Lausuntopyyntö Kunnallishallinnon rakenne -työryhmän selvityksestä sekä kuntauudistukseen liittyvistä muista uudistuksista Vastaajan tiedot E-mail kirjaamo@enontekio.fi Aloitusaika 12.4.2012 Lopetusaika 12.4.2012 1. Tietoja vastaavasta kunnasta Tietoja vastaavasta kunnasta Valitse 0 20 Akaa 0 5 Alajärvi 0 9 Alavieska 0 10 Alavus 0 16 Asikkala 0 18 Askola 0 19 Aura 0 46 Enonkoski 0 47 Enontekiö - Enontekis 1 49 Espoo - Esbo 0 50 Eura 0 51 Eurajoki - Euraåminne 0 52 Evijärvi 0 61 Forssa 0 69 Haapajärvi 0 71 Haapavesi 0 72 Hailuoto - Karlö 0 74 Halsua 0 75 Hamina - Fredrikshamn 0 77 Hankasalmi 0 78 Hanko - Hangö 0 79 Harjavalta 0 81 Hartola 0 82 Hattula 0 84 Haukipudas 0 86 Hausjärvi 0 111 Heinola 0 90 Heinävesi 0 91 Helsinki - Helsingfors 0 97 Hirvensalmi 0 98 Hollola 0 99 Honkajoki 0 102 Huittinen 0 103 Humppila 0 105 Hyrynsalmi 0 106 Hyvinkää - Hyvinge 0
283 Hämeenkoski 0 108 Hämeenkyrö - Tavastkyro 0 109 Hämeenlinna - Tavastehus 0 139 Ii 0 140 Iisalmi - Idensalmi 0 142 Iitti 0 143 Ikaalinen - Ikalis 0 145 Ilmajoki 0 146 Ilomantsi - Ilomants 0 153 Imatra 0 148 Inari - Enare 0 149 Inkoo - Ingå 0 151 Isojoki - Storå 0 152 Isokyrö - Storkyro 0 164 Jalasjärvi 0 165 Janakkala 0 167 Joensuu 0 169 Jokioinen - Jockis 0 171 Joroinen - Jorois 0 172 Joutsa 0 174 Juankoski 0 176 Juuka 0 177 Juupajoki 0 178 Juva 0 179 Jyväskylä 0 181 Jämijärvi 0 182 Jämsä 0 186 Järvenpää - Träskända 0 202 Kaarina - S:t Karins 0 204 Kaavi 0 205 Kajaani - Kajana 0 208 Kalajoki 0 211 Kangasala 0 213 Kangasniemi 0 214 Kankaanpää 0 216 Kannonkoski 0 217 Kannus 0 218 Karijoki - Bötom 0 223 Karjalohja - Karislojo 0 224 Karkkila - Högfors 0 226 Karstula 0 230 Karvia 0 231 Kaskinen - Kaskö 0 232 Kauhajoki 0 233 Kauhava 0 235 Kauniainen - Grankulla 0 236 Kaustinen - Kaustby 0 239 Keitele 0 240 Kemi 0 320 Kemijärvi 0 241 Keminmaa 0
322 Kemiönsaari - Kimitoön 0 244 Kempele 0 245 Kerava - Kervo 0 246 Kerimäki 0 248 Kesälahti 0 249 Keuruu 0 250 Kihniö 0 254 Kiikoinen 0 255 Kiiminki 0 256 Kinnula 0 257 Kirkkonummi - Kyrkslätt 0 260 Kitee 0 261 Kittilä 0 263 Kiuruvesi 0 265 Kivijärvi 0 271 Kokemäki - Kumo 0 272 Kokkola - Karleby 0 273 Kolari 0 275 Konnevesi 0 276 Kontiolahti 0 280 Korsnäs 0 284 Koski Tl 0 285 Kotka 0 286 Kouvola 0 287 Kristiinankaupunki - Kristinestad 0 288 Kruunupyy - Kronoby 0 290 Kuhmo 0 291 Kuhmoinen 0 297 Kuopio 0 300 Kuortane 0 301 Kurikka 0 304 Kustavi - Gustavs 0 305 Kuusamo 0 312 Kyyjärvi 0 316 Kärkölä 0 317 Kärsämäki 0 319 Köyliö - Kjulo 0 398 Lahti - Lahtis 0 399 Laihia - Laihela 0 400 Laitila 0 407 Lapinjärvi - Lappträsk 0 402 Lapinlahti 0 403 Lappajärvi 0 405 Lappeenranta - Villmanstrand 0 408 Lapua - Lappo 0 410 Laukaa 0 413 Lavia 0 416 Lemi 0 418 Lempäälä 0 420 Leppävirta 0 421 Lestijärvi 0
422 Lieksa 0 423 Lieto - Lundo 0 425 Liminka - Limingo 0 426 Liperi 0 444 Lohja - Lojo 0 430 Loimaa 0 433 Loppi 0 434 Loviisa - Lovisa 0 435 Luhanka 0 436 Lumijoki 0 440 Luoto - Larsmo 0 441 Luumäki 0 442 Luvia 0 475 Maalahti - Malax 0 476 Maaninka 0 480 Marttila 0 481 Masku 0 483 Merijärvi 0 484 Merikarvia - Sastmola 0 489 Miehikkälä 0 491 Mikkeli - S:t Michel 0 494 Muhos 0 495 Multia 0 498 Muonio 0 499 Mustasaari - Korsholm 0 500 Muurame 0 503 Mynämäki 0 504 Myrskylä - Mörskom 0 505 Mäntsälä 0 508 Mänttä-Vilppula 0 507 Mäntyharju 0 529 Naantali - Nådendal 0 531 Nakkila 0 532 Nastola 0 534 Nilsiä 0 535 Nivala 0 536 Nokia 0 538 Nousiainen - Nousis 0 540 Nummi-Pusula 0 541 Nurmes 0 543 Nurmijärvi 0 545 Närpiö - Närpes 0 560 Orimattila 0 561 Oripää 0 562 Orivesi 0 563 Oulainen 0 564 Oulu - Uleåborg 0 567 Oulunsalo 0 309 Outokumpu 0 576 Padasjoki 0 577 Paimio - Pemar 0
