OPINTO-OPAS 2015 2016 Sonkajärven lukio
2 Sonkajärven lukio Lyseotie 3 74300 SONKAJÄRVI Rehtori Auli Halonen 040 543 6180 Koulusihteeri Tuula Kortelainen 040 675 0015 Opinto-ohjauksesta vastaava opettaja Teija Korhonen 040 675 0017 Opettajat 040 675 0017 Kouluterveydenhoitaja 040 712 1074 Koulukuraattori 040 712 1157 Koulupsykologi 040 712 6731 sähköpostiosoitteet: etunimi.sukunimi@sonkajarvi.fi www-sivut: www.sonkajarvi.fi (palvelut opetus ja koulutus lukio-opetus)
3 SISÄLLYS HENKILÖKUNTA. 4 Opettajat 4 Muu henkilökunta 4 LUKION KÄYTÄNTEITÄ 5 Työ- ja vapaapäivät 2015-2016 5 Jaksot 5 Työskentelyajat 5 Luokaton ja kurssimuotoinen lukio 6 Wilma 6 Yhteistyöverkostot 7 Kanslia 7 Terveydenhoito 7 Opiskelijahuolto 8 Tukiopetus 8 Vakuutukset 8 Tupakointi ja päihteet 8 Oppilaskunta 9 Poissaolot 9 Uskonnon harjoittamiseen osallistuminen 9 OPISKELU LUOKATTOMASSA LUKIOSSA. 10 Yleistä 10 Kurssien suorittaminen 11 Läsnäolovelvollisuus 13 Kurssien arvostelu 13 Hylätyn kurssin suorittaminen 13 Hyväksytyn kurssin uusiminen 14 Etenemiseste 14 Opintojen hyväksilukeminen 14 Oppimäärän arviointi 15 OPINTOJEN OHJAUS 16 Ryhmänohjaaja 16 Opinto-ohjaaja 16 Kuraattori 16 Koulupsykologi 16 YLIOPPILASTUTKINTO 17 Yleistä 17 Hyväksytyn kokeen uusiminen 18 Hylätyn kokeen uusiminen 18 Ilmoittautuminen 18 Ylioppilastutkintotodistuksen saamisen ehdot 19 SONKAJÄRVEN LUKION KURSSIT.. 20 LUKUVUODEN KALENTERI 2015-2016. 21
4 HENKILÖKUNTA OPETTAJAT Kaajavirta Mira Kallio Anssi Kalmari Riki Karjalainen Ritva Kellberg Jaana Keränen Aija Koppinen Seppo Korhonen Teija Mahlberg Tarja Niskanen Satu Saviniemi Pasi Sihvonen Riitta Toivanen Jukka biologia, maantieto, terveystieto tietotekniikka pitkä matematiikka, fysiikka ruotsi, saksa kuvataide liikunta lyhyt matematiikka, kemia äidinkieli, opinto-ohjaus englanti uskonto, psykologia filosofia musiikki historia, yhteiskuntaoppi MUU HENKILÖKUNTA Halonen Auli Hynynen Mirja Kortelainen Airi Kortelainen Tuula Lehtola Erkki Kärkkäinen Katja Moilanen Riitta Pihakumpu Marika rehtori koulusihteeri ravitsemisesimies koulusihteeri kiinteistönhoitaja kouluterveydenhoitaja siivoustyön ohjaaja koulukuraattori
5 LUKION KÄYTÄNTEITÄ TYÖ- JA VAPAAPÄIVÄT 2015-2016 Syyslukukausi 12.08. 22.12.2015 Kevätlukukausi 07.01. 04.06.2016 Syysloma 12.10. 18.10.2015 Joululoma 23.12.2015 06.01.2016 Talviloma 07.03. 13.03.2016 Pääsiäinen 25.03. 28.03.2016 Helatorstai 05.05.2016 Vapaapäivä 06.05.2016 JAKSOT 1. jakso 12.08.15-11.10.15 2. jakso 19.10.15-22.12.15 3. jakso 07.01.16-06.03.16 4. jakso 14.03.16-04.06.16 TYÖSKENTELYAJAT Oppitunnit 1. 09.00 10.30 2. 10.40 11.40 (virtu*) RUOKAILU 11.40 12 3. 12.00 13.00 4. 13.15 14.45 *) virtu = virtuaalinen yhteistoiminta-aika Vieremän, Kiuruveden ja Lapinlahden lukioiden kanssa.
