LUONNOS A S E M A K A A V A N S E L O S T U S 2. KAUPUNGINOSAN KATUALUEEN, 5. KAUPUNGINOSAN KORTTELIN 77 SEKÄ KATU-, LIIKENNE- JA VIRKISTYSALUEEN JA 6. KAUPUNGINOSAN KORTTELIN 121 SEKÄ KATU-, LIIKENNE- JA VIRKISTYSALUEEN ASEMAKAAVAN MUUTOS SEMINAARINMÄEN KAMPUSALUEEN SUOJELUKAAVA KAAVATUNNUS 05:072 KAAVAN PÄIVÄYS 15.1.2009 SELOSTUKSEN PÄIVÄYS 18.11.2013
05:072 / SEMINAARINMÄEN KAMPUSALUEEN SUOJELUKAAVA/ ASEMAKAAVASELOSTUS LUONNOS 18.11.2013 (2) PERUS- JA TUNNISTETIEDOT Asemakaavan muutos koskee 2. kaupunginosan katualuetta, 5. kaupungin osan korttelia 77 sekä katu-, liikenne- ja virkistysaluetta ja 6.kaupunginosan korttelia 121 sekä katu-, liikenne- ja virkistysaluetta. Asemakaavan muutoksella muodostuu 2. kaupunginosan katu- ja virkistysalue, 5. kaupungin osan kortteli 77 sekä katu-, liikenne- ja virkistysalue ja 6.kaupunginosan kortteli 121 sekä katu-, liikenneja virkistysalue. Tonttijako hyväksytään asemakaavan yhteydessä. Kaavan nimi SEMINAARINMÄEN KAMPUSALUEEN SUOJELUKAAVA Kaavan tunnus 05:072 Kaavan päiväys 15.1.2013 Kaavan laatija Paula Julin, Kaavoitusarkkitehti Jyväskylän kaupunki Kaupunkirakennepalvelut / Asemakaavoitus Postiosoite: PL 233, 40101 Jyväskylä Käyntiosoite: Hannikaisenkatu 17 Puh. 014 266 7706 email: etunimi.sukunimi@jkl.fi Kaavan Jyväskylän kaupungin tiedotuslehti 27.8.2003 ja 11.3.2009 vireilletulo Hyväksymispäivämäärät Ltk xx.xx.201x Kh xx.xx.201x Kv xx.xx.201x Kaava-alueen sijainti Alue sijaitsee Jyväskylän keskustassa ruutukaava-alueen lounaispuolella. Se rajautuu Pitkäkatuun, Voionmaankatuun, Seminaarinkatuun, Keskussairaalantiehen ja Hippoksen urheilupuistoon. Kaavan nimi ja tarkoitus Seminaarinmäen kampusalueen suojelukaavan päätavoite on Seminaarinmäen maailmanlaajuisesti merkittävän kokonaisuuden kulttuurihistoriallisten ja rakennustaiteellisten arvojen säilyttäminen. Vanhentuneen kaava- ja suojelutilanteen päivittämisessä otetaan huomioon myös alueen maisemalliset arvot ja luontoarvot. Liikennesuunnittelun tavoitteena on edistää jalankulkua ja pyöräilyä ja rauhoittaa alueen sisäosia autoliikenteeltä. Kaavassa tutkitaan myös lisärakentamisen mahdollisuudet.
