Turun Yliopistosäätiön vuosikertomus 2012 Liedon Vanhalinna -säätiön vuosikertomus 2012
TURUN YLIOPISTOSÄÄTIÖN VUOSIKERTOMUS 2012 TOIMINTAVUOSI 2012 Turun yliopistolle myönnetty tuki oli yhteensä 1 168 480,81 euroa. Apu- ja määrärahoja jaettiin 401 kpl. Kevään apurahojen jako- ja julkistamistilaisuus pidettiin Snellmanin päivän aattona 11.5.2012 Liedon Vanhalinnassa. Tulosten aikaansaaminen ja tulevan toiminnan varmistaminen ovat aikaisempien vuosien tapaan edellyttäneet useiden eri henkilöiden ja yhteisöjen osallistumista säätiön toimintaan. Säätiön hallitus kiittää kaikkia niitä yhteistyötahoja, jotka ovat olleet mukana säätiön toiminnassa Turun yliopiston henkisen ja aineellisen vaurastumisen hyväksi. Turun Yliopistosäätiön valtuuskunta kokoontui vuoden aikana kaksi kertaa. Keväällä se vahvisti vuoden 2011 tilinpäätöksen ja syksyllä säätiön hallituksen laatiman toimintasuunnitelman ja talousarvion vuodeksi 2013, valitsi säätiön hallituksen ja valtuuskunnan jäsenet erovuoroisten tilalle sekä tilintarkastajat. Hallitus kokoontui vuoden 2012 aikana seitsemän kertaa. Syyskuussa pidettiin kaksi päivää kestänyt suunnittelukokous Tartossa, Virossa. Säätiön hallituksen yksittäisiä asiakokonaisuuksia hoitamaan asettamat hallintoelimet kokoontuivat vuoden aikana seuraavasti: sijoitustoimikunta kaksi kertaa ja Bengtskärin neuvottelukunta 2 kertaa. Granö-yhteistyökeskuksen neuvottelukunta ei kokoontunut. Liedon Vanhalinna -säätiön hallitus kokoontui Yliopistosäätiön kokousten yhteydessä, yhteensä seitsemän kertaa. Vanhalinnan hoitokunta kokoontui viisi kertaa ja neuvottelukunta kaksi kertaa. KOY Teutorin hallitus ja uudis- ja peruskorjaushanketta varten perustettu rakennustoimikunta kokoontui 13 kertaa. Turun Yliopistosäätiö tuki Turun yliopistoa myös aikaisemmin toteuttamiensa projektien kautta sekä hallituksen päätöksiin perustuvan muun yliopiston tarkoitusperiä palvelevan toiminnallisen tuen muodossa. Näitä esitellään tämän toimintakertomuksen luvussa 2. Heinäkuussa säätiön luottamushenkilöille järjestettiin omakustanteinen matka Itämeren historia -päiville ja Saarenmaan oopperajuhlille. Itämeren historia -seminaarissa puhuivat professori Raimo Pullat ja Tuglas -seuran puheenjohtaja, kirjailija Juhani Salokannel. Seminaari oli järjestyksessään neljäs. Osallistujien määrä seminaarissa oli n. 130, joista Suomesta n. 80. Taloudellinen toimintaympäristö vuonna 2012 oli edellisen vuoden tavoin epävarma. Omaisuusarvojen kehitys oli kuitenkin lopulta suotuisa sekä osake- että korkosalkkujen osalta. Myös kiinteistöjen ja huoneistojen arvot säilyivät ja säätiön omistamissa huoneistoissa vuokratuotot pysyivät vakaina eikä luottotappioita ollut. Sijoitusvuotta 2012 voidaan kaiken kaikkiaan pitää hyvänä, tosin vuoden 2011 voimakkaan laskun vuoksi merkittävä osa arvonnousuista oli normaalia korjausliikettä. Turun Yliopistosäätiön hajautetun sijoitusomaisuus salkun tuotto oli noin 15 prosenttia kun otetaan huomioon maksetut apurahat, saadut lahjoitukset ja hallintokulut. Myyntivoittoja realisoitui, pääosin Hämmärön lomatonttien myynnistä, yhteensä n. 1 315 t. Arvonalennuksia kirjattiin yhteensä n. 417 t. Toiminnan tuottojäämä oli 1,7 M. Säätiön sijoitusomaisuuden arvo vuoden lopussa oli 43 716 083 (v. 2011 37 727 058 ). Sijoitusomaisuuden markkina-arvot ovat runsaat yhdeksän miljoonaa euroa (28 %) kirjanpitoarvoja korkeammat. Säätiö vastaanotti vuoden 2012 aikana lahjoituksia yhteensä 1 341 185,50. Vuonna 2012 perustettiin kolme uutta rahastoa. Aloha ja Reino Alavan rahaston testamenttiin perustuvan rahaston pääoma-arvoksi muodostui 266 303, Sirkka-Liisa Peltosen testamenttiin perustuvan rahaston pääoma-arvoksi muodostui 490 102. Vera Koivumäen testamentti kartutti aiemmin perustettua Vera Koivumäen nimikkorahastoa 552 827 ja rahaston pääoma oli vuoden lopussa yhteensä 1 045 457,57. Pentti Kososen omaan ja merkkipäivälahjoituksiin perustuva rahaston pääomaksi muodostui 10 100. Turun Yliopistosäätiö osoittaa erityisen kiitollisuutensa niille yksityishenkilöille ja yhteisöille, jotka ovat lahjoitustensa kautta olleet tukemassa Turun yliopistossa tehtävää työtä. Turun Yliopistosäätiön vuosikertomus 2012 3
2. TURUN YLIOPISTOLLE SUUNNATTU TOIMINNALLINEN TUKI Turun Yliopistosäätiön tilinpäätöksen luvut eivät kerro kaikkea sitä tukea, jota Turun Yliopistosäätiö Turun yliopistolle osoittaa. Seuraavassa on kirjallisessa muodossa kuvattu säätiön yliopistolle suunnattu muu kuin apurahojen muodossa annettu tuki. Muu tuki ei taloudellisesti rasita säätiön nimikkorahastoja. TURUN YLIOPISTON TOIMITILAT Kasarmialueen rakentamishankkeen myötä Turun yliopisto sai omat tilat kasvatustieteiden ja yhteiskuntatieteelliselle tiedekunnalle vuosituhannen alussa. Nämä tiedekunnat olivat perustamisestaan lähtien olleet vailla niille suunniteltuja tiloja. Rakennushankkeella säätiö auttoi Turun yliopistoa sen tarvitsemien tilojen toteuttamisessa yliopiston haluamalla tavalla ja sen toivomassa aikataulussa. Rakennusten valmistumisen jälkeen säätiö valvoi yhtiön hallituksessa rakennusten käyttöönoton ja varmisti niiden toimivuutta. Säätiö irtautui kesällä 2007 rakennukset omistavan kiinteistöyhtiön omistuksesta aikaisemmin sovitulla tavalla. Vuoden 2011 lopulla säätiö ja yliopisto sopivat yhteisen kiinteistöyhtiön Teutorin Kiinteistö Ky:n perustamisesta. Säätiö luovutti yhtiöön omistamansa KOY Teutorin osakkeet. Samaan aikaan sovittiin KOY Teutorin tontille rakennettavan uudisrakennuksen rakentamisesta ja tontilla olevan vanhan rakennuksen peruskorjauksesta. Rakennustyöt ajoittuvat vuosille 2012 2014. Molemmat rakennukset tulevat Turun yliopiston käyttöön ja niissä toteutetaan Turun yliopiston hallituksen hyväksymää toimitilastrategiaa. Vuoden 2012 aikana rakennustyöt aloitettiin ja ne etenivät sekä aikataulussa että laaditussa kustannusarviossa. Yhtiön vastuunalaisen yhtiömiehen toimesta hoidettiin projektin johto ja talousseuranta osana säätiön asiamiehen ja kiinteistöassistentin toimenkuvaa. VANHALINNA Turun Yliopistosäätiön tavoite on saada Mauno ja Ester Wanhalinnan lahjoitus parhaalla mahdollisella tavalla palvelemaan lahjanantajien tahtoa. Vanhalinna on esimerkki hyvin toteutetusta lahjoittajien tahdosta ja hyvästä omaisuudenhoidosta. Kehittämisprojektin aikana Vanhalinnan taloudellisia resursseja ohjattiin Yliopistosäätiöstä. Vanhalinnan organisaatiorakenne muodostettiin uusia haasteita vastaavaksi. Säätiön yleisrahaston noin 2 mmk:n suora alkusijoitus mahdollisti yli kymmenen miljoonan markan rakennusprojektin läpiviemisen. Rakennusprojekti päättyi vuonna 2001. Tilojen ja pihapiirin kunnostaminen jatkuu nyt omalla tulorahoituksella. Turun Yliopistosäätiö antoi rakennusprojektia varten lainana Liedon Vanhalinna -säätiön omarahoitusosuuden (35 %). Lainan takaisinmaksu tapahtui vuonna 2008, kun Vanhalinnan asuntorakentamisen mahdollistava asemakaava tuli lopulliseksi. Samassa yhteydessä hankittiin Vanhalinnalle lisämaata. Vanhalinnan alue ulottuu nyt 12 ha:n alalla Aurajoen vastarannalle kansallismaisemaan. Vanhalinnan tilan maa-alue on nyt yhteensä n. 90 ha. Vuoden 2009 keväällä valmisteltiin ensimmäisen kahden korttelin tonttien (17 kpl) myyntiaineisto, saatettiin maanmittaustoimenpiteet ja kunnallistekniikan rakentaminen loppuun ja aloitettiin tonttien myynti. Vuonna 2012 tehtiin yksi tonttikauppa ja vuoden lopussa alueella asui seitsemän taloutta. Alueen jätehuoltopiste ja meluaita valmistuivat vuoden 2012 aikana. Läntisen alueen kunnallistekniikan suunnittelu aloitettiin ja suunnitelmissa on Kuninkaanraitin jatkorakentaminen sekä kahden seuraavan korttelin kunnallistekniikan rakentaminen vuoden 2013 aikana. Toteutuksesta on voimassa maankäyttösopimus Liedon kunnan kanssa. Liedon Vanhalinnan kehittäminen Turun yliopiston toimintoja esittelevänä ja tukevana museo-, seminaari- ja kulttuurikeskuksena Itäisen Pitkäkadun ja Lemminkäisenkadun kulmassa KOY Teutorin rakennustyöt olivat vuoden 2012 aikana täydessä käynnissä. Uudisrakennus valmistuu kesällä 2013 ja vanhan tehdasrakennuksen peruskorjaus kesällä 2014. Yliopistosäätiön ja yliopiston yhteinen kiinteistösijoitus toteuttaa yliopiston uutta toimitilastrategiaa. 4 Turun Yliopistosäätiön vuosikertomus 2012