6 LUOKATON JA KURSSIMUOTOINEN LUKIO Luokattomuus Luokattomassa lukiossa opiskelija ei kuulu mihinkään pysyvään luokkaryhmitykseen, vaan opetus tapahtuu opiskelijoiden itsensä valitsemien kurssien ryhmissä. Ensimmäisen opintovuoden opiskelijat valitsevat lähinnä eri aineiden pakollisia kursseja ja myöhemmin syventävien ja soveltavien kurssien osuus kasvaa. Kurssimuotoisuus Aineiden oppimäärät on jaettu kursseihin: pakollisiin, valtakunnallisiin syventäviin, koulukohtaisiin syventäviin ja soveltaviin. Kukin kurssi on itsenäinen kokonaisuus, jonka pituus on keskimäärin 38 tuntia. Kaikkien on suoritettava eri aineiden pakolliset kurssit, valtakunnallisia syventäviä vähintään 10 kurssia, muita kursseja kukin voi valita tarpeensa mukaan, kuitenkin lukion aikana on suoritettava vähintään 75 kurssia. Asiaa opettajalle, opolle tai ryhmänohjaajalle Opettajat ovat varmimmin tavattavissa ennen oppituntien alkua tai niiden päätyttyä. Opinto-ohjaajana toimii Teija Korhonen. Ohjauskeskusteluihin on varattava aika. Ryhmänohjaaja on lähiohjaajasi. Hän perehdyttää opiskelijat lukion käytänteisiin ja seuraa opintojen edistymistä ja puuttuu tarvittaessa ongelmiin sekä ohjaa opinto-ohjaajan vastaanotolle. Ryhmätapaamiset jokaisen jakson alussa ja muina sovittuina aikoina ovat tärkeitä tiedonkulun vuoksi ja siksi jokaisen ryhmäläisen on syytä olla niissä läsnä. WILMA Wilma on hallinto-ohjelmaan integroitu www-liittymä, jonka kautta voi nähdä mm. oman työjärjestyksen ja suoritustiedot. Opiskelijat saavat oman käyttäjätunnuksen ja salasanan opintojensa alussa. Jos salasana unohtuu, kansliasta voi tiedustella unohtuneet tunnukset. Wilman huoltajaliittymän avulla huoltajat voivat seurata nuoren opintosuorituksia, poissaoloja, lähettää viestejä opettajille, lukea koulun tiedotteita, opettajien, opinto-ohjaajan tai rehtorin lähettämiä viestejä. Wilman osoite on: https://wilma.sonkajarvi.fi. Sivuille pääsee myös lukion kotisivujen kautta.
7 YHTEISTYÖVERKOSTOT Virtuaaliopiskelu Koulussamme on virtuaaliopetustila, jossa voidaan tallentaa ja vastaanottaa opetusta. Opiskelu tapahtuu samanaikaisopetuksena tai tallenteena. Virtuaaliopiskelussa teemme yhteistyötä Ylä-Savon muiden lukioiden kanssa. ISOverstas Sonkajärven lukio on ISOverstaan jäsen. Verkostossa on mukana ympäri Suomea sijaitsevia lukioita, joiden kursseja lukiomme opiskelijat voivat ISOverstaan kautta suorittaa. Kurssin tehtävät tehdään internetin kautta tietokoneella ja koe suoritetaan normaalisti omassa koulussa. Näin koulumme kurssitarjonta on laajentunut huomattavasti, varsinkin syventäviä ja soveltavia kursseja voi suorittaa ISOverstaan kautta. Tarkemmat tiedot tämän lukuvuoden kursseista saa opinto-ohjaajalta. (www.isoverstas.fi) MAHIS Olemme mukana myös MAHIS-yhteistyöverkostossa. Sen avulla voi suoritta lukion päättötodistuksen ja ylioppilaskirjoitusten lisäksi ammatillisen tutkinnon tai kursseja toisen asteen kouluista. Tarkemmat ohjeet saa opinto-ohjaajalta. KANSLIA Kanslia on varmimmin avoinna klo 8.15-11.15 ja 12.30-16. TERVEYDENHOITO Terveydenhoitaja on tavattavissa ilmoitustaululla ilmoitettuina aikoina. Kouluterveydenhoitaja huolehtii terveystarkastuksista. Hänen puoleensa voi kääntyä myös, mikäli tarvitaan ensiapua tai sairastuu koulupäivän aikana. Kouluterveydenhoitajalta saa lisäksi tietoa muista terveyspalveluista. Koulun lääkärinä toimii terveyskeskuksen lääkäri. Ajan koululääkärille voi tilata terveydenhoitajan kautta.
8 OPISKELIJAHUOLTO Opiskelijahuollon tavoitteena on opiskelijan hyvinvointi. Lukion opiskelijoiden käytettävissä on kuraattori, jonka vastaanottoajat löytyvät vastaanottotilan ovesta. Kuraattorin luokse voi mennä keskustelemaan erilaisista mieltä askarruttavista asioista, jotka liittyvät esimerkiksi tunne-elämään, ihmissuhteisiin ja raha-asioihin. Kuraattorin palvelut ovat luottamuksellisia. TUKIOPETUS Tukiopetuksen tavoitteena on tukea opiskelijaa oppimiseen liittyvissä vaikeuksissa. Opinnoissaan tilapäisesti jälkeenjääneille tai muusta syystä lisäohjausta tarvitseville voidaan järjestää tukiopetusta työsuunnitelmassa varatun resurssin puitteissa. Tukiopetusta tulee pyytää ensisijaisesti ko. aineen opettajalta, joka tarvittaessa ohjaa jatkoselvityksiin. Esim. lukivaikeuden ilmetessä kunnan erityisopettaja antaa oppimista tukevia opiskeluohjeita. Erityisopettaja voi kirjoittaa myös lausunnon lukihäiriöstä ylioppilastutkintolautakunnalle. VAKUUTUKSET Koulun puolesta opiskelijat on vakuutettu kouluaikana. Vakuutusturva ei kuitenkaan kata esimerkiksi Suomen rajojen ulkopuolelle ulottuvia opintomatkoja. Niitä varten suositellaan henkilökohtaisen vakuutuksen ottamista. TUPAKOINTI JA PÄIHTEET Tupakkalaki kieltää tupakkatuotteiden (tupakka ja nuuska) käytön koulussa ja koulualueella. Myös koulun ulkopuolella järjestettävien oppituntien sekä opintokäyntien aikana tupakointi ja nuuskan käyttö on kielletty. Minkään päihteiden käyttöä ei hyväksytä oppilaitoksessa eikä oppilaitoksen järjestämissä tilaisuuksissa. Päihteillä tarkoitetaan alkoholia, huumeita ja päihtymistarkoituksessa käytettyjä lääkkeitä.