445 Paltamo 0 578 Parainen 0 580 Parikkala 0 581 Parkano 0 599 Pedersören kunta - Pedersöre 0 583 Pelkosenniemi 0 854 Pello 0 584 Perho 0 588 Pertunmaa 0 592 Petäjävesi 0 593 Pieksämäki 0 595 Pielavesi 0 598 Pietarsaari - Jakobstad 0 601 Pihtipudas 0 604 Pirkkala - Birkala 0 607 Polvijärvi 0 608 Pomarkku - Påmark 0 609 Pori - Björneborg 0 611 Pornainen - Borgnäs 0 638 Porvoo - Borgå 0 614 Posio 0 615 Pudasjärvi 0 616 Pukkila 0 618 Punkaharju 0 619 Punkalaidun 0 620 Puolanka 0 623 Puumala 0 624 Pyhtää - Pyttis 0 625 Pyhäjoki 0 626 Pyhäjärvi 0 630 Pyhäntä 0 631 Pyhäranta 0 635 Pälkäne 0 636 Pöytyä 0 678 Raahe - Brahestad 0 710 Raasepori - Raseborg 0 680 Raisio - Reso 0 681 Rantasalmi 0 683 Ranua 0 684 Rauma - Raumo 0 686 Rautalampi 0 687 Rautavaara 0 689 Rautjärvi 0 691 Reisjärvi 0 694 Riihimäki 0 696 Ristiina 0 697 Ristijärvi 0 698 Rovaniemi 0 700 Ruokolahti 0 702 Ruovesi 0 704 Rusko 0
707 Rääkkylä 0 729 Saarijärvi 0 732 Salla 0 734 Salo 0 790 Sastamala 0 738 Sauvo - Sagu 0 739 Savitaipale 0 740 Savonlinna - Nyslott 0 742 Savukoski 0 743 Seinäjoki 0 746 Sievi 0 747 Siikainen 0 748 Siikajoki 0 791 Siikalatva 0 749 Siilinjärvi 0 751 Simo 0 753 Sipoo - Sibbo 0 755 Siuntio - Sjundeå 0 758 Sodankylä 0 759 Soini 0 761 Somero 0 762 Sonkajärvi 0 765 Sotkamo 0 768 Sulkava 0 775 Suomenniemi 0 777 Suomussalmi 0 778 Suonenjoki 0 781 Sysmä 0 783 Säkylä 0 831 Taipalsaari 0 832 Taivalkoski 0 833 Taivassalo - Tövsala 0 834 Tammela 0 837 Tampere - Tammerfors 0 838 Tarvasjoki 0 844 Tervo 0 845 Tervola 0 846 Teuva - Östermark 0 848 Tohmajärvi 0 849 Toholampi 0 850 Toivakka 0 851 Tornio - Torneå 0 853 Turku - Åbo 0 857 Tuusniemi 0 858 Tuusula - Tusby 0 859 Tyrnävä 0 863 Töysä 0 886 Ulvila - Ulvsby 0 887 Urjala 0 889 Utajärvi 0 890 Utsjoki 0
892 Uurainen 0 893 Uusikaarlepyy - Nykarleby 0 895 Uusikaupunki - Nystad 0 785 Vaala 0 905 Vaasa - Vasa 0 908 Valkeakoski 0 911 Valtimo 0 92 Vantaa - Vanda 0 915 Varkaus 0 918 Vehmaa 0 921 Vesanto 0 922 Vesilahti 0 924 Veteli - Vetil 0 925 Vieremä 0 926 Vihanti 0 927 Vihti - Vichtis 0 931 Viitasaari 0 934 Vimpeli 0 935 Virolahti 0 936 Virrat - Virdois 0 942 Vähäkyrö - Lillkyro 0 946 Vöyri - Vörå 0 972 Yli-Ii 0 976 Ylitornio - Övertorneå 0 977 Ylivieska 0 980 Ylöjärvi 0 981 Ypäjä 0 989 Ähtäri - Etseri 0 992 Äänekoski 0
2. Maakunta 0 1 Valitse Uusimaa - Nyland Varsinais-Suomi - Egentliga Finland Satakunta Kanta-Häme - Egentliga Tavastland Pirkanmaa - Birkaland Päijät-Häme - Päijänne - Tavastland Kymenlaakso - Kymmenedalen Etelä-Karjala - Södra Karelen Etelä-Savo - Södra Savolax Pohjois-Savo - Norra Savolax Pohjois-Karjala - Norra Karelen Keski-Suomi - Mellersta Finland Etelä-Pohjanmaa - Södra Österbotten Österbotten - Pohjanmaa Keski-Pohjanmaa - Mellersta Österbotten Pohjois-Pohjanmaa - Norra Österbotten Kainuu - Kajanaland Lappi - Lappland
3. Kuntanne yhteyshenkilön tiedot Titteli - Vt kunnanjohtaja Nimi - Mikko Kärnä Sähköposti - mikko.karna@enontekio.fi Puhelin - 040-1438941 4. Kyselylomakkeen täyttäjän tiedot Titteli - Vs. kunnansihteeri Nimi - Aino-Liisa Jalonen Sähköposti - aino-liisa.jalonen@enontekio.fi Puhelin - 040-7396062 5. 1. Miten arvioitte tarvetta uudistaa kunta- ja palvelurakennetta ja mitkä ovat kuntien näkökulmasta tärkeimmät syyt uudistuksen toteuttamiseen? - Enontekiön kunnassa tiedostetaan tarpeet palvelurakenteen uudistamiselle sosiaali- ja terveydenhuollon osalta, mutta kuntamme kuntarakenteeseen ei ole mitään tarvetta tehdä muutoksia. Pyrimme uudistamaan sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakennetta yhteistoiminnassa Muonion kunnan kanssa ja kuntien tarkoituksena on tuottaa ko. palvelut vuodesta 2013 alkaen isäntäkuntaperiaatteen mukaisesti. Ylipäätään Enontekiön kunnassa on pitkät perinteet kunta, ja jopa valtiorajat, ylittävästä yhteistyöstä. Esimerkiksi sosiaali- ja terveyspalvelut tuotetaan nykyisellään Muonion-Enontekiön kansanterveystyön kuntayhtymässä, kansalaisopistopalvelut Revontuli-opiston kautta kolmen kunnan yhteistyönä ja maaseutuelinkeinotoimessa palvelut tuotetaan seutukunnallisena yhteistyönä. Valtakunnanrajat ylittävää yhteistyötä tehdään sosiaali- ja terveyspalveluissa, opetustoimessa, päivähoidossa, teknisessä toimessa, vapaa-aikatoimessa sekä yhteispohjoismaisen kirjastoauton puitteissa. Kunta on jäsenenä myös Tornionlaakson neuvostossa, joka toimii laaja-alaisesti Tornionlaakson asukkaiden ja jäsenkuntien edunvalvonnassa elinkeinoelämän, työmarkkinoiden kehittämisen, koulutuksen ja osaamisen