1 SISÄLLYS JOHDANTO 1. YHTEYSTIEDOT 1.1 Uimarannan omistaja ja yhteystiedot 1.2 Uimarannan ylläpitäjä ja yhteystiedot 1.3 Uimarantaa valvova viranomainen ja yhteystiedot 1.4 Näytteet tutkiva laboratorio ja yhteystiedot 1.5 Vesi- ja viemärilaitos ja yhteystiedot 2. UIMARANNAN TIEDOT JA SIJAINTI 2.1 Uimarannan nimi 2.2 Uimarannan lyhyt nimi 2.3 Uimarannan ID-tunnus 2.4 Uimarannan yhteystiedot 2.5 Koordinaatit 2.6 Kartat 2.7 Valokuvat 3. UIMARANNAN KUVAUS 3.1 Vesityyppi 3.2 Rantatyyppi 3.3 Rantavyöhyke ja lähiympäristö 3.4 Veden syvyydet ja virtaukset 3.5 Uimarannan pohja 3.6 Uimareiden määrä 4. UIMARANNAN VARUSTELU JA PALVELUT 4.1 Uimarannan varustelu ja palvelut 4.2 Huolto ja kunnossapito 4.3 Rantavalvonta 5. SIJAINTIVESISTÖ 5.1 Joki 5.2 Vesistöalue 5.3 Vesienhoitoalue 5.4 Pintaveden ominaisuudet 5.5 Pintaveden laadun tila 6. UIMAVEDEN LAATU 6.1 Uimaveden laadun seurantakohta 6.2 Näytteenotto 6.3 Uimaveden laatu 6.3.1 Uimaveden mikrobiologisen laadun seuranta 6.3.2 Uimavesiluokka ja veden mikrobiologinen laatu 6.3.3 Uimaveden aistinvarainen laatu ja sameus 6.4 Syanobakteerien (sinilevä) esiintyminen 6.4.1 Syanobakteerihavainnot edellisinä uimakausina 6.4.2 Lajisto- ja toksiinitutkimukset 6.5 Makrolevien ja/tai kasviplanktonin haitallinen lisääntyminen 6.6 Sääilmiöiden vaikutukset uimaveden laatuun 6.7 Hallintatoimenpiteet
2 7. KUORMITUSLÄHTEET 7.1 Jätevesijärjestelmät 7.2 Hulevesijärjestelmät 7.3 Muut pintavedet 7.4 Maatalous 7.5 Teollisuus 7.6 Maantie- ja raideliikenne 7.7 Satamat ja vesiliikenne 7.8 Eläimet ja linnut 7.9 Muut kuormituslähteet 7.10 Tärkeimmät kuormituslähteet 8. LYHYTKESTOISET SAASTUMISTILANTEET 8.1 Lyhytkestoiset saastumistilanteet 8.2 Hallintatoimenpiteet lyhytkestoisissa saastumistilanteissa 9. OHJEET JA TIEDOTTAMINEN 9.1 Uimareille annettavat ohjeet 9.2 Tiedottaminen normaalioloissa 9.3 Tiedottaminen eritystilanteissa 10. UIMAVESIPROFIILIN LAATIMISEN JA TARKISTAMISEN AJANKOHTA 10.1 Uimavesiprofiilin laatimisen ajankohta 10.2 Uimavesiprofiilin tarkistamisen ajankohta
3 JOHDANTO Uimavesiprofiilin tekeminen perustuu vuonna 2006 annettuun ns. uimavesidirektiiviin 2006/7/EY. Uimavesidirektiivin pohjalta on Suomessa laadittu Sosiaali- ja terveysministeriön asetus (177/2008) yleisten uimarantojen laatuvaatimuksista ja valvonnasta, joka on tullut voimaan 1.4.2008. Näiden säädösten soveltamisalaan kuuluvat yleiset uimarannat, joilla arvioidaan käyvän uimakauden aikana huomattava määrä uimareita päivässä. Lisäksi terveydensuojelulaissa (763/1994) annetaan yleisiä terveydensuojeluun liittyviä määräyksiä. Uimavesidirektiivissä ja STM:n asetuksessa on määrätty uimavesiprofiilin tekemisestä, säädösten mukaan uimavesiprofiilin laatii uimarannan omistaja tai haltija yhteistyössä kunnan terveydensuojeluviranomaisen kanssa. Uimavesiprofiilin tuli olla valmis 1.3.2011. Uimavesiprofiilissa tulee käsitellä ainakin uimaveden ja muiden lähialueen pintavesien kuvaus, mahdollisten saastumisten syiden määrittely ja arviointi, sinilevien, makrolevien/kasviplanktonin esiintymisen todennäköisyyden arviointi, lyhytkestoisen saastumisen todennäköisyyden arviointi ja syiden selvittäminen sekä uimaveden laadun seurantakohdan sijainti. Helsingin yleisten uimarantojen uimavesiprofiileissa on tietoa lisäksi mm. uimarannan varustukseen, palveluihin, kunnossapitoon ja käyttöön liittyen sekä uimareille annettaviin ohjeisiin ja tiedotukseen liittyen, koska nämä tiedot ovat sellaisia joista käyttäjät ovat todennäköisesti kiinnostuneet. Uimavesiprofiileissa on otettu huomioon veden aistinvarainen ja mikrobiologinen laatu sekä sinilevähavainnot viimeisen neljän vuoden ajalta. 