Tietoja kuntien jätehuollosta

Mynttinen Marjut, Paajanen Seija Tietoja kuntien jätehuollosta Kysely 2002 ISBN 951-755-784-1 Suomen Kuntaliitto 2002

3 Sisältö Taustaa 5 Kuntien jätehuoltokyselyn 2002 vastauksista laadittu yhteenveto 7 Sammandrag av svaren på kommunernas avfallshanteringsförfrågan 2002 11 Yleistä 15 1. Jätteenkäsittely- ja hyödyntämispaikat tai -laitokset 18 2. Sekajätteen kuljetusten järjestäminen 19 3. Jätemaksut tammikuussa 2002 20 3.1 Käsittelymaksut 20 3.2 Keräilyvälinekohtaiset sekajäteastian tyhjennysmaksut 36 3.3 Kaikki vuotuiset jätehuollosta omakotitalolle aiheutuvat maksut 38 3.4 Jätemaksujen laskuttaminen 39 3.5 SER-tuotteiden vastaanotto- yms. palvelujen tarjoamismahdollisuudet 40 4. Kokemusperäistä tietoa keräysvälineiden sisältämistä jätemääristä ja jätteiden ominaispainoista 41 5. Jätteen lajittelumääräykset, jotka koskevat jätteen syntypaikalla lajittelua 42 6. Ongelmia tuottajavastuulle säädettyjen jätteiden talteenotossa ja hyödyntämisessä 44 7. Valvonnan ongelmia 45 8. Kunnan jätepoliittisen ohjelman laatiminen 47 9. Alueelliset jätehuoltoyhtiöt, YTV, kuntayhtymät, liikelaitokset 48 Liitteet Liite 1a Yhdyskuntajätteen kaatopaikat 51 Liite 1b Biojätteen käsittelypaikat 56 Liite 1c Lietteiden ja muiden nestemäisten jätteiden käsittelypaikat 59 Liite 1d Polttokelpoisen jätteen valmistuslaitokset 66 Liite 1e Polttokelpoisen jätteen hyödyntämislaitokset 68 Liite 1f Jätteiden lajittelulaitokset 70 Liite 2 Sekajätteen kuljetusten järjestäminen 72 Liite 3 Jätteenkäsittelymaksut Y1-Y4, biojäte, erityisjäte, sakokaivoliete 78 Liite 4 Eko-, hyöty- ja palvelumaksut 84 Liite 5 Alueellisten keräyspisteiden käyttömaksut 86 Liite 6a Sähkö- ja elektroniikkalaitteet, jääkaapit ja pakastimet 89 Liite 6b Sähkö- ja eletroniikkaromusta perittyjä vastaanottomaksuja 93 Liite 7 Huonekaluista perittyjä jätemaksuja 96 Liite 8 Lietteiden käsittelymaksuja 98 Liite 9 Jätteenkäsittelymaksuja jätelajeittain, tuotteittain ym. 100 Liite 10 Keräilyvälinekohtaiset sekajäteastian tyhjennysmaksut, sopimusperusteinen jätteenkuljetus 120 Liite 11 Keräilyvälinekohtaiset sekajäteastian tyhjennysmaksut, kunnan järjestämä jätteenkuljetus 124

4 Liite 12 Kaikki vuotuiset jätehuollosta omakotitalolle aiheutuvat maksut 126 Liite 13 Kokemusperäistä tietoa keräysvälineiden sisältämistä jätemääristä ja jätteiden ominaispainoista 130 Liite 14 Kunnan jätepoliittisen ohjelman laatiminen 132 Liite 15 Alueelliset jätehuoltoyhtiöt, YTV, kuntayhtymät ja liikelaitokset 134 Liite 16 Kyselylomake 139 Liite 17 Enkät 147

5 Taustaa Suomen Kuntaliitto on jo 1980-luvulta lähtien selvittänyt lähes vuosittain kuntien jätehuoltoon liittyviä asioita kunnille ja kuntien jätehuoltoyhtiöille lähetetyillä jätehuoltokyselyillä. Kyselyillä on koottu tietoja toimintojen kehittämisessä ja vertailussa hyödynnettäväksi. Ylensä on kysytty ainakin jätemaksuihin, jätteiden kuljetuksiin, jätehuoltoyhteistyöhön ja jätehuoltomääräyksiin liittyviä asioita. Kyselyn sisältö on kuitenkin vaihdellut vuosittain. Kyselyyn saaduista vastauksista on laadittu yhteenvetoraportti, jossa on sekä kuntakohtaisia tietoja että valtakunnallisia. Ensimmäistä kertaa tänä vuonna kyselyn vastauksista laadittu yhteenveto ja kuntakohtaiset tiedot löytyvät netistä, osoitteesta: http://www.kuntaliitto.fi/yhdysk/kotijate.htm. Sieltä sen voivat kaikki halukkaat tulostaa omaan käyttöönsä. Yhteenvedon "Tietoja kuntien jätehuollosta. Kysely 2002" (tilausnumero 505912) voi myös tilata paperiversiona hintaan 25 euroa (+pk) Kuntatalon julkaisumyynnistä, e-mail: julkaisumyynti@kuntaliitto.fi tai p. (09) 771 2199 tai fax (09) 771 2331. Jätehuoltokyselyn vastaukset on vuonna 2002 käsitellyt tutkijainsinööri Marjut Mynttinen ja vastausten perusteella laaditun katsauksen kuntien jätehuoltoon on laatinut ympäristöinsinööri Seija Paajanen. Kiitos kyselyyn vastanneille. Yhteenvedosta toivotaan olevan hyötyä toimintoja kehitettäessä ja niitä vertailtaessa.

6

7 Tietoja kuntien jätehuollosta Kysely 2002 Kuntien jätehuoltokyselyn 2002 vastauksista laadittu yhteenveto Talvella 2002 toteutettuun jätehuoltokyselyyn saatiin vastauksia 192 kunnasta, 23 alueellisesta jätehuoltoyhtiöstä, kahdesta kuntayhtymästä ja Pääkaupunkiseudun yhteistyövaltuuskunnalta YTV:ltä. Kaikkiaan tiedot koskevat 378 kuntaa. Kaatopaikkojen lukumäärä noin 100 Yhdyskuntajätteen kaatopaikkoja oli vuoden 2002 alussa kyselyyn vastanneissa kunnissa 84. Muissa kunnissa oli edellisenä vuonna noin 20 kaatopaikkaa, joten kaatopaikkojen kokonaismäärän voidaan arvioida olevan noin 100. Kaatopaikoista on noin 70 % usean kunnan yhteiskäytössä ja niille toimitetaan jätteitä keskimäärin runsaasta viidestä kunnasta. Enimmillään yhdelle kaatopaikalle toimitetaan jätteitä 23 kunnasta. Joistakin kunnista toimitetaan jätteitä useille kaatopaikoille. Kaatopaikkojen määrä on laskenut kuluneen vuoden aikana samaa tahtia kuin koko 1990-luvun ajan eli 60-70:llä. Biojätteen käsittelypaikkoja on noin 43 ja lietteiden ja muiden nestemäisten jätteiden käsittelypaikkoja 126. Polttokelpoisen jätteen valmistus- ja hyödyntämislaitoksia oli kumpiakin alle 30. Erilaisia lajittelulaitoksia on 27 ja niille toimitetaan jätteitä lähes 100 kunnasta. Kunta yhä useammin jätteenkuljetusten kilpailuttajana Jätteenkuljetukset voidaan järjestää joko kunnan järjestämänä tai sopimusperusteisena. Kunnan järjestämässä kuljetuksessa kuljetusten kilpailuttamisesta huolehtii kunta ja sopimusperusteisessa kuntalaiset itse. Jätteet noudetaan joko kiinteistöiltä tai alueellisista keräyspisteistä, joihin kunta on määrännyt ne toimitettaviksi. Noin 40 % asukkaista asuu kunnissa, joissa on kokonaan sopimusperusteinen jätteenkuljetus ja 22 % kunnissa, joissa on kokonaan kunnan järjestämä jätteenkuljetus. Muissa kunnissa, joita on lähes 100, on molempia kuljetusjärjestelmiä. Kunnan järjestämän jätteenkuljetuksen osuus on lisääntymässä. 40 kunnassa ollaan siirtymässä sopimusperusteisesta kuljetusjärjestelmästä kunnan järjestämään jätteenkuljetukseen. Yhdessä kunnassa ollaan siirtymässä kunnan järjestämästä sopimusperusteiseen. Kunnan järjestämässä jätteenkuljetuksessa kuljetukset kilpailutettiin keskimäärin runsaan 4 vuoden välein, yleisimmin 5 vuoden välein. Yhdyskuntajätteen painoon perustuva käsittelymaksu oli noussut vuodessa 14 %. Yhdyskuntajätteen käsittelymaksut vaihtelevat suuresti, mutta ovat tilavuusperusteisten maksujen osalta ovat keskimäärin 14,65 euroa/m 3 (arvonlisäveroineen 17,90 euroa/m 3 ) ja