kehittämisen sekä infrastruktuurin ja yhteyksien ja kulttuurin vaalimisen sekä kehittämisen aloilla. Yhteistyötä siis tehdään rajallisten resurssien puitteissa laaja-alaisesti kuntien parhaaksi katsomalla tavalla eikä liitokselle tässäkään mielessä ole mitään tarvetta. Kuntarakenteen uudistaminen Tunturi-Lapissa ei olisi järkevää. Uusi kunta olisi pinta-alaltaan yli kaksi kertaa Uudenmaan maakunnan kokoinen ja etäisyys kunnan pohjoisimmasta kylästä eteläisimpään olisi yli 300 kilometriä. Uuteen kuntakeskukseen muodostuisi matkaa kauimmaisista kylistä noin 300 kilometriä. Enontekiön kunta kuuluu saamelaisten kotiseutualueeseen ja on tosiseikka, että kuntaliitos heikentäisi saamelaisten kielellisiä oikeuksia. Saamelaiset jäisivät myös häviävän pieneksi, noin 1%:n suuruiseksi
vähemmistöksi uudessa kunnassa. Myös Saamelaiskäräjät vastustaa liitosta. Edelleen suunnittelutyössä ei ole huomioitu luontaiselinkeinojen merkitystä kaikille enontekiöläisille. Enontekiöllä eletään ja hengitetään luonnosta. Metsästys, kalastus ja luonnontuotteiden keruu ovat tärkeä osa paikallista kulttuuria. Kotitarvekalastuksella saadaan lisäravintoa monen perheen ruokapöytään. Riekkoa ja kiirunaa saa metsästää Enontekiöllä maaliskuun loppuun saakka ja myös niiden ansapyynti on sallittua, toisin kuin eteläisemmässä Suomessa. Mitä näille paikallisten ikiaikaisille oikeuksille tapahtuisi kuntauudistuksen myötä? On todennäköistä, että pyyntipaine nykyisen Enontekiön kunnan alueella kasvaisi oikeudenomistajien määrän kasvaessa vajaasta kahdestatuhannesta yli neljääntoistatuhanteen ja tulisimme kokemaan törkeää kalavesien sekä riistamaiden hyväksikäyttöä. Emme voi hyväksyä suunniteltua kuntauudistusta tästäkään syystä. Selvityksessä todetaan, että yksi kunta kokoaisi alueen voimavarat ja toisi alueelle elinvoimaa sekä antaisi mahdollisuuksia syventää nykyistä yhteistyötä. Väite ei missään nimessä pidä paikkaansa. Uudessa kunnassa muodostuisi poliittinen voimakeskittymä Kittilään, jonka seurauksena muun kuin nykyisen Kittilän alueen elinvoima häviäisi ja syrjäkylät näivettyisivät pois viimeistenkin lähipalveluiden lakkauttamisen myötä. Lähidemokratia häviäisi totaalisesti eikä yhteistyöstä voida puhua, kun yksi nykyisistä kunnista määrää tahdin. Itsehallinnon suojaa koskevan perustuslain 121 :n mukaan kuntien hallinnon tulee perustua asukkaiden itsehallintoon. Nykyisen Enontekiön kuntalaiset olisivat häviävän pienenä vähemmistönä uudessa kunnassaan ja poliittisten perusperiaatteiden mukaisesti uuden kunnan selkeä valtakeskittymä olisi nykyinen Kittilä, jonka asukkaat käyttäisivät peräti 44 %:n äänivaltaa uudessa kunnassa. Enontekiön kunnan tärkein elinkeino verotuloilla mitattuna on matkailu. Kunnassa on panostettu voimakkaasti matkailua palvelevan perusinfrastruktuurin kehittämiseen. Voidaan perustellusti kysyä, mitä tälle infrastruktuurille ja hankkeille tapahtuu mahdollisen kuntaliitoksen myötä? Lienee täysin selvää, ettei uuden kunnan elinkeinotoimella ole intressejä panostaa Enontekiön matkailun kehittämiseen, vaan merkittävimmät investoinnit ja kehittämishankkeet matkailun alalla suunnattaisiin mitä todennäköisimmin Kittilän Leville ja Kolarin Ylläkselle nykyisen Enontekiön kunnan jäädessä niin sanotusti paitsioon. Uudistuksia on luonnollisesti tehtävä, mutta kuntarajojen siirtäminen ei ratkaise palveluiden tuottamiseen liittyviä ongelmia. Ihmiset, ikärakenne ja palvelutarpeet eivät katoa minnekään rajojen siirtämisen myötä. Hallituksen tulisi sen sijaan ottaa kuntien nykyiset tehtävät tarkasteluun ja pohtia, voidaanko joitain kunnille osoitettuja toimintoja, esimerkiksi vaikkapa erikoissairaanhoito, siirtää valtion vastuulle. Kuntien tulee myös näkemyksemme mukaan edelleen, demokraattisesti ja itsenäisesti, kehittää palvelurakennettaan ja pyrkiä syventämään yhteistyötään sekä integraatiota naapurikuntien kesken mm. mainittujen sosiaali- ja terveyspalveluiden tuottamisessa. Itsenäisenä Enontekiön kuntana jatkamme aktiivisesti tätä yhteistyötä kaikkien seutukunnan kuntien kanssa.