05:072 / SEMINAARINMÄEN KAMPUSALUEEN SUOJELUKAAVA/ ASEMAKAAVASELOSTUS LUONNOS 18.11.2013 (3) SISÄLLYSLUETTELO 1 TIIVISTELMÄ... 5 1.1 ASEMAKAAVA... 5 1.2 KAAVAPROSESSIN VAIHEET... 5 1.3 ASEMAKAAVAN TOTEUTTAMINEN... 5 2 LÄHTÖKOHDAT... 6 2.1 SELVITYS SUUNNITTELUALUEEN OLOISTA... 6 2.1.1 Alueen yleiskuvaus... 6 2.1.2 Luonnonympäristö, puistot ja puutarhat... 13 2.1.3 Rakennettu ympäristö... 7 2.1.4 Maanomistus... 15 2.2 SUUNNITTELUTILANNE... 15 2.2.1 Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset... 15 3 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET... 20 3.1 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN TARVE JA KÄYNNISTÄMINEN... 20 3.2 OSALLISTUMINEN JA YHTEISTYÖ... 20 3.2.1 Osalliset... 20 3.2.2 Vireilletulo... 21 3.2.3 Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt... 21 3.2.4 Viranomaisyhteistyö... 22 3.2.5 Muut työryhmät... 22 3.3 ASEMAKAAVAN TAVOITTEET... 22 3.3.1 Lähtökohta-aineiston antamat tavoitteet... 22 3.3.2 Prosessin aikana syntyneet tavoitteet, tavoitteiden tarkentuminen... 23 3.4.1 Asemakaavaluonnoksen kaavaratkaisun valinta ja perusteet... 23 3.5 KAAVALUONNOKSESTA SAATU PALAUTE JA KAAVAEHDOTUKSEN SUUNNITTELU... 24 3.5.1 Luonnosvaiheen lausunnot ja mielipiteet... 24 4 ASEMAKAAVAN KUVAUS... 25 4.1 KAAVAN RAKENNE... 25 4.1.1 Mitoitus... 25 4.1.2 Palvelut... 25 4.2 YMPÄRISTÖN LAATUA KOSKEVIEN TAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN... 25 4.3 ALUEVARAUKSET... 26 4.3.1 Korttelialueet... 26 4.3.2 Muut alueet... 28 4.4 KAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET... 29 4.5 KAAVAN VAIKUTUKSET... 32 4.5.1 Vaikutusten arvioinnin suorittamistapa... 32 4.5.2 Epävarmuustekijät... 32 4.5.3 Haitallisten vaikutusten lieventäminen... 32 4.5.4 Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden suhde kaavaratkaisuun... 32 4.5.4 Vaikutusten arviointi... 32 4.6 YMPÄRISTÖN HÄIRIÖTEKIJÄT... 34 4.7 NIMISTÖ... 34 5 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS... 34 5.1 TOTEUTUSTA OHJAAVAT JA HAVAINNOLLISTAVAT SUUNNITELMAT... 34 5.2 TOTEUTTAMINEN JA AJOITUS... 35 5.3 TOTEUTUKSEN SEURANTA... 35
05:072 / SEMINAARINMÄEN KAMPUSALUEEN SUOJELUKAAVA/ ASEMAKAAVASELOSTUS LUONNOS 18.11.2013 (4) LUETTELO SELOSTUKSEN LIITEASIAKIRJOISTA 1) osallistumis- ja arviointisuunnitelma (12.8.2003, tarkistettu 8.11.2013) 2) ote ajantasa-asemakaavasta 3) asemakaavakartta, pienennös (8.11.2013) 4) Seminaarimäen luontoarvot 5) suojelutilannetta havainnollistava kartta 6) liikennekartta 7) havainnollistava esimerkki Pitkäkatu 1 C.n uudisrakennuksesta 8) yhteenveto luonnosvaiheen palautteesta ja vastineet 9) yhteenveto ehdotusvaiheen palautteesta ja vastineet 10) tonttijakokartta asemakaavan seurantalomake Aluetta koskien on tehty seuraavat selvitykset, jotka ovat kaavan tausta-aineistona: Luontoselvitykset Liito-orava-, sammal-, lahopuukovakuoriais-, linnusto-, putkilokasvi-, lepakko- ja sieniselvitykset. Seminaarinmäen luontoarvot kooste tehdyistä selvityksistä (Taru Heikkinen, Jyväskylän kaupunki 2009) Ulko- ja viheralueet Seminaarinmäen maisemaselvitys ja hoito-ohjelma (Maisemasuunnittelu Hemgård 2009) Seminaarinmäen viheralueiden kunnostussuunnitelmat (Maisemasuunnittelu Hemgård 2012 ) Moirislammen yleissuunnitelma (Studio Terra 2010) Seminaarinaukion luonnossuunnitelma (Arkkitehtitoimisto Juhani Pallasmaa 2003) Liikenne Seminaarinmäen liikennesuunnitelma (Ramboll 2012-2013) Seminaarinmäen jätehuoltosuunnitelma (Ramboll 2013) Jyväskylän kaupungin joukkoliikenneselvitys (Ramboll 2013) Lisärakentamiseen liittyvät suunnitelmat Pitkäkadun alueen suunnitelmat (Arkkitehtitoimisto Lahdelma 6 Mahlamäki 2008) Jyväskylän uimahallin kylpyläosan tarveselvitys (Jyväskylän Tilapalvelu 2013) Historiaselvitykset ja rakennusperinnön inventoinnit: Puistoalueiden historiaselvitys 125 vuotta Seminaarinmäen puistoalueiden historiaa (Mari Forsberg 2008) Pitkäkatu 1:n rakennushistoriaselvitys (Leena Lindell, K-S museo 2008) Normaalikoulun alakoulun ja ylioppilastalon laajennuksen inventoinnit (Anna-Leena Lehto, Leena Lindell, K-S museo 2010) Seminaarinmäen Sipisen rakennusten inventointi (Anna-Leena Lehto, Leena Lindell, K-S museo 2009) Ylioppilastalo Ilokiven inventointi (Päivi Andersson, K-S museo 1984) Seminaarinmäen alueen ja sen rakennusten historiaa on käsitelty useissa teoksissa. Kaikki rakennukset on inventoitu, ja suurimmasta osasta on tehty rakennushistoriallinen selvitys.
