Taloyhtiön talouskurssi Kiinteistöliitto Lappi ry, Hotel Santa Claus, Rovaniemi 28.11.2012 Pääekonomisti Jukka Kero, Kiinteistöliitto
Esityksen sisältö Esittäytyminen Yleiset talousnäkymät 2013 Talousarvio 2013 Hoito- ja ylläpitokulujen rakenteet ja kehitys Veden hinnoittelukäytännöt Hyvän kiinteistönpitotavan työkalut Uuden jätelainsäädännön vaikutukset asuinkiinteistössä Taloyhtiöiden haasteet. ja Mahdollisuudet
Suomen Kiinteistöliitto ry Suomen Kiinteistöliitto on kiinteistönomistajien edunvalvoja ja alan asiantuntijaorganisaatio. Kiinteistöliitto pyrkii siihen, että ihmisillä olisi viihtyisiä ja turvallisia koteja ja työpaikkoja. Liiton edunvalvonta, neuvontapalvelut ja viestintä perustuvat luotettavaan ja tutkittuun tietoon.
T&K-palvelut Kiinteistöliitossa Kiinteistöalan käytänteiden ja hyvän kiinteistönhoitotavan edistäminen Kiinteistötalous (asumismenot, hoitokulut, talousarvio-ohje, Indeksitalo), verotus ja hyvä hallintotapa Veroasiain toimikunta Korjausrakentaminen Barometri kaksi kertaa vuodessa Kehittämishankkeet Korjausrakentamistoimikunta Jäteasiat (Jäteasiain yhteistyöryhmä, Rakentamisen materiaalitehokkuus - työryhmä) Energia Energiatehokkuus, korjausrakentamisen määräykset ERA17-hankkeet Energianeuvonta jäsenille
Talouden yleiskuva Talouskasvu on heikkoa Euroopassa nihkeää ja vienti tökkii Kotimainen veto alkaa hiipua myös Ostovoima polkee paikallaan Työttömyys kääntynyt nousuun Valtion ja kuntien talous tiukilla Inflaatio edelleen 3 % pinnassa Vuodesta 2013 tulossa vaikea talousvuosi Kasvu mitätöntä ja verotus kiristyy
Tilastotietoa
Suomen talouden näkymät 2008 2009 2010 2011* 2012e 2013e Bkt, volyymin muutos, % 0.9-8.2 3.6 2.7 0.5 1.0 Vienti, volyymin muutos % 6.3-20.1 5.1 2.6-1.1 2.7 Yks.kulutus, volyymin muutos, % 1.8-3.1 2.7 2.5 1.1 0.6 Työttömyysaste, % 6.4 8.2 8.4 7.8 7.7 8.0 Kuluttajahinnat, %-muutos 4.1 0.0 1.2 3.4 2.9 2.9 Euribor 3-kk 4.7 1.2 0.8 1.4 0.5 0.6 Julkinen tasapaino, %/bkt 4.2-2.5-2.6-0.6-0.9-0.6 Julkinen velka, %/bkt 34.1 43.5 48.6 49.1 51.2 52.8 Lähde: Etla 9/2012
Saldoluku Suomen teollisuuden ja kuluttajien luottamus 20 0 Teollisuus Kuluttajat -20-40 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 Lähteet: EK, Tilastokeskus
Kuluttajien varovaisuus hankintoihin lisääntynyt Lähde: Tilastokeskus, Kuluttajabarometri 11/2012
Asuntojen määrä, tuhatta, vuosisumma 40000 Myönnetyt rakennusluvat asuinrakennuksiin 35000 30000 25000 20000 15000 10000 Lähde: Tilastokeskus
12000 milj. EUR Kuntien velka 10000 8000 6000 4000 2000 0 2001 2003 2005 2007 2009 2011 2013
