Tietoja kuntien jätehuollosta Kysely 2005

Seija Paajanen, Marjut Mynttinen Tietoja kuntien jätehuollosta Kysely 2005 Uppgifter om kommunernas avfallshantering Förfrågan 2005 ISBN 952-213-077-X Suomen Kuntaliitto 2006

2 Seija Paajanen Marjut Mynttinen ISBN 952-213-077-X Tunnus Suomen Kuntaliitto Helsinki 2006 Suomen Kuntaliitto Toinen linja 14 PL 200 00101 HELSINKI Puh. (09) 7711 Fax (09) 771 2291

3 Sisältö Taustaa 4 Tietoja kuntien jätehuollosta. Kysely 2005 5 Sammanfattning av svaren från Kommunförbundets förfrågan om avfallshanteringen 2005 8 Yleistä 11 1. Asumisessa syntyneen jätteen kuljetusten järjestäminen 14 2. Jätemaksut tammikuussa 2005 15 2.1 Käsittelymaksut 15 2.1.1 Painoon perustuvat maksut 15 2.1.2 Tilavuuteen perustuvat maksut 19 2.2 Keräysvälinekohtaiset sekajäteastian tyhjennysmaksut 20 2.2.1 Sopimusperusteinen jätteenkuljetus 20 2.2.2 Kunnan järjestämä jätteenkuljetus 21 2.3 Muut maksut 23 2.3.1 Kuormaus- ja punnitusmaksut 23 2.3.2 Eko-, hyötykäyttö- ja palvelumaksut 23 2.3.3 Alueellisten keräyspisteiden käyttömaksut 24 2.3.4 Maksutta vastaanotetut jätteet 25 2.3.5 Kaikki vuotuiset jätehuollosta omakotitalolle aiheutuvat maksut 26 3. Kunnan alueella vireillä olevat jätteenkäsittely- ja hyödyntämislaitoshankkeet 27 4. Alueelliset jätehuoltoyhtiöt, kuntayhtymät ja liikelaitokset 30 Liitteet Liite 1 Käsittelymaksut, kuljetustapaa ei huomioida maksussa 31 Liite 2 Käsittelymaksut, kuljetustapa huomioidaan maksussa 38 Liite 3 Keräysvälinekohtaiset sekajäteastian tyhjennysmaksut, Liite 4 sopimusperusteinen jätteenkuljetus 40 Keräysvälinekohtaiset sekajäteastian tyhjennysmaksut, kunnan järjestämä jätteenkuljetus 44 Liite 5 Eko-, hyötykäyttö- tai palvelumaksut 47 Liite 6 Alueellisten keräyspisteiden käyttömaksut 49 Liite 7 Kaikki vuotuiset jätehuollosta omakotitalolle aiheutuvat maksut 53 Liite 8 Alueelliset jätehuoltoyhtiöt, YTV, kuntayhtymät ja liikelaitokset 59 Liite 9 Kyselylomake 2005 63 Liite 10 Enkät 2005 68

4 Taustaa Suomen Kuntaliitto on jo 1980-luvulta lähtien selvittänyt lähes vuosittain kuntien jätehuoltoon liittyviä asioita kunnille ja kuntien jätehuoltoyhtiöille lähetetyillä jätehuoltokyselyillä. Kyselyillä on koottu tietoja toimintojen kehittämisessä ja vertailussa hyödynnettäväksi. Yleensä on kysytty ainakin jätemaksuihin, jätteiden kuljetuksiin, jätehuoltoyhteistyöhön ja jätehuoltomääräyksiin liittyviä asioita. Kyselyn sisältö on kuitenkin vaihdellut vuosittain. Vuonna 2005 kyselyllä kartoitettiin kuljetusten järjestämistä, jätemaksujen suuruuksia sekä vireillä olevia jätteenkäsittely- ja hyödyntämislaitoshankkeita. Kyselyyn saaduista vastauksista on laadittu yhteenvetoraportti, jossa on sekä kuntakohtaisia että valtakunnallisia tietoja. Tämä raportti löytyy netistä, osoitteesta: http://www.kunnat.net/yty > Jätehuolto. Sieltä sen voivat kaikki halukkaat tulostaa omaan käyttöönsä. Jätehuoltokyselyn vastaukset on vuonna 2005 käsitellyt tutkijainsinööri Marjut Mynttinen ja vastausten perusteella laaditun katsauksen kuntien jätehuoltoon on laatinut ympäristöinsinööri Seija Paajanen. Kiitos kyselyyn vastanneille. Yhteenvedosta toivotaan olevan hyötyä toimintoja kehitettäessä ja niitä vertailtaessa.

Tietoja kuntien jätehuollosta Kysely 2005 Yhteenveto Kuntaliiton vuoden 2005 jätehuoltokyselyn vastauksista Kyselyyn saadut vastaukset koskevat 368 kuntaa, joka vastaa 83 % koko maan kuntien lukumäärästä. Kyselyyn vastanneissa kunnissa asuu noin 93% koko maan asukasmäärästä. Vastaamiseen osallistuivat kunnat ja kuntien jätehuoltoyhtiöt yhdessä. Jätteenkuljetusjärjestelmän muutoksia vireillä monilla alueilla eri syistä Sekä sopimusperusteisen että kunnan järjestämän jätteenkuljetuksen piirissä on nykyään lähes yhtä paljon asukkaita. Sopimusperusteinen jätteenkuljetus, joka on yleisintä pienissä kunnissa ja jossa kuljetusten kilpailuttamisesta huolehtivat kiinteistöt itse, on aiemmin ollut yleisempää kuin kunnan järjestämä. Viime vuosina on kunnan järjestämän eli käytännössä kunnan kilpailuttaman jätteenkuljetuksen osuus kuitenkin selvästi kasvanut. Kuljetusjärjestelmän muutos oli vuoden 2005 alussa vireillä 35 kunnassa. Pääasiassa kyse oli kuljetusjärjestelmän muuttamisesta sopimusperusteisesta kunnan järjestämäksi (mm. Pylkönmäki, Vehmaa, Itä-Uudenmaan Jätehuolto Oy, Lohjan seutu), mutta myös sopimusperusteiseen jätteenkuljetukseen oltiin siirtymässä. Sopimusperusteiseen jätteenkuljetukseen siirryttiin Korpilahdella, jossa samalla luovuttiin alueellisista keräyspisteistä sekä Savonrannalla. Kuljetusjärjestelmiä oltiin muuttamassa kuntaliitosten, vanhojen kaatopaikkojen sulkemisten, biojätteen erilliskeräilyyn siirtymisen ja haja-asutusalueiden jätehuoltojärjestelyjen parantamisen takia. Syynä kuljetusjärjestelmän muuttamiselle on ollut myös tarve varmistaa, että jätteet joita varten uusia käsittelylaitoksia perustetaan päätyvät niille. Jätteenkäsittelymaksun nousu aiheutunut pääosin jäteveron korotuksesta Käsittelymaksun suuruus arvonlisäveroineen on keskimäärin 96 /t (vaihtelurajat 58-156 /t). Se on noussut edellisestä vuodesta 13 % (2/3 noususta aiheutui siitä, että jätevero nousi vuoden 2005 alusta lukien 23 eurosta 30 euroon tonnilta). Käsittelymaksusta 50% on valtiolle maksettavan jäte- ja arvonlisäveron osuutta. Biojätteen käsittelymaksu on noin jäteveron verran alhaisempi eli keskimäärin 62 /t ja energiajätteen käsittelymaksu 53 /t. Rakennusjätteiden käsittelymaksu on keskimäärin 98 /t. Maksujen määräytymisen perusteena on yleensä punnittu jätemäärä siitä riippumatta tuodaanko jäte käsittelypaikalle puristinlaittein varustetussa autossa vai siirtolavasäiliössä tms. Kuljetustapa huomioidaan 64 kunnan maksuissa. Erityisen suuria vaihteluja on sakokaivolietteiden käsittelymaksuissa. Keskimäärin sakokaivolietteiden käsittelymaksu on arvonlisäveroineen 93 /t tai 13,70 /m 3. Jätemaksuja vertaillaan mielellään naapurikuntien ja laitosten kesken. Vertaileminen on kuitenkin vaikeaa, sillä taksat ovat rakenteeltaan hyvin erilaisia. Joissakin kunnissa käsittelymaksulla katetaan myös ns. ilmaispalvelut, joita yleensä ovat ongelmajätteiden vastaanottopalvelut ja hyötyjätepisteiden ylläpitopalvelut. Joissakin kunnissa taas nämä kustannukset katetaan eko- tai hyötykäyttömaksuilla. Taksa saattaa sisältää myös erillisen kuormakohtaisen maksun (keskimäärin 10 ) ja erillisiä alueellisten keräyspisteiden käyttömaksuja. Eräissä kunnissa jäteveron osuus lisätään taksassa hyväksyttyyn maksuun. Myös jätteiden erilaiset lajittelut ja käsittelymenetelmät vaikeuttavat vertailua. Maksuja on määrätty kuivajätteelle, sekajätteelle, karkealle keittiöjätteelle tms. Näiden eri tavoin lajiteltujen jätteiden maksut eivät ole keskenään vertailukelpoisia. Tilavuuteen perustuvia jätemaksuja on määrätty eri jätelajien osalta 20-30 kunnan taksoissa. Jäteastioiden tyhjennysmaksuissa eroja useista eri syistä Keräysvälineiden tyhjennysmaksuissa on suuria eroja, jotka johtuvat mm. paikallisista olosuhteista, valitusta kuljetusjärjestelmästä, kilpailuttamisesta ja käsittelymaksuosuuden suuruudesta. Usein astian tyhjennysmaksuun sisältyy myös astian pesu, vuokra ja biojäteastian kyseessä ollessa sisäsäkki.