on ollut vuoden 2012 aikana aktiivista. Keskeinen muutos oli Vanhalinnan pitkäaikaisen toiminnanjohtajan Tuula Leimun jääminen eläkkeelle kesällä. 1.6. Vanhalinnan toiminnanjohtajana aloitti Maarit Keto-Seppälä. Vanhalinnan kehittämiseen tehty työ palvelee erityisen hyvin Turun Yliopistosäätiön toiminnan tarkoitusta. Kävijämäärä vuonna 2012 oli hieman yli 21 tuhatta. Säätiön työtä Vanhalinnan toimintojen edistäjänä mitataan erityisesti kävijämäärien nousuna ja Vanhalinnan palvelujen tason parantumisena. Vanhalinnan kävijämäärän lisääminen merkitsee Turun yliopistossa tehtävän työn edustavaa esittelyä sen sidosryhmille. Aikaisempien vuosien tapaan Liedon Vanhalinna -säätiö antaa oman toimintakertomuksensa. TURUN YLIOPISTON JA TARTON YLIOPISTON GRANÖ- YHTEISTYÖKESKUS VILLA TAMMEKANN TARTOSSA Turun yliopiston ja Tarton yliopiston Granö-yhteistyökeskuksen ylläpitämisellä Turun Yliopistosäätiö on omalta osaltaan kehittämässä Turun yliopiston yhteyksiä Tarton yliopistoon. Hankkeen saama kansallinen ja kansainvälinen julkisuus on avannut lukuisia yhteyksiä tiede- ja kulttuuripiireihin. Kulttuurihistoriallisesti arvokkaan rakennuksen entisöinti Alvar Aallon piirustusten mukaisesti on lähentänyt myös merkittävästi muiden Turun yliopiston sidosryhmien kuten yritysten suhteita Turun yliopistoon. Majoittumis- ja käyttöoikeus on yliopistojen henkilökunnalla virkatehtävissä sekä yhteistyösopimusten osapuolilla. Vierailevat turistiryhmät otetaan vastaan etukäteen siitä sopimalla. Vuoden 2012 aikana keskuksessa yöpymisten määrä oli hieman vajaa 300. Tilan käyttöä on edistetty sekä yliopiston sisällä että yhteistyökumppaneille suunnatulla tiedotuksella. Säätiö on jatkanut vuonna 2010 aloitettuja tutkijahuonestipendejä vapaa majoitusoikeus viikon tai kahden intensiiviseen tutkimus- tai kirjoitusjaksoon. Suomen Viro Instituutti järjestää Tartossa luentosarjaa, jonka luennoitsijat ovat suomalaisia tieteen ja kulttuurin edustajia. Tarton yliopiston asianomainen yksikkö toimii vieraan kutsujana ja luennon jälkeen pidetään kutsuvieras- ja keskustelutilaisuus Granökeskuksessa. Vuoden 2012 aikana pidettiin kaksi Granö -luentoa. Aalto yliopiston professori Teemu Leinosen aiheena oli New Forms of Social Life, Collaboration and Learning with New Media ja Helsingin yliopiston professori Johanna Mäkelän aiheena Sign of the Times: Food in Modern Finland. Granö-luentoja on järjestetty nyt yhteensä 22 ja ne ovat kuvataltioituna nähtävissä ja kuunneltavissa Tarton yliopiston www-sivuilla. Vuoden 2012 aikana käynnistettiin suunnitelmat toteuttaa Granö-luentosarjaa myös Turussa. Säätiön suunnittelukokouksen yhteydessä syyskuussa Granökeskuksessa vierailivat Viron opetusministeri Jaak Aaviksoo ja Tarton yliopiston uusi rehtori Volli Kalm. Molempien yliopistojen uusien rehtoreiden tapaamisella säätiö omalta osaltaan edisti Turun ja Tarton yliopistojen yhteistyön jatkuvuutta. BENGTSKÄR Pohjoismaiden korkein majakka, Turun Yliopistosäätiön omistama Bengtskär, vastaanotti vuoden aikana runsaat 13 000 kävijää. Määrä on merkittävä kun muistetaan, että runsaan hehtaarin kokoinen kallioluoto sijaitsee kaukana muusta asutuksesta keskellä Suomenlahtea. Bengtskärin majakan omistuksella edistetään Turun yliopiston julkisuuskuvan rakentumista. Majakan hankkimisella säätiön omistukseen vuonna 2000 varmistettiin Turun yliopiston täydennyskoulutuskeskuksen saariston kehittämiskoulutukseen ja Bengtskärin elvyttämiseen merkittäväksi matkailukohteeksi suunnatut panostukset pysymään yliopistoyhteisön piirissä. Bengtskärin majakan perinteen, arkkitehtuurin ja kulttuurihistoriallisen arvon vaalimiseksi Turun Yliopistosäätiö on perustanut Bengtskärin neuvottelukunnan, jonka kokoonpano on luvussa 3. Neuvottelukunta kokoontui 2012 kaksi kertaa. Bengtskärin neuvottelukunta pyrkii ohjaamaan aiemmin hyväksytyn vision perusteella Bengtskärin ylläpitämistä ja kehittämistä koko kansan majakkana. Visio ulottuu vuoteen 2016. Majakan toiminnasta vastaa sopimuksen perusteella Wilsonin yrittäjäperhe. Sopimus uusittiin vuonna 2010 viideksitoista vuodeksi. Pitkä vuokra-aika takaa majakan matkailutoiminnan kehittämisen ja majakkarakennuksen pysymisen nykyisessä, hyvässä kunnossa. Vuoden 2012 aikana ryhdyttiin suunnittelemaan ullakkokerroksen remontointia henkilökunnan majoitustilaksi. Korjauksessa sekä arkkitehtoniset että rakennussuojelun näkökulmat ovat vahvasti esillä. Samalla käynnistettiin yhteistyö Turun yliopiston historian, kulttuurin ja taiteiden tutkimuksen laitoksen kanssa tavoitteena saattaa ajan tasalle Bengtskärin rakennushistorian dokumentointi. SAARENMAAN YLIOPISTOKESKUS Saarenmaan yliopistokeskuksen toimitilat Kuressaaressa tarjoavat myös Turun yliopiston alumnikunnalle upean majoittumis- ja vierailukohteen. Toiminnan hallinnointi tapahtuu Turun yliopiston toimesta säätiön roolin ollessa vuokranantaja. Vuonna 2009 säätiö osti rakennuksen ja maa-alueen. Kesällä kolme eläkkeellä olevaa pariskuntaa hoitivat vapaaehtoistyönä vieraiden vastaanoton ja opastuksen sekä tekivät pienimuotoista rakennusten ja ympäristön kunnostustyötä. TURUN YLIOPISTON SIDOSRYHMÄYHTEISTYÖ Turun Yliopistosäätiö tuki vuonna 2009 alkanutta ja vuonna 2011 päättynyttä varainhankintakampanjaa. Suoraa lahjoitusta ei Turun yliopistorahastoon tehty, mutta varainhankintakampanjaa tuettiin siten, että on kampanjan kustannuksiin ja kampanjan edellyttämiin henkilöstöpanostuksiin annettiin rahallista tukea. Turun yliopisto pystyi siten ohjaamaan lahjoittajilta saadut varat täysimääräisesti oman pääomansa kartuttamiseen. Vuonna 2012 säätiö myönsi Turun yliopistolle 17 000 :n määrärahan, joka antaa edelly tykset yhteydenpitoon varainhankintakampanjaan osallistuneiden kanssa. Yhteydet yliopiston viestintäyksikön kanssa kehittyivät viestintäyksikön antaessa apua tapahtumatiedottamisessa. Yhteistyötä kehitettiin vuonna 2012 myös Turun Suomalaisen Yliopistoseuran kanssa: säätiön toimintaa ja uusia rahastoja esiteltiin seuran Phoenix-lehdessä. Säätiön toimisto puolestaan antoi apuaan seuran apurahojen hakurutiineissa. Turun Yliopistosäätiön vuosikertomus 2012 5
3. HENKILÖLUETTELO HALLINTOELIMET Turun Yliopistosäätiön toimielimiä ovat valtuuskunta ja hallitus. Vuonna 2012 valtuuskunta kokoontui kaksi kertaa. Valtuuskunta koostuu sääntöjen mukaan Turun yliopiston edustajista, Turun Suomalaisen Yliopistoseuran edustajasta, Turun kaupungin edustajista sekä julkisen ja talouselämän asiantuntemusta edustavista jäsenistä. Säätiön valtuuskuntaan kuuluivat vuonna 2012: Turun yliopisto Professori Risto Hiltunen Professori Sirpa Jalkanen Professori Harri Lönnberg Professori Ari Saarnilehto Turun Suomalainen Yliopistoseura Konttorinjohtaja Satu Astala Turun kaupunki Kaupunginhallituksen puheenjohtaja Minna Arve Varatuomari Jukka Mikkola, puheenjohtaja Julkisen ja talouselämän asiantuntemusta edustavat jäsenet Toimitusjohtaja Anders Blom Tohtori h.c. Benito Casagrande Filosofian lisensiaatti Christer Hummelstedt Poliisipäällikkö Tapio Huttunen Maajohtaja Ari Kaperi Toimitusjohtaja Keijo Ketonen Kaupunginjohtaja Aino-Maija Luukkonen Kaupunginjohtaja Arno Miettinen Vuorineuvos Simo Palokangas, varapuheenjohtaja Vuorineuvos Timo Peltola Toimitusjohtaja Mikko Pukkinen Toimitusjohtaja Rauno Puolimatka Ylijohtaja KTT h.c. Rauno Saari Vuorineuvos Maarit Toivanen-Koivisto Toimitusjohtaja Matti Vuoria Johtaja Eero Vuorio Valtuuskunnan puheenjohtajaksi vuodelle 2013 valittiin varatuomari Jukka Mikkola ja varapuheenjohtajaksi vuorineuvos Simo Palokangas. Valtuuskunta määräsi hallituksen puheenjohtajaksi vuodeksi 2012 DI, MBA Tuomo Lähdesmäen. Turun Yliopistosäätiön valtuuskunnan kokouksessa 21.11.2012 valittiin uusiksi valtuuskunnan jäseniksi kaudelle 2013 2015 Turun yliopiston edustajana vararehtori Kalle-Antti Suominen ja julkisen ja talouselämän edustajiksi Rauman kaupunginjohtaja Kari Koski ja professori Keijo Virtanen. Säätiölain ja Turun Yliopistosäätiön sääntöjen mukaan säätiön asioita hoitaa ja sitä edustaa hallitus. Säätiön hallitus kokoontui vuoden aikana kuusi kertaa. Säätiön hallitukseen kuuluivat: Diplomi-insinööri MBA Tuomo Lähdesmäki, puheenjohtaja Valtiotieteiden maisteri Hannu Kokkonen, varapuheenjohtaja Johtaja Jukka Paasikivi Vararehtori Tapio Reponen Rehtori Keijo Virtanen Toimitusjohtaja Matti Äijälä Turun Yliopistosäätiön valtuuskunnan kokouksessa 21.11.2012 valittiin uudeksi hallituksen jäseneksi kaudelle 2012 2014 valtuuskuntaan valitun professori Keijo Virtasen tilalle Turun yliopiston uusi rehtori Kalervo Väänänen. Turun Yliopistosäätiön valtuuskunta on nimennyt Liedon Vanhalinna -säätiön hallitukseen samat jäsenet kuin Turun Yliopistosäätiön hallitukseen. Turun Yliopistosäätiön sijoitustoimikunnan jäseninä olivat Tuomo Lähdesmäki, Hannu Kokkonen, Jukka Paasikivi ja Matti Äijälä sekä esittelijänä ja päätösten toimeenpanijana säätiön asiamies Pekka Kanervisto. Vanhalinnan neuvottelukunnan puheenjohtajana on toiminut toimitusjohtaja Anne-Marget Niemi ja jäseninä toimitusjohtaja Jussi Hakala, toimittaja Markku Heikkilä, kaupunginkamreeri Juha Heinonen, toimitusjohtaja Mikko Ketonen, pääjohtaja Juhani Kostet, professori Anne Kumpula, toimitusjohtaja Jari Lähteenmäki, palvelujohtaja Päivi Mikkola, johtaja Lorentz Salo, johtaja Kari Seppälä, professori Jussi-Pekka Taavitsainen, pääsihteeri Henri Terho, yhteysjohtaja Markku Tursas (varapuheenjohtaja) ja dosentti, KTT Pirjo Vuokko. Rehtori nimesi joulukuussa yhteistyötoimikunnan vuosiksi 2013 2015: Vararehtori Tapani Reponen, Turun yliopisto, puheenjohtaja Johtava rehtori Veli-Matti Hakanen, Turun Normaalikoulu Lehtori Kristiina Korkeakoski-Väisänen, Arkeologia FT Terttu Lempiäinen, Turun yliopiston kasvimuseo Tutkija Sirkku Pihlman, Museologia FT Suvianna Seppälä, Suomen historia Sovellussuunnittelija Jari Sjölund, Vanhalinnan museon ystävät ry Lehtori Timo J. Virtanen, Kansatiede Viestintäjohtaja Anne Paasi, Yliopiston viestintä Yliopisto-opettaja Eeva Raike, Kulttuurituotanto ja maisemantutkimus Johtava suunnittelija Heimo Välimäki, Koulutus- ja kehittämiskeskus Brahea Kunnanjohtaja Terhi Isotalo, Liedon kunta Ylitarkastaja Anna-Leena Seppälä, Varsinais-Suomen Ely-keskus Tutkija Kaisa Lehtonen, Turun kaupungin museokeskus Intendentti Maarit Talamo-Kemiläinen, Turun kaupungin museokeskus Toiminnanjohtaja Maarit Keto-Seppälä, Liedon Vanhalinna, esittelijä Museopalvelupäällikkö Hannele Lehtonen, Liedon Vanhalinna, sihteeri 6 Turun Yliopistosäätiön vuosikertomus 2012