6. 1. Miten arvioitte kuntanne osalta työryhmän kuntarakennetarkastelussa käyttämiä tarkastelunäkökulmia ja kriteereitä: Väestökehityksen ja väestörakenteen osalta? - Väestökehityksen ja väestörakenteen osalta selvityksessä nojataan Tilastokeskuksen ilmoittamiin lukuihin. Emme usko näiden ennusteiden olevan oikeita. Enontekiön kehittyvä matkailuelinkeino luo kuntaan jatkuvasti uusia työpaikkoja ja saa nuoria perheitä muuttamaan kuntaan. Vanhusväestön osalta todettakoon, että kunnassa ihmisten keskimääräinen keski-ikä on noin vuotta alempi kuin muualla maassa. Emme usko kuntamme huoltosuhteen muodostuvan läheskään Tilastokeskuksen ennusteen mukaiseksi, koska ennuste ei ota huomioon sitä pitkäjänteistä kehittämistyötä, mitä alueellamme mm elinkeinopolitiikan ja kansainvälistymisen saralla tehdään. Edellä todetustakin huolimatta työryhmän selvityksen sivulla 333 todetaan, että väestörakenne Enontekiöllä on kohtuullisen hyvä. Enontekiön vuosittaiseksi väestönkasvuksi on tulevina vuosina ennakoita 0,2%:a. Kunta siis säilyttää elinvoimansa jopa Tilastokeskuksen ennusteen mukaan väestön ikääntymisestä huolimatta ja väestön määrä pysyy pitkällä aikajänteellä suhteellisen stabiilina. Todellisuudessa tilanne tullee olemaan ennustettua parempi. Selvityksessä saamelaisten määräksi on katsottu väestörekisteriin saamen äidinkielekseen ilmoittaneiden määrä 187. Saamelaiskäräjien vaaliluettelon mukaan Enontekiöllä asuu n 400 saamelaista - Kuntaan on viime aikoina suuntautunut paluumuuton aalto, jonka toivomme jatkuvan positiivisviritteisenä. Myös vapaa-ajan asukkaiden pidempiaikaiset oleskelut kunnassa ovat lisääntyneet. Enontekiöllä on myös ollut avoimena merkittävä määrä toimia ja virkoja, joiden myötä uskomme väestön määrän edelleen lisääntyvän. Voisi jopa sanoa kuntamme kärsivän tällä hetkellä pienimuotoisesta asuntopulasta, jota pidämme positiivisena ongelmana. Asuntopulan ratkaisemiseksi kunta tulee investoimaan uusiin vuokra-asuntoihin. Toisena positiivisena ongelmana voidaan mainita päivähoitopaikkaa tarvitsevien lasten määrän tasainen kasvaminen, jonka seurauksena kunta on tänä vuonna perustunut yhden uuden ryhmäperhepäiväkodin Leppäjärven kylään. Taloustarkastelunäkökulmien osalta? Työryhmä toteaa selvityksessään, että Enontekiö on ollut kunnan peruspalveluista annetun lain 63a :n mukaisessa arviointimenettelyssä ja ettei se selviydy peruspalveluiden tuottamisesta tulevaisuudessa. Arvio on virheellinen. Enontekiön talous on kestävällä pohjalla ja menokehitys on ollut valtakunnallisesti tarkastellen erittäin maltillista. Toimintakatteen nousujen keskiarvo vuosina 1997-2010 on kunnassamme ollut 1,83%:a valtakunnallisen keskiarvon ollessa 2,86%:a. On totta, että kunta on ollut arviointimenettelyssä, mutta vuonna 2012 kuudesta ns. kriisikuntaidinkaattorista ainoastaan yksi täyttyy; nimittäin tuloveroprosentti, joka on nyt 20.75 %. Tuloveroprosentinkin osalta voimme tarkastella sen painamista alaspäin siinä vaiheessa, mikäli esimerkiksi kunnan valtion omistamille suojelu- ja erämaa-alueille määräämä 0,9 %:n yleinen kiinteistövero maksatetaan kunnalle. - Enontekiöllä on myös todennettavissa yritysten, varsinkin matkailuyritysten, liikevaihdon tasainen ja maltillinen kasvu, jonka myötä myös kunnan verokertymä kasvaa. Yhdyskuntarakennetarkastelun osalta? Yhdyskuntarakenne on kokonaisuus eri toiminnoista, joita yhdistävät liikenneverkot ja yhdyskuntatekniikka. Työryhmän olisi yhdyskuntarakennetta tarkastellessaan pitänyt tulla Tunturi-Lapin osalta siihen yksinkertaiseen johtopäätökseen, että rakenne muodostuisi uudessa suurkunnassa liian laajaksi ja hajanaiseksi. Uusi suurkunta keskittäisi palveluitaan, jolloin nykyisen Enontekiön kunnan asukkaat joutuisivat matkustamaan satoja kilometrejä palveluita saadakseen. Työryhmän käyttämä tarkastelumalli sopii kaupunkimaisille seuduille; ei Tunturi-Lappiin.
Työssäkäynnin, saavutettavuuden ja asioinnin osalta? - Työryhmän raportista on selkeästi luettavissa, että Enontekiön kunta nykyisillä kuntarajoillaan muodostaa selkeän työssäkäyntialueen. Työssäkäyntialue ei siis voi olla perusteena kuntarajojen muuttamiselle. Mm useat sosiaali- ja terveydenhuoltopalvelut edellyttävät työntekijän ja asiakkaan kohtaamista. Erityistyöntekijöiden matkustaminen tekee työnkuvasta kovin raskaan, etenkin talvella keliolosuhteet voivat olla vaikeita. Työntekijän ajasta suhteettoman suuri osuus kuluu matkustamiseen. Toistaiseksi sosiaali- ja terveydenhuoltoon Enontekiöllä on saatu hyvin henkilöstöä, mutta jos matkat tulevat lisäämään työn rasittavuutta, voi olla, että henkilöstön saanti vaikeutuu. Sähköinen asiointi on kehittynyt, mutta ahdas laajakaista sekä mobiili-verkon katvealueet vaikeuttavat asiointia. Matkapuhelinyhteyksiä ei ole kaikista osista kuntaa, esim. Käsivarrentien varrella on useita tällaisia asuinpaikkoja. Päivystyspalvelujen ja kiireellisen avun järjestäminen on haasteellista alueellamme jo nykyisinkin, esim. kiireellinen lastensuojelu. Jos alueen toimintayksiköt pienenisivät hallinnon keskittyessä, riittävän päivystysvalmiuden ylläpito vaikeutuisi