Kuntien veroprosentit 2013 Yleinen kiinteistö vero-% Vakituinen asuinrakennu s-% Tulovero-% Muutos, %-yks. Muutos, %-yks. Muutos, %-yks. Koko maa 19.38 0.14 0.92 0.02 0.42 0.02 Uusimaa 18.66 0.03 0.82 0.01 0.35 0.00 Varsinais-Suomi 19.14 0.19 0.97 0.01 0.37 0.01 Satakunta 19.32 0.11 0.84 0.02 0.42 0.06 Kanta-Häme 19.74 0.11 1.01 0.05 0.43 0.02 Pirkanmaa 19.62 0.14 0.99 0.00 0.45 0.01 Päijät-Häme 19.95 0.15 1.00 0.01 0.49 0.03 Kymenlaakso 20.19 0.34 1.28 0.01 0.53 0.01 Etelä-Karjala 19.47 0.09 1.18 0.00 0.36 0.00 Etelä-Savo 20.24 0.33 0.97 0.02 0.46 0.03 Pohjois-Savo 19.81 0.10 1.14 0.17 0.51 0.05 Pohjois-Karjala 19.97 0.08 1.02 0.02 0.45 0.02 Keski-Suomi 20.27 0.40 1.08 0.01 0.49 0.02 Etelä-Pohjanmaa 20.20 0.23 1.02 0.07 0.47 0.03 Pohjanmaa 19.95 0.20 0.92 0.01 0.41 0.01 Keski-Pohjanmaa 20.58 0.67 1.08 0.08 0.49 0.03 Pohjois-Pohjanmaa 19.84 0.14 0.95 0.14 0.43 0.02 Kainuu 20.84 0.83 1.03 0.01 0.50 0.02 Lappi 20.23 0.20 1.12 0.02 0.41 0.01 Ahvenanmaa 17.03 0.00 0.32 0.00 0.00 0.00 Lähde: Kuntaliitto / www.kunnat.net
Milj. EUR, 12-kk liukuva summa Valtiontalouden tulot ja menot 60 000 50 000 40 000 Tulot ilman sijoituksia Menot ilman sijoituksia 30 000 20 000 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 Lähde: Valtiokonttori
Milj. EUR, 12-kk liukuva summa Valtiontalouden velka 90 000 80 000 70 000 60 000 50 000 40 000 30 000 2000 2002 2004 2006 2008 2010 2012 Lähde: Valtiokonttori
% Kuluttajahintainflaatio Kuluttajahintaindeksi ja yhdenmukaistettu kuluttajahintaindeksi Suomessa 5 4 3 2 1 0-1 Kuluttajahintaindeksi Yhdenmukaistettu indeksi -2 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 Lähde: Tilastokeskus, Eurostat
Hintojen muutosvaikutuksia 9/2012 Bensiini, vuokrat, hoitovastikkeen nousu ja hyödykeverot nostavat luottokorkojen lasku ja sähkön halpeneminen laskevat hintaindeksiä Lähde: Tilastokeskus
Asumisen kustannuksia ja hintoja 2000-2013e 180.0 170.0 160.0 150.0 140.0 Indeksit: vuosi 2000=100 Ylläpitokulut, asuinkerrostalot Käytettävissä olevat tulot Asuntojen hinnat Ansiotasoindeksi Vuokrat Kuluttajahintaindeksi 130.0 120.0 110.0 100.0 90.0 2000 2002 2004 2006 2008 2010 2012e
Ylläpitokulujen nousu rauhoittunut 2012 alle 5 prosenttiin vauhti pysynee samana 2013 Vuoden 2011 nopeasta 8.3 % vauhdista tultaneen 2012 noin 4-5 %:iin. Eniten vuonna 2012/3. nelj. ed. vuodesta nousseet kevyt polttoöljy (+9.3 %), erilliskustannukset (+4.9 %), käyttöja jätevesikustannukset (+4.8 %) ja kaukolämpö (+3.7 %). Käyttösähkö sen sijaan halpeni 3.5 %. Vuonna 2013 nousua tulossa ainakin lämmitysenergiaan, veroihin ja työvoimakustannuksiin.