05:072 / SEMINAARINMÄEN KAMPUSALUEEN SUOJELUKAAVA/ ASEMAKAAVASELOSTUS LUONNOS 18.11.2013 (5) 1 TIIVISTELMÄ 1.1 ASEMAKAAVA Seminaarinmäen kampusalueen suojelukaavan päätavoite on Seminaarinmäen maailmanlaajuisesti merkittävän kokonaisuuden kulttuurihistoriallisten ja rakennustaiteellisten arvojen säilyttäminen. Vanhentuneen kaava- ja suojelutilanteen päivittämisessä otetaan huomioon myös alueen puutarhahistorialliset, maisemalliset ja luontoarvot. Tavoitteena on myös edistää jalankulkua ja pyöräilyä ja rauhoittaa alueen sisäosia autoliikenteeltä. Kaava mahdollistaa Seminaarinmäen kehittämisen elävänä ja nykyaikaisena yliopistoalueena, jolla opetustoimintaan limittyy muita toimintoja, mm. asuminen siellä, missä rakennukset siihen soveltuvat. Uutta rakennusoikeutta osoitetaan Pitkäkatu 1:n uutta yliopisto- tai opiskelija-asuntolarakennusta varten sekä Vesiliikuntakeskus Aaltoalvarin laajennusta varten yhteensä noin 5500 kem 2. 1.2 KAAVAPROSESSIN VAIHEET punaisella merkityt vaiheet kesken Kaavoituksen aloittamisesta tiedotettiin Jyväskylän kaupungin tiedotuslehdessä 27.8.2003 ja 11.3.2009. Luonnosvaiheen viranomaisneuvottelut 2.9.2003, 21.4.2009, 19.1.2011 ja 22.2.2011 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) lähetettiin osallisille ja viranomaisille 19.9.2003 ja 6.3.2009 sekä 25.11.2013. Asemakaavan muutosluonnos kaupunkirakennelautakunnan käsittelyssä 19.11.2013 Asemakaavaluonnos oli MRA 30 :n mukaisesti nähtävillä 26.11.2013-10.1.2014 välisen ajan. Asemakaavan muutosehdotus kaupunkirakennelautakunnan käsittelyssä xx.xx.201x. Asemakaavan muutosehdotus oli MRL 65 :n mukaisesti nähtävillä xx.yy. - xx.yy.201x. Ehdotusvaiheen viranomaisneuvottelu xx.xx.201x Asemakaavan muutosehdotus kaupunkirakennelautakunnan käsittelyssä xx.xx.201x Asemakaavan muutosehdotus kaupunginhallituksen käsittelyssä xx.xx.201x Asemakaavan muutosehdotus hyväksyttiin kaupunginvaltuustossa xx.yy.201x. 1.3 ASEMAKAAVAN TOTEUTTAMINEN Alueen toteuttamisesta vastaavat pitkälti yliopistoalueiden yksityiset maanomistajat Suomen Yliopistokiinteistöt ja Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunta, joiden hankkeiden mukaisesti asemakaavan toteutuminen ajoittuu. Kaavan toteuttaminen on enimmäkseen korjaus- ja kunnostustyötä, joka on jo käynnissä useissa rakennuksissa. Viheralueiden kunnostukset etenevät vuosittain osa-alue kerrallaan. Vesiliikuntakeskus Aaltoalvarin tontin toteutuksesta vastaa Jyväskylän Tilapalvelu. Kylpyläosaston remontti ja liikuntatilojen laajennus ovat suunnitteilla. Katualueiden, puistojen ja yleisen pysäköintialueen (LP) toteuttamisesta vastaa Jyväskylän kaupungin liikenne- ja viheralueet -vastuualue.