Vanhalinnan hoitokuntaan kuuluivat rakennuttajakonsultti Aimo Järvinen, säätiön asiamies Pekka Kanervisto, toiminnanjohtaja Tuula Leimu (1.6. alkaen Maarit Keto-Seppälä) ja rakennusmies Reijo Vesanen. Vanhalinnan organisaatiosta kerrotaan tarkemmin Vanhalinnan toimintakertomuksessa. Bengtskärin neuvottelukunnassa jäseniä ovat olleet erityisasiantuntija Kari Hyppönen, saaristolautakunnan puheenjohtaja Sixten Laine, ylitarkastaja Peter Lindberg, toimitusjohtaja Heikki Palin, lippueamiraali Veli-Jukka Pennala, maakuntajohtaja Juho Savo, kommodori Timo Ståhlhammar, toimitusjohtaja Jaakko Tikka, puheenjohtaja Pekka Väisänen, varajohtaja Heimo Välimäki ja kommodori Henrik Wärnhjelm (tilalle Jukka Savolainen). Neuvottelukunnan puheenjohtajana on toiminut johtaja Eero Vuorio ja sihteerinä säätiön asiamies Pekka Kanervisto. Granö-keskuksen neuvottelukunnan jäseninä ovat toimineet Tarton kaupunginvaltuuston jäsen, konsultti Hannes Astok, tohtori h.c., arkkitehti Benito Casagrande, akateemikko Olavi Granö, johtaja Riitta Heinämaa, erityisasiantuntija Kari Hyppönen, suurlähettiläs Aleksi Härkönen, rehtori Alar Karis (pj, tilalle Volli Kalm), VTM Hannu Kokkonen, kaupunginjohtaja Urmas Kruuse, kaupunkineuvos VTM Armas Lahoniitty, arkkitehti Tommi Lindh, DI MBA Tuomo Lähdesmäki, kaupunginjohtaja Aleksi Randell, suurlähettiläs Mart Tarmak, professori Jarmo Virmavirta ja rehtori Keijo Virtanen (pj, tilalle Kalervo Väänänen). Kiinteistö Oy Teutorin hallitukseen kuuluivat Matti Äijälä (pj), Esa Heikelä, Siru Helminen ja Pekka Kanervisto. Asunto Oy Turun Sukkulakodin hallitukseen ovat kuuluneet Matti Äijälä, Pekka Kanervisto ja Marjukka Sillanpää. Kiinteistö Oy Herrainkulman hallituksen jäsenenä on toiminut asiamies Pekka Kanervisto. Säätiön Säätiön hallituksen syksyn suunnittelukokous pidettiin Tartossa, säätiön omistamassa Turun ja Tarton yliopistojen Granö -yhteistyökeskuksessa, Villa Tammekannissa. Illallisella luovutettiin Turun yliopiston pitkäaikaiselle rehtorille Keijo Virtaselle Turun Yliopiston perustamisen suuri muistomitali. Illallisella Villa Tammekannissa tapahtumaa olivat todistamassa Viron opetusministeri Jaak Aaviksoo ja Tarton yliopiston uusi rehtori Volli Kalm. Turun yliopiston uusi rehtori Kalervo Väänänen valittiin valtuuskunnan syyskokouksessa säätiön hallituksen jäseneksi Keijo Virtasen tilalle. omistamien kiinteistöyhtiöiden keskeiset asiat on käsitelty säätiön sijoitustoimikunnan kokouksissa. Hallituksen puheenjohtaja Tuomo Lähdesmäki on hallituksen jäsen Säätiöiden ja Rahastojen Neuvottelukunta ry:ssä. Yhdistys toimii apurahoja jakavien yhteisöjen valtakunnallisena edunvalvojana. Tuomo Lähdesmäki on toiminut yhdistyksen hallituksen puheenjohtajana vuonna 2012 ja valittiin puheenjohtajaksi myös vuodelle 2013. Siirtolaisuusinstituutin valtuuskunnassa säätiötä edusti Keijo Virtanen ja Uuden teknologian säätiön valtuuskunnassa Pekka Kanervisto. SÄÄTIÖN TOIMISTO Turun Yliopistosäätiön toimiston esimiehenä on toiminut säätiön asiamies OTK Pekka Kanervisto. Apurahasihteerinä on toiminut Marjukka Sillanpää. Kiinteistöassistenttina on toiminut Teija Niemi. Osa-aikaisessa työsuhteessa säätiön toimistossa on toiminut kauppat.yo Salli Gustafsson ja kauppat. yo Kristina Paljakka. Rakennusmies Reijo Vesanen on ollut osa-aikaisessa työsuhteessa ja hoitanut säätiön kiinteistöjen ja huoneistojen ylläpitokorjauksia. Säätiön toimiston palkat vuonna 2012 ovat olleet 159 825. Turun Yliopistosäätiön vuosikertomus 2012 7
4. LAHJOITUKSET Kaikkien lahjoitusten yhteismäärä vuonna 2012 oli 1 341 178,50 euroa. Ne jakautuivat seuraavasti: Fanni Kanervan testamenttilahjoitus (lisäys yleisrahastoon) 1 145,23 Suomen Yliopistokiinteistöt käytettäväksi kuluvan vuoden apurahoihin 11 000,00 Aloha ja Reino Alavan testamenttilahjoitus Aloha ja Reino Alavan rahastoon 265 760,29 Eri henkilöt ja yhteisöt professori Paavo Toivasen merkkipäivän kunniaksi Auli ja Paavo Toivasen rahastoon 1 555,00 Erkki Aspin luentopalkkio Erkki Aspin stipendirahastoon 59,60 Eri henkilöt ja yhteisöt tohtori h.c. Benito Casagranden merkkipäivän kunniaksi Irma ja Benito Casagranden rahastoon 7 615,00 Tähtitieteellinen yhdistys Ursa Leena Tähtisen muistorahastoon 511,92 Eri henkilöt ja yhteisöt professori emeritus Pentti Kososen merkkipäivän kunniaksi Pentti Kososen rahastoon 10 000,00 Seilin museokirkon postikorttimyynti Saaristomeren tutkimuslaitoksen Seili rahastoon 791,05 Sirkka-Liisa Peltosen testamenttilahjoitus Sirkka-Liisa Peltosen rahastoon 490 102,45 Vera Koivumäen testamenttilahjoitus Vera Koivumäen rahastoon 552 637,96 UUDET NIMIKKORAHASTOT Toimintavuoden aikana perustettiin kolme uutta rahastoa. Aloha ja Reino Alavan rahaston peruspääoman muodostaa testamenttilahjoitus 265 760,29. Rahaston tuotoilla tuetaan Turun yliopistossa suoritettavaa kasvisystematiikan (mukaan lukien sienet ja jäkälät) ja perinnöllisyystieteen alojen tutkimustyötä sekä jatko-opintoja. Pentti Kososen rahaston peruspääoman muodostaa merkkipäiväkeräyksen tuotto 10 100. Rahaston tuotolla ja pääomalla tuetaan Turun yliopistoa jakamalla vuosittain kannustusstipendejä korkeatasoisille kemian oppiaineen väitöskirjoille sekä pro gradu -töihin, joista saatu arvosana on vähintään magna cum laude abrobatur. Stipendit jaetaan ensisijaisesti epäorgaanisen ja analyyttisen kemian (materiaalitiede) alueella tehdyistä tutkimuksista. Sirkka-Liisa Peltosen rahaston peruspääoman muodostaa testamenttilahjoitus 490 102,45. Rahaston tuotolla tuetaan MS- ja muiden autoimmuunitautien sekä lasten verisairauksien tutkimusta. Turun Yliopistosäätiö on tilannut ja vastaanottanut Osuuskunta Sigillumilta yhdeksästä säätiön eri nimikkorahastosta ja niiden historiasta kertovaa esitettä. Esitteitä tullaan käyttämään apurahojen jaossa siten, että apurahan saaja tietää kenen lahjoituksesta tai testamentista varat ovat lähtöisin. Esitteitä voidaan käyttää myös uusien lahjoitusten hankkimiseen. 8 Turun Yliopistosäätiön vuosikertomus 2012
5. VUODEN 2012 AIKANA MYÖNNETYT APU- JA MÄÄRÄRAHAT Hallitus nimesi hakemuksia arvioimaan seitsemän tieteellisen asiantuntijan työryhmän, johon kuuluivat professorit Markus Granlund, Juhani Karhumäki, Olli Lassila, Pekka Niemelä, Pekka Niemi, Kari Teräs ja Jorma Viikari. Asiantuntijaryhmän puheenjohtajana toimi vararehtori Riitta Pyykkö. Asiantuntijoiden ehdotusten perusteella hallitus päätti 17.4.2012 kevään varsinaisessa jaossa myöntää 278 apurahaa, yhteensä 803 340,59 euroa sekä syksyn jaossa 16.10.2012 matkamäärärahat101 apurahaa, yhteensä 79 700 euroa ja Granö-stipendit 6 kpl, yhteensä 2 275 euroa. Kevään apurahat jaettiin ja julkistettiin 11.5.2012 Turun Yliopistosäätiön Snellmanin päivän aaton juhlassa, joka pidettiin Liedon Vanhalinnan kartanoravintolassa. Juhlatilaisuuden tervehdyssanat lausui säätiön valtuuskunnan puheenjohtaja Jukka Mikkola ja juhlapuheen piti päätoimittaja Riitta Monto. Tilaisuudessa kuultiin myös viulisti Linnea Hurttian esittämää musiikkia. Apurahojen jaon suorittanut säätiön hallituksen puheenjohtaja Tuomo Lähdesmäki korosti sanoissaan, että säätiön hallitus on halunnut erityisesti edistää nuorten lupaavien tutkijoiden työtä ja kansainvälisyyttä. Apurahan saajien puolesta kiitossanat esitti FM Thomas Lilley. Varsinaisten hakuaikojen ulkopuolella hallitus päätti myöntää määrärahoina Turun yliopiston toiminnan tukemiseen yhteensä 283 165,22 euroa. Vuoden 2012 aikana jaetut apu- ja