220 Ind. 2005=100 Kiinteistön ylläpidon kustannuseriä 2005-2012 200 180 160 140 Kevyt polttoöljy Lämpö Kaukolämpö Käyttösähkö Kokonaisindeksi Työ Tarveaineet 120 100 80 2005 Q1 2006 Q1 2007 Q1 2008 Q1 2009 Q1 2010 Q1 2011 Q1 2012 Q1 2013 Lähde: Tilastokeskus
%-muutos 10 Kiinteistöjen ylläpidon kustannukset ja asuntojen hoitokulut 8 6 4 2 0 Ylläpitokustannukset (kiinteän painon hintaindeksi) Hoitokulut, EUR/m2/kk -2-4 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012e 2013e Lähde: Tilastokeskus, ennusteet/jukka Kero, Kiinteistöliitto
Arvio vuoden 2013 hoitokuluista Kerrostalo, kaukolämpö, mediaaniarvoja, tavanomainen vuosi Nousuarvio, % - Ostopalvelut / Hallinto ja työ 4 6 - Lämmitys 5 8 - Vesi ja jätevesi 3 5 - Sähkö (ilman kilpailutusta) +/- 0 - Jätehuolto 5 6 - Vakuutukset 5 6 - Vuokrat 4 5 - Kiinteistövero 0 2 - Korjaukset 2 4 - Yhteensä 4 5 Lähde: Suomen Kiinteistöliitto, Talousarvio-ohje vuodelle 2013. Saatavissa netistä jäsenpalveluna: www.taloyhtio.net
% Ansiotaso ja reaalinen ostovoima 6 5 4 3 2 1 0 Ansiotaso Ostovoima -1 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012e 2013e Lähde: Tilastokeskus, Veronmaksajat
snt/kwh EUR/litra Energian hintoja 20 1.4 1.2 15 1 10 0.8 0.6 5 0.4 0 Kevyt polttoöljy (ast.oik.) Sähkö, kerrostalohuoneisto 2000 kwh/v (ast.vas.) 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 0.2 0 Lähde: www.oil.fi, www.energiamarkkinavirasto.fi
Kiinteistönhoitokulut asunto-osakeyhtiömuotoisissa kerrostaloissa Pohjois-Suomessa vuonna 2011 Kiinteistövero 5.8 % Jätehuolto 3.6 % Sähkö 4.7 % Korjauskustannukset 21.4 % 3,61 /m 2 /kk Muut hoitokulut 6.6 % Henkilöstökulut 0.8 % Hallinto 8.2 % Käyttö ja huolto 11.5 % Lähde: Tilastokeskus Vesi ja jätevesi 8.8 % Lämmitys 23.4 % Ulkoalueiden hoito 1.4 % Siivous 3.8 %
Kiinteistönhoitokulut asunto-osakeyhtiömuotoisissa rivitaloissa Pohjois-Suomessa vuonna 2011 *) Kiinteistövero 5.3 % Korjauskustannukset 18.1 % Muut hoitokulut 8.9 % Henkilöstökulut 1.4 % Jätehuolto 6.0 % 2,67 /m 2 /kk Hallinto 10.7 % Sähkö 10.3 % Käyttö ja huolto 3.6 % Ulkoalueiden hoito 3.6 % Lähde: Tilastokeskus Vesi ja jätevesi 10.3 % Lämmitys 21.7 % Siivous 0.0 % *) ml. huoneistokohtaisesti lämmitetyt as.oy:t
Asumismenot 2012 aineisto PTT:n, Kiinteistöliiton ja Omakotiliiton kesäkuinen selvitys asumismenoista 15 kaupungissa, eri asumismuodoissa ja vuoteen 2016 saakka ennustaen
Asumismenot 2012 Yhteenveto tuloksista Keskimääräinen asumismenojen muutos 2012-2016 Osuus nettotuloista asumiseen Kotitalous Vuokra Omistus Vuokra Omistus Pienituloinen 12 % 26 % Keskituloinen 12 % 11 % 31 % 37 % Keskituloinen pariskunta 12 % 11 % 16 % 18 % Keskituloinen lapsiperhe 12 % 11 % 21 % 26 % Eläkeläispariskunta 6 % 20 % Lähde: PTT, Kiinteistöliitto, Omakotiliitto (6/2012): Asumismenot 2012
Kerrostalo 90 m2, lapsiperhe, omistus 2012 /kk 0 500 1000 1500 2000 2500 Helsinki 2012 Espoo 2012 Vantaa 2012 Tampere 2012 Joensuu 2012 Hämeenlinna 2012 Kuopio 2012 Turku 2012 Lappeenranta 2012 Korko Hoitovastike Lyhennys Asunnon korjaus Sähkö Jyväskylä 2012 Lahti 2012 Rovaniemi 2012 Oulu 2012 Pori 2012 Kouvola 2012 Lähde: PTT, Kiinteistöliitto, Omakotiliitto
Kerrostalo 90m 2, lapsiperhe, vuokra 2012 Helsinki 2012 Espoo 2012 Vantaa 2012 Tampere 2012 Lahti 2012 Kuopio 2012 Oulu 2012 Jyväskylä 2012 Turku 2012 Hämeenlinna 2012 Lappeenranta 2012 Rovaniemi 2012 Joensuu 2012 Pori 2012 Kouvola 2012 Hoitovastike Asunnon korjaus Sähkö Vuokranantajan nettovuokratuotto Vuokranantajan pääomavero vuokratuotosta 0 200 400 600 800 1000 1200 1400 1600 1800 2000 /kk Lähde: PTT, Kiinteistöliitto, Omakotiliitto
%-muutos ed. vuodesta Asuntojen hinnat 16.0 12.0 Suomi Pk-seutu 8.0 Muu Suomi 4.0 0.0-4.0-8.0 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 Lähde: Tilastokeskus
%-muutos ed. vuodesta Asuntovuokrat 8.0 6.0 4.0 Suomi Pk-seutu Muu Suomi 2.0 0.0 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 Lähde: Tilastokeskus
Taloyhtiöiden talouden haasteet 2013- Osakkaiden ostovoima polkee paikallaan, velkaantuneisuus huipussa ja työttömyys kasvussa Korjausrakentamisen uudet määräykset ja uusi energiatodistus Kustannukset nousussa Veroja korotetaan joka nurkalta Korjausten lykkääminen voi houkuttaa Korjausvelka kasvaa?
