Lausuntopyyntö Kunnallishallinnon rakenne työryhmän selvityksestä sekä kuntauudistukseen liittyvistä muista uudistuksista Vastaajan tiedot Email kirjaamo@aanekoski.fi Aloitusaika 20.3.2012 Lopetusaika 12.4.2012 1. Tietoja vastaavasta kunnasta Tietoja vastaavasta kunnasta Valitse 0 20 Akaa 0 5 Alajärvi 0 9 Alavieska 0 10 Alavus 0 16 Asikkala 0 18 Askola 0 19 Aura 0 46 Enonkoski 0 47 Enontekiö Enontekis 0 49 Espoo Esbo 0 50 Eura 0 51 Eurajoki Euraåminne 0 52 Evijärvi 0 61 Forssa 0 69 Haapajärvi 0 71 Haapavesi 0 72 Hailuoto Karlö 0 74 Halsua 0 75 Hamina Fredrikshamn 0 77 Hankasalmi 0 78 Hanko Hangö 0 79 Harjavalta 0 81 Hartola 0 82 Hattula 0 84 Haukipudas 0 86 Hausjärvi 0 111 Heinola 0 90 Heinävesi 0 91 Helsinki Helsingfors 0 97 Hirvensalmi 0 98 Hollola 0 99 Honkajoki 0 102 Huittinen 0 103 Humppila 0 105 Hyrynsalmi 0 106 Hyvinkää Hyvinge 0
283 Hämeenkoski 0 108 Hämeenkyrö Tavastkyro 0 109 Hämeenlinna Tavastehus 0 139 Ii 0 140 Iisalmi Idensalmi 0 142 Iitti 0 143 Ikaalinen Ikalis 0 145 Ilmajoki 0 146 Ilomantsi Ilomants 0 153 Imatra 0 148 Inari Enare 0 149 Inkoo Ingå 0 151 Isojoki Storå 0 152 Isokyrö Storkyro 0 164 Jalasjärvi 0 165 Janakkala 0 167 Joensuu 0 169 Jokioinen Jockis 0 171 Joroinen Jorois 0 172 Joutsa 0 174 Juankoski 0 176 Juuka 0 177 Juupajoki 0 178 Juva 0 179 Jyväskylä 0 181 Jämijärvi 0 182 Jämsä 0 186 Järvenpää Träskända 0 202 Kaarina S:t Karins 0 204 Kaavi 0 205 Kajaani Kajana 0 208 Kalajoki 0 211 Kangasala 0 213 Kangasniemi 0 214 Kankaanpää 0 216 Kannonkoski 0 217 Kannus 0 218 Karijoki Bötom 0 223 Karjalohja Karislojo 0 224 Karkkila Högfors 0 226 Karstula 0 230 Karvia 0 231 Kaskinen Kaskö 0 232 Kauhajoki 0 233 Kauhava 0 235 Kauniainen Grankulla 0 236 Kaustinen Kaustby 0 239 Keitele 0 240 Kemi 0 320 Kemijärvi 0 241 Keminmaa 0
322 Kemiönsaari Kimitoön 0 244 Kempele 0 245 Kerava Kervo 0 246 Kerimäki 0 248 Kesälahti 0 249 Keuruu 0 250 Kihniö 0 254 Kiikoinen 0 255 Kiiminki 0 256 Kinnula 0 257 Kirkkonummi Kyrkslätt 0 260 Kitee 0 261 Kittilä 0 263 Kiuruvesi 0 265 Kivijärvi 0 271 Kokemäki Kumo 0 272 Kokkola Karleby 0 273 Kolari 0 275 Konnevesi 0 276 Kontiolahti 0 280 Korsnäs 0 284 Koski Tl 0 285 Kotka 0 286 Kouvola 0 287 Kristiinankaupunki Kristinestad 0 288 Kruunupyy Kronoby 0 290 Kuhmo 0 291 Kuhmoinen 0 297 Kuopio 0 300 Kuortane 0 301 Kurikka 0 304 Kustavi Gustavs 0 305 Kuusamo 0 312 Kyyjärvi 0 316 Kärkölä 0 317 Kärsämäki 0 319 Köyliö Kjulo 0 398 Lahti Lahtis 0 399 Laihia Laihela 0 400 Laitila 0 407 Lapinjärvi Lappträsk 0 402 Lapinlahti 0 403 Lappajärvi 0 405 Lappeenranta Villmanstrand 0 408 Lapua Lappo 0 410 Laukaa 0 413 Lavia 0 416 Lemi 0 418 Lempäälä 0 420 Leppävirta 0 421 Lestijärvi 0