määrärahat jakautuivat kohderyhmittäin eriteltyinä seuraavasti: kpl euroa Tutkimusapurahat (projektit) 42 198 783,51 Ulkomaille suuntautuvat kongressi- ja tutkimusmatkat 257 192 445,38 Vierailevien ulkomaisten tutkijoiden ja luennoitsijoiden kutsuminen 6 6 900,00 Tieteellisten symposioiden, kongressien ja seminaarien järjestäminen 11 21 800,00 Opetusretket 4 11500,00 Nuoren tutkijan apurahat 64 463 507,00 Muu Turun yliopiston toiminnan tukeminen 17 273 544,52 Myönnetyistä apu- ja määrärahoista Yliopistosäätiölle palautuneet (16 034,67) Yhteensä 401 1 168 480,81 VUODEN 2012 AIKANA MYÖNNETYT TUTKIMUSAPURAHAT (PROJEKTIT) FT Pia Damlin: Funktionalisoitujen akseptori ja donori materiaalien monikerrosrakenteet (materiaalikemia) 4 500 KTT Maria Elo: Diasporaverkostojen rooli kansainvälisessä verkottumisessa (kansainvälinen liiketoiminta) 6 348 FT Heli Elovaara: Valkosoluliikenteen mekanismeja molekyylitasolla (biolääketiede) 4 191 Dos. Ulvi Gürsoy: Tulehduksen vaikutukset parondontaalibakteerien biofilmeihin (mikrobiologia, 5 000 hammaslääketiede) FT, LitM Jarna Hannukainen: Laihdutusleikkausten vaikutukset sydämen aineenvaihduntaan, rasvoittumiseen 10 000 ja toimintaan sairaanloisen lihavilla tyypin 2 diabeetikoilla ja ei-diabeetikoilla (kliininen fysiologia) Dos. Marjo Helander: Glyfosaatin epäsuorat vaikutukset kasveihin ja muihin organismeihin (ekologia) 4 500 Prof. Marja-Liisa Helasvuo: Arkisyn: Suomenkielisten arkikeskustelujen morfosyntaktinen tietokanta (suomen kieli) 6 348 FM Heli Jaakkola: Valtaväestön ja paikallisen juutalaisyhteisön suhteet Turussa 1881 1918 (Suomen historia) 6 348 LT Laura Jartti: Hengitysteiden virusinfektiot iäkkäillä sairaalapotilailla (virologia) 1 000 Dos. Tuomas Jartti: Virusinfektiot ja astman puhkeaminen. Kouluikään ulottuva seurantatutkimus. VINKU 2-hanke. 1 000 (lastentaudit, lastenallergologia, virologia, immunologia) Prof. Eija Könönen: Saliva in periodontal diagnostics: Cumulative use of bacterial and host-derived biomarkers with 2 000 bacterial recognition protein polymorphisms (hammaslääketiede) Dos. Kirsi Laitinen: Lapsen terveyttä edistävän ravinnon saannin indeksin kehittäminen (ravitsemustiede) 6 000 MSc Ang Dawa Lama: Ekologisten tekijöiden vaikutus Jatropha curcas-öljykasvin ilmarakoihin, kemialliseen 6 348 koostumukseen ja tuottavuuteen (ekologia) FT Urpo Lamminmäki: Vasta-aineen ja määritysmenetelmän kehittäminen uudelle syöpämerkkiaineelle 6 000 (biokemia) FM Thomas Lilley: Suomen metsien viiksisiippalajien uhanalaisuus, ekologia ja suojelu (ympäristötiede) 5 250 Turun Yliopistosäätiön vuosikertomus 2012 9
Kevään apurahajuhlassa tervehdyspuheenvuoron piti säätiön valtuuskunnan puheenjohtaja Jukka Mikkola. Apurahansaajien puolesta kiitospuheen piti FM Thomas Lilley. Juhlapuheen piti päätoimittaja Riitta Monto. Säätiön apurahajuhlassa tapaavat apurahansaajat, lahjoittajien edustajat, säätiön luottamushenkilöt, yliopiston johto ja säätiön yhteistyökumppanit. Alakuvassa säätiön hallituksen puheenjohtaja Tuomo Lähdesmäki onnittelemassa apurahojen saajia. 10 Turun Yliopistosäätiön vuosikertomus 2012
Prof. Kari Liuhto: Itämeren alueen integraation ja vuorovaikutuksen tohtoriohjelma 10 000 Prof. Kaarina Merenluoto: Miten luokanopettajien valintakokeen tulos vuosina 2000 2011 ennustaa 6 348 opinnoissa menestymistä ja opintoihin käytettävän ajan pituutta? (korkeakoulututkimus) FT Anne Muola: Kasvi-kasvinsyöjä koevoluutio pirstoutuneessa elinympäristössä: sisäsiitoksen 6 000 vaikutukset kasvin puolustukseen ja kasvinsyöjien sopeutumiseen (evoluutioekologia) Dos. Jorma Määttä: Fam3c luun homeostaasin säätelijänä (solubiologia) 2 000 Dos. Yury Nikulin: Stabiilisuusanalyysi interaktiivisessa monitavoiteoptimoinnissa (sovellettu matematiikka) 6 348 Dos. Seppo Nokkala: Maantieteellisen partenogeneesin syntymekanismi Fennoskandiassa mallina mustikkakemppi 3 000 (Cacopsylla myrtilli) (genetiikka) Kirjastonjohtaja Ulla Nygrén: Kirjaston Fennica-kokoelman täydentäminen 11 051 FM Katri Priiki: Läsnäolo, tuttuus, tulkinta ja sävy. Ihmisviitteinen hän ja sen tehtävät Harjavallan, Kokemäen ja 903 Huittisten nykypuhekielessä. (suomen kieli) Dos. Anastassios Papageorgiou: Ferritiini-muotilla tuotettujen rautaoksidi-nanopartikkelien rakenteelliset, funktionaaliset 1 800 ja magneettiset ominaisuudet (biokemia, kokeellinen fysiikka, nanoteknologia) Amanuenssi Ritva Penttinen: Ixodes-suvun punkkien esiintymisympäristöt sekä niiden levittämien tautien (borrelioosi, 3 000 puutiaisaivokuume ja ehrlichioosit) esiintyvyys Saaristomerellä: esitutkimus Seilin saarella (biologia, eläintiede) FT Sari Pihlasalo: Leimavapaa estradiolimääritys ympäristövesinäytteille (bioanalytiikka, ympäristöanalytiikka) 4 191 Dos. Päivi Polo: Naisen uni ja kognitiivinen suorituskyky: iän, terveydentilan ja vaihdevuosien vaikutus (naistentaudit, 6 000 fysiologia, kansanterveystiede) FT Arto Pulliainen: Soluadheesioligandeja mimikoivien lääkeaineaihioiden identifiointi Bartonella spp. infektioiden 4 191 hoitoon (mikrobiologia) Prof. Kimmo Rentola: A. Muravjovin väitöskirja Suomen 1920-luvun työväenliikkeestä (poliittinen historia) 1 000 Dos. Tarja Saaresranta: Unenaikaiset hengityshäiriöt ja endoteelitoiminta (Nainen 46) 10-vuotisseuranta (fysiologia, 5 000 keuhkosairausoppi, unilääketiede) Prof. Timo Saarinen: Heijastusspektrometrimenetelmän soveltuvuus ympäristömuutosten rekonstruointiin järvisedimenteistä- 6 000 uuden menetelmän kehittäminen (maaperägeologia) FT Outi Sareila: Reaktiivisten happiyhdisteiden vaikutus nivelreuman puhkeamiseen (immunologia) 4 191 Lehtori Kirsti Siitonen: Edistyneiden suomenoppijoiden korpus (kielitiede) 6 348 Prof. Timo Soikkanen: K.N. Rantakarin muistelmat (historia) 1 300 Fil. yo. Jani Sormunen: Puutiaisen (Ixodes ricinus) ja sen eri kehitysasteiden esiintyvyys sekä vertikaaliliikkeet 250 erilaisissa elinympäristöissä Seilin saarella (meribiologia) Dos. Jari Sundström: Paksu- ja peräsuolisyövän ennuste ja molekyylibiologiset mekanismit (syöpätaudit) 5 000 Prof. Reima Suomi: Sosiaalisen median rooli terveydenhuollossa (tietojärjestelmätiede) 6 000 Prof. Jussi-Pekka Taavitsainen: Viipurin vanhan tuomiokirkon rauniot (arkeologia) 9 000 LT Esko Veräjänkorva: Adjuvanttihoidon kehittäminen korkea riskin primaarimelanoomaan (kokeellinen kirurgia) 5 000 Prof. Arja Virta: Visuaalinen lukutaito osana historian asiantuntijuutta. Historianopiskelijoiden kuvanlukustrategiat 2 794 ja käsitykset historiallisesta tiedosta. (kasvatustiede, yleinen historia) Prof. Ilppo Vuorinen: Seilin arkeologia: Kulttuuriperinnön ja luontoympäristön saavutettavuus Paraisten Seilin 6 985 saarella (arkeologia, yleinen historia) Fil. yo. Juho Yli-Rosti: Liejutaskuravun (Rhithropanopeus harrisii) esiintyminen muiden pohjassa elävien eläinten 250 kanssa (biologia, eläintiede) NUOREN TUTKIJAN APURAHAT Nuoren tutkijan apurahat myönnettiin väitöskirjaansa tekeville lahjakkaille jatko-opiskelijoille, jotta he muusta ansiotyöstä vapaana voivat keskittyä tutkimustyöhön. Vuonna 2012 säätiön keskimäärin neljän kuuden kuukauden mittaiset nuoren tutkijan apurahat myönnettiin seuraavasti: MSc Jada Balaji: Virusperäisten RNA-hiljennysinhibiittoreiden vaikutukset siirtogeenisissä tupakkakasveissa (molekulaarinen kasvibiologia) 9 522 BA Rivo Bernotas: Suomen ja vanhan Liivinmaan keskiaikaiset kaupunginmuurit (arkeologia) 9 522 MA Natasa Bulatovic Trygg: Taidereplikat Taiteen ymmärtäminen kopioiden avulla (taidehistoria) 9 522 KTM Qing Cao: Kansainvälistä yhteistyötä Kiinassa harjoittavien PK-yritysten immateriaalioikeuksien hoitaminen (kansainvälinen liiketoiminta) 6 348 MSc Matteo Da Ros: Sytoplasmisten RNA:n säätelykeskusten merkitys siittiön muodostumisen ja miesten hedelmällisyyden säätelyssä (biolääketiede) 6 348 Turun Yliopistosäätiön vuosikertomus 2012 11