Alueellisen jätehuoltoyhteistyön lisääntymisen seurauksena kuljetusmatkat ovat oleellisesti pidentyneet. Jätteitä saatetaan kuljettaa jopa 100 kilometriä. Vielä ei pidentyneiden kuljetusmatkojen vaikutuksista maksuihin ole seikkaperäisiä selvityksiä, mutta väistämätöntä on, että jätteiden kuljettaminen 100 kilometrin päähän on kalliimpaa kuin kuljettaminen 10 kilometrin päähän. Vaikka pääosa kuljetuksen osuudesta aiheutuukin keräilystä, aiheutuu kuljetuksesta käsittelypaikalle eräiden arvioiden mukaan kuormaa kohti kustannuksia noin 1 /km. Sopimusperusteisessa jätteenkuljetuksessa ovat jäteastioiden tyhjennyshinnat edelleen korkeammat kuin kunnan järjestämässä jätteenkuljetuksessa. Kuljetuksen osuutta tyhjennysmaksuissa on jätesäkkien ja 240 l astioiden kohdalla yli puolet, mutta 600 l astioiden kohdalla käsittelymaksun osuus on suurempi kuin kuljetuksen osuus. 240 l jäteastian tyhjennys maksaa sopimusperusteisessa jätteenkuljetuksessa arvonlisäveroineen keskimäärin 5,85 /tyhjennyskerta ja kunnan järjestämässä 5,18 eli noin 11% vähemmän. Vuodessa tämänkokoisen astian tyhjennyksestä maksetaan siis kuljetusjärjestelmästä riippuen 115-150 euroa. Keräysvälineiden tyhjennysmaksujen suuruuksia on kartoitettu Kuntaliiton kyselyillä 1980 luvun lopulta lähtien. Aina näihin päiviin asti kuntien kilpailuttamat jätteenkuljetukset ovat olleet jätteentuottajille huomattavasti edullisempia kuin sopimusperusteiset jätteenkuljetukset. Erot ovat kuitenkin viime vuosina pienentyneet. Sopimusperusteisen jätteenkuljetuksen maksujen suuruuksista ei ole ollut helppo saada tietoa, koska useat kuljetusyritykset ovat kieltäytyneet antamasta tietoa maksuistaan. Kunnissa, joissa tietoa ei ole saatu kuljetusyrityksiltä on listattu kuntien omien kiinteistöjen keräysvälineiden tyhjennysmaksuja, jotka ovat kilpailuttamisen seurauksena yleensä muiden asiakkaiden maksuja alhaisempia. Eko- ja hyötykäyttö- tai palvelumaksuja käytössä ainakin noin joka kolmannessa kunnassa Ekomaksuissakin vaihtelut olivat suuria. Niiden suuruus oli omakotikiinteistöiltä keskimäärin 33 /v ja loma-asunnoilta noin 14 /v. Niillä katettiin lähinnä ongelmajätehuollon, hyötyjätepisteiden ylläpito- ja neuvonnan kustannuksia. Alueellisten keräyspisteiden käyttömaksut olivat kompostoivilta kiinteistöiltä keskimäärin 85 /v ja kompostoimattomista kiinteistöiltä 99 /v. Biojätteen erilliskeräys kaksinkertaistaa omakotitalon vuotuiset jätehuoltomaksut Omakotitalo, jonka jäteastia tyhjennetään kerran kahdessa viikossa ja joka toimittaa keräyspaperin alueelliseen keräyspisteeseen, maksaa jätemaksuina keskimäärin 153 /v. Mikäli kiinteistöllä on myös biojäteastia, joka tyhjennetään joka viikko, ovat vuotuiset maksut yhteensä 353 /v. Vireillä olevat jätteenkäsittely- ja hyödyntämislaitoshankkeet Jätelaitoshankkeina vastaajat mainitsivat muitakin kuin varsinaisia käsittely- ja hyödyntämislaitoshankkeita. Mainittiin erilaisia seudullisia yhteistyöhankkeita (8), kaatopaikkojen sulkemishankkeita niihin liittyvine uusine järjestelyineen (3), uuden kaatopaikan /jätteenkäsittelyalueen perusselvitys- ja suunnitteluhankkeita (5), kaatopaikan laajennus- ja kehittämishankkeita (4), biojätteiden ja lietteiden käsittelylaitoshankkeita (8), maankaatopaikkahankkeita (3), siirtokuormaus- ja lajittelulaitos/-asemahankkeita (5), varsinaisia jätteenkäsittelylaitoshankkeita (3). Polttolaitoshankkeina mainittiin Oulun jätteenpolttolaitos, yhdyskuntajätteen polttolaitos (Ekokem, Riihimäki), Porin Kaanaan jätteenpolttolaitos (Porin lämpövoimalaitos), Lahden Kymijärven kaasutuslaitos (Lahti Energia), Lohjan jätteiden energiana hyödyntämishanke (Rosk nroll, selvitellään eri vaihtoehtoja), yhdyskuntajätteen polttoa koskeva tarjouskysely (Satakierto Oy) ja Turun seudun yhdyskuntajätteiden hyötykäyttöpalvelujen kilpailuttaminen (yhteistyö Turun seudun maakaasu ja Energiatuotanto Oy:n kesken, palvelun arvioitu alkamisaika v. 2009) ja biokaasu- ja polttohanke (Lakeuden Etappi). Muina hankkeina mainittiin kuljetusjärjestelmän muutoshanke Rosk n Roll oy:n alueella, kaatopaikan viimeistely- ja kaasunkeräyshankkeet sekä sekajätteen laitosmaiseen käsittelyyn liittyvät ratkaisut (YTV). Yritysten hankkeina mainittiin mm. Päijät- Hämeen Jätehuolto oy:n alueella - L&T:n jätteenkäsittelylaitos Lahteen Kujalaan (käsittelee yht. 250 000 tonnia pakkausmateriaaleja, rakennus- ja purkujätettä, kuivaa yhdyskuntajätettä ja kierrätysmateriaaleja, - Kuusakoski Oy saanut ympäristöluvan vastaanottaa ja käsitellä metallia ja rakennusjätteitä yht. 50 000 tonnia Lahden Kujalaan perustettavassa palvelupisteessä.

