Ryhmän nimi: HIPSUVARPAAT TOIMINTASUUNNITELMA (ryhmän vasu) AJALLA: 2014 2015 1 * VASUN Tarjoamme PERIAATTEET laadukasta varhaiskasvatusta, jossa arvostetaan hyvää lapsuutta ja sen NÄIN ainutkertaisuutta TOTEUTAMME ARJESSA * Toimintamme lähtökohtia ovat lasten fyysinen, psyykkinen ja sosiaalinen hyvinvointi sekä kasvatuskumppanuus perheiden kanssa (huomioon lasten vasuihin kirjatut asiat ja vanhempien ja lasten toiveet ja tarpeet) * Arvomaailmamme perustana toimii käsite hyvä lapsuus, johon kuuluvat suvaitsevaisuus, vuorovaikutteisuus, fyysinen, psyykkinen ja TOIMINTA-AJATUS sosiaalinen turvallisuus sekä pedagogisuus *Arjessamme painopisteenä toimivat vuodenajat ja * Tarjoamme sadut sekä kielellinen laadukasta kehitys varhaiskasvatusta, jossa arvostetaan hyvää lapsuutta ja sen - vuodenaikoja havainnoimalla lapsi ainutkertaisuutta oppii itsestään ja ympäristöstään - satujen maailman kautta käymme muun * Toimintamme muassa läpi lähtökohtia hyviä tapoja ovat ja opimme lasten fyysinen, sosiaalisia psyykkinen käyttäytymismalleja sosiaalinen hyvinvointi sekä kasvatuskumppanuus perheiden kanssa * Arvomaailmamme perustana toimii käsite hyvä lapsuus, johon kuuluvat suvaitsevaisuus, vuorovaikutteisuus, fyysinen, psyykkinen ja sosiaalinen turvallisuus sekä pedagogisuus *Arjessamme painopisteenä toimivat luonto, vuodenajat, kielellinen kehitys ja tunnekasvatus KASVATUSKUMPPANUUS Kasvatuskumppanuuden rakentuminen: o Mitä pidämme tärkeänä? o Miten rakennamme luottamusta? o Miten kuulemme vanhempia? o Miten otamme vastaan palautetta/annamme mahdollisuuden vaikuttaa? Kasvatuskumppanuuskäytännöt: o Päivähoidon aloituskäytännöt o Omahoitajuus o Lapsen vasu, kasvatuskeskustelut o Vanhempainillat ja muut yhteiset tapahtumat KASVATUSKUMPPANUUDESSA PIDÄMME TÄRKEÄNÄ: Meille on tärkeää avoin ja keskusteleva kasvatuskumppanuussuhde lasten huoltajien kanssa. Lapsen kokonaisvaltainen hyvinvointi on vanhempien ja henkilökunnan yhteinen kiinnostuksen kohde. Meille on tärkeää molemminpuolinen kunnioitus ja toisten näkemysten huomioiminen. Kyselemme vanhempien mielipiteitä ja annamme heille mahdollisuuden kertoa mitä pitävät tärkeänä lapsen kasvatuksessa. Saatua tietoa hyödynnämme perushoitotilanteissa ja päivittäistä toimintaa suunniteltaessa, kuten järjestämällä retkiä luontoon, viettämällä lemmikkiviikkoa, jne. Luottamusta rakennamme päivittäisellä yhteydenpidolla ja vasu-keskusteluilla. Toimintaa suunniteltaessa huomioimme jokaisen lapsen kohdalla vasu-keskusteluissa asetetut tavoitteet. Yhteistyö muiden tahojen kanssa Monikulttuurisuus
2 KASVATUSKUMPPANUUSKÄYTÄNNÖT: 1) PÄIVÄHOIDON ALOITTAMINEN - yksi perhe kerrallaan tutustumaan/yksi henkilökunnan jäsen tutustuttaa - esitietokaavake - tiedon siirto uuteen hoitopaikkaan tai uuteen ryhmään - lapsella mahdollisuus tutustua useita kertoja ryhmään myös ilman vanhempiaan - yksilöllinen huomioiminen, vuorotyön huomioiminen lasten arjessa - kiireettömän ilmapiirin luominen 2) LAPSEN VASU JA KASVATUSKESKUSTELUT - päivittäiset kohtaamiset ja keskustelut vanhempien kanssa kiireettömästi - avoin ja rehellinen vuorovaikutus - vasukeskustelut pidetään vähintään kerran toimintakauden aikana, sekä vanhempien tai päiväkodin aloitteesta useamminkin - Vasu-keskustelun tukena käytämme havainnointilomaketta, jota täytämme säännöllisesti 3) VANHEMPAINILLAT JA MUUT YHTEISET TAPAHTUMAT - syksyn aloitus vanhempainillalla - suunniteltuja koko perheen yhteisiä tapahtumia, juhlia, askarteluiltoja, ulko- ja urheilutapahtumia myös vanhempien ja lasten toiveita huomioiden