LuK Marica Engström: Kasvien puolustusyhdisteiden biologisen aktiivisuuden täsmällisiä määrityksiä (kemiallinen ekologia) 6 348 MSc Maria Ermakova: Flavodiiron proteiinit elektroniketjun tärkeinä osina rihmamaisilla syanobakteereilla (molekulaarinen kasvibiologia) 6 348 FM Fahimeh Farahnakian: Using machine learning for dynamic resource management in NoC-based multicore architectures (tietotekniikka) 9 522 MD Mehdi Farshchian: Levyepiteelikarsinooman kasvuun ja leviämiseen liittyvien uusien biomarkkereiden tunnistaminen ja karakterisointi (kliininen lääketiede, syöpätutkimus) 6 348 FM Julia Fält: Pohjoisten leveyspiirien valorytmin merkitys tulokashyönteisten sopeutumiselle uuteen elinympäristöön (ekologia) 9 522 MSc Cecilia Hagert: Makrofaagien ja reaktiivisten happiyhdisteiden vaikutus inflammaation säätelyyn (immunologia) 4 191 FM Janne Hakkarainen: Hydroksisteroidi (17beeta)dehydrogenaasi 1:n rooli steroidibiosynteesissä: Uusi lääkekohde hormonaalisiin hoitoihin (lisääntymisbiologia) 4 191 VTM Anna Heinonen: Lapsiin ja nuoriin kohdistuva kuritusväkivalta viranomaisrekistereissä ja rikosprosessissa (oikeussosiologia) 9 522 FM Sanna Hellberg: Uusia PET-merkkiaineita ateroskleroottisen plakin kuvantamiseen: prekliiniset tutkimukset (kliininen fysiologia, isotooppilääketiede) 6 348 FM Kaisa Henttunen: Pimeän energian mallien tarkastelu havaintojen valossa (tähtitiede, teoreettinen fysiikka) 9 522 LK Henri Honka: Inkretiinien ja lihavuusleikkauksen verenkiertovaikutukset maha-suolikanavan alueella positroniemissiotomografiaa ja magneettikuvantamista (PET-MRI) hyväksikäyttäen (kliininen lääketiede) 6 348 FM Anna Hynninen: Naiseuden, siirtokarjalaisuuden ja luokan kohtaaminen aktiivisessa ja toistuvassa omaelämäkerrallisessa kerronnassa (folkloristiikka) 6 348 VTM Mika Hämäläinen: Reiluuden ongelmat ja edun käsite urheilussa (filosofia) 9 522 FM Gunilla Högnäs: Integriinien merkitys syövän syntymisessä ja syöpäsolujen invaasiossa (lääketieteellinen biokemia) 6 000 BM Ivan Jambor: MRI ja PET metodien käyttö diagnosointiin ja luokitteluun: vertailu histologisiin näytteisiin (diagnostinen radiologia) 6 348 FM Maria Kallio: Codex Skokloster Aboensis ja keskiaikainen asiakirjakulttuuri Suomessa (Suomen historia) 9 522 FM Katariina Kangassalo: Vanhempien yleiskunnon maternaali- ja paternaalivaikutukset jälkeläisten immuunijärjestelmään (ekologia) 9 522 DDS Yulia Kulkova: Bakteeriadheesio bioaktiivisen implanttimateriaalin pinnalla (mikrobiologia) 6 348 FM Janne Kulpakko: Bakteriofageihin perustuvat uudet määritysmenetelmät (biofysiikka) 6 348 FM Liisa Laukkanen: Kasvinsyöjähyönteisten paikallissopeutuminen, ravintokasvilajiin erikoistuminen ja populaatiogenetiikka pirstoutuneessa elinympäristössä (evoluutioekologia) 6 348 FM Eric Le Tortorec: Metsämaiseman dynamiikan ja pirstoutumisen vaikutukset puukiipijän elinkiertovasteisiin (maisemaekologia) 6 348 FM Lotta Leveelahti: HIF-1a:n säätely ja toiminta stressivasteissa akvaattisilla eläimillä (eläinfysiologia) 6 348 FM Jaana Liimatainen: Rauduskoivun sisäkuoren biologisesti aktiiviset fenoliset yhdisteet (luonnonyhdisteiden kemia) 6 348 VTM Carita Lockmer: Rakas naapuri? Naapuruussuhteet, konfliktit ja etnisyys. (asumisen sosiologia) 9 522 MSc Urszula Marcinkowska: Kasvopiirteiden preferenssin evoluutiobiologia ihmisellä (biologia, ekologia) 9 522 FM Pavel Matos Maravi: Deciphering the causes of diversification in the speciose satyrine butterflies (Lepidoptera, Nymphalildae, Satyrniae): Climatic, ecological and/or geographic shifts? (evoluutioekologia) 9 522 FM Minttu Mattila: Lentivirusvälitteinen SECA2a-geeniterapia sydänsairauksiin (biolääketiede, geeniterapia) 6 348 FM Johannes Merilahti: Proteolyyttisesti katkeavien resptorityrosiinikinaasien seulonta ja niiden tumaan kulkeutumismekanismin selvittäminen (lääketieteellinen biokemia) 6 348 VTM Arjan Myftari: Euroopan Unionin ulkopolitiikka ja laajentaminen Länsi-Balkanissa (valtio-oppi) 9 522 Fil. yo. Katja Mäkinen: Saaristomeren eläinplanktonissa tapahtuneet muutokset 1960-luvulta nykypäivään (ekologiset vuorovaikutukset) 250 FM Vappu Nieminen-Pihala: Ebf1 ja Ebf2 transkriptiotekijöiden merkitys luun aineenvaihdunnassa (biokemia, genetiikka) 7 935 KM, VTK Ville Okkonen: Vapaan koulutuksen tukisäätiö koulutuspoliittisena taustavaikuttajana 1973 1983 (poliittinen historia) 9 522 FM Anna Paaso: Ihmisen papilloomavirus (HPV)-infektion aiheuttama immuunivaste ja sen merkitys taudin kulkuun naisilla (suupatologia) 6 348 FM Terhi Pajula: Ihmisen parinvalinnan genetiikka (evoluutioekologia) 9 522 VTM Marianne Palmu: Keskuspankkien kommunikaatio finanssikriisin aikana (taloustiede) 4 191 12 Turun Yliopistosäätiön vuosikertomus 2012
FM Anna-Leena Perämäki: Nuorten naisten päiväkirjoista välittyvät selviytymiskeinot juutalaisvainoista 1940-luvun miehitetyssä Länsi-Euroopassa (kulttuurihistoria) 6 348 FM Maria Pesola-Gallone: Puheen variaatio ja kielellinen identiteetti Buenos Airesissa (espanjan kieli) 6 348 FM Sirkku Pollari: Rintasyövän luustoetäpesäkkeiden mekanismien selvittäminen lääkekehitystä varten (molekyylibiologia, lääkekehityksen biotekniikka) 4 191 LL Laura Raiko: Epänormaalin kalsiumaineenvaihdunnan vaikutukset solujenvälisiin liitoksiin ja keratinosyyttien erilaistumisiin (ihotautioppi) 4 191 VTM Elina Rantanen: Perinnöllisyysneuvonnan ihanteet ja käytännöt (työterveyssosiologia) 6 348 HTM Heidi Ruohio: Syntyperän rooli kansainvälisesti adoptoitujen elämässä (sosiaalityö) 9 522 FM Marja Ruuska: Reaktiiviseen artriittiin johtavat solunsisäiset mekanismit (immunologia) 4 191 FM Juhana Saarelainen: Kansa, tieto ja runous. Elias Lönnrotin ajattelun ja toiminnan epistemologinen poetiikka. (kulttuurihistoria) 9 522 PsM Silja Saarento: KiVa Koulu -ohjelman vaikutusmekanismit ja toimivat komponentit (psykologia) 9 522 FM Anna Sahlberg: Reaktiiviselle artriitille ja muille reumataudeille altistavan kudostekijä HLA-B27:n vaikutus solunsisäiseen signalointiin (molekyylibiologia) 4 191 FM Jani Sainio: Kurvatoni-mallin dynamiikka varhaisessa universumissa (teoreettinen fysiikka) 6 348 FM Anu Salmela: Kuolemaa kutsuva nainen. Naisen itsemurha Suomessa 1869 1910. (kulttuurihistoria) 6 348 FM Laura Saloluoma: Erilaisia kuin me Globalisoituvan maailman muukalaiset ja vieraan kohtaamisen ongelmat 2000-luvun dystopiakuvauksissa (kulttuurihistoria) 9 522 FM Minna Seppänen: Grammatiikan määrittely. Antiikin käsityksiä kielen- ja kirjallisuudentutkimuksen alasta. (klassillinen filologia) 6 348 MA Janka Szombati: Suomeen muuttaneiden korkeakoulutettujen EU-kansalaisten kotoutuminen ja elämäntilanne Lounais-Suomessa (kasvatustieteellinen sosiologia) 9 522 FM Anne-Marie Tuikka: Lähtökohtana työ Viitekehys tietojärjestelmäprojektien onnistumisen tukemiseksi (tietojärjestelmätiede) 6 348 FM Pauliina Tuomi: Interaktiivinen TV ja osallistava mediakulttuuri (digitaalinen kulttuuri, mediatutkimus) 6 348 FM Anu Tuominen: Metsäkurjenpolven tanniinit (luonnonyhdistekemia) 9 522 FM Marjukka Tuominen: Energiatehokkaiden elektroniikan komponenttien tutkimus ja kehitys (esim. MOS-transistorit ja aurinkokennot) (materiaalitiede) 9 522 FM Ville Vasko: Levittäytymisen ekologia ja evoluutio vaihtelevissa ravinto-oloissa (populaatioekologia) 9 522 FM Eero Vesterinen: Lepakon ulosteen DNA-viivakoodausta sovellettuna ympäristötutkimukseen uusia sekvensointimenetelmiä hyödyntäen (ekologia, biodiversiteetti) 9 522 FM Tommi Vornanen: Spektropolarimetrisiä havaintoja DQ-luokan valkoisista kääpiöistä (tähtitiede) 6 348 Master i språk Mikhail Voronov: Kielellinen muutos ja sen selittäminen: Totaaliobjektin merkinnän tasoittuminen Pohjois-Norjan kainun kielen murteissa (suomen kieli) 6 348 MSc Jie Zheng: Genotyypin, kasvualueen ja ympäristötekijöiden vaikutukset tyrnin ja herukoiden fytoravinteisiin (elintarvikekemia) 4 191 NIMIKKORAHASTOT Aikaisemmin tekstissä esitetyn yhteenvetotaulukon lukuihin sisältyvinä on nimikkorahastoista myönnetty seuraavat summat eri tarkoituksiin, jotka on määritelty ao. rahastojen säännöissä: Aarre ja Rakel Aallon rahasto Sisätautien, erityisesti syövän ja verisuonitautien tutkimus 5 806,90 Agricolan juhlavuoden 2007 rahasto Agricolan juhlavuoden 2007 valmistelu ja toteutus, Mikael Agricolaan liittyvä perinne ja tutkimus 9 000,00 Aili Heimon rahasto Humanistisen tiedekunnan piirissä tehtävä tutkimus 10 632,73 Aino Lidmanin rahasto Turun yliopistossa suoritettava lastentautien alan tutkimustyö 1 000,00 Airi Johanssonin rahasto Turun yliopistossa tehtävään sisäelinkirurgiaan liittyvä tutkimus 2 777,69 Aleksandra Holmsténin rahasto Kirjaston Fennica-kokoelman täydentäminen sekä kirjaston henkilökunnan opinto- ja kongressimatkat 11 051,00 Allan Ahon ortopedian ja traumatologian rahasto Ortopediaan, traumatologiaan ja luukasvaimiin liittyvä tutkimus 6 348,00 Turun Yliopistosäätiön vuosikertomus 2012 13