05:072 / SEMINAARINMÄEN KAMPUSALUEEN SUOJELUKAAVA/ ASEMAKAAVASELOSTUS LUONNOS 18.11.2013 (6) 2 LÄHTÖKOHDAT 2.1 SELVITYS SUUNNITTELUALUEEN OLOISTA Seminaarinmäen rakennukset (Kuva: Seminaarinmäen suojelun käsikirja 2012, Arkkitehtitoimisto LPV) Hippos Pitkäkatu 1
05:072 / SEMINAARINMÄEN KAMPUSALUEEN SUOJELUKAAVA/ ASEMAKAAVASELOSTUS LUONNOS 18.11.2013 (7) 2.1.1 Alueen yleiskuvaus Seminaarinmäen alue sijaitsee Jyväskylän ruutukaavakeskustan jatkeena sen lounaispuolella. Kaava-alueen pinta-ala on n. 23,8 ha, ja se rajautuu Pitkäkatuun, Voionmaankatuun, Seminaarinkatuun, Keskussairaalantiehen ja Hippoksen urheilupuistoon. Seminaarinmäki on Jyväskylän yliopiston vanhin kampusalue. Varsinaisen yliopistoalueen lisäksi Seminaarinmäen alueeseen kuuluvat Moirislammen puisto, Uimahalli ympäristöineen sekä Pitkäkatu 1:n entisen vaivaistalon ja kunnalliskodin alue. Kaava-alueessa ovat lisäksi mukana Hippoksen urheilupuiston puolella sijaitsevat pysäköintialueet. Hongikkoisella harjulla sijaitseva kampusalue kolmelta vuosisadalta periytyvine rakennuksineen ja puistoineen on sekä sivistyshistorialliselta että arkkitehtoniselta merkitykseltään monikerroksinen ja korkeatasoinen rakennusperintökokonaisuus. Se on myös tärkeä osa keskustan kaupunkiluontoa ja virkistysreittien verkostoa. Toiminnallisesti alue kärsii kunnostuksen puutteesta ja rakennuksissa ilmenneissä sisäilmaongelmista. Ongelmiin ollaan tarmokkaasti puuttumassa, ja useat rakennuksista ovat kokeneet tai tulevat lähivuosina kokemaan peruskorjauksen, minkä vuoksi osa rakennuksista on tyhjillään ja toiminnot vaihtavat paikkaa. Myös ränsistyneitä viheralueita on alettu kunnostaa. Joidenkin rakennusten tuleva käyttö on epäselvä kasvatustieteellisen tiedekunnan ja koulutuksen tutkimuslaitoksen siirtyessä Ruusupuistoon vuonna 2015. Ympäristön taso on heikoimmillaan kaava-alueen reunojen sisääntuloalueilla, ja liikennöinti on paikoin varsin sekavaa. Pitkäkatu 1:n alueen tulevaisuus on erityisen epäselvä, ja Pitkäkatu 1 C:n rakennus on ollut pitkään poissa käytöstä. 2.1.3 Rakennettu ympäristö Rakennukset, kulttuuriperintö, rakennussuojelu Suomen ensimmäinen kansakoulunopettajaseminaari perustettiin Jyväskylään 1863. Ensimmäiset vuosikymmenet se toimi väliaikaistiloissa keskikaupungilla, mutta 1874 valtio lunasti sen tarpeisiin oman alueen kaupungin länsipuolen harjualueelta. Nykyisin Seminaarinmäellä on eri aikakausilta noin 30 rakennusta, joista useat on viime aikoina peruskorjattu tai tullaan peruskorjaamaan mm. sisäilmaongelmien vuoksi. Alueen rakentuminen voidaan jakaa viiteen vaiheeseen: 1. Seminaarin aika Seminaarin ajan rakennuskannan vanhin kerrostuma muodostuu viiden Constantin Kiseleffin suunnitteleman 1880-luvulla valmistuneen tiilisen uusrenessanssirakennuksesta ryhmästä, pajarakennuksesta ja puisesta puutarhurin talosta. Vuosisadan vaihteen Ryhtilä ja jugendtyylinen Villa
05:072 / SEMINAARINMÄEN KAMPUSALUEEN SUOJELUKAAVA/ ASEMAKAAVASELOSTUS LUONNOS 18.11.2013 (8) Rana vuodelta 1905 toivat kokonaisuuteen vaihtelua. Seminaarinkadun varressa erillään sijaitseva Riihi on tiettävästi Jyväskylän vanhin säilynyt rakennus ja peräisin ajalta ennen kaupungin perustamista vuonna 1837, mahdollisesti jopa 1700-luvulta. rakennus suojelutilanne suunnittelija, rak. v käyttötarkoitus, erityistä kuva D Educa suojeltu asetuksella valtion omistamista rakennuksista, luokka S2 Constantin Kiseleff 1881 - Kasvatustieteen laitos - Kasvatustieteille valmistuu uudet tilat Ruusupuistoon vuonna 2015 F Fennicum (ent. Kilistiikka) suojeltu asetuksella, luokka S1 Constantin Kiseleff 1883 - Kielten laitos: Suomen kieli ja viittomakieli H Historica suojeltu asetuksella, luokka S2 Constantin Kiseleff 1881 - Historian ja etnologian laitos I Vanha Paja ei