9 OPPILASKUNTA Lukion oppilaat muodostavat oppilaskunnan, jolle oppilaat valitsevat keskuudestaan lukuvuosittain hallituksen. Oppilaskunta järjestää erilaisia tapahtumia, teemapäiviä sekä käyttää opiskelijoiden puhevaltaa koulutuksen kehittämiseen liittyvissä asioissa. POISSAOLOT Lukion opiskelija on velvollinen olemaan läsnä ja osallistumaan opetukseen, jollei hänelle ole myönnetty siitä vapautusta. Mikäli opiskelija on pitkään pois lukiosta syytä ilmoittamatta, hänet katsotaan eronneeksi jos on ilmeistä, ettei hänen tarkoituksenaan ole jatkaa opintoja. (Lukiolaki 1998; 25). Laillisesta ja pakottavasta syystä poissaollut opiskelija on velvollinen toimittamaan selvityksen poissaolostaan. Poissaolot selvitetään wilmassa. Opiskelijalle voidaan antaa hyväksyttävästä syystä lupa poissaoloon koulusta. Luvan myöntää rehtori. Jos lupaa ei ole voitu ennakolta pyytää, on opiskelijan tai huoltajan mahdollisimman pian ilmoitettava poissaolostaan ryhmänohjaajalle. Luvallisetkaan poissaolot eivät saa ylittää kuutta tuntia/kurssi. Kouluun palattuaan opiskelijan on selvitettävä poissaolonsa kirjallisesti kurssin opettajalle. Jos opiskelija poistuu kesken päivää koulusta, hänen on pyydettävä lupa terveydenhoitajalta, ryhmänohjaajalta tai opettajalta. Jos opiskelija joutuu olemaan sairauden takia poissa kokeesta, hänen tai hänen huoltajansa on ilmoitettava asiasta opettajalle viimeistään koepäivän aamuna, muutoin hän menettää oikeutensa osallistua kokeeseen myöhemmin. Huoltajan on selvitettävä poissaolo kirjallisesti wilmassa. Ryhmäohjaaja seuraa opiskelijoiden poissaoloja ja ottaa tarvittaessa yhteyttä huoltajiin. Ks. myös kohta: Kurssien suorittaminen. USKONNON HARJOITTAMISEEN OSALLISTUMINEN Lukuvuosi alkaa perinteisesti jumalanpalveluksella ja adventin aikaan käydään adventtikirkossa. Seurakunta pitää perjantain päivänavaukset. Muista uskonnon harjoittamiseksi katsottavista tilaisuuksista ilmoitetaan erikseen. Jos opiskelija ei halua osallistua kyseisiin tilaisuuksiin, hänen on ilmoitettava siitä ryhmänohjaajalleen.
10 OPISKELU LUOKATTOMASSA LUKIOSSA YLEISTÄ Lukio-opinnot suoritetaan yleensä kolmessa vuodessa, mutta opiskelijan on mahdollista tiivistää opintonsa 2-2,5 vuoteen tai laajentaa opintojansa niin, että lukio-opinnot päättyvät vasta neljän opiskeluvuoden jälkeen. Lukion oppimäärä tulee suorittaa enintään neljässä vuodessa, jollei opiskelijalle perustellusta syystä myönnetä suoritusaikaan pidennystä. Opiskelija, joka ei ole suorittanut lukion oppimäärää mainitussa ajassa, katsotaan eronneeksi (Lukiolaki 1998, 24). Lukiossamme on käytössä 4-jaksojärjestelmä. Jakson pituus on noin 9 viikkoa. Opiskeluohjeita: - motivaatio ja oikea asenne auttavat menestymään - hanki heti kurssin alussa työvälineet: oppikirja, vihko ja muuta tarvittavaa oheismateriaalia - oppitunnit kannattaa hyödyntää: kuuntele, tee muistiinpanoja ja kysy heti tarkennusta epäselviin asioihin - tee annetut tehtävät (läksyt) vaikka niitä ei aina tarkistettaisi tai suoritusta arvosteltaisi - lue oppikirjaa ja kertaa jo opittuja asioita pitkin jaksoa, kokeeseen pänttääminen ei yleensä riitä - käytä kalenteria ja suunnittele ajankäyttöäsi pitkällä tähtäimellä, rytmitä koeviikon luku-urakat jo aikaisemmille viikoille - huolehdi terveydestä ja muista kuntoilla - kysy neuvoja ja apua, jos opiskelu tuntuu ylivoimaisen vaikealta (ryhmänohjaajalta, opolta, opettajilta, rehtorilta, kuraattorilta, terveydenhoitajalta)