1. YHTEYSTIEDOT 1.1 Uimarannan omistaja ja yhteystiedot Helsingin kaupungin kiinteistövirasto PL 2200, 00099 HELSINGIN KAUPUNKI Käyntiosoite: Katariinankatu 1, 00170 Helsinki Puh. (09) 310 1671 Fax. (09) 310 36512 Sähköposti: real.estate@hel.fi www.hel.fi/kv 1.2 Uimarannan ylläpitäjä ja yhteystiedot Helsingin kaupungin liikuntavirasto PL 4900, 00099 HELSINGIN KAUPUNKI Käyntiosoite: Toivonkatu 2 A, 00250 Helsinki Puh. (09) 310 8771 Sähköposti: liikuntavirasto@hel.fi www.hel.fi/liikunta 1.3 Uimarantaa valvova viranomainen ja yhteystiedot 1.4 Näytteet tutkiva laboratorio ja yhteystiedot Helsingin kaupungin ympäristökeskus PL 500, 00099 HELSINGIN KAUPUNKI Käyntiosoite: Viikinkaari 2 a, 00790 Helsinki Puh. Vaihde/uimarantavedet, puh. 09 310 1635 (ma - pe klo 8.15-16.00) Sähköposti: ytoposti.ymk@hel.fi www.hel.fi/uimavesi MetropoliLab Oy PL 550, 00099 HELSINGIN KAUPUNKI Käyntiosoite: Viikinkaari 4, 00790 Helsinki Puh. (09) 310 31602 Fax. (09) 31031626 Sähköposti: metropolilab@hel.fi www.metropolilab.fi 1.5 Vesi- ja viemärilaitos ja yhteystiedot HSY Vesi PL 301, 00066 HSY
4 Käyntiosoite: Ilmalankuja 2 A, 00240 Helsinki Puh. (09) 15611 (vaihde) Fax. (09) 15612011 Sähköposti: hsy@hsy.fi www.hsy.fi 2. UIMARANNAN TIEDOT JA SIJAINTI 2.1 Uimarannan nimi Pikkukoski 2.2 Uimarannan lyhyt nimi Pikkukoski 2.3 Uimarannan ID-tunnus FI110910012 2.4 Uimarannan yhteystiedot Osoite: Pikkukoskentie 23, 00650 Helsinki Puh. (09) 310 71520 (rantavalvojat) 2.5 Koordinaatit 24.9832 (longitude), 60.2278 (latitude) (koordinaattijärjestelmä: WGS84) 2.6 Kartat Alueen kartta: http://www.hel.fi/palvelukartta/?l=1&id=7623 Uimarannan uima-alueen rajaus, veden syvyydet ja uimaveden laadun seurantakohta on merkitty liitteenä olevaan karttaan. 2.7 Valokuvat Pikkukosken uimaranta kesällä 2015
5 Pikkukosken uimaranta kesällä 2014 3. UIMARANNAN KUVAUS 3.1 Vesityyppi Joki 3.2 Rantatyyppi Pikkukosken uimaranta on osittain luonnon muokkaama ranta, jota on vuosikymmenten kuluessa rakennettu yhä toimivammaksi ja turvallisemmaksi. Rannasta on rakennettu laaja hiekkaranta ja rannalle tuodaan vuosittain lisää hiekkaa. 3.3 Rantavyöhyke ja lähiympäristö Rantavyöhyke Pikkukosken uimarannalla on puistomainen sisältäen laajoja nurmialueita ja sekä pelikenttiä. Lähiympäristö on pientaloaluetta. 3.4 Veden syvyydet ja virtaukset Ranta on varsin nopeasti syvenevä ja joessa voi esiintyä virtauksia. Äkkisyvyydestä ja virtauksista varoitetaan rannalla kyltein sekä ilmoitustaululla. 3.5 Uimarannan pohja Uintialueen pohja on hiekkaa muuttuen savihiekaksi lähempänä poijuja. Sukeltajat tarkistavat uintialueen pohjan vuosittain ennen uimakauden alkua. Erityistä huomiota kiinnitetään hyppy- ja laiturialueen vedenalaiseen tarkistamiseen.
