Hyväksytty Suomen Kuntaliitto ry:n valtuusto 27.5.2016 Suomen Kuntaliitto ry Valtuuskunnan vaali- ja työjärjestys Valtuuskunnan vaalijärjestys I Luku Yleistä 1 Soveltaminen Tämän vaalijärjestyksen määräyksiä noudatetaan sen lisäksi, mitä Suomen Kuntaliitto ry:n säännöissä määrätään valittaessa jäsenet Suomen Kuntaliitto ry:n valtuuskuntaan. Valtuuskunnan vaali suoritetaan kuntavaalien jälkeen samana vuonna vaalijärjestyksen kohdan 8 mukaisena ajankohtana. 2 Määrittelyt Vaalijärjestyksessä tarkoitetaan valtuuskunnalla Suomen Kuntaliitto ry:n valtuuskuntaa; varsinaisella jäsenellä Suomen Kuntaliitto ry:n jäsenenä olevaa kuntaa; vaalilautakunnalla Suomen Kuntaliitto ry:n valtuuskunnan asettamaa vaalilautakuntaa; 3 Valtuuskunnan kokoonpano, toimikausi ja valinta Valtuuskuntaan kuuluu 76 jäsentä. Jäsenistä 66 valitaan kuntavaalien jälkeen samana vuonna järjestettävissä vaaleissa jäsenäänestyksessä (vaalipiiripaikat). Lisäksi valtuuskuntaan valitaan yhdeksän jäsentä tasauspaikoilta (tasauspaikat). Ahvenanmaan maakunnasta valitaan lisäksi yksi jäsen. Valtuuskunnan jäsenten toimikausi jatkuu siihen asti kunnes uusi valtuuskunta on järjestäytynyt. Valtuuskunnan jäsenille valitaan varajäseniä jokaisen valtuuskunnan vaalipiirikohtaisessa vaalissa esiintyneen ehdokaslistan ensimmäisistä valitsematta jääneistä ehdokkaista sama määrä kuin ehdokaslistalta on valittuja jäseniä. Varajäsenistä on soveltuvin osin voimassa, mitä jäsenistä määrätään. Jos jäsenen todetaan menettäneen vaalikelpoisuutensa, hänet on vapautettu toimestaan tai hän on kuollut, valtuuskunnan puheenjohtaja kutsuu hänen sijaansa jäljellä olevaksi toimikaudeksi vaalipiirin asianomaisen ehdokaslistan järjestyksessä ensimmäisen varajäsenen. Mikäli varajäsenten määrä jää vajaaksi, vaalilautakunnan on valtuuskunnan puheenjohtajan pyynnöstä määrättävä uusia varajäseniä. Jollei kaikkia varajäsenten paikkoja saada täytetyksi, jää varajäsenten määrä vajaaksi. 4 Vaalikelpoisuus Vaalikelpoisia valtuuskuntaan ovat kuntalaissa tarkoitetut kunnan valtuutetut. 5 Vaalipiirit Valtuuskunnan jäsenet valitaan vaalipiireittäin, jotka määräytyvät siten kuin vaalilaissa (714/1998) säädetään maan jakamisesta vaalipiireihin eduskuntavaalia varten. 6 Valtuuskunnan jäsenten lukumäärä vaalipiireittäin Kustakin vaalipiiristä valitaan jäseniä vaalipiirin asukasluvun suhteessa. Asukasluku määräytyy kuntavaalivuotta edeltävän vuoden marraskuun 30. päivän päättyessä väestötietojärjestelmässä olevien tietojen mukaan. II Luku Jäsenäänestys valtuuskunnan valitsemiseksi