422 Lieksa 0 423 Lieto Lundo 0 425 Liminka Limingo 0 426 Liperi 0 444 Lohja Lojo 0 430 Loimaa 0 433 Loppi 0 434 Loviisa Lovisa 0 435 Luhanka 0 436 Lumijoki 0 440 Luoto Larsmo 0 441 Luumäki 0 442 Luvia 0 475 Maalahti Malax 0 476 Maaninka 0 480 Marttila 0 481 Masku 0 483 Merijärvi 0 484 Merikarvia Sastmola 0 489 Miehikkälä 0 491 Mikkeli S:t Michel 0 494 Muhos 0 495 Multia 0 498 Muonio 0 499 Mustasaari Korsholm 0 500 Muurame 0 503 Mynämäki 0 504 Myrskylä Mörskom 0 505 Mäntsälä 0 508 MänttäVilppula 0 507 Mäntyharju 0 529 Naantali Nådendal 0 531 Nakkila 0 532 Nastola 0 534 Nilsiä 0 535 Nivala 0 536 Nokia 0 538 Nousiainen Nousis 0 540 NummiPusula 0 541 Nurmes 0 543 Nurmijärvi 0 545 Närpiö Närpes 0 560 Orimattila 0 561 Oripää 0 562 Orivesi 0 563 Oulainen 0 564 Oulu Uleåborg 0 567 Oulunsalo 0 309 Outokumpu 0 576 Padasjoki 0 577 Paimio Pemar 0
445 Paltamo 0 578 Parainen 0 580 Parikkala 0 581 Parkano 0 599 Pedersören kunta Pedersöre 0 583 Pelkosenniemi 0 854 Pello 0 584 Perho 0 588 Pertunmaa 0 592 Petäjävesi 0 593 Pieksämäki 0 595 Pielavesi 0 598 Pietarsaari Jakobstad 0 601 Pihtipudas 0 604 Pirkkala Birkala 0 607 Polvijärvi 0 608 Pomarkku Påmark 0 609 Pori Björneborg 0 611 Pornainen Borgnäs 0 638 Porvoo Borgå 0 614 Posio 0 615 Pudasjärvi 0 616 Pukkila 0 618 Punkaharju 0 619 Punkalaidun 0 620 Puolanka 0 623 Puumala 0 624 Pyhtää Pyttis 0 625 Pyhäjoki 0 626 Pyhäjärvi 0 630 Pyhäntä 0 631 Pyhäranta 0 635 Pälkäne 0 636 Pöytyä 0 678 Raahe Brahestad 0 710 Raasepori Raseborg 0 680 Raisio Reso 0 681 Rantasalmi 0 683 Ranua 0 684 Rauma Raumo 0 686 Rautalampi 0 687 Rautavaara 0 689 Rautjärvi 0 691 Reisjärvi 0 694 Riihimäki 0 696 Ristiina 0 697 Ristijärvi 0 698 Rovaniemi 0 700 Ruokolahti 0 702 Ruovesi 0 704 Rusko 0
707 Rääkkylä 0 729 Saarijärvi 0 732 Salla 0 734 Salo 0 790 Sastamala 0 738 Sauvo Sagu 0 739 Savitaipale 0 740 Savonlinna Nyslott 0 742 Savukoski 0 743 Seinäjoki 0 746 Sievi 0 747 Siikainen 0 748 Siikajoki 0 791 Siikalatva 0 749 Siilinjärvi 0 751 Simo 0 753 Sipoo Sibbo 0 755 Siuntio Sjundeå 0 758 Sodankylä 0 759 Soini 0 761 Somero 0 762 Sonkajärvi 0 765 Sotkamo 0 768 Sulkava 0 775 Suomenniemi 0 777 Suomussalmi 0 778 Suonenjoki 0 781 Sysmä 0 783 Säkylä 0 831 Taipalsaari 0 832 Taivalkoski 0 833 Taivassalo Tövsala 0 834 Tammela 0 837 Tampere Tammerfors 0 838 Tarvasjoki 0 844 Tervo 0 845 Tervola 0 846 Teuva Östermark 0 848 Tohmajärvi 0 849 Toholampi 0 850 Toivakka 0 851 Tornio Torneå 0 853 Turku Åbo 0 857 Tuusniemi 0 858 Tuusula Tusby 0 859 Tyrnävä 0 863 Töysä 0 886 Ulvila Ulvsby 0 887 Urjala 0 889 Utajärvi 0 890 Utsjoki 0
892 Uurainen 0 893 Uusikaarlepyy Nykarleby 0 895 Uusikaupunki Nystad 0 785 Vaala 0 905 Vaasa Vasa 0 908 Valkeakoski 0 911 Valtimo 0 92 Vantaa Vanda 0 915 Varkaus 0 918 Vehmaa 0 921 Vesanto 0 922 Vesilahti 0 924 Veteli Vetil 0 925 Vieremä 0 926 Vihanti 0 927 Vihti Vichtis 0 931 Viitasaari 0 934 Vimpeli 0 935 Virolahti 0 936 Virrat Virdois 0 942 Vähäkyrö Lillkyro 0 946 Vöyri Vörå 0 972 YliIi 0 976 Ylitornio Övertorneå 0 977 Ylivieska 0 980 Ylöjärvi 0 981 Ypäjä 0 989 Ähtäri Etseri 0 992 Äänekoski 1
