö imm (Aleksi Lehikoinen ym.),.6. Hamina Kirkkojärvi subad/ad E (Jarmo Pirhonen, Kauko Häkkilä),.6. Helsinki Malminkartano ja Espoo Laajalahti ENE (Antti Kause, Kalevi Hiironniemi, Hannu Palojärvi ym.),.6. Kirkkonummi NE (Annika Forsten, Pertti Saunamäki, Jussi Lindström, Ina-Sabrina Tirri), 9.6. Vantaa Päiväkumpu subad/ad NE (Timo Kosonen), 6.9. Virolahti Kellovuori (T. Tohmo ym.),.0. Parainen Våno NW (Bertil Blomqvist),.0. Siuntio Kasavuori +kv E (Sami Tuomela, Helge Palmu), 9.0. Kotka Halla Kiljukotka x pikkukiljukotka (Aquila clanga x pomarina) () Kiljukotkan on todettu risteytyvän pikkukiljukotkan kanssa. Vuoden 0 aikana tehtiin etelärannikolla ja Etelä-Karjalassa havaintoja yksilöistä, joissa oli havaittavissa risteymän piirteitä. Lappeenrannan linnut ovat mahdollisesti olleet paikalla myös vuosina 009 00. Virolahdella havaittiin myös useita yksilöitä, jotka eivät selkeästi olleet kumpaakaan lajia, mutta risteymän piirteitäkään ei saatu varmistettua. Kirkkonummen ja Hangon havainnot koskivat samaa kv-yksilöä. Kaikki havainnot: 7.7 5.9. Lappeenranta, Ylämaa, Ryönänlahti, Väkevänjärvi ( ad, subad n5 6kv) (Sampsa Cairenius, Mervi Haukila, Arto Hämäläinen, Aapo Kangas ym.), 7.9. Kirkkonummi Sunds ja Rönnskär subad (Petteri Tolvanen, Jörgen Palmgren, Roland Sundström ym.) ja.0. Hanko Halias kv W/NW(Maria Jussila, Hanna Laakkonen, Petteri Lehikoinen, Sanna Mäkeläinen ym.). Määrittämättömät rarikotkat (Aquila clanga/pomarina ym.) (n. 0) Kotkien määrittäminen on haasteellista ilman risteymänkin mahdollisuutta. Lajilleen määrittämättömien arvokotkien yksilömäärä vuonna 0 oli suunnilleen sama kuin edellisenä vuonna. Havainnot ajoittuvat ajalle.. 5.0. Punajalkahaukka (Falco vespertinus) (50) Havaintoja kaikkiaan 50 yksilöstä (kuva ), joka on hieman vähemmän kuin edellisenä vuonna. Havainnot ajoittuvat välille.5. 5.9. Keväällä havaittiin yksilöä. Sukupuolelleen määritettiin seitsemän koirasta ja naaraasta. Nuoria lintuja havaittiin syksyllä yksilöä. Pohjoisin lintu oleili Sallassa. Pikkukiljukotka (Aquila pomarina) () Havaintomäärän perusteella lajin esiintyminen oli varsin normaali. Edellisvuoteen verrattuna havaittuja yksilöitä oli kaksinkertainen määrä. Havainnot painottuivat pääkaupunkiseudulle ja Kymenlaaksoon. Vuoden 0 pikkukiljukotkahavainnot ajoittuvat ajalle.. 9.0. Punajalkahaukka saalisteli taidokkaasti sudenkorentoja Maaningalla. ILKKA MARKKANEN 08 LINNUT-VUOSIKIRJA 0
LINNUSTONSEURANTA Rantakurvien määrät tuntuvat vuosi vuodelta vähenevän. Kuvassa Kemijärvellä kuvattu yksilö. PIRKKA AALTO 7 Kuva. Punajalkahaukkojen alueittainen esiintyminen vuonna 0. Fig. The numbers of Red-footed Falcons (Falco vespertinus) recorded in the boundaries of local Birdlife member societies in Finland in 0. 8 Yhteenveto havainnoista: Kevään ensimmäiset:.5. Vantaa Seutula, Isoniittu n ESE (Ilpo Huolman, Colin Dillingham),.5. Saltvik Lötö, Badstranden n (Björn Andersson ym.), 5.5. Savitaipale vesitorni n SE (Markku Loippo). Pohjoisin: 9.6. Salla Salmivaara, Kulvakkopalo kv n (Eeva-Liisa Vuonnala). Yli yhden yksilön havainnot: 8.8. Lappeenranta Pekkola kv N (Seppo Löfgren). Viimeiset: 0.9. Espoo Laurinlahti kv SE (Jani Ceder),.9. Parainen Jurmo kv S (Lauri Kokkala, Monica Kokkala, Aarto Tuominen) ja 5.9. Keminmaa -tie kv (Sampo Laukkanen). Pikkuhuitti (Porzana parva) () Paluu heikkoon esiintymiseen edellisvuoden yhdeksän yksilön jälkeen. Ainoastaan yksi naarasääninen havainto lajista Parikkalan Siikalahdelta. Kaikki havainnot:.5. Parikkala Siikalahti n-ä (Timo Roiha, Kari Welling). Avosetti (Recurvirostra avosetta) (9) Edellisvuottakin niukempi esiintyminen, ainoastaan kahdeksan havaintoa yhdeksästä yksilöstä ajalta...5. Havainnot painottuvat edellisvuosien tapaan etelä- ja lounaisrannikolle sekä -saaristoon. Kaikki havainnot:.. Espoo Matalajärvi (Heikki Karpovuo ym.),.. Hanko Hangon Lintuasema, Halias E (Kalle Meller), 5.. Hanko Täktbukten, Kobben (Pekka Malinen, Seppo Räisänen ym.),.. Parainen Jurmon lintuasema N (Jari Helstola),.. Espoo Soukan Kasavuori SW (Esko Lavikka), 5.. Parainen Jurmon lintuasema (Tuukka Dunkel ym.), 9.. Hammarland Signilskär N (Ari Lehtinen),.5. Parainen Korppoo, Utö (Petri Ahti, Rami Metsäranta). Lampiviklo (Tringa stagnatilis) (60) Havaintoja kaikkiaan 60 yksilöstä, mikä on lähes kaksi kertaa enemmän kuin vuonna 00. Havainnot ajoittuvat jaksolle 6...9., painottuen toukokuun puoleen väliin. Laji pesi Kemissä onnistuneesti saaden kaksi lentopoikasta. Aluekohtainen jakautuminen näkyy taulukossa. Yhteenveto havainnoista: Kevään ensimmäiset: 6.. Pukkila Kantele (Arto Juvonen), 7.. Kankaanpää Kyynärjärvi (Harri Lautasoja ym.), 7.. Pori Riitsaranlahti (Petteri Mäkelä ym.). Yli yhden yksilön havainnot:.5..5. Köyliö Huhdinkylä (Ilkka Kuvaja, Kari Kekki ym.), 0.7. Siilinjärvi Raasio (Eelis Rissanen, Matti Pirskanen, Pertti Hartikainen), 9.8. Jomala Torpfjärden (Kari Degerstedt, Ragnar Grönlund, Göran Sjuls). Pesintä:.6..8. Kemi ad, lentopoikasta (Jouko Kärkkäinen ym.). Viimeiset: 8.8. Haukipudas Eeranletto kiert, ä (Tuomas Herva),.9. Kemi Tuhkaallas nous (Juha Ylimaunu). Rantakurvi (Xenus cinereus) (5) Suomessa erittäin uhanalainen pesimälaji, joka on maassamme varsinaisen esiintymisalueensa länsirajalla. Suomen pesimäkanta on vähentynyt viime vuosina. Laji pesii Itämeren alueella vain Perämeren rannikolla, Oulun ja Kemin seuduilla. Havaintoja lajista tehtiin viime vuotta vähemmän. Havainnot ajoittuvat välille.5. 5.7. painottuen toukokuun loppuun ja kesäkuun alkuun. Mielenkiintoisena yksityiskohtana voi mainita, että Porin Karhuluodossa havaittiin värirengastettu yksilö, joka oli Oulussa pesivän parin koiras. Pesintöjä tulkittiin kolme: Porissa, Oulussa ja LINNUT-VUOSIKIRJA 0 09
