toimintaan vaikuttavista tekijöistä. Barometrin kyky ennustaa talouden kehitystä on ollut varsin hyvä.

ESIPUHE Suomen Yrittäjät ja Finnvera Oyj tekevät yhteistyössä pientä ja keskisuurta yritystoimintaa ja sen kehitystä kuvaavaa Pk-yritysbarometria kaksi kertaa vuodessa valtakunnallisena raporttina ja alueellisina raportteina. Valtakunnallisessa raportissa tuloksia käsitellään teollisuuteen, rakentamiseen, kauppaan ja palveluihin jaoteltuna. Syksyn 200 Pk-yritysbarometri perustuu noin 3400 pk-yrityksen vastauksiin ja heijastaa siten kattavasti pk-yritysten käsityksiä yritysten kehitysnäkymistä ja toimintaan vaikuttavista tekijöistä. Barometrin kyky ennustaa talouden kehitystä on ollut varsin hyvä. Tässä valtakunnallisessa raportissa tarkastellaan pk-yritysten suhdanneodotuksia, kehittämistarpeita ja yritysten kasvuhakuisuutta. Lisäksi tarkastellaan mm. yritysten rahoitustarpeisiin vaikuttavia tekijöitä, kuten investointeja ja odotettavissa olevia omistusjärjestelyjä. Erityiskysymyksiä ovat yritysten näkemykset globalisaation vaikutuksista ja työpaikalla oppimisesta. Helsingissä 3.0.200 Jussi Järventaus toimitusjohtaja Suomen Yrittäjät ry Pauli Heikkilä toimitusjohtaja Finnvera Oyj

TIIVISTELMÄ TULOKSISTA Pk-yritysten suhdannenäkymät ovat pysyneet suotuisina Pk-yritysten suhdannenäkymät yhä suotuisat Pk-sektori odottaa suhdanteiden pysyvän vahvoina Pk-sektori seuraavan odottaa vuoden suhdanteiden aikana, eikä jatkuvan vuoden alkupuolella tapahtunut seuraavan kasvun vuoden notkahtaminen aikana. Kyselyyn kansainvälisen vastanneis- melko vahvointa suhdanteiden lähes 3 00 vanavedessä pk-yrityksestä ja metsäteollisuuden 40 prosenttia ennakoi työtaistelun seurauksena yhä ole paranevan, kyennyt nujertamaan kun niiden hei- pk- suhdannenäkymien kentymistä yritysten optimismia. odottaa ainoastaan Yli puolet kyselyyn 8 prosenttia vastanneista vastaajista. 3 400 Näkymät pk-yrityksestä ovat pysytelleet odottaa suhdanteiden valoisina kaikilla pysyvän toimialoilla, ennallaan ja vaikka 40 prosenttia rakentaminen niiden odottaakin yhä paranevan. hieman Näkymät toimialoja ovat pysytelleet maltillisempaa valoisina kasvua. kaikilla toimialoilla Optimismi muita on ja, edellisen vahvinta kyselyn nuorissa, tapaan, kasvuhakuisissa odotukset ovat ja yli korkeimmillaan työllistävissä nuorissa, kasvuhakuisissa yrityksissä. 0 henkilöä yrityksissä. Suhteellisen Suotuisat suhdanneodotukset vahvana jatkuva suhdanne pitävät yllä tukee pk-yritysten rekrytointihaluja, erityisesti teollisuudessa ja varsinkin teollisuudessa sekä rakentamis- se- työllisyyttskä suunnitellaan palveluissa suunnitellaan henkilökunnan henkilökunnan lisäystä. Samaan lisäystä. aikaan Alkuvuoden investointien vahva työllisyyskehitys kasvun odotetaan vaimentunee kuitenkin kuitenkin vähitellen, jonkin verran. sillä työvoiman Investointiodotusten heikentynyt saata- vai- hidastuvamentumisevuus ja työmarkkinoiden taustalla on lisääntyneet palvelusektorin kohtaanto-ongelmat lasku. jarruttavat Korkeammista osaltaan rekrytointeja. raaka-aineiden Investoin- hinnois- näkymien selvä ta tiodotukset ja palkkainflaatio-odotusten ovat kohentuneet edellisestä lisääntymisestä kyselystä, huolimatta mikä johtuu kustannuspaineet erityisesti rakentamisen ovat kokonaisuudessaan ja palveluiden pysytelleet investointihalujen jotakuinkin elpymisestä. ennallaan. Polttoaineiden Pk-yritykset arvioivakean hinnan lopputuotteidensa ja pitkään jatkuneen hintojen nopean nousevan reaalipalk- runsaat kor- 2 kojen prosenttia, nousun mutta vanavedessä kaupan vaimeat tuotantokustannuspaineet ovat kuluttajahintainflaation lisääntyneet. Samaan aikaan selvästi pk-yritykset tätä mal- inflaatiopaineet pitänevät tillisempana. kuitenkin arvioivat lopputuotteidensa hintojen nousevan maltillista 2 prosentin tahtia, mikä johtuu lähinnä kaupan haetaan ja teollisuuden uusilla tuotteilla, vaimeista markkinointi- inflaatiopai- Kasvua panostuksilla neista. ja verkostoitumalla Pk-yrityksistä Tärkeimpinä kasvukeinoina 8 prosenttia pyrkii uudet kasvamaan tuotteet voimakkaasti. ja markkinointiponnistusten Vahvimmat kasvuhalut lisääminen löytyvät uusista, yli 20 henkilöä työllistävistä yrityksistä. Selvästi tärkeimmät Pk-yrityksistä kasvustrategian 8 prosenttia osat on voimakkaasti ovat uusien tuotteidehakuisia. kehittäminen, Kasvuhalut myynnin lisääntyvät ja markkinoinnnin yrityksen koon lisää- kas- kasvuminevaessa. sekä Myös verkostoituminen. sukupolvenvaihdoksen Myös kansainvälistyminen nuoremmat ja uusien yritykset markkinoiden ovat selvästi etsiminen keskimääräistä näyttelee läpikäyneet ja tärkeää kasvuhakuisempia. roolia pk-yritysten Lähes puolet kasvustrategioissa. kasvuhakuisista Tavallisimmayrityksistä viennin perustaa ja kasvustrategiansa kansainvälistymisen uusien kasvukeinot tuottei- pk- ovat den kehittämiseen markkinointi-/myyntiketjun sekä myynnin etsiminen ja markkinoinnin ja projektivientisäämiseen. Myös verkostoituminen, kansainvälisty- liminen ja uusien markkinoiden avaaminen ovat tärkeitä kasvukeinoja. yrityksistä Yleisimmät runsas tavat neljännes edistää vientiä pyr- Kasvuhakuisista kii ja kansainvälistymistä kasvattamaan liikevaihtoaan ovat markkinointi- vähintään ja 20 myyntiketjun etsiminen vuodessa sekä seuraavan projektivienti. kolmen vuoden aikana. prosenttia Erityisesti pienimmillä ja vuoden 2000 jälkeen perustetuilla yrityksillä on aggressiiviset liikevaihtotavoitteet. Lähes viidennes kasvuhakuisista yrityksis- 2 Lähes neljännes kasvuhakuisista yrityksistä hakee vähintään uskoo henkilökuntansa 20 prosentin vuotuista kasvavan liikevaihdon yli 20 prosenttivua vuosittain. seuraavan Samaan kolmen aikaan vuoden peräti aikana. neljännes Kunnianhi- kas- kasvuhakuisistmoisimmat liikevaihtotavoitteet yrityksistä ei kuitenkaan ovat suunnittele palveluissa lisärekrytointia. teollisuudessa sekä pienemmissä ja nuoremmissa ja kasvuyrityksissä. Samaan aikaan noin yksi kuudesta Kasvuhaluttomista kasvuhakuisesta yrityksestä yrityksistä uskoo lähes kolme henkilökuntansa neljästä ilmoitti kasvavan yrityksen yli 20 nykyisen prosenttia koon vuosittain. olevan sopiva. Vastaajista prosenttia nimesi kireän kilpailutilanteen ja 0 Pk-sektori prosenttia ei odota riittämättömän suuria muutoksia kysynnän kasvuhaluttomuutensa kannattavuuteensa syyksi. Myös tai vakavaraisuuteensa korkeat työkustannukset ja työvoiman heikko saatavuus koettiin, paitsi kasvun, myös Samaan työllistämisen aikaan kun jarruiksi. pk-yritysten investointi- ja rekrytointihalut ovat nousussa, ovat niiden kannattavuusodotukset kannattavuuden maltillistuneet ja hieman. rahoitusaseman Pk-sektorin Pk-sektorin odotetaan odotukset vakavaraisuuden yhä vahvistuvan kehityksestä ovat pysytelleet yhä kaikkien aikojen vahvimmalla tasolla. Eniten vakavaraisuuden jatkuva liikevaihdon kohentumiseen kasvu ja uskotaan maltilliset teol- in- Vahvana vestointihalut lisuudessa ja kaupassa kohentavat sekä pk-yritysten suuremmissa kannattavuuttakaasti Tämän kasvuhakuisissa seurauksena yrityksissä. yritykset odottavat myös va- ja voimakkavaraisuutensa kohenevan kaikkien aikojen korkeimmalle Yli 30 prosenttia tasolle pk-yrityksistä pk-yritysbarometrin on ottanut historiassa. viimeisen Eniten vuoden vakavaraisuuden aikana uutta ulkoista ennakoidaan rahoitusta. paranevan Yli kolme teollisuudessa neljäsosaa uutta ja ulkoista kaupassa rahoitusta sekä voimakkaasti ottaneista kasvuhakuisisstyksistä hankki yrityksissä. sitä pankeista. Finnveran osuus uut- yrita rahoitusta ottaneista yrityksistä nousi puolestaan Pk-yrityksistä 7 prosenttiin, lähes mikä 30 on prosenttia hieman suurempi oli ottanut kuin viimeisen asiakasosuus. vuoden aikana Selvästi uutta yli ulkoista puolet ulkoisesta rahoitusta, rahoi- mikä sen on tuksesta selvästi on korkeampi tarkoitettu osuus kone- kuin ja laiteinvestointeihin, mutta yli Lähes neljännes 80 prosenttia yrityksistä uudesta oli ottanut ulkoisesta sitä viime syksyn tiedustelussa. rahoituksesta myös käyttöpääomaksi. hankittiin pankeista. Yleisimmin Finnveran ulkoista osuus rahoitusta otettiin rahoituksesta käyttöpääomaksi oli puolestaan kaupassa ja prosenttia, teollisuu- uudesta mikä dessa. on hieman suurempi kuin sen asiakasosuus. Ulkoisesta rahoituksesta yli puolet on otettu koneja Pk-yritykset laiteinvestointien kokevat hankkimiseen. globalisaation Samaan aikaan niiden vaikutukset yritysten pääosin osuus, myönteisinä jotka ovat turvautuneet ulkoiseen rahoitukseen käyttöpääoman hankkimiseksi, Yli on kaksi lisääntynyt kolmasosaa selvästi pk-sektorin runsaaseen yrityksistä neljännekseen. näkee Käyttöpääomaksi globalisaation vaikutukset ulkoista pääomaa yritystoiminnallensa on otettu tavallisimmitopuolisesti kaupassa. positiivisina. Globalisaation suurimmik- voitsi hyödyiksi koetaan raaka-aineiden sekä väli- ja lopputuotteiden sivukulujen edullisemmat alentaminen hinnat ja laajemmat vali- Työnantajan avainasemassa koimat. Myös lisääntynyt vientikysyntä nähdään globalisaation positiivisena seurauksena. Sen sijaan pkyritykset ja eivät pääomaverouudistuksen koe mahdollisuutta siirtää seurauksena tuotantoa pk- Yhteisöyritykset maan rajojen aikovat ulkopuolelle nostaa selvästi erityisen vähemmän merkitykselliseksi hyödyksi. kuin ennen uudistusta. Osingonnostoaikeet ovat osinkoja vähentyneet eniten palvelusektorilla. Samaan aikaan vastaajat ilmoittivat lisäävänsä yrittäjätulon nostamista palkkana. Tämä on seurausta ns. ansiotulo-