8 painoperusteisten osalta 57,46 euroa/t (arvonlisäveroineen 70,00 euroa/t). Painoperusteiset, puristinlaittein varustetussa jäteautossa kuljetetusta jätteestä perityt käsittelymaksut vaihtelivat noin 29 ja 155 euron välillä (sis. alv). Lajittelemattomasta yhdyskuntajätteestä laskutettiin korkeimmillaan lähes 250 euroa/t. Jätemaksut muodostuvat nykyään useista eri maksuista. Käsittely- ja kuljetusmaksujen lisäksi käytössä on eko-, hyötykäyttö- tai palvelumaksuja 141 kunnassa. Ekomaksut, joilla katetaan lähinnä ongelma- ja hyötyjätehuollon sekä neuvonnan kustannuksia, on otettu käyttöön pääasiassa sellaisissa kunnissa, joissa ei ole enää omaa kaatopaikkaa. Ekomaksun suuruus on arvonlisäveroineen keskimäärin noin 33 euroa (200 mk). Kuormakohtainen maksu, jonka suuruus on keskimäärin 10 euroa, on käytössä yli 200 kunnassa. Alueellisten keräyspisteiden käytöstä maksavat ympärivuotiset käyttäjät vuodessa keskimäärin 65 euroa (vaihteluväli 53,50 75,00 euroa) ja kesämökkiläiset 35 euroa (vaihteluväli 33,80 36,20 euroa). Kompostointi laskee maksua 10-20 %. Käsittelymaksu on määrätty astiakohtaisena lähes 100 kunnassa. Perheen vuotuinen jätemaksu keskimäärin 130 euroa Vuotuinen omakotitalossa asuvan perheen keskimääräinen jätemaksu on arvonlisäveroineen noin 130 euroa (785 mk), kun kiinteistöllä on yksi, joka toinen viikko tyhjennettävä 240 litran jäteastia. Kompostoivan kiinteistön vastaava maksu on 113 euroa. Mikäli kiinteistön biojätteet kuljetetaan erilliskeräyksessä, nousee vuotuinen maksu 290 euroon. Maksujen vaihtelut ovat suuria riippuen mm. kuljetusmatkan pituudesta, kilpailutilanteesta ja kaatopaikkamaksujen suuruudesta. Jätemaksuja on määrätty myös laite-, tavara- tai ainekohtaisina. Esimerkiksi jääkaapeista laskutetaan keskimäärin runsaat 18 euroa, sakokaivolietteestä keskimäärin 16,50 euroa/m 3 tai 44,60 euroa/t ja asbestista keskimäärin runsaat 120 euroa/t. Kuljetuksen osuus jätemaksuista edelleen yli puolet Jätteenkuljetusmaksut vaihtelevat kuljetusjärjestelmästä, kilpailuttamisesta, kuljetusmatkojen pituudesta riippuen suuresti. Olosuhteiden erilaisuutta huomioimatta saattaa maksujen vertailu johtaa vääriin johtopäätöksiin. Kuljetusmaksut ovat kuitenkin kunnan järjestämässä jätteenkuljetuksessa edelleen asiakkaille halvemmat kuin sopimusperusteisessa jätteenkuljetuksessa, joskin erot ovat pienentyneet. Esimerkiksi 240 litran jäteastian tyhjennyksestä maksetaan sopimusperusteisessa jätteenkuljetuksessa keskimäärin 4,21 (arvonlisäveroineen 5,13) euroa ja kunnan järjestämässä 3,32 (4,05) euroa. Sopimusperusteisessa kuljetuksessa astian tyhjennyksestä maksetaan siis noin neljänneksen verran enemmän kuin kunnan järjestämässä. Kuljetuksen osuus jäteastian tyhjennysmaksussa vaihtelee välillä 1,20 5,22 euroa ja on keskimäärin runsaat 52 %. Käsittelymaksun osuus tyhjennysmaksuissa vaihtelee välillä 0,58 4,80 euroa ja on keskimäärin 27 %. Edellisen jätehuoltokyselyn (2001) jälkeen ovat kuljetuksen osuudet tyhjennysmaksuissa nousseet sopimusperusteisessa jätteenkuljetuksessa 5-7 % ja kunnan järjestämässä jätteenkuljetuksessa 7-13 %. Nousut selittynevät osittain kasvaneilla kuljetusmatkoilla, jotka saattavat olla jopa 100 km.

9 Jätemaksun laskuttajana kunta, kuljetusyrittäjä tai jätehuoltoyhtiö Jätemaksujen laskutuskäytännöt vaihtelevat riippuen siitä, onko kysymyksessä taksaan perustuva, yhtiön määräämä vai kuljetusyrittäjän kanssa sovittu maksu. Maksut laskutetaan joko kunnan, kuljetusyrittäjän tai jätehuoltoyhtiön toimesta. Yleisimmin laskuttajana on kuljetusyrittäjä, joka laskuttaa jätteentuottajalta yleensä kaatopaikanpitäjälle maksamansa käsittelymaksun ja sovitun korvauksen kuljetuksesta. Ekomaksujen laskuttamisen hoitaa yleisimmin joko kunta tai kunnan puolesta jätehuoltoyhtiö. Lähes 40 kunnan järjestämän jätteenkuljetuksen kunnassa kuljetusyrittäjä laskuttaa kiinteistöiltä jätemaksun, joka sisältää yrittäjälle jäävän urakkakorvauksen ja kaatopaikanpitäjälle tuloutettavan käsittelymaksun. Maksamattomien laskujen perinnästä huolehtii lähes yhtä usein joko kuljetusyrittäjä, kunta tai jätehuoltoyhtiö tahi heidän toimeksiannostaan perintätoimisto, ulosottoviranomainen tms. Kunnat valmiita tarjoamaan sähkö- ja elektroniikkalaitteiden vastaanottopalvelua Sähkö- ja elektroniikkalaitteiden vastaanotto, käsittely ja hyödyntäminen on annettu 15 yhtiön alueella ja 76 kunnassa jonkun muun yhteisön tai yrityksen tehtäväksi. Suunnitteilla olevan sähkö- ja elektroniikkaromudirektiivin toimeenpanon suunnitteluun liittyen on lähes 250 kuntaa ilmoittanut olevansa valmis tarjoamaan perustettaville tuottajayhteisöille maksua vastaan laitteiden vastaanotto- ja neuvontapalvelua. Paikan ongelmajätekontille oli valmis tarjoamaan noin 200 kuntaa/yhtiötä. Myös tiloja ja esikäsittelypalvelua olisi tarjottavana runsaalla sadalla kunnalla/yhtiöllä. Jäteastian sisältämän jätemäärän arviointiperusteet hyvin erilaisia Arvioitaessa eri jäteastioiden sisältämiä jätemääriä ja niiden painoja käytetään joko kokemusperäisiä tai muita yleisiin käsityksiin perustuvia jätteen ominaispainoja. Jätemäärien arviointia joudutaan tekemään mm. silloin kun määritetään astiakohtaisia käsittelymaksuja. Useinhan toimitaan niin, että kuljetusyrittäjä maksaa kaatopaikanpitäjälle käsittelymaksun punnituksen perusteella ja laskuttaa tästä aiheutuneet kustannukset kiinteistöiltä arvioiden astioiden sisältämän jätemäärän. Kokemusperusteina tietoina kunnat mainitsivat jätesäkin painavan keskimäärin 18,4 kg (vaihtelurajat 8-30 kg), 240 litran astian sisältävän jätettä 20,9 kg (vaihtelurajat 10-45 kg) ja 600 litran astian 44,5 kg (vaihtelurajat 35-100kg). Vaihtelut johtuvat mm. erilaisista lajittelumääräyksistä. Puristetun yhdyskuntajätteen painona käytettiin 308 kg/m 3 (vaihtelurajat 100-600 kg/m 3 ) ja biojätteen painona 306 kg/m 3 (vaihtelurajat 95-900 kg/m3). Puristamattoman yhdyskuntajätteen painona käytettiin 159 kg /m 3 (1 tieto). Vain 17 kunnassa ei ole lajittelumääräyksiä Jätehuoltomääräyksillä on yleisimmin velvoitettu lajittelemaan keräyspaperia (lähes 200 kuntaa), lasia (152 kuntaa), pahvia (149 kuntaa), metallia (147 kuntaa). Lajitteluvelvoite koskee näiden osalta kunnan kaikkia asuinkiinteistöjä noin 60 kunnassa. Myös biojätettä (108