PIKKUHARVINAISUUDET 0 Kemissä. Kemijärvellä oleskeli myös yksittäinen lintu pidempään, mutta sitä ei tulkittu pesiväksi. Kaikki havainnot pesimäalueiden ulkopuolelta: 9.5. Siilinjärvi Mustin allas (Mikko Pärssinen),.5..6. Kemijärvi jätevesijärvi (Pirkka Aalto), 5.5. Lappeenranta Toikansuon mäki p, kiert (Totti Toiskallio, Pekka Punnonen), 5.5. Kajaani Paltaniemi venesatama (Jouni Ruuskanen ym.), 9.5. Vaala Painuanlahti (Hannu Rönkkö ym.), 0.6. Pori Yyterin lietteet (Petteri Mäkelä),.6. Kristiinankaupunki Domarkobban (Petri Rissanen),. 0.6. Outokumpu Sysmäjärvi Lahdenjoensuu (Osmo Heikkala, Lassi Vänskä, Paavo Parviainen),.6. Parainen Jurmo (Jari Helstola, Harri Wallenius),..6. Pori Kirrisanta allas (Timo Mattila ym.), 5.6. Pori Kirrisanta allas (Petteri Mäkelä, Matti Pajunen),5.6. Lappeenranta Toikansuo, kaatopaikka (Jarmo Pirhonen, Miika Alatalo ym.), 5.6. Lappeenranta Ihalainen (Martti Riikonen ym.) ja 5.7. Pori Yyterin surfþranta Karhuluoto +kv k (Petteri Mäkelä, Veikko Aalo). Leveäpyrstökihu (Stercorarius pomarinus) (66) Edellisvuotta selvästi heikompi leveäpyrstökihuvuosi. Keväältä havaintoja.5..6. kaikkiaan yksilöstä ja syksyltä 6.9. 5.. yksilöstä. Yhdistyskohtaiset lukumäärät on esitetty taulukossa. Yhteenveto havainnoista: kevään ensimmäiset:.5. Kristiinankaupunki Siipyy N (Jukka Koskelainen), 6.5. Virolahti Harvajanniemi E (Juha Hyvönen), 9.5. Kirkkonummi Porkkala (Pekka Komi ym.). Yli yhden yksilön havainnot:.5. Porvoo Pellinki, Kortasskär ENE (Rauno Kosonen, Karno Mikkola ym.), 5.0. Mustasaari, Västra Norrskär ( Roland Lillkåla, Petri Saari, Petri Salo, Jani Vastamäki), 6.0. Oulu Kaijonharju kiert (Ville Suorsa, Aino Ventelä), 6. 8.. Tampere Aspinniemi (Jouni Riihimäki, Olavi Kalkko ym.). Sisämaan havainnot: 0.6. Kuhmoinen Tehi NE (Tero Linjama, Antti Pesola, Tero Toivanen ym.), 5.9. Asikkala Pulkkilanharju, Vähäsalmi (Jarmo Raikamaa, Tapani Saimovaara ym.), 5.0. Savitaipale Rahikkala (Markku Loippo),.. Jyväskylä Säynätsalo (Matti Häkkilä, Tero Toivanen, Jyrki Torniainen), 5.. Padasjoki Nyystölänlahti (Antti Arjava), 5.. Kuhmoinen Tehi (Leo Lindroos). Myöhäisimmät havainnot: 7.. Kalajoki Letonnokka m (Seppo Pudas),.. Hanko Halias (Leo Wallinmaa, Ville Wallinmaa, Aatu Vattulainen),. 5.. Eura Pyhäjärvi (Kari Kekki, Jari Lagerroos ym.). Pikkukajava (Rissa tridactyla) (87) Kajavia havaittiin eniten koko pikkurarikatsauksen historian aikana. Ainoastaan vuonna 999 on päästy lähellekään tätä määrää. Esiintyminen oli hyvin syyspainotteinen ja lisäksi joulukuussa tehtiin havaintoja poikkeuksellisen paljon. Kuukausittain havainnot jakautuvat seuraavasti: tammi-, maalis-, huhti-, touko-, syys-, loka-, marras- ja joulukuu 6. Perinteiseen tapaan pääosa havainnoista oli kv- tai kv-yksilöitä. Vanhoja (+kv) lintuja havaittiin vain kolme. Havainnot tehtiin pääosin rannikolla, sisämaahavaintoja oli (taulukko.). Pohjoisin yksilö havaittiin Sodankylässä. Paras yksittäinen päivä oli 5.., jolloin havaittiin ennätyksellisesti vähintään 9 yksilöä. Suurin osa päivän havainnoista oli pääkaupunkiseudulta, jossa nähtiin osittain samojakin lintuja eri havaintopaikoista. Kellonaikojen ja liikkumisen perusteella on tulkittu pääkaupunkiseudun lintujen yksilömääriä. Linnut liikkuivat käytännössä lounaaseen ja kaukana rannikkolinjasta. Yhteenveto havainnoista (kaikki havainnot tammikuusta syykuuhun):.. Hirvensalmi Puula, Simpiänselkä kv kuollut (Antti ja Hannele Valkonen),.. Eckerö Berghamn ad kiert (Johan Ekholm),.. Mietoinen Mietoistenlahti, Silakkari kv NE (Jouko Lundén, Matti Lahti, Eve Lahti), 5.5. Kaskinen Viten (Jari Koivuluoma, Toni Vilkki) ja 5.9. Hanko Hangon lintuasema kv W (Petri Saarinen, Petteri Hytönen, Jukka Vilen). Erittely 5.. havainnoista: Espoon Stenskärillä 5 kv SW (a) (Jyri Heino, Asko Rokala, Ari Veijalainen, Kalevi Hiironniemi ym.). Oletettavasti samat viisi sekä yksi yksilö enemmän nähtiin hetkeä myöhemmin Kirkkonummen Mäkiluodosta 6 kv SW (5a) (Petteri Hytönen, Pekka Komi, Ilpo Mutikainen). Hangon lintuasemalla havaittiin 5 kv (mm a) SW (Aleksi Lehikoinen, Kalle Meller, Petteri Lehikoinen, Aleksi Mikola ym.) ja sama neljän parvi myös Hangon länsisatamasta (Tuomas Seimola, Pasi Pirinen, Sampo Laukkanen, Jani Ceder). Lisäksi kolme yksittäistä havaintoa pääkaupunkiseudulta, jotka eivät lukeudu em. havaintoihin: Helsinki Lauttasaari kv E (Mika Ohtonen, Pekka Leskelä), Helsinki Santahamina eteläkärki kv (Juha Saari, Matti Koljonen, Jukka Haapala, Petri Pietiläinen ym.) ja Espoo Kytö kv W (Jyri Heino, Ari Veijalainen, Jussi Lindström, Antti Mikala ym.). Muualla Suomessa seuraavat havainnot 5..: Kaarina Piikkiönlahti kv p, E (Totti Toiskallio), 5.. Savitaipale Rahikkala, Suomalansaari kv W (Markku Loippo, Jarmo Pirhonen), Imatra Immalanjärvi kv SW (Kari Kärkkäinen) ja Keuruu Kaukanen kv SW (Markku Saarinen, Kari Kallio). Riuttatiira (Sterna sandvicensis) () Kautta aikojen runsain esiintyminen. Havainnot tehtiin ajalla.5..9. painopisteen ollessa kesä-elokuussa. Havainnot keskittyivät Lounais-Suomeen ja pohjoisin yksilö nähtiin Kokkolassa. Itäisellä Suomenlahdella lajia ei havaittu. Havaintojen jakautuminen alueittain näkyy taulukossa. Yhteenveto havainnoista: Ensimmäiset.5. Kristiinankaupunki Domarkobban SE, lask p (Martti Partanen, Veikko Forsberg, Ilkka Iivonen, Kari Korhonen ym.) ja 9.5. Parainen Utö +kv NW (Kimmo Kuusisto). Havainnot useammasta yksilöstä: 0.5. Kristiinankaupunki Sipyyn torni ad N, lask p (Veikko Forsberg, Staffan Storteir), 9.5. Lemland Lågskär (Arto Keskinen, Ari Veijalainen, Tapio Aalto, Henrik Lindholm ym.), 0.6. Inkoo Sommarn ad (Karno Mikkola, Jussi Lindström),.8. Hanko Länsanskar (ad ja juv) (Jon Estlander),.9. Helsinki Lauttasaari, Ryssänkärki (Tarmo Lehtilä, Vesa Jouhki),.9. Helsinki Santahamina eteläkärki (osa nuoria) (Mika Ilari Koskinen, Ilpo Kuusisalo, Annika Forsten, Paavo Kettunen ym.),.9. Hanko Högholmen (Magnus Nordman, Jouni Tittonen, Jouko Olkio, Pekka Toiminen ym.),.9. Kirkkonummi Rönnskär, N- puolen merialue W (ad ja kv) (Karno Mikkola, Risto Nevanlinna, Sakari Damski) (samat linnut havaittiin myös Rönnskäriltä ja Mossaskäriltä). Viimeiset.9. Hanko Vedagrundet kiert W (Ari Veijalainen, Kim Vinari, Pertti Uusivuori). Valkosiipitiira (Chlidonias leucopterus) () Vain yksi havainto, joka oli samalla Pohjois- Savon toinen havainto lajista. Edelliset oikein hyvät valkosiipitiiravuodet ovat olleet 00 ja 006, jolloin nähtiin 0 yksilöä. 