- PSv-metalli saanut ympäristöluvan vastaanottaa ja sijoittaa kentän rakenteisiin yht. 60 000 syntypaikalla lajiteltua 150 mm betoni- ja tiilijätettä. - Getadeal Oy on saanut ympäristöluvan Lahden Rekolaan metallinkierrätyslaitokselle, yht. 17 000 tonnia metallia vuodessa. Pirkanmaalla - rakennus- ja purkujätteiden käsittely, ylijäämämaan vastaanotto, kaupan ja teollisuuden hyödyntämiskelpoistn jätteiden lajittelu ja teollisuuslietten kompostointi (Hämeen hyötymateriaalit oy ja Pirkanmaan Jätehuolto oy, Hämeenkyrö), Mainittiin myös useita hankintarenkaita, mm. Länsi-Pohjanmaan hankintarengas, joka on hankkimassa biokaasu- ja polttolaitosta (valitus käsiteltävänä korkeimmassa hallinto-oikeudessa), Etelä-Suomen hankintarengas, joka on hankkimassa kuivajätettä energiana hyödyntävää laitosta Kotkan Energialta, käytössä ehkä 2007 ja Oulun seudun kuntien hankintarengas, joka on hankkimassa jätteiden energiana hyödyntämispalveluita. Yritysten hankkeina mainittiin - Lassila ja Tikanojan energiajätteen keräys- ja varastointilaitos (Imatra), - kierrätyslaitoksen laajentaminen (Kerava, Lassila ja Tikanoja) - Paperinkeräys Oy:n paalaamo, Mikkeli, - Kompostointihanke (Multaravinne, Forssa) - lasimurskaus (Suomen uusioaines, Forssa), - kahden rakennusjätteenkäsittelylaitosten ja autopurkaamon (romuajoneuvojen vastaanottovaltuuksin) perustaminen Nurmekseen, - jätteenpolttolaitos ja tuhkakaatopaikka (Vapo Oy, Yva-menettely alkanut 7.6.2005), - ser-romun käsittelylaitos (Kangasalan kierrätysturva ky, ympäristölupa vireillä),), Biokaasulaitos (Biovakka Oy, Vehmaa lietteiden ja muiden biojätteiden mädättäminen ja energian tuottaminen) Ahvenanmaan hankkeista mainittiin Sottungan vierasvenesataman hyöty- ja ongelmajätteiden sekä vessavesien vastaanottohanke, koko Ahvenanmaan yhteinen jätteenkäsittelysuunnitelma ja Ålands problemavfall Ab:n vaarallisten ja lajiteltujen jätteiden vastaanottohanke ja Ålands renhållning Ab:n sekalaisen talousjätteen ja inertin jätteen vastaanottohanke, Vårdö.

8 Sammanfattning av svaren från Kommunförbundets förfrågan om avfallshanteringen 2005 Svaren gäller 368 kommuner, vilket motsvarar 83 % av antalet kommuner i hela landet. I de kommuner som besvarade förfrågan bor 93 % av hela landets befolkning. Förfrågan besvarades av kommunerna och kommunernas avfallsbolag tillsammans. Aktuellt med ändringar i avfallstransportsystemet inom många områden av olika orsaker Det finns i dag nästan lika många invånare inom den avtalsbaserade som inom den kommunala avfallstransporten. Avtalsbaserad avfallstransport, som är vanligast i små kommuner och där fastigheterna själva sköter konkurrensutsättningen, har tidigare varit vanligare än kommunalt ordnad transport. Under de senaste åren har emellertid den kommunala avfallstransporten, dvs. i praktiken transport som konkurrensutsätts av kommunen, klart ökat. I början av år 2005 var det aktuellt med en ändring av transportsystemet i 35 kommuner. Det var huvudsakligen fråga om att ändra ett avtalsbaserat transportsystem till ett kommunalt (bl.a. Pylkönmäki, Vehmaa, Östra Nylands Avfallsservice Ab, Västra Nyland), men det förekom även övergång till avtalsbaserad avfallstransport. Korpilahti övergick till avtalsbaserad avfallstransport och frångick samtidigt användningen av lokala uppsamlingsplatser. Också Savonranta övergick till avtalsbaserad transport. Ändringar i transportsystemen var aktuella på grund av kommunsammanslagningar, stängning av gamla avstjälpningsplatser, övergång till separat insamling av organiskt avfall och förbättrad avfallshantering i glesbygdsområden. En orsak till ändrat transportsystem har också varit ett behov av att säkerställa att det avfall för vilket nya behandlingsanläggningar grundas säkert också hamnar dit. Förhöjd avfallsbehandlingsavgift huvudsakligen på grund av förhöjd avfallsskatt Den genomsnittliga behandlingsavgiften inkl. moms är 96 /ton (varierar mellan 58 och 156 /ton). Avgiften har stigit med 13 % från föregående år (2/3 av höjningen beror på att avfallsskatten höjdes från 23 euro till 30 euro per ton i början av år 2005). Av behandlingsavgiften utgör 50 % en andel som betalas till staten i form av avfalls- och mervärdesskatt. Behandlingsavgiften för organiskt avfall är lägre i motsvarande proportion som avfallsskatten, dvs. i genomsnitt 62 /ton och behandlingsavgiften för energiavfall är 53 /ton. Behandlingsavgiften för byggavfall är i medeltal 98 /ton. Avgiften grundar sig i allmänhet på den vägda mängden avfall, oberoende av om avfallet kommer till behandlingsplatsen i en sopbil försedd med komprimator eller på rullflak i en behållare e.d. Transportsättet beaktas i avgifterna i 64 kommuner. Speciellt stor variation förekommer i behandlingsavgifterna för slam från slamavskiljare. Den genomsnittliga behandlingsavgiften inkl. moms för slam från slamavskiljare är 93 /ton eller 13,70 /m 3. Avfallsavgifterna jämförs gärna mellan grannkommuner och grannanläggningar. Det är emellertid svårt att göra jämförelser, eftersom taxorna är mycket olika till sin struktur. I vissa kommuner täcker behandlingsavgifterna också s.k. gratistjänster som i allmänhet är mottagning av problemavfall och underhåll av återvinningsstationer. I vissa kommuner täcker man däremot dessa kostnader med ekoeller återvinningsavgifter. Taxan kan också innehålla en separat avgift per lass (i genomsnitt 10 ) och separata avgifter för användning av lokala uppsamlingsplatser. I vissa kommuner läggs avfallsskattens andel till den avgift som godkänts i taxan. Också olika typer av sortering och behandling försvårar jämförelsen. Avgifter har fastställts för torrt avfall, blandat avfall, grovt köksavfall e.d. Avgifterna för detta avfall som sorterats på olika sätt kan inte jämföras sinsemellan. Avfallsavgifter som grundar sig på volymen har fastställts för olika typer av avfall i taxan i 20 30 kommuner. Skillnader i avgifterna för tömning av avfallskärl av flera olika orsaker Det finns stora skillnader i avgifterna för tömning av uppsamlingskärl, vilket bl.a. beror på lokala förhållanden, valt transportsystem, konkurrensutsättning och behandlingsavgiftens storlek. Ofta inkluderar tömningsavgiften också tvättning av kärl, hyra för kärl och i fråga om kärl för organiskt avfall också innersäckar. Till följd av det ökade regionala samarbetet inom avfallshanteringen har transportsträckorna blivit mycket längre. Avfall transporteras upp till 100 kilometer. Det finns ännu inga detaljerade utredningar om hur de