Taloyhtiöiden mahdollisuus Otetaan asiat haltuun! Tästä seuraisi : Riskit pienenevät Osallistumisaktiivisuus ja tyytyväisyys kasvaa Yhtiön arvo (pitkässä juoksussa) nousee Kustannukset (pitkässä juoksussa) laskevat Tavoitteena oltava se, että hyvästä ylläpidosta myös palkittaisiin (=Fair play) Parempaa tietä ei ole tarjolla joten töihin!
Asuminen ja energia Liikenne Elintarvikkeet ja alkoholittomat juomat Muut tavarat ja palvelut Kulttuuri ja vapaa-aika Kodin kalusteet, koneet ja tarvikkeet Hotellit, kahvilat ja ravintolat Lähde: Tilastokeskus Kotitalouksien kulutuksen rakenne 2006 Vaatteet ja jalkineet Terveys Tietoliikenne Alkoholijuomat ja tupakka Koulutus % 0 5 10 15 20 25 30
Aina muistettava: Kotitalousten varat ja velat. Varat (2009): 76 % asunnoissa! = 146.6 teur per kotitalous Velat (2009): 76 % asunnoissa! = 27.0 teur per kotitalous Pidetään huolta tästä varallisuudesta!
Veden hinnoittelu Laskelma suurimpien kaupunkien keskiarvohinnoista Kylmä vesi / n. 60 % kulutuksesta Lämmin vesi / n. 40 % kulutuksesta Vedenkulutus keskimäärin 155 litraa/hlö/vrk Huom! Vaihtelu suurta yksilöiden ja yhtiöiden välillä! Kylmän veden hinta 3,80 EUR/m 3 (Indeksitalo 2012) Lämpimän veden hinta 7,90 EUR/m 3 (Indeksitalo 2012) Kylmän veden hinta: 18 EUR/hlö/kk Kokonaiskustannus: 26 EUR/hlö/kk
Veden kustannuslaskelman kaava Kylmä vesi: kuutiohinta* Lämmin vesi: kylmän veden kuutiohinta + 0.058*Kaukolämmön hinta (EUR/MWh)* = kuutiohinta Kustannus EUR/hlö/kk: Kylmä:0.001*(365/12)*0.60*155*3.80=10.70 Lämmin: 0.001*(365/12)*0.40*155*7.90=15.00 Yhteensä: 10.70+15.00=25.70 EUR/kk Lähde: Jari Virta - Petri Pylsy: Taloyhtiön energiakirja s. 17-18 (nettikirjana: http://www.taloyhtio.net/ajassa/energiakirja/ ja kirjana: isbn 978-951-685-276-1) *) Veden hinnassa mukana kiinteä perusmaksu ja kaukolämmössä perusmaksu.
Vaihtoehtolaskelma / Veden kulutus 90 litraa/hlö/vrk Kylmä vesi: kuutiohinta* Lämmin vesi: kylmän veden kuutiohinta + 0.058*Kaukolämmön hinta (EUR/MWh)* = kuutiohinta Kustannus EUR/hlö/kk: Kylmä:0.001*(365/12)*0.60*90*3.80=6.20 Lämmin: 0.001*(365/12)*0.40*90*7.90=8.70 Yhteensä: 6.20+8.70=14.90 EUR/kk Eli: veden käytön pienentäminen todella säästää! Kulutuksen pudotus 155 litrasta 90 litraan, tarkoittaa 11 EUR vesimaksun alennusta per kk. Nelihenkisellä perheellä tämä tarkoittaa runsaat 500 EUR per vuosi. *) Veden hinnassa mukana kiinteä perusmaksu ja kaukolämmössä perusmaksu.