5.5. Lapinlahti Ruokosjärvi jp (Raimo Lipponen, Juha Väätäinen ym.). Pikkuruokki (Alle alle) () Yksitoista lintua, joista peräti neljä havaittiin samana päivänä ja samojen havainnoitsijoiden toimesta. Kaikki havainnot: 8.. Pori Kallioholma S (Pasi Alanko, Tapani Lilja, Matti Mäkelä, Petri Rissanen),.. Eckerö Degersand Stugbyn m + p (Ari Ahtiainen, Pekka Komi),.. Jomala Hammarudda (Ari Ahtiainen, Pekka Komi), 5.. Kuhmo Lentuankylä tp otettu kiinni maantien laidalta (Jouni Piirainen),.. Eckerö Degersand Stugbyn (Åke Björklund, Lars-Olof Hellman), 6.. Hanko Tulliniemi luotsiasema (Tommi Sjöblom), 7.0. Kustavi Anavainen tp kuolleena keskellä tietä (Timo Lainto), 6.. Kristiinankaupunki Ljusgrund tp/juv (Veikko Forsberg, Ilkka Iivonen, Kari Korhonen ym.) ja 0.. Kokkola Trullevi Punakalliot tp (Marko Knuuttila). Tunturipöllö (Bubo scandiacus) (8) Hyvän myyrä- ja sopulivuoden turvin Lapissa pesi useita tunturipöllöpareja. Metsähallituksen tietoon tuli Utsjoelta 0 aloitettua pesintää, joista kuusi onnistui. Poikasten määrä jäi epäselväksi, koska ne olivat tarkastusaikana jo levinneet maastoon. Varmuudella havaittiin poikasta, mutta niitä saattoi olla jopa parikymmentä. Yhteenveto havainnoista: Kevättalvelta saatiin seuraavat havainnot:..00 5.. Tornio Kuusiluodonselkä Röyttä k ad (Pekka Aho, Juhana Jääskeläinen, Sakari Vanhamaa ym.),..00.. Kauhava Kangas Lapua Alajoki kv k (Jalmari Lahtinen ym.),.. Lapua Palo n (Markku Harju, Hely Huhtala), 8.. Kirkkonummi Porkkala Pampskatan n-puk (Pekka Komi), 5.. Raahe Lapaluoto n-puk NW (Kari Varpenius), 5.. Parainen Jurmo Aspö (Brita Willström), 0.. Parainen Vidskärin selkä n-puk (Jorma Tenovuo), 9.. Parainen Utö SW (Hanna Hyvönen, Aleksi Mikola, Tomas Swahn, Joonatan Toivanen, Ina-Sabrina Tirri),.. Kaavi Niinivaara (Eini Räsänen). Utsjoen ulkopuolelta saatiin Lapista seuraavat havainnot:.. Enontekiö Nunasjoki (Jani Kultima ym.), 5.6. Inari Petsikko (Jussi Salokorpi),. 5.6. Sodankylä Kiilopää Rautupää k (Mika Asikainen, Maria Tölli, Mauri Virpikari ym.), 6.6. Enontekiö Kaaresuvanto (Tapio ja Pirjo Huttunen, Olli ja Sanna Teukku). Syksypuolella havaittiin Utsjoen eteläpuolella vain kaksi lintua, molemmat etelärannikolla asti: 0. 0.. Porvoo Söderskär (Pekka Komi, Gustaf Nordenswan, Ilpo Mutikainen), 7.. Kotka Suntholmit n-puk (Tuomo Poutanen). Kuningaskalastaja (Alcedo atthis) () Heikoin esiintyminen vuosikausiin, vain lintua, kun edellisinä kolmena vuotena havaittiin, 85 ja 0 lintua. Kaikki havainnot: Kevättalven ainoa talvehtija:..00.. Lohja Kirkniemi Osuniemenlahti (Tero Laiho ym.). Huhti- ja toukokuussa havaittiin yhdeksän lintua:. 5.. Kotka Halla (Klaus Laine, Tuula Nironen ym.), 7.. Savitaipale Lavikanlahti (Rauni Inkinen, Kari Inkinen, Timo Karine),.. Kitee Kiteenlahti (Hannu Tahvanainen, Tero Vanhanen ym.),.. Varkaus Kangaslampi (Tarja Lumme), 0.. Salo Halikonlahti (Paul Boijer ym.),.5. Imatra Immalanjärvi (Kauko Kauppinen, Susanna Lähde),. 6.5. Raasepori Pohja Tallbacka enimmillään (Matti Leinonen ym.), 5.5. Tampere Kaukajärvi (Kari Korte, Katariina Laine). Kesähavainnot puuttuivat kokonaan, ja syksypuoleltakin saatiin vain neljä havaintoa: 7.9..0. Rauma Sampaanalanlahti k (Pekka Alho, Jyri Halme, Ari Ahlfors),.0. Rautjärvi Simpele Kivijärvensalmi (Sakari Jokinen), 7.. Raasepori Pohja Åminnefors (Jarmo Virta),.. 0 LINNUT-VUOSIKIRJA 0
LINNUSTONSEURANTA Raasepori Fiskari (Aki Viitanen, Ossi Tahvonen, Lauri Viitanen). Mehiläissyöjä (Merops apiaster) () Ennätyksellinen mehiläissyöjävuosi peräti lintua nähtiin. Edellinen huippuvuosi oli 009, jolloin havaittiin lintua. Kristiinankaupungin parvi (5 yks.) on Liperissä 0.5.000 havaitun parven ohella suurin Suomessa nähty. Oulussa nähtiin toinen parvi, jossa oli 7 lintua. Pohjoisimmat yksilöt havaittiin Sodankylässä ja Inarissa. Kaikki havainnot: Vuoden ensimmäiset:..5. Sodankylä Vaalajärvi enimmillään (Jari Aaltio) ja 9.5. Lemland Lågskär (Peter Uppstu, Kaj Ekholm, Lars-Olof Hellman, Päivi Sirkiä ym.). Ehdottomasti paras mehiläissyöjäpaikka oli Hangon lintuasema, jossa nähtiin yksittäiset 0.5. (Aatu Vattulainen, Martti Vattulainen),.5. (Aleksi Lehikoinen, Aatu Vattulainen, Maria Jussila, Sanna Mäkeläinen), 7.5. (Aleksi Mikola, Jarkko Santaharju, Aatu Vattulainen, Hanna Hyvönen),.7. (Aatu Vattulainen) ja 8.7. (Petri Saarinen, Aatu Vattulainen, Jukka Vilen) sekä.6. kaksi yksilöä (Jarkko Santaharju, Jonne von Herzen, Janne Koskinen, Aatu Vattulainen). Muut havainnot:.5. Hanko Tvärminne (sama kuin Hangon lintuasemalla)(markus Öst, Johan Ekroos, Petteri Lehikoinen, Kim Jaatinen),.5. Kirkkonummi Rönnskär (Jukka Hintikka, Pekka Ikonen, Klaus Salo, Lauri Mäenpää ym.) sekä sama Porkkalassa (Olli-Pekka Liinalaakso, Lauri Manninen, Aleksi Mikola, Ina-Sabrina Tirri ym.)..5. Mustasaari Raippaluoto, Klobbskat (Joel Karvonen, Kari Kuokkanen, Ari Lähteenpää, Harry Seppälä ym.),. 