HE 131/2000 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ



Samankaltaiset tiedostot
HE 131/2009 vp. tulisi 36 arkipäivää eli noin kuusi viikkoa.

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

HE 126/2007 vp. Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi julkisesta työvoimapalvelusta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

HE 172/1996 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

HE 128/2005 vp. oli 4,85 prosenttia, kun työttömyysvakuutusmaksua

HE 165/2004 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

HE 12/2009 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi sairausvakuutuslakia

Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi työttömien omaehtoisen opiskelun tukemisesta annetun lain 4 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

Oikeus sijaisapuun vp. - HE n:o 172. Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi maatalousyrittäjän lomituspalveluista

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

1994 vp -- FIE Nykytila ja ehdotetut muutokset

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

HE 90/2011 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi työttömyysturvalakia

HE 178/2008 vp. se saatettaisiin vastaamaan työntekijän eläkelakia

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

HE 41/2008 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT

HE 216/2006 vp. Laissa ei ole säännöksiä ulkomailla järjestettävän lukiokoulutuksen rahoituksen määräytymisestä. 1. Nykytila

1991 vp - HE 93. lain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

Päätös. Laki. työsopimuslain 4 luvun muuttamisesta

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

HE 130/2005 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi työttömyysturvalakia.

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

HE 168/2006 vp. 1. Nykytila

HE 13/2000 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

HE 123/2010 vp. Arvonlisäverolain (1501/1993) 32 :n 3 momentin mukaan kiinteistöhallintapalveluja ovat rakentamispalvelut, kiinteistön puhtaanapito

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi kansaneläkeindeksistä ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

HE 124/2015 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi toimeentulotuesta annetun lain 9 :n muuttamisesta

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT. 4. Voimaantulo

HE 177/2007 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettaviksi rintamasotilaseläkelakia, vanhuuseläkkeensaajan ilmoitusvelvollisuudesta.

HE 176/2004 vp. Korotukset tulisivat voimaan 1 päivänä maaliskuuta. Esityksessä ehdotetaan, että kansaneläkkeeseen

HE 234/2009 vp. osuuden rahoittaa työttömyysvakuutusrahasto.

HE 66/2007 vp. on tarkoitus siirtää vuoden 2008 alusta lukien arkistolaitoksen yhteyteen. Lakiin ehdotetaan tehtäväksi lisäksi tekninen muutos,

HE 214/2006 vp. 1. Nykytila ja ehdotetut muutokset

HE 168/2000 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

1990 vp. - HE n:o 77. Hallituksen esitys Eduskunnalle työsopimuslain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT

HE 53/2000 vp YLEISPERUSTELUT

HE 119/2000 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

HE 89/2016 vp. Esitys liittyy valtion vuoden 2016 toiseen lisätalousarvioesitykseen ja on tarkoitettu käsiteltäväksi sen yhteydessä.

Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi merityöaikalain, työajasta kotimaanliikenteen aluksissa annetun lain ja merimieslain muuttamisesta

Nykytila vp - HE 133. Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi veronkantolain muuttamisesta ESITYKSEN P ÄÅASIALLINEN SISÅLTÖ

HE 217/2008 vp. kansanedustajain eläkelakia ja valtion eläkelakia. kuitenkin valita koko edustajantoimensa keslamenttivaaleissa,

HE 42/2009 vp. ja maatalousyrittäjän eläkelakia lukuun ottamatta.

HE 137/2006 vp. 1. Nykytila

HE 122/1995 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

Luottotappioiden kotvaamista koskevan sitoumuksen piirissä olevien luottojen enimmäismäärä. Yleistä. HE 200/1997 vp

1992 vp - HE 140. Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi liikevaihtoverolain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

HE 56/2000 vp. Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi vuokratalolainojen lainaehtojen muuttamisesta annetun lain 5 :n muuttamisesta

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

HE 71/2016 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi Kansaneläkelaitoksesta annettua lakia.

HE 195/2010 vp. Lait ehdotetaan tuleviksi voimaan mahdollisimman

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

HE 106/1996 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

HE 91/2016 vp. Lait on tarkoitettu tulemaan voimaan mahdollisimman pian.