6 Laituri ja hyppytorni 3.6 Uimareiden määrä Uimareiden määrä vaihtelee 0 1000 päivässä riippuen säästä. Ruuhkaisin aika on yleensä klo 15 20 välisenä aikana. Uimarannalla on kävijöitä aamuvarhaisesta iltamyöhään ja lämpiminä kesäpäivinä jopa öisin. Turvallisuusongelmaksi voidaan laskea öiset ja usein päihtyneet uimahyppääjät. 4. UIMARANNAN VARUSTELU JA PALVELUT 4.1 Uimarannan varustelu ja palvelut Rannan varustelutaso ja palvelut: - Turvallinen uintialue on rajattu poijuilla - Vesikäymälät, pukuhuoneet, saunat ja suihkut huoltorakennuksessa - Pukukopit, ulkosuihkut ja bajamaja - Laituri ja hyppytorni - Lentopallokenttä - Painonnostokatos - Koripallokenttä - Ulkokuntoilutelineet - Lapsille leikkivälineitä - Kioski - Rannalla on parkkipaikka noin 25 autolle - Rannalla on neljä 600 litran jäteastiaa - Ranta on liitetty vesi- ja viemäriverkostoon - Rantavalvojien valvomo sijaitsee huoltorakennuksessa - Rantavalvojilla on käytettävissään pelastuslauta, pelastusrenkaat ja ensiapuvälineet.
7 Turvallinen uintialue on rajattu poijuilla Rannan huoltorakennus 4.2 Huolto ja kunnossapito Huollosta ja ylläpidosta vastaa Uintiseura Kuhat (http://www.kuhat.com/). Uimakauden aikana ranta siivotaan päivittäin. Uimakauden ulkopuolisina aikoina siistiminen tapahtuu viikoittain. Rannan huollosta pidetään erillistä huoltovihkoa. 4.3 Rantavalvonta Rantavalvojien valvonta-ajat uimakaudella 2015 ovat 1.6. 9.8. kello 10 18. Valvojia on vuorossa 1-2. Rantavalvojat ovat käyneet Suomen uimaopetus- ja hengenpelastusliiton (SUH) rantapelastajakurssin. Yhteystiedot valvojille, p. (09) 310 71520. 5. SIJAINTIVESISTÖ 5.1 Joki Vantaanjoki
8 5.2 Vesistöalue Vantaanjoen vesistöalue 5.3 Vesienhoitoalue Kymijoen-Suomenlahden vesienhoitoalue Vesienhoitoalueen tunnus: FIVHA2 5.4 Pintaveden ominaisuudet Vantaanjoen vesistöalue sijaitsee Uudellamaalla ja Etelä-Hämeessä ulottuen 14 kunnan alueelle, joissa asuu yhteensä noin miljoona asukasta. Vantaanjoki saa alkunsa Hämeestä ja laskee mereen Helsingin Vanhankaupunginkoskella. Vantaanjoen vesistöalue on vähäjärvinen ja sen maa-alueella on erityisesti metsää, peltoa ja taajamia. Helsingin alueella Vantaajoen varret ovat lähinnä viher- ja virkistysalueita. Vantaajoen vesistöalue on savikkoa, joten sen vesi on luonnostaan varsin sameaa ja siinä on runsaasti kiintoainetta. Vantaanjoen vesi on myös usein väriltään savisen ruskean-kellertävä. Vantaanjoen alajuoksu on maanmuodoiltaan varsin tasaista, joten veden virtaus on hidasta. Vantaajoen ravinnekuormitus on varsin korkea, mutta vaihtelee joen virtaaman ja valuntaolosuhteiden mukaan. Suurimmat virtaamat ja samalla ravinnepitoisuudet joessa ovat keväällä lumien sulaessa ja syyssateiden aikaan. 5.5 Pintaveden laadun tila Vantaanjoen veden laatu on alkanut huonontua jo 1930-luvulta lähtien johtuen maatalouden, teollisuuden ja asutuksen jätevesipäästöistä jokeen. Vantaanjoen veden laatu on kuitenkin parantunut 1980-luvusta lähtien viemäröinnin tehostamisen ja tehokkaan jätevedenpuhdistuksen ansioista. Joen sinilevämäärät ovat vähentyneet jo 1970-luvusta lähtien. Jokeen on tehty myös useita kunnostustoimenpiteitä. Vaikka Vantaanjoki sijaitsee Etelä-Suomessa, on sen valuma-alueella paljon peltoja, joista huuhtoutuu jokeen ravinteita ja kiintoaineita, jotka huonontavat veden laatua. Vantaajoen suurin kuormitus tuleekin edelleen maataloudesta ja haja-asutuksesta hajakuormituksena. Lisäksi veden laatua huonontavat Vantaajoen yläjuoksulla olevat pistekuormituslähteet, kuten jätevedenpuhdistamot ja teollisuuslaitokset. Alajuoksulla ei ole pistekuormituslähteitä, mutta jokeen