entisestään. Suunniteltu kuntaliitos vaikuttaisi palveluiden saavutettavuuteen pelkästään negatiivisesti niiden siirtyessä yhä kauemmas nykyisestä Enontekiön kunnasta. Edelleen tämä asettaisi merkittävät haasteet joukkoliikenteelle, joka on nykyisellään olematonta. On totta, että erikoiskaupan asioinnissa enontekiöläiset joutuvat useimmiten asioimaan oman kuntansa ulkopuolelle. Kuntarajojen muutos ei kuitenkaan muuta välimatkoja miksikään, Sen sijaan kuntaliitos estäisi tehokkaasti sen, että nykyiseen Enontekiön kuntaan perustettaisiin tulevaisuudessa uusia erikoiskauppaa harjoittavia yrityksiä. - - - Kuntaan suuntautuva lentoliikenne on myös kasvussa ja uskomme, että tulevaisuudessa Enontekiölle lennetään vakivuoroin. On odotettavissa, että kuntaliitoksen myötä Enontekiö-Kautokeino Saami Airportin kehittämiseen ei panostettaisi samassa määrin kuin nyt, vaan kehittämistoimet kohdistuisivat ensisijaisesti Kittilän lentokenttään. Peruspalvelujen järjestämis- ja tuotantoedellytyksien osalta? Työryhmän tarkastelunäkökulmana on ollut, että uusi kuntarakenne luo pohjan sosiaali- ja terveydenhuollon rakenteiden uudistamiselle. Emme usko suunnitellun suurkunnan parantavan sosiaali- ja terveydenhuollon palveluita enontekiöläisten osalta. Sen sijaan haluamme yhteistyössä Muonion kunnan kanssa tuottaa sosiaalija terveydenhuollon palvelut näiden kahden kunnan alueella yhtenä kokonaisuutena ns. isäntäkuntamallin mukaisesti. Elinkeinotoimen kehittämisen osalta? Uusi kuntarakenne aiheuttaisi pääasiassa matkailusta ja luontaiselinkeinoista elävän kuntamme autioitumisen. Uskomme että elinkeinotoimen kehittämisessä panostettaisiin jo suuriin matkailukeskuksiin, Leviin ja Ylläkseen, jotka sijaitsevat Kittilässä ja Kolarissa. Työryhmän esitys uudeksi kunnaksi ei ota huomioon alueemme maantiedettä eikä poliittisia realiteetteja. Toiminnallisen kokonaisuuden ja kokonaisarvioinnin osalta? Selvityksessä todetaan, että toiminnallinen kuntarakenne, joka nykyistä paremmin vastaisi ihmisten arjen muotoutumista kuntarajoista riippumattomasti, on muodostunut selvityksen keskeiseksi lähtökohdaksi. Toiminnallista kokonaisuutta on kuvattu myös käsitteellä elinpiiri. Enontekiön kuntalaisten elinpiiri on pääsääntöisesti Enontekiön kunta sen nykyisillä kuntarajoilla. Enontekiöläiset asioivat erikoiskaupan liikkeissä elinpiirinsä ulkopuolella, mutta elämä keskittyy muutoin pitkälti nykyisten kuntarajojen sisälle. Kuntarajaa siirtämällä enontekiöläisten elinpiiri laajentuisi, eikä se voi missään nimessä olla kuntaliitoksen tarkoitus.
7. 2. Vastaako työryhmän tarkastelunäkökulmien analyysi käsitystänne kuntanne tilanteesta? Kyllä Ei Yhteensä Keskiarvo Väestökehityksen ja väestörakenteen 0 1 1 2 osalta? Taloustarkastelunäkökulmien osalta? 0 1 1 2 Yhdyskuntarakennetarkastelun osalta? 0 1 1 2 Työssäkäynnin, saavutettavuuden ja 0 1 1 2 asioinnin osalta? Peruspalvelujen järjestämis- ja 0 1 1 2 tuotantoedellytyksien osalta? Elinkeinotoimen kehittämisen osalta? 0 1 1 2 Toiminnallisen kokonaisuuden ja 0 1 1 2 kokonaisarvioinnin osalta? Yhteensä 0 7 7 2 8. 3. Mikäli vastasitte edellisen kysymyksen vaihtoehtoihin EI, niin mikä on oma analyysinne tilanteesta? - Enontekiön kunta antoi tuoreeltaan kannanoton työryhmän selvitykseen 9.2. Kannanotto seuraavana: ENONTEKIÖN KUNNAN KANNANOTTO KUNNALLISHALLINNON RAKENNE -TYÖRYHMÄN 8.2.2012 JULKAISEMAAN SELVITYKSEEN Työryhmän kuntaministeri Virkkuselle luovuttamassa selvityksessä esitetään liitosta Enontekiön, Kittilän, Muonion ja Kolarin välillä. Selvityksessä todetaan, että uusi kuntarakenne luo pohjan sosiaali- ja terveydenhuollon integroidulle palveluiden järjestämiselle. Lisäksi työryhmä toteaa selvityksessään, että kuntaliitos on välttämätön kokoamaan alueen voimavarat yhteen väestön ikääntymisen ja kuntatalouden haasteissa. Selvitystyötä lukiessa tulee ensimmäisenä mieleen, että sen kirjoittajat eivät ole perehtyneet kotimaansa maantieteeseen kovinkaan laajassa mittakaavassa. Selvityksessä todetaan lakonisesti, että nykyisten kuntien keskusten kautta kulkeva lähtöpisteeseen palaava rengasreitti on pituudeltaan 383 kilometriä ja että uuden kunnan pinta-ala olisi 20 502 neliökilometriä. Tosiasiassa tämä tarkoittaa, että uuden kunnan pohjoisimmasta kylästä Kilpisjärveltä olisi matkaa uuden kunnan eteläisimpään kylään Aitamännikköön yli 300 kilometriä. Etelä-Suomeen siirrettynä tämä tarkoittaisi, että Äänekoski, Jyväskylä, Heinola, Lahti ja Helsinki kuuluisivat samaan kuntaan. Uusi kunta olisi kooltaan yli kaksi kertaa suurempi kuin Uudenmaan maakunta. Uuden kunnan kuntakeskukseksi muodostuisi mitä ilmeisimmin Kittilä. Tämä tarkoittaisi sitä, että nykyisen Enontekiön alueella sijaitsevista kylistä matkaa tulisi uuteen kuntakeskukseen Kilpisjärveltä 270 kilometriä, Karesuvannosta 191 kilometriä, Hetasta 155 kilometriä, Peltovuomasta 120 kilometriä ja Nunnasesta 114 kilometriä. Edelleen Etelä-Suomeen siirrettynä tämä tarkoittaisi sitä, että Turun ollessa kuntakeskuksena siellä joutuisivat asioimaan kuntalaiset niin Kurikasta (276 km), Kankaanpäästä (173 km) kuin Sastamalastakin (118 km).