3 4) YHTEISTYÖ MUIDEN TAHOJEN KANSSA TARVITTAESSA - erityislastentarhanopettaja: Malminrannan päiväkodissa on käytettävissä erityislastentarhanopettaja Eeva Ruotsalainen. Eeva käy havainnoimassa ryhmää/lapsia ja tarvittaessa saamme häneltä konsultointiapua. - lasten- ja perheneuvola - terapeutit (puhe-,toiminta- ja fysioterapeutti) - sosiaalitoimi - Kys - muut päiväkodit, koulu ja srk - vapaa-aikapalvelukeskus - kulttuuritoimi 5) MONIKULTTUURISUUS - kieli- ja kulttuuritaustan sekä uskonnollisen vakaumuksen yksilöllinen huomioiminen, esimerkiksi lapsen varhaiskasvatussuunnitelmaa laatiessa - tulkin käyttö tarvittaessa yhteisen kielen löytämiseksi ja kulttuuriin perehtymiseksi, jotta perheen erilaiset tarpeet ja kasvatukselle asetetut tavoitteet voidaan sopia yhteisesti - tarvittaessa järjestetään eriytettyä toimintaa KASVATUSPERIAATTEET JA ARVOT mikä tärkeää vanhemmille? mihin yhdessä sitoudumme? Hipsuvarpaiden lasten vanhempien arvot syksyllä 2014: - Lapsen kokemus siitä, että häntä rakastetaan ja arvostetaan omana itsenään - Päivähoitoryhmä on paikka, johon lasten on hyvä tulla ja jonne vanhemmat voivat jättää
4 lapsensa luottavaisin mielin - Tasa-arvoisuus (kaikilla samat oikeudet, velvollisuudet ja säännöt) ja yhteisten sääntöjen noudattaminen - Omatoimisuuden tukeminen lapsen ikä ja kehitystaso huomioiden - Jokainen tulee kuulluksi ja nähdyksi, jokaisen mielipide on tärkeä - Turvallinen päiväkoti ympäristö sekä turvalliset ihmissuhteet - Mahdollisuus lapsen vapaalle leikille sekä opettavaista ja ohjattua toimintaa sekä sisällä että ulkona Ryhmän aikuisten arvot: *Leikki tiedostetaan leikin merkitys lapsen oppimiselle ja kehitykselle (sosiaaliset taidot: yhdessä toimiminen, toisten huomioiminen ja kunnioittaminen ) tarjotaan mahdollisuus monipuoliseen leikkiin esim. vesileikki, pihaleikit annetaan lapselle aikaa, puitteet ja ympäristö, joka tukee lapsen halua leikkiä huomioidaan lapsen ikä ja kehitystaso suhteessa leikkiin, jaetaan pienryhmiin rauhallinen ilmapiiri, mahdollisuus leikin jatkuvuuteen *Turvallisuus ryhmämme on paikka johon lasten on hyvä tulla ja jonne vanhemmat voivat jättää lapsensa hoitoon luottavaisin mielin turvalliset fyysiset puitteet siisteys, ensiapu, turvaliivit
5 selvät, sovitut säännöt joihin kaikki aikuiset sitoutuvat turvalliset ihmissuhteet aikuista ei vaihdeta turhaan tilanteessa/ryhmien välillä perustarpeiden turvaaminen (uni, ulkoilu, ruokailu, leikki) ja erityistarpeiden huomioiminen (allergiat, lääkkeet) *Välittäminen ja läheisyys lapsi saa osakseen välittämistä ja arvostusta aikuisen välittävä läsnäolo, oikea-aikaisuus (juoksevat asiat hoidetaan kun niille on aikaa) lapsen kokemus siitä, että hänestä välitetään ja häntä arvostetaan omana itsenään hellyys ja sylittely, huomioidaan lapsen yksilölliset tarpeet lapsen minäkuvan ja itsetunnon tukeminen, lapsi kokee tulleensa kuulluksi *Tasa-arvoisuus ja oikeudenmukaisuus lapsen yksilöllinen huomiointi sekä kasvatuskumppanuuden huomioiminen (jokainen tulee kuulluksi ja nähdyksi, jokaisen mielipide on tärkeä) kaikkia lapsia ja heidän perheitään kohdellaan tasa-arvoisesti ja kunnioittavasti (samat oikeudet, velvollisuudet ja säännöt) tarjotaan kaikille lapsille monipuolista toimintaa hoitoajoista riippumatta tuetaan lapsen omatoimisuutta ikä ja kehitystaso huomioiden YHDESSÄ SITOUDUMME: 1) Sosiaalisten taitojen vahvistaminen 2) Laadukas perushoito 3) Kiireettömyys 4) Turvallinen, salliva ilmapiiri 5) Yksilöllinen huomiointi
