Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Raahen kaupunki 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Leena Mikkola-Riekkinen 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi Asema organisaatiossa Matkapuhelin Sähköposti Leena Mikkola-Riekkinen kaupunginlakimies 040 3110 351 leena.mikkolariekkinen@raahe.fi 4. Lausuntopyynnön käsittelypäivämäärä toimielimessä 08.02.2016 5. Toimielimen nimi Nimi - kaupunginvaltuusto 6. Onko vastaaja
0 1 kunta sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä tai yhteistoiminta-alue maakunnan liitto muu kuntayhtymä tai kuntien yhteistoimintaelin valtion viranomainen järjestö jokin muu
7. Kunta numero tilastokeskuksen luokituksessa Kunta numero tilastokeskuksen luokituksessa 005 Alajärvi 0 020 Akaa 0 005 Alajärvi 0 009 Alavieska 0 010 Alavus 0 016 Asikkala 0 018 Askola 0 019 Aura 0 035 Brändö 0 043 Eckerö 0 046 Enonkoski 0 047 Enontekiö 0 049 Espoo 0 050 Eura 0 051 Eurajoki 0 052 Evijärvi 0 060 Finström 0 061 Forssa 0 062 Föglö 0 065 Geta 0 069 Haapajärvi 0 071 Haapavesi 0 072 Hailuoto 0 074 Halsua 0 075 Hamina 0 076 Hammarland 0 077 Hankasalmi 0 078 Hanko 0 079 Harjavalta 0 081 Hartola 0 082 Hattula 0 086 Hausjärvi 0 111 Heinola 0 090 Heinävesi 0 091 Helsinki 0 097 Hirvensalmi 0 098 Hollola 0 099 Honkajoki 0 102 Huittinen 0 103 Humppila 0 105 Hyrynsalmi 0 106 Hyvinkää 0 283 Hämeenkoski 0 108 Hämeenkyrö 0 109 Hämeenlinna 0 109 Hämeenlinna 0 139 Ii 0
140 Iisalmi 0 142 Iitti 0 143 Ikaalinen 0 145 Ilmajoki 0 146 Ilomantsi 0 153 Imatra 0 148 Inari 0 149 Inkoo 0 151 Isojoki 0 152 Isokyrö 0 164 Jalasjärvi 0 165 Janakkala 0 167 Joensuu 0 169 Jokioinen 0 170 Jomala 0 171 Joroinen 0 172 Joutsa 0 174 Juankoski 0 176 Juuka 0 177 Juupajoki 0 178 Juva 0 179 Jyväskylä 0 181 Jämijärvi 0 182 Jämsä 0 186 Järvenpää 0 202 Kaarina 0 204 Kaavi 0 205 Kajaani 0 208 Kalajoki 0 211 Kangasala 0 213 Kangasniemi 0 214 Kankaanpää 0 216 Kannonkoski 0 217 Kannus 0 218 Karijoki 0 224 Karkkila 0 226 Karstula 0 230 Karvia 0 231 Kaskinen 0 232 Kauhajoki 0 233 Kauhava 0 235 Kauniainen 0 236 Kaustinen 0 239 Keitele 0 240 Kemi 0 320 Kemijärvi 0 241 Keminmaa 0 322 Kemiönsaari 0 244 Kempele 0 245 Kerava 0 249 Keuruu 0
250 Kihniö 0 256 Kinnula 0 257 Kirkkonummi 0 260 Kitee 0 261 Kittilä 0 263 Kiuruvesi 0 265 Kivijärvi 0 272 Kokkola 0 271 Kokemäki 0 272 Kokkola 0 273 Kolari 0 275 Konnevesi 0 276 Kontiolahti 0 280 Korsnäs 0 284 Koski Tl 0 285 Kotka 0 286 Kouvola 0 286 Kouvola 0 287 Kristiinankaupunki 0 288 Kruunupyy 0 290 Kuhmo 0 291 Kuhmoinen 0 295 Kumlinge 0 297 Kuopio 0 300 Kuortane 0 301 Kurikka 0 301 Kurikka 0 304 Kustavi 0 305 Kuusamo 0 312 Kyyjärvi 0 316 Kärkölä 0 317 Kärsämäki 0 318 Kökar 0 319 Köyliö 0 398 Lahti 0 399 Laihia 0 400 Laitila 0 407 Lapinjärvi 0 402 Lapinlahti 0 403 Lappajärvi 0 405 Lappeenranta 0 408 Lapua 0 410 Laukaa 0 416 Lemi 0 417 Lemland 0 418 Lempäälä 0 420 Leppävirta 0 421 Lestijärvi 0 422 Lieksa 0 423 Lieto 0 425 Liminka 0