Anna Mäkilän rahasto Turun yliopistossa tehtävä tutkimustyö 1 769,55 Annikki Koskensalon rahasto Saksan kielen opetuksen ja oppimisen tutkimukseen ja sitä tukeviin matkoihin kasvatustieteiden tiedekunnasta väitelleille 574,25 Antero Kasasen rahasto Munuaistautien ja lääketieteen etiikan alojen tutkimustyö 700,00 Eeva Karpaksen rahasto Kasvatustieteen, suomen ja sen sukukielten sekä yhteiskuntatieteiden alojen tutkimustyö 2 876,35 Eeva Nordmanin rahasto Turun yliopistossa tehtävä onkologian ja sädehoidon alan tutkimustyö, pääpaino sädehoidossa 1 283,58 Erkki Aspin stipendirahasto Sosiologiaan liittyvä tutkimustyö ja tutkijavaihto 299,52 Erkki Tammisalon rahasto Hammaslääketieteellisen diagnostiikan alan tutkimustyö 632,61 F. Hoffman La Roche -rahasto Virusopin alan tutkimus 670,00 Heikki Huhtamäen rahasto Ravintoaineisiin ja ravitsemukseen liittyvä tutkimus 2 018,61 Heikki Huhtamäen rahasto Turun yliopiston opettajien ja tutkijoiden tekemä tutkimus 5 507,63 Ida ja Toivo Parten rahasto Syöpä- tai muu lääketieteen alan tutkimus, ensisijaisesti nuoret tutkijat 9 458,06 Ilmari Katajan rahasto Oikeustieteellinen tutkimus- ja opetustyö sekä alan kirjallisuushankinnat 2 337,08 Irma ja Benito Casagranden rahasto Italian kieli ja kulttuuri, kasvatustieteet, rakennetun ympäristön kulttuurihistoria, taidehistoria ja arkkitehtuuri, kulttuurivaihto 2 561,17 John Pelanderin rahasto Sydän- ja verisuonitautien tutkimus 85 966,31 Juho Lennart Kalliomäen rahasto Kliinisen sisätautiopin tutkimus, väitöskirjat ja muut julkaisut 1 734,72 Kari Salavuon muistorahasto Sosiaalipolitiikan alan nuorten tutkijoiden tutkimustyö ja tutkijavaihto 150,06 Kauko Mansikan muistorahasto Teoreettisen fysiikan alan nuorten tutkijoiden tutkimustyö 330,51 Kevo rahasto Matka- ja tutkimusapurahat työskentelyyn Kevolla, erikoiskurssien järjestäminen 1 300,00 Kliinisen virologian tutkimusrahasto Kliinisen virologian alan kansainvälisiin ja kansallisiin kokouksiin osallistumista. 225,30 Kosti Hämmärön rahasto Turun yliopiston lääketieteellisessä tiedekunnassa tehtävä tutkimus 66 420,60 Leena Tähtisen muistorahasto Tähtitieteen alan nuorten tutkijoiden tutkimustyö ja matkat 788,25 Maija-Liisa ja Seppo Salaman rahasto Turun yliopiston nuoren tutkijan apurahat 19 781,68 Maiju Havulinnan rahasto Nuorten naisten Turun yliopistossa tekemä tutkimustyö 4 895,67 Maire, Johan ja Pentti Lindbergin rahasto Syöpätautien, erityisesti lasten syöpätautien tutkimustyö 3 791,89 Margit Valveen rahasto TY:n synnytys- ja naistentautiopin oppiaineen piirissä tehtävä syöpätutkimus 1 315,00 Martta ja Uno Pikarlan rahasto Nuorten sisätautiopin tutkijoiden työ kotimaassa ja ulkomailla 18 181,98 Martti ja Mikael Ruolan rahasto Lääketieteen alan tutkimustyö 1 354,20 14 Turun Yliopistosäätiön vuosikertomus 2012
Matti Koivurinnan rahasto Kaupunkikulttuuriperinne ja -arkeologia 1 133,81 Niilo ja Helmi Näsäsen rahasto Syöpätauteihin liittyvä tutkimus 12 860,41 Osmo Ikolan rahasto Tunnustuksena parhaasta suomen kielen tai sen sukukielten pro gradu -tutkielmasta 903,51 Pentti ja Tyyni Ekbomin rahasto Syöpään ja syövän torjuntaan liittyvä tieteellinen tutkimus 12 039,85 Pulmu Tilviksen rahasto TY:n humanistisen tiedekunnan nuorten tutkijoiden tekemä tutkimustyö 5 695,09 Saaristomeren tutkimuslaitoksen Seili rahasto Tutkijoiden ylläpitokustannukset Saaristomeren tutkimuslaitoksella 750,00 Tauno Nurmelan muistorahasto Romaanisen filologian alan tieteellinen työ ja muu toiminta 1 271,24 TS-Yhtymä Oy:n rahasto Viestintäalan tutkimustyö, erityisesti painetun ja sähköisen viestinnän vaikutus ja erot oppimiseen 16 204,21 Turun yliopiston lääketieteellisen tiedekunnan tutkimusrahasto Turun yliopiston lääketieteen, hammaslääketieteen ja hoitotieteen alojen nuorten tutkijoiden tutkimustyö 3 015,89 V.A.Koskenniemen rahasto Kotimaisen kirjallisuuden alan tutkimustyö 1 371,12 Wallac Oy:n rahasto Biokemiallisten ja kliiniskemiallisten analyysimenetelmien ja -laitteiden tutkimus-, kehitys- ja soveltamistyö 10 138,05 Veikko Nurmikon rahasto Biokemian, elintarvikekemian ja biotekniikan jatko-opiskelijoiden tutkimustyö 1 525,14 Vera Koivumäen rahasto Nuoren tutkijan apurahat: lääketieteellisen tiedekunnan vähävaraiset ja etevät opiskelijat, jatko-opiskelijat ja nuoret tutkijat 11 852,36 Viktor Emil Heikkilän rahasto Reumatauteihin ja muihin autoimmuunisairauksiin liittyvä tutkimustyö 2 559,80 Vuonna 2012 ei apurahoja jaettu seuraavista rahastoista: Antero ja Thelma Vaaraman rahasto, Auli ja Paavo Toivasen rahasto, Bengtskär-rahasto, Eero Talan rahasto, Keijo Virtasen rahasto, Oikeustieteen rahasto, Pohjoismaisen kirurgiayhteistyön rahasto, Turun ja Tarton yliopistojen Granö -yhteistyörahasto ja Wilsonin Bengtskär rahasto. TULOSLASKELMAAN SISÄLTYVÄ MUU TUKI TURUN YLIOPISTOLLE Merkittävänä yksittäisenä tukieränä Turun Yliopistosäätiö on myöntänyt 200 000 euron määrärahan Turun yliopiston tutkijakollegiumien palkkakustannusten kattamiseen. Ko. summasta 50 000 euroa myönnettiin John Pelanderin rahastosta. Tutkijakollegiumien tarkoituksena on vahvistaa jo kannuksensa ansainneiden tutkijoiden urakehitystä ja yliopiston tutkimuksellista kilpailukykyä. Myönnetty summa jakautuu tasan ihmistieteiden sekä luonnon- ja lääketieteen kollegiumien välillä. Esimerkkeinä muista merkittävistä määrärahojen muodossa toteutetusta Turun yliopiston tukemisesta mainittakoon seuraavat: Tarton Granö -keskuksen alijäämän kattaminen 23 247,52, Micromedicum-hanke 11 000, Turun Yli oppilasteatterin vuokratuki 10 920, Turun yliopiston historiikki 7 500, Turun yliopiston tunnusmusiikki 6 000 ja professori emeritus Unto Salon Kalevalaiset myytit ja uskomukset arkeologian, kielihistorian ja kulttuurihistorian näkökulmasta -teoksen painatuskulut 3 600. Pienemmillä summilla on tuettu erilaisia yliopiston pr-luontoisten tilaisuuksien järjestelykustannuksia. Granö-tutkijahuonestipendejä jaettiin kuudelle tutkijalle. Stipendi kattaa 1 3 viikon tutkimusjakson majoituksen sekä aamiaiset Turun ja Tarton yliopiston Granö-yhteistyökeskuksessa, Villa Tammekannissa Tartossa. Turun Yliopistosäätiön vuosikertomus 2012 15
6. SIJOITUSTOIMINTA JA TALOUS 2012 Yleiskatsaus sijoitusympäristöön vuonna 2012 Maailmantaloudessa, erityisesti Euroopassa, on lähihistoriassa, vuosina 2008 ja 2011 koettu poikkeuksellisen voimakas epäluottamus rahoitusjärjestelmään ja sen myötä omaisuusarvojen lasku. Vuonna 2012 luottamus ainakin joltakin osin palautui ja omaisuuden arvostukset nousivat. Luottamuksen palautumisen syy oli pääasiassa Euroopan Keskuspankin lupaus käynnistää euroalueen kriisimaiden valtionlainojen osto-ohjelma. Korkotaso laski historiallisen alhaiseksi, mikä merkitsi sijoittajien korkosalkuille hyvää tuottoa. Yrityslainapainotteiset salkut tuottivat toistakymmentä prosenttia. Osakesijoittajillakin vuosi oli hyvä, mutta osakkeiden arvot heilahtelivat vuoden aikana paljon. Vuoden alku oli voimakasta nousua, sitten kevät-kesä epävarmuuden aikaa ja kurssien laskua ja loppuvuosi voimakasta nousua. Yhdysvalloissa syksyllä myönteinen kehitys taittui. Presidentinvaalit ja liittovaltion velkakaton läheneminen oli tähän syynä. Kokonaistuotto osakesalkuissa oli jonkin verran korkosalkkuja parempi. Omaisuusluokista heikoin kehitys oli hyödykkeissä. Suomen kansantalouden tila oli vuonna 2012 murroksessa. Viennin väheneminen ja usean vientiyrityksen sopeuttavat toimet, esimerkiksi puunjalostusteollisuudessa, merkitsivät laajoja irtisanomisia ja lomauttamisia. Samanlaisia uutisia tuli teknologiateollisuudesta (Nokia) ja laivanrakennuksesta (STX Finland). Kilpailukyvyn heikkenemisestä kannettiin erityistä huolta ja katse on voimakkaasti kevään 2013 työmarkkinaneuvotteluissa (0-linja). BKT:n kasvu jotakuinkin pysähtyi, loppuvuodesta oli merkkejä myös yksityisen kulutuksen vähenemisestä. Inflaatio oli jonkin verran aikaisempia vuosia korkeammalla tasolla, noin 3 %. Työttömyysaste oli noin 7 %. Turun Yliopistosäätiön sijoitukset vuonna 2012 Turun Yliopistosäätiön sijoitukset olivat aiemmin hyväksytyn sijoituspolitiikan mukaisesti sijoitettuna eri omaisuusluokkiin. Noteerattujen arvopapereiden arvo nousi merkittävästi (n. + 20 %) vuoden aikana edellisen vuoden laskun (n. 30 %) jälkeen. Korkosalkkujen arvo nousi n. 10 %. Säätiön kiinteistöjen ja huoneisto-osakkeiden markkina-arvojen arviointi tehdään vapaamuotoisesti kerran vuodessa. Arvioinnissa ei käytetä maksullisia asiantuntija-arviointeja. Arvoja voidaan luonnehtia varovaisiksi ja on mahdollista, että monista kohteista saataisiin realisoinnissa enemmän kuin miksi ne on arvioitu. Vuoden 2012 arvioinnissa nostettiin varsinkin Hämmärön kiinteistöjen arvoa vuoden 2012 myynneistä saadun hintainformaation perusteella. Eurooppalaisiin suurkaupunkeihin sijoittavan kiinteistörahaston (Morgan Stanley Office Fund) arvostusta laskettiin. Säätiön salkku tuotti vuoden 2012 aikana 14,9 % (vuonna 2011 0,9 %) kun oikaisuerinä on otettu huomioon apurahajako, hallinnon kustannukset ja saadut lahjoitukset. Näkymät sijoitusvuodelle 2013 Vuoden 2013 sijoitusympäristö tulee olemaan edelleen vaikea. Korko taso tulee säilymään matalalla. Poliittinen ja taloudellinen tilanne etenkin Etelä-Euroopan maissa (Espanja, Italia) on ratkaisevan tärkeä sijoitusympäristön suunnalle. Samoin on muiden maiden, varsinkin Saksan ja Iso-Britannian, suhtautuminen koko Euroalueeseen. Suomen julkiseen