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT

HE 52/2015 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sotilasvammalain 6 e :n muuttamisesta

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

1990 vp. - HE n:o 239 ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

HE 75/2007 vp. Esityksessä ehdotetaan lapsilisälakia muutettavaksi. nostetaan nykyisestä 36,60 eurosta 46,60 euroon lasta kohden kalenterikuukaudelta.

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ YLEISPERUSTELUT

HE vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

Laki. EDUSKUNNAN VASTAUS 217/2006 vp

1. Nykytila ja ehdotetut muutokset

HE 78/2017 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi Koulutusrahastosta annetun lain 5 ja 6 :n muuttamisesta

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT

HE 95/2016 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi valtion taiteilija-apurahoista annetun lain muuttamisesta

Laki. Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen laiksi vuorotteluvapaakokeilusta muuttamisesta. sekä laeiksi eräiden tähän liittyvien

Lait ovat tarkoitetut tulemaan voimaan päivänä tammikuuta 1993.

HE 9/2006 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi opintotukilakia.

HE 14/2010 vp. Laki ehdotetaan tulemaan voimaan 1 päivänä toukokuuta 2010.

HE 89/2010 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi vakuutusedustuksesta

antaja on nimennyt alle 18-vuotiaan lapsen sijoitettavaksi. Filippiinit, Etiopia ja Venäjä

Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi kansaneläkelain

HE 203/2014 vp. ja ne sidottaisiin uudestaan kansaneläkeindeksiin.

1981 vp. n:o 151 ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT

HE 181/1996 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

HE 175/2006 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi eräistä

HE 217/2014 vp. Ehdotettu laki on käsiteltävä eduskunnassa. Esityksessä ehdotetaan Ahvenanmaan itsehallintolakia muutettavaksi niin, että tehtä-

eräitä teknisiä muutoksia. Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan mahdollisimman pian sen jälkeen, kun se on hyväksytty ja vahvistettu.

Suomen liittyessä Euroopan talousalueeseen sekä myöhemmin Suomen liittymisestä Euroopan unioniin tehdyn sopimuksen yhteydessä

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT

HE 189/2005 vp. 1. Nykytila ja ehdotetut muutokset. maksettu ajalta 1 päivästä huhtikuuta lukien. Sovitellun työttömyysetuuden enimmäisaikaa

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

1994 vp - HE 187 ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

Transkriptio:

HE 131/2000 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi sairausvakuutuslain 23 ja 30 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi sairausvakuutuslain isyysrahaa koskevia säännöksiä siten, että isyysrahaa voitaisiin suorittaa perheen tarpeiden mukaan joustavasti milloin tahansa äitiys- ja vanhempainrahakaudella. Isyysrahakauden voisi pitää enintään neljänä erillisenä yhdenjaksoisena kautena, kauden pituuden ollessa 1-18 arkipäivää. Isyysrahaa suoritettaisiin edelleen yhteensä 18 arkipäivältä. Myös isyysrahan hakuaikaa joustavoitettaisiin siten, että isyysrahaa voisi hakea kahden kuukauden kuluessa isyysrahakauden päättyessä. Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan 1 päivänä lokakuuta 2001 ja sitä sovelletaan isiin, joiden ensimmäinen kyseisestä isyysrahaan oikeuttavasta lapsesta johtuva isyysrahakausi alkaa lain voimassa ollessa. Esitys liittyy valtion talousarvioesitykseen vuodelle 2001. PERUSTELUT 1. Nykytila ja ehdotetut muutokset Sairausvakuutuslain (364/1963) mukaan Suomessa asuva äiti on oikeutettu äitiysrahaan, jos raskaus on kestänyt 154 päivää ja äiti on ollut Suomessa sairausvakuutettuna välittömästi ennen laskettua synnytysaikaa vähintään 180 päivää. Myös EU- tai Eta-maassa asuminen kyseisenä aikana otetaan huomioon. Oikeus äitiysrahaan alkaa aikaisintaan 50 ja viimeistään 30 arkipäivää ennen laskettua synnytysaikaa. Oikeus vanhempainrahaan alkaa heti äitiysrahakauden päätyttyä. Vanhempainrahaa maksetaan äidille tai isälle, mutta ei samalta ajalta molemmille. Sitä maksetaan yhden lapsen syntymän perusteella 158 arkipäivältä. Jos lapsia on syntynyt samalla kertaa us.eampia, kautta pidennetään 60 arkipäivällä kutakin lasta kohti toisesta lapsesta alkaen. Sairausvakuutuslain 21 :n mukaan Suomessa asuva isä, joka on asunut 180 päivää Suomessa ennen lapsen laskettua synnytysaikaa, on oikeutettu isyysrahaan, kun hän osallistuu lapsen hoitoon eikä ole tänä aikana ansiotyössä tai muussa työssä kodin ulkopuolella. Isän isyys- ja vanhempainrahan suorittamisen edellytyksenä on, että isä elää yhteisessä taloudessa avio- tai avoliitossa lapsen äidin kanssa. Isyysrahaa suoritetaan yleensä siten, että äiti on samanaikaisesti äitiys- tai vanhempainrahakaudella. Sairausvakuutuslain 23 :n 3 momentin mukaan isällä on oikeus yhteensä kuudelta arkipäivältä suoritettavaan isyysrahaan joko äitiys- tai vanhempainrahakaudella. Sen lisäksi isyysrahaa suoritetaan vähintään 6 ja enintään 12 arkipäivältä, yleensä lapsen syntymän yhteydessä, äitiysrahakaudella. Asevelvollisena vakinaisessa palveluksessa, aseettomana, reserviläisenä tai nostoväkeen kuuluvana puolustusvoimien palveluksessa taikka siviilipalvelusmiehenä olevalle isälle suoritetaan samoin edellytyksin isyysrahaa loman tai isyysvapaan ajalta. Isyysraha on tällöin vähimmäispäivärahan suuruinen. Lain 23 :n 4 momentin mukaan ottoisällä on oikeus yhteensä kuudelta arkipäivältä suoritettavaan isyysrahaan vanhempainrahakaudella. Sairausvakuutuslain 30 :n 3 momentin 2 a 209250X