426 Liperi 0 444 Lohja 0 430 Loimaa 0 430 Loimaa 0 433 Loppi 0 434 Loviisa 0 435 Luhanka 0 436 Lumijoki 0 438 Lumparland 0 440 Luoto 0 441 Luumäki 0 442 Luvia 0 475 Maalahti 0 444 Lohja 0 478 Maarianhamina 0 480 Marttila 0 481 Masku 0 483 Merijärvi 0 484 Merikarvia 0 489 Miehikkälä 0 481 Masku 0 491 Mikkeli 0 494 Muhos 0 495 Multia 0 498 Muonio 0 499 Mustasaari 0 500 Muurame 0 503 Mynämäki 0 504 Myrskylä 0 505 Mäntsälä 0 508 Mänttä-Vilppula 0 507 Mäntyharju 0 529 Naantali 0 531 Nakkila 0 532 Nastola 0 508 Mänttä-Vilppula 0 529 Naantali 0 535 Nivala 0 536 Nokia 0 538 Nousiainen 0 541 Nurmes 0 543 Nurmijärvi 0 545 Närpiö 0 560 Orimattila 0 561 Oripää 0 562 Orivesi 0 563 Oulainen 0 564 Oulu 0 309 Outokumpu 0 576 Padasjoki 0 577 Paimio 0
564 Oulu 0 578 Paltamo 0 445 Parainen 0 580 Parikkala 0 581 Parkano 0 599 Pedersören kunta 0 583 Pelkosenniemi 0 854 Pello 0 584 Perho 0 588 Pertunmaa 0 592 Petäjävesi 0 593 Pieksämäki 0 595 Pielavesi 0 598 Pietarsaari 0 601 Pihtipudas 0 604 Pirkkala 0 607 Polvijärvi 0 608 Pomarkku 0 609 Pori 0 611 Pornainen 0 638 Porvoo 0 614 Posio 0 615 Pudasjärvi 0 616 Pukkila 0 619 Punkalaidun 0 620 Puolanka 0 623 Puumala 0 624 Pyhtää 0 625 Pyhäjoki 0 626 Pyhäjärvi 0 630 Pyhäntä 0 631 Pyhäranta 0 635 Pälkäne 0 636 Pöytyä 0 636 Pöytyä 0 678 Raahe 1 710 Raasepori 0 680 Raisio 0 681 Rantasalmi 0 683 Ranua 0 684 Rauma 0 684 Rauma 0 686 Rautalampi 0 687 Rautavaara 0 689 Rautjärvi 0 691 Reisjärvi 0 694 Riihimäki 0 697 Ristijärvi 0 698 Rovaniemi 0 700 Ruokolahti 0 702 Ruovesi 0
704 Rusko 0 704 Rusko 0 707 Rääkkylä 0 729 Saarijärvi 0 732 Salla 0 734 Salo 0 736 Saltvik 0 790 Sastamala 0 738 Sauvo 0 739 Savitaipale 0 740 Savonlinna 0 740 Savonlinna 0 742 Savukoski 0 743 Seinäjoki 0 743 Seinäjoki 0 746 Sievi 0 747 Siikainen 0 748 Siikajoki 0 791 Siikalatva 0 749 Siilinjärvi 0 751 Simo 0 753 Sipoo 0 755 Siuntio 0 758 Sodankylä 0 759 Soini 0 761 Somero 0 762 Sonkajärvi 0 765 Sotkamo 0 766 Sottunga 0 768 Sulkava 0 771 Sund 0 777 Suomussalmi 0 778 Suonenjoki 0 781 Sysmä 0 783 Säkylä 0 831 Taipalsaari 0 832 Taivalkoski 0 833 Taivassalo 0 834 Tammela 0 837 Tampere 0 844 Tervo 0 845 Tervola 0 846 Teuva 0 848 Tohmajärvi 0 849 Toholampi 0 850 Toivakka 0 851 Tornio 0 853 Turku 0 857 Tuusniemi 0 858 Tuusula 0 859 Tyrnävä 0
886 Ulvila 0 887 Urjala 0 889 Utajärvi 0 890 Utsjoki 0 892 Uurainen 0 893 Uusikaarlepyy 0 895 Uusikaupunki 0 785 Vaala 0 905 Vaasa 0 908 Valkeakoski 0 911 Valtimo 0 092 Vantaa 0 915 Varkaus 0 918 Vehmaa 0 921 Vesanto 0 922 Vesilahti 0 924 Veteli 0 925 Vieremä 0 927 Vihti 0 931 Viitasaari 0 934 Vimpeli 0 935 Virolahti 0 936 Virrat 0 941 Vårdö 0 946 Vöyri 0 976 Ylitornio 0 977 Ylivieska 0 980 Ylöjärvi 0 981 Ypäjä 0 989 Ähtäri 0 992 Äänekoski 0 8. 1. Hallituksen aluejakolinjauksen mukaan perustettavat itsehallintoalueet muodostetaan maakuntajaon pohjalta. Onko nykyinen maakuntajako oikea peruste itsehallintoalueiden muodostamiselle? 0 1 Kyllä Ei Ei kantaa