2. Maakunta 0 1 Valitse Uusimaa Nyland VarsinaisSuomi Egentliga Finland Satakunta KantaHäme Egentliga Tavastland Pirkanmaa Birkaland PäijätHäme Päijänne Tavastland Kymenlaakso Kymmenedalen EteläKarjala Södra Karelen EteläSavo Södra Savolax PohjoisSavo Norra Savolax PohjoisKarjala Norra Karelen KeskiSuomi Mellersta Finland EteläPohjanmaa Södra Österbotten Österbotten Pohjanmaa KeskiPohjanmaa Mellersta Österbotten PohjoisPohjanmaa Norra Österbotten Kainuu Kajanaland Lappi Lappland
3. Kuntanne yhteyshenkilön tiedot Titteli kaupunginjohtaja Nimi Hannu Javanainen Sähköposti hannu.javanainen@aanekoski.fi Puhelin 0206322010 4. Kyselylomakkeen täyttäjän tiedot Titteli rahoitusjohtaja Nimi Jouko Salonen Sähköposti jouko.salonen@aanekoski.fi Puhelin 0206322070 5. 1. Miten arvioitte tarvetta uudistaa kunta ja palvelurakennetta ja mitkä ovat kuntien näkökulmasta tärkeimmät syyt uudistuksen toteuttamiseen? Kunta ja palvelurakenteiden uudistaminen on tarpeellinen, ajankohtainen ja osin kiireellinen. Kuntauudistuksen keskeisenä tavoitteena on vahvoihin peruskuntiin pohjautuva elinvoimainen kuntarakenne. Jotta tähän tavoitteeseen päästään, pitää uusien kuntarajojen piirtämisen sijaan lähtökohtana olla ehdottomasti ja ensisijaisesti kuntien keskeisten peruspalvelujen ja tehtävien uuden järjestämis ja rahoitusmallin luominen tavoitteena kuntatalouden vakauttaminen mutta myös palveluiden turvaaminen. On päästävä organisaatioiden muuttamisesta toiminnan muuttamiseen niin, että verotuloja kaikkein eniten tarvitsevat toiminnat kuten terveydenhuolto ja joiltain osin myös sosiaalitoimi järjestetään kuntia suuremmissa kokonaisuuksissa kuten esimerkiksi terveyspiireissä niin kuin on tehty esimerkiksi Ruotsissa. Tästä järjestelystä tuleva hyöty perustuu päällekkäisten toimintojen poistamiseen. Terveydenhuollon integraation hyödyistä on paljon näyttöä jo Suomestakin. Uudistustarpeen aiheuttaa ensisijaisesti epäsuhta, joka on ikärakenteen muutoksesta johtuen syntymässä kuntien palvelujen kysynnän kasvusta aiheutuvien kulujen ja kuntien käytettävissä olevien rahoituskeinojen välillä. Tällöin erityisesti palvelujen tarjonnasta syntyvien kulujen kasvun hillitsemisessä tarvitaan laajempaa näkemystä sekä suurempia ja tehokkaampia palveluyksiköitä kuin nykyisellä kuntarakenteella voidaan aikaansaada.