laskee taajamaalueiden sadevesiviemäreitä. Lisäksi alajuoksullakin joen varressa on useita jätevedenpumppaamoja, jotka voivat poikkeustilanteissa aiheuttaa jokeen kuormitusta. Vantaanjoen vesistön tilaa tarkkaillaan jatkuvasti yhteistarkkailussa, jossa seurataan vesistön vedenlaatua, kalataloutta ja pohjaeläimiä. Vantaanjoen ja sen sivujokien vedenlaadun tarkkailua suorittaa Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry. Yhteistarkkailua tehdään noin viidenkymmenen havaintopaikan avulla. Helsingissä näistä havaintopaikoista sijaitsee kaksi, Haltialassa ja Vanhankaupunginkoskessa. Pintavedet (järvet, joet ja rannikkoalueet) luokitellaan ekologisen tilan perusteella luokkiin erinomainen, hyvä, tyydyttävä, välttävä ja huono. Tämä luokitus perustuu pohjaeläin- ja kala-aineistoon sekä joen piilevien seurantaan. Vantaanjoen alue Helsingissä luokitellaan tyydyttäväksi. Tavoitteena on päästä luokkaan hyvä vuoteen 2021 mennessä.
9 6. UIMAVEDEN LAATU 6.1 Uimaveden laadun seurantakohta Pikkukosken uimarannan uimaveden laadun seurantakohta, josta vesinäytteet otetaan, sijaitsee päälaiturin päässä. Näytteenottopaikka on myös merkitty liitteenä olevaan karttaan. Kyseinen näytteenottopaikka on valittu, koska voidaan olettaa, että suuri osa uimareista menee uimaan laiturilta. Pikkukosken uimavesinäyte on otettu tästä samasta kohdasta vuodesta 2008 lähtien. 6.2 Näytteenotto Nykyisen lainsäädännön mukainen vesinäytteiden vähimmäismäärä on neljä näytettä kesässä. Näytteistä yksi otetaan noin kaksi viikkoa ennen uimakauden alkua eli kesäkuun alussa ja loput jaetaan tasaisesti uimakaudelle (15.6. 31.8.). Pikkukosken uimarannalta on otettu vuodesta 2006 lähtien näytteitä kuusi kertaa kesässä. Uusintanäytteitä on otettu, jos veden laatu on ollut huono. Näytteenotto suunnitellaan aina ennen uimakautta ja siihen laaditaan näytteenottosuunnitelma (seurantakalenteri), jossa on määritelty näytteenottopäivät. Näyte tulee ottaa neljän päivän kuluessa näytteenottosuunnitelmaan merkitystä päivästä. Kunkin kesän näytteenottosuunnitelma on nähtävillä ympäristökeskuksen internetsivuilla. 6.3 Uimaveden laatu Uimaveden laatua seurataan vesinäytteitä laboratoriossa analysoimalla sekä aistinvaraisesti näytteenottojen ja tarkastusten yhteydessä. 6.3.1 Uimaveden mikrobiologisen laadun seuranta Uimaveden mikrobiologista laatua on seurattu vuodesta 2008 lähtien määrittämällä vedestä ulosteperäisiä bakteereita (suolistoperäiset enterokokit ja Escherichia coli). Näille on kansallisessa lainsäädännössä (STMa 177/2008) määritetty toimenpiderajat (enterokokit 200 pmy/100 ml, Escherichia coli 500 pmy/100 ml), joiden ylittyessä viranomaisen tulee ryhtyä toimenpiteisiin. Käytännössä ensimmäinen toimenpide on uusintanäytteen ottaminen mahdollisimman pian tutkimustuloksen varmentamiseksi. Uimarantojen veden laadun tutkimustulokset raportoidaan vuosittain EU:lle, joka tekee yhteenvedon koko Euroopan uimavesien tilasta. 6.3.2 Uimavesiluokka ja veden mikrobiologinen laatu Uimavesiluokka Uimaveden laatuluokka on määritetty vuodesta 2011 lähtien. Luokittelussa käytetään kaikkia viimeisen neljän vuoden aikana otettujen suunnitelmallisten näytteiden tuloksia. Luokittelussa veden laatu luokitellaan luokkiin erinomainen, hyvä, tyydyttävä tai huono. Luokittelu tehdään vuosittain uimakauden päätyttyä. Uimarannan tulee saavuttaa viimeistään 2015 uimakauden päättyessä vähintään laatuluokka tyydyttävä. Mikäli uimaranta luokitellaan huonoksi, tulee käynnistää toimenpiteet uimareiden altistumisen ehkäisemiseksi, saastumisen syiden selvittämiseksi ja saastumisen vähentämiseksi.