suojeltu, sijaitsee asetuksella suojellulla alueella S4 Constantin Kiseleff 1883 - Hiljentymistila - Luonnonkivestä ja punatiilestä muurattu J Puutarhurin talo suojeltu asetuksella, luokka S2 Constantin Kiseleff 1880 - Kokoustiloja - Puurakennus O Oppio suojeltu asetuksella, luokka S2 Constantin Kiseleff ja F.H.Rancken 1882 - Kielikeskus R Ryhtilä suojeltu asetuksella, luokka S1 Ernst Theodor Granstedt 1895 - Liikuntasali - Puurakennus Ri Riihi suojeltu asetuksella, luokka S2 ei tietoa, mahdollisesti 1700- luvulta - Konsertit ja tapahtumat - Puurakennus, Jyväskylän tiettävästi vanhin rakennus S Seminarium suojeltu asetuksella, luokka S1 Constantin Kiseleff 1883 - Museon näyttelytilat, luentosaleja, vanha juhlasali - Peruskorjattu/restauroitu esimerkillisesti 2010 - Pohjakerrokseen avataan vuonna 2013 näyttelykeskus Soihtu V Villa Rana suojeltu asetuksella, luokka S1 Yrjö Blomstedt 1905 - Jugend- tyylinen rapattu rakennus - Historian ja etnologian laitoksen tiloja - Pihapiiri kunnostettu esimerkillisesti 2012 - Korjaus käynnissä 2013
05:072 / SEMINAARINMÄEN KAMPUSALUEEN SUOJELUKAAVA/ ASEMAKAAVASELOSTUS LUONNOS 18.11.2013 (9) 2. Vaivaistalon ja kunnalliskodin alue Pitkäkatu 1:n kiinteistö on entistä vaivaistalon ja kunnalliskodin aluetta, joka on siirtynyt kaupungilta valtion omistukseen ja yliopiston käyttöön vuoden 1996 maanvaihtosopimuksen myötä. Maanvaihtosopimuksen mukaisesti kaupunki laati alueelle lisärakentamisen mahdollistavan asemakaavan, jonka ympäristöministeriö jätti vahvistamatta vuonna 1998 (ks. kohta 2.2.1) Entisen päärakennuksen Pitkäkatu 1B:n sekä 1C:n puurakenteisen osat vuodelta 1903 ovat suunnitelleet G.A.Helsingius, Yrjö Blomstedt ja Hjalmar Åberg. 1A:n vuodelta 1929 on suunnitellut Kerttu Tamminen. 1C:tä on laajennettu vuonna 1952 Olavi Kivimaan suunnitelmien mukaan. Kokonaisuuteen kuuluvat myös työtupa 1900-luvun alusta, maakellari ja koppimuuntamo 1950-luvulta. Rakennusten tulevaisuus on varsin epäselvä. 1C:n rakennus on tyhjillään ja omistajan mukaan huonokuntoinen. rakennus suojelutilanne suunnittelija, rak. v käyttötarkoitus, erityistä kuva H0 Työtupa ei suojeltu, sijaitsee RKY 2009 -alueella Yrjö Blomstedt ja Hjalmar Åberg 1903 - Varasto - Puurakennus, alun perin vaivaistalon jääkellari PiB Päiväkoti (ent. tutkimuslaitos, Pilotti) ei suojeltu, sijaitsee RKY 2009 -alueella G.A.Helsingi us, Yrjö Blomstedt ja Hjalmar Åberg, 1903 - Päiväkoti Arkki-Parkki - Puurakennus, alun perin vaivaistalon päärakennus PiC Toimistorakennus (ent. Polaari) ei suojeltu, sijaitsee RKY 2009 -alueella G.A.Helsingi us, Yrjö Blomstedt ja Hjalmar Åberg, 1903, laajennukset Toivo Salervo 1917 ja Olavi Kivimaa 1950 - Tyhjillään, huonokuntoinen - 1- kerroksinen puurakennus, johon on 1950- luvulla rakennettu kivinen, julkisivuiltaan rapattu 2-kerroksinen laajennus - Alun perin vaivaistalon mielisairasosasto Z Toimistorakennus (ent. Pinsetti, YHTS, PiA) ei suojeltu, sijaitsee RKY 2009 -alueella Kerttu Tamminen 1929 - Yliopiston viestintäpalvelut ja viestintätieteiden laitos - Julkisivuiltaan rapattu 3-kerroksinen kivirakennus - Alun perin kunnalliskodin sairasosasto Muuntamo ei suojeltu, sijaitsee RKY 2009 -alueella tyyppimuuntamo 1950 - Mattilanpellon asuinalueen jakelumuuntamoksi rakennettu, yhä JE-Siirto Oy:n käytössä - Rapattu tiilinen koppimuuntamo 3. Alvar Aallon kampus Alvar Aalto voitti kasvatusopillisen korkeakoulun uudisrakennuksista järjestetyn kutsukilpailun vuonna 1951. Aallon kampukseen kuuluvat kasvatusopillisen korkeakoulun rakennukset ja uimahalli urheiluhalleineen vuosilta 1953-56 sekä ylioppilastalo Ilokivi vuodelta 1964. Urheilukentän ympärille hevosenkenkämäisesti kaartuva punatiilikampus täydentyi vuonna 1970 valkoiseksi rapatulla Liikuntatieteiden laitoksella.