2 (8) 7 Jäsenäänestys Valtuuskunnan jäsenten vaali suoritetaan yhdistyksen jäsenäänestyksenä esisijaisesti tietoliikenneyhteyden tai muun vaalilautakunnan määräämän teknisen apuvälineen avulla. Yhdistyksen vaalilautakunta voi perustellusta syystä päättää myös, että vaali toimitetaan kokonaan tai osittain postitse. Vaalilautakunnan on huolehdittava toimista, joilla turvataan varsinaisen jäsenen oikeus äänioikeuden käyttöön. Vaalilautakunnan tulee huolehtia jäsenäänestyksen tietoturvasta ja tunnistautumismenetelmästä sekä siitä, että vaalisalaisuus toteutuu. 8 Valtuuskunnan jäsenten vaalin ajankohta Vaalien ajankohta on kuntavaalivuonna 15.11 31.12. 9 Äänioikeus Valtuuskunnan vaalissa äänioikeutettuja ovat yhdistyksen varsinaiset jäsenet. 10 Varsinaisen jäsenen äänimäärä Yhdistyksen varsinaisella jäsenellä on vaalissa asukaslukuaan vastaava äänimäärä, joka määräytyy kuntavaalivuotta edeltävän vuoden marraskuun 30. päivän päättyessä väestötietojärjestelmässä olevien tietojen mukaan. 11 Vaalimenettely Yhdistyksen varsinaiset jäsenet äänestävät vaalilautakunnan vahvistamien ehdokaslistojen välillä vaalipiirikohtaisesti. Vaali on suljettu suhteellinen listavaali. 12 Tasauspaikkojen määräytymisperusteet Valtuuskunnan yhdeksän (9) tasauspaikkaa määräytyvät ehdokaslistojen saamien äänimäärien perusteella siten, että valtuuskunnan vaalin jäsenäänestyksessä määräytynyt vaalitulos saatetaan vastaamaan ehdokaslistojen vaalipiireissä saamia yhteenlaskettuja äänimääriä. Tasauspaikat jaetaan siten, että kullekin ehdokaslistalle lasketaan valtakunnalliset vertausluvut. Kunkin listan näin saaduista vertausluvuista poistetaan se määrä vertauslukuja jonka ehdokaslista on saanut valtuuskunnan vaalissa vaalipiirikohtaisia paikkoja. Tämän jälkeen todetaan mitkä ovat kaikkien ehdokaslistojen jäljelle jäävistä vertausluvuista suurimmat. Näiden vertauslukujen järjestyksessä jaetaan tasauspaikat ehdokaslistojen kesken. Valtuuskunnan jäsenet valitaan ehdokaslistoilta siten, että kullakin listalla valtuuskunnan vaalissa valitsematta jääneet ehdokkaat laitetaan vertauslukujensa mukaiseen paremmuusjärjestykseen ja heistä tulee tässä järjestyksessä valituiksi se määrä minkä ehdokaslista on saanut tasauspaikkoja. Kunkin ehdokaslistan saamat tasauspaikat jaetaan vaalipiirien kesken siten, että valtuuskunnan jäsenet valitaan järjestyksessä niistä vaalipiireistä mistä ehdokaslista on valtuuskunnan vaalissa saanut suurimman ääniosuuden, mutta ei vielä vaalipiiripaikkaa. Ehdokaslista voi saada enintään yhden tasauspaikan samasta vaalipiiristä. 13 Vaalilautakunta Valtuuskunta asettaa vaalilautakunnan viimeistään vaalivuoden alkupuolella. Vaalilautakuntaan voi jokainen valtuuskunnan ryhmä ehdottaa yhtä jäsentä ja henkilökohtaista varajäsentä. Valtuuskunta nimeää vaalilautakunnan puheenjohtajan ja kaksi varapuheenjohtajaa. Vaalilautakunnan jäsen tai varajäsen, joka on asetettu ehdokkaaksi valtuuskunnan vaalissa, ei voi osallistua vaalilautakunnan työskentelyyn kyseisissä vaaleissa. Vaalilautakunta ottaa itselleen sihteerin ja muun tarvittavan henkilöstön. Vaalilautakunnan kokouksissa on läsnäolo- ja puheoikeus yhdistyksen puheenjohtajalla ja toimitusjohtajalla. Lautakunta päättää muiden henkilöiden läsnäolo- ja puheoikeudesta kokouksissaan.