11 KURSSIEN SUORITTAMINEN Opiskelun suunnittelun merkitys korostuu luokattomassa järjestelmässä. Syyslukukauden alussa jokaisen on syytä tehdä oma opiskeluohjelmansa koko lukuvuodeksi. Opinto-ohjelmaa voi muuttaa perustellusta syystä jaksojen vaihteessa. Opiskelijan on neuvoteltava muutoksista opinto-ohjaajan kanssa hyvissä ajoin ennen jakson vaihtumista. Kurssivalintojen muuttaja ei saa vaarantaa jo sovitun kurssin toteutumista eikä aiheuttaa valinnallaan lisäresurssitarvetta. Muutoksesta on saatava päätös jo ennen jakson vaihtumista. Jakson jo alettua muutoksia ei enää voi tehdä. Aloitetut kurssit on aina suoritettava loppuun. Lukio-opiskelun aikana on hyvä seurata kurssikertymäänsä, jotta minimi 75 kurssia täyttyy. Kolmen vuoden ohjelmaa noudattavan lukiolaisen on saatava vähintään minimikurssimäärä kokoon viimeistään toukokuun ensimmäisellä viikolla lakkiaiskeväänä. Opiskeluohjelmastaan ja siten myös työmäärästään opiskelija voi siis tietyissä rajoissa itse päättää. Luokattomassa lukiossa korostuu opiskelijan vastuu omasta opiskelustaan ja etenemisestään. Joustavuutta opintoihin tuo mahdollisuus suorittaa kursseja itsenäisesti. Sen avulla opiskelua voi nopeuttaa ja sen kautta saa hyvää harjoitusta jatko-opintoja silmällä pitäen. Itsenäinen opiskelu sopii lahjakkaille, tarmokkaille ja motivoituneille opiskelijoille. Suoritus tapahtuu tällöin koulussa sovituissa puitteissa ja aineenopettajien antamien ohjeiden mukaan. Luvan itsenäiseen opiskeluun antaa aineen opettaja ja rehtori. Anomus on tehtävä kirjallisesti ja rehtorin hyväksyntä on saatava ennen itsenäisen suorituksen alkamista. Työmäärältään täten suoritettava kurssi vastaa ns. normaalilla tavalla suoritettavaa kurssia. Jos opiskelija on saanut oikeuden itsenäiseen suoritukseen, mutta ei ole suorittanutkaan kurssia, hän ei voi anoa saman kurssin itsenäistä suorittamista uudelleen. Tässä tapauksessa hän voi suorittaa kurssin vain osallistumalla opetukseen normaalisti. Lukiossa on pakollisten oppiaineiden ja kurssien lisäksi myös valinnaisia kursseja. Syventävät kurssit ovat pakollisiin kursseihin välittömästi liittyviä jatkokursseja. Soveltavia kursseja voidaan pitää myös arvosanaan vaikuttavana lisänäyttönä. Soveltavien kurssien määrä ja sisältö vaihtelevat vuosittain
käytettävissä olevan tuntiresurssin ja kiinnostuksen mukaan. Valinnaisia kursseja on järkevä valita ainakin niissä oppiaineissa, joissa aikoo osallistua ylioppilaskirjoituksiin. Esim. jos aikoo kirjoittaa englannin kielessä A-tason kokeen, on ehdottoman suositeltavaa opiskella englannin kielessä syventävät kurssit EN 7 ja EN 8. Ruotsin kielessäkin on mahdollista suorittaa A-tason koe, vaikka onkin opiskellut ns. B- oppimäärän, jos suorittaa mahdollisimman monta syventävää ja soveltavaa kurssia (RU 7, RU 8, RU 9). Lyhyenkin kielen vaativamman kokeen selvittää, jos hankkii tarvittavat tiedot esim. vaihto-oppilasvuoden aikana tai osallistuu muissa oppilaitoksissa annettavaan ko. kielen opetukseen. Matematiikka Pitkä matematiikka voidaan vaihtaa lyhyeen opintojen missä vaiheessa tahansa, mutta tarkoituksenmukaisena pidetään vaihtoa viimeistään MAA 5 -kurssin jälkeen. Muista tarkistaa tässä vaiheessa vaikutukset kokonaiskurssimäärääsi! Korkeintaan kolme lyhyen matematiikan kurssia voidaan korvata pitkän matematiikan hyväksytyillä suorituksilla (kurssiarvosanoina vähintään 5). Nämä suoritukset opiskelija voi arvosanoineen lukea hyväkseen oppimäärää vaihtaessaan. Hänellä on lisäksi oikeus yrittää korottaa kyseisiä arvosanoja osallistumalla kerran lyhyen matematiikan vastaavan kurssin kokeeseen koeviikolla tai uusintapäivänä. Opiskelijan on oppimäärän vaihdettuaan suoritettava vähintään kolme lyhyen matematiikan kuudesta pakollisesta kurssista. Muut mahdolliset pitkän matematiikan hyväksytysti suoritetut kurssit opiskelija voi suoritusmerkinnällä liittää opinto-ohjelmaansa lyhyen matematiikan soveltavina kursseina. Kurssien vastaavuus on seuraava: 12 MAA MAB MAA 1 MAB 1 MAA 3 MAB 2 MAA 6 MAB 5 MAA 7 MAB 4 MAA 8 MAB 3