6. 1. Miten arvioitte kuntanne osalta työryhmän kuntarakennetarkastelussa käyttämiä tarkastelunäkökulmia ja kriteereitä: Väestökehityksen ja väestörakenteen osalta? Kriteeri on ensiarvoisen tärkeä. Äänekosken näkymät ovat tältä osin myönteiset. Taloustarkastelunäkökulmien osalta? Kriteeri on ensiarvoisen tärkeä. Äänekosken näkymät ovat tältä osin hyvin ongelmalliset. Yhdyskuntarakennetarkastelun osalta? Kriteeri on tärkeä. Äänekosken kaupunki on pystynyt yhtenäistämään yhdyskuntarakennetta mm. kuntaliitosten myötä, mutta yhdyskuntarakenne ei ole optimaalinen. Työssäkäynnin, saavutettavuuden ja asioinnin osalta? Kriteeri on ensiarvoisen tärkeä. Kunnan tulorahoitus on täysin riippuvainen verorahoituksesta ja verot määräytyvät ja kerätään asuinkuntajaon mukaisesti. Kuntarajat ylittävä työssäkäynti on Ääneseudulla suurta ja kaupungin työpaikkaomavaraisuus on noin 105 % Peruspalvelujen järjestämis ja tuotantoedellytyksien osalta? Kriteeri on ensiarvoisen tärkeä. Kunnan ensisijainen tehtävä on tuottaa ns. peruspalveluja, joiden tuottamisesta syntyy valtaosa kunnan kuluista. Elinkeinotoimen kehittämisen osalta? Kriteeri on erittäin tärkeä. Elinkeinopalvelujen osalta suunnitellun yhteistyöalueen sisällölliset eroavaisuudet ovat jääneet vaille huomiota eivätkä siten vastaa todellisuutta. Toiminnallisen kokonaisuuden ja kokonaisarvioinnin osalta? Kriteeri on ensiarvoisen tärkeä. Toiminnallinen kokonaisuus ja kokonaisarviointi eivät vastaa alueellista todellisuutta. Väestötilastot ja vain kuntatalouden tarkastelu eivät avaa suunnitellun yhteistyöalueen elinkeinorakennetta ja sen tuomia erityispiirteitä lainkaan. 7. 2. Vastaako työryhmän tarkastelunäkökulmien analyysi käsitystänne kuntanne tilanteesta? Kyllä Ei Yhteensä Keskiarvo Väestökehityksen ja väestörakenteen 0 1 1 2 osalta? Taloustarkastelunäkökulmien osalta? 1 0 1 1 Yhdyskuntarakennetarkastelun osalta? 0 1 1 2 Työssäkäynnin, saavutettavuuden ja 0 1 1 2 asioinnin osalta? Peruspalvelujen järjestämis ja 0 1 1 2 tuotantoedellytyksien osalta? Elinkeinotoimen kehittämisen osalta? 0 1 1 2 Toiminnallisen kokonaisuuden ja 0 1 1 2 kokonaisarvioinnin osalta? Yhteensä 1 6 7 2
8. 3. Mikäli vastasitte edellisen kysymyksen vaihtoehtoihin EI, niin mikä on oma analyysinne tilanteesta? Väestöennusteet perustuvat historiaan eivätkä vastaa yhteiskunnan rakenteellisia muutoksia. KeskiSuomessa yritystoiminnan ja työpaikkojen keskittyminen Jyväskylän ja Äänekosken ydinalueille näyttää tilastojen mukaan kiihtyvän. Työpaikkojen määrä on kuluvalla vuosituhannella kasvanut maakunnassa vain em. alueilla (TEM Alueellisten työmarkkinoiden muutokset, Julkaisu 1/2012). Toteutuva kehitys ohjaa myös väestön siirtymää alueelle. Väestökehitys Äänekoskella on jälleen kääntynyt positiiviseksi ja työikäisen väestön muutto keventää myös ikärakennetta alueella. Väestökehitysarvio ei vastaa KeskiSuomessa käynnissä olevaa elinkeinotoiminnan ja väestön keskittymiskehitystä. Työikäisen väestön hakeutuessa Äänekoskelle työn myötä on myös ikärakenteen kehittyminen tilastoennusteita