Pk-yritysten mukaan viranomaiset voisivat parhaiten reagoida globalisaation aiheuttamiin haasteisiin varmistamalla suomalaisen yritysverotuksen kilpailukyky sekä alentamalla työnantajan sosiaalivakuutusmaksuja ja henkilöverotusta. Myös toimenpiteet suomalaisen koulutusjärjestelmän kilpailukyvyn turvaamiseksi koetaan erittäin tärkeiksi. Yli puolessa pk-yrityksiä työssä oppimista Opiskeluun liittyviä työpaikalla oppijoita on yleisesti pk-yrityksissä. Yleisimpiä oppimisen muotoja ovat peruskoulun tai lukion työelämään tutustuminen sekä nuorten ammatilliseen koulutukseen kuuluvat työssäoppimisjaksot. Pk-yrityksen mukana oloa harjoittelutoiminnassa motivoi ennen kaikkea halu tukea ja kehittää suomalaista koulutusta. Myös kontaktin luomiset mahdolliseen tulevaan työntekijään ja rekrytointitarve kannustavat yrityksiä tarjoamaan harjoittelumahdollisuuksia. Selvästi yli puolet pk-yrityksistä kokee, että niille tulisi maksaa korvausta oppimisen ohjauksesta. Kompensaation tarve on suurinta alle 0 henkilöä työllistävissä yrityksissä. Suuremmissa yrityksissä ei sen sijaan nähdä yhtä suurta tarvetta korvauksille. Ensi vuonna nuorten ammatilliseen koulutukseen tulevista ammattiosaamisen näytöistä pk-yritykset sen sijaan haluavat korvauksen: ainoastaan prosenttia vastaajista ilmoitti olevansa valmiita osallistumaan näyttöjen toteuttamiseen ilman kompensaatiota. 3

4

SISÄLLYSLUETTELO Esipuhe... Tiivistelmä tuloksista...2. Pk-yritysbarometrin aineisto ja ennustekyky...6 2. Pk-yritykset kansantaloudessa...8 3. Suhdanteet...9 3. Yleiset suhdannenäkymät...9 3.2 Liikevaihto... 0 3.3 Kannattavuus... 3.4 Vakavaraisuus... 2 3. Investoinnit...3 3.6 Investoinnit käyttötarkoituksen mukaan... 4 3.7 Tuotekehitys... 3.8 Vienti ja vientitakuiden käyttö... 6 3.9 Tuonti... 8 3.0 Henkilökunnan määrä... 9 3. Inflaatio-odotukset...20 3.2 Tuotantokustannukset... 2 4. Pk-yritysten asema, kasvuhalukkuus ja kehittämistarpeet...22 4. Pk-yritysten asema kansantaloudessa...22 4.2 Pk-yritysten kasvustrategiat...22 4.3 Pk-yritysten kehittämistarpeet ja -esteet... 27 4.4 Työllistämisen esteet...30 4. Lopettavien yrittäjien tuleva työmarkkina-asema...3 4.6 Sukupolven- tai omistajanvaihdokset... 32. Pk-yritysten toiminta ja rahoitus... 34. Asiakkaiden maksuhäiriöt... 34.2 Ulkoinen rahoitus ja sen käyttötarkoitukset... 3.3 Omistusjärjestelyt...39 6. Pk-yritysten näkemyksiä globalisaation vaikutuksista... 40 7. Pk-yritysten näkemyksiä työpaikalla oppimisesta... 43 Tämän raportin on laatinut pääekonomisti Jarkko Soikkeli Suomen Yrittäjistä.

. PK-YRITYSBAROMETRIN AINEISTO JA ENNUSTEKYKY Pk-yritysbarometri mittaa pienten ja keskisuurten yritysten näkemyksiä niiden toimintaan liittyvien taloudellisten tekijöiden muutoksista kahdesti vuodessa. Suhdannetekijöiden lisäksi barometri luotaa yritysten toimintaympäristöön vaikuttavia rakenteellisia tekijöitä, kuten pk-yritysten kehittämistarpeita ja niiden rahoitusasemaa. Tietoykkönen Oy teki syksyn 200 Pk-yritysbarometrin puhelinhaastatteluina heinä-elokuussa 200. Kohderyhmänä oli 3402 suomalaista pk-yritystä. Otantakehikkona on käytetty Tilastokeskuksen toimialaluokitusta TOL 2002 sekä yritysrekisteriä. Tulosten laskentaan aineisto on oikaistu painokertoimin, jotta se vastaisi Suomen todellista pk-yrityskentän rakennetta. Taulukko : Painotetun aineiston rakenne Päätoimiala Teollisuus (TOL: -37) Rakentaminen (TOL: 4) Kauppa (TOL: 0-2) Palvelut (TOL:,60-63,70-74,92-93) n(w) = 44 463 938 60 3 4 28 46 Henkilökunnan määrä Liikevaihto v. 2004 Alue (maakunta) Vastaajan asema Yrityksen perustamisvuosi Yrityksen kasvuhakuisuus Suomen Yrittäjien jäsen Alle henkilöä - 9 henkilöä 0-9 henkilöä 20-49 henkilöä 0 + henkilöä Alle 0,20 milj. euroa 0,20-0,49 milj. euroa 0,0 -,49 milj. euroa,0 + milj. euroa Ei vastausta Helsinki Pääkaupunkiseutu Uusimaa Varsinais-Suomi Satakunta Häme Päijät-Häme Pirkanmaa Kymenlaakso Etelä-Karjala Etelä-Savo Pohjois-Savo Pohjois-Karjala Keski-Suomi Etelä-Pohjanmaa, ml. Rannikko-Pohjanmaa Keski-Pohjanmaa Pohjois-Pohjanmaa Kainuu Lappi ml. Länsipohja Yrittäjä Palkattu toimitusjohtaja Muut 200-200 996-2000 -99 Voimakkaasti kasvuhakuinen Kasvaa mahdollisuuksien mukaan Pyrkii säilyttämään asemansa Ei kasvutavoitteita Toiminta loppuu seuraavan vuoden aikana Ei Kyllä 2006 726 34 226 00 867 729 666 82 8 09 236 280 37 62 04 40 304 08 80 03 4 96 7 224 06 67 44 22 2292 744 366 63 89 278 26 68 9 478 32 633 769 Yhteensä 3402 00 9 2 0 7 3 2 2 20 7 6 7 8 9 3 4 9 3 2 3 4 3 7 3 4 67 22 9 7 64 8 49 28 4 48 2 6