6.5. Oulu Pöllönkangas 7 (Kari Moisala ym.), 7.5. Kristiinankaupunki Dagsmark Lillsjö väh.5 (Robert Berglund, Magnus Berglund, Kerstin Berglund), 9.5. Virolahti Vilkkilä lintulahti (Seppo Vuolanto),..6. Ylitornio Kantomaanpää (Kalle Lohiniva, Tommi Lohiniva),.6. Pori Yyteri (Marko Dahlman, Petteri Mäkelä),.6. Inari Kaamanen (Eli van Audenhove, Philippe van Audenhove, Eddy Vaes), 5.6. Kirkkonummi Mattby W (Jukka Hauru). Viimeinen elokuussa:.8. Helsinki Kivikko SE (Ilpo Huolman). Sininärhi (Coracias garrulus) () Laji havaittiin taas kolmen vuoden tauon jälkeen, nyt kahden yksilön voimin:.5. Pöytyä Jalkala Kulmala +kv renkaallinen (Jani Vastamäki ym.) ja. 5.7. Sievi Kangasoja ad (Hannu Kivioja ym.). Harjalintu (Upupa epops) (7) Erittäin hyvä vuosi, peräti 7 lintua. Tosin 000-luvun paras vuosi on edelleen 00, jolloin nähtiin 9 harjalintua. Eniten havaintoja tehtiin Lapissa, Varsinais-Suomessa, Pirkanmaalla ja Pohjois-Karjalassa (kuva ). Kaikki havainnot koskivat yksittäisiä lintuja. Yhteenveto havainnoista: Kevään ensimmäiset:.. Lumparland Lumpo (Björn Andersson, Åke Björklund, Anna-Greta Helsing, Åke Helsing) ja 9.. Vantaa Tolkinkylä Veromiehenkylä (Micha Fager, Pekka Nikander). Seuraava vasta 0.. Joroinen Huutokoski (Juha Nykänen, Virpi Nykänen). Huhtikuussa havaittiin 5 ja toukokuussa 8 lintua. Kesäkuukausilta viisi havaintoa:.6. Helsinki Pukinmäki (Ilpo Huolman),.7. Kittilä Köngäs (Marita Alatalo, Mika Kuusela, Jonna Köngäs), 9.7. Pietarsaari Hällören (Leena Salmu), 6.8. Enontekiö Peltovuoma (Pasi Romakkaniemi),.8. Valtimo Verkkojoki (Satu Tanskanen). Syyskuussa havaittiin 0, lokakuussa 8 ja vielä marraskuussa 7 lintua. Viimeiset hyvin myöhäisiä: 5.0. 8.. Ikaalinen hautausmaa (Sep- 9 7 8 5 Kuva. Harjalintujen havaitut yksilömäärät Suomessa 0. Fig. Numbers of Hoopoes (Upupa epops) recorded in Finland in 0. po Mettälä, Päivi Mettälä, Anneli Äijö, Kimmo Käyhkö ym.), 7.. 6..0 Parainen Ali-Kirjala (Pasi Kannisto, Ville Kannisto, Jorma Hellstén ym.), 9.. Nilsiä Murtolahti (Matti Launonen),.. Raisio Sairaala (Kari Airikkala, Aila Lukin),.. 8..0 Turku Laukkavuori otettiin lopulta hoitoon (A. Lehto ym.). Lyhytvarvaskiuru (Calandrella brachydactyla) () Poikkeuksellisen hiljainen vuosi, vain neljä lintua, joista puolet havaittiin Lapissa. Viime vuosina on havaittu yleensä 6 7 yksilöä vuodessa. Kaikki havainnot: 0.5. Pello kk Poikkihaka (Jorma V. A. Halonen),.6. Pori Mäntyluoto Kirrisanta (Petteri Mäkelä ym.),.6. 5.7. Utsjoki Karigasniemi Ailigas (Hannu Varo ym.) ja.8. Hailuoto Hiidenniemi kv (Juha Markkola, Pekka Roine). Isokirvinen (Anthus richardi) (6) ja isokokoiset kirviset (A. richardi/godlewskii/ campestris) () Kaikki havainnot syksyltä. Havaintojen lukumäärä oli hyvin lähellä vuosien 000 00 keskiarvoa, joka on 5 lintua. Yhteenveto havainnoista: Ensimmäiset:.9. Hamina Koivuluoto (Petteri Tolvanen), 9.9. Pori Yyteri lietteet p, SSE (Tapani Lilja, Petteri Mäkelä) ja 9.9. Pori Kirrinsanta (Pekka Eriksson). Toinen kerta jolloin nähtiin enemmän kuin yksi lintu kerrallaan oli.0. Parainen Utö (Kimmo Jarpa, Rolf Karlsson, Henry Laine). Pohjoisin havainto oli 0.9..0. Hailuoto Keskiniemi (Janne Aalto, Harry Nyström ym.). Syksyn viimeiset määritetyt isokirviset olivat 6.. Parainen Utö (Jorma Tenovuo) ja 7. 8.. Pori Tahkoluoto (Petteri Mäkelä ym.). Lisäksi havaittiin (aikavälillä 6.8. 9..) kahdeksan iso-/mongoliankirvistä ja kuusi isokokoista kirvistä (iso-/mongolian-/nummikirvistä). 6 Sitruunavästäräkki (Motacilla citreola) (69) Havaintoja tehtiin vähintään 69 linnusta, mikä on uusi ennätys. Näistä yli puolet havaittiin Länsi-Uudellamaalla (taulukko.). Suomen pohjoisin pesintä varmistettiin Kemissä. Yhteenveto havainnoista: Ensimmäiset: 7.. Luumäki Suo-Anttila +kv k (Pekka Karhu), 8...5. Hausjärvi Turkhaudanjärvi k (0.. myös n) (Arto Laakso ym.) ja 8.. Joroinen Eskelinsaari k (Timo Immonen ym.). Reviiri- ja pesintähavainnot: 0.. 6.8. Espoon Laajalahdella oli kaksi paria, joista toinen onnistui pesinnässä maks. juv havaittiin maastossa. Toinen pesintä ei ilmeisesti onnistunut (Antti Mikala ym.). Lisäksi 0.6. paikalla havaittiin kolmaskin koiras eli k n (Pekka Komi ym.). 9.. 6.8. Helsingin Viikissä oli kolme pesivää paria, jotka kaikki pääsivät Lammassaaren niityllä poikasvaiheeseen..6. nähtiin nämä kolme paria ruokkimassa poikasia ja lisäksi niityllä oli laulava koiras, eli k n lintua (Petro Pynnönen ym.). Pesinnän onnistumisesta ei ole tietoa, mutta heinä-elokuussa havaittiin lahden toisella puolella muutaman kerran enimmillään nuorta lintua (Mauri Karonen, Taavi Sulander ym.). Yllättävin pesimähavainto oli 9.6. 0.8. Kemi Tuhka-allas enimmillään kn ja 5 juv (Tuukka Dunkel, Hanna Hyvönen, Aleksi Mikola, Joonatan Toivanen ym.). Muut reviirit tai muuten useamman päivän samalla alueella oleilleet linnut: 9...7. Porvoo Ruskis k (Rolf Friberg), 0.. 7.5. Salo Halikonlahti k (Ari Vienonen, Rauli Lumio ym.), 5. 8.5. Pori Leveäkari k (Tapio Meri ym.), 7. 5.5. Kirkkonummi Norra ßadet enimmillään kn (Taavi Sulander, Pertti Nieminen ym.), 8.5..6. Hanko Täktbukten enimmillään kn (Rami Metsäranta, Heikki Vasamies ym.), 0. 0.5. Kotka Marinranta k (Rauno Sandberg, Otto Tast, Vesa Vanninen),.5. 7.5. Inkoo Kopparnäs enimmillään k (Timo Koskinen, Matti Koivula ym.),.5. 0.6. Kirkkonummi Saltfjärden k (Atte Nissinen, Pekka Komi), 8..5. Raisio Raisionlahti kv k (Pekka Alho, Sirpa Kallio, Seppo Kallio). Kaksi lintua nähtiin kerrallaan myös:.6. Virolahti Vilkkilä ad (Seppo Vuolanto) ja.5. Siuntio Tjusträsk k (Asko Mäenpää, Tapio Havukainen). Kemin jälkeen pohjoisin havainto oli.5. Siikajoki Sääri k (Harri Taavetti, Reijo Kylmänen). Vuoden viimeiset: 6.8. Espoo Laajalahti n- puk (Tuomas Seimola) ja 9.8. Pori Kirrisanta kv (Petteri Mäkelä), joka oli vuoden ainoa pesimäpaikkojen ulkopuolella havaittu nuori lintu. Sepeltasku (Saxicola maurus) (6) Vuoden 0 lopulla Suomen rariteettikomitea otti käyttöön eurooppalaisten rariteettikomiteoiden järjestön (AERC) taksonomisen toimikunnan (TAC) suosituksen jakaa mustapäätasku kahteen lajiin, mustapäätaskuun Saxicola rubicola ja sepeltaskuun S. maurus (Lehikoinen ym. 0). Tässä katsauksessa tarkastellaan sepeltaskun ja lajilleen määrittämättömien sepel-/mustapäätaskun esiintymistä. Mustapäätasku kuului rariteettikomitean tarkastamiin lajeihin vuoden 0 loppuun. Runsaudeltaan keskimääräinen esiintyminen. Huomattavaa on keväthavaintojen puuttuminen sekä peräti kolme kesäistä koirasta. Kaikki havainnot: 8..6. Parainen Jurmo k (Pekka Toola, Tarmo Lehtilä, Jussi Lindström ym.),.7. 7.8. Lappeenranta Heimosilta +kv k (Matti Vanhapelto ym.),.7. Kokkola Västerbådan k (Tapani Santamaa, Hannu Tikkanen, Harri Hongell), 0.9. Hailuoto Virpiniemi +kv k (Juha Markkola, Pekka Roine, Minna Mikkola ym.),. 5.9. Vaasa Söderfjärden kv (Joel Karvonen, Roland Lillkåla, Aarne Lahti, Markus Sundell ym.) ja 7.9. Siikajoki Tauvon lintuasema kv k reng. (Tuomo Jaakkonen, Mikko Ojanen, Pekka Roine, Sami Uusikylä ym.). LINNUT-VUOSIKIRJA 0