Uuden kunnan asukasluvun on todettu selvityksessä olevan yhteensä 14 299 asukasta. Nykyisen Enontekiön asukasluku on 1 893 henkeä ja enontekiöläiset muodostaisivat näin 13 %:a uuden kunnan asukkaista. Itsehallinnon suojaa koskevan perustuslain 121 :n mukaan kuntien hallinnon tulee perustua asukkaiden itsehallintoon. Nykyisen Enontekiön kuntalaiset olisivat häviävän pienenä vähemmistönä uudessa kunnassaan ja poliittisten perusperiaatteiden mukaisesti uuden kunnan selkeä valtakeskittymä olisi nykyinen Kittilä, jonka asukkaat käyttäisivät peräti 44 %:n äänivaltaa uudessa kunnassa. Ei tarvitse olla selvännäkijä nähdäkseen, millaiseen poliittiseen päätöksentekoon tämä johtaa ja mihin palvelut tullaan tulevaisuudessa uuden kunnan alueella keskittämään. Mikäli kuntauudistus toteutetaan tässä laajuudessa, voidaan samalla järjestää yleiset lähidemokratian hautajaiset Tunturi-Lapissa. Esitetty uudistus sotii räikeällä tavalla perustuslain henkeä vastaan ja uudistuksessa hallitus pyrkii ylhäältä sanelemaan, mikä kunta tulevaisuudessa käyttää käytännössä kaikkea päätäntävaltaa koko Tunturi-Lapin alueella. Työryhmän selvitys antaa täysin väärän kuvan Enontekiön kunnan taloudellisesta tilanteesta. Selvityksessä todetaan, että alueen kunnista Enontekiö ja Muonio ovat olleet kunnan peruspalveluista annetun lain 63a :n mukaisessa arviointimenettelyssä, ja etteivät ne selviydy peruspalvelujen järjestämisestä tulevaisuudessa sekä talouden että väestöllisen kehityksen vuoksi. Työryhmän arvio on virheellinen ja arvion perustelemiseksi olisi toivonut työryhmän esittävän edes yhden lähdeviittauksen väitteensä tueksi. On totta, että Enontekiön kunta on ollut arviointimenettelyssä, mutta arviointimenettelyn seurauksena olemme oppineet kovimman kautta hoitamaan kuntamme taloutta vastuullisesti. Vuoden 2011 tilinpäätöksessään kunta kykenee kattamaan viimeisetkin aiemmilta vuosilta kertyneet kattamattomat alijäämät ja myös vuoden 2012 talousarvio on ylijäämäinen. Eero Laesterän ja Tuomas Kumpulan tekemässä julkaisussa Kuntien talouden kehittyminen 1997-2024 osoitetaan, että Enontekiön kunnan toimintakatteen nousujen keskiarvo vuosina 1997-2010 on ollut 1,83%:a valtakunnallisen keskiarvon ollessa 2,86%:a. Menokehitys on siis ollut Enontekiöllä erittäin maltillista. Edelleen julkaisussa todetaan, että vuoteen 2025 mennessä Enontekiön väestön arvioidaan kasvavan noin 0,2%:lla vuodessa. Kunta siis säilyttänee elinvoimansa väestön ikääntymisestä huolimatta, väestön määrä pysyy pitkällä aikajänteellä suhteellisen stabiilina ja menot kyetään kattamaan myös tulevaisuudessa. Enontekiön ja Muonion kunnat ovat kuitenkin tiedostaneet molempien kuntien haasteet peruspalveluiden tuottamisessa väestörakenteen muutoksessa ja tämän johdosta kunnat käynnistivät laajan selvitystyön peruspalvelujen tuottamisesta molempien kuntien alueelle vuonna 2010. Selvitysmiehenä selvityksessä toimi sairaalaneuvos Matti Kakko. Selvitystyön loppupäätelmänä oli, että tarkoituksenmukaisin tapa sosiaali- ja terveyspalveluiden tuottamiseen Enontekiön ja Muonion kuntien alueella olisi ns. isäntäkuntamalli. Muonion-Enontekiön kansanterveystyön kuntayhtymän perussopimus päättyy vuoden 2012 lopussa ja kunnat hakevat parhaillaan projektipäällikköä hankkeeseen, jossa suunniteltaisiin sosiaali- ja terveydenhuollon järjestäminen yhtenä kokonaisuutena molempien kuntien alueella. Edellä kuvatun kaltainen vapaaehtoinen yhteistyö luo paremman pohjan peruspalveluiden integraatiolle kuin sanelupolitiikan mukaiset mielivaltaiset, faktatietoon pohjaamattomat liitokset. Epäilyttävää on, että sosiaali- ja terveysministeriö ei myöntänyt hankkeelle avustusta ennen kuntauudistuksen kokonaisvaikutusten selvittämistä, vaikka samaan aikaan olemme saaneet kuntaministerin suusta kuulla, että liitoksissa ei tultaisi käyttämään pakkoa. Rahoituksen epääminen hankkeelta kertoo jostain aivan muusta. Tästäkin huolimatta kuntien yhteishanke etenee parhaillaan puhtaasti omarahoitteisena ja osoittaa osaltaan, että niin Enontekiö kuin oletettavasti Muoniokin haluavat tulevaisuudessa säilyä itsenäisinä kuntina, joiden palvelurakenne on kuitenkin tarpeellisilta osiltaan integroitu yhteen. Työryhmän selvityksen mukainen kuntaliitos luo demokratiavajetta, kuntien vapaaehtoinen yhteistoiminta sitä vastoin paikkaa sitä. Työryhmän selvityksessä pyritään todistelemaan, että uusi kunta olisi taloudeltaan vahva. Tosiseikkana
voidaan kuitenkin todeta, että palveluita tarvitaan edelleen sama määrä kuin ennenkin ja todellisten säästöjen aikaansaaminen pakottaisi uuden kunnan keskittämään toimintojaan. Tämä tarkoittaisi palveluiden laadun heikkenemistä sekä lähipalveluiden täydellistä poispyyhkimistä Enontekiön kunnan alueelta. Enontekiön kunta pitää tällaista tilannetta täysin kestämättömänä. Selvitystyössä todetaan myös, että saamelaisten kielellisten oikeuksien turvaamiseksi uusi kunta tulisi määritellä ainakin Enontekiön kunnan osalta kuuluvaksi saamelaisten kotiseutualueeseen tai muussa tapauksessa saamelaisten kielelliset oikeudet heikkenisivät. Tosiseikkana voitaneen kuitenkin pitää, että kuntaliitos heikentäisi saamelaisten kielellisiä oikeuksia entisestään lakimuutoksesta huolimatta, sillä kuntaliitoksessa keskuskuntana toimiva Kittilä tulisi kohtaamaan vaikeuksia saamenkielisten palveluiden järjestämisessä niin etäällä saamelaisten kulttuurisesta itsehallintoalueesta. Koko uuden kunnan muuttaminen lakimuutoksella osaksi saamelaisten itsehallintoaluetta olisi absurdia, sillä kunta ei sitä selkeästikään olisi, sillä sen eteläiset osat eivät missään tapauksessa kuulu saamelaisalueeseen maantieteellisesti saati kielellisesti. Saamelaiset jäisivät myös ilman edustajaa uuden kunnan