80 Kuva : Pk-yritysbarometrin ennustekyky, suhdannenäkymät ja bkt 8,0 60 6,0 40 4,0 suhdannenäkymien saldoluku 20 0-20 BKT Suhdannenäkymät puoli vuotta aiemmin 2,0 0,0-2,0 bkt:n määrän muutos, -40-4,0-60 -6,0-80 I/90 I/9 I/92 I/93 I/94 I/9 I/96 I/97 I/98 I/99 I/00 I/0 I/02 I/03 I/04 I/0 I/06-8,0 Pk-yritysten odotukset ovat ennakoineet tulevat suhdannekäänteet melko hyvin. Pk-yritysten suhdannevaihtelut ovat kuitenkin seuranneet vientiteollisuuden kehitystä viiveellä, jonka vuoksi kansainvälisten suhdannekäänteiden aikaan arvioiden osuvuus on ollut heikompi. Pk-barometrin ennustekyky työllisyyskehityksen suhteen oli suhteellisen hyvä vuoteen 200 asti. Vuosituhannen alkuvuosina heikentyneet kansainväliset suhdanteet käänsivät teollisuuden työpaikkojen määrän laskuun, eikä kotimaisen kulutuskysynnän vahva veto onnistunut pitämään kokonaistyöllisyyttä kasvu-uralla. Vuoden 2004 loppupuolella työllisten määrä kääntyi kuitenkin kauan odotettuun voimakkaaseen nousuun kansainvälisten suhdanteiden tukeman talouskasvun vanavedessä. 40 Kuva 2: Pk-yritysbarometrin ennustekyky, odotukset henkilökunnan määrästä ja työllisyys 4,0 Henkilöstön määrän muutosodotukset 20 2,0 saldoluku 0 - Työllisten määrän muutos 0,0 työllisyyden muutos, -20-2,0-40 I/97 I/98 I/99 I/00 I/0 I/02 I/03 I/04 I/0 I/06 ennustejakson viimeinen vuosineljännes 7-4,0

2. PK-YRITYKSET KANSANTALOUDESSA Suomessa oli vuonna 2003 noin 228 400 yritystä. Alle 0 henkilöä työllistävien mikroyritysten osuus koko yrityskannasta oli 93 prosenttia. Alle 20 henkilöä työllistävien pk-yritysten osuus oli puolestaan 99,7 prosenttia. Suomalaisten yritysten liikevaihto nousi vuonna 2003 noin 284 miljardiin euroon. Mikroyritysten osuus tästä oli runsaat 7 prosenttia. Koko pk-sektorin liikevaihto-osuus ylitti puolestaan 2 prosenttia. Suomalaiset voittoa tavoittelevat yritykset (pl. maatalous) työllistivät vuonna 2003 noin 308 000 henkilöä. 2 Mikroyritysten osuus tästä työllisten määrästä oli 24,4 prosenttia ja koko pk-sektorin runsaat 6 prosenttia. Vuonna 2003 pk-sektorin vuodesta 99 lähtien jatkunut työllisyyden kasvu taittui noin prosentin laskuun. Tästä huolimatta pk-sektori on vastannut 78, prosentista vuoden 99 jälkeen suomalaisyrityksissä syntyneistä uusista työpaikoista. Kaikkein nopeimmin henkilökunta on lisääntynyt vuoden 99 jälkeen pienissä, 0 49 henkilöä työllistävissä, yrityksissä yhteensä 40 prosenttia. Suurissa, yli 20 henkilöä työllistävissä yrityksissä kumulatiivinen henkilöstön lisäys on jäänyt kymmeneen prosenttiin. Suurten yritysten työllisten määrän hidasta kasvua selittää osaltaan kuitenkin toimintojen yhtiöittäminen ja ulkoistaminen. 0 Kuva 3: Työllisten määrän muutos erikokoisissa yrityksissä, indeksi 990=00 00 9 90 8 80 7 70 6 60 90 9 92 93 94 9 96 97 98 99 00 0 02 03 Mikroyritykset Pienet yritykset Keskisuuret yritykset Suuret yritykset Lähde: Yritysrekisteri, Tilastokeskus Tiedot perustuvat Tilastokeskuksen Yritysrekisteriin. 2 Kokopäiväisiksi työpaikoiksi muunnettuina. 8

3. SUHDANTEET Tässä osiossa tarkastellaan pk-sektorin näkymiä sekä kokonais- että yritystaloudellisesta näkökulmasta. Päähuomio kiinnitetään yleisiä suhdanneodotuk- sia ja yritysten kannattavuutta mittaavien indikaattoreiden tarkasteluun. 3. YLEISET SUHDANNENÄKYMÄT Pk-yritysten suhdannenäkymät ovat pysyneet vahvoina ja nykyistä korkeammalla odotukset ovat viimeksi olleet vuoden 997 keväällä. Runsaat puolet pk-yrityksistä odottaa suhdanteiden pysyvän ennallaan ja 40 prosenttia niiden vahvistuvan edelleen. Näin ollen alkuvuonna supistunut kokonaistuotanto ja metsäteollisuuden työtaistelu eivät ole kolhineet pk-yritysten uskoa tulevaisuuteen. Toimialojen näkemysten välillä ei ole suuria eroja, joskin palveluyritysten odotukset ovat hieman muita aloja valoisammat. Sen sijaan optimismi on vähäisempää suuremmissa, yli 0 henkilöä työllistävissä yrityksissä. 80 Kuva 4: Suhdannenäkymät, saldoluku 60 40 20 0-20 -40-60 -80 I/90 I/9 I/92 I/93 I/94 I/9 I/96 I/97 I/98 I/99 I/00 I/0 I/02 I/03 I/04 I/0 Taulukko 2: Suhdannenäkymät seuraavien 2 kuukauden aikana Paranevat Pysyvät ennallaan Heikkenevät Saldoluku */ Kaikki yritykset 40 3 7 33 Teollisuus 37 6 7 3 Rakentaminen 36 9 3 Kauppa 4 8 33 Palvelut 4 2 7 34 */ Saldoluku on laskettu paranevat ja heikkenevät -vastausten prosenttiosuuksien erotuksena. 9

3.2 LIIKEVAIHTO Pk-yritysten liikevaihto-odotukset ovat vahvistuneet entisestään. Vastanneista prosenttia odottaa yrityksensä liikevaihdon kasvavan seuraavien 2 kuukauden aikana ja ainoastaan 8 prosenttia uskoo liikevaihtonsa supistuvan. Pk-yritysten liikevaihto-odotukset ennakoivat suhteellisen vahvan kasvun jatkuvan vuosina 200 2003 tapahtuneen lievän notkahduksen jälkeen. Teollisuuden liikevaihto-odotukset ovat selvästi muita toimialoja optimistisemmat, ja yli 60 prosenttia vastaajista odottaa liikevaihtonsa kasvavan. Samaan aikaan rakentamisen liikevaihto-odotukset ovat muita toimialoja maltillisemmat. 60 Kuva : Liikevaihto-odotukset, saldoluku 0 40 30 20 0 0-0 -20 I/90 I/9 I/92 I/93 I/94 I/9 I/96 I/97 I/98 I/99 I/00 I/0 I/02 I/03 I/04 I/0 Taulukko 3: Liikevaihto-odotukset seuraavien 2 kuukauden aikana Kasvavat Pysyvät ennallaan Pienenevät Saldoluku Kaikki yritykset 37 8 47 Teollisuus 6 3 8 3 Rakentaminen 49 43 7 42 Kauppa 36 9 46 Palvelut 6 38 7 49 0

3.3 KANNATTAVUUS Pk-yritysten kannattavuusodotukset ovat heikentyneet hieman, joskin ne ovat historiallisessa vertailussa yhä vahvalla tasolla. Vastaajista 42 prosenttia odottaa kannattavuutensa paranevan ja ainoastaan 8 prosenttia heikkenevän. Vaikka vahvimmat kannattavuusodotukset löytyvät teollisuudesta ja kaupasta, eivät erot eri toimialojen välillä ole kovinkaan suuria. 60 Kuva 6: Kannattavuuden muutosodotukset, saldoluku 0 40 30 20 0 0-0 -20-30 -40 I/90 I/9 I/92 I/93 I/94 I/9 I/96 I/97 I/98 I/99 I/00 I/0 I/02 I/03 I/04 I/0 Taulukko 4: Odotukset kannattavuuden muutoksesta seuraavien 2 kuukauden aikana Lisääntyvät Pysyvät ennallaan Vähentyvät Saldoluku Kaikki yritykset 42 49 8 34 Teollisuus 4 46 9 37 Rakentaminen 38 6 6 32 Kauppa 4 46 9 36 Palvelut 4 8 33