PIKKUHARVINAISUUDET 0 Sepeltasku / mustapäätasku (Saxicola maurus / S. rubicola) () Yksi havainto keväisestä koiraasta, jonka ajankohta viittaa mustapäätaskuun... Parainen Parainen, Attu k (Marcus Duncker). Viirusirkkalintu (Locustella lanceolata) (5) Selvä parannus esiintymisrunsaudessa edellisvuoden nollatulokseen. Kaikki viisi havaintoa koskivat laulavia koiraita kesäkuun lopussa heinäkuun alussa. Kolme linnuista havaittiin Itä-Suomessa, yksi Uudellamaalla ja mukana ilahduttavasti Satakunnan ensimmäinen havainto. Viirusirkkalintuja on 000-luvulla havaittu keskimäärin 6 yksilöä / vuosi, mikä johtuu pitkälti vuosituhannen alun huippuvuosista. Edellisten viiden vuoden keskiarvo on vain yks. / vuosi. Kaikki havainnot: 6. 9.6. Outokumpu Suvisranta Ä (Osmo Heikkala, Aarne Ohtonen, Eero Hietanen, Juha-Matti Valonen ym.), 8. 0.6. Lappeenranta Kourulanmäki, Papinniittu Ä (Totti Toiskallio ym.),. 6.7. Raasepori Tammisaari, Öby Ä (Jörgen Palmgren ym.),.7. Tohmajärvi Värtsilä, Uudenkylänlampi Ä (Hannu Kivivuori, Tuomo Eronen, Roni Väisänen, Harri Kontkanen ym.) ja 8..7. Köyliö Kankaanpää, Äijäsuo Ä (Kari Kekki, Matti Sulko, Pasi Alanko, Petteri Mäkelä ym.). Ruokosirkkalintu (Locustella luscinioides) () Keskimääräistä vaisumpi esiintyminen. Kaikki yksilöt olivat tyypilliseen tapaan laulavia koiraita, joista kolme toukokuisia ja yksi heinäkuinen. Yksi havainnoista Pohjois-Savosta, muut eteläisimmästä Suomesta. Keskimäärin ruokosirkkalintuja on havaittu 000-luvulla vuosittain 8 yksilöä. Kaikki havainnot:..5. Lappeenranta Ylämaa, Nurmelanjärvi Ä (Jorma Kirjonen, Timo Sahi), 6..5. Virolahti Vilkkiläntura, Lintulahti Ä (Janne Aalto, Eero Hietanen, Seppo Mäntynen),.5. 8.6. Varkaus Ruokojärvi Ä (Teemu Paavola, Ossi Nokelainen, Harri Miettinen, Liisa Tolvanen ym.) ja..7. Espoo Laajalahti, Maarin torni Ä (Sami Tuomela, Tuula Granroth, Liisa Kilpeläinen, Veli Niemi ym.). Pikkukultarinta (Iduna caligata) (7) Runsaampi esiintyminen; joskin yksilömäärää kasvattavat hieman pesintöjen poikaset. Kaikki ensihavainnot kesäkuulta ja painottuvat vahvasti Pohjois-Karjalaan, minkä lisäksi neljä havaintoa etelärannikolta ja yksi Päijät- Hämeestä. Pesintöjä tavattiin peräti kolmella paikalla, joissa kolmen parin poikaset lähtivät pesästä. Lisäksi paikoilla kaksi tuhoutunutta pesintää, joista toinen tuhoutui munavaiheessa ja toinen, kun pesässä oli jo isot poikaset. Varmistettujen pesintöjen lisäksi ainakin yhdellä paikalla tavattiin pari ja yhdellä varoitteleva lintu. Kooste havainnoista:.6. Loviisa Aspskär (Markku Hyvärinen), 8.6. Ilomantsi Hattuvaara yht. Ä (Harri Kontkanen, Pentti Zetterberg), 9.6. Parainen Utö Ä (Kimmo Kuusisto, Jorma Tenovuo, Markus Varesvuo), 9.6. Kirkkonummi Rönnskär reng. (Timo Toivonen, Mikko Toivonen), 9. 0.6. Asikkala Hillilä, Rauhala Ä (Antti Toukola ym.), 9.6..7. Tohmajärvi Perä-Musko kn (Harri Kontkanen, Tuomo Eronen, Hannu Kivivuori), 9.6. 6.8. Tohmajärvi Värtsilä yht. 7kn + 8 poikasta (Hannu Kivivuori, Harri Kontkanen ym.) paikalla ainakin kaksi pesivää paria, joiden ensipesinnät tuhoutuivat muna- ja poikasvaiheessa, mutta toinen pareista tuotti kaksi pesästä lähtenyttä poikasta uusintapesyeestä, 0.6..8. Joensuu Pyhäselkä yht. kn + pm (Harri Kontkanen ym.) kaksi paria tuottivat + pesästä lähtenyttä poikasta,.6. 7.7. Kontiolahti Iiksenniitty Ä (Harri Kontkanen),..6. Hanko Uddskatan, lintuasema Ä (Petro Pynnönen, Annika Forsten, Aatu Vattulainen), 5.6. Lieksa Mäntypuro Ä (Harri Kontkanen), 7.6. Rääkkylä Keikko Ä (Harri Kontkanen), 8.6. 6.7. Tohmajärvi Keltasuo Ä + var (Aarne Ohtonen, Hanna Aalto, Janne Aalto, Tuomo Eronen ym.), 8.6. Ilomantsi Parppeinvaara Ä (Christer Casagrande, Erkki Lehtovirta, Jaakko Hynninen) 9..6. Tohmajärvi Valkeasuo Ä (Harri Kontkanen) ja 0.6. Tohmajärvi Pykälävaara Ä (Tuomo Eronen, Hannu Kivivuori) Hippiäisuunilintu (Phylloscopus proregulus) () Kovin niukka esiintyminen. Havainnot hippiäisuunilinnulle tyypilliseen tapaan visusti lokakuulta ja rannikolta. Vuotuinen keskiarvo 000-luvulta on 7 yksilöä. Pulavuotena 00 tavattiin yksilöä ja huippuvuonna 00 peräti 9 yksilöä. Kaikki havainnot:.0. Mustasaari Västra Norrskär (Roland Lillkåla, Petri Saari, Petri Salo, Jani Vastamäki), 0.0. Kristiinankaupunki Trutklobbarna (Mikko Kataja, Jorma Vickholm, Jari Markkula, Kimmo Heiskanen ym.),.0. Pori Tahkoluoto (Pasi Alanko, Tapani Lilja, Petteri Mäkelä, Veikko Aalo ym.) ja 6.0. Luvia Säppi (Petteri Mäkelä). Viirusirkkalintu Tohmajärven Värtsilässä 9.7.0. KIMMO JÄRVINEN LINNUT-VUOSIKIRJA 0
LINNUSTONSEURANTA Taigauunilintu (Phylloscopus inornatus) (n 00) Poiketen hippiäisuunilinnusta taigauunilintu oli runsaampi kuin koskaan. Pohjois- ja Keski- Pohjanmaa olivat selkeät taigauunilintukuninkaat 0 ja 5 yksilöllään. Laji havaittiin neljää lintuyhdistystä lukuun ottamatta kaikkien yhdistysten alueella (kuva ). Elokuussa havaittiin yksilöä, syyskuussa 68, lokakuussa ja marraskuussa vielä. Lisäksi poikkeuksellinen kesäkuinen havainto. Havaintojen mediaani oli 5.9. ± 9, vrk:n keskihajonnalla. Keskiarvo 000-luvulla on 76 yksilöä / vuosi. Aiempi huippuvuosi oli 008, jolloin havaittiin 8 taigauunilintua ja kehnoimpana vuonna 00 vain 7 yksilöä. Yhteenveto havainnoista: Kesäinen:6.6. Oulu Intiö (Pauli-Pekka Österberg). Syksyn ensimmäiset: 5.8.Kotka Kirkonmaa (Otto Tast), 5.8. Kalajoki Vihaspauha (Martti Patteri, Marja Maarala, Seppo Pudas),.9. Kokkola Dalabacken (Marko Knuuttila). Suurimmat määrät: 0.9. Kokkola Poroluodonkari 5 (Toni Uusimäki, Mika Kumpulainen, Mikko Karvonen),.9. ja.9. Kokkola Lohtaja, Ohtakari 5 (Toni Uusimäki, Timo Lahti, Jan Nygård ym.),.9. Hailuoto Keskiniemi Virpiniemi 5 (sic!) (Juha Markkola, Pekka Roine), 7.9. Luoto Öuran 5 (Jürgen Lehmann), Viimeiset: 9.0. Kemi Ajos, Takalahti (Pentti Rauhala, Jouko Kärkkäinen),.. Kokkola Koivisto, Kilkhagen (Marko Knuuttila) ja.. Parainen Jurmo reng (Juhani Virtanen, Arto Kalliola, Kai Piikkilä, Timo K. Palomäki ym.). Pohjoisimmat: 7.9. Pello Lempeä (Jorma V.A. Halonen) ja 5. 