Korjausrakentamisbarometrin tuloksia.
45 % Korjaushankkeen vaihe yhtiössä 40 40 37 40 35 34 30 25 20 15 19 18 17 12 15 21 16 15 15 18 14 13 14 25 10 9 9 5 0 kevät 2011 syksy 2011 kevät 2012 syksy 2012 Hankesuunnitteluvaihe Suunnitteluvaihe Tarjouspyyntövaihe Rakentamis-/korjausvaihe Ei hanketta vastausvuonna
Korjaukset vuonna 2012 Syksy 2012 Kyllä-vastausten %-osuus kaikista vastauksista 0 2 4 6 8 10 12 14 Vesi- ja viemärijärjestelmä Vesikatto Piharakenteet, ml. salaojat Ikkunat ja ulko-ovet Huoneistojen märkätilat Julkisivut Ilmanvaihtojärjestelmä Lämmitysjärjestelmä Sähkö- ja tietojärjestelmä Parvekkeet Yleiset tilat Hissit Perustukset ja runko Esteettömyyskorjaukset
Korjaustarpeet 2012 2017 Syksy 2012 Kyllä-vastausten %-osuus 0 5 10 15 20 25 30 35 40 Piharakenteet, ml. salaojat Ikkunat ja ulko-ovet Vesi- ja viemärijärjestelmä Julkisivut Vesikatto Huoneistojen märkätilat Parvekkeet Sähkö- ja tietojärjestelmä Ilmanvaihtojärjestelmä Lämmitysjärjestelmä Yleiset tilat Muut Hissit Perustukset ja runko Esteettömyyskorjaukset
Energiatehokkuutta edistäviä toimenpiteitä taloyhtiöissä Syksy 2012 % vastaajista 0 10 20 30 40 50 Patteriverkoston perussäätö Ilmanvaihtojärjestelmän puhdistus ja säätö Ikkunoiden uusiminen 36 40 42 Termostaattisten patteriventtiilien asentaminen/uusiminen 32 Yleisten tilojen valaistuksen modernisointi 21 Huoneistokohtainen vedenmittaus 18 Vesipihit vesikalusteet Ulkoseinien lisälämmöneristäminen Yläpohjan lisälämmöneristäminen Jotain muuta, mitä? Ei ole toteutettu/ei aiota toteuttaa 14 13 12 12 12 Vesijohtoverkoston paineen alennus (vakiopaineventtiili) 9 Puhaltimien ja /tai pumppujen uusiminen Poistoilman lämmön talteenotto 8 8 Lämpöpumput En tiedä onko toteutettu / aiotaanko toteuttaa 2 4
Suunnitelmallisen ylläpidon välineet Syksy 2012 - osuudet vastanneista, % 0 10 20 30 40 50 60 70 80 Pitkän aikavälin suunnitelma (PTS) 71 Väh. kuukausitason kulutusseuranta (lämpö, käyttövesi, kiinteistösähkö) Korjausohjelma (tulee PTS:stä jalostettuna) 45 49 Huoltokirja 27 Taloyhtiön strategia 15 Ei ole käytössä 6 En osaa sanoa 2
Miten taloyhtiön kuntoa on selvitetty Osuus vastaajista, % 0 10 20 30 40 50 60 70 Kuntoarvio 54 64 Kuntotodistus 11 9 Kuntotutkimus Energiakatselmus 18 17 31 37 syksy 2012 kevät 2012 Muulla tavoin Ei ole / en tiedä onko selvitetty 11 13 14 19
Kunnossapitotarveselvityksen laadinta Osuudet vastaajista, % 0 10 20 30 40 50 60 70 80 Tukeutumalla omaan ja isännöitsijän asiantuntemukseen 67 70 Hyödyntämällä jo tehtyä kuntoarviota, kuntotutkimusta tms. 52 49 Käyttämällä muulla tavoin asiantuntijaa 19 17 syksy 2012 kevät 2012 Teettämällä tai päivittämällä kuntoarvio 16 22 Ei ole laadittu / Ei tiedä onko laadittu tai muulla tavalla 7 7
Putkistokorjausten kustannushavaintoja Syksy 2012 Suomi: mediaani 480 EUR/h-m2 Pk-seutu: mediaani 670 EUR/h-m2 Muu Suomi: mediaani 400 EUR/h-m2 Käyttövesiputkistot: haarukka 100 200 EUR/h-m2
Energia ja energiatehokkuus Hintakehitys Energia- ja ilmastopolitiikka Korjausrakentamisen uudet määräykset, energiatodistuslainsäädäntö Energiatehokkuusdirektiivi (EED) Mitä sitten tästä on tulossa kansallisesti? 48