3.4 VAKAVARAISUUS Huolimatta pk-yritysten lisääntyneestä lainanotosta (ks..2) odotukset vakavaraisuudesta ovat pysytelleet kaikkien aikojen korkeimmalla tasollaan. Yrityksistä 4 prosenttia odottaa vakavaraisuutensa paranevan seuraavan 2 kuukauden aikana ja ainoastaan 3 prosenttia vastaajista odottaa sen heikkenevän. Vahvimmat odotukset ovat teollisuudessa ja kaupassa sekä yrityksissä, joissa sukupolvenvaihdos on tapahtunut viimeisen vuoden aikana. Kaikkein optimistisimpia ollaan voimakkaasti kasvuhaluisissa yrityksissä, joskin niiden kasvuyritysten osuus, jotka odottavat vakavaraisuutensa vahvistuvan, on pudonnut vajaaseen kolmeen neljännekseen vastaajista. 0 Kuva 7: Vakavaraisuuden muutosodotukset, saldoluku 40 30 20 0 0 I/96 I/97 I/98 I/99 I/00 I/0 I/02 I/03 I/04 I/0 Taulukko : Odotukset vakavaraisuuden muutoksesta seuraavien 2 kuukauden aikana Paranevat Pysyvät ennallaan Heikkenevät Saldoluku Kaikki yritykset 4 6 3 38 Teollisuus 44 4 2 42 Rakentaminen 37 60 3 34 Kauppa 44 2 3 4 Palvelut 39 8 3 36 2

3. INVESTOINNIT Pk-yritysten investointiodotukset ovat kevään 200 notkahduksen jälkeen kääntyneet takaisin kasvuuralle. Investointinäkymät ovat kohentuneet keväästä eniten rakentamisessa ja palveluissa, vaikka teol- lisuuden odotukset ovatkin yhä toimialoista vahvimmat. Kaupan investointiaikeet puolestaan notkahtivat hieman viime kevään kyselyn tasosta. 30 Kuva 8: Investointiodotukset, saldoluku 20 0 0 I/96 I/97 I/98 I/99 I/00 I/0 I/02 I/03 I/04 I/0 Taulukko 6: Odotukset investointien määrän muutoksesta seuraavien 2 kuukauden aikana Lisääntyvät Pysyvät ennallaan Vähentyvät Saldoluku Kaikki yritykset 23 66 0 3 Teollisuus 28 9 2 6 Rakentaminen 23 66 0 3 Kauppa 8 72 0 8 Palvelut 2 6 0 3

3.6 INVESTOINNIT KÄYTTÖTARKOITUKSEN MUKAAN Pk-yritykset aikovat panostaa runsaat 4 prosenttia liikevaihdostaan koneiden ja laitteiden hankintaan. Kone- ja laiteinvestointien osuus liikevaihdosta on selvästi matalampi kuin kevään kyselyssä ja sitä painaa erityisesti kaupan hyvin alhainen, hieman yli 2 prosentin taso. Sen sijaan suunnitellut panostukset rakennuksiin ovat selvässä nousussa; 2, prosentin keskimääräistä liikevaihto-osuutta nostaa toimialoista erityisesti rakentaminen. Aiotut investoinnit markkinointiin ja mainontaan, tutkimukseen ja tuotekehitykseen sekä henkilöstön koulutukseen ovat laskussa. Kuva 9: Pk-yritysten investointiodotusten kehitys, liikevaihdosta 200/II 2, 4,,2 0,9,9,0 0,3 200/I,7 4,7,4,2 2,3,2 0, 2004/II,6 4,0,4,0 2,0, 0,4 2004/I 2,3 4,3,4, 2,,0 0,3 2003/II 2,0 3,8,0,0,7,0 0,3 2003/I, 3,7 0,9 0,8,6 0,8 2002/II,9 3,4,0 0,8,7 0,9 2002/I 2,3 4,2,4, 2,0, 200/II 2, 3,0, 0,9,6 0,9 200/I,7 3,,6,0,8 0,9 0 2 4 6 8 0 2 4 Rakennukset Koneet ja laitteet Tuotekehitys Henkilöstön koulutus Mainonta ja markkinointi ATK-ylläpito Kansainvälistyminen Taulukko 7: Pk-yritysten investoinnit seuraavan 2 kuukauden aikana, liikevaihdosta Rakennukset Koneet ja laitteet Tutkimus ja tuotekehitys Henkilöstön koulutus Markkinointi ja mainonta Atkylläpitokustannukset Kansainvälistyminen Yhteensä Kaikki yritykset 2, 4,,2 0,9,9,0 0,3,9 Teollisuus 2,0 4,4,8 0,7 2,0 0,7 0,3,9 Rakentaminen 3,6, 0, 0,7 0,9 0, 0,0,3 Kauppa 2,0 2, 0,8 0,6 2, 0,7 0,2 8, Palvelut 2, 4,9,,3 2,4 0,3 3,9 4

3.7 TUOTEKEHITYS Pk-yritysten tuotekehityspanosten kasvuvauhdin odotetaan hidastuvan seuraavan vuoden aikana hieman. Yrityksistä 24 prosenttia aikoo kasvattaa panoksia ja 3 prosenttia karsia niitä. Teollisuudessa tuotekehityspanostusten kasvun odotetaan kiihtyvän selvästi, kun muilla toimialoilla odotukset ovat lähellä viime kevään tasoa. Yli 0 henkilöä työllistävät yritykset suunnittelevat lisäävänsä tuotekehitystään selvästi, kun puolestaan mikroyrityksissä panosten kasvu jäänee selvästi vähäisemmäksi. Voimakkaasti kasvuhakuisista yrityksistä yli puolet aikoo lisätä tuotekehitystä seuraavan vuoden aikana. Myös viimeisen vuoden aikana sukupolvenvaihdoksen tehneissä yrityksissä suunnitellaan tuotekehityspanosten kasvattamista selvästi muita yrityksiä useammin; lähes kolmannes näistä yrityksistä aikoo lisätä tuotekehitystä seuraavan vuoden aikana. 30 Kuva 0: Tuotekehityspanostusten muutosodotukset, saldoluku 2 20 0 0 II/00 I/0 II/0 I/02 II/02 I/03 II/03 I/04 II/04 I/0 II/0 Taulukko 8: Odotukset tuotekehityspanosten muutoksesta seuraavien 2 kuukauden aikana Lisääntyvät Pysyvät ennallaan Vähentyvät Saldoluku Kaikki yritykset 24 73 3 2 Teollisuus 3 62 3 32 Rakentaminen 6 8 3 3 Kauppa 2 76 3 8 Palvelut 2 72 2 23

3.8 VIENTI JA VIENTITAKUIDEN KÄYTTÖ Pk-yritysten vientiodotukset ovat pysyneet ennallaan. Kymmenesosa kaikista yrityksistä odottaa viennin kasvavan seuraavan vuoden aikana ja ainoastaan prosentti vastaajista ennakoi sen supistuvan. Vientiodotukset ovat jälleen valoisimmat teollisuudessa ja sen odotukset ovat kohentuneet jonkin verran. Teollisuuden vahvistuneet odotukset ovat linjassa kansainvälisten suhdanneodotusten kesän 200 aikana tapahtuneen hienoisen parantumisen kanssa. Viidennes pk-yrityksistä harjoittaa vientiä. Myös näiden pk-yritysten vientiodotukset ovat kohentuneet hieman ja ne ovat melko lähellä kaikkien aikojen korkeimpia tasojaan. Vientiyrityksissä odotukset ovat vahvistuneet selvimmin palveluissa sekä yrityksissä, joissa on tapahtunut sukupolvenvaihdos viimeisen vuoden aikana. 6 Kuva : Vientiodotukset, saldoluku 0 4 2 0 4 40 8 3 6 4 2 30 2 0 I/96 I/97 I/98 I/99 I/00 I/0 I/02 I/03 I/04 I/0 vienti, kaikki yritykset (vas. ast.) vienti, vientiä harjoittavat yritykset (oik. ast.) 20 Taulukko 9: Odotukset viennin arvon muutoksesta seuraavien 2 kuukauden aikana Kasvavat Pysyvät ennallaan Pienenevät Saldoluku Kaikki yritykset 0 89 9 Teollisuus 23 7 2 2 Rakentaminen 4 9 3 Kauppa 0 88 2 8 Palvelut 9 9 0 9 6

Vientiä harjoittavia yrityksiä on eniten teollisuudessa, jossa peräti 4 prosenttia yrityksistä harjoittaa vientiä joko suoraan tai osana jonkin toisen kotimaisen yrityksen tuotekokonaisuutta. Vientiyritysten osuus on selvästi alhaisin rakentamisessa, 8 prosenttia. Viennin osuus liikevaihdosta on 29 prosenttia vientiyritysten kokonaisliikevaihdosta. Korkein osuus oli palveluissa, 34 prosenttia. Yritysten vientisaatavien arvosta 2,3 prosenttia on vakuutettu Finnveran tai muiden vientitakuulaitosten vientitakuilla. Kuva 2: Vientitakuilla vakuutetun viennin osuus viennin arvosta, Palvelut Kauppa Rakentaminen Teollisuus Kaikki yritykset 0 2 3 4 6 7 I/2002 II/2002 I/2003 II/2003 I/2004 2004/II 200/I II/200 Taulukko 0: Pk-vientiyritykset ( kaikista yrityksistä) ja viennin osuus vientiyritysten liikevaihdosta Vientiä harjoittavien yritysten osuus Viennin osuus liikevaihdosta niillä, joilla on vientiä Kaikki yritykset Teollisuus Rakentaminen Kauppa Palvelut 20 4 8 20 7 29 32 32 8 34 7