6.9. Salla Kuutsjärvi (Teuvo Hietajärvi). 7 0 5 5 5 5 0 5 0 Kuva. Taigauunilintujen havaitut yksilömäärät Suomessa 0. Fig. Numbers of Yellow-browed Warblers (Phylloscopus inornatus) recorded in Finland in 0. 5 Sepelsieppojen esiintyminen painottuu Suomessa toukokuulle ja eteläisen merialueen saarille. Vuonna 0 nähtiin 0 yksilöä, mikä on ennätyksellisen paljon. JORMA TENOVUO Pussitiainen (Remiz pendulinus) (5) Ennätysrunsas esiintyminen. Etelä-Karjalassa tavattiin yksi yksilö ja Merenkurkussa kolme, muutoin havainnot etelärannikolta. Havainnot kolmea lukuun ottamatta olivat keväältä tai alkukesältä. Pesintä varmistettiin Haminassa ja Vaasassa havaittiin pesää rakentava pari. Nuorista linnuista tehtiin kaksi heinäkuista havaintoa. Kaikki havainnot: 0...5. Vaasa Sundominlahti, Suvilahti / pesää rakentamassa (Mikko Hurme, Aarne Lahti, Roland Lillkåla, Harry Seppälä ym.), 0.. 9.6. Hamina Kirkkojärvi, Hovinmäki (Pentti Linko, Eero Hietanen, Rauno Sandberg, Virpi Töytäri ym.),..5. Salo Halikonlahti-Viurilanlahti Ä (Lea Kivijärvi, Simo Kivijärvi, Jarmo Saarnio), 6.5. Hamina Salminlahden pohjukka (Esa Partanen), 7.5. Parikkala Tarassiinlahti (Ari Parviainen, Juha-Matti Valonen, Arttu Valonen, Esko Veijalainen), 7.5. 5.7. Hamina Kirkkojärvi /+ (Hannu Friman, Antti Vänskä, Eero Hietanen, Klaus Laine ym.), 8.5. Siuntio Myrans (Jukka Brunell), 6.5. Helsinki Vanhankaupunginlahti, Pornaistenniemi (Lasse J. Laine, Markku Mikkola-Roos, Aarno Salminen, Markku Vakiala), 8.5. Espoo Laajalahti Ä (Antti Mikala), 0.5. Hanko Uddskatan lintuasema nous N (Martti Vattulainen, Aatu Vattulainen), 6.5. Espoo Vermo (Jari Päärni),.5. Helsinki Vanhankaupunginlahti, Säynäslahti (Petro Pynnönen),.5. Virolahti Vilkkiläntura, Lintulahti (Heikki Karhu, Tuula Nironen, Klaus Laine, Sinikka Karhu), 9.6. Espoo Laajalahti, Maarintorni (Jari Johnsson, ilm. Asko Rokala),.7. Helsinki Seurasaari kv (Eino Hiekkanen),.7. Espoo Laajalahti kv reng (Antero Lindholm, Jussi Lindström, Jarmo Pirhonen, Ina- Sabrina Tirri), 0.9. Vaasa Sundominlahti, Suvilahti (Aarne Lahti, Roland Lillkåla, Tiina Sillanpää) ja 5.9. Kirkkonummi Saltfjärden a (Pekka Leskelä, Jani Ceder ym.). Sepelsieppo (Ficedula albicollis) (0) Runsas esiintyminen, joka taitaa olla myös ennätys vuosittaisia summia tarkasteltaessa. Muutoin esiintyminen vastasi tavanomaista; kaikki havainnot kolmen lounaisimman lintuyhdistyksen alueelta ja yhtä lukuun ottamatta toukokuulta. Neljä naarasta havaittiin ja kahdella koiraalla todettiin rengas, joskaan niiden alkuperää ei voitu todentaa. Kaikki havainnot: 8.5. Parainen Utö +kv k, toisella rengas oikeassa, toisella vasemmassa jalassa (Markus Varesvuo, Ville-Veikko Salonen, Esko Rantanen, Jorma Tenovuo ym.),.5. Parainen Utö kv k (Antti Sintonen, Jorma Tenovuo, Jorma Knaapi, Leena Laitinen ym.),. 5.5. Kökar Trubbenholm kv k (Martin Helin, Heikki Vasamies),.5. Parainen Jurmokv k (Karoliina Hämäläinen, Mikko Niemi, Juha Kylänpää), 5.5. Kirkkonummi Söderskär kv k (Asko Rokala, Roland Sundström, Jyri Heino), 7.5. Parainen Jurmo +kv k (Janne Kilpimaa, Pekka Rintamäki),. 5.5 Parainen Jurmo kv n (Jyrki Normaja, Pekka Rintamäki, Pekka Alho, Rudin Nordling ym.),.5. Sipoo Kaunissaari kv k Ä (Jani Närhi, Simo- Pekka Tuisku, Jari Eskuri),.5. Lemland Lågskär (Pekka Saikko),.5. Parainen Jurmo n (Jyrki Normaja, Milka Keihäs, Mikko Niemi, Harri Wallenius),.5. Parainen Jurmo n, joista toinen kv (Mikko Niemi, Pekka Alho, Jyrki Normaja, Harri Wallenius ym.),.5. Parainen Utö kv k (Ville- Veikko Salonen, Jorma Tenovuo, Jussi Jauhiainen, Jani Laaksonen),.5. Lemland Lågskär kv k (Pekka Saikko, Jari Helstola), 6.5. Lemland Lågskär kv k (Pekka Saikko, Jari Helstola), 8. 0.5. Lemland Lågskär kv k (Arto Keskinen, Ari Veijalainen, Tapio Aalto, Henrik Lindholm ym.),.5. Lemland Lågskär kv k nous NW (Arto Keskinen, Ari Veijalainen, Tapio Aalto, Henrik Lindholm ym.),.5. Hanko Uddskatan lintuasema kv k m (Jarkko Santaharju, Jonne von Hertzen, Aleksi Lehikoinen ym.) ja.6. Parainen Utö kv k (Kimmo Kuusisto, Jouni Tittonen, Jorma Tenovuo). LINNUT-VUOSIKIRJA 0
PIKKUHARVINAISUUDET 0 Suomessa nähdään keskimäärin 5 6 punakottaraista vuodessa. Havaintoja on hajanaisesti eri puolilta maata. JORMA TENOVUO Mustaotsalepinkäinen (Lanius minor) (8) Runsaudeltaan tavanomainen esiintyminen. Seitsemän yksilöistä perinteiseen aikaan toukokuun lopun ja heinäkuun lopun välisenä aikana, minkä lisäksi tavattiin poikkeuksellinen lokakuinen lintu. Kaikki havainnot:.5. Joensuu Linnunlahti NNW (Kari Lindblom, Karoliina Aittola ym), 7.5. Nokia Taivalkunta, Alanen (Rainer Mäkelä, Olavi Kalkko, Petri Saari ym.),..6. Kustavi Isokari (Juhani Salmi, Veera-Lotta Lehtinen), 6.6. Kristiinankaupunki Siipyy, Länsikylä (Veikko Forsberg, Ilkka Iivonen, Toni Vilkki), 7.7. Hanko Tallholmarna (Samuli Lehikoinen, Antto Mäkinen), 0.7. Kristiinankaupunki Siipyy (Jukka Koskelainen, Kirsi Jyly ym.),.7. Helsinki Tuomarinkylä (Juha Ahvenainen, Arto Ahvenainen) ja 8.0. Oulu Jätäri hetken p (Pauli-Pekka Österberg). Punakottarainen (Pastor roseus) (5) Varsin normaali esiintyminen. Havaintoja neljästä vanhasta linnusta kesä elokuulta ja yksi syyskuinen nuori lintu, Vuodesta 995 lähtien vuotuinen keskiarvo on 5,7 yksilöä. Kaikki havainnot:.6. Parainen Utö (Pyry Lumijärvi, Jorma Tenovuo, Jouni Tittonen, Kimmo Kuusisto),.6..7. Ylitornio Kuivakangas (Tapani Tapio, Aira Tapio, Eetu Alajuuma ym.), 8. 