kunnanvaltuustossa, sillä heitä olisi koko kunnan väestöstä ainoastaan noin 1,3 %:a. On huomattava, että nykyisen Enontekiön 17-henkisessä valtuustossa saamelaisilla on kaksi omaa edustajaa, jotka voivat vaikuttaa saamenkielisten palveluiden tuottamiseen ja kehittämiseen Enontekiöllä. Selvityksessä todetaan, että yksi kunta kokoaisi alueen voimavarat ja toisi alueelle elinvoimaa sekä antaisi mahdollisuuksia syventää nykyistä yhteistyötä. Väite ei pidä paikkaansa. Uudessa kunnassa muodostuisi poliittinen voimakeskittymä Kittilään, jonka seurauksena muun kuin nykyisen Kittilän alueen elinvoima häviäisi ja syrjäkylät näivettyisivät pois viimeistenkin lähipalveluiden lakkauttamisen myötä. Lähidemokratia häviäisi eikä yhteistyöstä voida puhua, kun yksi nykyisistä kunnista vie ja muut vikisevät. Ylipäätään kunnan menestymiseen vaikuttavat moninaiset syyt. Niistä tärkein on kuitenkin kunnan luottamushenkilöiden ja virkamiesjohdon kyky hoitaa kunnan asioita pitkällä aikavälillä sekä viedä kuntaa kohti sen strategisia päämääriä. Suunnitellussa suurkunnassa emme usko tämän toteutuvan poliittisten voimasuhteiden vääristymisen ja pelkästään kunnan massiivisen koon vuoksi. Enontekiön kunnan tärkein elinkeino verotuloilla mitattuna on matkailu. Enontekiön matkailijamäärät kasvavat tasaisesti ja kunnassa on panostettu voimakkaasti niin kuntalaisia kuin matkailijoita palvelevan perusinfrastruktuurin kehittämiseen sekä sitouduttu matkailun kehittämishankkeisiin. Voidaankin perustellusti kysyä, mitä tälle infrastruktuurille ja hankkeille tapahtuu mahdollisen kuntaliitoksen myötä? Lienee täysin selvää, ettei uuden kunnan elinkeinotoimella ole intressejä panostaa Enontekiön matkailun kehittämiseen, vaan merkittävimmät investoinnit ja kehittämishankkeet matkailun alalla suunnattaisiin mitä todennäköisimmin Kittilän Leville ja Kolarin Ylläkselle Muonion ja Enontekiön jäädessä niin sanotusti paitsioon. Kuntaliitoksen yhteydessä voisimme samalla alkaa puhumaan Levin ja Ylläksen matkailumonopoleista. Uudistuksia on luonnollisesti tehtävä, mutta kuntarajojen siirtäminen ei ratkaise palveluiden tuottamiseen liittyviä ongelmia. Ihmiset, ikärakenne ja palvelutarpeet eivät katoa minnekään rajojen siirtämisen myötä. Hallituksen tulisi sen sijaan ottaa kuntien nykyiset tehtävät tarkasteluun ja pohtia, voidaanko joitain kunnille osoitettuja toimintoja, esimerkiksi vaikkapa erikoissairaanhoito, siirtää valtion vastuulle. Kuntien tulee myös edelleen, demokraattisesti ja itsenäisesti, kehittää palvelurakennettaan ja pyrkiä syventämään yhteistyötään sekä integraatiota naapurikuntien kesken mm. sosiaali- ja terveyspalvelujen tuottamisessa. Itsenäisenä Enontekiön kuntana jatkamme aktiivisesti tätä yhteistyötä kaikkien seutukunnan kuntien kanssa nyt ja tulevaisuudessa. Edelleen suunnittelutyössä ei ole huomioitu luontaiselinkeinojen merkitystä kaikille enontekiöläisille. Enontekiöllä eletään ja hengitetään luonnosta. Metsästys, kalastus ja luonnontuotteiden keruu ovat tärkeä osa paikallista kulttuuria. Kotitarvekalastuksella saadaan lisäravintoa monen perheen ruokapöytään. Riekkoa ja kiirunaa saa metsästää Enontekiöllä maaliskuun loppuun saakka ja myös niiden ansapyynti on sallittua, toisin kuin eteläisemmässä Suomessa. Mitä näille paikallisten ikiaikaisille oikeuksille tapahtuisi kuntauudistuksen
myötä? On todennäköistä, että pyyntipaine nykyisen Enontekiön kunnan alueella kasvaisi oikeudenomistajien määrän kasvaessa vajaasta kahdestatuhannesta yli neljääntoistatuhanteen ja tulisimme näkemään törkeää kalavesien sekä riistamaiden hyväksikäyttöä. Emme missään nimessä voi hyväksyä suunniteltua kuntauudistusta tästäkään syystä. 9. 4. Mitä edellä todettuja ja mahdollisia muita tarkastelunäkökulmia ja kriteerejä kuntanne näkemyksen mukaan tulisi soveltaa tarkasteltaessa kuntaliitoksen tarvetta kuntanne ja alueenne osalta? - Enontekiön kunta yhtyy tarkastelunäkökulmaan, jonka mukaan virkamiestyöryhmän kuntauudistus esitystä ei tule hyväksyä. Mahdollisten kuntaliitosten tulee perustua kuntien itse tekemään demokraattiseen päätökseen; ei ylhäältäpäin saneltuun pakkoon. Enontekiön kunta ei näe tässä tilanteessa tarvetta liitokseen minkään seutukunnan kunnan kanssa, sillä liitoksella ei saavutettaisi mitään hyötyjä. 10. 1. Olisiko kuntanne valmis selvittämään yhdessä muiden kuntien kanssa kuntaliitoksen toteuttamista työryhmän esittämän erityisen kuntajakoselvityksen sijasta? 0 1 Kyllä Ei 11. Mikä olisi se alue, jolla kuntanne näkemyksen mukaan voitaisiin sitä selvittää? Ei vastauksia. 12. 2. Olisiko kuntanne valmis osallistumaan työryhmän esittämään ministeriön käynnistämään ja kustantamaan erityiseen kuntajakoselvitykseen? 0 1 Kyllä Ei
13. Mikä olisi se alue, jolla kuntanne näkemyksen mukaan voitaisiin toteuttaa työryhmän esittämä erityinen kuntajakoselvitys? Ei vastauksia. 14. 3. Katsooko kuntanne, että osaliitokset olisivat alueellanne tarpeellisia? 0 1 Kyllä Ei 15. Millä alueella ja millä tavoin osaliitokset olisivat alueellanne tarpeellisia? Ei vastauksia. 16. 1. Työryhmä on esittänyt raporttinsa selvitysosassa (selvityksen osa I) kuntauudistuksen toteuttamistapoja. Mikä on kuntanne näkemys näistä toteuttamistavoista? Kuntien itse käynnistämä selvitys - Tämä Ministeriön käynnistämä kuntajakoselvitys Kuntaliitosten taloudellinen tukeminen Valtionosuusjärjestelmän muuttaminen uudistuksiin kannustavaksi Uudistuksen ohjaaminen muutoin kuntien rahoitusjärjestelmän muutoksilla (esim. veropohja) Uudistuksen toteuttaminen palvelujen järjestämistä koskevien kriteerien perusteella Uudistuksen toteuttaminen velvoittavalla lainsäädännöllä Muu, mikä? 17. 2. Mistä ajankohdasta lukien kuntaliitokset voitaisiin toteuttaa alueellanne? Ei vastauksia.