talouteen on ennakoitavissa merkittäviäkin rakennemuutoksia ja leikkauksia vuonna 2013. Keskeinen haaste on saada vienti uudelleen kasvu-uralle ja kilpailukyvyn lisääminen. Se myös takaisi yksityisen kulutuksen ja työllisyyden säilymisen tasolla, joka turvaa julkisen talouden tarvitseman tulokertymän. Turun Yliopistosäätiön sijoitusomaisuutta hoidetaan pitkällä tähtäimellä eikä säätiö ole tehnyt koko sijoitusomaisuuteen vaikuttavia lyhyen tähtäimen näkemyksenottoja. Sijoitusmarkkina on viime vuosien aikana muuttunut nopeatempoisemmaksi. Korkojen pysyessä alhaalla vakaat vuokratuotot ovat olleet tärkeä osa säätiön kassanhallinnassa. Yhtiöiden osingot ovat riippuvaisia maailmantalouden kehityksestä. Huoneistojen ja kiinteistöjen osalta keskeistä on ylläpitää ne hyvässä kunnossa, jotta hyvät vuokrausasteet voidaan säilyttää. Luottotappioita ei syntynyt. Säätiö jatkaa Vanhalinnan asuntotonttien myymistä ja jatkaa Hämmärön lomatonttien myyntiä keväällä 2013. SÄÄTIÖN OMAISUUDENHOITO Säätiön omaisuudenhoidosta vastaa säätiön hallitus. Yksittäiset sijoituspäätökset tekee tai valmistelee hallitukselle sijoitustoimikunta. Säätiöllä on kolmen omaisuudenhoitajan kanssa toimeksiantosopimus osakesalkkujen hoitamisesta. Omaisuudenhoitajien hoidossa olevissa salkuissa on sijoituksia suomalaisiin, pohjoismaisiin, eurooppalaisiin ja kehittyvien markkinoiden osakkeisiin. Omaisuudenhoitosopimuksissa on kiinnitetty huomiota salkkuun valittavien sijoitusten omistusaikaan, osuuteen koko salkusta, toimialaan, valuuttakurssiriskiin sekä sijoituskohteiden huolelliseen valintaan. Kahden omaisuudenhoitajan kanssa on tehty sopimus korkosalkun hoitamisesta. Säätiön sijoitustoimikunta ja hallitus ovat seuranneet sopimusten toteutumista. Yliopistosäätiön sijoitusomaisuus muodostaa yhtenäisen kokonaisuuden, josta kullekin säätiön hallinnoimalle rahastolle kuuluu osa. Tilinpäätöksen yhteydessä tuottojäämä jaetaan rahastoille osuuksien suhteessa. Sijoitusomaisuuden ulkopuolelle on jätetty sellainen omaisuus, joka ei kerrytä sijoitustuottoja kuten Bengtskärin majakka ja Tartossa sijaitseva Granö-keskus. Sijoitusomaisuuden ulkopuolella ovat myös sellaiset omaisuuserät, jotka ovat säätiön omistuksessa, mutta joita rasittaa käyttöoikeus. Vuoden 2012 valmisteltiin sijoituspolitiikan päivittämistä. Kauppatieteen kandidaatti Timo Finning tutki säätiön apurahalla pitkän sijoitushorisontin omaavien institutionaalisten sijoittajien sijoituspolitiikkaa sekä haastatteli Suomen keskeisten rahastojen sijoitusammattilaisia. 16 Turun Yliopistosäätiön vuosikertomus 2012
APURAHAJAON MÄÄRÄYTYMINEN JA MUU TUKI YLIOPISTOLLE Jaettavien apurahojen määrä on sidoksissa sijoitusomaisuuden arvon kehitykseen. Määrä lasketaan tiettynä osuutena kymmenen vuoden sijoitusomaisuuden arvon keskiarvosta. Vuosittainen jakomäärä nykyisellä omaisuuden määrällä on runsas miljoona euroa. Jaettava määrä katetaan edellisen vuoden tuottojäämästä ja myyntivoitoista tai rahastojen pääomista. Järjestelmällä pyritään siihen, että apurahajako ei olisi riippuvainen sijoitusmarkkinoiden vuosittaisista vaihteluista. Granö-keskuksen alijäämä on kirjattu Turun yliopiston tukeen ja se on veloitettu yleisrahaston pääomasta. Ylioppilasteatterin vuokratuki on kirjattu niin ikään yliopiston tukeen. SIJOITUSTEN KEHITYS VUONNA 2012 Säätiön tuottojäämä oli 1 743 427 (v. 2011 1 412 039 ). Myyntivoittoja realisoitiin 1 314 901 (v. 2011 699 233 ). Arvonalennuksia tehtiin 416 902 (v. 2011 0 ). Säätiön sijoitusomaisuuden arvo oli vuoden lopussa noin 43,7 M (37,7 M ). Säätiön sijoitusten tuotto, kun on huomioitu saadut lahjoitukset, maksetut apurahat ja hallintokustannukset, vuonna 2012 oli 14,9 % (v. 2011 0,9 %). KIINTEISTÖT JA HUONEISTOT Säätiön kiinteistöomaisuuden paino sijoitusomaisuudessa on muutaman viime vuoden ajan ollut yli 40 %. Tämä johtuu maa-alueiden määrän lisäyksestä. Vuonna 2008 tehty omistusjärjestely Vanhalinnassa toi säätiön sijoitusomaisuuteen yhteensä 78 asuntorakentamiseen tarkoitettua tonttia. Vuonna 2009 seitsemääntoista tonttiin valmistui kunnallistekniikka. Vuoden 2012 lopussa tontteja oli myyty seitsemän. Tonttien hintapyynnöt vaihtelevat 55 000 :sta 79 000 :oon. Säätiöllä on voimassa Liedon kunnan kanssa maankäyttösopimus, jossa määritellään kunnallistekniikan rakentamiseen liittyvät kysymykset ja toteutuksen väljä aikataulu. Vuoden 2012 aikana käynnistettiin kahden seuraavan korttelin toteutuksen suunnittelu. Omakotitalojen rakennusoikeudet ja talotyypit suunnitellaan siten, että koko alueelle muodostuu monipuolista tarjontaa. Vuonna 2009 säätiö sai testamenttilahjoituksen rymättyläläiseltä maanviljelijä Kosti Hämmäröltä. Lahjoitus käsitti merkittävän maaomaisuuden, yli 100 hehtaaria. Säätiö käynnisti samana syksynä, saatuaan omaisuuden hallintaansa, rantakaavan tarkistuksen määritelläkseen tilan rakennuspaikkojen parhaat sijainnit. Rantakaavan tarkistus hyväksyttiin Naantalin kaupunginvaltuustossa joulukuussa 2011. Säätiö aloitti tonttimyynnin ns. tarjouskauppamenettelyllä keväällä 2012. Tontteja myytiin yhteensä kahdeksan, myyntihintojen ollessa yhteensä vähän yli 2 M. Tonttien myynti jatkuu keväällä 2013. Yhteisrantaisille tonteille valmisteltiin ja päätettiin perustaa Kiinteistö Oy Fältinranta, jolle rakennetaan talvella 2013 saunarakennus ja yhteislaiturit. Yhtiön viisi osaketta myydään yhdessä eiomarantaisten tonttien kanssa. Vuonna 2003 toteutettiin Saarenmaalla peruskorjaus Turun yliopiston Saarenmaan yliopistokeskuk sen käyttöön hankituissa tiloissa. Säätiö hankki tontin ja rakennuksen omistukseensa syyskuussa 2009 allekirjoitetulla kauppakirjalla. Kohde sijaitsee Kuressaaren keskustassa Piispanlinnan naapurissa. Tontin pinta-ala on n. 2000 neliötä. Vuoden 2010 aikana kunnostettiin nykyaikaiseksi asunnoksi päärakennuksen siivessä sijaitseva vahtimestarin asunto. Huoneisto on vuokrattu talvella ja kesän ajan se toimii vierailijoita palvelevan vahtimestarin asuntona. Vuonna 2012 valmisteltiin tontin takaosassa olevan suojellun hirsirakennuksen peruskorjausta. Turun Yliopistosäätiö on omistanut vuodesta 2001 lähtien Kiinteistö Oy Teutorin koko osakekannan. Yhtiö omistaa Turun itäisessä keskustassa entisen ns. kenkätehtaan tontin ja rakennuksen, joka on vuokrattu Turun yliopistolle. Tontin asemakaavan muutos vahvistettiin vuoden 2010 syksyllä. Vuoden 2011 lopulla toteutettiin koko vuoden suunniteltu ja valmisteltu järjestely, jossa säätiö luovutti omistamansa KOY Teutorin osakkeet perustetulle Teutorin Kiinteistö Ky:lle. Se omistetaan yhdessä Turun yliopiston kanssa. Samassa yhteydessä sovittiin järjestelystä, jossa KOY Teutori rakennuttaa tontille uudisrakennuksen ja peruskorjaa sen jälkeen vanhan rakennuksen. Vuoden 2012 aikana uudisrakennuksen rakennustyöt ja vanhan rakennuksen peruskorjauksen suunnittelu aloitettiin. Säätiö sijoitti uudisrakennuksen toteuttamiseen tilivuonna 930 000. Loppuosa rahoitettiin Turun yliopiston suorittamalla vastaavalla oman pääoman erällä ja KOY Teutorin ottamalla pankkilainalla. Teutorin Kiinteistö Ky antoi rahoittajalle, Turun Seudun Osuuspankille, ns. kovenanttisitoumuksen omistuksen pysyvyydestä ja vastikkeiden maksusta. Vuonna 2007 hankittuun osoitteessa Linnankatu 24 sijaitsevaan kohteeseen perustettiin tuolloin KOY Herrainkulma hallinnoimaan rakennusta ja sen tonttia. Myöhemmin yhtiö osti Turun kaupungilta myös tontin. Säätiön omistamat huoneistot ao. yhtiössä olivat kaikki vuokrattuja koko vuoden. Yhtiöllä on pitkäaikaista pankkilainaa 425 000. Turun Yliopistosäätiön saatava yhtiöltä on 543 359, missä lisäystä oli 16 159. Lainan lisäys perustuu tontin asemakaavan muutossuunnitteluun. Turun Yliopistosäätiö omistaa valtion korkotukilainoitetun asunto-osakeyhtiön As Oy Turun Sukkulakodin. Korkotukilaina erääntyi vuonna 2012 ja se uudelleen rahoitettiin Turun Seudun Osuuspankista otetulla lainalla, joka tehtiin kiinteäkorkoiseksi seuraavaksi kymmeneksi vuodeksi. Säätiön jäljellä oleva lyhennysva raus purettiin alkuperäisen korkotukilainan tultua maksetuksi. Lainan määrä vuoden lopussa oli n. 3,2 M. Yhtiössä on 66 vuokraasuntoa. Vuokraustoiminnan hoitaa OP-Kiinteistökeskus ja isännöinnin Varsinais-Suomen Isännöintitalo Oy. Vuokrausaste on ollut erinomainen (v. 2012 100 %) johtuen hyvästä varustelutasosta ja sijainnista. Huoneistokorjauksilla vuoden aikana on voitu pitää vuokrausaste korkeana. Säätiöllä on kaksi muuta korkotukilainoitettua kohdetta, joista se omistaa 20 %:n vähemmistöosuuden. Toinen yhtiöistä sijaitsee Turun Tervatorilla ja toinen Oulun keskustassa. Myös niissä vuokrausaste on ollut hyvä. Säätiö omistaa seitsemän toimistohuoneistoa käsittävän kokonaisuuden Turun kauppatorin laidalla sijaitsevassa KOY Primassa. Kaikki tilat olivat vuoden 2012 ajan vuokrattuina. KOY Turun Verkahovissa säätiöllä on omistuksessa tuleva oikeus (B-osake) 10 huoneistoon. Yhden huoneiston A-osake tuli säätiön hallintaan vuonna 2012. Hintakehitys Verkahovissa on ollut viime vuosina positiivinen. Turun Yliopistosäätiön vuosikertomus 2012 17