3.9 TUONTI Pk-yritysten tuontiodotukset ovat pysyneet viime kevään kyselyn tasolla. Hieman yli kymmenes kaikista yrityksistä odottaa, että tuonnin arvo kasvaa seuraavan vuoden aikana. Suoraa tuontitoimintaa harjoittavista yrityksistä, joita on viidennes yrityksistä, puolet odottaa tuonnin arvon kasvavan. Vain 4 prosenttia näistä yrityksistä ennakoi sen supistuvan. Päinvas- toin kuin edellisessä kyselyssä, tuontiodotukset ovat vahvimpia tuontiyrityksissä, jotka työllistävät alle 20 työntekijää. Myös voimakkaasti kasvuhakuisissa tuontiyrityksissä odotukset ovat vahvistuneet yli kolme neljäsosaa näistä yrityksistä odottaa tuonnin arvon lisääntyvän seuraavan vuoden aikana. 2 Kuva 3: Tuontiodotukset, saldoluku 60 0 0 8 40 6 30 4 20 2 0 0 I/96 I/97 I/98 I/99 I/00 I/0 I/02 I/03 I/04 I/0 0 tuonti, kaikki yritykset (vas.ast.) tuonti, tuontia harjoittavat yritykset (oik.ast.) Taulukko : Odotukset tuonnin arvon muutoksesta seuraavien 2 kuukauden aikana Kasvavat Pysyvät ennallaan Pienenevät Saldoluku Kaikki yritykset 88 0 Teollisuus 84 4 Rakentaminen 9 0 Kauppa 24 74 2 22 Palvelut 9 0 8

3.0 HENKILÖKUNNAN MÄÄRÄ Pk-yritykset uskovat henkilökuntansa määrän lisääntyvän seuraavan 2 kuukauden aikana. Vajaa neljännes yrityksistä harkitsee lisäävänsä henkilöstöään, mikä ennakoi suotuisaa työllisyyskehitystä pk-sektorille. Ainoastaan 4 prosenttia vastanneista suunnittelee henkilöstönsä vähentämistä. Vahvimmat työl- lisyysnäkymät ovat palveluissa. Myös teollisuudessa ja rakentamisessa rekrytointiaikeet ovat pysytelleet suhteellisen korkealla tasolla, vaikka työvoiman saatavuus koetaan jälkimmäisessä yhä merkittävämmäksi työllistämisen esteeksi. Vahvimmat rekrytointiaikeet ovat yli 20 henkilöä työllistävissä yrityksissä. 40 Kuva 4: Henkilökunnan määrän muutosodotukset, saldoluku 30 20 0 0 I/96 I/97 I/98 I/99 I/00 I/0 I/02 I/03 I/04 I/0 Taulukko 2: Odotukset henkilökunnan määrästä seuraavien 2 kuukauden aikana Kasvavat Pysyvät ennallaan Pienenevät Saldoluku Kaikki yritykset 23 73 4 9 Teollisuus 26 68 6 20 Rakentaminen 24 72 4 20 Kauppa 20 7 6 4 Palvelut 24 73 3 2 9

3. INFLAATIO-ODOTUKSET Pk-yritysten inflaatio-odotukset ovat pysyneet lähes ennallaan ja ne odottavat lopputuotteidensa hintojen nousevan 2 prosenttia seuraavan vuoden aikana. Alhaisimmat infl aatio-odotukset ovat kaupassa ja teollisuudessa. Korkeimmat inflaatio-odotukset ovat puolestaan rakentamisessa, missä lopputuotteiden hintojen odotetaan nousevan yli 3 prosenttia. Välituotteiden inflaatio-odotukset ovat nousseet marginaalisesti,,7 prosenttiin. Hintapaineet ovat alhai- simmat kaupassa ja suurimmat, lopputuotteiden tapaan, rakentamisessa. Pk-yritykset odottavat palkkakustannustensa nousevan hieman maltillisemmin kuin kevään kyselyssä. Palkkakustannusten kehityksessä on kuitenkin havaittavissa selvä kausivaihtelu, jossa inflaatio-odotukset ovat johdonmukaisesti korkeammat kevään kyselyssä. Mikäli vuoden 200 kyselyiden keskiarvoa verrataan viime vuoden vastaavaan, ovat palkkainflaatioodotukset nousseet tuntuvasti. 4 Kuva : Inflaatio-odotukset, -muutos 3 2 0 I/2002 II/2002 I/2003 II/2003 I/2004 II/2004 I/200 II/200 lopputuotteet välituotteet palkat Taulukko 3: Odotukset hintojen -muutoksesta seuraavien 2 kuukauden aikana Lopputuotteiden hinnat Välituotteiden hinnat Palkkakustannukset Kaikki yritykset 2,0,7 2,7 Teollisuus,,7 2, Rakentaminen 3, 2,9 2,3 Kauppa,4,3 2,4 Palvelut 2,2,7 3,0 20

3.2 TUOTANTOKUSTANNUKSET Kustannuspaineet ovat vuodesta 2002 asti pysyneet pitkän aikavälin keskiarvoaan maltillisempina, mutta tämän syksyisessä kyselyssä odotukset tuotantokustannusten noususta nytkähtivät ylöspäin. Vastaajista 4 prosenttia odottaa kustannusten nousevan ja runsas puolet heistä odottaa niiden pysyvän ennallaan. Eniten tuotannon inflaatio-odotukset nousivat rakentamisessa ja kaupassa, joskin jälkimmäisen odotukset ovat selvästi maltillisemmat kuin muilla toimi- aloilla. Kaupan inflaatio-odotuksia hillitsee osaltaan kulutustavaroiden lisääntynyt tuonti mm. Kiinasta ja muilta kehittyviltä markkinoilta, jonka seurauksena esimerkiksi tekstiilien ja eräiden kestokulutushyödykkeiden hinnat ovat pysytelleet jo pitkään laskussa. Samaan aikaan energian ja rakennustarvikkeiden hintojen nousu kansainvälisillä markkinoilla on pitänyt erityisesti rakentamisen ja teollisuuden inflaatioodotuksia korkealla. 80 Kuva 6: Tuotantokustannusten muutosodotukset, saldoluku 60 40 20 0 I/90 I/9 I/92 I/93 I/94 I/9 I/96 I/97 I/98 I/99 I/00 I/0 I/02 I/03 I/04 I/0 Taulukko 4: Odotukset tuotantokustannusten muutoksesta seuraavien 2 kuukauden aikana Kasvavat Pysyvät ennallaan Alenevat Saldoluku Kaikki yritykset 4 3 6 3 Teollisuus 47 44 9 38 Rakentaminen 49 46 44 Kauppa 3 60 30 Palvelut 4 3 6 3 2

4. PK-YRITYSTEN ASEMA, KASVUHAKUISUUS JA KEHITTÄMISTARPEET Tämä osio käsittelee pk-yritysten rakenteita, kehitystarpeita sekä niiden asemaa kansantaloudessa. Eri- tyisesti huomio kohdistuu yritysten kasvustrategioihin. 4. PK-YRITYSTEN ASEMA KANSANTALOUDESSA Pk-yritysten käsitys asemastaan kansantaloudessa ei ole muuttunut oleellisesti viime kevään kyselystä. Selvästi yli puolet vastanneista yrityksistä kokee asemansa kohtalaiseksi ja noin viidennes joko melko huonoksi tai melko hyväksi kokonaisindeksin jäädessä lievästi negatiiviseksi. Toimialoista kauppa kokee asemansa heikoimmaksi, kun puolestaan rakentamisessa tunnelmat ovat jonkin verran positiivisemmat. Edellisten kyselyiden tapaan yli 0 henkilöä työllistävät yritykset kokevat asemansa selvästi muita paremmaksi ja vastaavasti pienimmät, alle hengen yritykset heikoimmaksi. Taulukko : Pk-yritysten asema kansantaloudessa Erittäin huono Melko huono Pk-yrityksistä 8 prosenttia ilmoitti olevansa voimakkaasti kasvuhakuisia ja lähes puolet kasvavansa mahdollisuuksiensa mukaan. Vastaajista 4 prosentilla ei ole lainkaan kasvutavoitteita. Voimakkaimmat kasvuhalut löytyvät kaupasta ja teollisuudesta, vaatimattomimmat rakentamisen alalta. Kasvuhakuisuus lisääntyy yrityksen koon mukana. Yli 0 henkilöä työl- Kohtalainen Melko hyvä Erittäin hyvä Kaikki yritykset 4 20 4 2-2 Teollisuus 4 20 20-3 Rakentaminen 4 8 2 2 0 Kauppa 9 2-4 Indeksi Palvelut 4 20 4 2-2 4.2 PK-YRITYSTEN KASVUSTRATEGIAT listävistä yrityksistä prosenttia ilmoittaa olevansa voimakkaasti kasvuhakuisia, mikä on yli kolminkertainen määrä verrattuna alle hengen yrityksiin. Myös yrityksen ikä vaikuttaa sen kasvuhakuisuuteen; ennen vuotta 996 perustetut yritykset ovat selvästi haluttomampia kasvamaan kuin tätä myöhemmin perustetut yritykset. 22