10 kuntaa) ja energiajätettä (36 kuntaa), keräyskartonkia ja hyötykäyttöön kelpaavaa muovia on määrätty lajiteltaviksi syntypaikalla. Tuottajanvastuu ei toteudu pienillä paikkakunnilla Tuottajanvastuulle säädettyjen jätteiden (keräyspaperi, pakkaukset ja romurenkaat) talteenotossa ja hyödyntämisessä ilmenneistä ongelmista kertoi 151 kuntaa. Tuottajanvastuun toteutumisen ongelmina mainittiin mm. seuraavia asioita tuottajanvastuulle säädettyjä jätteitä ei kerätä pienissä kunnissa eikä haja-asutusalueilta - lasin ja muovin keräys on kallista ja jäänyt kunnan kustannettavaksi - keräyslasia ei saada puhtaana talteen - nestepakkauskartongin keräystä ei ole tarpeeksi kattavasti järjestetty - päällekkäiset maksut (maksetaan sekä kierrätysmaksu että jätemaksu samasta tuotteesta) - vastuiden määrittely jäänyt puolitiehen - vastaanottopisteitä puuttuu ja astioita tyhjennetään liian harvoin. Valvonnan ongelmina luvattomiin paikkoihin jätetyt jätteet Valvonnan ongelmina mainittiin mm. - resurssien ja ajan puute - järjestetyn jätteenkuljetuksen toimivuus ja siihen liittymisen valvonta - tyhjennysvälien noudattamatta jättäminen sopimusperusteisessa jätteenkuljetuksessa - alueellisten keräyspisteiden luvaton käyttö - muihin luvattomiin paikkoihin jätetyt jätteet ja roskaaminen - alueellisten jätehuoltoyhtiöiden osakaskuntien valvontaviranomaisten toisistaan poikkeavat menettelytavat - osittain päällekkäiset jätelaki, maankäyttö- ja rakennuslaki sekä romuajoneuvolaki - niiden soveltaminen on käytännössä vaikeaa - jätteiden lajittelumääräysten noudattamatta jättäminen (mm. biojätteen kertymä on todettu valvonnassa suhteettoman pieneksi monessa kiinteistössä) - lisääntyneet luvattomat kaatopaikat - jätteiden luvaton kuljettaminen yli kuntarajojen - puutteelliset asiakasrekisterit - pakkokeinojen työläys - syyllisten tavoittaminen - vapaamatkustajat - tulkinnat siitä, onko kyseessä tavara vai jäte. Kuntien jätepoliittisia ohjelmia laaditaan lähes joka kolmannessa kunnassa Kuntaliiton hallitus suositteli vuonna 2000, että kunnissa laadittaisiin jätepoliittiset ohjelmat. Jätehuollon järjestämiseen liittyviä asioita on ryhdytty käymään systemaattisesti läpi 142 kunnassa, joista 111 kuuluu johonkin jätehuoltoyhtiöön, kuntayhtymään tms. On laadittu strategioita, toimintaohjelmia ja pelisääntöpapereita.

Sammandrag av svaren på kommunernas avfallshanteringsförfrågan 2002 Avfallshanteringsenkäten som genomfördes vintern 2002 besvarades av 192 kommuner, 23 regionala avfallsbolag, två samkommuner och Huvudstadsregionens samarbetsdelegation SAD. Sammanlagt gäller uppgifterna 378 kommuner. Antalet avstjälpningsplatser ca 100 I de kommuner som besvarade enkäten fanns det 84 avstjälpningsplatser för kommunalt avfall i början av år 2002. I övriga kommuner fanns det föregående år ca 20 avstjälpningsplatser. Det totala antalet avstjälpningsplatser kan uppskattas vara ca 100. Ca 70 % av avstjälpningsplatserna fungerar i sambruk mellan flera kommuner och till dem transporteras avfall från i genomsnitt drygt fem kommuner. Som mest transporteras avfall från 23 kommuner till en avstjälpningsplats. Från vissa kommuner transporteras avfall till flera avstjälpningsplatser. Antalet avstjälpningsplatser har under det gångna året minskat i samma takt som under hela 1990-talet, dvs. med 60 70. Det finns ca 43 behandlingsplatser för bioavfall och 126 behandlingsplatser för slam och annat flytande avfall. Anläggningarna för framställning och anläggningarna för återvinning av brännbart avfall var vardera färre än 30. Antalet olika sorteringsanläggningar är 27 och till dem transporteras avfall från nästan 100 kommuner. Kommunen konkurrensutsätter avfallstransporten allt oftare Kommunerna kan ordna avfallstransporterna själva eller på avtalsbasis. Vid kommunal avfallstransport konkurrensutsätts transporterna av kommunerna, medan transporter som baserar sig på avtal konkurrensutsätts av kommuninvånarna. Avfallet hämtas antingen från fastigheter eller sopterminaler, dit kommunen bestämt att avfallet ska transporteras. Ca 40 % av invånarna bor i kommuner med endast avtalsbaserad avfallstransport och 22 % i kommuner med endast kommunal avfallstransport. I de övriga nästan 100 kommunerna finns båda transportsystemen. Det blir allt vanligare med kommunalt anordnad avfallstransport. I 40 kommuner håller man på att gå över från ett avtalsbaserat till ett kommunalt transportsystem. I en kommun håller man på att gå över från ett transportsystem som anordnas av kommunen till ett avtalsbaserat transportsystem. De avfallstransporter som anordnas av kommunen konkurrensutsattes i medeltal med drygt 4 års mellanrum, oftast med 5 års mellanrum. Den viktbaserade behandlingsavgiften av kommunalt avfall steg med 14 % under ett år Behandlingsavgifterna för kommunalt avfall varierar stort, men är efter volym i medeltal 14,65 euro/m 3 (17,9 euro/m 3 inkl. moms.) och efter vikt 57,46 euro/ton (70 euro/ton inkl. moms.). Behandlingsavgifterna efter vikt för avfall som transporteras i avfallsbilar med komprimator varierade mellan ca 29 och 155 euro (inkl. moms.). För osorterat kommunalt avfall debiterades som mest nästan 250 euro/ton. Avfallsavgifterna utgörs idag av flera olika avgifter. Utöver behandlings- och transportavgifter har man eko-, återvinnings- eller serviceavgifter i 141 kommuner. Ekoavgifter som främst täcker kostnaderna för bl.a. hantering av problemavfall och

återvinningsavfall samt rådgivning har tagits i bruk huvudsakligen i sådana kommuner som inte längre har egen avstjälpningsplats. Ekoavgiften är i genomsnitt ca 33 euro (200 mk). En avgift som bestäms enligt lass, i medeltal 10 euro, tillämpas i över 200 kommuner. De som använder sopterminalerna året om betalar i medeltal 65 euro per år (varierar mellan 53,5 och 75 euro) och sommargästerna betalar 35 euro (varierar mellan 33,8 och 36,2 euro). Kompostering sänker avgiften med 10 20 %. Behandlingsavgiften bestäms enligt kärl i nästan 100 kommuner. En familjs årliga avfallsavgift i medeltal 130 euro Den årliga avfallsavgiften för en familj som bor i egnahemshus är i genomsnitt ca 130 euro (785 mk) inkl. moms, då fastigheten har ett avfallskärl med volymen 240 l som töms varannan vecka. Motsvarande avgift för en fastighet med kompostering är 113 euro. Om bioavfallen hämtas separat från fastigheten stiger den årliga avgiften till 290 euro. Avgifterna varierar stort beroende bl.a. på transportsträckan, konkurrensen och avgifterna på avstjälpningsplatsen. Avfallsavgifterna har också fastställts enligt apparatur, produkt eller ämne. Exempelvis debiteras för kylskåp i medeltal drygt 18 euro, för slam från dekompositionsbrunnar i medeltal ca 16,5 euro/m 3 eller 44,60 euro/ton och för asbest i medeltal drygt 120 euro/ton. Transportens andel fortfarande över hälften av avfallsavgifterna Avgifterna för avfallstransport varierar stort beroende på transportsystemet, konkurrensutsättningen och transportsträckorna. Om man inte beaktar olikheterna i förhållandena kan jämförelsen av avgifterna leda till felaktiga slutsatser. Transportavgifterna för kommunal avfallstransport är dock fortfarande billigare än för avtalsbaserad avfallstransport, även om skillnaderna minskat. Exempelvis för tömning av ett avfallskärl på 240 l betalar man i medeltal 4,21 euro (5,13 inkl. moms.) vid avtalsbaserad transport och 3,32 (4,05) euro vid kommunal transport. Vid avtalsbaserad transport betalar man således ungefär en fjärdedel mer för tömningen av ett kärl än vid kommunal transport. Transportens andel av tömningsavgiften för ett sopkärl varierar mellan 1,20 och 5,22 euro och är i medeltal drygt 52 %. Behandlingsavgiftens andel av tömningsavgiften varierar mellan 0,58 och 4,80 euro och är i medeltal 27 %. Efter föregående avfallshanteringsenkät (2001) har transportens andel av tömningsavgifterna stigit med 5 7 % vid avtalsbaserad avfallstransport och med 7 13 % vid kommunalt anordnad avfallstransport. Ökningen kan delvis förklaras med förlängda transportsträckor, som kan vara t.o.m. 100 km. Kommunen, transportföretagaren eller avfallshanteringsbolaget fakturerar för avfallsavgiften Avfallsavgifternas faktureringspraxis varierar beroende på om det är fråga om en avgift som bestäms enligt taxa, av ett bolag eller är en avgift som man kommit överens om med transportföretagaren. Faktureringen sköts antingen av kommunen, transportföretagaren eller avfallsbolaget. Oftast sköts faktureringen av transportföretagaren, som i allmänhet fakturerar avfallsproducenten för den behandlingsavgift som betalas till den ansvariga på avstjälpningsplatsen och för den överenskomna transportersättningen. Faktureringen av ekoavgifter sköts oftast av antingen kommunen eller ett avfallsbolag åt kommunen. I en kommun där avfallstransporten anordnas av nästan 40 kommuner fakturerar 12