10 Pikkukosken uimarannan veden laatuluokka oli vuonna 2011 erinomainen, sen jälkeen vuosina 2012-2014 se on ollut tyydyttyvä. Uimavesinäytteiden mikrobiologinen laatu vuosina 2011 2014 Yksittäisten näytteiden osalta Pikkukosken vesinäytteet ovat olleet hygieeniseltä laadultaan hyviä lähes aina vuosina 2011-2014. Ainostaan yksi 17.7.2012 otettu näyte on ollut hygieeniseltä laadulta huono. Tällöinkin muutaman päivän sisällä otettu uusintanäyte oli hygieeniseltä laadultaan hyvä. 6.3.3 Uimaveden aistinvarainen laatu ja sameus Uimaveden laatua seurataan myös aistinvaraisesti näytteenottojen ja tarkastusten yhteydessä sekä valitusten perusteella. Aistinvarainen laadun seuranta käsittää mm. öljyjen, jätteiden ja muiden kelluvien materiaalien, pysyvän vaahtoamisen ja fenoliyhdisteiden (haju) esiintymisen seurannan. Pikkukoskella vuosina 2011 2014 tehdyissä aistinvaraisissa tarkasteluissa havaittiin vuonna 2011 öljymäistä kalvoa veden pinnalla sekä vaahtoamista. Vuonna 2012 yhden näytteenoton yhteydessä veden todettiin olevan poikkeavan värinen ja poikkeuksellisen samea, mahdollisesti siitepölystä johtuen. Kaikki havainnot olivat kuitenkin yksittäisiä, joita ei enää seuraavilla näytteenottokerroilla havaittu. Uimavedestä on määritetty veden mikrobiologisten analyysien lisäksi myös veden sameutta. Veden sameudella tarkoitetaan kiintoaineiden esiintymistä vedessä. Veden korkea sameus vähentää näkyvyyttä vedessä ja siten voi aiheuttaa haittaa tai vaaraa uimareille. Lisäksi normaalia tasoa korkeampi sameus voi olla yhteydessä veden saastumiseen. Pikkukosken veden sameus on vaihdellut vuosina 2011-2014 välillä 5,9 45 FNU. Näiden tutkimusten perusteella Pikkukosken veden sameus vaihtelee melko kirkkaasta sameaan. Joen virtaukset tuovat mukanaan mm. puunrunkoja, risuja ja roskia 6.4 Syanobakteerien (sinilevä) esiintyminen Ympäristökeskus seuraa sinilevien esiintymistä näytteenottojen yhteydessä sekä tarvittaessa erillisillä tarkastuksilla. Lisäksi liikuntaviraston rantavalvojat seuraavat uimarantojen sinilevätilannetta päivittäin rannalla ollessaan ja kirjaavat havainnoit liikuntaviraston ylläpitämään Mswim järjestelmään.