05:072 / SEMINAARINMÄEN KAMPUSALUEEN SUOJELUKAAVA/ ASEMAKAAVASELOSTUS LUONNOS 18.11.2013 (10) rakennus suojelutilanne suunnittelija, rak. v käyttötarkoitus, erityistä kuva C Yliopiston päärakennus suojeltu asetuksella, luokka S1 Alvar Aalto 1956 - Suuri auditorio, aulassa kahvila - Sivusiiven pohjakerroksessa vanha kirjastolukusali, luentosaleja, OKL:n taideopetusta - Peruskorjaus käynnissä/tulossa 2013 E OKL:n tekninen työ ei suojeltu, sijaitsee asetuksella suojellulla alueella S4 Arkkitehtitoimisto Alvar Aalto & co1989 - OKL:n tekninen työ, teknologiakasvatus - Sisäilmaongelmia G Henkilökunnan asuntola suojeltu asetuksella, luokka S2 Alvar Aalto 1955 - Yliopiston museon toimistotilat L Liikuntatieteen laitos suojeltu asetuksella, luokka S1 Alvar Aalto 1970-71 - Liikunta- ja terveystieteiden tiedekunta, kahvila - Liikuntatiloissa yliopistoliikunnan iltakäyttöä- - Valkoiseksi rapattu rakennus muuten punatiilisen Aallon kampuksen päätteenä - Peruskorjattu esimerkillisesti 2011 P Philologica- Lozzi (ent. Lyhty, Lozzi, Asuntola Naatti suojeltu asetuksella, luokka S1 Alvar Aalto 1954 - Päärakennuksen puoleisessa osassa ravintolat kabinetteineen, pohjakerroksessa keittiö - Alarinteen kolmikerroksisessa osa alun perin asuntola, viimeksi kielten laitos - Peruskorjaus käynnissä/tulossa 2013-2014, asuntolaosa palautetaan asuntolaksi U1 Urheiluhalli suojeltu asetuksella, luokka S2 Alvar Aalto 1953 - Liikuntasali U2 Urheiluhalli suojeltu asetuksella, luokka S2 Alvar Aalto 1955 - Liikuntasali UH Uimahalli suojeltu rakennussuojelulailla osittain, kylpyläosa ei suojeltu Alvar Aalto 1956, laajennettu 1964 ja 1975, kylpylälaajennus 1991 - Vesiliikuntakeskus Aaltoalvari - Kaupungin omistuksessa - Uimahalliosa peruskorjattu esimerkillisesti 2012, kylpyläosan peruskorjaus tulossa X Normaalikoulun ala-aste (ent. Proxima, vanha alaaste, harjoituskoulu suojeltu asetuksella, luokka S2 Alvar Aalto 1954 - Peruskorjaus käynnissä 2013, tuleva käyttötarkoitus epäselvä
05:072 / SEMINAARINMÄEN KAMPUSALUEEN SUOJELUKAAVA/ ASEMAKAAVASELOSTUS LUONNOS 18.11.2013 (11) Y tai YOT Ylioppilastalo Ilokivi suojeltu asemakaavalla Alvar Aalto 1964 - Ylioppilaskunnan toimistotiloja, ruokala ja ravintola - Omistaja Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunta 4. Arto Sipisen täydennysrakennukset Arto Sipisestä tuli yliopiston laajenemisesta järjestetyn kansainvälisen arkkitehtikilpailun voiton myötä myös Seminaarinmäen pääsuunnittelija, kun hänen suunnittelemansa kirjasto, hallintorakennus, Musica ja Athenaeum toteutettiin vanhojen seminaarin rakennusten lomaan vuosina 1974 76. rakennus suojelutilanne suunnittelija, rak. v käyttötarkoitus, erityistä kuva A Athenaeum ei suojeltu, sijaitsee asetuksella suojellulla alueella S4 Arto Sipinen 1976 - Humanistisen tiedekunnan tiloja B Kirjastorakennus ei suojeltu, sijaitsee asetuksella suojellulla alueella S4 Arto Sipinen 1974 - Kirjasto, kahvila - Pohjakerrokseen tulee väliaikainen ravintola vuosiksi 2014 2015. M Musica ei suojeltu, sijaitsee asetuksella suojellulla alueella S4 Arto Sipinen 1976 - Musiikin laitos T Hallintorakennus ei suojeltu, sijaitsee asetuksella suojellulla alueella S4 Arto Sipinen 1974 - Yliopiston hallinto, opiskelijapalvelut - Peruskorjaus käynnissä 