transportföretagaren fastigheterna på en avfallsavgift, som innehåller en entreprenöravgift för företagaren och en behandlingsavgift som inkomstförs på den ansvariga på avstjälpningsplatsen. Indrivningen av obetalda fakturor sköts nästan lika ofta av transportföretagaren, kommunen eller avfallsbolaget eller på uppdrag av dessa en indrivningsbyrå, utsökningsmyndighet el. dyl. Kommunerna beredda att erbjuda mottagningsservice för el- och elektronikapparater Mottagning, behandling och återvinning av el- och elektronikapparater har getts i uppdrag åt någon annan sammanslutning eller något annat företag i 15 regioner och 76 kommuner. I anknytning till planerna på att verkställa det planerade direktivet om el- och elektronikskrot meddelade närmare 250 kommuner att de kan erbjuda de producentsammanslagningar som bildas mottagnings- och rådgivningsservice som gäller apparatur mot betalning. Ca 200 kommuner/sammanslutningar var beredda att erbjuda plats för en container med problemavfall. Drygt hundra kommuner/sammanslutningar erbjuder även områden och förbehandling. Bedömningsgrunderna för avfallsmängden i avfallskärlet väldigt olika Vid uppskattning av avfallsmängd och avfallsvikt i olika avfallskärl tillämpas antingen erfarenhetsbaserad eller annan specifik vikt som grundar sig på allmänna uppfattningar. Man är tvungen att uppskatta avfallsmängderna bl.a. vid bestämning av behandlingsavgifter enligt kärl. Ofta gör man så att transportföretagaren på basis av vikten betalar behandlingsavgiften till den ansvariga på avstjälpningsplatsen och fakturerar fastigheterna för de kostnader som uppstått utgående från den uppskattade avfallsmängden i kärlen. Som erfarenhetsbaserade uppgifter nämnde kommunerna att en sopsäck i medeltal väger 18,4 kg (varierar mellan 8 och 30 kg), ett kärl som rymmer 240 l innehåller 20,9 kg avfall (varierar mellan 10 och 45 kg) och ett kärl på 600 l innehåller 44,5 kg avfall (varierar mellan 35 och 100 kg). Variationerna beror bl.a. på olika sorteringsbestämmelser. Som vikt för komprimerat kommunalt avfall användes 308 kg/m 3 (varierar mellan 100 och 600 kg/m 3 och för bioavfall 306 kg/m 3 (varierar mellan 95 och 900 kg/m 3 ). Som vikt för okomprimerat kommunalt avfall användes 159 kg /m 3 (1 uppgift). Endast 17 kommuner saknar sorteringsbestämmelser Avfallshanteringsbestämmelser förpliktar oftast till sortering av returpapper (nästan 200 kommuner), glas (152 kommuner), kartong (149 kommuner), metall (147 kommuner). Sorteringsplikten för dessa produkter gäller kommunens alla bostadsfastigheter i ca 60 kommuner. Också bioavfall (108 kommuner) och energiavfall (36 kommuner), kartong för återvinning och plast för återvinning ska enligt bestämmelser sorteras på uppkomstplatsen. Producentansvaret fungerar inte på små orter 151 kommuner redogjorde för problem vid insamling och återvinning av avfall (returpapper, förpackningar och kasserade däck) som regleras genom producentansvar. Som problem gällande producentansvaret nämndes bl.a. följande 13

- avfall som regleras genom producentansvar samlas inte in i små kommuner och inte heller i glesbygden - insamling av returglas och plast är dyrt och kommunerna är tvungna att sköta insamlingen - glas för återvinning är inte rent - insamlingen av kartongförpackningar för drycker har inte ordnats i tillräcklig omfattning - dubbelfakturering (både återvinningsavgift och avfallsavgift betalas för samma produkt) - definitionen av ansvar har blivit på hälft - mottagningsplatser saknas och kärlen töms för sällan. Avfall lämnat på olovliga platser är ett problem vid övervakningen Som övervakningsproblem nämndes bl.a. - brist på resurser och tid - den anordnade avfallstransporten och dess övervakning - tömningsintervallerna följs inte vid avtalsbaserad avfallstransport - olovlig användning av sopterminalerna - avfall och nedskräpning på andra olovliga platser - olika tillvägagångssätt hos tillsynsmyndigheterna i delägarkommunerna inom regionala avfallsbolag - delvis överlappande avfallslagen, markanvändnings- och byggnadslagen samt lagen om nedskrotning av skrotfordon; tillämpningen av dessa i praktiken är svårt - sopsorteringsbestämmelser följs inte (bl.a. har man vid övervakningen konstaterat att bioavfallets andel är orimligt liten i flera fastigheter) - ett ökat antal olovliga avstjälpningsplatser - avfall transporteras olovligt över kommungränserna - bristfälliga kundregister - svårigheter med tvångsmedlen - svårt att hitta de skyldiga - fripassagerare - tolkningar om det är fråga om produkter eller avfall Kommunala avfallspolitiska program utarbetas i nästan var tredje kommun I en rekommendation vintern 2000 uppmanade Kommunförbundet kommunerna att utarbeta avfallspolitiska program. Man har systematiskt börjat gå igenom frågor som anknyter till ordnandet av avfallshantering i 142 kommuner, varav 111 hör till ett avfallsbolag, samkommun el. dyl. Man har utarbetat strategier, handlingsprogram och spelregler. 14

15 JÄTEHUOLTOKYSELY 2002 Yleistä Kyselyllä pyrittiin kokoamaan nimenomaan kuntakohtaista tietoa jätehuollosta. Kyselyyn vastasi 188 kuntaa ja 23 jätehuoltoyhtiötä, 2 kuntayhtymää, 4 liikelaitosta sekä YTV. Osa kunnista vastasi itse ja osaa koskevia tietoja saatiin jätehuoltoyhtiön, kuntayhtymän tms. kautta. Kaikkiaan saadut tiedot koskivat 378 kuntaa joka vastaa 84 % koko maan kunnista, ilman Ahvenanmaan kuntia vastausprosentti on 88 %. Luettelo vastanneista kunnista sekä jätehuoltoyhtiöistä, kuntayhtymistä, liikelaitoksista tms. on seuraavilla sivuilla. Kuva 1. Kunnat, joita vastaukset koskevat Bild 1. Kommuner vi fick uppgifter om genom enkäten