9. 2. Voitte perustella edellistä vastaustanne. - Pohjois-Pohjanmaa muodostaa luontevan pohjan itsehallintoalueeksi sekä sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisalueeksi. Itsehallintoalueiden ja sote -järjestämisalueiden tulee olla aluerajoiltaan yhteneviä. Pohjois-Pohjanmaa on maantieteellisenä alueena laaja ja väestö- ja aluerakenteeltaan heterogeeninen, mikä vaikuttaa palvelutarpeeseen, palveluiden järjestämiseen, kustannuksiin ja rahoitusmahdollisuuksiin. Väestörakenteeltaan ikääntyneiden ja korkean sairastavuuden kunnissa sosiaali- ja terveydenhuollon kustannukset ovat korkeat ja vastaavasti verotulojen kertymä on pääsääntöisesti alhainen. Itsehallintoalueen rahoituksen tulee pohjautua valtiolliseen rahoitukseen ja valtakunnalliseen tasaukseen. 10. 3. Tämä kysymys vain kuntien valtuustoille: Hallituksen aluejakolinjauksen mukaan perustettavat itsehallintoalueet muodostetaan maakuntajaon pohjalta. Minkä nykyisen maakunnan pohjalta muodostettavaan itsehallintoalueeseen kuntanne katsoo perustelluksi kuulua? (liite: Manner-Suomen maakunnat)
0 1 Etelä-Karjala Etelä-Pohjanmaa Etelä-Savo Kainuu Kanta-Häme Keski-Pohjanmaa Keski-Suomi Kymenlaakso Lappi Pirkanmaa Pohjanmaa Pohjois-Karjala Pohjois-Pohjanmaa Pohjois-Savo Päijät-Häme Satakunta Uusimaa Varsinais-Suomi
11. 4. Voitte perustella edellistä vastaustanne. Ei vastauksia. 12. 5. Itsehallintoalueet järjestävät sote-palvelut joko yksin tai lailla säädettyjen kolmen itsehallintoalueen täytyy järjestää palvelut yhdessä sopimalla toisen itsehallintoalueen kanssa. Sosiaali- ja terveydenhuollossa on jatkossa maassa 15 selkeää alueellista kokonaisuutta, joilla sote-palvelut järjestetään. Miten arvioitte tehtyä ratkaisua? - Itsehallintoalueiden ja sote -järjestämisalueiden tulee olla aluerajoiltaan yhteneviä. 13. 6. Minkä kriteerien perusteella tulisi päättää siitä, mitkä kolme itsehallintoaluetta järjestävät sosiaali- ja terveyspalvelut muiden itsehallintoalueiden kanssa? Voit valita yhden tai useampia 0 1 Väestömäärä ja sen ennustettu kehitys Huoltosuhde ja sen ennustettu kehitys Taloudelliset edellytykset Mahdollisuudet varmistaa yhdenvertainen sosiaali- ja terveyspalveluiden saatavuus Mahdollisuudet varmistaa kattava sosiaali- ja terveyspalveluiden saatavuus Mahdollisuudet suunnitella ja toteuttaa toimiva palveluverkko Mahdollisuudet toteuttaa kustannustehokas tuotantorakenne Kielelliset erityispiirteet Maakuntien välinen luontainen yhteistyö ja työssäkäynti- tai asiointisuunnat Jokin muu, mikä?