2013, tyhjillään 5. Arkkitehtitoimisto Lahdelma & Mahlamäen täydennysrakennukset Arkkitehtuurikilpailujen kautta syntyneiden arvorakennusten sarja sai täydennystä, kun arkkitehtitoimisto Lahdelma & Mahlamäen kilpailuvoittojen perusteella toteutuivat vuonna 2002 Normaalikoulun uusi ala-aste ja 2003 Ylioppilastalon laajennus. rakennus suojelutilanne suunnittelija, rak. v käyttötarkoitus, erityistä kuva K Normaalikoulun alaaste (uusi) ei suojeltu, sijaitsee RKY 2009 -alueella Ilmari Lahdelma ja Rainer Mahlamäki 2002 - Normaalikoulun alakoulu, OKL - Voittanut kilpailuehdotus Syli
05:072 / SEMINAARINMÄEN KAMPUSALUEEN SUOJELUKAAVA/ ASEMAKAAVASELOSTUS LUONNOS 18.11.2013 (12) Y 1 tai YOL Ylioppilastalon laajennus Opinkivi ei suojeltu, sijaitsee RKY 2009 -alueella Ilmari Lahdelma 2003 - Ylioppilaskunta, Koulutuksen tutkimuslaitos - Omistaja Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunta Suojelupäätökset: katso kohta 2.2.1 sekä selostuksen liitteenä oleva suojelun koostekartta. Kaupunkikuva Seminaarinmäki on ainutlaatuinen ja elämyksellinen kokonaisuus arvokkaine rakennuksineen, puistoineen ja jännittävine kävelyreitteineen. Alueen kaupunkikuvassa on kuitenkin parantamisen varaa erityisesti sisääntuloalueilla, joiden kautta Seminaarinmäki kytkeytyy muuhun kaupunkirakenteeseen; nykytilassaan monet niistä eivät viesti alueen erityisyydestä tai merkittävyydestä. Seminaarinmäen sisääntuloalueita ovat Musican, Pääkirjaston, Liikuntatieteellisen, Pitkäkatu 1:n sekä uimahallin ja Normaalikoulun ympäristöt. Ympäristökokemusta häiritsevät myös paikoin epäjohdonmukaiset ja väliaikaisen oloiset liikennejärjestelyt, jotka niin ikään keskittyvät sisääntuloalueille. Autopaikkoja ja jätehuoltoa on sijoitettu harkitsemattomasti mm. alueen korkeimmalle kohdalle keskelle Moirisharjun metsää. Alueen valaistus, valaisinmallit, kadunkalusteet ja opasteet ovat myös varsin kirjavia. Asuminen, palvelut, sosiaalinen ympäristö Seminaarinmäen rakennuksista harvat ovat iltaisin käytössä eikä alueella ole asukkaita, minkä vuoksi alue koetaan pimeällä turvattomaksi. Alueella on liikuntapalveluja, ravintola- ja kahvilapalveluja, huvi- ja viihdepalveluja sekä opiskelijapalveluja. Seminarium-rakennuksessa avataan syksyllä 2013 näyttelykeskus, joka palvelee vierailijoita. Julkisten ja kaupallisten palveluiden osalta alue tukeutuu Jyväskylän keskustaan. Työpaikat, elinkeinotoiminta Seminaarinmäellä on yhteensä noin 1000 työpaikkaa yliopistolla, Normaalikoulun alakoulussa ja Vesiliikuntakeskus Aaltoalvarissa. Opiskelijoita Seminaarinmäellä sijaitsevissa tiedekunnissa on noin 7500. Normaalikoulun alakoulussa on oppilaita 400. Työpaikkoja ja opiskelijoita on runsaasti myös kaava-alueen lähistöllä Suomalaisella musiikkikampuksella, Hippoksen ja Rautpohjan alueilla sekä lähitulevaisuudessa myös Ruusupuiston alueella. Liikenne Seminaarinmäki on lähes kokonaan tonttialuetta, joka liittyy katuverkkoon Seminaarinkadulla kirjaston edessä, Keskussairaalantiellä Liikunnan kohdalla, Voionmaankadulla Musican kohdalla ja Pitkäkadulla uimahallin kohdalla. Liikenne liittymä- ja sisääntuloalueilla on yleisesti sekavaa, ja alueet ovat ilmeeltään jäsentymättömiä. Pyöräily on yliopistoalueilla merkittävä liikennemuoto, ja riittämättömän pyöräpysäköinnin