Kuva 7: Kasvuhakuisuuden kehitys, yrityksistä II/200 8 49 28 4 I/200 8 47 28 II/2004 7 48 34 0 I/2004 7 47 37 8 II/2003 6 47 37 0 I/2003 6 48 37 8 II/2002 6 47 37 9 I/2002 8 47 36 8 0 0 20 30 40 0 60 70 80 90 00 0 0 20 30 40 0 60 70 80 90 00 On kasvuhakuinen Kasvaa mahdollisuuksien mukaan Säilyttää asemat Ei kasvutavoitetta Toiminta loppuu vuoden aikana Lähes puolet kasvuhakuisista yrityksistä nimeää tärkeimmiksi kasvukeinoikseen joko myynti- ja markkinointiponnistusten lisäämisen kotimaassa tai uusien tavaroiden ja palveluiden kehittämisen. Verkostoituminen koetaan kolmanneksi tärkeimmäksi kasvukeinoksi, vaikka sen merkitys on selvästi alhai- sempi kuin viime kevään kyselyssä. Muita tärkeitä, joskaan ei aivan yhtä merkittäviä, keinoja kasvun saavuttamiseksi ovat uusien markkina-alueiden avaaminen, viennin lisääminen, kansainvälistyminen sekä omistusjärjestelyt. Taulukko 6: Yrityksen kasvuhakuisuus, yrityksistä On voimakkaasti kasvuhakuinen Pyrkii kasvamaan mahdollisuuksien mukaan Pyrkii säilyttämään asemansa Ei ole kasvutavoitteita Toiminta loppuu seuraavan vuoden aikana Kaikki yritykset 8 49 28 4 Teollisuus 9 2 26 Rakentaminen 4 40 30 2 0 Kauppa 9 24 0 2 Palvelut 8 48 30 4 Perustamisvuosi ennen 996 46 3 6 996-2000 0 2 2 200-2004 3 9 20 7 0 23

Taulukko 7: Pk-yritysten tärkeimmät kasvukeinot, kasvuhakuisista yrityksistä */ Uusien tuotteiden kehittäminen Yhteistyö, verkottuminen Uudet markkinaalueet (esim. uudet vientimaat) Viennin lisääminen Myynnin ja markkinoinnin lisääminen Omistusjärjestely, yritysostot Kaikki yritykset 48 33 9 9 49 7 2 Teollisuus 0 3 20 2 47 8 2 Rakentaminen 30 47 8 3 3 7 4 Kauppa 3 2 6 8 Palvelut 48 37 22 8 47 8 3 */ Vastaajat ovat voineet mainita useamman kuin yhden keinon. Muu kasvukeino Selvästi yli puolet niistä pk-yrityksistä, jotka perustavat kasvustrategiansa kansainvälistymiseen, suunnittelevat hankkivansa markkinointi- tai myyntiketjun ulkomailta. Vastaajista 3 prosenttia aikoo puolestaan kasvaa projektiviennin ja hieman yli viidennes vientiagentuurin käynnistämällä. Yrityksistä 7 prosenttia suunnittelee tuotantoyksikön perustamista ulkomaille. Taulukko 8: Tärkeimmät kasvukeinot viennin/kansainvälistymisen joiden kasvukeinona on vienti tai kansainvälistyminen osalta, yrityksistä, */ Yritysostot ulkomailta Vientiagentuurin aloittaminen Tuotantoyksikön perustaminen ulkomaille Markkinointi- tai myyntiketjun etsintä ulkomailta Projektivienti Kaikki yritykset 3 2 7 4 3 9 4 Teollisuus 3 28 3 9 27 9 6 Rakentaminen 3 29 28 36 6 2 Kauppa 27 49 26 3 2 Palvelut 0 0 6 47 7 3 */ Vastaajat ovat voineet mainita useamman kuin yhden keinon. Muu Ei osaa sanoa 24

Kasvuhakuisista yrityksistä 23 prosenttia pyrkii kasvattamaan liikevaihtoaan vähintään 20 prosenttia vuodessa seuraavan kolmen vuoden aikana ja 47 prosenttia tavoittelee 0 20 prosentin vuosittaista liikevaihdon lisäystä. Alle 0 hengen kasvuhakuisis- ta yrityksistä noin neljännes pyrkii kasvamaan vähintään 20 prosenttia vuosittain. Kolmannes vuoden 2000 jälkeen perustetuista kasvuhakuisista yrityksistä kuuluu tähän samaan luokkaan. Taulukko 9: Tavoitteet liikevaihdon kasvun osalta, kasvuhakuisista yrityksistä Tavoitteena kasvattaa liikevaihtoa yli 20 vuodessa Tavoitteena kasvattaa liikevaihtoa n.0-20 vuodessa Tavoitteena kasvattaa liikevaihtoa alle 0 vuodessa Pyrkimys säilyttää nykyinen liikevaihto, ei kasvutavoitteita*/ Kaikki yritykset 23 47 2 Teollisuus 23 49 2 2 Rakentaminen 8 49 26 7 Kauppa 8 4 3 Palvelut 27 47 2 0 Ei osaa sanoa */ Eli yrityksellä saattaa olla kasvustrategia, vaikka liikevaihdolle ei olisikaan asetettu kasvutavoitteita. Kasvuhakuisista yrityksistä 6 prosenttia uskoo lisäävänsä henkilökuntaansa yli 20 prosentilla vuosittain. Vajaa neljännes kasvuhakuisista yrityksistä suunnittelee puolestaan kasvattavansa henkilöstöänsä joko 0 20 tai alle 0 prosentilla. Kasvuhakuisista yrityk- sistä 43 prosenttia ei suunnittele kasvattavansa henkilöstöänsä lainkaan. Kaikkein voimakkaimmat hen- kilöstön lisäysaikeet löytyvät alle viisi listävistä, kasvuhakuisista yrityksistä. henkilöä työl- 3 Taulukko 20: Henkilökunnan määrän kehitys, kasvuhakuisista yrityksistä Kasvaa yli 20 vuodessa Kasvaa 0-20 vuodessa Kasvaa alle 0 vuodessa Ei kasva Supistuu Kaikki yritykset 6 9 9 43 2 Teollisuus 2 9 23 42 2 2 Rakentaminen 27 22 33 0 3 Kauppa 4 4 8 49 2 2 Palvelut 9 20 8 4 2 Ei osaa sanoa 3 On syytä kuitenkin huomioida, että esimerkiksi kahden työntekijän yritys pääsee kolmen vuoden aikana yli 20 prosentin henkilöstön kasvuun palkkaamalla vuosittain ainoastaan yhden uuden työntekijän. 2

Niistä yrityksistä, jotka pyrkivät säilyttämään asemansa tai joilla ei ole kasvutavoitteita, 73 prosenttia ilmoitti yrityksen nykyisen koon olevan sopiva. Yrityksistä 2 prosenttia nimesi kireän kilpailutilanteen ja 0 prosenttia kysynnän riittämättömyyden syyksi kasvuhaluttomuuteensa. Kilpaileva tuonti sekä rahoituksen ja vakuuksien puute ovat vain harvoin yrityksen kasvuhaluttomuuden taustalla. Taulukko 2: Pk-yritysten kasvuhaluttomuuden syyt, kasvuhaluttomista yrityksistä Kaikki yritykset Teollisuus Rakentaminen Kauppa Palvelut Yritys sopivan kokoinen 73 62 84 64 74 Kysynnän riittämättömyys 0 3 2 Kireä kilpailutilanne 2 8 9 Kilpaileva tuonti 0 0 0 Rahoituksen saatavuus 0 0 0 Omarahoituksen puute 0 0 0 0 Vakuuspula 0 0 0 0 Työvoimakustannukset 4 0 4 Työvoiman saatavuus 3 3 0 4 Jokin muu 6 20 8 26