14. 7. Itsehallintoalueet tulevat tarvitsemaan yhteistyökumppaneita palveluiden järjestämisessä. Mikä tai mitkä ovat alueellenne luontaiset yhteistyösuunnat? - Nykyinen yliopistosairaalan vastuualue. Yhteistyöstä ja työnjaosta sopiminen on luontevinta kytkeä järjestämispäätökseen kaikkien itsehallintoalueiden osalta, myös yliopistosairaaloiden työnjaon ja yhteistyön osalta. Yhteistyö ei edellytä erillisiä, laissa säädettyjä pakollisia toimielimiä. Oulun yliopistollisen sairaalan ylläpito tulee olla Pohjois-Pohjanmaan itsehallintoalueen vastuulla oleva tehtävä. 15. 8. Jos se itsehallintoalue, johon katsotte kuntanne kuuluvan, osoittautuu myöhemmin tehtävän päätöksen johdosta sellaiseksi itsehallintoalueeksi, joka ei vastaa itsenäisesti sote-palvelujen järjestämisestä, onko sillä vaikutusta kunnan kantaan siitä, mihin itsehallintoalueeseen kunnan tulisi kuulua? Kyllä 0 1 Ei Ei kantaa 16. 9. Voitte perustella edellistä vastaustanne. Ei vastauksia. 17. 10. Hallituksen linjauksen mukaan itsehallintoalueille osoitetaan sosiaali- ja terveydenhuollon lisäksi 1.1.2019 lähtien seuraavat tehtävät: pelastustoimen tehtävät, maakuntien liittojen tehtävät ja ELY-keskusten alueellisen kehittämisen tehtävät sekä lisäksi mahdollisesti ympäristöterveydenhuolto. Mitä muita tehtäviä olisi mielestänne tarkoituksenmukaista siirtää itsehallintoalueille? - Suomessa kaikki lapset ja myös heidän perheensä ovat universaalipalvelujen asiakkaita raskauden alusta oppivelvollisuuden päättymiseen saakka. Siksi on perusteltua tavoitella kaikkien lasten ja perheiden palvelujen yhdistämistä niin, että ne näkyvät lapselle ja perheelle yhtenä asiakkuutena, joka laajenee palvelutarpeen lisääntyessä. Kunnilla tulee olla ensisijainen vastuu lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnista ja sen tukemisesta, jolloin neuvola, koulu- ja opiskelijaterveydenhuolto, opiskelijahuolto sekä lapsiperheiden arjen tukemiseen (ennaltaehkäisevä perhetyö ja kotipalvelu) liittyvät palvelut on luontevaa olla ensisijaisesti kunnan järjestämisvastuulla. Nämä palvelut tulee olla kiinteässä yhteydessä lasten normaaleihin kasvu- ja kehitysympäristöihin: kotiin, varhaiskasvatukseen, kouluun ja harrastustoimintaan. Lasten ja perheiden erityispalvelut (esim. lastensuojelu) on perusteltua olla itsehallinto-alueiden vastuulla, mutta nekin tulee toteuttaa kiinteässä yhteistyössä perustason palvelu-jen kanssa ja niitä tukien.