Lainaehtojen kehitysodotukset n=236 (hankkeita omistaneet syksyllä 2012) syksy 2012 9 52 39 Saldoluku: -30 Lainaehdot ovat parantumassa Lainaehdot ovat ennallaan Lainaehdot ovat heikentymässä kevät 2012 9 65 26-17 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 %
Korjausrakentamisen uudet määräykset Voimaan (esityksen mukaan) Viranomaisten käytössä oleviin rakennuksiin 9.1.2013 Muut rakennukset 9.7.2013 Luvanvaraisten korjausten yhteydessä aletaan vaatia energiatehokkuutta lisääviä toimenpiteitä Energiatehokkuuden parantaminen on oltava teknisesti, toiminnallisesti ja taloudellisesti järkevää Takaisinmaksuaika lisäpanostukselle asuinrakennuksissa 30 vuotta, muissa 20 vuotta Tarkastelutapoina: rakennusosakohtaiset minimivaatimukset, kokonaisenergiatarkastelu tai E-lukutarkastelu. 50
Energiatodistus-uudistus / Lyhyt versio HE 161/2012 vp - laiksi rakennuksen energiatodistuksesta Parhaillaan Eduskunnassa valiokuntakäsittelyssä Voimaan alkuvuonna 2013 Uudisrakentamisen yhteydessä sekä myynnin/vuokrauksen yhteydessä Laskennallinen tapa ja oheistietoina havaittu energiankulutus (kulutus ei kuitenkaan vaikuta E-luokkaan) Laaditaan rakennukselle - ei rakennusryhmälle Paikan päällä tapahtuva havainnointi osana laatimista vain pätevät voivat laatia Omat luokitteluasteikot erilaisille rakennustyypeille Laskennallista ostoenergiaa painotetaan kertoimilla (Kauko 0.7, Sähkö 1.7, Fossiiliset 1.0, Uusiutuvat p.a. 0.5) Siirtymäajat: rivitalot 1.7.2014; ennen v. 1980 käytt.otetut omakoti- ja paritalot 1.7.2017; vanhat todist. voimassa voimassaoloajan muk. 51
Jätelainsäädännön uudistaminen Uusi jätelaki voimassa 5/2012 alkaen sen ja sitä tukevien asetusten tähtäin erityisesti vuoteen 2016 Jätehierarkia: 1) jätteen määrän ja haitallisuuden vähentäminen 2) uudelleenkäyttö- 3) kierrätys- 4) energiakäyttö- 5) loppusijoitus (=kaatopaikalle vieminen). Kierrätyksen osuus 50:een %:iin 2016 mennessä. Kaatopaikalle ei yli 10 % orgaanista jätettä sis. yhdyskuntajätettä. Rakennus- ja purkujätteessä tavoite kierrättää 70 % (2016) 2020 mennessä. Erilliskeräyksen laajeneminen siirtymäajan kuluessa Alueelliset jätehuoltomääräykset Siirtoasiakirja mm. vaarallisen jätteen kuljetukseen 52
Jätelainsäädännön tulevat säädösuudistukset (Jätelainsäädännön uudistamiseen liittyvinä:) Kaatopaikka-asetus Asetus jätteen polttamisesta Pakkausjäteasetus Laki vaarallisten aineiden käytön rajoittamisesta SE-laitteissa + monen EU-direktiivin valmistelua menossa. 53
Jätelainsäädännön muutosvaikutuksia taloyhtiötasolla Lajittelun lisääntyminen Erilliskeräämisen vaatimukset & sekajätteen kallistuminen Jätteen synnyn välttäminen ja uudelleenkäyttö ja kierrätys ensisijaisia Kierrätyksen lisääntyminen korjaamisessa ja purkamisessa Kierrätysmarkkinoiden laajentuminen Jätehuollon järjestäminen: kunnallinen vs. sopimusperusteinen järjestelmä Kuntaliitokset Jätelautakuntien perustaminen Kilpailutusosaaminen ja markkinavoima Huom! Polttokapasiteetin raju kasvu: ristiriita kierrätyksen kanssa. Jätteestä voi hyvin tulla Suomessa(kin) pulaa! 54
Keskustelua 55
Kiitos! Lisätietoa: Jukka Kero jukka.kero@kiinteistoliitto.fi www.kiinteistoliitto.fi www.taloyhtio.net