16 Tämän yhteenvedon tiedot koskevat seuraavia kuntia. Alahärmä Alajärvi Alastaro Alavieska Alavus Anjalankoski Artjärvi Asikkala Askainen Askola Aura Elimäki Eno Enonkoski Espoo Eurajoki Evijärvi Forssa Haapajärvi Haapavesi Hailuoto Halikko Halsua Hamina Hanko Harjavalta Hattula Hauho Haukipudas Hausjärvi Heinola Heinävesi Helsinki Himanka Hollola Houtskari Huittinen Humppila Hyrynsalmi Hyvinkää Hämeenkoski Hämeenkyrö Hämeenlinna Iisalmi Iitti Ikaalinen Ilmajoki Ilomantsi Imatra Inari Iniö Inkoo Isojoki Isokyrö Jaala Jalasjärvi Janakkala Joensuu Jokioinen Joroinen Joutsa Joutseno Juankoski Jurva Juuka Juupajoki Jyväskylä Jyväskylän mlk Jämsä Jämsänkoski Jäppilä Järvenpää Kaarina Kaavi Kajaani Kalajoki Kalvola Kangasala Kangaslampi Kankaanpää Kannonkoski Kannus Karijoki Karinainen Karjaa Karjalohja Karkkila Karstula Karttula Kaskinen Kauhajoki Kauhava Kauniainen Kaustinen Keitele Kemi Kemijärvi Keminmaa Kempele Kerava Kerimäki Kestilä Kiihtelysvaara Kiikala Kiikoinen Kiiminki Kinnula Kirkkonummi Kisko Kitee Kiukainen Kiuruvesi Kivijärvi Kodisjoki Kokemäki Kokkola Konnevesi Kontiolahti Korpilahti Korppoo Korsnäs Kortesjärvi Koski Tl Kotka Kouvola Kristiinankaupunki Kruunupyy Kuhmalahti Kuhmo Kuhmoinen Kuivaniemi Kullaa Kuopio Kuortane Kurikka Kuru Kustavi Kuusamo Kuusankoski Kuusjoki Kylmäkoski Kyyjärvi Kärkölä Kärsämäki Köyliö Lahti Laitila Lammi Lapinjärvi Lapinlahti Lappajärvi Lappeenranta Lappi Lapua Laukaa Lehtimäki Lemi Lempäälä Lemu Leppävirta Lieksa Lieto Liljendal Liminka Liperi Lohja Lohtaja Loimaa Loimaan kunta Loppi Loviisa Luhanka Lumijoki Luopioinen Luoto Luumäki Luvia Längelmäki Maalahti Maaninka Maksamaa Marttila Masku Mellilä Merijärvi Merimasku Miehikkälä Mikkeli Mouhijärvi Multia Mustasaari Muurame Muurla Mynämäki Myrskylä Mäntsälä Mänttä Mäntyharju Naantali Nakkila Nastola Nauvo Nilsiä Nivala Nokia Noormarkku Nummi- Pusula Nurmes Nurmijärvi Nurmo Närpiö Oravainen Orimattila Oripää Orivesi Oulainen Oulu Oulunsalo Outokumpu Padasjoki Paimio Parainen Parikkala Parkano Pattijoki Pedersöre Pelkosennie mi Pello Perho Pernaja Perniö Pertteli Peräseinäjoki Petäjävesi Pielavesi Pietarsaari Pihtipudas Piikkiö Piippola Pirkkala Pohja Polvijärvi Pomarkku Pori Pornainen Porvoo Pudasjärvi Pukkila Pulkkila Punkaharju Punkalaidun Pyhtää Pyhäjoki Pyhäjärvi Pyhäntä Pyhäranta Pyhäselkä Pylkönmäki Pälkäne Pöytyä Raahe Raisio Rantasalmi Rantsila Ranua Rauma Rautalampi Rautavaara Rautjärvi Renko Riihimäki Ristiina Ristijärvi Rovaniemi Ruokolahti Ruotsinpyhtää Ruovesi Ruukki Rymättylä Rääkkylä Saari Saarijärvi Sahalahti Salla Salo Salo Sammatti Sauvo Savitaipale Savonlinna Savonranta Seinäjoki Sievi Siikainen Siikajoki Siilinjärvi Simo Sipoo Siuntio Sodankylä Soini Somero Sonkajärvi Sotkamo Sulkava Sumiainen Suodenniemi Suolahti Suomenniemi Suomusjärvi Suomussalmi Suonenjoki Sysmä Särkisalo Taipalsaari Taivalkoski Tammela Tammisaari Tampere Tarvasjoki Tervo Tervola Teuva Tohmajärvi Toholampi Toijala Toivakka Tornio Turku Tuulos Tuupovaara Tuusniemi Tuusula Tyrnävä Töysä Ullava Ulvila Urjala Utsjoki Uusikaarlepyy Uusikaupunki Vaasa Valkeakoski Valkeala Vantaa Varkaus Varpaisjärvi Vehkalahti Vehmersalmi Velkua Vesanto Vesilahti Veteli Vieremä Vihanti Vihti Viiala Viitasaari Viljakkala Vilppula Vimpeli Virolahti Virtasalmi Vårdö Vähäkyrö Värtsilä Vöyri Ylihärmä Yli-Ii Ylikiiminki Ylistaro Ylitornio Ylivieska Ylämaa Ylöjärvi Ypäjä Äetsä Ähtäri Äänekoski

Kyselyyn vastasivat lisäksi seuraavat jätehuoltoyhtiöt (24 kpl), YTV, kuntayhtymät (1 kpl), liikelaitokset (4 kpl). Ab Avfallsservice Stormossen Jätehuolto Oy (ASJ) Etelä-Karjalan jätehuolto Oy Itä-Uudenmaan Jätehuolto Oy Oy Joensuun Seudun Jätehuolto Oy Jokilaaksojen Jäte Oy Jämsän seudun jätehuolto Oy Jätehuollon Satakierto Oy Järviseudun Jätehuolto Oy Kiertokapula Oy Klara Skärgårdens Renhållning Ab Kymenlaakson Jäte OY Lakeuden Jätekeskus Oy Loimi-Hämeen jätehuolto Oy Lounaisrannikon jätehuolto Länsi-Uudenmaan Jätehuolto Oy "Rosk n Roll" Mustankorkea Oy Oy Botniarosk Ab Oy Ekorosk Ab Perämeren Jätehuolto Oy Pirkanmaan Jätehuolto Oy Päijät-Hämeen Jätehuolto Oy Salon Seudun Jätehuolto Oy "Rouskis" Savonlinnan Seudun Jätehuolto Oy Ylä-Savon Jätehuolto Oy Kouvolan seudun kuntayhtymä /Jätehuolto YTV/SAD Keravan Kaupunkitekniikka Oulun Jätehuolto Porin jätehuolto Rauman seudun jätehuoltolaitos

18 1. Jätteenkäsittely- ja hyödyntämispaikat tai -laitokset Kuntia pyydettiin ilmoittamaan kunnassa syntyvän jätteen käsittely- ja hyödyntämispaikat ja - laitokset. Kustakin pyydettiin ilmoittamaan nimen lisäksi sijaintikunta sekä toiminnasta huolehtiva taho. Lisäksi haluttiin tietää onko se kuntien yhteiskäytössä. Lajittelulaitoksen osalta haluttiin myös tietää mitä jätteitä laitoksessa lajitellaan. Taulukko 1.1 Jätteenkäsittely- ja hyödyntämispaikat tai -laitokset Tabell 1.1 Platser eller anläggningar för avfallsbehandling och återvinning Käsiteltävä jäte Käsittelypaikkojen lkm Käyttävien kuntien 1) lkm Käyttäviä kuntia keskimäärin/ käsittelypaikka On kuntien yhteiskäytössä Yhdyskuntajätteen kaatopaikka 84 444 5,3 59 25 Biojätteen käsittelypaikka 44 245 5,6 35 10 Lietteiden ja muiden nestemäisten 131 286 2,2 56 72 Polttokelpoisen jätteen valmistuslaitos 30 167 5,6 26 4 Polttokelpoisen jätteen 24 77 3,2 20 4 hyödyntämislaitos Lajittelulaitos 28 99 3,5 23 5 1) Osa kunnista toimittaa jätteitä usealle kaatopaikalle. Yksityisenkohtaiset luettelot on esitetty liitteissä 1 a-1 f. Vain kunnan omassa käytössä

19 2. Sekajätteen kuljetusten järjestäminen Kunnilta kysyttiin miten sekajätteen kuljetukset oli järjestetty kunnassa. Yhteenveto vastauksista on esitetty alla olevassa taulukossa. Taulukko 2.1 Sekajätteen kuljetusten järjestäminen Tabell 2.1 Hur transporterna av blandat avfall har ordnats Sekajätteen kuljetus on järjestetty Kuntien lkm % kysymykseen vastanneista Kokonaan sopimusperusteisena 184 53 40 Kokonaan kunnan järjestämänä 72 20 22 Osittain kunnan järjestämänä, 92 27 38 osittain sopimusperusteisena Kuntia yhteensä 347 Ei tietoa 39 % kysymykseen vastanneiden kuntien asukkaista Kuljetusjärjestelmän muutos on vireillä 40 kunnassa (11 %). Näistä 39 kunnassa oltiin muuttamassa sopimusperusteista kuljetusta kunnan järjestämäksi kuljetukseksi ja 1 kunnassa kunnan järjestämästä sopimusperusteiseksi. Kunnan järjestämässä jätteenkuljetuksessa kuljetukset kilpailutetaan keskimäärin 4,2 vuoden välein. Taulukko 2.2 Kilpailuttamisväli Tabell 2.2 Konkurrensutsätts mellanrum Kilpailutetaan Kuntien lkm 1 vuoden välein 1 2 vuoden välein 5 3 vuoden välein 19 4 vuoden välein 4 5 vuoden välein 56 3-5 vuoden välein 17 1-2 vuoden välein 1 Yhteensä 103 Kuntakohtainen luettelo kuljetusten järjestämisestä on esitetty liitteessä 2.