Palo- ja pelastustoimi ensihoidon tehtävineen on luontevaa liittää osaksi itsehallintoaluei-den tehtäviä. Mikäli palveluita on tarve järjestää laajemmalla alueella, sen tulee tapahtua sopimusperusteisesti. Työllisyydenhoidon kokonaisvastuu tulee olla kunnilla. Koska vaikeimmin työllistyvien osalta kyse on myös sosiaalisesta kuntoutuksesta ja muista toimintakykyyn liittyvistä tarpeista, tulee vastuun näiltä osin olla itsehallintoalueilla. Maahanmuuttajien kotouttaminen liittyy kiinteästi peruskuntien tehtäviin. 18. 11. Millä keinoin tulisi varmistaa itsehallintoalueiden ja kuntiin jäävien tehtävien välinen yhteys hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä? - Väestön hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen ensisijainen vastuu tulee jatkossakin olla kunnilla. Terveyserojen kaventaminen ja kustannusten hillintä edellyttää kuntien ja itsehallintoalueiden kiinteää yhteistyötä, jonka pohjana tulee olla yhtenäiset hyvinvointiohjelmat ja hyvinvointikertomukset. Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen tehtävä tulee huomioida ja selkeästi määritellä kunnille tulevissa valtionosuuksissa ja niiden käytön ohjauksessa. 19. 12. Vapaamuotoisia huomioita hallituksen aluelinjauksesta. - Sosiaali- ja terveydenhuollon osalta tarvitaan valtakunnallisia linjauksia, mutta samalla on huolehdittava siitä, että itsehallintoalueilla säilyy todellinen päätösvalta sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisessä paikallisten ja alueellisten erityispiirteiden huomioimiseksi. Itsehallintoalueista ei saa muodostua pelkästään valtionhallinnon toimeenpano-organisaatiota. 20. 13. Vapaamuotoisia huomioita hallituksen rahoituslinjauksesta. - Pohjois-Pohjanmaa on maantieteellisenä alueena laaja ja väestö- ja aluerakenteeltaan heterogeeninen, mikä vaikuttaa palvelutarpeeseen, palveluiden järjestämiseen, kustannuksiin ja rahoitusmahdollisuuksiin. Väestörakenteeltaan ikääntyneiden ja korkean sairastavuuden kunnissa sosiaali- ja terveydenhuollon kustannukset ovat korkeat ja vastaavasti verotulojen kertymä on pääsääntöisesti alhainen. Itsehallintoalueen rahoituksen tulee pohjautua valtiolliseen rahoitukseen ja valtakunnalliseen tasaukseen. Itsehallintoalueille, jotka vastaavat yliopistollisista sairaaloista, tulee rahoituksellisesti kohdentaa infrastruktuurin ylläpitoon, tutkimukseen ja koulutukseen erilliset ja riittävät resurssit valtion toimesta. Vastaavalla tavalla myös sosiaalialan osaamiskeskusten toiminta tulee integroida osaksi itsehallintoalueiden kehittämistoimintaa, jolle tulee varmistaa erillisrahoitus yliopistosairaaloiden tutkimusrahoituksen tapaan. Yliopistotasoisen terveydenhuollon tutkimuksen rahoitus tulee säilyttää vähintään nykyisellä tasolla. Mikäli kuntien ja kuntayhtymien kiinteistöomaisuutta siirretään itsehallintoalueille, on käytettävä käypiä arvoja, jotka on määritellyt ulkopuolinen taho. Mikäli kiinteistöomaisuus jää kunnille, tulee vuokrauksissa noudattaa yhtenäisiä, todellisiin kustannuksiin pohjautuvia perusteita ja varmistaa, ettei sosiaali- ja terveydenhuollon käytössä olevasta omaisuusmassasta muodostu kunnille taloudellista taakkaa. Samoin kaikki siirtyviin toimintoihin liittyvä henkilöstö tulee siirtyä itsehallintoalueille liikkeenluovutuksena. Sosiaali- ja terveydenhuollon tukipalvelut ovat monilta osin integroituneet osaksi kuntien muita tukipalveluja. Sekä toiminnallisesti että rahoituksellisesti on tärkeää, että tuleva lainsäädäntö mahdollistaa itsehallintoalueen ja sen kuntien yhteiset tukipalvelut.