11 Sinilevän määrä arvioidaan asteikolla 0-3: 0 = EI LEVÄÄ: veden pinnalla tai rantaveden rajassa ei ole havaittavissa sinilevää. Näkösyvyys on normaali. 1 = VÄHÄN LEVÄÄ: levää on havaittavissa vihertävinä hiutaleina tai pieninä tikkuina vedessä. Levää näkyy, jos vettä ottaa läpinäkyvään astiaan. Rannalle on saattanut ajautua kapeita leväraitoja. Levä heikentää näkösyvyyttä. 2 = RUNSAASTI LEVÄÄ: vesi on selvästi leväpitoista, veden pinnalle on kohonnut pieniä levälauttoja tai rannalle on ajautunut leväkasaumia. 3 = ERITTÄIN RUNSAASTI LEVÄÄ: levä muodostaa laajoja levälauttoja tai sitä on ajautunut rannalle paksuiksi kasaumiksi. Pikkukoskella sekä muilla Vantaanjoen varren uimarannoilla havaittiin sinilevää vuoden 2014 kesä-heinäkuussa. Sinilevän määrä vaihteli vähäisen ja runsaan välillä. Ympäristökeskus kehotti välttämään uimista Vantaanjoen uimarannoilla, kun levämäärät ovat runsaita. Sinilevää Pikkukosken rannalla kesäkuussa 2014 6.4.1 Syanobakteerihavainnot edellisinä uimakausina Pikkukoskella ei ole havaittu sinilevää aiempina vuosina. 6.4.2 Lajisto- ja toksiinitutkimukset Pikkukoskelta otettiin heinäkuun alussa 2014 näyte sinilevälajin määritystä varten, josta levä tunnistettiin Planktothrix agardhii -lajiksi. Näytteet tutki Helsingin ympäristökeskuksen ympäristönsuojeluosaston tutkija. Näytteet konsentroitiin ja niitä tutkittiin käänteismikroskoopilla. Lisäksi tarkemmat laboratoriomääritykset osoittivat, että näyte sisälsi maksamyrkkyä. 6.5 Makrolevien ja/tai kasviplanktonin haitallinen lisääntyminen 6.6 Sääilmiöiden vaikutukset uimaveden laatuun Makrolevien tai kasviplanktonin haitallinen lisääntyminen ei ole Pikkukosken rannalla todennäköistä. Makrolevien tai kasviplanktonin haitallista lisääntymistä ei ole Pikkukoskella havaittu. Lämpötilan, tuulen, sateiden ja muiden sääilmiöiden vaikutusta veden laatuun ei ole erityisesti seurattu.
12 Tarkasteltaessa 13 uimarannan näytetuloksia ja vertaamalla niitä säähavaintoihin voidaan todeta sään sateisuudella olevan jonkin verran merkitystä veden laatuun. Rantojen kaikista E. coli ylityksistä (yli 500 pmy/100 ml) vuosina 2008 2010 on viisi näytteistä otettu sateisella säällä ja vain kaksi aurinkoisella sääjaksolla. Kaikista pitoisuuden 100 pmy/100 ml ylittävistä näytteistä yli puolet on otettu sateisella sääjaksolla. Kuitenkin sateisia säitä on ollut vain noin 20 25 % kaikista näytteenottokerroista. Voidaankin todeta, että sateisuus saattaa lisätä uimaveden mikrobimäärää johtuen sateen tuomasta huuhtoutumasta veteen. 6.7 Hallintatoimenpiteet Uimaveden hygieenisen laadun ollessa huono, kun rannalla on havaittu runsaasti sinilevää tai muissa erityistilanteissa terveydensuojeluviranomaisen tulee arvioida voiko tilanteeseen liittyä terveyshaittoja. Mikäli viranomainen arvioi, että terveyshaitta on mahdollinen, voidaan uimarannan haltijalle antaa määräys korjaaviin toimenpiteisiin ryhtymisestä sekä ohjeet ja määräykset terveyshaittojen ehkäisemiseksi. Tällainen määräys voi olla esimerkiksi uintikielto. Useimmin kuitenkin suositellaan uimisen välttämistä ja tiedotetaan asiasta rannalla, internetissä ja tiedotusvälineissä. Vuoden 2014 kesä-heinäkuussa Pikkukoskella suositeltiin uimisen välttämistä, silloin kun sinilevää on runsaasti. Tällöin rannalla oli havaittu vaihtelevia määriä maksamyrkkyä sisältävää Planktothrix agardhii sinilevää. 