18. 3. Perustelunne aikataululle - Liitoksille ei ole tarvetta. 19. 1. Millaiset valtion muutostuen keinot voisivat edistää uudistuksen toteuttamista omassa kunnassanne ja alueellanne? - Sosiaali- ja terveysministeriön tulisi antaa myöntävä päätös Enontekiön ja Muonion kuntien alueelliselle kokeilulle, jonka pohjalta luotaisiin yhtenäinen sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenne molempien kuntien alueelle ns. isäntäkuntamallin mukaisesti. Tämä lisäisi kuntien integraatiota ilman tarpeetonta kuntaliitosta. 20. 1. Jos haluatte esittää esitettyjen kysymyksien ohella omia vaihtoehtoisia näkemyksiänne työryhmän selvitykseen, lisätkää se alla olevaan tilaan. - Lisänäkemykset on esitetty kunnan kannanotossa, joka on esitetty aiemmin tässä selvityksessä. 21. 1. Mitkä ovat kuntanne näkemyksen mukaan kuntalain tärkeimmät uudistustarpeet? - Kuntalain uudistuksessa tulisi ottaa huomioon, että ei ole olemassa yhtä oikeaa tapaa ja yhtä oikeaa mallia järjestää kunnan hallintoa. Suomi on laaja maa ja sen kunnat ovat erilaisia niin väestö- kuin elinkeinorakenteeltaan sekä maantieteeltään. Kuntalaissa esitetyissä kuntamalleissa tulee huomioida eri kuntien ja eri kuntajoukkojen erityispiirteet sekä erityistarpeet. Kuntalain kokonaisuudistuksessa tulee tarkastella, millä toimenpiteillä peruspalvelut ovat saavutettavissa ja huomioida, että kuntien asukkaiden vaikuttamismahdollisuudet ovat turvatut. Virkamiestyöryhmän esittämä kuntauudistus ei turvaa kunnan asukkaiden vaikuttamismahdollisuuksia Tunturi-Lapissa. Kunnat ja lainsäädäntö ovat välineitä kansalaisten perusoikeuksien toteuttamiselle ja ne luovat kanavan, joiden kautta kansalaisille tuotetaan heidän tarvitsemansa peruspalvelut. Paikallis- ja aluetason päätöksentekoa tulee kuntalaissa edelleen vahvistaa ja huomioida kaikessa uudistustyössä kuntademokratian perusperiaatteet sekä subsidiariteeti- eli läheisyysperiaate. Subsidiariteettiperiaatteen mukaisesti julkisen vallan päätökset tulisi tehdä mahdollisimman lähellä ihmisiä ja käsitellä byrokratiassa mahdollisimman alhaisella tasolla. Kuntauudistuksessa näemme päätöksenteon karkaavan aivan liian kauas kuntalaisista.
22. 2. Miten kuntanne näkemyksen mukaan lähidemokratiaa voitaisiin vahvistaa uudistamalla kuntalain osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksia koskevia säännöksiä? - Nykyisessä lainsäädännössä huomioitu kuntalaisaloite on lisännyt lähidemokratian toteutumista, vaikkakin kuntalaisaloite on harvoin käytetty keino kunnallisessa päätöksenteossa. Kuntalaisaloite on hyvä työkalu, mutta työkalun käyttämiseen kansalaiset kaipaavat rohkaisua. Lähidemokratian tavoitteena ei voi kuitenkaan olla tarjota lisämahdollisuuksia pelkästään äänekkäimmille ja valveutuneimmille. Tämän vuoksi kunnan ja kuntalaisten suoraa vuorovaikutusta ja dialogin mahdollisuuksia tulee edelleen kehittää, vaikkakaan tämä ei suoraan välttämättä ole lainsäädännöllinen kysymys. Erilaiset kuntapäättäjien ja ylimmän virkamiesjohdon kuntakierrokset syrjäisimpien seutujen asukkaiden kuulemiseksi ovat merkittävä lähidemokratiaa lisäävä keino. Tarkasteluun eri kunnissa voitaneen ottaa myös aluelautakuntien perustaminen kuntien tarpeiden mukaisesti. 23. 1. Mitkä ovat kuntanne näkemyksen mukaan kuntien rahoitus- ja valtionosuusjärjestelmän tärkeimmät uudistustarpeet? - Nykyinen rahoitus- ja valtionosuusjärjestelmä on kuntamme kannalta hyvä ja riittävä. Mikäli valtion omistamista suojelu- ja erämaa-alueista aletaan maksamaan yleistä kiinteistöveroa, joka perustuu näiden alueiden edes kohtuulliseen arvostukseen, on kuntamme taloudellinen tilanne ja palveluntuotanto turvattu pitkälle tulevaisuuteen. 24. 1. Mitä seikkoja tulisi ottaa huomioon seuraavia asioita arvioitaessa: Kuntien tehtävien mahdollinen vähentäminen Valtion ja kuntien tehtävänjako - Tämä. Määriteltäessä uusien kuntien tehtäviä 25. 1. Jos haluatte esittää esitettyjen kysymyksien lisäksi kuntauudistukseen liittyen muuta, lisätkää se alla olevaan tilaan. - Tulisi harkita esimerkiksi erikoissairaanhoidon siirtämistä valtion vastuulle.