2 HE 131/2000 vp kohdan mukaan isyysrahaa on haettava kahden kuukauden kuluttua siitä päivästä, josta alkaen sitä halutaan saada. Äitiys-, isyys- ja vanhempainraha määräytyvät sairausvakuutuslain mukaisen päivärahan tavoin päivärahan alkamista edeltävänä vuonna saajan vahvistetussa verotuksessa todettujen työtulojen perusteella. Päivärahan määrä on aina kuitenkin vähintään 60 markkaa päivältä. Jos saajan työtulot ovat välittömästi ennen äitiys-, isyys- tai vanhempainrahakauden alkamista jatkuvasti olleet olennaisesti suuremmat kuin verotuksessa todetut työtulot, lasketaan työtulo saajan selvityksen perusteella etuuden hakemista taikka äitiys-, isyys- tai vanhempainrahakauden alkamista edeltäneiltä kuudelta kuukaudelta. Työsopimuslain (32011970) 35 a :n mukaan työntekijällä on oikeus saada vapaaksi työstä sairausvakuutuslaissa tarkoitetut äitiys-, erityisäitiys-,.. isyys- ja vanhempainrahakaudet. Aitiys- ja isyysvapaasta on ilmoitettava työnantajalle viimeistään kaksi kuukautta ennen vapaan aiottua alkamista. Työntekijä saa kuitenkin varhentaa äitiysvapaan sekä muuttaa synnytyksen yhteydessä pidettäväksi aiotun isyysvapaan ajankohdan, jos se on tarpeen lapsen syntymän tai lapsen, äidin tai isän terveydentilan vuoksi. Näistä muutoksista on ilmoitettava työnantajalle niin pian kuin se on mahdollista. Muutoin työntekijä saa perustellusta syystä muuttaa aiemmin ilmoittamansa vapaan ajankohdan kuukauden ilmoitusaikaa noudattaen. Vuonna 1999 lapsia syntyi 57 574. Äitiysrahan saajia oli 69 091, isyysrahan saajia 40 864, vanhempairu:;thaa saavia äitejä 80 990 ja isiä 1 568. Aitien keskimääräinen äitiys- ja vanhempainraha oli 177 markkaa päivältä. Isän isyysraha oli keskimäärin 284 markkaa päivältä. Vuonna 1999 pidettiin yhteensä 9 447 alle 6 päivän pituista isyysrahakautta. Isyysrahan tarkoituksena on mahdollistaa isän osallistuminen lapsen hoitoon ja edesauttaa isän ja lapsen tutustumista toisiinsa kotiympäristössä. Nykyisen lain mukaan äitiysrahakaudella pidettävää isyysrahakautta ei ole ollut mahdollista yhdistää myöhemmin vanhempainrahakaudella pidettävään isyysrahaan. Perheen yksilöllisten tarpeiden huomioon ottamiseksi ehdotetaan sairausvakuutuslain 23 :n 3 momenttia muutettavaksi siten, että isä voisi pitää isyysrahakauden milloin tahansa äitiys- ja vanhempainrahakaudella. Isyysrahaa suoritettaisiin edelleen yhteensä 18 arkipäivältä. Isyysrahakauden voisi pitää enintään neljänä yhdenjaksoisena kautena. Kauden pituus voisi siten vaihdella 1-18 arkipäivän välillä. Tämän johdosta ehdotetaan sairausvakuutuslain 23 :n 3 momentti muutettavaksi vastaavasti. Isyysrahaa on haettava kahden kuukauden kuluessa siitä päivästä, josta alkaen sitä halutaan saada. Tämä hakuaika on käytännössä rajoittanut isän mahdollisuutta pitää isyysrahaoikeuttaan yksittäisinä päivinä, kun säännöstä on tulkittu siten, että kaikkien päivien täytyy sisältyä kahden kuukauden aikaan. Tämän vuoksi sairausvakuutuslain 30 :n 3 momentin 2 a-kohta ehdotetaan muutettavaksi siten, että isyysrahaa haettaisiin kahden kuukauden kuluessa isyysrahaoikeuden päättymisestä. Näin hakija voisi hakea isyysrahaa yhdellä kertaa kaikista pitämistään isyysrahakausista tai vaihtoehtoisesti erikseen jokaisen isyysrahakauden pidettyään. 2. Esityksen taloudelliset vaikutukset Isyysrahan käyttö on lisääntynyt vuosittain yleisen ilmapiirin muuttuessa isyyslomalle myönteisemmäksi. Esimerkiksi vuonna 1998 isyysrahan käyttö lisääntyi 2,5 prosenttiyksikköä. Nykyisin noin 60 prosenttia isistä käyttää isyysrahaoikeuttansa. Nyt ehdotetun joustavoittamisen arvioidaan lisäävän isyysrahan käyttöä yhdellä prosenttiyksiköllä. Uudistus lisää sairausvakuutuksen vuotuisia kustannuksia noin kolmella miljoonalla markalla. Uudistuksen voimaantuloajankohdasta johtuen kustannukset vuonna 2001 ovat vähäiset. 3. Asian valmistelu Esitys on valmisteltu sosiaali- ja terveysministeriössä yhteistyössä työministeriön ja kansaneläkelaitoksen kanssa. Työn aikana on kuultu työmarkkinajärjestöjen edustajia.

HE 131/2000 vp 3 4. Voimaantulo Laki ehdotetaan tulevaksi voimaan 1 päivänä lokakuuta 2001 ja sitä sovellettaisiin isiin, joiden ensimmäinen kyseisestä isyysrahaan oikeuttavasta lapsesta johtuva isyysrahakausi alkaa lain voimassa ollessa. Edellä esitetyn perusteella annetaan Eduskunnan hyväksyttäväksi seuraava lakiehdotus:

4 HE 13112000 vp Lakiehdotus Laki sairausvakuutuslain 23 ja 30 :n muuttamisesta Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 4 päivänä heinäkuuta 1963 annetun sairausvakuutuslain (364/1963) 23 :n 3 momentti ja 30 :n 3 momentin 2 a kohta, sellaisina kuin ne ovat, 23 :n 3 momentti laissa 1210/1996 ja 30 :n 3 momentin 2 a kohta laissa 132411990, seuraavasti: 23 Edellä 21 :n 3 momentissa tarkoitetulla vakuutetulla on oikeus yhteensä 18 arkipäivältä suoritettavaan isyysrahaan joko äitiystai vanhempainrahakaudella. Isyysrahaa suoritetaan enintään neljältä erilliseltä yhdenjaksoiselta kaudelta. Asevelvollisena vakinaisessa palveluksessa, aseettomana, reserviläisenä tai nostoväkeen kuuluvana puolustusvoimien palveluksessa taikka siviilipalvelusmiehenä olevalle isälle suoritetaan samoin edellytyksin isyysrahaa loman tai isyysvapaan ajalta. Isyysraha on tällöin 22 :n 1 momentissa tarkoitetun vähimmäispäivärahan suuruinen. 30 Tämän lain mukaisia etuuksia on haettava: 2 a) Isyysrahaa kahden kuukauden kuluessa isyysrahaoikeuden päättymisestä; Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä lokakuuta 2001. Lakia sovelletaan isiin, joiden ensimmäinen kyseisestä isyysrahaan oikeuttavasta lapsesta johtuva isyysrahakausi alkaa lain voimassa ollessa. Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 2000 Tasavallan Presidentti TARJA HALONEN Sosiaali- ja terveysministeri Maija Perho

HE 13112000 vp 5 Liite Rinnakkaistekstit Laki sairausvakuutuslain 23 ja 30 :n muuttamisesta Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 4 päivänä heinäkuuta 1963 annetun sairausvakuutuslain (364/1963) 23 :n 3 momentti ja 30 :n 3 momentin 2 a kohta, sellaisina kuin ne ovat, 23 :n 3 momentti laissa 1210/1996 ja 30 :n 3 momentin 2 a kohta laissa 132411990, seuraavasti: Voimassa oleva laki Ehdotus 23 Edellä 21 :n 3 momentissa tarkoitetulla vakuutetulla on oikeus yhteensä kuudelta arkipäivältä suoritettavaan isyysrahaan joko äitiys- tai vanhempainrahakaudella. Sen lisäksi isyysrahaa suoritetaan vähintään 6 ja enintään 12 arkipäivältä äitiysrahakaudella. Asevelvollisena vakinaisessa palveluksessa, aseettomana, reserviläisenä tai nostoväkeen kuuluvana puolustusvoimien palveluksessa taikka siviilipalvelusmiehenä olevalle isälle suoritetaan samoin edellytyksin isyysrahaa loman tai isyysvapaan ajalta. Isyysraha on tällöin 22 :n 1 momentissa tarkoitetun vähimmäispäivärahan suuruinen. 23 Edellä 21 :n 3 momentissa tarkoitetulla vakuutetulla on oikeus yhteensä 18 arkipäivältä suoritettavaan isyysrahaan joko äitiystai vanhempainrahakaudella. Isyysrahaa suoritetaan enintään neljältä erilliseltä yhdenjaksoiselta kaudelta. Asevelvollisena vakinaisessa palveluksessa, aseettomana, reserviläisenä tai nostoväkeen kuuluvana puolustusvoimien palveluksessa taikka siviilipalvelusmiehenä olevalle isälle suoritetaan samoin edellytyksin isyysrahaa loman tai isyysvapaan ajalta. Isyysraha on tällöin 22 :n 1 momentissa tarkoitetun vähimmäispäivärahan suuruinen. 30 Tämän lain mukaisia etuoksia on haettava: 2 a) synnytyksen yhteydessä maksettavaa isyysrahaa sekä muuta isyysrahaa kahden kuukauden kuluessa siitä päivästä, josta alkaen sitä halutaan saada; 30 Tämän lain mukaisia etuoksia on haettava: 2 a) 1syysrahaa kahden kuukauden kuluessa isyysrahaoikeuden päättymisestä; Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä loka-

6 Voimassa oleva laki HE 131/2000 vp Ehdotus kuuta 2001. Lakia sovelletaan isiin, joiden ensimmäinen kyseisestä isyysrahaan oikeuttavasta lapsesta johtuva isyysrahakausi alkaa lain voimassa ollessa.