4.3 PK-YRITYSTEN KEHITTÄMISTARPEET JA -ESTEET lä on henkilöstön kehittämisen ja koulutuksen alueilla. Henkilöstön osaamisen lisääminen koetaan erityisen tärkeäksi rakentamisessa. Myös tuotannon, tuotekehityksen ja laadun parantaminen sekä verkottuminen ja alihankinta koetaan asioiksi, joiden alueella yrityksillä on kehitystarpeita. Kuva 8: Yritysten kehittämistarve, yrityksistä Myynti ja markkinointi 36 Henkilöstön koulutus 7 Tuotanto, tuotekeh., laatu 2 Verkottuminen, alihank. 2 Johtaminen Taloushallinto ja rahoitus 4 Vienti ja kansainvälist. 2 Ymp.lainsääd. huom. 2 Jokin muu Ei osaa sanoa 9 Taulukko 22: Pk-yritysten kehittämistarpeet, yrityksistä Kaikki yritykset Teollisuus Pk-yritykset kokevat, että niiden suurimmat kehittämistarpeet ovat myynnin ja markkinoinnin alueella. Lähes puolet kaupan alan sekä 40 prosenttia pienimmistä, alle henkilöä työllistävistä yrityksistä kokee sen alueeksi, jolla niillä on eniten kehittämistarpeita. Seuraavaksi eniten kehittämistarpeita pk-yrityksil- Rakentaminen Kauppa Johtaminen 3 9 3 4 Palvelut Henkilöstön kehittäminen ja koulutus 7 2 6 8 Markkinointi ja myynti 36 34 2 48 3 Vienti ja kansainvälistyminen 2 6 2 2 Rahoitus, talous ja laskentatoimi 4 3 4 4 Tuotanto ja materiaalitoiminnot, tietotekniikka, tuotekehitys ja laatu 2 24 2 9 2 Yhteistyö/verkottuminen, alihankinta 2 9 6 8 4 Ympäristö- ja muiden säädösvaatimusten huomioiminen 0 0 20 2 30 3 40 2 3 3 Muu 0 0 Ei osaa sanoa 9 8 2 9 8 27

Taulukko 23: Pk-yritysten kehittämistarpeiden kehitys, yrityksistä Eniten kehittämistarvetta, 2000 200 2002 2003 2004 200 I II I II I II I II I II I II Johtaminen 4 3 6 4 4 4 3 4 4 Henkilöstön kehittäminen ja koulutus 30 28 29 28 24 2 20 20 9 9 7 7 Markkinointi ja myynti 3 26 26 28 32 33 3 32 36 33 36 36 Vienti ja kansainvälistyminen Rahoitus, talous ja laskentatoimi Tuotanto, tuotekehitys ja laadunvalvonta Yhteistyö/verkottuminen ja alihankinta 3 2 3 2 3 2 3 2 3 3 2 2 6 4 4 4 4 4 4 4 3 6 4 4 3 4 2 3 2 2 6 8 9 8 9 0 0 9 2 3 2 Ympäristökysymykset 2 2 3 3 3 2 2 2 2 2 2 Muu 2 0 0 Ei osaa sanoa 6 9 4 6 9 8 2 8 9 8 9 Kireä kilpailutilanne koetaan pk-yrityksissä ongelmalliseksi ja 7 prosenttia vastaajista nimeää sen yrityksen kehittämisen pahimmaksi esteeksi. Kova kilpailu koetaan kehittämisen jarruksi erityisesti kaupassa. Myös ammattitaitoisen työvoiman puute, rahoitusvaikeudet sekä korkeat työkustannukset arvioidaan tärkeiksi yritystoiminnan kehittämisen esteiksi. Ammattitaitoisen työvoiman puute on erityisen suuri ongelma rakentamisessa. Työvoimapulan lisäksi rakentamisessa vaikeuksia aiheuttavat mm. harmaa talous ja konkurssit. Kuva 9: Yritysten kehittämisen pahin este, yrityksistä Kireä kilpailutilanne 7 Ammattitait. työv. saanti 9 Rahoitusvaikeudet 6 Yritystoiminnan sääntely Epäterve kilpailutilanne Työn sivukulut 4 Kysynnän riittämättömyys 3 Palkkataso 2 Verotus 2 0 2 4 6 8 0 2 4 6 8 28

Taulukko 24: Yrityksen kehittämisen pahimmat esteet, yrityksistä Yritystoiminnan sääntely - Byrokratia - Työlainsäädäntö/työehtosopimukset - Muu sääntely Kaikki yritykset 3 Teollisuus Rakentaminen Kauppa Verotus 2 2 2 3 3 Palkkataso 2 2 2 Työn sivukulut 4 4 4 4 Epäterve kilpailutilanne - Markkinoiden liiallinen keskittyminen - Julkisen sektorin elinkeinotoiminta - Markkinoita vääristävät tuet - Harmaa talous, konkurssit 2 0 2 2 2 2 0 4 2 0 Palvelut Kireä kilpailutilanne 7 6 4 2 6 Kysynnän riittämättömyys/ epävakaus 3 0 0 3 3 3 4 3 Rahoitusvaikeudet 6 9 6 6 Ammattitaitoisen työvoiman saanti 9 9 9 8 3 0 0 6 3 2 2 29

4.4 TYÖLLISTÄMISEN ESTEET Niiden yritysten, joilla ei ole tarvetta työllistää, osuus on noussut viime kevään kyselystä 39 prosenttiin vastaajista. Työllistämistarpeet olivat vähäisimpiä kaupan alalla, kaikkein pienimmissä yrityksissä ja niissä, joilla ei ollut kasvutavoitteita. Työn sivukulut, työvoiman saatavuus ja riittämätön tai epävakaa kysyntä ovat yleisimpiä työllistämisen esteitä yrityksissä, joilla on tarvetta työllistää. Sekä työvoimakustannusten että työvoiman saatavuuden merkitys työllistämisen esteenä on noussut selvästi viime keväästä. Korkeiden työvoimakustannusten koetaan jarruttavan työllistämistä erityisen usein kaupan alan sekä alle henkilöä työllistävissä ja vuoden 2000 jälkeen perustetuissa yrityksissä. Kuva 20: Työllistämisen pahimmat esteet, yrityksistä II/200 2 6 6 6 39 I/200 6 8 4 7 34 II/2004 7 6 4 38 I/2004 7 6 20 2 3 II/2003 6 22 6 6 2 33 I/2003 8 8 6 6 2 3 II/2002 4 8 4 8 2 39 I/2002 7 6 8 8 2 34 II/200 8 6 2 4 6 2 33 I/200 6 23 8 2 3 II/2000 4 24 2 4 27 0 0 20 30 40 0 60 70 80 90 00 Kysynnän riittämättömyys Palkkataso Työn sivukulut Työlains./työehtosop. Työvoiman saatavuus Muu/eos Ei tarvetta työllistää Taulukko 2: Työllistämisen pahimmat esteet, yrityksistä Kaikki yritykset Teollisuus 30 Rakentaminen Kauppa Palvelut Ei tarvetta työllistää 39 34 26 44 40 Kysynnän riittämättömyys/ epävakaus Pahimmat esteet niissä yrityksissä, joissa tarvetta työllistää 20 23 4 8 22 Palkkataso 9 6 3 0 Työn sivukulut 26 2 7 3 26 Irtisanomiseen liittyvä riski 7 9 8 8 6 Muu lainsäädäntö/työehtosopimukset 3 3 3 3 3 Työvoiman saatavuus 26 2 46 9 24 Toimitilat (ahtaus/tilanpuute) 4 4 2 3 Muu (ml. verotus) 6 6 6 6 6

4. LOPETTAVIEN YRITTÄJIEN TULEVA TYÖMARKKINA-ASEMA Alle prosentti pk-yrityksistä uskoo toimintansa loppuvan seuraavan 2 kuukauden aikana. Koko yrityskenttään suhteutettuna tämä merkitsisi runsaan 2000 yrityksen toiminnan loppumista seuraavan vuoden aikana. Hieman yli puolet toimintansa lopettamista odottavista yrittäjistä aikoo jäädä eläkkeelle. Eläkkeelle aiko- vien suhteellinen osuus on kuitenkin vähentynyt selvästi edellisistä kyselyistä. Peräti 29 prosenttia toimintansa lopettamista ennakoivista yrittäjistä suunnittelee jatkavansa uraansa palkansaajana ja prosenttia yrittäjänä toisessa yrityksessä. 4 prosenttia odottaa puolestaan joutuvansa työttömäksi, ryhtyvänsä opiskelijaksi tai ei osaa määritellä tulevaa työmarkkina-asemaansa. Kuva 2: Yrittäjän asema yrityksen toiminnan loppuessa, vastaajista II/200 29 4 I/200 66 7 2 II/2004 73 6 0 2 I/2004 6 0 24 II/2003 62 7 0 I/2003 63 8 8 II/2002 4 0 9 7 I/2002 60 20 2 8 0 0 20 30 40 0 60 70 80 90 00 0 0 20 30 40 0 60 70 80 90 00 Eläkeläinen Palkansaaja Yrittäjä toisessa yrityksessä Työtön, opiskelija, ei osaa sanoa 3

4.6 SUKUPOLVEN- TAI OMISTAJANVAIHDOKSET Vastanneista pk-yrityksistä 6 prosenttia on kokenut sukupolven- tai omistajanvaihdoksen viimeksi kuluneen vuoden aikana. Vastaajista 8 prosenttia puolestaan odottaa sitä seuraavan vuoden kuluessa. Vajaa kolme neljäsosaa yrityksistä ei usko sukupolven- tai omistajanvaihdoksen tapahtuvan seuraavan vuoden aikana. Yrittäjät ovat selvästi palkansaajia vanhempia ja väestön ikääntymisen seurauksena sukupolven- tai omistajanvaihdoksia onkin tulevina vuosina odotettavissa runsaasti. Mikäli kaikki odotetut vaihdokset tapahtuisivat ennakoidussa aikataulussa, merkitsisi se yli 40 000 sukupolven- tai omistajanvaihdosta seuraavan viiden vuoden aikana. Kuva 22: Sukupolven- ja omistajanvaihdos odotettavissa seuraavan vuoden aikana, yrityksistä II/200 73 7 9 I/200 73 7 9 II/2004 72 8 2 9 I/2004 72 7 3 9 II/2003 73 7 2 8 I/2003 73 8 0 9 0 0 20 30 40 0 60 70 80 90 00 Ei ole odotettavissa Odotettavissa seur. 3- vuoden aikana Odotettavissa seur. -2 vuoden aikana Ei osaa sanoa Taulukko 26: Sukupolven- tai omistajanvaihdokset pk-yrityksissä, yrityksistä Sukupolven- tai omistajanvaihdos tapahtunut viimeisen vuoden sisällä Sukupolven- tai omistajanvaihdos odotettavissa seuraavan vuoden aikana Ei odotettavissa Ei ole tapahtunut On tapahtunut 84 6 Kyllä, -2 seuraavan vuoden sisällä Kyllä, 3- seuraavan vuoden sisällä Ei osaa sanoa 73 7 9 32