9 förlängda transportsträckorna inverkat på avgifterna, men ofrånkomligt är att det är dyrare att transportera avfall 100 kilometer än att transportera det 10 kilometer. Även om största delen av transportkostnaderna orsakas av uppsamlingen, medför transporten till behandlingsplatsen enligt vissa uppskattningar kostnader på cirka 1 /km per lass. I de avtalsbaserade avfallstransporterna är avgiften för tömning av avfallskärl fortfarande högre än vid avfallstransporter som ordnas av kommunen. Transportens andel av tömningsavgifterna utgör över hälften i fråga om sopsäckar och kärl på 240 l, men när det gäller kärl på 600 l är behandlingsavgiftens andel större än transportens. Tömning av ett avfallskärl på 240 l inkl. moms kostar i medeltal 5,85 /gång vid avtalsbaserad transport och 5,18, dvs. cirka 11 % mindre, vid kommunal transport. För tömningen av ett sådant kärl betalas alltså årligen 115 150 beroende på transportsystem. Storleken på avgifterna för tömning av uppsamlingskärl har kartlagts genom Kommunförbundets enkäter sedan slutet av 1980-talet. Ända tills idag har de avfallstransporter som konkurrensutsatts av kommunerna varit betydligt förmånligare för avfallsproducenterna än de avtalsbaserade transporterna. Skillnaderna har dock minskat under de senaste åren. Det har inte varit lätt att få uppgifter om storleken på avgifterna inom den avtalsbaserade avfallstransporten, eftersom flera transportföretag har vägrat att ge uppgifter om avgifterna. I fråga om de kommuner där transportföretagen inte gett ut uppgifter har avgifterna för tömning av uppsamlingskärlen på kommunernas egna fastigheter använts. Dessa avgifter är till följd av konkurrensutsättningen i allmänhet lägre än övriga kunders avgifter. Eko-, återvinnings- eller serviceavgifter i åtminstone var tredje kommun Också beträffande ekoavgifterna är skillnaderna stora. Dessa avgifter uppgick för egnahemshus till i genomsnitt 33 /år och för fritidsbostäder till cirka 14 /år. Med dessa avgifter täcks närmast hanteringen av problemavfall och kostnaderna för underhåll och rådgivning som gäller återvinningsstationer. Bruksavgifterna för lokala uppsamlingsplatser uppgick på fastigheter med kompostering till i genomsnitt 85 /år och på fastigheter utan kompostering till 99 /år. Separat insamling av organiskt avfall fördubblar egnahemshusens årliga kostnader för avfallshanteringen Ett egnahemshus vars avfallskärl töms en gång på två veckor och vars returpapper går till en lokal uppsamlingsplats betalar i genomsnitt 153 /år i avfallsavgifter. Om det på fastigheten också finns ett kärl för organiskt avfall som töms varje vecka, uppgår de årliga avgifterna till sammanlagt cirka 353. Aktuella projekt kring anläggningar för avfallsbehandling och återvinning Som projekt kring avfallsanläggningar nämndes också andra projekt än egentliga behandlings- och återvinningsanläggningar. Projekt som nämndes var olika regionala samarbetsprojekt (8), stängning av avstjälpningsplatser och anknytande nya arrangemang (3), grundläggande utredningar och planering av nya avstjälpningsplatser/avfallsbehandlingsområden (5), utvidgning och utveckling av avstjälpningsplatser (4), behandlingsanläggningar för organiskt avfall och slam (8), jordtippar (3), anläggningar och stationer för omlastning och sortering (5), egentliga anläggningar för avfallsbehandling (3). Som projekt kring förbränningsanläggningar nämndes avfallsförbränningsanläggningen i Uleåborg, en förbränningsanläggning för kommunalt avfall (Ekokem, Riihimäki), Kaanaa avfallsförbränningsanläggning i Björneborg (anläggning för produktion av värmeenergi i Björneborg), Kymijärvi förgasningsanläggning i Lahtis (Lahti Energia), projektet om energiutvinning ur avfall i Lojo (Rosk'n Roll utreder olika alternativ), anbudsförfrågan om förbränning av kommunalt avfall (Satakierto Oy), konkurrensutsättning av tjänster kring återvinning av kommunalt avfall i Åboregionen (samarbete med Turun seudun maakaasu ja Energiatuotanto Oy, inleds enligt preliminär tidtabell år 2009) och projekt kring biogas och förbränning (Lakeuden Etappi). Andra projekt som nämndes var en ändring av transportsystemet inom Rosk n Roll Ab:s område, efterbehandling av avstjälpningsplatser och gasuppsamling på avstjälpningsplatser samt lösningar för behandling av blandat avfall vid anläggningar (SAD). Beträffande projekt inom företag nämndes bl.a. inom området för Päijät-Hämeen Jätehuolto Oy - L&T:s avfallsbehandlingsanläggning i Kujala i Lahtis (behandlar totalt 250 000 ton förpackningsmaterial, bygg- och rivningsavfall, torrt kommunalt avfall och återvinningsmaterial)

10 - Kuusakoski Oy har fått miljötillstånd att ta emot och behandla totalt 50 000 ton metall och byggavfall vid den anläggning som grundas i Kujala i Lahtis. - PSV-Metalli har fått miljötillstånd att ta emot och att i konstruktionerna på området placera totalt 60 000 ton sorterat betong- och tegelavfall vars storlek är högst 150 mm. - Getadeal Oy har fått miljötillstånd till en anläggning för metallåtervinning i Rekola i Lahtis, totalt 17 000 ton metall per år. I Birkaland behandling av bygg- och rivningsavfall, mottagning av överskottsjord, sortering av återvinnbart avfall från handel och industri och kompostering av industrislam (Hämeen hyötymateriaalit Oy och Pirkanmaan Jätehuolto Oy, Tavastkyro). Också flera exempel på gemensam upphandling nämndes, bl.a. en upphandlingscirkel i västra Österbotten som håller på att skaffa en biogas- och förbränningsanläggning (besvär under behandling i högsta förvaltningsdomstolen), en upphandlingscirkel i södra Finland som håller på att skaffa en anläggning för energiutvinning ur torrt avfall av Kotkan Energia som eventuellt tas i bruk år 2007 och gemensam upphandling mellan kommunerna i Uleåborgsregionen som håller på att skaffa tjänster för energiutvinning ur avfall. Följande projekt inom företag nämndes - Lassila & Tikanojas uppsamlings- och lagringsanläggning för energiavfall (Imatra) - utvidgning av en återvinningsanläggning (Kervo, Lassila & Tikanoja) - Paperinkeräys Oy:s balningsanläggning, S:t Michel - komposteringsprojekt (Multaravinne, Forssa) - krossning av glas (Suomen uusioaines, Forssa) - grundande av två anläggningar för behandling av byggavfall och en bilskrotningsanläggning (med befogenhet att ta emot skrotfordon) i Nurmes - avfallsförbränningsanläggning och askdeponi (Vapo Oy, MKB-förfarande börjat 7.6.2005) - behandlingsanläggning för el- och elektronikskrot (Kangasalan kierrätysturva Ky, anhängigt miljötillstånd), biogasanläggning (Biovakka Oy, Vehmaa förruttning av slam och annat organiskt avfall samt energiproduktion). När det gäller Åland nämndes projektet kring mottagning av återvinnbart avfall och problemavfall samt vatten från toaletter i Sottunga gästhamn, en gemensam avfallsbehandlingsplan för hela Åland, Ålands problemavfall Ab:s projekt om mottagning av farligt och sorterat avfall och Ålands renhållning Ab:s projekt om mottagning av blandat hushållsavfall och inert avfall, Vårdö.

11 Jätehuoltokysely 2005 Yleistä Kyselyllä pyrittiin kokoamaan nimenomaan kuntakohtaista tietoa jätehuollosta. Osa raporttiin kootuista tiedoista on saatu suoraan yksittäisiltä kunnilta, osa tiedoista on tullut jätehuoltoyhtiön, YTV, kuntayhtymän tms. kautta. Kaikkiaan tiedot koskevat 368 kuntaa, joka vastaa 83 % koko maan kuntien lukumäärästä. Ilman Ahvenanmaan kuntia vastausprosentti on 86 %. Ahvenanmaalta vastasi 1 kunta. Asukkaita vastanneista kunnissa oli 4 885 057, joka edustaa 93 % koko maan asukkaista (ilman Ahvenanmaata 94 % asukkaista). Kuva 1. Kunnat, joita vastaukset koskevat Bild 1. Kommunerna vi fick uppgifter om genom enkäten