myönteisempää. Äänekosken yhdyskuntarakenne on toteutettujen kuntaliitosten myötä ja toteutetun rakenneyleiskaavatyön avulla suunniteltu tunnustusta saaneeksi toiminnalliseksi kokonaisuudeksi. Suunniteltujen rakenteiden rikkominen veisi pohjan alueen tulevaisuuden suunnitellulta kehitykseltä. Yhdyskuntarakenteen tarkastelu ei vastaa maan teollistuneimman alueen asemaa valtakunnan tulevaisuutta vahvistavana vientiteollisuuden keskittymänä. Ollakseen tehokkaan elinkeinotoiminnan tyyssija, tulee alueen rakenteellisen suunnittelun pohjautua vahvasti todelliseen työssäkäyntialueeseen. Äänekoskelle suuntautuva työssäkäynti on oman työvoiman supistuessa jatkuvasti kasvanut. Saavutettavuus, kaupallisten sekä muiden yksityisten palveluiden tarjonta on viime vuosina yritysten investointien kautta voimakkaasti kasvanut ja sen myötä asiointi alueella on lisääntynyt ja laajentunut. Työssäkäynnin, saavutettavuuden ja asioinnin analyysi ei tue lainkaan suunniteltua yhteistyöaluetta. Äänekoski on valmistellut ja toimeenpannut osana jo toteutettua kuntarakenteen muutosta palvelurakenteen tehostamiseen tähtääviä uudistuksia koko kunnallisen palvelujärjestelmän tuottamiseen. Koulutus sekä sosiaali ja terveyspalvelujen uudet rakenteet ovat muotoutumassa palvelutarpeita vastaaviksi ja tehokkaiksi. Peruspalvelujen järjestämisen näkökulmasta suunniteltu alue on tavoitettavuuden kannalta liian laaja. Äänekosken elinkeinopalvelut ovat valtakunnallisellakin tasolla olleet tehokkaita ja taloudellisia. Yrityskannan ja työpaikkojen kehitys on ollut rakennemuutoksista (mm. elektroniikkateollisuuden poistuminen alueelta) huolimatta positiivista. Suomen teollistuneimman ja vahvan vientiteollisuuden seutukunnan erityispiirteet yhdistettynä syrjäisen maaseutualueen ominaisuuksiin eivät synnytä lisäarvoa kummallekaan osapuolelle. Lähtökohdat ja resursointi elinkeinotoimen kehittämisessä edustavat kaukaisimpia äärilaitoja. Yhteistyöalueen suunnittelun perustaksi tulee ottaa todellisen työssäkäyntialueen laajempi tarkastelu, jossa aluetalouden kokonaissisältö ja sen kehityssuunnat ja avainstrategiat ovat suunnittelun perustana. Jo toteutettujen kuntaliitosten merkitys ja niiden vaikutukset ovat jääneet suunnittelussa vähäiselle huomiolle. Toiminnallisen kokonaisuuden näkökulmasta ratkaisevaksi nousee työssäkäyntialueeseen pohjautuva
aluerakenne. Esitetty yhteistyöalue murtaisi maakunnan elinkeinoelämän volyymin ja vientiin suuntautuvien painopistetoimialojen näkökulmasta keskeisen alueen perusrakennetta. Väestöpohjaansa suurempaa alueellista yhteiskunnallista vastuuta kantava Äänekosken alueyhteisö saisi sen toimintaedellytyksiä näivettäviä velvoitteita. Kuilu EU:n määrittelemän syvän maaseutualueen ja maan teollisimman alueen välillä on suuri. 9. 