3 (8) Vaalilautakunta on päätösvaltainen kun enemmän kuin puolet sen jäsenistä on läsnä. Vaalilautakunnan tehtävänä on sen lisäksi mitä muualla vaalijärjestyksessä määrätään: 1 valmistella valtuuskunnan vaali 2 kutsua koolle vaalipiirikohtaiset kuntapäivät 3 ohjeistaa valtuuskunnan vaali 4 vahvistaa vaalipiirikohtaiset ehdokaslistat valtuuskunnan vaalia varten 5 päättää valtuuskunnan tasauspaikoista 6 vahvistaa valtuuskunnan vaalin tulos 7 muut tehtävät, jotka liittyvät vaalin järjestämiseen. Vaalilautakunta kokoontuu puheenjohtajan kutsusta. Vaalilautakunta voi pitää sähköisen kokouksen tai sähköpostikokouksen. 14 Valmistavat toimenpiteet Vaalilautakunta ylläpitää listaa äänioikeutetuista yhdistyksen varsinaisista jäsenistä. Vaalilautakunta lähettää yhdistyksen varsinaiselle jäsenelle hyvissä ajoin ennen vaalia tiedon varsinaisen jäsenen äänimäärästä ja ohjeistuksen vaalin toimittamista varten. 15 Ehdokasasettelu Valtuuskunnan vaalia varten ehdokkaat asetetaan vaalipiireittäin. Vaalipiirikohtaiset kuntapäivät nimeävät ehdokaslistat valtuuskunnan vaalia varten. Kolme yhdistyksen varsinaista jäsentä voi yhdessä ehdottaa yhtä ehdokaslistaa Vaalipiirikohtaisten kuntapäivien käsittelyyn. Tätä määräystä ei sovelleta Helsingin vaalipiirissä. Puoluelaissa (10/1969) tarkoitettu rekisteröity puolue, jolla on edustus vähintään yhdessä vaalipiirin kunnan valtuustossa, voi valmistella vaalipiirikohtaisten kuntapäivien käsittelyyn yhden ehdokaslistan. Ehdokaslistan ehdokasmäärä on enintään 1,5 kertaa vaalipiiristä valittavien valtuuskunnan jäsenten määrä. Ehdokaslistan tulee sisältää ehdokkaat järjestyksessä numeroituna. Ehdokas voi olla vain yhdellä ehdokaslistalla yhdessä vaalipiirissä. Ehdokaslistalla tulee olla yhdyshenkilö. Ehdokaslistat tulee toimittaa vaalilautakunnan määräämänä ajankohtana vaalilautakunnalle, joka toimittaa ne edelleen nimettäväksi vaalipiirikohtaisille kuntapäiville. Vaalilautakunta vahvistaa ehdokaslistat Vaalipiirikohtaisten kuntapäivien jälkeen pidettävässä kokouksessaan. 16 Vaaliliitot ja -renkaat Valtuuskunnan vaalissa ei ole sallittua muodostaa vaaliliittoja ja -renkaita. 17 Vaalipiirikohtaiset kuntapäivät Vaalipiirikohtaiset kuntapäivät pidetään kuntavaalivuoden 1.9. 20.10 välisenä aikana. Varsinaiset jäsenet valitsevat edustajat vaalipiirikohtaisille kuntapäiville. Edustajien määrä määräytyy kunnan asukasluvun mukaan seuraavasti: Kunnasta, jonka asukasluku on 10 000 tai vähemmän, valitaan yksi edustaja. Kunnasta, jonka asukasluku on 10 001 50 000, valitaan kaksi edustajaa. Kunnasta, jonka asukasluku on 50 001 100 000, valitaan kolme edustajaa. Kunnasta, jonka asukasluku on yli 100 000, valitaan neljä edustajaa. Asukasluku määräytyy kuntavaalivuotta edeltävän vuoden marraskuun 30. päivän päättyessä väestötietojärjestelmässä olevien tietojen mukaan.