7. KUORMITUSLÄHTEET 7.1 Jätevesijärjestelmät Vantaanjoen varrella on useita jätevedenpuhdistamoja, -pumppaamoja ja tulotunneleita, jotka ovat mahdollisia jäteveden ylivuotopaikkoja. Vantaanjoen yläjuoksulla ovat mm. Riihimäen, Nurmijärven ja Hyvinkään kuntien jätevedenpuhdistamot. Näiden päästöillä on kuitenkin Pikkukoskella enää vähäinen vaikutus veden laatuun. Vantaanjoessa sekä Vantaanjoen sivuhaarassa Keravanjoessa on lisäksi useita jätevedenpumppaamoja. Lähin jätevedenpumppaamo sijaitsee Pukinmäessä. Myös Långinojaa pitkin voi tulla jätevesipäästöjä Tattarisuolta, Puistolasta, Malmilta, Tapanilasta ja Savelasta. Lähimmät jäteveden tulotunnelit ovat Tulvaniitynpolulla ja Rälssintiellä. 7.2 Hulevesijärjestelmät Vantaanjokeen laskee useita hulevesiputkia. Lähimmät hulevesiputket sijaitsevat aivan rannan läheisyydessä noin 50 metrin päässä uimarannasta länteen. Seuraavat sadeveden purkupaikat ovat yläjuoksulle mentäessä Pukinmäessä noin kilometrin päässä rannasta. 7.3 Muut pintavedet Uimarannalle tai sen läheisyyteen ei tule veden laatuun vaikuttavia pintavesiä. 7.4 Maatalous Uimarannan läheisyydessä ei ole maataloutta. 7.5 Teollisuus Uimarannan läheisyydessä ei ole teollisuutta. 7.6 Maantie- ja raideliikenne Uimarannan läheisyydessä ei ole merkittävää maantie- tai raideliikennettä. 7.7 Satamat ja vesiliikenne Uimarannan läheisyydessä ei ole satamia. Ainoa vesiliikenne ovat kanootit ja kajakit, joilla ei ole juurikaan vaikutusta veden laatuun.
13 7.8 Eläimet ja linnut Pikkukosken uimarannalla ei ole ollut eläinhavaintoja satunnaisia sorsia ja muutamia hanhia lukuun ottamatta. 7.9 Muut kuormituslähteet Muita kuormituslähteitä rannalla ei ole. 7.10 Tärkeimmät kuormituslähteet Tärkein kuormituslähde Pikkukoskella ovat jäteveden ylivuodot Vantaanjokeen. Vaikutusten merkittävyys riippuu jätevesipäästön määrästä ja paikasta sekä joen vesimäärästä ja virtauksista. Vaikutukset voivat olla merkittävät, jos ylivuoto tapahtuu rannan lähellä. Vaikutukset ovat kuitenkin lähinnä ohimeneviä. Myös läheisillä hulevesiputkilla voi olla merkitystä rannan veden laatuun, jos rannan läheisyyteen pääsee runsaasti sadevettä. Sadeveden mukana rantaan voi huuhtoutua tällöin myös muita epäpuhtauksia. 8. LYHYTKESTOISET SAASTUMISTILANTEET 8.1 Lyhytkestoiset saastumistilanteet Lyhytkestoisen saastumisen käsite on tullut Suomen lainsäädäntöön uimavesidirektiivin myötä vuonna 2008. Lyhytkestoisella saastumisella tarkoitetaan normaalitilanteesta poikkeavaa suolistoperäistä saastumista, jonka syyt ovat tunnistettavissa ja jonka ei odoteta vaikuttavan uimaveden laatuun kauemmin kuin kolmen vuorokauden ajan. Tällainen tilanne voi olla esimerkiksi jäteveden ylivuototilanne. Lyhytkestoinen saastumistilanne liittyen jäteveden ylivuototilanteeseen on mahdollinen Pikkukosken uimarannalla, koska Vantaajoessa on useita jätevesilaitosten, -pumppaamoiden ja -putkien ylivuotopaikkoja. Terveydensuojeluviranomainen saa tiedon ylivuototilanteista sähköpostilla viemärilaitokselta (HSY Vesi). Ylivuototilanteen kesto on todennäköisesti päivän tai pari. Ylivuototilanteita on tapahtunut Vantaanjoella viimeksi talvella 2014-2015. 8.2 Hallintatoimenpiteet lyhytkestoisissa saastumistilanteissa Lyhytkestoisen saastumisen ajan seurantakalenterin mukaiset näytteet jätetään ottamatta ja nämä näytteet korvataan myöhemmin otettavilla näytteillä. Lyhytkestoisen saastumisen seurantaa tehdään ylimääräisten näytteiden avulla. Mikäli terveyshaitta on mahdollinen ja asian hoitamiseksi on tarpeen, voi terveydensuojeluviranomainen antaa uimarannan haltijalle määräyksen korjaaviin toimenpiteisiin ryhtymisestä sekä ohjeet ja määräykset terveyshaittojen ehkäisemiseksi. Kun lyhytkestoisesta saastumisesta saadaan tieto, terveydensuojeluviranomainen tiedottaa asiasta uimarannalle vietävällä tiedotteella, ympäristökeskuksen internetsivuilla sekä lehdistötiedotteella. Lyhytkestoinen saastumistilanne on Pikkukoskella ollut viimeksi vuoden 2010 elo-syyskuun vaihteessa. Tällöin tilanne kesti muutaman viikon ajan.