6 ARJEN TILANTEET JA TOIMINTA - näkökulmana lapsen hyvinvointi ja oppiminen Päivähoitoon tulo- ja lähtötilanteet miten lapsi ja perhe vastaanotetaan aamulla, miten hyvästellään iltapäivällä mitä huomioitava työnjaossa tiedon vaihdon periaatteet ym. NÄIN TOTEUTAMME ARJESSA (huomioon lasten vasuihin kirjatut asiat ja vanhempien ja lasten toiveet ja tarpeet) PÄIVÄHOITOON TULO- JA LÄHTÖTILANTEET: vanhemmat luovuttavat lapsen henkilökunnalle (turvallisuus), jottei toiminta keskeenny _ lapsen kotiinlähtötilanteessa vaihdamme vanhempien kanssa kuulumiset omanryhmän aikuisen kanssa ja lapsen kotiinlähtö ilmoitetaan selvästi henkilökunnalle huomioidaan vanhempien/perheiden yksityisyys; siirrytään tarvittaessa rauhalliseen paikkaan keskustelemaan kirjaamme lapsen päivää koskevat asiat viestivihkoon kaikille tiedoksi ja päiväraporttiin HUOMIOITAVAA TYÖNJAOSSA: vanhempien kohtaaminen ja tiedon vaihtaminen lasten asioista kuuluu kaikille kasvatusvastuullisille, mutta pääsääntöisesti lapsen kotiuttaa hän joka on ollut eniten lapsen kanssa lapsen asioista kerrotaan vain huoltajille, vain päivänkulku kerrotaan pääpiirteittäin muille hakijoille Perushoitotilanteet ruokailu päiväunet pukeminen ja riisuminen siisteyskasvatus RUOKAILU: apulaisena toimiminen kiireettömyys, rauhallinen tilanne, aikuinen katsoo sopivan ruokailupaikan hyvät pöytätavat: astioiden vieminen ruokakärriin, kiitos ja ole hyvä, saisinko, käsien pesu kannustetaan lasta maistelemaan erilaisia ruokia ruokailun porrastaminen pienten ruokailu alkaa klo 10.45 ja 4-5 vuotiaat klo 11.00, aikuiset istuvat lasten kanssa, viisikot voivat syödä tarvittaessa leikkihuoneen puolella
7 - välipala porrastetaan mahdollisuuksien mukaan PÄIVÄUNET: kaikille lapsille taataan mahdollisuus päiväuniin/-lepoon vanhempien toiveet huomioidaan lapsen etu ensisijalla lapset saavat heräillä omaan tahtiin aikaisin aamulla (ennen klo 6.30) tuleville lapsille annetaan mahdollisuus rauhalliseen heräilyyn, tarvittaessa lapsi voi mennä jatkamaan yöuniaan lapsi, jolla on myöhäinen ilta ja aikainen aamu suositellaan jäämään yöksi päiväkotiin yölasten iltatoimet hoidetaan yksilöllisesti noudattaen lapsen omia iltarutiineja - kuuntelemme rauhallista musiikkia tai luemme/ kuuntelemme satuja - kaikki aikuiset ovat nukkumahuoneessa alussa silittelemässä lasten toiveita kunnioittaen PUKEMINEN JA RIISUMINEN: omatoimisuuteen kannustaminen säänmukainen pukeutuminen tarpeeksi aikaa pukeutumiseen ja riisuuntumiseen ulkoilun porrastaminen pienissä ryhmissä pukeutuminen tossut/jarrusukat sisällä sisä- ja ulkovaatteet erikseen SIISTEYSKASVATUS: ikävaiheet ja yksilöllisyyden huomioiminen esim. kuivaksi oppiminen WC-rauhan antaminen, yksityisyyden kunnioittaminen hygieniasta huolehtiminen (käsienpesu, vaatteista huolehtiminen, iltapesut, aamupesut, jne.)