13 LÄSNÄOLOVELVOLLISUUS Lukion kurssien suorittaminen edellyttää säännöllistä läsnäoloa oppitunneilla. Tunneilta EI SAA olla poissa muutoin kuin pakottavasti syystä. Huom! Esimerkiksi autokoulun suorittaminen ei ole pakottava syy olla poissa koulusta. Poissaoloista on annettava kirjallinen selvitys kurssin opettajalle välittömästi eikä vasta kurssin lopussa. Jos poissaoloja on enemmän kuin kuusi (6x 45 min), kurssi katsotaan keskeytetyksi. Enintään kuuden (6) oppitunnin (45 min) poissaolojen selvitykseksi hyväksytään huoltajan allekirjoittama selvitys tai asiantuntijan (esim. lääkärin) antama todistus. Jos pakottavien syiden (esim. sairauden) vuoksi joutuu olemaan pitkään poissa koulusta, on tultava neuvottelemaan opettajan (ja mahd. myös opinto-ohjaajan ja rehtorin) kanssa kurssien suoritusmahdollisuuksista ja erityisjärjestelyistä. Vaikka kurssi jäisi suorittamatta, opiskelija voi jatkaa opiskeluaan, ellei hänelle muodostu kyseisessä aineessa etenemisestettä. Tällöin suorittamatta jäänyt kurssi katsotaan hylätyksi. KURSSIEN ARVOSTELU Kurssit arvostellaan yhdellä arvosanalla asteikolla 4-10. Kurssi voidaan arvostella suoritusmerkinnällä, jolloin S = suoritettu, H = hylätty ja K =kesken ( = puutteellinen suoritus, annettuja töitä palauttamatta tms.) Oppiaineen eri kurssit arvostellaan toisistaan riippumatta. Soveltavat kurssit arvostellaan niin kuin opetussuunnitelmassa määrätään. Opinto-ohjauksesta annetaan suoritusmerkintä. Kurssi arvostellaan vasta kun siihen mahdollisesti kuuluvat tutkielmat/aineet on palautettu. Tutkielmat/aineet on palautettava saman lukuvuoden aikana, neljännen jakson työt viimeistään seuraavan lukuvuoden ensimmäisen jakson aikana, muuten kurssi on hylätty. HYLÄTYN KURSSIN SUORITTAMINEN Hylätyn arvosanan (4 tai hylätty) saaneella opiskelijalla on oikeus osallistua kerran uusintakokeeseen. Tämä oikeus on myös opiskelijalla, joka on hyväksyttävästä syystä ollut poissa niin, ettei hänen tietojaan ja taitojaan ole voitu arvostella. Uusintakoe koskee koko kurssin oppimäärää ja sen arvostelussa noudatetaan samoja periaatteita kuin varsinaisen kurssin arvostelussa.
14 Uusintakokeeseen on ilmoittauduttava kirjallisesti koulun kansliaan viimeistään uusintakoepäivää edeltävänä maanantaina. Lomakkeita on aulan info-hyllyssä ja kansliassa. Ilmoittautuminen on sitova. Poisjäänti katsotaan yritykseksi. Jos sairauden vuoksi ei kykene osallistumaan uusintakokeeseen, siitä on ilmoitettava kansliaan tai aineen opettajalle viimeistään uusintakoepäivän aamuna. Poissaolo on selvitettävä kuten muutkin poissaolot. HYVÄKSYTYN KURSSIN UUSIMINEN Hyväksytysti suoritetun kurssin arvosanaa voi yrittää korottaa kerran korotuskokeessa, joka järjestetään kaksi kertaa lukuvuodessa (Katso kalenteri). Parempi arvosana jää voimaan. Korotuskokeeseen voi kuulua opettajan kanssa sovittuja painotuksia tai erikseen toimitettuja osaamistehtäviä. Hyväksyttyä arvosanaa voi yrittää korottaa myös osallistumalla uudelleen ko. kurssin opetukseen. Parempi arvosana jää tällöinkin voimaan. ETENEMISESTE Matematiikan ja kielten opiskelussa syntyy etenemiseste, mikäli kahden peräkkäisen kurssin arvosana on hylätty. Aineen opiskelu voi jatkua, kun vähintään toinen hylätyistä kursseista on suoritettu hyväksytysti. OPINTOJEN HYVÄKSILUKEMINEN Muissa oppilaitoksissa suoritetut opinnot voi liittää lukio-opintoihinsa mikäli opinnot ovat tavoitteiltaan ja keskeisiltä sisällöiltään lukion opetussuunnitelmien mukaisia. Tarvittaessa opiskelijalta voidaan edellyttää myös lisäsuorituksia. Aktiivinen toiminta kansalaisjärjestöissä, yhdistyksissä, vapaa-aikaan tai harrastuksiin liittyvissä toiminnoissa sekä uskonnollisissa yhteisöissä voi mahdollistaa hyväksilukemisen. Anomus korvaavien opintojen hyväksilukemisesta on tehtävä kirjallisesti.