14 9. OHJEET JA TIEDOTTAMINEN 9.1 Uimareille annettavat ohjeet Rannalla on kaksi ilmoitustaulua, joilla annetaan ohjeita ja tietoja uimareille: - turvallisuusohjeet (uimarannan nimi ja osoite, ylläpitäjän ja rantavalvojan yhteystiedot, alueen kartta uima-alueineen, toiminta- ja turvallisuusohjeet, ohjeet avun hälyttämiseksi) - merkinnät veden syvyyksistä - tiedot valvonta-ajoista - tiedot viimeisestä tutkimustuloksesta - yhteenveto edellisen vuoden tutkimustuloksista - uimavesiluokka - yleiskuvaus uimarantavedestä (perustuen uimavesiprofiiliin) - sinilevätiedote, kun sinilevää on havaittu (suomi, ruotsi, englanti) - mahdolliset erityistilannetiedotteet Pikkukosken uimarannan ilmoitustaulu Koirien tuominen on kielletty uimarannalle ja siitä ilmoitetaan useilla merkeillä ympäri rantaa. Lisäksi lintujen ruokkiminen rannalla on kielletty. Rannan äkkisyvyydestä ja vaarallisesta virtauksesta varoitetaan erillisillä varoituksilla.
15 Varoitus veden virtauksista ja äkkisyvyydestä 9.2 Tiedottaminen normaalioloissa Helsingin kaupungin internetsivuilla on mm. uimarantaluettelo, tietoja uimarannasta (esim. uinninvalvonta, varustus, palvelut), uimavesiluokat, uimaveden näytteenottosuunnitelma, uimaveden näytteiden tulokset ja näytteenoton yhteydessä tehtyjen sinilevähavaintojen tulokset. Internetsivuja päivitetään uimakauden aikana vähintään kerran viikossa. Ympäristökeskus laatii uimakauden ajan viikoittain lehdistötiedotteen, jossa tiedotetaan erityisesti uimaveden laadusta uimarannoilla. Liikuntavirasto tiedottaa uinninvalvonnan aloittamisesta ja kauden päättymisetä lehdistötiedotteella sekä muista mahdollisista uimaveteen merkittävästi vaikuttavista asioista internetsivuillaan. Kesällä 2015 sinilevätilannetta ja uimaveden lämpötilaa Helsingin uimarannoilla voi seurata Liikuntaviraston ylläpitämästä mswim-palvelusta. Rantapelastajat päivittävät palveluun päivittäin tekemänsä arvion sinilevän määrästä ja veden lämpötilasta. 9.3 Tiedottaminen erityistilanteissa Ympäristökeskus tiedottaa lyhytkestoisesta saastumisesta, epätavanomaisesta tilanteesta, annetuista määräyksistä ja muista erityistilanteista erillisellä uimarannalle vietävällä ilmoituksella. Lisäksi ympäristökeskus laatii erityistilanteista lehdistötiedotteen sekä tiedottaa asiasta ympäristökeskuksen internetsivuilla. Liikuntavirasto tiedottaa mahdollisista uimaveteen merkittävästi vaikuttavista asioista internetsivuillaan sekä rannalla olevalla ilmoitustaululla. Lisäksi rantavalvojat tiedottavat merkittävistä asioista suoraan rannan käyttäjiä. 10. UIMAVESIPROFIILIN LAATIMISEN JA TARKISTAMISEN AJANKOHTA 10.1 Uimavesiprofiilin laatimisen ajankohta Uimavesiprofiili on laadittu 13.12.2010. Profiili on päivitetty 22.6.2015.
16 10.2 Uimavesiprofiilin tarkistamisen ajankohta Uimavesiprofiilin tarkistamisen ajankohta määräytyy uimavesiluokan mukaan. Pikkukosken uimavesiluokka on tyydyttävä, joten se tulee päivittää kolmen vuoden välein eli seuraavan kerran vuonna 2018.