Turun Yliopistosäätiön omistamat ja yhteiskuntatieteellisen tiedekunnan käytössä olleet tilat KOY Aura-Tavastissa (Hämeenkatu 6) myytiin vuoden 2003 aikana. Säätiölle jäi oikeus kohteeseen haettavaan lisärakennusoikeuteen. Vuonna 2004 lisärakennusoikeuden saantia edistettiin myymällä tuleva oikeus NCC-Rakennus Oy:lle. Järjestelyyn liittyvä määräaikainen sopimus edellyttää, että tontille myönnetään rakennusoikeus uuden asuintalon rakentamiseen. Sopimus uusittiin vuonna 2010 ja se on voimassa vuoden 2015 loppuun saakka. As Oy Yliopistorinteessä säätiö omistaa 662 neliötä käsittävän opetus- ja toimistohuoneiston. Tilat on peruskorjattu vuonna 2005. Kohde sijaitsee hyvällä paikalla aivan yliopistonmäen tuntumassa tarjoten koulutussosiologian oppiaineelle erinomaiset työskentelyolosuhteet. Yhtiössä tehtiin vuoden 2012 aikana laaja peruskorjaus. Turun Yliopistosäätiön kiinteistösijoituksiin luetaan viisi kiinteistörahastoa. Eurozone Office Fund sijoittaa eurooppalaisten suurkaupunkien keskustoissa sijaitseviin toimisto- ja liikerakennuksiin. Quarum Feeder Fund QA II on suomalaisia, pääasiassa pääkaupunkiseudulla sijaitsevia asuntokohteita omistava rahasto, samoin kuin Taaleritehtaan asuntorahasto. AKR II Tuotto -rahasto sijoittaa kotimaisiin liike- ja toimistorakennuksiin. Minerva-rahasto vanhuusväen hoitokoteihin ja Evli Baltic -kiinteistösijoitusrahasto Baltiassa sijaitseviin liike- ja toimistorakennuksiin. Säätiö omistaa As Oy Kiinanmyllystä osoitteessa Vähä-Hämeenkatu 1 yhteensä 11 huoneistoa. As Oy Kiinanmylly haki ja sai tontille asemakaavamuutoksen. Sen mukaan nykyinen rakennus tulee purettavaksi ja tilalle rakennetaan uusi liike- ja asuintalo. Yhtiön toinen pääomistaja on TYKS-säätiö. Vuoden 2012 aikana As Oy Kiinanmylly valmisteli rakentamisen toteutusta. Tartossa sijaitseva Turun yliopiston ja Tarton yliopiston Granöyhteistyökeskus muodostaa säätiön omaisuudessa ns. erilliskatteellisen rahaston. Granö-keskuksen alijäämä esitetään omalla rivillään tuloslaskelmassa samoin kuin rakennuksesta ja kalustosta tehtävä poisto. Poisto alentaa erilliskatteisen rahaston kirja-arvoa. Granökeskuksen alijäämällä tai poistolla ei ole vaikutusta säätiön tilikaudelta jaettavaan tuottojäämään. Granö-keskuksen tuotot olivat vuonna 2012 11 487 (2011 13 384 ) ja kulut 34 735 (vuonna 2011 33 354 ). Erotus 23 247 on katettu yleisrahastosta. Vuonna 2012 toteutettiin rakennuksen julkisivukorjaus. SÄÄTIÖN HALLINTOKULUT Säätiön hallintokulut muodostuvat palkkakustannuksista ja muista toiminnan kuluista. Hallintokulujen yhteismäärä oli 264 027 (vuonna 2011 308 493 ). Säätiön luottamushenkilöille ei ole säätiössä noudatetun tavan mukaan maksettu palkkioita tai kustannusten korvauksia. Asian tuntijoille on maksettu hakemusten määrään perustuva palkkio. ESTEELLISYYSOHJEET Vuoden 2012 alussa laadittiin Turun Yliopistosäätiön oma esteellisyysohje, jossa määriteltiin esteellisyystilanteet sekä lähipiiri. Esteellisyysarviointi tulee esille pääasiassa apurahamyöntöjen kohdalla, mutta ohje sisältää myös erilaiset sopimustilanteet. Hallituksen jäsenten sidonnaisuuksista on laadittu vuosittain päivitettävä luettelo. SÄÄTIÖN HALLITUKSEN ARVIO TALOUDELLISISTA RISKEISTÄ JA NIIDEN HALLINNASTA Säätiölaki edellyttää, että omaisuus on sijoitettava turvaavasti ja tuloa tuottavasti. Säätiö on hajaut tanut omaisuuden useiden omaisuusluokkien välillä ja omaisuusluokkien sisällä. Säätiöllä on kirjallinen sijoituspolitiikka, jossa määritellään säätiön koko salkun riski- ja tuottotaso. Omaisuusluokilla on enimmäispainot ja omaisuusluokkien sisällä yksittäisten sijoitusten määrille on asetettu enim mäismäärät. Edellä mainituilla toimenpiteillä pyritään välttämään koko sijoitusomaisuuden merkit tävää arvonmenetystä, mikä luonnollisesti on merkittävin taloudellinen riski. Koska säätiö on sijoitustoimintaa harjoittava yhteisö, sillä ei ole merkittäviä muita, ts. toiminnallisia riskejä ja se pyrkii niitä myös välttämään esim. välttämällä rakennuttajana toimimista. Päätöksenteko tapahtuu kaikki yhteisön päätöksinä, joista laaditaan pöytäkirja. Toiminimenkirjoitussäännöt edellyttävät vähintään kahden henkilön nimeä oikeustoimiin ellei toteuteta toimenpidettä, johon toimeenpanija on yksilöidysti valtuutettu. Omaisuuserät sekä hallituksen jäsenten ja johtavien toimihenkilöiden vastuut on vakuutettu. Säätiön toimihenkilöiden määrä on vähäinen. Henkilöriskiä vähentää toiminnan dokumentointi ja em. päätöksentekomenettely. Säätiön tietoturvariski on vähäinen säätiön käyttäessä yliopiston atk-keskuksen palveluja ja taloushallinnon tietojen ollessa tallennettuna ulkopuolisella palveluntarjoajalla. 18 Turun Yliopistosäätiön vuosikertomus 2012
Järjestyksessään neljäs Itämeren Historia -seminaari järjestettiin heinäkuussa Kuressaaressa Saarenmaalla. Seminaariin ja sen yhteyteen järjestettyyn oheisohjelmaan Saarenmaan oopperajuhliin osallistui säätiön entisiä ja nykyisiä luottamushenkilöitä sekä yhteistyökumppaneita yli 80. Seminaarissa oli osallistujia ennätysmäärä 130. Esitelmän pitivät professori Raimo Pullat ja kirjailija Juhani Salokannel. Paneelikeskustelussa yläkuvassa seminaarin puheenjohtaja Hannes Astok ja seminaarin primus motor, professori Jarmo Virmavirta. Turun Yliopistosäätiön vuosikertomus 2012 19
TURUN YLIOPISTOSÄÄTIÖN TULOSLASKELMA VUODELTA 2012 TILINPÄÄTÖS 2012 TILINPÄÄTÖS 2011 VARSINAINEN TOIMINTA Apurahatoiminta Myönnetty tilivuoden aikana apurahoja yhteensä 1 168 480,81 1 274 978,63 Oman pääoman rahastojen tuottoja edelliseltä vuodelta 777 645,09 664 297,90 Nimikkorahastojen tuottoja edelliseltä vuodelta 353 511,34 328 180,73 Rahastojen pääomista 10 289,71 244 578,52 Tilivuoden aikana saatuja lahjoituksia 11 000,00 2 325,00 Käyttämättä jääneet ja palautuneet apurahat 16 034,67 35 596,48 Sijoitustoiminta Tuotot Osinkotuotot 501 513,63 439 548,38 Korkotuotot pitkäaikaisesta sijoituksista 19 061,35 25 564,37 Korkotuotot lyhytaikaisista sijoituksista 28 646,93 41 287,30 Vuokratuotot 554 948,30 575 323,10 Teutorin tuotot 70 000,00 249 958,14 Yliopiston vierasasuntojen pääomakorvaukset 10 747,17 Sukkulakodin vuokratuotot 477 847,78 463 910,70 Herrainkulman vuokratuotot 106 425,97 105 936,62 Myyntivoitot / -tappiot (netto) 1 314 901,01 699 233,07 Sijoitusten arvonalennukset ja -korotukset 416 902,48 Sijoitusten tuotot yhteensä 2 656 442,49 2 611 508,85 Kulut Yhtiövastikkeet 198 327,55 233 129,13 Kiinteistö- ja huoneistokulut 30 675,20 42 932,55 Kiinteistöjen ylläpidon palkkakustannukset 18 594,28 29 697,92 Teutorin hoitokulut 4 533,07 180 832,08 Sukkulakodin hoitokulut 217 122,21 225 171,77 Herrainkulman hoitokulut 65 599,55 65 705,94 Granö-keskuksen käyttötalouden alijäämä 23 247,52 19 970,08 Katetaan yleisrahastosta 23 247,52 19 970,08 Granö-keskuksen poisto 15 745,67 16 885,29 Katetaan poisto Granö-yhteistyörahastosta 15 745,67 16 885,29 Bengtskär -rahaston tuottojäämä 4 230,10 1 135,80 Siirretään rahaston pääomaan 4 230,10 1 135,80 Muut sijoituskulut 38 903,91 50 445,31 Sijoitusten korkokulut 45 804,03 32 451,21 Muut rahoituskulut 14 912,00 15 747,27 Poistot sijoitusomaisuudesta 14 515,69 14 862,69 Sijoitusten kulut yhteensä 648 987,49 890 975,87 Sijoitusten tuottojäämä 2 007 455,00 1 720 532,98 (Sijoitusten tuottojäämä ilman myyntivoittoja/-tappiota) 1 109 456 1 021 300 Hallintokulut Palkat ja palkkiot 159 824,80 204 629,20 Henkilöstösivukulut 37 205,71 51 089,65 Vapaaehtoiset henkilöstösivukulut 8 890,73 7 759,62 Toimitilakulut 18 186,70 17 849,50 Muut hallinto- ja toimintakulut 39 919,96 27 165,46 Hallintokulut yhteensä 264 027,90 308 493,43 Varainhankinta Varainhankinta yhteensä 1 341 722,03 89 071,59 Lahjoitukset rahastojen pääomiin 1 317 794,85 84 571,59 Lahjoitukset tilivuoden apurahoihin 11 000,00 2 325,00 Lahjoituksista varainhankinnan kuluihin 12 927,18 2 175,00 Toiminnan tuottojäämä 1 743 427,10 1 412 039,55 (toiminnan tuottojäämä ilman myyntivoittoja/-tappioita) 845 428,57 712 806,48 Myyntivoittoja rahastojen pääomiin / myyntitappiot rahastojen pääomista 493 427,10 175 977,36 Nimikkorahastojen tuottoja sääntöjen mukaisesti rahastojen pääomiin 98 948,53 Varataan yliopiston tukemiseen seuraavana vuonna nimikkorahastojen 433 499,00 383 705,61 tuottoja Varataan yliopiston tukemiseen seuraavana vuonna yleisrahaston tuottoja 816 501,00 753 408,05 Tilikauden yli/alijäämä 20 Turun Yliopistosäätiön vuosikertomus 2012