20 3. Jätemaksut tammikuussa 2002 3.1 Käsittelymaksut Kuntia pyydettiin ilmoittamaan käsittelymaksut kunnan alueella tammikuussa 2002, ilman arvonlisäveroa. Käsittelymaksutietoja saatiin 365 kunnasta. Yhteenveto keskiarvoista on esitetty alla olevassa taulukossa. Kuntakohtaiset käsittelymaksut on esitetty liitteessä 3. a) Käsittelymaksut Tilavuuteen perustuvat käsittelymaksut Tilavuuteen perustuvia käsittelymaksuja saatiin 108 kunnasta. Taulukko 3.1. Tilavuuteen perustuvat käsittelymaksut ilman arvonlisäveroa (108 kuntaa) Tabell 3.1 Avgifter baserade på volym, utam moms. (108 kommuner) Jätelaji Avfallslag 2002 2001 2000 Yhdyskuntajäte Y1 Yhdyskuntajäte Y2 Yhdyskuntajäte Y3 Yhdyskuntajäte Y4 Biojäte Organiskt avfall Erityisjäte Specialavfall Sakokaivoliete Slam Keskiarvo Kuntien Vaihtelurajat Keskiarvo Kuntien Keskiarvo /m3 lkm /m3 /m3 lkm /m3 14,65 82 5,50-31,79 13,46 170 12,06 136 5,76 81 3,32-10,25 5,22 176 4,93 127 8,10 63 4,28-20,10 6,93 162 6,39 117 17,16 64 5,72-38,48 13,13 145 12,43 125 10,80 31 1,65-25,33 8,43 53 9,75 54 48,76 61 3,21-293,70 27,94 148 27,40 119 13,24 70 0,70-77,00 12,95 136 Kuntien lkm Y1 Yhdyskuntajäte, joka kuljetetaan puristinlaittein varustetussa jäteautossa tai jäteastiassa/ Kommunalt avfall som transporteras i avfallsbil med komprimator eller i avfallskärl Y2 Yhdyskuntajäte, joka kuljetetaan jätteiden keräysastiana käytettävässä siirtolavasäiliössä/ Kommunalt avfall, som transporteras i växelflaksbehållare som används som insamlingskärl Y3 Yhdyskuntajäte, joka kuljetetaan muulla tavoin kuin Y1 ja Y2/ Kommunalt avfall som transporteras på annat sätt än Y1 och Y2 Y4 Yhdyskuntajätteeksi katsottava teollisuuden ja rakennustoiminnan jäte, joka kuljetetaan muulla tavoin kuin Y1 ja Y2/ Avfall från industri och byggverksamhet som betraktas som kommunalt avfall och transporteras på annat sätt än Y1 och Y2 Yhdyskuntajätteen (Y1, /m3) tilavuuteen perustuvan maksun keskiarvo nousi 11 % ajalla 2001-2002. Käsittelyhinnat vaihtelivat mm. sen mukaan minne jäte toimitetaan. Esimerkkinä mainittakoon, että Turun jätelaitoksen toiminta-alueella sekajätteen (Y1-Y4) käsittelymaksu oli 27-34 % alhaisempi silloin, kun jäte tuotiin jätteen polttolaitokselle verrattuna hintaan,

21 joka perittiin, jos sama jäte vietiin kaatopaikalle (Y1 15,40/20,70 /m3, Y2-Y3 5,50/7,00 /m3, Y4 16,50/21,00 /m3). Tilavuuteen perustuvien käsittelymaksujen kehitys vuosina 1996-2002 on esitetty alla olevassa taulukossa ja kaaviossa. Taulukko 3.2 Tilavuuteen perustuvien käsittelymaksujen kehitys vuosina 1996-2002 (ilman ALV) Tabell 3.2 Utveckling av volumbaserade behandlingsavgifter 1996-2002 (utam moms) Vuosi Y1 /m3 Y2 /m3 Y3 /m3 Y4 /m3 Biojäte /m3 Erityisjäte /m3 Vuosi 1996 6,06 2,45 3,15 5,48 3,52 13,00 Vuosi 1997 10,95 4,25 5,81 9,37 6,48 25,08 Vuosi 1998 11,32 4,39 5,96 10,58 10,09 22,64 Vuosi 1999 12,16 4,68 6,71 13,07 12,02 25,11 Vuosi 2000 12,06 4,93 6,39 12,43 9,75 27,40 Vuosi 2001 13,46 5,22 6,93 13,13 8,42 27,94 Vuosi 2002 14,65 5,76 8,10 17,16 10,80 48,76 Tilavuuteen perustuvien käsittelymaksujen kehitys vuosina 1996-2002 60,00 50,00 48,76 40,00 30,00 20,00 10,00 0,00 27,40 27,94 25,08 25,11 22,64 17,16 14,65 13,00 13,07 13,46 10,95 11,32 12,16 12,02 12,43 13,13 12,06 10,58 9,37 9,75 10,80 8,42 8,10 6,06 5,81 6,48 5,96 6,71 6,39 6,93 5,48 4,25 4,39 4,68 4,93 5,22 5,76 2,45 3,15 3,52 Vuosi1996 Vuosi1997 Vuosi1998 Vuosi1999 Vuosi2000 Vuosi2001 Vuosi2002 Y1 Y2 Y3 Y4 Biojäte Erityisjäte Kuva 3.1 Tilavuuteen perustuvien käsittelymaksujen ( /m3) kehitys vuosina 1996-2002 (ilman ALV) Bild 3.1 Utvekcling av volymbaserade behandlingsavgifter ( /m3) 1996-2002 (utan moms)

22 Alla olevassa taulukossa sekä kaaviossa on esitetty yhdyskuntajätteiden Y1-Y4 sekä biojätteen ja erityisjätteen keskimääräiset käsittelymaksut ( /m3) ilman arvonlisäveroa asukasluvun mukaan ryhmitellyissä kuntaryhmissä. Taulukko 3.3 Tilavuuteen perustuvat käsittelymaksut kuntakoon mukaan tarkasteltuna ( /m3, ilman ALV) Tabell 3.3 Medeltalet av volumbaserade behandlingsavgifter ( /m3, utan moms) enligt kommunstorlek Kuntakoko Kuntien lkm Y1 /m3 Y2 /m3 Y3 /m3 Y4 /m3 Biojäte /m3 Erityisjäte /m3 Asukkaita 4 11,41 5,56 10,23 17,91 12,43 293,70 yli 30 000 Asukkaita 21 15,11 5,32 7,29 17,08 9,86 56,79 10 001-30 000 Asukkaita 29 14,13 5,51 8,40 15,53 12,49 47,94 4 001-10 000 Asukkaita alle 4 000 28 15,31 6,41 8,17 18,39 10,97 27,61 Käsittelymaksujen keskiarvot kuntakoon mukaan ryhmiteltyinä 293,70 60,00 50,00 40,00 /m3 30,00 20,00 10,00 0,00 Y1 /m3 Y2 /m3 Y3 /m3 Y4 /m3 Biojäte /m3 Erityisjäte /m3 Asukkaita yli 30 000 Asukkaita 10 001-30 000 Asukkaita 4 001-10 000 Asukkaita alle 4 000 Kuva 3.2 Tilavuuteen perustuvien käsittelymaksujen keskiarvot ( /m3, ilman ALV) kuntakoon mukaan ryhmiteltynä Bild 3.2 Medeltalet av volumbaserade behandlingsavgifter ( /m3, utan moms) enligt kommunstorlek