15 OPPIMÄÄRÄN ARVIOINTI Opiskelija on suorittanut lukion oppimäärän, kun hän on suorittanut hyväksytysti kaikkien opinto-ohjelmaansa kuuluvien aineiden oppimäärät. Oppiaineen oppimäärän arvosana määräytyy pakollisten ja valtakunnallisten syventävien kurssien perusteella. Opettaja voi lopullisessa arvioinnissa ottaa muutkin kurssit korottavana huomioon. Soveltavien kurssien ja koulukohtaisten syventävien kurssien nelosia ei lasketa kurssimäärään. Opiskelijan on suoritettava vähintään 2/3 opinto-ohjelmansa mukaisista oppiaineen pakollisista ja valtakunnallisista syventävistä kursseista hyväksytysti. Tällöin jokainen opiskeltu pakollinen ja valtakunnallinen syventävä kurssi on mukana arvostelussa. Numeroarvosanaa ei voi jälkikäteen muuttaa suoritusmerkinnäksi eikä mitään kurssia voi jälkikäteen myöskään poistaa. Ylioppilastutkintosuoritus ei vaikuta lukion päättöarvosanaan. Lukion opetussuunnitelman mukaan tietyt opintokokonaisuudet arvostellaan päättötodistukseen joko numerolla tai suoritusmerkinnällä. Liikunnassa valintamahdollisuus on kurssimäärästä riippumatta. Vieraissa kielissä valintamahdollisuus on, jos on opiskellut ko. kieltä enintään 2 kurssia. FY, KE, TE, KU, MU, FI, PS, numeron tai suoritusmerkinnän voi valita, jos on opiskellut vain yhden kurssin ko. ainetta. Kaikista numeroin arvioiduista kursseista tallennetaan jaksotodistukseen numero, valinta (numero/suoritusmerkintä) päättötodistusta varten tehdään abivuoden keväällä.
16 OPINTOJEN OHJAUS ja OPISKELIJAHUOLTO RYHMÄNOHJAAJA Opiskelijat on jaettu ohjausryhmiin. Jokaisella ryhmällä on ryhmänohjaajansa, joka perehdyttää opiskelijat lukion käytänteisiin ja seuraa opiskelijoiden menestymistä ja poissaoloja. Hän toimii tarvittaessa yhdyssiteenä ryhmänsä opiskelijoiden ja muiden opettajien sekä kotien välillä. OPINTO-OHJAAJA Opinto-ohjaaja antaa sekä henkilökohtaista että ryhmäohjausta kaikenlaisissa opiskeluun liittyvissä asioissa. Henkilökohtaista ohjausta on mahdollista saada kurssivalintoihin ja niiden muutoksiin, opiskeluvaikeuksiin, ylioppilaskirjoitusten suunnitteluun sekä jatko-opintoihin hakeutumiseen. Opinto-ohjaaja hoitaa myös tiedottamisen koulun ja jatko-oppilaitosten sekä elinkeinoelämän välillä. KURAATTORI Lukiolaiset voivat käyttää koulukeskuksen kuraattorin palveluja. Kuraattorin kanssa voi keskustella esimerkiksi ihmissuhdevaikeuksista tai taloudellisista ja sosiaalisista ongelmista. Parhaiten kuraattorin tavoittaa varaamalla ajan etukäteen. KOULUPSYKOLOGI Koulupsykologipalvelut ovat myös lukiolaisia varten. Koulupsykologi on paikalla maanantaisin. Psykologille voi varata ajan opettajien, koulukuraattorin tai terveydenhoitajan kautta tai suoraan.
17 YLIOPPILASTUTKINTO YLEISTÄ Ylioppilastutkinto on lukion päättötutkinto. Tutkinto suoritetaan lukio-opintojen loppuvaiheessa. Ennen tutkintoa on mahdollista suorittaa ylioppilaskirjoitusaineissa suullisia kokeita eli tenttejä, joiden tarkoitus on valmentaa kokelasta ylioppilastutkintoon ja auttaa häntä samalla kertaamaan ja jäsentämään lukiossa opiskeltua tentittävän aineen oppimäärää. Tenteissä tentitään siis oppimääriä ei yksittäisiä kursseja. Tentit voivat vaikuttaa korottavasti aineen päättönumeroon lukion päättötodistuksessa. Korotusaikeista on ilmoitettava opettajalle etukäteen, viimeistään tentin alkaessa. Kuulusteltavan oppimäärän laajuus määräytyy opiskelijan opintoohjelmasta. Ylioppilastutkinnon voi aloittaa keväällä tai syksyllä. Tutkinnon voi halutessaan hajauttaa enintään kolmeen peräkkäiseen tutkintokertaan. Koko tutkinnon voi tietenkin suorittaa myös yhdellä kertaa joko syksyllä tai keväällä. Tutkintoon osallistuminen edellyttää, että opiskelija on suorittanut vähintään