Jatkajan löytäminen on mittavin haaste sukupolventai omistajanvaihdosta aikoville yrityksille, ja 29 prosenttia näistä yrityksistä kokeekin sen ongelmaksi. Tämä osuus on kuitenkin jonkin verran alhaisempi kuin viime aikoina keskimäärin. Myös arvonmääritys, verotus, rahoitus sekä yhtiö- tai sopimusjuridiikka koetaan ongelmalliseksi. Kuva 23: Odotettavissa olevat ongelmat sukupolven/omistajanvaihdoksessa niillä yrityksillä, joilla se on odotettavissa seuraavan vuoden aikana, vastaajista Jatkajan löytyminen Yhtiö- tai sopimusjuridiikka Verotus Arvonmääritys Rahoitus 0 0 20 2 30 3 40 II/2003 I/2004 II/2004 I/200 II/200 33

. PK-YRITYSTEN TOIMINTA JA RAHOITUS Tässä osassa kartoitetaan pk-yrityksen rahoitukseen ja omistusjärjestelyihin liittyviä kysymyksiä.. ASIAKKAIDEN MAKSUHÄIRIÖT Viime kyselyn tapaan, pk-yritykset odottavat asiakkaidensa maksuhäiriöiden pysyvän melko alhaisella tasolla. Vastaajista 86 prosenttia odottaa asiakkaidensa maksuhäiriöiden pysyvän nykyisellä tasollaan. Maksuhäiriöiden lisääntymiseen uskoo hieman useampi vastaaja kuin niiden vähentymiseen. Teol- lisuus ja kauppa ovat hieman muita toimialoja pessimistisempiä suhteessa asiakkaiden kykyyn selvitä maksuvelvoitteistaan. Kokonaisuudessaan odotukset maksuhäiriöistä ovat kuitenkin tuntuvasti vähäisempiä kuin vuosina 2002 2003. Kuva 24: Odotukset asiakkaiden maksuhäiriöistä, saldoluku 2 0 8 6 0 4 7 6 8 2 3 3 2 2 0 I/2002 II/2002 I/2003 II/2003 I/2004 II/2004 I/200 II/200 Taulukko 27: Odotukset asiakkaiden maksuhäiriöistä seuraavien 2 kuukauden aikana Lisääntyvät Pysyvät ennallaan Vähentyvät Saldoluku Kaikki yritykset 8 86 6 2 Teollisuus 9 8 4 Rakentaminen 7 87 6 Kauppa 8 8 3 Palvelut 7 88 6 34

.2 ULKOINEN RAHOITUS JA SEN KÄYTTÖTARKOITUKSET Viimeisen vuoden aikana ulkoista rahoitusta on hankkinut runsas 30 prosenttia pk-yrityksistä. Ulkoista rahoitusta on hankittu muita toimialoja useammin teollisuudessa sekä voimakkaasti kasvuhakuisissa ja su- kupolvenvaihdoksen viimeisen vuoden aikana tehneissä yrityksissä. Uutta ulkoista rahoitusta ottaneiden yritysten osuus on noussut selvästi vuosina 2002 2004 vallinneesta tasosta. Kuva 2: Ottanut ulkoista rahoitusta edellisenä vuonna, yrityksistä 3 30 3 2 29 20 27 24 24 24 26 24 0 0 I/2002 II/2002 I/2003 II/2003 I/2004 II/2004 I/200 II/200 Taulukko 28: Ulkoisen rahoituksen yleisyys, yrityksistä Ottanut rahoitusta viime vuonna Ottanut rahoitusta viime vuonna Ottanut rahoitusta viime vuonna Kaikki yritykset Toimialoittain Teollisuus Rakentaminen Kauppa Palvelut 3 37 33 2 3 Kasvuhakuisuuden mukaan Voimakkaasti kasvuhakuiset Kasvuhakuiset Asemansa säilyttäjät Ei kasvutavoitteita 0 32 29 2 Sukupolven/omistajanvaihdoksen mukaan Tapahtunut viimeisen vuoden aikana Ei Kyllä Odotettavissa seuraavan vuoden aikana Ei Kyllä 29 4 3 28 3

Uutta ulkoista rahoitusta ottaneista yrityksistä 77 prosenttia on hankkinut sitä pankeista. Finnveran osuus uutta rahoitusta ottaneista yrityksistä on noussut puolestaan 7 prosenttiin, mikä on jonkin verran suurempi osuus kuin sen vallitseva asiakasosuus. Finnveran rahoitusta on käytetty useimmiten teollisuudessa sekä voimakkaasti kasvuhakuisissa ja sukupolvenvaihdoksen läpikäyneissä yrityksissä. Taulukko 29: Ulkoisen rahoituksen jakautuminen, viime vuonna ulkoista rahoitusta ottaneista yrityksistä Kaikki yritykset Teollisuus Rakentaminen Kauppa Palvelut Pankkiluotto 77 77 82 8 73 Finnveran laina tai takaus 7 34 7 2 7 Pääomasijoittajilta 3 4 3 4 Muu 8 7 4 7 */ Vastaajat ovat voineet mainita useamman kuin yhden vaihtoehdon. Kuva 26: Ulkoisen rahoituksen käyttötarkoitus, viime vuonna ulkoista rahoitusta ottaneista yrityksistä Kone- ja laiteinvestoinnit Rakennusinvestoinnit Käyttöpääoma Viennin rahoitus Yrityksen kehityshankkeet Toimitusaikaiset vakuudet Muu ml. omistusjärjestelyt 0 0 20 30 40 0 60 70 I/2002 II/2002 I/2003 II/2003 I/2004 II/2004 I/200 II/200 36

Useimmiten uutta ulkoista rahoitusta on otettu kone- ja laiteinvestointien rahoittamiseen. Edellisten kyselyiden tapaan palvelut ja rakentaminen hankkivat ulkoista rahoitusta tähän tarkoitukseen muita toimialoja yleisemmin. Ulkoista rahoitusta on tarvittu usein myös käyttöpääomaksi ja tähän tarkoitukseen sitä on hankittu tavallisimmin kaupassa. Myös rakennusinvestointeihin ulkoista rahoitusta on otettu melko yleisesti, joskin sen osuus rahoituksen käyttötarkoituksena on vähentynyt selvästi viime vuosista. Muista ulkoisen rahoituksen käyttötarkoituksista yrityksen kehityshankkeiden ja omistusjärjestelyjen osuudet ovat kasvaneet hieman viime keväästä. Taulukko 30: Ulkoisen rahoituksen käyttötarkoitus, viime vuonna ulkoista rahoitusta ottaneista yrityksistä */ Kaikki yritykset Teollisuus Ei kasvutavoitteita Rakentaminen Kauppa Palvelut Kone- ja laiteinvestointeihin 0 7 39 64 Rakennusinvestointeihin 3 3 4 7 Käyttöpääomaksi 27 32 8 40 22 Viennin rahoitukseen ja kansainvälistymiseen 2 0 3 3 Yrityksen kehityshankkeisiin 9 8 2 9 Toimitusaikaisiin vakuuksiin 3 3 0 Omistusjärjestelyihin 8 9 7 9 Muuhun tarkoitukseen 3 2 3 4 4 */ Vastaajat ovat voineet mainita useamman kuin yhden vaihtoehdon. Taulukko 3: Ulkoisen rahoituksen käyttötarkoitus, viime vuonna ulkoista rahoitusta ottaneista yrityksistä, yrityksen kasvuhakuisuuden mukaan */ Voimakkaasti kasvuhakuinen Kasvaa mahdollisuuksien mukaan Pyrkii säilyttämään asemansa Toiminta loppuu seuraavan vuoden aikana Kone- ja laiteinvestointeihin 4 4 62 6 49 Rakennusinvestointeihin 9 3 3 0 Käyttöpääomaksi 37 27 20 29 Viennin rahoitukseen ja kansainvälistymiseen 0 0 Yrityksen kehityshankkeisiin 7 4 0 Toimitusaikaisiin vakuuksiin 3 2 0 Omistusjärjestelyihin 0 4 0 Muuhun tarkoitukseen 4 4 4 2 0 */ Vastaajat ovat voineet mainita useamman kuin yhden vaihtoehdon. 37