12 Yhteenvedon tiedot koskevat seuraavia kuntia (368 kuntaa) Alahärmä Alajärvi Alastaro Alavieska Alavus Anjalankoski Artjärvi Asikkala Askainen Askola Aura Dragsfjärd Elimäki Eno Enontekiö Espoo Eura Evijärvi Forssa Haapajärvi Haapavesi Hailuoto Halikko Halsua Hamina Hankasalmi Hanko Harjavalta Hattula Hauho Haukipudas Hausjärvi Heinola Heinävesi Helsinki Himanka Hollola Honkajoki Houtskari Huittinen Humppila Hyrynsalmi Hyvinkää Hämeenkoski Hämeenkyrö Hämeenlinna Ii Iisalmi Iitti Ikaalinen Ilmajoki Ilomantsi Imatra Inari Iniö Inkoo Isojoki Isokyrö Jaala Jalasjärvi Janakkala Joensuu Jokioinen Joroinen Joutseno Juankoski Jurva Juuka Juupajoki Jyväskylä Jyväskylän mlk Jämijärvi Jämsä Jämsänkoski Järvenpää Kaarina Kaavi Kajaani Kalajoki Kalvola Kangasala Kangaslampi Kangasniemi Kankaanpää Kannonkoski Kannus Karijoki Karjaa Karjalohja Karkkila Karstula Karttula Karvia Kaskinen Kauhajoki Kauhava Kauniainen Kaustinen Keitele Kemijärvi Kemiö Kempele Kerava Kihniö Kiihtelysvaara Kiikala Kiikoinen Kiiminki Kinnula Kirkkonummi Kisko Kiukainen Kiuruvesi Kivijärvi Kokemäki Kokkola Konnevesi Kontiolahti Korpilahti Korppoo Korsnäs Kortesjärvi Koski Tl Kotka Kouvola Kristiinankaupunki Kruunupyy Kuhmalahti Kuhmo Kuhmoinen Kuopio Kuortane Kurikka Kuru Kuusamo Kuusankoski Kuusjoki Kylmäkoski Kyyjärvi Kälviä Kärkölä Kärsämäki Köyliö Lahti Laihia Lammi Lapinjärvi Lapinlahti Lappajärvi Lappeenranta Lapua Laukaa Lavia Lehtimäki Lemi Lempäälä Leppävirta Lieksa Lieto Liljendal Liminka Liperi Lohja Lohtaja Loimaa Loppi Loviisa Luhanka Lumijoki Luopioinen Luoto Luumäki Luvia Längelmäki Maalahti Maaninka Maksamaa Marttila Masku Mellilä Merijärvi Merimasku Miehikkälä Mikkeli Mouhijärvi Muhos Multia Mustasaari Muurame Muurla Myrskylä Mäntsälä Mänttä Mäntyharju Naantali Nakkila Nastola Nauvo Nilsiä Nivala Nokia Noormarkku Nummi Nurmes Nurmijärvi Nurmo Närpiö Oravainen Orimattila Oripää Orivesi Oulainen Oulu Oulunsalo Padasjoki Paimio Paltamo Parainen Parikkala Parkano Pedersöre Pello Perho Pernaja Perniö Pertteli Pieksämäki Pieksänmaa Pielavesi Pietarsaari Pihtipudas Piikkiö Piippola Pirkkala Pohja Polvijärvi Pomarkku Pori Pornainen Porvoo Pudasjärvi Pukkila Pulkkila Punkalaidun Puolanka Pyhtää Pyhäjoki Pyhäjärvi Pyhäntä Pyhäselkä Pylkönmäki Pälkäne Pöytyä Raahe Raisio Rantsila Ranua Rauma Rautalampi Rautavaara Rautjärvi Reisjärvi Renko Riihimäki Ristiina Ristijärvi Ruokolahti Ruotsinpyhtää Ruovesi Rymättylä Rääkkylä Saari Saarijärvi Sahalahti Salo Sammatti Sauvo Savitaipale Savonlinna Savonranta Savukoski Seinäjoki Sievi Siilinjärvi Simo Sipoo Siuntio Sodankylä Soini Somero Sonkajärvi Sotkamo Sottunga Suodenniemi Suomusjärvi Suomussalmi Sysmä Säkylä Särkisalo Taipalsaari Taivalkoski Tammela Tammisaari Tampere Tarvasjoki Tervo Tervola Teuva Tohmajärvi Toholampi Toijala Toivakka Turku Tuulos Tuupovaara Tuusniemi Tuusula Tyrnävä Töysä Ullava Ulvila Urjala Utajärvi Uusikaarlepyy Uusikaupunki Vaala Vaasa Valkeakoski Valkeala Vammala Vampula Vantaa Varkaus Varpaisjärvi Vehmaa Vehmersalmi Velkua Vesanto Vesilahti Veteli Vieremä Vihti Viiala Viitasaari Viljakkala Vilppula Vimpeli Virolahti Vuolijoki Vårdö Vähäkyrö Västanfjärd Vöyri Ylihärmä Yli-Ii Ylikiiminki Ylistaro Ylivieska Ylämaa Yläne Ylöjärvi Ylöjärvi Ypäjä Äetsä Ähtäri Äänekoski

13 Kyselyyn vastasivat myös seuraavat Jätehuoltoyhtiöt (27) Ab Botniarosk Oy Ab Ekorosk Oy Etelä-Karjalan jätehuolto Oy Itä-Uudenmaan Jätehuolto Oy Joensuun Seudun Jätehuolto Oy Jokilaaksojen Jäte Oy Jämsän seudun jätehuolto OY Jätehuolto Satakierto Oy Jätekukko Oy Jäte-Vitonen Oy Kiertokapula Oy KLARA-PSS Saariston Puhtaanapito Oy Kymenlaakson Jäte Oy Lakeuden Etappi Oy Loimi-Hämeen Jätehuolto Oy Mikkelin Jätehuolto Oy Millespakka Oy Mustankorkea Oy Oulun jätehuolto Pirkanmaan Jätehuolto Oy Päijät-Hämeen Jätehuolto Oy Rauman seudun jätehuoltolaitos Rosk'n Roll Oy Ab Rouskis Oy Stormossen Jätehuolto Oy (ASJ) Turun Seudun Jätehuolto Oy Ylä-Savon Jätehuolto Oy YTV Kuntayhtymät Kainuun jätehuollon ky Eko-Kymppi Liikelaitokset (2) Kouvolan jätehuolto Porin Jätelaitos

14 1. ASUMISESSA SYNTYNEEN YHDYSKUNTAJÄTTEEN KULJETUSTEN JÄRJESTÄMINEN Kuljetusjärjestelmän muuttamista koskevaan kysymykseen vastasi 294 kuntaa. Niistä 269 kuntaa (91%) ilmoitti, että kuljetusten järjestämisessä ei ole tapahtunut muutoksia. Vastaajista 35 kertoi muutoksista. Ne olivat pääasiassa kuntien välisen jätehuoltoyhteistyön lisääntymiseen, kuntaliitoksiin (Tohmajärvi ja Värtsilä yhdistyivät Tohmajärveksi ja Kiihtelysvaara ja Tuupovaara liitettiin Joensuuhun), vanhojen kaatopaikkojen sulkemisiin ja biojätteen erilliskeräyksen aloittamiseen liittyviä. Kuljetusjärjestelmä oli muutettu kunnan järjestämäksi vuoden alusta Pylkönmäen ja Vehmaan kunnissa ja sopimusperusteiseksi Korpilahden ja Savonrannan kunnissa. Kuljetusjärjestelmän muutosta kunnan järjestämäksi koskeva päätös Jyväskylän maalaiskunnan osalta on ollut käsiteltävänä korkeimmassa hallinto-oikeudessa. Muutosta koskeva kunnan päätös on tehty vuonna 2002. Kuhmo ja Suomussalmi liittyivät Kainuun jätehuollon kuntayhtymään Ekokymppiin, jonka alueella kuljetukset järjestetään sopimusperusteisina. Muhoksen jätteet on ryhdytty toimittamaan Oulun Jätehuollon käsiteltäviksi ja Ristiinan jätteet Mikkelin Metsä-Sairilan jäteasemalle. Vammalan ja Vampulan kaatopaikka suljettiin ja jätteet ryhdyttiin kuljettamaan Köyliöön. Myös Äänekosken jätteiden loppusijoituspaikka muuttui. Jätteet ryhdyttiin viemään Saarijärven Sammakkokankaalle. Myös biojätteiden kuljetuksia järjesteltiin. Esimerkiksi Ylä-Savon Jätehuolto Oy:n alueella yhtiö järjesti biojätteiden kuljetukset viidessä osakaskunnassa kahdeksasta. Kirkkonummen biojätteen kuljetukset siirtyivät YTV:n hoidettaviksi. Pudasjärvellä on ryhdytty keräämään biojätettä taajamassa yli neljän huoneiston kiinteistöiltä. Varkauden seudulla jätteenkuljetukset on kilpailutettu ja uusi, viiden vuoden sopimus on ollut voimassa 1.4.2005 alkaen.