0.7. Tyrnävä Jokisilta (Antti Peuna, Heikki Hiekkanen ym.), 9.8. Turku Hirvensalo, Friskalanlahti +kv (Jukka J. Nurmi ym.) ja.9. Akaa Metsä-Paavola kv (Jouni Rautanen, Eero Niinikoski). Keltahemppo (Serinus serinus) (8) Melko runsas esiintyminen. Havainnot pääasiassa eteläisimmästä Suomesta, mutta keltahemppo tavattiin myös Limingassa ja Kajaanissa. Kajaanin havainto oli Kainuun ensimmäinen. Aikaisin havainto huhtikuun lopulta ja viimeinen marraskuun puolivälistä valtaosan havainnoista keskittyessä normaalisti touko kesäkuulle. Ainakin kolmella paikalla reviiriä pitävä koiras, mutta pesintään viittaavaa ei muutoin todettu. Lisäksi täydennys vuodelle 00, jonka yksilömäärä nousee 8:aan. Kaikki havainnot: 7.. Hanko Uddskatan, lintuasema k SE (Jarkko Santaharju, Petteri Lehikoinen, Jonne von Hertzen, Kim Söderling),.5. Hanko Uddskatan, lintuasema k NE (Jarkko Santaharju, Aki Aintila, Aleksi Lehikoinen, Jenni Leppänen), 8. 6.5. Helsinki Laakso Ä (Petri Saarinen), 9.5. Hanko Uddskatan, lintuasema n S (Aleksi Mikola, Aatu Vattulainen),.5. Liminka Virkkula k (Antti Vierimaa), 6.5. Helsinki Vuosaari, Kartano (Kimmo Häkkinen), 8.5. 6.7. Helsinki Lapinlahti Ä, kuitenkin 6.6. Ä (Pekka Rusanen, Petteri Hytönen, Hannu Holmström ym.), 0. 7.5. Lappeenranta, Parkkarila, Kaukaankatu Ä (Esa Levonen, Totti Toiskallio),.5. Parainen Utö n (Jani Laaksonen),.6. Kirkkonummi Mäkiluoto (Karno Mikkola, Jussi Lindström, Risto Nevanlinna, Pekka Pöyhönen),.6. Hanko Uddskatan, lintuasema (Aatu Vattulainen),.7. Loviisa Aspskär k (Markku Hyvärinen, Juha Hyvärinen), 8.9. Hanko Uddskatan a S (Petteri Hytönen, Tomi Muukkonen), 7. 8.. Kajaani Torvela +kv k (Risto Leinonen, Alpo Parttimaa, Hannu Rönkkö, Jouni Ruuskanen ym.) Lisäys vuodelle 00: 6.5. Hanko Uddskatan, lintuasema lask (Janne Koskinen, Jarkko Santaharju, Aleksi Lehikoinen, Risto Eronen) Kategoria C Mandariinisorsa (Aix galericulata) (7) Kaikkien aikojen toiseksi runsain esiintyminen (vuonna 006 havaittiin 8 yksilöä). Kuten aiemminkin todettua tämän usein kesyn ja näkyvän lajin kohdalla samojen yksilöiden erottelu voi olla vaikeaa. Mm. pääkaupunkiseudulla keväästä syksyyn asti useissa paikoissa havaittu lintu tulkittiin yhdeksi yksilöksi. Kooste havainnoista: Ensimmäinen... Kirkkonummi Mattby jp k (Tarmo Lehtilä, Leo Wallinmaa, Jörgen Palmgren). Yli yhden linnun havainnot:... Kitee Puhos k (Kari Keränen, Riikka Nousiainen, Pertti Mähönen), 7. 0.. Tammela Pehkijärvi k (I. ja B. Lindqvist ym.), 0.. Kuhmo Lammasjärvi k (Voitto Piiroinen),..5. Alajärvi Keskusta k (Joni Raivio, Jukka Koivisto, Esko Lehtiniemi, Juhana Patteri ym.),.5. Orivesi Koppala k ja n (Veikko Raikari, Aulikki Laine). Viimeinen.9. 9.0. Helsinki Rajasaari jp k (Petri ja Marika Vainio). Kategoria E Tiibetinhanhi (Anser indicus) (5) Kymmenen havaintoa yhteensä 5 yksilöstä. Kemijärvelle sulkimisalueelle ei saapunut enää yhtään hanhea, eikä havaintoja isoista parvista muutenkaan tehty. Vuosittaiset havaintomäärät ovat vähentyneet rajusti. Esimerkiksi vuosina 006 008 nähtiin 0, 5 ja 5 lintua. Kaikki havainnot:.5. Kesälahti Kousa (Kai Suomela, Maija Suomela),. 9.5. Parainen Houtskari Hyppeis (Helge Mattsson),.5. Rovaniemi Alanampa (Anna Liisa Holm, Teija Ristaniemi, Paavo Kangas, Eero Alanampa), 5.5. Virolahti Lerviikinniemi E valkoposkihanhiparvessa (Petri J. Lehto, Matti J. Virtanen), 7.5. Kolari Kurtakko (Markku Aro), 8..5. Kempele Teppola Oulu Perävainio (Pekka Järvelä, Pietari Kinnunen ym.),. 9.6. Parainen Jurmo (Jari Helstola, Hannu Ali-Eskola, Tuija Tuominen, Harri Wallenius), 9.8. Tornio Pukulmi (Paula Kivilompolo, Tommi Lankila),.9. Puolanka Joukokylä (Jarmo Kivilompolo),.9. Tohmajärvi Jouhkola Hiidensuo ad (Paavo Rantanen ym.). Morsiosorsa (Aix sponsa) () Laji jatkoi tasaista sarjaansa. Vuosittain on havaittu muutamia yksilöitä. Vuoden ainoa havainto: 5...5. Forssa Loimijoki, keskusta k (Reijo Leino, Ulla Skogberg ym.). LINNUT-VUOSIKIRJA 0
LINNUSTONSEURANTA Lopuksi Seuraavat henkilöt toimittivat omien toimialueittensa havainnot käyttöömme sekä osallistuivat oikolukuun: Johan Ekholm (ÅFF), Kalle Rainio (TLY), Petteri Hytönen (Tringa), Jan Södersved (Hakki), Antti Mähönen (Apus), Markus Keskitalo (PSLY), Eero ja Petri Parkko (KyLY), Jarmo Pirhonen (EKLY), Petri Kuhno (PHLY), Ilkka Hakala (KHLY), Jorma Kettunen ja Annika Tatterbach (LHLH), Aarne Ohtonen (PiLY), Kalle Haapala (RSLH), Jani Vastamäki (PLY), Ilkka Iivonen (SpLY), Aarne Lahti (MLY), Jan Hägg (OA), Esko Rajala (SSLTY), Tero Toivanen (KSLY), Harri Okkonen (Oriolus), Roni Väisänen (PKLTY), Eelis Rissanen (Kuikka), Toni Uusimäki (KPLY), Juhani Karvonen (PPLY), Hannu Rönkkö (KLY), Jouni Yli-Pekkala (Xenus), Pirkka Aalto (LLY) ja Antti Peuna (KLK). Lisäksi katsausta paransivat oikolukemalla tai lisätietoja antamalla: Rolf Friberg, Antti Mikala, Petteri Mäkelä, Petro Pynnönen, Heikki Seppänen ja Pekka Toiminen. Kiitokset kaikille työpanoksestanne. Lisäksi työryhmä haluaa kiittää myös aluerariteettikomiteoiden jäseniä ja muita havaintojen kokoamiseen osallistuneita henkilöitä. Kirjoittajien yhteystiedot ER: Luvelahdentie 0, FIN 7890 Hamula, e-mail: elmeri.rissanen@dnainternet.net PA: Pieskankatu, FIN 9800 Kemijärvi, e-mail: pirkka.aalto@pp.inet.þ KJ: Ulvilantie 5 A, FIN 0050 Helsinki, e-mail: koojii@hotmail.com PL: Hämeentie 95 A 9, FIN 00550 Helsinki, e-mail: petteri.lehikoinen@helsinki.þ TU: Herman Renlundin katu 9 as. 8, FIN 6700 Kokkola, e-mail: Toni. Uusimaki@kokkola.