23 Painoon perustuvat käsittelymaksut Painoon perustuvia käsittelymaksutietoja saatiin 301 kunnan osalta. Taulukko 3.4 Painoon perustuvat käsittelymaksut (ilman ALV, 301 kuntaa) Tabell 3.4 Behandlingsavgifter baserade på vikten ( utan moms., 301 kommuner) Jätelaji Avfallslag 2002 2001 2000 Keskiarvo Kuntien lkm Vaihtelurajat /t Keskiarvo Kuntien lkm Keskiarvo Kuntien lkm /t /t /t 57,46 289 23,78-127,10 50,38 209 49,36 180 Yhdyskuntajäte Y1 Yhdyskuntajäte 58,72 287 23,78-127,10 51,01 189 47,53 165 Y2 Yhdyskuntajäte 59,63 277 23,78-127,10 50,65 180 44,99 145 Y3 Yhdyskuntajäte 58,87 267 23,78-114,35 51,11 164 50,81 168 Y4 Biojäte 36,49 188 5,51-88,80 28,10 110 26,09 106 Organiskt avfall Erityisjäte 87,64 279 16,13-267,00 73,29 182 68,39 156 Specialavfall Sakokaivoliete 37,00 71 2,48-96,57 35,17 66 Slam Y1 Yhdyskuntajäte, joka kuljetetaan puristinlaittein varustetussa jäteautossa tai jäteastiassa/ Kommunalt avfall som transporteras i avfallsbil med komprimator eller i avfallskärl Y2 Yhdyskuntajäte, joka kuljetetaan jätteiden keräysastiana käytettävässä siirtolavasäiliössä/ Kommunalt avfall, som transporteras i växelflaksbehållare som används som insamlingskärl Y3 Yhdyskuntajäte, joka kuljetetaan muulla tavoin kuin Y1 ja Y2/ Kommunalt avfall som transporteras på annat sätt än Y1 och Y2 Y4 Yhdyskuntajätteeksi katsottava teollisuuden ja rakennustoiminnan jäte, joka kuljetetaan muulla tavoin kuin Y1 ja Y2/ Avfall från industri och byggverksamhet som betraktas som kommunalt avfall och transporteras på annat sätt än Y1 och Y2 Yhdyskuntajätteen painoon perustuvien (Y1, /t) käsittelymaksujen keskiarvo nousi 14 % ajalla 2001-2002. Lajittelun vaikutus näkyi käsittelyhinnassa esimerkiksi Jäte-Kukko Oy:n toiminta-alueella (12 kuntaa) niin, että kaatopaikalle tuodun lajittelemattoman sekajätteen (Y1-Y4) käsittelyhinta oli noin 62 %:ia kalliimpaa kuin lajitellun jätteen (lajiteltu 39,36 /tonni, lajittelematon 63,48 /tonni). Lajittelemattomasta yhdyskuntajätteestä laskutetaan korkeimmillaan 204,92 /tonni.

Painoon perustuvien käsittelymaksujen kehitys vuosina 1996-2002 on esitetty alla olevassa taulukossa ja kaavioissa. Taulukko 3.5 Painoon perustuvien käsittelymaksujen kehitys vuosina 1996-2002 (ilman ALV) Tabell 3.5 Utveckling av viktbaserade behandlingsavgifter 1996-2002 (utan moms.) Vuosi Y1 /t Y2 /t Y3 /t Y4 /t Biojäte /t Erityisjäte /t Vuosi 1996 25,55 27,40 21,66 27,38 14,43 54,07 Vuosi 1997 39,15 39,77 39,51 36,83 18,46 55,95 Vuosi 1998 41,34 41,79 38,04 41,23 21,71 57,31 Vuosi 1999 45,07 45,98 44,94 45,95 23,69 65,34 Vuosi 2000 49,36 47,53 44,99 50,81 26,09 68,39 Vuosi 2001 50,38 51,01 50,65 51,11 28,10 73,29 Vuosi 2002 57,46 58,72 59,63 58,87 36,49 87,64 Painoon perustuvien käsittelymaksujen kehitys vuosina 1996-2002 100,00 90,00 87,64 80,00 70,00 60,00 50,00 40,00 54,07 55,95 57,31 39,15 39,51 41,34 38,04 73,29 68,39 65,34 49,36 50,38 50,65 45,07 44,94 44,99 59,63 57,46 36,49 30,00 20,00 10,00 25,55 21,66 14,43 18,46 21,71 23,69 26,09 28,10 0,00 Vuosi 1996 Vuosi 1997 Vuosi 1998 Vuosi 1999 Vuosi 2000 Vuosi 2001 Vuosi 2002 Y1 Y2 Y3 Y4 Biojäte Erityisjäte Kuva 3.3 Painoon perustuvien käsittelymaksujen ( /t, ilman ALV) kehitys vuosina 1996-2002 Bild 3.3 Utveckling av viktbaserade behandlingsavgifter ( /t, utan moms) 1996-2002

25 Alla olevassa taulukossa sekä kaaviossa esitetty yhdyskuntajätteiden Y1-Y4 sekä biojätteen ja erityisjätteen keskimääräiset käsittelymaksut ( /t, ilman ALV) asukasluvun mukaan ryhmitellyissä kuntaryhmissä. Taulukko 3.6 Painoperusteiset käsittelymaksut kuntakoon mukaan tarkasteltuna ( /tonni, ilman ALV) Taulukko 3.6 Medeltalet av viktbaserade behandlingsavgifter enligt kommunstorlek ( /t, utan moms) Kuntakoko Kuntien lkm Y1 /t Y2 /t Y3 /t Y4 /t Biojäte /t Erityisjäte /t Asukkaita 27 56,10 57,28 58,13 56,92 36,19 91,16 yli 30 000 Asukkaita 54 54,69 55,59 56,86 55,73 34,60 87,86 10 001-30 000 Asukkaita 94 58,60 59,76 60,08 58,83 38,00 90,38 4 001-10 000 Asukkaita alle 4 000 114 58,17 59,70 60,96 60,97 36,25 84,25 Käsittelymaksujen keskiarvot kuntakoon mukaan ryhmiteltyinä 100,00 90,00 80,00 70,00 60,00 /tonni 50,00 40,00 30,00 20,00 10,00 0,00 Y1 /t Y2 /t Y3 /t Y4 /t Biojäte /t Erityisjäte /t Asukkaita yli 30 000 Asukkaita 10 001-30 000 Asukkaita 4 001-10 000 Asukkaita alle 4 000 Kuva 3.4 Painoon perustuvien käsittelymaksujen keskiarvot ( /t, ilman ALV) kuntakoon mukaan ryhmiteltynä Bild 3.4 Medeltalet av viktbaserade behandlingsavgifter ( /t, utan moms) enligt kommunstorlek

26 Jätehuoltoyhtiöiden, kuntayhtymien, liikelaitosten ym. käsittelymaksut Alla olevassa taulukossa on esitetty jätehuoltoyhtiöiden (24 kpl), YTV:n, kuntayhtymien (1 kpl) ja liikelaitosten (4 kpl) painoon perustuvat käsittelymaksut ilman arvolisäveroa. Nämä maksut koskevat 244 kuntaa. Taulukko 3.7 Painoon perustuvat käsittelymaksut (ilman ALV, 244 kuntaa) Tabell 3.7 Behandlingsavgifter baserade på vikten ( utan moms., 244 kommuner) Jätelaji Avfallslag 2002 2001 2000 Yhdyskuntajäte Y1 Yhdyskuntajäte Y2 Yhdyskuntajäte Y3 Yhdyskuntajäte Y4 Biojäte Organiskt avfall Erityisjäte Specialavfall Sakokaivoliete Slam Keskiarvo Kuntien Vaihtelurajat Keskiarvo Kuntien Keskiarvo /t lkm /t /t lkm /t 58,31 233 36,07-127,10 9,60 282 8,47 154 58,89 233 36,07-127,10 9,82 279 8,58 142 60,02 222 36,07-127,10 9,96 268 8,52 138 59,01 216 36,07-114,35 9,84 259 8,60 115 37,76 156 10,09-88,80 6,03 188 4,73 85 89,95 227 40,17-172,41 14,49 271 12,33 140 34,45 45 2,48-96,57 6,17 71 5,92 43 Kuntien lkm Y1 Yhdyskuntajäte, joka kuljetetaan puristinlaittein varustetussa jäteautossa tai jäteastiassa/ Kommunalt avfall som transporteras i avfallsbil med komprimator eller i avfallskärl Y2 Yhdyskuntajäte, joka kuljetetaan jätteiden keräysastiana käytettävässä siirtolavasäiliössä/ Kommunalt avfall, som transporteras i växelflaksbehållare som används som insamlingskärl Y3 Yhdyskuntajäte, joka kuljetetaan muulla tavoin kuin Y1 ja Y2/ Kommunalt avfall som transporteras på annat sätt än Y1 och Y2 Y4 Yhdyskuntajätteeksi katsottava teollisuuden ja rakennustoiminnan jäte, joka kuljetetaan muulla tavoin kuin Y1 ja Y2/ Avfall från industri och byggverksamhet som betraktas som kommunalt avfall och transporteras på annat sätt än Y1 och Y2