4. Mitä edellä todettuja ja mahdollisia muita tarkastelunäkökulmia ja kriteerejä kuntanne näkemyksen mukaan tulisi soveltaa tarkasteltaessa kuntaliitoksen tarvetta kuntanne ja alueenne osalta? Ei vastauksia. 10. 1. Olisiko kuntanne valmis selvittämään yhdessä muiden kuntien kanssa kuntaliitoksen toteuttamista työryhmän esittämän erityisen kuntajakoselvityksen sijasta? 0 1 Kyllä Ei 11. Mikä olisi se alue, jolla kuntanne näkemyksen mukaan voitaisiin sitä selvittää? Äänekosken ja Saarijärven kaupungit, Konneveden kunta, Uuraisten kunnan pohjoisosa sekä Laukaan kunnan pohjoisosa muodostavat yhden kunnan. 12. 2. Olisiko kuntanne valmis osallistumaan työryhmän esittämään ministeriön käynnistämään ja kustantamaan erityiseen kuntajakoselvitykseen? 0 1 Kyllä Ei
13. Mikä olisi se alue, jolla kuntanne näkemyksen mukaan voitaisiin toteuttaa työryhmän esittämä erityinen kuntajakoselvitys? Äänekosken ja Saarijärven kaupungit, Konneveden kunta, Uuraisten kunnan pohjoisosa sekä Laukaan kunnan pohjoisosa. 14. 3. Katsooko kuntanne, että osaliitokset olisivat alueellanne tarpeellisia? 0 1 Kyllä Ei 15. Millä alueella ja millä tavoin osaliitokset olisivat alueellanne tarpeellisia? Alueet esitetty edellisessä kohdassa. 16. 1. Työryhmä on esittänyt raporttinsa selvitysosassa (selvityksen osa I) kuntauudistuksen toteuttamistapoja. Mikä on kuntanne näkemys näistä toteuttamistavoista? Kuntien itse käynnistämä selvitys Käyttökelpoinen, toissijainen, jos hankkeita ei käynnisty kuntien toimesta. Kuntaliitosten taloudellinen tukeminen Käyttökelpoinen ja periaatteessa ensisijainen. Muutosten kiireellisyystarpeesta johtuen kuitenkin liian hitaasti toimenpiteitä tuottava toimintatapa. Ministeriön käynnistämä kuntajakoselvitys Peruspalvelurakenteiden kokoamista tukevat taloudelliset tuet perusteltuja, koska muutosvaiheen kustannukset ovat suuria. Valtionosuusjärjestelmän muuttaminen uudistuksiin kannustavaksi Valtionosuusjärjestelmän tulee pohjautua keskeisesti tavoitteeseen turvata kunnille kohtuullisen tasavertaiset mahdollisuudet tarjota kuntalaisten tarvitsemat peruspalvelut. Järjestelmän muokkaaminen kuntauudistuksia kannustavaan suuntaan vaarantaa helposti em. perustarkoituksen. Uudistuksen ohjaaminen muutoin kuntien rahoitusjärjestelmän muutoksilla (esim. veropohja) Kiinteistöverotus tulisi palauttaa verotuloihin perustuvien valtionosuuksien tasauksen piiriin. Kuntien tulopohjaa tulisi laajentaa kuntakohtaisesti määräytyvällä osuudella pääomatuloveron tuotosta. Uudistuksen toteuttaminen palvelujen järjestämistä koskevien kriteerien perusteella Käyttökelpoinen, koska kuntien päätarkoitus on tiettyjen peruspalvelujen tuottaminen. Uudistuksen toteuttaminen velvoittavalla lainsäädännöllä Ei suositeltava, paitsi joissakin poikkeustapauksissa. Muu, mikä?