Yhdistyksen varsinaisella jäsenellä on kokouksessa kunnan asukaslukua vastaava äänimäärä. Äänimäärä jakautuu tasan paikalla olevien varsinaisen jäsenen edustajien kesken. Vaalipiirikohtaiset kuntapäivät nimeävät vaalipiirikohtaiset ehdokaslistat valtuuskunnan vaalia varten. Vaalipiirikohtaiset kuntapäivät kokoontuvat vaalilautakunnan kutsusta. Vaalipiirikohtaiset kuntapäivät voivat pitää sähköisen kokouksen tai sähköpostikokouksen. 18 Ehdokaslistojen tarkastaminen Vaalilautakunta tarkistaa ehdokaslistat. Ehdokaslistoista tarkistetaan ehdokkaiden vaalikelpoisuus ja listojen sääntöjen mukaisuus ja muut mahdolliset vaalien lainmukaisuuteen liittyvät seikat. Jos ehdokaslistaa ei ole jätetty vaalilautakunnalle määräaikaan mennessä, se jätetään tutkimatta. 4 (8) Vaalilautakunnan on huomautettava listan yhdyshenkilölle ehdokaslistojen puutteista ja pyydettävä tekemään tarvittavat oikaisut, muutokset ehdokasasetteluun ja täydennykset kohtuullisessa vaalilautakunnan määräämässä ajassa. Jos vaalilautakunta on tehnyt huomautuksen ja hyväksyttävää ilmoitusta oikaisusta ei ole annettu taikka ilmoitusta ehdokkaan poistamisesta listalta ei ole tehty määräajassa, ehdokasta ei oteta ehdokaslitojen yhdistelmään. Ehdokaslistan yhteyshenkilön on viipymättä ilmoitettava ehdokkaan kuolemasta vaalilautakunnalle. 19 Ehdokaslistojen yhdistelmän laatiminen Hyväksytyistä ehdokaslistoista vaalilautakunta laatii vaalipiireittäin ehdokaslistojen yhdistelmän sitten kun oikaisuja varten varattu määräaika on päättynyt. Ehdokaslistojen järjestys ehdokaslistojen yhdistelmässä määrätään arvalla. Ehdokaslistoille annetaan numerot alkaen numerosta 2. Ehdokaslistojen yhdistelmä on otsikoitava sen selvittämiseksi, mitä vaaleja varten yhdistelmä on laadittu. Kuhunkin ehdokaslistaan merkitään ehdokkaan kohdalle järjestysnumero, nimi, arvo tai ammatti sekä kotikunta. Yhdistelmään ei merkitä henkilötunnuksia. Vaalilautakunnan tulee toimittaa kunkin vaalipiirin ehdokaslistojen yhdistelmiä tarpeellinen määrä asianomaisen vaalipiirin varsinaisille jäsenille viimeistään kaksi viikkoa ennen vaaleja. 20 Äänestyslippu Vaaleissa käytettävä äänestyslippu on vaalilautakunnan päätöksen mukaan sähköinen, joka toimitetaan vaalilautakunnalle sähköisesti tai tietojärjestelmässä taikka mikäli vaalilautakunta päättää paperinen postitse toimitettava äänestyslippu. 21 Vaalin toimittaminen Suhteellinen vaali suoritetaan ehdokaslistoja käyttäen siten, että varsinainen jäsen voi jakaa äänensä yhdelle tai useammalle ehdokaslistalle. Yhdistyksen varsinainen jäsen toimittaa vaalilautakunnalle äänestyslipun, johon on merkitty selvästi niiden ehdokaslistojen numerot, joille varsinaisen jäsenen äänet on annettu ja kunkin ehdokaslistan saama äänimäärä. 22 Vaalin tulos Vaalin tulos määräytyy käyttäen laskentamenetelmänä soveltuvin osin vaalilain mukaista suhteellista vaalitapaa. Vaalien tulosta laskettaessa ehdokkaat tulevat valituksi ehdokaslistalta siinä järjestyksessä kuin heidät on asetettu ehdokaslistalle. Kun vaalipiirin ehdokaslistojen äänimäärät on laskettu, määrätään kunkin ehdokkaan listansa äänimäärän perusteella saama vertausluku. Ehdokkaat asetetaan vertauslukujen mukaiseen järjestykseen ja kunkin
ehdokkaan nimen kohdalle merkitään hänen vertauslukunsa. Valituksi tulee vertauslukujen suuruusjärjestyksessä niin monta ehdokasta kuin valittavia on vaalipiirissä. Jos ehdokkaiden saamat vertausluvut ovat yhtä suuret, niiden keskinäinen järjestys ratkaistaan arpomalla. Varajäsenet eivät ole henkilökohtaisia, valituksi tulevat varsinaisiksi jäseniksi valittavien jälkeen seuraavaksi korkeimmat vertailuluvut saaneet ehdokkaat. 5 (8) Sähköisessä äänestyksessä vaalilautakunta saa teknisen apuvälineen ylläpitäjältä tai järjestelmästä tiedot äänimääristä. Vaalien lopullinen tulos saadaan laskemalla yhteen kunkin vaalipiirin vaalipiiripaikat ja tasauspaikat. 23 Vaalin tuloksesta tiedottaminen Vaalilautakunnan on vahvistettava vaalin tulos ja viipymättä ilmoitettava siitä valtuuskuntaan valituille jäsenille, yhdistyksen hallitukselle ja yhdistyksen varsinaisille jäsenille. 24 Pöytäkirja Vaalilautakunta laatii valtuuskunnan vaaleja koskevan jäsenäänestyksen osalta pöytäkirjan. Pöytäkirjaan otetaan tiedot menettelystä päätöksenteossa, äänten laskennasta ja sen tuloksesta sekä tehdystä päätöksestä. Pöytäkirjan allekirjoittaa hallituksen puheenjohtaja ja vaalilautakunnan puheenjohtaja. Vaalilautakunnan kokouksista pidetään päätöspöytäkirjaa, jonka allekirjoittaa puheenjohtaja ja varmentaa sihteeri. Pöytäkirjan tarkastaa kaksi kokouksessa valittua henkilöä. Pöytäkirja voidaan allekirjoittaa ja tarkastaa sähköisesti. Vaalipiirikohtaisista kuntapäivistä pidetään päätöspöytäkirjaa, jonka allekirjoittaa kokoukselle valittu puheenjohtaja ja varmentaa kokoukselle valittu sihteeri. Pöytäkirjan tarkastaa kaksi kokouksessa valittua henkilöä. Pöytäkirja voidaan allekirjoittaa ja tarkastaa sähköisesti. Valtuuskunnan työjärjestys 1 Valtuuskunnan järjestäytyminen Valtuuskunnan toimikauden ensimmäisen kokouksen kutsuu koolle hallituksen puheenjohtaja, joka avaa kokouksen ja johtaa puhetta siihen saakka, kun valtuuskunnan puheenjohtaja ja varapuheenjohtajat on valittu. Valtuuskunnan jäsenet istuvat kokouksissa ryhmittäin puheenjohtajan hyväksymän istumajärjestyksen mukaisesti. 2 Kokouskutsu ja esityslista Valtuuskunnan kutsuu koolle yhdistyksen hallitus. Kutsu valtuuskunnan kokoukseen on toimitettava kullekin valtuuskunnan jäsenelle tämän ilmoittamaan osoitteeseen lähetetyllä kirjeellä tai sähköisesti vähintään kymmenen päivää ennen kokousta. Kutsuun on mahdollisuuksien mukaan liitettävä esityslista. Esityslista laaditaan suomeksi ja ruotsiksi. 3 Esityslistan julkaiseminen yleisessä tietoverkossa Esityslistat julkaistaan yhdistyksen verkkosivuilla. Ennen julkaisemista esityslistalta poistetaan yksityisyyden suojan edellyttämät henkilötiedot sekä salassa pidettävät tiedot. 4 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus Valtuuskunnan kokous on päätösvaltainen, kun enemmän kuin puolet valtuuskunnan jäsenistä on läsnä. Läsnä olevat jäsenet ja varajäsenet todetaan allekirjoitettujen läsnäololistojen mukaisesti tai nimenhuudolla, joka toimitetaan aakkosjärjestyksessä.
Todettuaan läsnä olevat jäsenet puheenjohtaja toteaa esteen ilmoittaneet jäsenet ja läsnä olevat varajäsenet. Poistumisesta kesken kokouksen on ilmoitettava puheenjohtajalle tai sihteerille. Puheenjohtaja voi kokouksen kestäessä tai kokoustauon päätyttyä tarvittaessa todeta uudelleen läsnäolijat. Mikäli puheenjohtaja toteaa valtuuskunnan menettäneen päätösvallan, hänen on keskeytettävä kokous. 5 Käsittelyjärjestys Asiat käsitellään esityslistan mukaisessa järjestyksessä, jollei valtuuskunta toisin päätä. Käsittelyn pohjana on hallituksen ehdotus. Jos hallitus on muuttanut esityslistalla olevaa ehdotustaan ennen kuin valtuuskunta on tehnyt päätöksen asiasta, muutettu ehdotus on pohjaehdotus. Jos ehdotus on peruutettu ennen kuin valtuuskunta on tehnyt päätöksen asiassa, asia on poistettava esityslistalta. 6 Puheenvuorot 6 (8) Kokouksen alussa puheenjohtaja voi antaa ryhmäpuheenvuoron kunkin valtuuskunnan ryhmän edustajalle ryhmien suuruuden mukaisessa järjestyksessä. Esityslistan mukaisen asian käsittelyn yhteydessä puheenvuorot annetaan siinä järjestyksessä, kuin ne on pyydetty. Tästä järjestyksestä poiketen puheenjohtaja voi antaa: 1 puheenvuoron hallituksen puheenjohtajalle ja hallituksen jäsenelle, toimitusjohtajalle, varatoimitusjohtajalle, ruotsinkielisen toiminnan johtajalle ja muulle läsnäoloon oikeutetulle; sekä 2 repliikki- ja kannatuspuheenvuoron. Asian käsittelyjärjestystä koskeva työjärjestyspuheenvuoro on annettava ennen muita. Ryhmäpuheenvuoro saa kestää seitsemän minuuttia ja muu puheenvuoro kolme minuuttia, jollei puheenjohtaja toisin päätä. 7 Pöydällepano ja asian palauttaminen valmisteltavaksi Jos keskustelun kuluessa tehdään kannatettu ehdotus asian pöydällepanosta, palauttamisesta valmisteltavaksi tai jokin muu ehdotus, jonka hyväksyminen keskeyttäisi asian käsittelyn, seuraavien puhujien on puheenjohtajan kehotuksesta rajoitettava puheenvuoronsa koskemaan vain tätä ehdotusta. Jos ehdotus hyväksytään, puheenjohtaja keskeyttää asian käsittelyn. Jos ehdotus hylätään, asian käsittely jatkuu. 8 Ehdotukset ja keskustelun päättäminen Keskustelun kuluessa tehty ehdotus on annettava kirjallisena, jollei puheenjohtaja toisin päätä. Muussa kuin vaaliasiassa tehty ehdotus, jota ei ole kannatettu, tai ehdotus, joka sisältää vaihtoehtoja, raukeaa. Kun kaikki puheenvuorot on käytetty, puheenjohtaja toteaa keskustelun päättyneeksi. Puheenjohtaja toteaa keskustelun kuluessa tehdyt ehdotukset ja onko ehdotuksia kannatettu. 9 Päätöksen toteaminen Jos keskustelun aikana ei ole tehty kannatettuja ehdotuksia, puheenjohtaja toteaa pohjaehdotuksen valtuuskunnan päätökseksi.
Jos puheenjohtaja toteaa valtuuskunnan yksimielisesti kannattavan kokouksessa tehtyä ehdotusta, puheenjohtaja toteaa ehdotuksen valtuuskunnan päätökseksi. 7 (8) Päätöksen yhteydessä voidaan hyväksyä siihen liittyviä ponsia. 10 Äänestykseen otettavat ehdotukset Äänestykseen otetaan pohjaehdotus ja kannatetut ehdotukset. Ehdotusta, joka on tehty vaihtoehtoisena tai ehdollisena tai menee käsiteltävän asian ulkopuolelle, ei kuitenkaan oteta äänestykseen. 11 Äänestystapa Äänestys on toimitettava avoimesti. Tarvittaessa voidaan suorittaa koeäänestys. Puheenjohtaja saattaa äänestystavan valtuuskunnan hyväksyttäväksi. 12 Äänestysjärjestys Jos äänestykseen otettavia ehdotuksia on enemmän kuin kaksi, puheenjohtaja esittää valtuuskunnan hyväksyttäväksi äänestysjärjestyksen. Äänestysjärjestys määräytyy seuraavien periaatteiden mukaan: 1) Ensin otetaan äänestykseen kaksi eniten pohjaehdotuksesta poikkeavaa ehdotusta. Voittanut ehdotus asetetaan jäljellä olevista ehdotuksista eniten pohjaehdotuksesta poikkeavaa ehdotusta vastaan. Näin jatketaan, kunnes saadaan lopullinen vastaehdotus pohjaehdotukselle. Kuitenkin jos äänestykseen on otettava pohjaehdotuksen kokonaan hylkäämistä tarkoittava ehdotus, se on asetettava viimeisenä äänestettäväksi muista ehdotuksista voittanutta vastaan. 2) Jos ehdotuksen hyväksyminen tai hylkääminen on riippumaton muista ehdotuksista, sen hyväksymisestä tai hylkäämisestä on äänestettävä erikseen. Jos päätöksen tekemiseen vaaditaan yhdistyksen sääntöjen tai yhdistyslain (503/1989) mukaan määräenemmistön kannatus, puheenjohtajan on ilmoitettava siitä ennen äänestyksen toimittamista ja otettava se huomioon äänestyksen tuloksen todetessaan. 13 Vaalit Vaalit toimitetaan vaadittaessa suljetuin lipuin. 14 Varajäsenen kutsuminen Valtuuskunnan jäsenen, joka ei pääse kokoukseen tai on esteellinen käsittelemään esityslistalla olevaa asiaa, on viipymättä ilmoitettava esteestä tai esteellisyydestä valtuuskunnan sihteerille tai kokoushenkilökunnalle. Saatuaan luotettavasti tiedon esteestä tai esteellisyydestä valtuuskunnan jäsenen sijaan on kutsuttava yhdistyksen sääntöjen mukainen varajäsen. 15 Kaksikielisyys Puheenvuorot voidaan pitää suomeksi tai ruotsiksi. Tehdyt ehdotukset ja päätökset saatetaan tarvittaessa valtuuskunnan jäsenten tietoon molemmilla kielillä. 16 Pöytäkirja Kokouksessa tehdyistä päätöksistä laaditaan pöytäkirja suomeksi ja ruotsiksi. Pöytäkirjan allekirjoittavat puheenjohtaja ja sihteeri sekä tarkastaa kaksi kokouksessa valittua valtuuskunnan jäsentä. Pöytäkirja voidaan allekirjoittaa ja tarkastaa sähköisesti. Pöytäkirjat julkaistaan yhdistyksen verkkosivuilla. Ennen
julkaisemista pöytäkirjasta poistetaan yksityisyyden suojan edellyttämät henkilötiedot sekä salassa pidettävät tiedot. 8 (8) Voimaantulo ja siirtymäaika Tämän vaali- ja työjärjestyksen hyväksymisestä ja muuttamisesta päättää valtuuskunta. Valtuuskunnan vaali- ja työjärjestys tulee voimaan sen jälkeen kun valtuusto on sen hyväksynyt, ja sitä sovelletaan soveltuvin osin heti voimaantulosta.