ko. aineen pakolliset kurssit. Tutkinnon tehtävät tulevat oppiaineiden pakollisista ja valtakunnallisista syventävistä kursseista. Äidinkieli on kaikille pakollinen. Seuraavista on valittava kolme pakollisiksi: ruotsi, vieras kieli (englanti/ranska/saksa), reaalikoe, matematiikka. Vain yksi vieras kieli voidaan valita pakolliseksi. Matematiikassa, ruotsissa ja englannissa järjestetään vaativuudeltaan kahdentasoiset kokeet. Ylioppilaskokelaan on sisällytettävä tutkintoonsa äidinkielen lisäksi vähintään yksi vaativamman tason koe pakollisessa aineessa (ei reaali). Ylimääräisten kokeiden määrää ei ole rajoitettu. Äidinkielen koe jakaantuu kahteen osaan: essee-kokeeseen ja tekstitaidon kokeeseen. Molempiin kokeisiin on osallistuttava ja arvosana muodostuu kummankin kokeen perusteella. Reaali on mahdollista kirjoittaa kahtena päivänä/kirjoituskerta. Hajauttajalla on käytössään periaatteessa jopa 6 reaalikoepäivää. Kirjoitettavat reaaliaineet on ryhmitelty siten, että yhtenä reaalikoepäivänä voi valita yhden seuraavista aineista: psy-
kologia, filosofia, historia, fysiikka, biologia ja toisena päivänä yhden seuraavista aineista: uskonto, elämänkatsomustieto, yhteiskuntaoppi, kemia, maantiede, terveystieto. Ylioppilaskokeet arvostellaan 7-portaisella asteikolla ja vastaavilla puoltoäänimäärillä seuraavasti: 18 Laudatur (L) 7 Eximia cum laude approbatur (E) 6 Magna cum laude approbatur (M) 5 Cum laude approbatur (C) 4 Lubenter approbatur (B) 3 Approbatur (A) 2 Improbatur (I) 0 HYVÄKSYTYN KOKEEN UUSIMINEN Hyväksytyn kokeen saa uusia kerran ilman aikarajoitusta. Tutkintoa voi myöhemmin myös täydentää. Suorituksista annetaan erillinen todistus. HYLÄTYN KOKEEN UUSIMINEN Pakollisen kokeen saa uusia kaksi kertaa koetta välittömästi seuraavan kolmen tutkintokerran aikana. Hylätyn pakollisen kokeen uusinnassa voi suorittaa eritasoisen kokeen kuin mitä hylätty koe oli. Tällöin edellytyksenä on kuitenkin, että yhdessä pakollisessa aineessa on se vaativampi koe. Hylätyn ylimääräisen kokeen saa uusia kaksi kertaa ilman aikarajaa. ILMOITTAUTUMINEN Syksyn tutkintoon oli ilmoittauduttava 25.5.2015 mennessä. Ensi kevään kokeeseen on ilmoittauduttava viimeistään 23.11.2015 ja seuraavan syksyn kokeeseen 30.5.2016. Ilmoittautuminen on kirjallinen ja sitova. Tutkintomaksut (perusmaksu/kirjoituskerta 14 ja koekohtainen maksu 28 / koe, hinnat syksyltä 2015) on suoritettava eräpäivään mennessä. Maksut tulevat maksettaviksi jo ennen kirjoitusten alkamista. Mikäli opiskelijalla on esim. lukivaikeus tai jokin muu poikkeavuus tai sairaus, jonka vuoksi hän tarvitsee erikoiskohtelun /
apuvälineitä tms., hänen on toimitettava todistukset ja lausunnot koulun kautta YTL:lle kevään kirjoituksiin ilmoittautumisen yhteydessä marraskuussa ja syksyn kirjoituksiin huhtikuun puolivälissä. LISÄTIETOJA: http://www.ylioppilastutkinto.fi 19 YLIOPPILASTUTKINTOTODISTUKSEN SAAMISEN EHDOT Ylioppilastutkintolautakunta antaa ylioppilastutkintotodistuksen kokelaille, jotka on hyväksytty pakollisissa kokeissa ja jotka saavat lukion päättötodistuksen. Todistus annetaan sinä tutkintokertana, jolloin kaikki pakolliset kokeet on hyväksytysti suoritettu.
20 SONKAJÄRVEN LUKION KURSSIT syventävä syventävä pakollinen valtakunnallinen koulukohtainen soveltava äidinkieli ja kirjallisuus 1, 2, 3, 4, 5, 6 7, 8, 9 10,11,12,13,15 A1-kieli: englanti 1, 2, 3, 4, 5, 6 7, 8 9,10,12,13 B1-kieli: ruotsi 1, 2, 3, 4, 5 6, 7 8, 9 10 B2-kieli 1,2,3,4,5,6,7,8 9 B3-kieli 1,2,3,4,5,6,7,8 9, 10, 11 matematiikka, lyhyt 1, 2, 3, 4, 5, 6 7, 8 9 10 matematiikka, pitkä 1,2,3,4,5,6,7,8,9,10 11, 12, 13 14 15 biologia 1, 2 3, 4, 5 6, 7 maantieto 1, 2 3, 4 5 fysiikka 1 2, 3, 4, 5, 6, 7, 8 9 kemia 1 2, 3, 4, 5 6 uskonto, ev.lut. 1, 2, 3 4, 5 6, 7 uskonto, ortod. 1, 2, 3 4, 5 elämänkatsomustieto 1, 2, 3 4, 5 filosofia 1 2, 3, 4 psykologia 1 2, 3, 4, 5 6 7 historia 1, 2, 3, 4 5, 6 7 yhteiskuntaoppi 1, 2 3, 4 5 musiikki 1, (2) 3, 4, 5 6, 7, 8, 9, 10, 11 kuvataide 1, (2) 3, 4, 5 6, 7, 8, 9, 10 terveystieto 1 2, 3 4, 5 liikunta 1, 2 3, 4, 5 6, 8, 9, 12 10, 11 opinto-ohjaus 1 2 3 4 eräkurssi 1 kotitalous 1 yrittäjyyskurssi 1 monikulttuurisuus 1 nuisku 1 tietotekniikka 1, 2, 3