15 2. JÄTEMAKSUT TAMMIKUUSSA 2005 2.1 Käsittelymaksut Kuntia pyydettiin ilmoittamaan kunnan alueella tammikuussa 2005 voimassa olleet käsittelymaksut ilman arvonlisäveroa mutta sisältäen jäteveron. Tietoja saatiin kaikkiaan 360 kunnan osalta. Kuntakohtaiset tiedot löytyvät liitteistä 1 ja 2. 2.1.1 Painoon perustuvat käsittelymaksut Yhdyskuntajätteestä peritty käsittelymaksu oli vuoden 2005 alussa arvonlisäveroineen keskimäärin 95,90 /tonni. Se oli noussut edellisestä vuodesta noin 13 %. Noususta noin 2/3 aiheutui jäteveron korotuksesta. Yhteenveto painoon perustuvien käsittelymaksujen keskiarvoista ilman arvonlisäveroa, on esitetty alla olevassa taulukossa. Tietoja saatiin 345 kunnan osalta. Kuntakohtainen luettelo on esitetty liitteessä 1 ja 2. Käsittelymaksu on määrätty taksassa myös astiakohtaisesti 79 kunnassa (25 % vastanneista). Taulukko 2.1 Punnitukseen perustuvat käsittelymaksut 2000-2005 (ilman alv) Tabell 2.1 Behandlingsavgifter baserade på vikten 2000-2005 (exkl. moms.) Jätelaji Avfallslag 2005 2004 2003 2002 2001 2000 Yhdyskuntajäte *) Yhdyskuntajäte Y1 Yhdyskuntajäte Y2 Yhdyskuntajäte Y3 Yhdyskuntajäte Y4 Biojäte Organiskt avfall Energiajäte Energiavfall Rakennusjäte Byggavfall Erityisjäte Specialavfall Sakokaivoliete Slam Keski- Vaihteluväli arvo /t /t 78,60 330 47,50- Keskiarvo /t Keskiarvo /t 69,18 333 67,22 298 Keskiarvo /t Keskiarvo /t Keskiarvo /t 128,00 78,77 64 57,38-69,51 140 60,28 93 57,46 289 50,38 209 49,36 180 112,69 80,35 56 57,38-73,04 138 62,79 94 58,72 287 51,01 189 47,53 165 146,50 78,80 53 57,38-72,30 98 62,20 66 59,63 277 50,65 180 44,99 145 112,69 81,81 52 44,96-75,36 94 67,93 75 58,87 267 51,11 164 50,81 168 112,69 50,64 264 12,00-44,45 240 38,32 202 36,49 188 28,10 110 26,09 106 100,00 43,65 187 9,02-35,38 162 40,46 165 90,00 80,34 331 9,93-71,26 324 69,48 314 135,00 115,77 306 42,43-98,58 320 93,19 317 87,64 279 73,29 182 68,39 156 221,31 75,85 69 25,00-85,54 75 50,05 97 37,00 71 35,17 66 221,31 *) Yhdyskuntajäte, sekajäte, kuljetustapaa ei huomioida maksussa. Yleisimmin käytössä oleva yhdyskuntajätteen käsittelymaksu/ Kommunalt avfall, blandat avfall, transportsättet beaktas inte i avgiften Y1 Yhdyskuntajäte, joka kuljetetaan puristinlaittein varustetussa jäteautossa tai jäteastiassa/ Kommunalt avfall som transporteras i avfallsbil med komprimator eller i avfallskärl Y2 Yhdyskuntajäte, joka kuljetetaan jätteiden keräysastiana käytettävässä siirtolavasäiliössä/ Kommunalt avfall, som transporteras i växelflaksbehållare som används som insamlingskärl Y3 Yhdyskuntajäte, joka kuljetetaan muulla tavoin kuin Y1 ja Y2/ Kommunalt avfall som transporteras på annat sätt än Y1 och Y2 Y4 Yhdyskuntajätteeksi katsottava teollisuuden ja rakennustoiminnan jäte, joka kuljetetaan muulla tavoin kuin Y1 ja Y2/ Avfall från industri och byggverksamhet som betraktas som kommunalt avfall och transporteras på annat sätt än Y1 och Y2

16 Yhdyskuntajätteestä (kun kuljetustapaa ei huomioida maksussa) peritty käsittelymaksu arvonlisäveroineen vuoden 2005 alussa oli 95,90 /tonni. Se oli noussut edellisestä vuodesta noin 13 %. Noususta noin 2/3 aiheutui jäteveron korotuksesta. Painoon perustuvien käsittelymaksujen kehitys vuosina 1996-2005 on esitetty alla olevassa taulukossa. Taulukko 2.2 Painoon perustuvien käsittelymaksujen kehitys vuosina 1996-2004 (ilman alv) Tabell 2.2 Utveckling av viktbaserade behandlingsavgifter 1996-2004 (exkl. moms.) Vuosi Yhdyskuntajäte Y1 /t Y2 /t Y3 /t Y4 /t Biojäte /t Erityisjäte /t Vuosi 1996 25,55 27,40 21,66 27,38 14,43 54,07 Vuosi 1997 39,15 39,77 39,51 36,83 18,46 55,95 Vuosi 1998 41,34 41,79 38,04 41,23 21,71 57,31 Vuosi 1999 45,07 45,98 44,94 45,95 23,69 65,34 Vuosi 2000 49,36 47,53 44,99 50,81 26,09 68,39 Vuosi 2001 50,38 51,01 50,65 51,11 28,10 73,29 Vuosi 2002 57,46 58,72 59,63 58,87 36,49 87,64 Vuosi 2003 67,22 60,28 62,79 62,20 67,93 38,32 93,15 Vuosi 2004 69,18 69,51 73,04 72,30 75,36 44,45 98,58 Vuosi 2005 78,60 78,77 80,35 78,80 81,81 50,64 115,77 Alla olevassa taulukossa sekä kaaviossa on esitetty yhdyskuntajätteiden Y1-Y4 sekä biojätteen ja erityisjätteen keskimääräiset käsittelymaksut ( /tonni, ilman alv) kuntakoon mukaan ryhmitellyissä ryhmissä. Taulukko 2.3 Painoperusteiset käsittelymaksut kuntakoon mukaan tarkasteltuna 2005 ( /tonni, ilman alv) Taulukko 2.3 Medeltalet av viktbaserade behandlingsavgifter enligt kommunstorlek 2005 ( /t, exkl. moms) Kuntakoko Yli 10 001-4 001- Alle Koko maa 30 000 30 000 10 000 4 000 30 63 115 137 345 /t /t /t /t /t Yhdyskuntajäte 78,94 79,74 79,64 77,16 78,60 Y1 71,92 80,00 76,70 81,94 78,77 Y2 74,58 84,16 78,93 80,22 80,35 Y3 74,68 80,20 77,62 80,92 78,80 Y4 77,74 86,22 79,72 81,20 81,81 Biojäte 51,40 53,20 48,18 51,37 50,64 Energiajäte 43,01 44,32 42,09 44,71 43,65 Rakennusjäte 82,99 82,21 80,43 78,22 80,34 Erityisjäte 129,81 112,34 116,63 113,13 115,77 Käsittelymaksujen keskiarvoja kuntakoon mukaan ryhmiteltynä 2005 100,00 75,00 euroa/tonni 50,00 25,00 0,00 Yhdyskuntajäte, sekajäte Y1 Biojäte Energiajäte Rakennusjäte Yli 30 000 10 001-30 000 4 001-10 000 Alle 4 000 Kuva 2.1 Painoon perustuvien käsittelymaksujen keskiarvot ( /t, ilman alv) kuntakoon mukaan 2005 Bild 2.1 Medeltalet av viktbaserade behandlingsavgifter ( /t, exkl. moms.) enligt kommunstorlek 2005

17 Jätehuoltoyhtiöiden, kuntayhtymien, liikelaitosten ym. käsittelymaksut Alla olevassa taulukossa on esitetty jätehuoltoyhtiöiden, YTV:n, kuntayhtymien ja liikelaitosten painoon perustuvat käsittelymaksut ilman arvolisäveroa, mutta sisältäen jäteveron. Nämä maksut koskevat 317 kuntaa. Taulukko 2.4 Painoon perustuvat käsittelymaksut 2000-2005 (ilman alv) Tabell 2.4 Behandlingsavgifter baserade på vikten 2000-2005 (exkl. moms) Jätelaji Avfallslag 2005 2004 2003 2002 2001 2000 Yhdyskuntajäte *) Yhdyskuntajäte Y1 Yhdyskuntajäte Y2 Yhdyskuntajäte Y3 Yhdyskuntajäte Y4 Biojäte Organiskt avfall Energiajäte Energiavfall Rakennusjäte Byggavfall Erityisjäte Special avfall Sakokaivoliete Slam Vaihtelu -väli /t 78,59 312 47,57-128,00 79,15 53 57,38-112,69 79,31 44 57,38-112,69 79,00 42 57,38-112,69 82,78 43 57,38-112,69 50,44 250 12,00-100,00 43,75 185 22,00-90,00 80,54 312 47,57-135,00 117,46 289 71,39-221,31 75,73 61 25,00-221,31 69,52 309 68,29 264 Keskiarvo /t Keskiarvo /t Keskiarvo /t Keskiarvo /t Keskiarvo /t Keskiarvo /t 70,05 118 52,55 78 53,63 56 47,14 56 42,23 36 72,82 116 61,87 81 58,12 54 49,73 47 43,74 33 74,82 81 60,87 52 58,18 55 46,65 41 44,73 33 73,39 74 67,65 61 58,40 51 49,58 47 46,31 35 44,27 225 36,54 171 30,70 32 31,65 26 20,39 28 35,71 159 70,69 304 99,15 295 95,42 280 74,21 52 61,58 46 58,51 32 91,27 65 53,05 75 41,42 26 39,49 20 *) Yhdyskuntajäte, sekajäte, kuljetustapaa ei huomioida maksussa. Yleisimmin käytössä oleva yhdyskuntajätteen käsittelymaksu/ Kommunalt avfall, blandat avfall, transportsättet beaktas inte i avgiften Y1 Yhdyskuntajäte, joka kuljetetaan puristinlaittein varustetussa jäteautossa tai jäteastiassa/ Kommunalt avfall som transporteras i avfallsbil med komprimator eller i avfallskärl Y2 Yhdyskuntajäte, joka kuljetetaan jätteiden keräysastiana käytettävässä siirtolavasäiliössä/ Kommunalt avfall, som transporteras i växelflaksbehållare som används som insamlingskärl Y3 Yhdyskuntajäte, joka kuljetetaan muulla tavoin kuin Y1 ja Y2/ Kommunalt avfall som transporteras på annat sätt än Y1 och Y2 Y4 Yhdyskuntajätteeksi katsottava teollisuuden ja rakennustoiminnan jäte, joka kuljetetaan muulla tavoin kuin Y1 ja Y2/ Avfall från industri och byggverksamhet som betraktas som kommunalt avfall och transporteras på annat sätt än Y1 och Y2