17. 2. Mistä ajankohdasta lukien kuntaliitokset voitaisiin toteuttaa alueellanne? 0 1 vuoden 2013 alusta lukien vuoden 2014 alusta lukien vuoden 2015 alusta lukien vuoden 2016 alusta lukien vuoden 2017 alusta lukien 18. 3. Perustelunne aikataululle Kuntien perustehtäviä koskeva selvitys ja päätöksenteko tulee olla ajallisesti ja toiminnallisesti ensisijaista ja sen työn tulos vaikuttaa näkemyksiin peruskuntien kuntajaosta. 19. 1. Millaiset valtion muutostuen keinot voisivat edistää uudistuksen toteuttamista omassa kunnassanne ja alueellanne? Yksilöidyt, tehtäväkohtaiset määräaikaiset muutostuet koottaessa peruspalvelurakenteita yli kuntarajojen. 20. 1. Jos haluatte esittää esitettyjen kysymyksien ohella omia vaihtoehtoisia näkemyksiänne työryhmän selvitykseen, lisätkää se alla olevaan tilaan. Valtionhallinnon ministeriöiden käynnistämät selvitykset, rakennemuutokset ja lainsäädännön valmistelutyöt ovat päällekkäisiä ja osin ristiriitaisia kuntakentän näkökulmasta katsottuna. Asioita valmistellaan ilman riittävää kokonaisnäkemystä ja koordinointia.
21. 1. Mitkä ovat kuntanne näkemyksen mukaan kuntalain tärkeimmät uudistustarpeet? Asukkaiden osallistumis ja vaikuttamismahdollisuuksien vahvistaminen sekä luottamushenkilöiden aseman vahvistaminen. 22. 2. Miten kuntanne näkemyksen mukaan lähidemokratiaa voitaisiin vahvistaa uudistamalla kuntalain osallistumis ja vaikuttamismahdollisuuksia koskevia säännöksiä? Lähidemokratiaa voidaan lisätä mm. kyläyhdistystoiminnan aktivoinnin ym. epävirallisten toimintatapojen kautta. 23. 1. Mitkä ovat kuntanne näkemyksen mukaan kuntien rahoitus ja valtionosuusjärjestelmän tärkeimmät uudistustarpeet? Uudistaminen tavoitteena järjestelmän selkeyttäminen, avoimuuden lisääminen sekä tuottavuuden tukeminen. 24. 1. Mitä seikkoja tulisi ottaa huomioon seuraavia asioita arvioitaessa: Kuntien tehtävien mahdollinen vähentäminen Normiohjauksen lieventäminen. Valtion ja kuntien tehtävänjako Pelastustoimen siirtäminen valtiolle. Perustoimeentulotukiasioiden hoidon siirtäminen Kelalle. Määriteltäessä uusien kuntien tehtäviä Rahoituksen osoittaminen. 25. 1. Jos haluatte esittää esitettyjen kysymyksien lisäksi kuntauudistukseen liittyen muuta, lisätkää se alla olevaan tilaan. Ei vastauksia.