Þ RV: Vihdintie 5 B, FIN 000 Helsinki, e-mail: rvaisane8@gmail.com Kirjallisuutta Hytönen, P., Aalto, P., Keskitalo, M., Rissanen E. & Väisänen R. 009: Pikkuharvinaisuuksien esiintyminen Suomessa vuonna 008 L - innut-vuosikirja 008: 76 88. Lehikoinen, A., Aalto, T., Nikander, PJ., Normaja, J., Rauste, V., Soilevaara, K., Velmala, W. 0: Rariteettikomitean hyväksymät vuoden 0 harvinaisuushavainnot L innut-vuosikirja 0: 88 0. Keskitalo, M., Aalto, P., Rissanen E. & Väisänen R. 008: Pikkuharvinaisuuksien esiintyminen Suomessa vuosina 006 ja 007 Linnut-vuosikirja 007: 0 5. Rissanen, E., Keskitalo, M., Laukkanen, S. & Ohtonen, M. 00: Pikkuharvinaisuuksien esiintyminen Suomessa vuonna 000 L innutvuosikirja 00: 97 06. Rissanen, E., Keskitalo, M., Laukkanen, S. & Ohtonen, M. 00: Pikkuharvinaisuuksien esiintyminen Suomessa vuonna 00 L innutvuosikirja 00: 8 9. Rissanen, E., Keskitalo, M., Laukkanen, S. & Ohtonen, M. 00: Pikkuharvinaisuuksien esiintyminen Suomessa vuonna 00 L innutvuosikirja 00:. Rissanen, E., Keskitalo, M., Laukkanen, S. & Ohtonen, M. 005: Pikkuharvinaisuuksien esiintyminen Suomessa vuonna 00 L innutvuosikirja 00: 6 7. Rissanen, E., Keskitalo, M. & Ohtonen, M. 006: Pikkuharvinaisuuksien esiintyminen Suomessa vuonna 00 L innut-vuosikirja 005: 6 7. Rissanen, E., Aalto, P., Järvinen, K., Lehikoinen, P. & Renvall, P. 00: Pikkuharvinaisuuksien esiintyminen Suomessa vuonna 009 Linnut-vuosikirja 009: 7 7. Rissanen, E., Aalto, P., Järvinen, K., Lehikoinen, P. Uusimäki, T. & Väisänen, R. 0: Pikkuharvinaisuudet Suomessa vuonna 00 Linnutvuosikirja 00: 00 09. Uppstu, A., Aalto, J., Keskitalo, M.& Rissanen, E., 007: Pikkuharvinaisuuksien esiintyminen Suomessa vuonna 005 L innut-vuosikirja 006: 68 79. Summary: Lesser rarities in Finland 0 This is a report on the occurrence of lesser rarities (6 species) in Finland in 00. The purpose of this report is to publish observations on more or less annually occurring rare species as an extension to the rare bird report of the Finnish National Rarities Committee. All observations of the species recorded less than about 5 times are listed. Of the more frequently reported species only the more interesting records are presented. Records concerning species of category A are listed Þrst, and the species included in other categories can be found at the end of the report. Data of more numerous species distributions are presented in pictures and table. The number shown in parenthesis after each scientiþc name summarizes the total number of recorded individuals. Following abbreviations are used in individual records: kv = calendar year, n-puk = female plumage, k = male, n = female, m = migrating, jp = adult breeding plumage, vp = transient plumage, reng = trapped and ringed, Ä = singing, Än = singing bird seeing. Snow Goose (Anser caerulescens) had a normal year with Þve individuals and then one individual with rings on the feet, which counted E-kategory. The Pale-bellied Brent Geese (Branta bernicla hrota) were seen more than normally. The year was normal for Red-breasted Goose (Branta ruþcollis) with 5 records. Ruddy Shelducks (Tadorna ferruginea) were seen Þve individuals after many bad years. King Eider (Somateria spectabilis) was a very bad year, even lower numbers than last year. White-billed Diver (Gavia adamsii) had better occurrence than normal at the time of arctic migration and Great Norhern Diver (Gavia immer) were seen normally with two records. Great Egret (Egretta alba) had normal occurrence compared to last few years. Black Stork (Ciconia nigra) had a bad year, only 5 records. Pallid Harriers (Circus macrourus) and Montagu s Harriers (Circus pygargus) had a both very good year. Also breedings were reported. Greater Spotted Eagles (Aquila clanga) and Lesser Spotted Eagles (Aquila pomarina) were seen as normally. Possible hybrids (A. clanga x pomarina) seem to be very problematic to identify. Three possible hybrids were reported. Redfooted Falcon (Falco vespertinus) had a normal occurrence. Little Crake (Porzana parva) and Pied Avocet (Recurvirostra avocetta) had a poor occurrence. Marsh Sandpiper (Tringa stagnatilis) had a good year with 59 records and one successful breeding. Terek Sandpiper (Xenus cinereus) occurred less than last year with 5 individuals and three breedings were reported. Pomarine Skua (Stercorarius pomarinus) was recorded normally. Black-legged Kittiwake (Rissa tridactyla) and Sandwich Tern (Sterna sandvicensis) had a very good year. White winged tern (Chlidonias leucopterus) was recorded one individual. Little Auk (Alle alle) had a normal year. Snowy Owls (Bubo scandiacus) had a good year with 0 breedings, which 6 were successful. KingÞshers (Alcedo atthis) had a poor occurrence with only individuals. Bee-eater (Merops apiaster) and Hoopoe (Upupa epops) had a both very good year. Bee-eaters were seen a ßock of 5 individuals, which is one the biggest ßocks seen in Finland. Roller (Coracias garrulus) was a normal year with two individuals. Short-toed Lark (Calandrella brachydactula) was seen less than normal. Richard s Pipit (Anthus richardi) was seen normally. Citrine Wagtail (Motacilla citreola) had a very good year and also six breedings were reported. Stonechats were divided into two species. Observations of Siberian Stonechat (Saxicola maurus) were totally 6 individuals and record of Siberian/Eurasian Stonechat (S. maurus/rubicola). Lanceolated Warbler (Locustella lanceolata) had a good year with Þve records after many bad years. Four singing Savi s Warblers (Locustella luscinioides) is less than normal. Booted Warbler (Hippolais caligata) had a good occurrence. Five breedings were reported and three of them were successful. Pallas s Leaf Warblers (Phylloscopus proregulus) had a very bad year with only inviduals. About 00 Yellow-browed Warblers (Phylloscopus inornatus) is a new record. Penduline Tits (Remiz pendulinus) had a very good year. Two inviduals were seen at nest and one was successful. Collared Flycatcher (Ficedula albicollis) had also a very good occurrence with 0 individuals. Lesser Grey Shrike (Lanius minor) and Rose-coloured Starling (Sturnus roseus) had both a rather typical year. Serins (Serinus serinus) presented with 8 individuals more than normally. Other categories: Mandarin Ducks (Aix galericulata) had a very good year with 7 individuals. Bar-headed Geese (Anser indicus) were seen less than normal. Black Swans (Cygnus atratus) were not seen at all this year. Wood Duck (Aix sponsa) were seen two individuals. LINNUT-VUOSIKIRJA 0 5