8 VASUN PERIAATTEET Leikkiminen leikin havainnointi ja tiedon vaihto vanhempien kanssa leikkiympäristö ja välineet (mitä tiloja saa käyttää, mitä materiaaleja ja välineitä olemassa, miten vaihdellaan, miten huomioidaan eri -ikäisten tarpeet ) leikin osuus päiväjärjestyksessä (pitkäkestoisen leikin mahdollistaminen) leikin ohjaaminen ja rikastuttaminen NÄIN TOTEUTAMME ARJESSA (huomioon lasten vasuihin kirjatut asiat ja vanhempien ja lasten toiveet ja tarpeet) LEIKKIMINEN: leikin havainnoiminen ja dokumentointi havainnointikaavakkeeseen keskustellaan vanhempien kanssa päivittäin ja vasukeskusteluissa annetaan mahdollisuus leikkiä rauhassa, pitkäkestoiseen leikkiin/pienryhmätoiminta mahdollisuus säilyttää leikki esim. useamman päivän -> leikin kehittyminen, juonellisuus aikuinen antaa tilan, ajan, välineet leikille päivittäin varataan tarpeeksi aikaa leikille ja joustetaan tarvittaessa muissa toiminnoissa, jotta leikille on mahdollisuus ohjatut leikkituokiot, roolileikit aikuinen auttaa lasta leikin kehittymisessä esim. jos lapsella on heikot leikkitaidot, voi aikuinen mennä mukaan leikkiin aikuinen sallii leikeissä lapsen omakohtaisten tunteiden läpikäymisen ja ymmärtää sen tärkeyden aikuisen tärkeys olla lasten saatavilla oppimis- ja leikkiympäristö muokataan tarpeen mukaan, vesileikkihuoneen käyttäminen aikuinen ohjaa lapsia leikkitilanteiden konflikteissa vahvistaen samalla lasten omatoimista ratkaisukykyä jaetaan lapsia eri tiloihin leikkimään, yläkerran hyödyntäminen leikille, sali, vesileikki aikuinen kannustaa lapsia leikkimään keskenään, aikuisen ohjaus
9 Liikkuminen mahdollisuus päivittäiseen liikuntaan (sisä- ja ulkotilat, lähiympäristö) mahdollisuus ohjattuun liikuntaan (missä, kuinka usein, kuka ohjaa) motoriikan havainnointi (miten, kuinka usein, tiedon vaihto) LIIKKUMINEN: kannustetaan ja motivoidaan lapsia liikkumaan ohjatuilla tuokioilla sekä esim. ulkoilussa oman salin hyödyntäminen päivittäiseen liikuntaan, myös iltaisin ja viikonloppuisin kaksi kertaa päivässä ulkoilua sään salliessa retkeilyä 1-2 kertaa kuukaudessa liikuntapaikkojen- ja tilojen hyödyntäminen vuodenajan mukainen liikunta, esim. hiihto ja luistelu ohjattua liikuntaa kerran viikossa lapsen motoriikan havainnointi ja dokumentointi luistelua tarjoamme 4-5 vuotiaille ja hiihtoa kaikille ikäryhmille 3-5 vuotialla on yksi uintikerta Iisalmen uimahallissa toimintakauden aikana Tutkiminen lasten kysymykset ja pohdinnat (kuuntelu, kirjaaminen, hyödyntäminen toiminnassa) lähiympäristön hyödyntäminen yhteinen tiedon hankinta TUTKIMINEN: retket luontoon: kerätään luonnosta materiaaleja tehdään samaan metsään retki eri vuodenaikoina vuodenaikojen tarkkailu tietokoneen avulla voi tutkia, ottaa selvää erilaisista asioista pohdimme ja keskustelemme yhdessä lasta askarruttavista elämään liittyvistä ilmiöistä (esim. syntymä, kuolema, avioero) lasten oma kokeilu, tekemällä oppiminen ja ymmärtäminen arjen eri asioista virikkeellinen ja motivoiva oppimisympäristö