18 Yksittäisten kuntien käsittelymaksut Alla olevassa taulukossa on esitetty painoperusteisten käsittelymaksujen keskiarvot sellaisten kuntien osalta, jotka eivät tee edellisessä kohdassa tarkoitettua jätehuoltoyhteistyötä (kaikkiaan 19 kuntaa). Taulukko 2.5 Painoon perustuvat käsittelymaksut 2000-2005 (ilman alv) Tabell 2.5 Behandlingsavgifter baserade på vikten 2000-2005 (exkl. moms) Jätelaji Avfallslag 2005 2004 2003 2002 2001 2000 Yhdyskuntajäte, sekajäte *) Yhdyskuntajäte Y1 Yhdyskuntajäte Y2 Yhdyskuntajäte Y3 Yhdyskuntajäte Y4 Biojäte Organiskt avfall Energiajäte Energiavfall Rakennusjäte Byggavfall Erityisjäte Special avfall Sakokaivoliete Slam Keskiarvo /t Vaihtelu väli /t Keskiarvo /t Keskiarvo /t Keskiarvo /t Keskiarvo /t Keskiarvo /t 78,83 18 47,57-99,00 66,04 27 58,94 34 76,96 11 61,98-66,61 22 65,15 14 53,63 56 47,14 56 42,23 36 87,00 84,15 12 61,98-74,18 2 70,19 12 58,12 54 49,73 47 43,74 33 146,50 78,03 11 61,98-60,31 17 70,18 12 58,18 55 46,65 41 44,73 33 87,00 77,15 9 44,96-82,67 20 68,15 12 58,40 51 49,58 47 46,31 35 87,00 54,21 14 12,00-56,66 21 48,16 31 30,70 32 31,65 26 20,39 28 80,73 34,51 2 9,02-60,00 77,14 19 9,93-110,00 87,01 17 42,43-89,37 27 75,96 36 74,21 52 61,58 46 58,51 32 129,84 77,62 8 42,43-56,07 13 41,61 21 41,42 26 39,49 20 87,00 *) Yhdyskuntajäte, sekajäte, kuljetustapaa ei huomioida maksussa. Yleisimmin käytössä oleva yhdyskuntajätteen käsittelymaksu/ Kommunalt avfall, blandat avfall, transportsättet beaktas inte i avgiften Y1 Yhdyskuntajäte, joka kuljetetaan puristinlaittein varustetussa jäteautossa tai jäteastiassa/ Kommunalt avfall som transporteras i avfallsbil med komprimator eller i avfallskärl Y2 Yhdyskuntajäte, joka kuljetetaan jätteiden keräysastiana käytettävässä siirtolavasäiliössä/ Kommunalt avfall, som transporteras i växelflaksbehållare som används som insamlingskärl Y3 Yhdyskuntajäte, joka kuljetetaan muulla tavoin kuin Y1 ja Y2/ Kommunalt avfall som transporteras på annat sätt än Y1 och Y2 Y4 Yhdyskuntajätteeksi katsottava teollisuuden ja rakennustoiminnan jäte, joka kuljetetaan muulla tavoin kuin Y1 ja Y2/ Avfall från industri och byggverksamhet som betraktas som kommunalt avfall och transporteras på annat sätt än Y1 och Y2

19 2.1.2 Tilavuuteen perustuvat käsittelymaksu Tilavuuteen perustuvia käsittelymaksutietoja saatiin 101 kunnasta. Arvolisäverollinen tilavuusperusteinen käsittelymaksu oli keskimäärin 17,70 /m 3. Se oli laskenut edellisestä vuodesta noin 12 %. Yhteenveto tilavuuteen perustuvista käsittelymaksuista ilman arvonlisäveroa, mutta sisältäen jäteveron, on esitetty alla olevassa taulukossa. Kuntakohtainen luettelo on liitteissä 1 ja 2. Yhdyskuntajätteen (sekajäte, kuljetustapaa ei huomioida maksussa) halvin käsittelymaksu oli 9,61 /m3 (Kuhmo, Suomussalmi) ja korkein 29,51 /m3 (Rääkkylä). Taulukko 2.6 Tilavuuteen perustuvat käsittelymaksut 2000-2005 (ilman alv) Tabell 2.6 Avgifter baserade på volym 2000-2005 (exkl. moms.) Jätelaji Avfallslag 2005 2004 2003 2002 2001 2000 Yhdyskuntajäte *) 14,52 30 9,61-29,51 Yhdyskuntajäte 26,81 22 15,57- Y1 51,64 Yhdyskuntajäte 11,32 23 6,20- Y2 26,00 Yhdyskuntajäte 13,63 21 8,61- Y3 26,00 Yhdyskuntajäte 29,44 22 13,79- Y4 67,00 Biojäte 8,57 23 3,60- Organiskt 28,86 avfall Energiajäte 6,91 23 4,11- Energiavfall 18,03 Rakennusjäte 23,08 32 13,21- Byggavfall 48,11 Erityisjäte 44,46 16 20,98- Special avfall 130,40 Sakokaivoliete 11,20 62 1,63-63,93 Slam Keskiarvo /m3 16,41 18 23,40 29 Keskiarvo /m3 Keskiarvo /m3 Vaihteluväli /t Keskiarvo /m3 Keskiarvo /m3 Keskiarvo /m3 19,10 54 21,39 47 14,65 82 13,46 170 12,06 136 8,61 53 8,27 46 5,76 81 5,22 176 4,93 127 10,76 31 10,56 25 8,10 63 6,93 162 6,39 117 23,83 26 23,68 28 17,16 64 13,13 145 12,43 125 6,61 9 5,60 29 10,80 31 8,43 53 9,75 54 5,72 4 7,73 27 29,39 36 31,06 31 41,12 24 42,20 29 48,76 61 27,94 148 27,40 119 14,56 19 11,58 35 13,24 70 12,95 136 *) Yhdyskuntajäte, sekajäte, kuljetustapaa ei huomioida maksussa. Yleisimmin käytössä oleva yhdyskuntajätteen käsittelymaksu/kommunalt avfall, blandat avfall, transportsättet beaktas inte i avgiften Y1 Yhdyskuntajäte, joka kuljetetaan puristinlaittein varustetussa jäteautossa tai jäteastiassa/ Kommunalt avfall som transporteras i avfallsbil med komprimator eller i avfallskärl Y2 Yhdyskuntajäte, joka kuljetetaan jätteiden keräysastiana käytettävässä siirtolavasäiliössä/ Kommunalt avfall, som transporteras i växelflaksbehållare som används som insamlingskärl Y3 Yhdyskuntajäte, joka kuljetetaan muulla tavoin kuin Y1 ja Y2/ Kommunalt avfall som transporteras på annat sätt än Y1 och Y2 Y4 Yhdyskuntajätteeksi katsottava teollisuuden ja rakennustoiminnan jäte, joka kuljetetaan muulla tavoin kuin Y1 ja Y2/ Avfall från industri och byggverksamhet som betraktas som kommunalt avfall och transporteras på annat sätt än Y1 och Y2