21 LUKUVUODEN KALENTERI 2015 2016 1. jakso ( 12.8. - 11.10.2015 ) Ke 12.8. To 13.8. Pe 14.8. Ma 17.8. Ilm. uusintaan (yleinen) ja suullisiin tentteihin (abit) Ti 18.8. Ke 19.8. To 20.8. Uusinta (yleinen) Pe 21.8. Ma 24.8. Ti 25.8. Ke 26.8. To 27.8. Pe 28.8. Ma 31.8. Ti 1.9. Ke 2.9. To 3.9. Pe.4.9. Ma 7.9. Yo-kuull.ymm.kokeet ruotsi Ti 8.9. Ke 9.9. To 10.9. Pe 11.9. Ma 14.9. Yo reaali ( psykologia, historia, biologia ) Ti 15.9. Ke 16.9. To 17.9. Pe 18.9. Yo ruotsi
22 Ma 21.9. Ti 22.9. Ke 23.9. To 24.9. Pe 25.9. Yo reaali ( yhteiskuntaoppi, kemia, maantieto,terveystieto ) Ma 28.9. Ti 29.9. Ke 30.9. To 1.10. Pe 2.10. Ma 5.10. Ti 6.10. Ke 7.10. To 8.10. Pe 9.10. Muistiinpanoja:
23 2. jakso ( 19.10. - 22.12.2015 ) Ma 12.10. Syysloma Ti 13.10. Syysloma Ke 14.10. Syysloma To 15.10. Syysloma Pe 16.10. Syysloma Ma 19.10. Ti 20.10. Ke 21.10. To 22.10. Pe 23.10. Ma 26.10. Ilm. uusintaan Ti 27.10. Ke 28.10. To 29.10. Uusinta (rästit, hylätyt) Pe 30.10. Ma 2.11. Ti 3.11. Ke 4.11. To 5.11. Pe 6.11. Ma 9.11. Ti 10.11. Ke 11.11. To 12.11. Pe 13.11. Ma 16.11. Ti 17.11. Ke 18.11. To 19.11. Pe 20.11. Syksyn yo-kokeiden tulokset Ma 23.11. Ilmoittautuminen kevään yo-kokeisiin Ti 24.11. Ke 25.11. To 26.11. Pe 27.11.
24 Ma 30.11. Ti 1.12. Ke 2.12. To 3.12. Pe 4.12. Itsenäisyyspäiväjuhla Ma 7.12. Ti 8.12. Ke 9.12. To 10.12. Pe 11.12. Ma 14.12. Ti 15.12. Ke 16.12. To 17.12. Pe 18.12. Ma 21.12. Ti 22.12. Joulukirkko Muistiinpanoja:
25 3. jakso ( 7.1. - 6.3.2016 ) To 7.1. Pe 8.1. Ma 11.1. Ti 12.1. Ke 13.1. To 14.1. Pe 15.1. Ma 18.1. Ilm. uusintaan (yleinen) ja suullisiin tentteihin (abit) Ti 19.1. Ke 20.1. To 21.1. Uusinta (yleinen) Pe 22.1. Ma 25.1. Ti 26.1. Ke 27.1. To 28.1. Pe 29.1. Ma 1.2. Ti 2.2. Ke 3.2. To 4.2. Pe 5.2. Ma 8.2. Ti 9.2. Ke 10.2. To 11.2. Pe 12.2. Yo äidinkieli, tekstitaidon koe Ma 15.2. Yo-kuull.ymm.kokeet englanti Ti 16.2. Yo-kuull.ymm.kokeet ruotsi Ke 17.2. Yo-kuull.ymm.kokeet lyhyt kieli To 18.2. Penkkarit ja vanhojen tanssit Pe 19.2. Vanhojen päivä
26 Ma 22.2. Ti 23.2. Ke 24.2. To 25.2. Pe 26.2. Ma 29.2. Ti 1.3. Ke 2.3. To 3.3. Pe 4.3. Ma 7.3. Talviloma Ti 8.3. Talviloma Ke 9.3. Talviloma To 10.3. Talviloma Pe 11.3. Talviloma Muistiinpanoja:
27 4. jakso ( 14.3. - 4.6.2016 ) Ma 14.3. Yo äidinkieli, esseekoe Ti 15.3. Ke 16.3. Yo reaali: ( uskonto, elämänkatsomustieto, yhteiskuntaoppi, kemia, maantieto, terveystieto ) To 17.3. Pe 18.3. Yo englanti Ma 21.3. Yo ruotsi, ilm. uusintaan Ti 22.3. Ke 23.3. Yo matematiikka, pitkä ja lyhyt To 24.3. Uusinta (rästit, hylätyt) Pe 25.3. Pääsiäinen - vapaa Ma 28.3. Pääsiäinen - vapaa Ti 29.3. Ke 30.3. Yo reaali: ( psykologia, filosofia, historia, fysiikka, biologia ) To 31.3. Pe 1.4. Yo lyhyt kieli Ma 4.4. Ti 5.4. Ke 6.4. To 7.4. Pe 8.4. Ma 11.4. Ti 12.4. Ke 13.4. To 14.4. Pe 15.4. Ma 18.4. Ti 19.4. Ke 20.4. To 21.4. Pe 22.4. Ma 25.4. Ti 26.4. Ke 27.4. To 28.4. Pe 29.4.
28 Ma 2.5. Ti 3.5. Ke 4.5. To 5.5. Helatorstai, vapaa Pe 6.5. Vapaapäivä Ma 9.5. Ti 10.5. Ke 11.5. To 12.5. Pe 13.5. Ma 16.5. Ti 17.5. Ke 18.5. To 19.5. Pe 20.5. Ma 23.5. Kevään yo-tulokset Ti 24.5. Ke 25.5. To 26.5. Pe 27.5. Ma 30.5. Ilm. syksyn yo-kokeisiin Ti 31.5. Ke 1.6. To 2.6. Pe 3.6. La 4.6. Kevätjuhla ja lakkiaiset Muistiinpanoja: