Lehdistötiedote 6.3.2015 Grant Thorntonin tuore Women in Business -tutkimus: Naisten määrä johtotehtävissä laskenut selvästi myös Suomessa Naisjohtajien määrässä on ollut havaittavissa hidasta laskua viimeisen vuosikymmenen kuluessa. Nyt julkaistavan Grant Thorntonin -tutkimuksen mukaan selvää laskua on myös viime vuoteen verrattuna: johtotason tehtävistä löytyy tänä vuonna 22 prosenttia naisia, vastaava luku viime vuonna oli 24 prosenttia. EU:ssa sitä vastoin naisjohtajia on tänä vuonna keskimääräisesti enemmän ja nousua on paikoitellen jopa yhdeksän prosenttia. Suomessa yritysten* ylimmän johdon paikoista vain neljännes on naisten hallussa. Pudotusta viime vuoteen on huimat neljä prosenttia. Sitä vastoin Ruotsissa nousua on ollut selvästi: naapurimme on kirinyt Suomen ohi ja nostanut naisjohtajiensa määrää 26 prosentista 28 prosenttiin. Myös itäiset naapurimme ovat panostaneet naisjohtajiensa asemaan Suomea enemmän: Baltiassa naisjohtajia on 34 prosenttia ja Venäjällä 40 prosenttia. Grant Thorntonin vuosittain kansainvälisen naistenpäivän tienoilla julkaistavan Women in Business -tutkimuksen mukaan naisten määrä johtotason tehtävissä on maailmanlaajuisesti laskenut viimeisen vuosikymmenen ajan, huolimatta runsaasta naisjohtajien asemaan liittyvästä keskustelusta. Laskua on myös viime vuoteen verrattuna: tänä vuonna johtotason tehtävissä toimii 22 prosenttia naisia, kun vastaava luku viime vuonna oli 24 prosenttia. Nyt julkaistava tulos vastaa pitkän aikavälin keskiarvoa: naisjohtajien määrässä ei ole nähtävissä edistystä vuoden 2004 jälkeen. Vähiten naisia johtotehtävissä on Japanissa (8%), Saksassa (14%) ja Intiassa (15%). Eniten naisjohtajia löytyy Venäjältä (40%) ja Itä-Euroopasta (35%). Naisten asema ja sen kehittäminen johtotehtävissä herättävät edelleen paljon keskustelua. Myös mahdollisuudet koulutukseen ovat maailmanlaajuisesti parantuneet, mutta tämä ei näy naisten osuudessa yritysten johtoportaassa. Kehittyvissä talouksissa naisilla on paremmat mahdollisuudet edetä keskeisiin johtotehtäviin, mutta maailmanlaajuisesti kehityksen taantuminen on huolestuttavaa, partneri Camilla Viherlaakso Suomen Grant Thorntonilta kommentoi. Suomessa naisia yhä vähemmän johtotasolla myös hallituksissa Suomessa naisten osuus johtotason tehtävissä on laskenut 29 prosentista 25 prosenttiin. Pidemmällä tähtäimellä tarkasteltuna luku on kuitenkin pysynyt melko samana: vastaava luku vuonna 2014 oli 30 prosenttia ja vuonna 2013 taas 27 prosenttia. Noin 30 prosentissa suomalaisista yrityksistä ei ole lainkaan naisjohtajia: määrä on selkeästi noussut viime vuoden vastaavasta hieman alle 17 prosentista. Ruotsi on kirinyt Suomen ohi ja nostanut naisjohtajiensa määrää 26 prosentista 28 prosenttiin. Vastaavat luvut ovat Baltiassa 34%, Virossa 35%, Latviassa 36%, Liettuassa 33% ja Venäjällä 40%. Itäiset naapurimme ovat siis selkeästi edellä naisjohtajien palkkaamisessa. Naisten osuus Suomen yritysten hallituksissa on myös laskenut selvästi. Nyt naisia hallituksissa on 13 prosenttia, viime vuonna vastaava luku oli 21 prosenttia.
Suomalaisen yhteiskunnan pitää sopeutua muutoksiin, joita työ- ja perhe-elämän yhteensovittaminen tuo tullessaan. Yhä useammat miehet jäävät nykyään kotiin perhesyistä ja työssäkäyvien äitien uramahdollisuuksia pitää tukea entistä konkreettisemmin. Jos vanhemmuuden kustannukset jakaantuisivat tasapuolisemmin, yritykset pystyisivät ottamaan lahjakkaista naistyöntekijöistään ja mahdollisista tulevista johtajistaan paremman otteen. Myös naiskiintiöiden ottaminen käyttöön johtoryhmissä voisi edesauttaa naisjohtajien asemaa tulevaisuudessa, Viherlaakso sanoo. Suomessa vaikeaa edetä johtotehtäviin erityisesti naisilla Suomessa on tutkimuksen korkein luku (67%) niiden naisten osalta, jotka ovat olleet töissä yli 20 vuotta ennen pääsyä johtotehtäviin. Miehistäkin vastaava luku on lähes puolet (46%). Lisäksi suomalaisista naisista jopa 67 prosenttia myös eniten muihin maihin verrattuna ovat tulleet nykyiseen työpaikkaansa suoraan johtotehtäviin yrityksen ulkopuolelta. Miehistä vastaava luku on yli puolet (51%). - Tuloksien mukaan näyttää siltä, että Suomessa on erityisen hankalaa edetä yrityksen sisällä johtotason tehtäviin varsinkin naisilla. Suurin osa naisjohtajista tuleekin yrityksen ulkopuolelta hankittuaan ensin kannuksensa muualla. Näyttää siltä, että Suomessa lasikattoilmiö on erityisen vahva eikä oman yrityksen naistyöntyöntekijöiden kehityskompetenssiin luoteta. Tämä on erittäin harmillinen tulos sekä tasa-arvon että yritysten kasvupotentiaalin kannalta Viherlaakso toteaa ja jatkaa: - Jos yritykset nostavat johtotasolle vain puolet kaikkein lahjakkaimmista ihmisistä, tarkoittaa se kasvupotentiaalin laskua. Johtoryhmän heterogeenisyys johtaa monesti yritystoiminnan kannalta positiivisiin tuloksiin. Päätöksiä tehdään erilailla harkiten, ja paremmat päätökset tarkoittaa vahvempaa kasvua. Yritysten kannattaa siis panostaa siihen, että naiset saadaan koulunpenkiltä sekä myös muista tehtävistä yrityksien sisällä johtotehtäviin, Viherlaakso lisää. Suomessa yhä eniten talous- ja henkilöstöjohtajia Jälleen kerran talousjohtajan (38%) paikka on useimmiten naisten hallussa Suomessa. Seuraavaksi eniten on henkilöstöjohtajia (23%). Talous- ja henkilöstöjohtajien tilanne on pysynyt lähes ennallaan viime vuoteen verrattuna. Naisjohtajien asemassa selkeää kehitystä EU:ssa EU:ssa sitä vastoin naisjohtajien määrä on selvästi noussut. EU-maiden johtajista 26 prosenttia on naisia: tämä on selkeä ero vuoden 2004 tasoon, jolloin naisjohtajia oli vain 17 prosenttia. Eniten määrä on kasvanut Ranskassa, jossa naisia on johtotehtävissä 33 prosenttia (+9%). Myös Espanjassa määrä on selkeästi noussut 26 prosenttiin (+4%) samoin kuin Ruotsissa 28 prosenttiin (+2%). Tosin niiden yritysten määrä, joissa ei ole yhtään naisjohtajaa, on pysynyt melko samana. Häntäpäätä pitää Saksa: maassa on naisjohtajia vain 14 prosenttia, ja jopa 59 prosentissa yrityksistä ei ole lainkaan naisjohtajia. Saksa on päättänyt ryhtyä toimiin asian korjaamiseksi: hallitus on asettanut tavoitteeksi naisten määrän nostamisen 30 prosenttiin johtoryhmissä ensi vuoteen mennessä. - Naisten osuutta EU-maiden yritysten johtotasossa halutaan nostaa naiskiintiöiden avulla. Laki sukupuolikiintiöistä ajettiinkin läpi parlamentissa vuonna 2013. Vaikka esitys ei ole tarpeeksi saanut suurta kannatusta tullakseen EU:n laiksi, on sillä ollut positiivinen vaikutus naisjohtajien määrään monissa maissa. On myös mielenkiintoista nähdä, miten Saksan päätös kiintiöiden käyttöönotosta vaikuttaa naisten edustukseen yritysten johdossa tulevaisuudessa, Viherlaakso kiteyttää.
Lisätietoja: Camilla Viherlaakso, partneri P : 040 578 2926 S : camilla.viherlaakso@fi.gt.com www.internationalbusinessreport.com Huomautukset Grant Thornton -raportti (IBR) on kansainvälinen tutkimus, jossa selvitetään vuosittain yli 10 000 yrityksen näkemyksiä ja odotuksia 35 maasta. Tutkimuksessa hyödynnetään useimpien eurooppalaisten osallistujien trenditietoja 23 vuoden ajalta ja Euroopan ulkopuolisissa talouksissa 12 vuoden ajalta. IBR-tutkimukseen osallistuvat sekä pörssiyhtiöt että yksityisomistuksessa olevat yhtiöt. Tutkimusta varten haastateltiin noin 5 400 toimitusjohtajaa, hallitusten puheenjohtajaa ja muuta johtotason henkilöä kaikilta teollisuudenaloilta. Kysely toteutettiin syyskuun ja joulukuun 2014 välisenä aikana. Talousluottamusta osoittava suhdeluku lasketaan vähentämällä seuraavien 12 kuukauden aikana liiketoimintamahdollisuuksiinsa kielteisesti suhtautuvien osuus niihin myönteisesti suhtautuvien osuudesta. *Tutkimukseen osallistui Suomesta 50 yritystä, joiden henkilöstömäärä vaihteli 50-500 välillä. Grant Thornton Finland Grant Thornton on noin 70 asiantuntijan KHT-yhteisö, joka tarjoaa tilintarkastus-, vero-, yritysjärjestely- ja muita asiantuntijapalveluita. Toimistot sijaitsevat Helsingissä, Tampereella, Turussa, Salossa ja Porissa. www.grantthornton.fi