10 Taiteellinen ilmaiseminen ja kokeminen kädentaidot (askartelu, tekstiilityö, tekninen työ, kuvataide), musiikki, draama, tanssi ja lasten kirjallisuus lasten mahdollisuus omatoimiseen ilmaisuun (ympäristön suunnittelu) lasten mahdollisuus ohjattuun ilmaisuun Kielellinen kehitys ja ilmaisu (tunteiden ilmaisu, omien tunteiden tunnistaminen ja sanoittaminen, arjen toiminnan sanoittaminen, lasten omat tarinat ) TAITEELLINEN ILMAISEMINEN JA KOKEMINEN: juhlapäivien, vuodenaikojen ja satujen huomioiminen esim. askartelussa, maalaamisessa ohjattu toiminta >sadut >saduttaminen >askartelu, maalaaminen >musiikki >lapsille aikuisten esittämät näytelmät, ym. taidenäyttelyt, teatterit ja konsertit musiikki: lauletaan päivittäin aamuhetkellä, ohjatut lauluhetket, päivittäisten toimintojen ohessa laulaminen koko talon yhteinen lauluhetki kerran kuukaudessa lapset saavat esiintyä eri tavoin muille (ohjattu ilmaisu): toisten ryhmän lapsille, muille ryhmäläisille ja juhlissa mahdollisuus omatoimiseen askarteluun: lapsen itse suunnittelemiin sekä valmiisiin malleihin. Lapsen omatoimisuutta, mielikuvitusta ja luovuutta tuetaan tarjoamalla tilaa, aikaa ja materiaaleja mahdollisuus vapaaseen ja ohjattuun piirtämiseen ja värittämiseen lasten kirjallisuus vuodenaikojen ja teemojen mukaan taikapesän hyödyntäminen erilaisiin kädentaitoihin (maalaus, muotoilu, taidegrafiikka) KIELELLINEN KEHITYS JA ILMAISU: salliva ilmapiiri tunteiden ilmaisemisessa, tunteiden ilmaisussa otetaan huomioon lapsen kyky ilmaista tunteita sekä sen hetkinen elämäntilanne tunteiden ilmaiseminen sanoin ja niiden nimeäminen, tunnekasvatus (askeleittain), tunteiden sarjakuvittaminen ristiriitojen selvittämiseen annetaan esimerkkiä, esim. riidat selvitetään puhumalla eikä nyrkeillä havainnoidaan lapsen kielen kehityksen tasoa ja sen perusteella vastataan lapsen tarpeisiin, esim. suujumpat, lorut, riimit tarvittaessa hyödynnetään kuvakommunikaatiokansiota
11 satujen ja kirjojen lukeminen sekä saduttaminen, satuhetket kirjastolla lasten omatoiminen kirjoihin tutustuminen (kirjoja saatavilla monipuolisesti) vuorovaikutustaitojen harjoitteleminen leikin kautta aamuhetkellä viikonlopun kuulumisten kertominen lapsen kuunteleminen; lapsen tasolle meneminen lapsen puheen havainnoiminen lapsen kanssa keskusteleminen arjen eri tilanteissa, esimerkiksi ruokailutilanteet kielellisen tietoisuuden herättäminen ja tukeminen, esimerkiksi kirjaimen ja äänteen vastaavuuden löytäminen VASUN PERIAATTEET SISÄLLÖLLISET ORIENTAATIOT Matemaattinen orientaatio: (luokittelu, vertailu, päätteleminen, mittaaminen, lukumäärän ja numeromerkin vastaavuus, geometria, kellonajat, raha, yhteen - ja vähennyslaskut konkreettisilla esineillä) NÄIN TOTEUTAMME ARJESSA (huomioon lasten vasuihin kirjatut asiat ja vanhempien ja lasten toiveet ja tarpeet) MATEMAATTINEN ORIENTAATIO: kiinnostuksen herättäminen matemaattisiin asioihin matematiikan näkyminen arjessa, esimerkiksi lukumäärät ruokailutilanteessa ja ulos lähtiessä