27 Yksittäisten kuntien käsittelymaksut Alla olevassa taulukossa on esitetty painoperusteisten käsittelymaksujen keskiarvot sellaisten kuntien osalta, jotka eivät tee edellisessä kohdassa tarkoitettua jätehuoltoyhteistyötä (kaikkiaan 57 kuntaa). Taulukko 3.8 Painoon perustuvat käsittelymaksut (ilman ALV, 57 kuntaa) Tabell 3.8 Behandlingsavgifter baserade på vikten (utan moms., 57 kommuner) Jätelaji Avfallslag 2002 2001 2000 Yhdyskuntajäte Y1 Yhdyskuntajäte Y2 Yhdyskuntajäte Y3 Yhdyskuntajäte Y4 Biojäte Organiskt avfall Erityisjäte Special avfall Sakokaivoliete Slam Keskiarvo Kuntien Vaihtelurajat Keskiarvo Kuntien Keskiarvo /t lkm /t /t lkm /t 53,63 56 23,78-102,20 47,14 56 42,23 36 58,12 54 23,78-101,36 49,73 47 43,74 33 58,18 55 23,78-101,36 46,65 41 44,73 33 58,40 51 23,78-101,36 49,58 47 46,31 35 30,70 32 5,51-45,00 31,65 26 20,39 28 74,21 52 16,13-267,00 61,58 46 58,51 32 41,42 26 2,75-82,41 39,49 20 Kuntien lkm Y1 Yhdyskuntajäte, joka kuljetetaan puristinlaittein varustetussa jäteautossa tai jäteastiassa/ Kommunalt avfall som transporteras i avfallsbil med komprimator eller i avfallskärl Y2 Yhdyskuntajäte, joka kuljetetaan jätteiden keräysastiana käytettävässä siirtolavasäiliössä/ Kommunalt avfall, som transporteras i växelflaksbehållare som används som insamlingskärl Y3 Yhdyskuntajäte, joka kuljetetaan muulla tavoin kuin Y1 ja Y2/ Kommunalt avfall som transporteras på annat sätt än Y1 och Y2 Y4 Yhdyskuntajätteeksi katsottava teollisuuden ja rakennustoiminnan jäte, joka kuljetetaan muulla tavoin kuin Y1 ja Y2/ Avfall från industri och byggverksamhet som betraktas som kommunalt avfall och transporteras på annat sätt än Y1 och Y2

28 Käsittelymaksujen hintatason vertailu Alla olevassa taulukossa on esitetty käsittelymaksujen keskiarvot (ilman arvonlisäveroa) eri jätelajeille. Taulukon ensimmäisessä hinta-sarakkeessa ovat maksut kaikkien kyselyyn vastanneiden kuntien osalta. Toisessa sarakkeessa ovat maksut sellaisten kuntien osalta, jotka kuuluvat jätehuoltoyhtiöön, kuntayhtymään, liikelaitokseen tms. ja kolmannessa sarakkeessa sellaisten kuntien osalta, jotka eivät kuulu edellä mainittuihin. Taulukko 3.9 Painoon perustuvat käsittelymaksut (ilman ALV) Tabell 3.9 Behandlingsavgifter baserade på vikten ( utan moms.) Jätelaji Vuosi 2002 Avfallslag Yhdyskuntajäte Y1 Yhdyskuntajäte Y2 Yhdyskuntajäte Y3 Yhdyskuntajäte Y4 Biojäte Organiskt avfall Erityisjäte Special avfall Sakokaivoliete Slam Kaikki kunnat Yhtiöihin tms kuuluvat kunnat (301 kuntaa) (30 yhtiötä ym/ /tonni 244 kuntaa) /tonni /tonni 57,46 58,31 53,63 58,72 58,89 58,12 59,63 60,02 58,18 58,87 59,01 58,40 36,49 37,68 30,70 87,64 89,95 74,21 37,00 34,45 41,42 Yksittäiset kunnat (57 kuntaa) Y1 Yhdyskuntajäte, joka kuljetetaan puristinlaittein varustetussa jäteautossa tai jäteastiassa/ Kommunalt avfall som transporteras i avfallsbil med komprimator eller i avfallskärl Y2 Yhdyskuntajäte, joka kuljetetaan jätteiden keräysastiana käytettävässä siirtolavasäiliössä/ Kommunalt avfall, som transporteras i växelflaksbehållare som används som insamlingskärl Y3 Yhdyskuntajäte, joka kuljetetaan muulla tavoin kuin Y1 ja Y2/ Kommunalt avfall som transporteras på annat sätt än Y1 och Y2 Y4 Yhdyskuntajätteeksi katsottava teollisuuden ja rakennustoiminnan jäte, joka kuljetetaan muulla tavoin kuin Y1 ja Y2/ Avfall från industri och byggverksamhet som betraktas som kommunalt avfall och transporteras på annat sätt än Y1 och Y2

29 b) Muut maksut Kuormakohtaiset maksut ja punnitusmaksut Kuntien (216 kuntaa) perimien kuormakohtaisten maksujen ja punnitusmaksujen keskiarvo oli 8,23 uroa kuormalta, vaihdellen välillä 1,68-15,57 uroa/kerta, ilman arvonlisäveroa. Eko-, hyötykäyttö- tai palvelumaksut Yhteenveto eko-, hyötykäyttö- ja palvelumaksuista on esitetty alla olevassa taulukossa. Kuntakohtainen luettelo näistä maksuista on liitteessä 4. Taulukko 3.10 Eko-, hyötykäyttö- tai palvelumaksut (ilman ALV) Tabell 3.10 Eko-, återvinnings- eller serviceavgifter (utan moms.) Eko-, hyötykäyttö- tai palvelumaksu Kuntien lkm Keskiarvo/ talous Vaihtelurajat/ tai talous tai asunto asunto /vuosi /vuosi Yksi maksu 35 27,00 10,26-92,45 Porrastettu maksu 117 26,65 6,56-141,30 Rakennustyypeittäin Omakotitalo 67 20,75 6,56-92,45 Kerrostalo 50 20,50 6,56-92,45 Rivitaloasunto 50 20,30 6,56-92,45 Loma-asunto 39 9,80 6,56-17,00 Kiinteistö Kiinteistössä 1 asunto 32 16,74 6,56-92,45 Kiinteistössä 4 asuntoa 15 22,39 22,20-25,00 Kiinteistössä 5-20 asuntoa 26 28,12 18,48-39,36 Kiinteistössä yli 20 asuntoa 14 14,76 14,76-14,76 Talous Talous 38 26,43 10,26-92,45 1 henkilön talous 54 17,74 6,73-63,11 1-2 henkilön talous 41 24,10 12,00-63,11 3 henkilön talous 42 32,84 16,00-79,83 4 henkilön talous 41 35,98 16,00-96,55 5 henkilön talous 29 32,80 16,00-113,27 Järjestettyyn jätteenkuljetukseen 12 27,74 6,85-46,50 liittymisestä vapautetut

30 Alueellisten keräyspisteiden käyttömaksut Asukkailta perityistä alueellisista keräyspisteiden käyttömaksuista laadittu yhteenveto on esitetty alla olevassa taulukossa. Maksutietoja saatiin 145 kunnan osalta. Kuntakohtainen luettelo on liitteessä 5. Taulukko 3.11 Alueellisten keräyspisteiden käyttömaksut (ilman ALV) Tabell 3.11 Bruksavgift för användning av områdesvisa (utan moms) Alueellisen keräyspisteen käyttömaksut Kuntien lkm Keskiarvo /kiinteistö/vuosi Alueellisen keräyspisteen käyttömaksu vakituisilta asukkaita Vaihtelurajat /kiinteistö/vuosi - kompostoivat kiinteistöt 116 46,54 2,89-127,10 - kompostoimattomat kiinteistöt 102 52,75 16,68-190,24 Alueellisen keräyspisteen käyttömaksu vapaa-ajanasuntojen osalta - kompostoivat kiinteistöt 133 22,50 14,10-100,04 - kompostoimattomat kiinteistöt 101 28,71 10,00-43,00 Asiakohtaiset käsittelymaksut Käsittelymaksu on määrätty taksassa myös astiakohtaisesti 99:ssä kunnassa. Alavus Eno Espoo Eurajoki Helsinki Hyvinkää Hämeenkyrö Iisalmi Ikaalinen Ilmajoki Inari Jalasjärvi Joensuu Joutsa Joutseno Juupajoki Kangasala Karkkila Kauhava Kauniainen Keitele Kerava Kestilä Kiihtelysvaara Kiiminki Kinnula Kitee Kiuruvesi Kodisjoki Kontiolahti Korpilahti Koski Tl Kotka Kuhmalahti Kuortane Kurikka Kuru Lapinlahti Lappi Lapua Lempäälä Liperi Lohtaja Luhanka Luopioinen Masku Mikkeli Mouhijärvi Mänttä Mäntyharju Naantali Nilsiä Nokia Nurmes Nurmo Orivesi Outokumpu Parikkala Parkano Pello Peräseinäjoki Petäjävesi Pielavesi Pirkkala Polvijärvi Pyhäselkä Pylkönmäki Pälkäne Raisio Rauma Riihimäki Ruovesi Ruukki Saarijärvi Sahalahti Salla Seinäjoki Siilinjärvi Sonkajärvi Suodenniemi Suolahti Suomenniemi Suonenjoki Tampere Tuupovaara Tuusula Töysä Utsjoki Vantaa Varpaisjärvi Vesilahti Vieremä Viljakkala Vilppula Ylihärmä Ylistaro Ylämaa Ylöjärvi Ähtäri