20 2.2 Keräysvälinekohtaiset sekajäteastian tyhjennysmaksut 2005 (ilman alv) 2.2.1 Sopimusperusteinen jätteenkuljetus Jäteastian (240 ltr) arvonlisäverolliset tyhjennysmaksut vaihtelivat sopimusperusteisessa jätteenkuljetuksessa välillä 2,70-9,44 /tyhjennyskerta. Keskimääräinen arvonlisäverollinen tyhjennysmaksu oli 5,85 /tyhjennyskerta. Kuntia pyydettiin ilmoittamaan sopimusperusteisessä jätteenkuljetuksessa perityt kuljetus- ja käsittelymaksut tyhjennystä kohti. Tietoja saatiin 143 kunnasta. Yhteenveto niistä on esitetty alla olevassa taulukossa. Kuntakohtainen luettelo on liitteessä 3. Taulukko 2.7 Keräysvälinekohtaiset sekajäteastian tyhjennysmaksut 2005 (keskiarvo /tyhjennys, ilman alv) Tabell 2.7 Avgifter för tömning av kärl för blandat avfall 2005 ( /tömning, exkl. moms) SOPIMUSPERUSTEINEN JÄTTEENKULJETUS AVFALLSTRANSPORT ENLIGT AVTAL Kuljetus Transport 1) Yhteensä Totalt Ylin hyväksytty hinta Högsta godkända pris Käsittelymaksu Behandlingsavgift 1) 1) Maksu Avgift Ei ole määrätty Ej fastställt /tyhjennys /tömning Jätesäkki 200 l, tyhjennys 1 krt/2 vko/ 2,50 2,05 4,61 3,64 14 Sopsäck 200 l, tömning 1 gång/2 veckor (vaihteluväli 1,86-7,40) Astia 240 l, tyhjennys 1 krt/vko/ 2,68 2,11 4,80 3,69 31 Kärl 240 l, tömning 1 gång/vecka (vaihteluväli 2,22-7,74) Astia 600 l, tyhjennys 1 krt/vko 3,63 4,74 8,47 5,75 31 Kärl 600 l, tömning 1 gång/vecka (vaihteluväli 2,00-19,78) 1) yleisin asiakkaalta peritty hinta tai jos muuta tietoa ei ole, kunnan kiinteistöistä maksettu tyhjennysmaksu Taulukko 2.8 Keräysvälinekohtaiset sekajäteastian tyhjennysmaksut vuosina 1999-2005 (ilman alv) Tabell 2.8 Avgifter för tömning av kärl för blandat avfall 1999-2005 (exkl. moms) Vuosi 1999 Vuosi 2000 Vuosi 2001 Vuosi 2002 Vuosi 2003 SOPIMUSPERUSTEINEN JÄTTEENKULJETUS AVFALLSTRANSPORT ENLIGT AVTAL Jätesäkki 200 l, tyhjennys 1 krt/2 vko/ Sopsäck 200 l, tömning 1 gång/2 veckor Astia 240 l, tyhjennys 1 krt/vko/ Kärl 240 l, tömning 1 gång/vecka Astia 600 l, tyhjennys 1 krt/vko Kärl 600 l, tömning 1 gång/vecka Vuosi 2004 Vuosi 2005 /tyhjennys /tömning 3,24 3,47 3,52 3,26 4,59 4,39 4,61 3,60 3,72 3,85 3,51 4,68 4,67 4,80 6,02 6,42 6,32 5,85 7,73 8,04 8,47 240 litran jäteasian keskimääräinen tyhjennysmaksut olivat nousseet tarkastelujaksolla (6 vuotta) 33 % ja 600 ltr astian tyhjennysmaksut noin 40 % samassa ajassa.

21 2.2.2 Kunnan järjestämä jätteenkuljetus Jäteastian (240 ltr) arvonlisäverolliset tyhjennysmaksut vaihtelivat kunnan järjestämässä jätteenkuljetuksessa välillä 3,05-9,43 /tyhjennyskerta. Keskimääräinen arvonlisäverollinen tyhjennysmaksu oli 5,18 /tyhjennyskerta. Alla olevassa taulukossa on esitetty kunnan järjestämässä jätteenkuljetuksessa perittyjen tyhjennysmaksujen keskiarvot. Tietoja saatiin 135 kunnasta. Kuntakohtainen luettelo on liitteessä 4. Taulukko 2.9 Keräysvälinekohtaiset sekajäteastian tyhjennysmaksut 2005 (keskiarvo /tyhjennys, ilman alv) Tabell 2.9 Avgifter för tömning av kärl för blandat avfall 2005 ( /tömning, exkl. moms.) KUNNAN JÄRJESTÄMÄ JÄTTEENKULJETUS KOMMUNALT ORDNAD AVFALLSTRANSPORT Kuljetus Transport 2) Käsittelymaksu Behandlinsavgift 2) Yhteensä Totalt 2) Urakkakorvaus **) Entreprenadersättning 3) /tyhjennys /tömning Jätesäkki 200 l, tyhjennys 1 krt/2 vko/ Sopsäck 200 l, tömning 1 gång/2 veckor Astia 240 l, tyhjennys 1 krt/vko/ Kärl 240 l, tömning 1 gång/vecka Astia 600 l, tyhjennys 1 krt/vko Kärl 600 l, tömning 1 gång/vecka 2,44 1,54 4,04 (vaihteluväli 2,58-7,25) 2,59 1,61 4,25 (vaihteluväli 2,50-7,73) 3,43 3,67 7,19 (vaihteluväli 4,06-18,62) 2) asiakkailta peritty maksu/avgift som tagits ut av kunden 3) urakkasopimuksen mukaan urakoitsijalle maksettava korvaus/ Ersättning som enligt entreprenadsavtalet skall betalas till entreprenören **) Tiedot urakkakorvauksista vaihtelivat suuresti, koska eräillä alueilla kuljetusurakkaan sisältyi varsinaisten kuljetusten lisäksi laskutuksen hoitoa, käsittelymaksujen läpilaskutusta ym. 2,71 2,69 3,87 Taulukko 2.10 Keräysvälinekohtaiset sekajäteastian tyhjennysmaksut vuosina 1999-2005 (ilman alv) Tabell 2.10 Avgifter för tömning av kärl för blandat avfall 1999-2005 (exkl. moms) KUNNAN JÄRJESTÄMÄ Vuosi Vuosi Vuosi Vuosi Vuosi Vuosi JÄTTEENKULJETUS 1999 2000 2001 2002 2003 2004 AVFALLSTRANSPORT ENLIGT AVTAL /tyhjennys /tömning Vuosi 2005 Jätesäkki 200 l, tyhjennys 1 krt/2 vko/ Sopsäck 200 l, tömning 1 gång/2 veckor 2,72 2,86 3,12 3,43 3,81 3,73 4,04 Astia 240 l, tyhjennys 1 krt/vko/ Kärl 240 l, tömning 1 gång/vecka 2,88 3,07 3,21 3,32 3,91 3,97 4,25 Astia 600 l, tyhjennys 1 krt/vko Kärl 600 l, tömning 1 gång/vecka 4,77 5,18 5,29 5,36 6,66 6,73 7,19 240 litran jäteasian keskimääräinen tyhjennysmaksu on noussut tarkastelujaksolla (6 vuotta) noin 67 % ja 600 ltr astian noin 51 % samassa ajassa.

22 Kunnan kilpailuttaman jätteenkuljetuksessa kuljetusurakoitsijalle maksetun urakkakorvauksen kehitys on esitetty alla olevassa taulukossa. Taulukko 2.11 Urakkakorvaus 2003-2005 (ilman alv) Tabell 2.11 Entreprenadersättning 2003-2005 (exkl. moms) KUNNAN JÄRJESTÄMÄ JÄTTEENKULJETUS 2003 2004 2005 AVFALLSTRANSPORT ENLIGT AVTAL Urakkakorvaus /tyhj Urakkakorvaus /tyhj Urakkakorvaus /tyhj Jätesäkki 200 l, tyhjennys 1 krt/2 vko/ Sopsäck 200 l, tömning 1 gång/2 veckor Astia 240 l, tyhjennys 1 krt/vko/ Kärl 240 l, tömning 1 gång/vecka Astia 600 l, tyhjennys 1 krt/vko Kärl 600 l, tömning 1 gång/vecka 29 2,12 (1,00-3,66) 33 2,15 (1,03-5,01) 40 3,96 (1,04-12,18) 46 2,09 (1,00-5,84) 47 2,09 1,10-5,89) 52 2,58 (1,12-8,40) 24 2,71 (1,05-6,46) 24 2,69 (1,15-6,54) 28 3,87 (1,26-9,63) Kuva 2.2 Kuljetus- ja käsittelymaksut kunnan järjestämässä kuljetuksessa ja sopimusperusteisessa kuljetuksessa 1999-2005 (ilman alv) Bild 2.2 Transport- och behandlingsavgifter i av kommunen ordnad transport och i avtalsbaserad transport 1999-2005 (exkl. moms) Keräilyvälinekohtaiset sekajäteastian tyhjennysmaksut (ilman alv) 10 Vuosi 2000 Vuosi 2001 Vuosi 2002 Vuosi 2003 Vuosi 2004 Vuosi 2005 8 /tyhjennys 6 4 2 0 Sopimusperusteinen Jätesäkki 200 l Kunnan järjestämä Jätesäkki 200 l Sopimusperusteinen Astia 240 l Kunnan järjestämä Astia 240 l Sopimusperusteinen Astia 600 l Kunnan järjestämä Astia 600 l