kiinnostavien matemaattisten välineiden esillä oleminen ja käyttäminen, esimerkiksi noppapelit, logicot kannustaminen itse päättelemään ja ratkaisemaan ongelma, ei valmiita vastauksia! Luonnontieteellinen orientaatio: (ihminen, elämänkaari, terveelliset elämäntavat, lähiympäristö, kierrätys, elollinen (kasvit, eläimet) ja eloton (vesi, maapallo, avaruus) luonto LUONNONTIETEELLINEN ORIENTAATIO: retket lähiympäristöön vuodenaikojen mukaan luonnon tarkastelu, esimerkiksi eläinten turkin väri, järven jäätyminen luonnon antimien hyödyntäminen toiminnassa, esimerkiksi leipominen ja askartelu kuva omasta itsestään ja perheestään piirtämällä, jonka pohjalta keskusteleminen terveelliset elämäntavat arjen eri toiminnoissa, esimerkiksi nukkumisen tärkeys, ruokailu ja ulkoilu
12 päivärytmin hahmottaminen Eettinen orientaatio: (ystävänä oleminen, auttaminen, oikean ja väärän tunnistaminen, rehellisyys, oikeudenmukaisuus, riitojen sopiminen, sopimuksista kiinnipitäminen, anteeksipyytäminen ja -antaminen) Esteettinen orientaatio: (kuullaan, nähdään, havaitaan, luodaan, tunnetaan ja kuvitellaan) EETTINEN ORIENTAATIO: eettiset arvot näkyvät arkipäivän tilanteissa ja vuorovaikutuksessa (ystävänä oleminen, auttaminen, oikean ja väärän tunnistaminen, rehellisyys, oikeudenmukaisuus, riitojen sopiminen, sopimuksista kiinnipitäminen, anteeksipyytäminen ja -antaminen). henkiseen ja fyysiseen kiusaamiseen puututaan joka tilanteessa keskustellen erilaisuuden ymmärtäminen ja sen kautta hyväksyminen ajoittain nostetaan jokin teema esille, esimerkiksi ystävänä oleminen esille vanhemmuuden tukeminen ESTEETTINEN ORIENTAATIO: itse tehden, toimien ja osallistuen taidenäyttelyt, teatterit yms. luonnon kauneuden havainnoiminen eri vuoden aikoina elämysten luominen ja kokeminen ympäristön viihtyisyydestä ja siisteydestä huolehtiminen, leluille on omat paikat, siivotaan leikit yhdessä aikuisten kanssa Historiallis-yhteiskunnallinen orientaatio: (kansan- ja juhlaperinteen välittäminen lapsille) HISTORIALLIS- YHTEISKUNNALLINEN ORIENTAATIO: vuosikalenterin mukaan huomioidaan: joulu, uusi vuosi, pääsiäinen jne. >askartelu, kirjat ja kaikki muu arkipäivän toiminta isovanhempien päivä Kalevalan päivänä vanhempien työpaikkoihin tutustuminen vierailu Kotiseutumuseolle
13 Uskonnollis-katsomuksellinen orientaatio: (lasten kysymyksiin vastaaminen, yhdessä pohtiminen, mahdollisuus kohdata uskontoon liittyviä asioita) USKONNOLLIS-KATSOMUKSELLINEN ORIENTAATIO: uskonnolliset juhlapyhät huomioidaan vuosikalenterin mukaan, pyhäkoulu n. kerran kuukaudessa elämän peruskysymyksien pohtiminen lapsen ikäkauden ja kiinnostuksen mukaan, esimerkiksi kuolema, syntyminen yhteistyö kodin kanssa, jossa huomioidaan eri vakaumukset TOIMINTASUUNNITELMA (ryhmän vasu) ON ENNEN KAIKKEA KASVATTAJIEN TYÖVÄLINE JOKA ANTAA SUUNNAN JA PERIAATTEET VASU POHJAISEN AMMATILLISUUDEN TOTEUTTAMISEEN ARJESSA KIRJATUN TOIMINTASUUNNITELMAN AVULLA ARVIOIDAAN JA SUUNNITELLAAN SÄÄNNÖLLISESTI OMAA JA TIIMIN TOIMINTAA