vuoksi pyöriä kasautuu erityisesti sisääntuloalueille. Pyöräilyn kannalta merkittävin reitti Kortepohjan opiskelija-asuntokeskittymältä Mattilanniemeen kulkee Liikunnan ja uimahallin välistä ja on ainoana pyöräilyreittinä merkitty myös voimassa olevaan asemakaavaan. Myös oikoreitit Pitkäkadulta ja Keskussairaalantieltä keskustaan yliopiston päärakennuksen ohi ovat suosittuja. Alueella sijaitsee Normaalikoulun alakoulu, minkä vuoksi siellä liikkuu välitunneilla sekä koulun alkamis- ja päättymisaikoihin paljon koululaisia. Yliopiston ja Suomen yliopistokiinteistöjen strategiaan kuuluu autoton kampus ajattelu eli kampuksen sisäosien rauhoittaminen autoliikenteeltä ja pysäköinnin keskittäminen alueen reunoille. Toistaiseksi autopaikkoja on vielä siellä täällä ympäri aluetta. Myös jätepisteiden sijoittelu on hajanaista, minkä vuoksi alueen sisällä on myös huoltoliikennettä. Autopaikkatilanne on kohtuullisen hyvä uimahallin alueella, jossa paikkoja on runsaasti maanalaisessa pysäköintilaitoksessa. Seminaarinmäen herkässä ja suojellussa ympäristössä keskitettyyn pysäköintiin soveltuvia alueita on hyvin niukasti tarjolla. Sen vuoksi Hippoksen urheilukenttien kupeesta on kaavoitettu alue Seminaarinmäen pysäköintiä varten. Nämä pysäköintialueet ovat luonteeltaan ja ilmeeltään - väliai-
05:072 / SEMINAARINMÄEN KAMPUSALUEEN SUOJELUKAAVA/ ASEMAKAAVASELOSTUS LUONNOS 18.11.2013 (13) kaisia, ja niiden autopaikat on tavoitteena siirtää tulevaisuudessa Hippoksen alueelle pysäköintilaitokseen. Liikenneturvallisuusongelmia alueella aiheutuu mm. jalankulkijoiden ja pyöräilijöiden törmäilystä kapeilla sorakäytävillä rehevän kasvuston keskellä ja jäsentymättömästä ajoneuvoliikenteestä. Normaalikoulun alakoulun edustalta Pitkäkadulta puuttuu levike saattoliikenteelle, ja uimahallin lähellä tarvitaan paikka linja-autoille. Joukkoliikenteen palvelutaso on Seminaarinmäen alueella erinomainen. Lähimmät linjaautopysäkit sijaitsevat Keskussairaalantiellä ja Voionmaankadulla. Jyvässeudun joukkoliikennesuunnitelmassa on esitetty heilurilinjaa välille Kortepohja-Viitaniemi-Keskusta-Mattilanniemi- Kuokkala palvelemaan paremmin kampusalueiden sekä opiskelijoiden asuinalueiden välistä liikennettä. Tämän linjan Seminaarinmäkeä palvelevat pysäkit tulevat sijaitsemaan Vapaudenkadulla. Tekninen huolto Alueella on normaali kunnallistekniikka. 2.1.2 Luonnonympäristö, puistot ja puutarhat Maisemarakenne, maisemakuva Seminaarinmäki sijoittuu reunamoreenimuodostumalle, joka kulkee kaupungin halki Harjulta lounaaseen. Alue erottuu kaukomaisemassa metsäisenä harjanteena, jolla puiden välistä pilkottavine punatiilisine rakennuksineen on tunnistettava osa kaupungin siluettia. Kaava-alue on mäkistä; korkeusasemat vaihtelevat välillä +92 +124, ja etenkin alueen kaakkoisosan rinne on varsin jyrkkäpiirteistä. Maaperä on rakennettavuudeltaan hyvää. Luonnon monimuotoisuus Luonnonympäristö Seminaarinmäellä on kaupunkiympäristöksi monipuolista vaihdellen mäntykankaasta kosteaan lehtoon. Alueelle ominaista on varttunut ja monin paikoin vanha puusto. Puusto on iältään melko yhtenäistä, ja sen vaiheittaista uudistamista tulisi alkaa suunnitella. Luontoselvitysten mukaan alueella esiintyy erilaisia sammaleita, putkilokasveja ja sieniä sekä liito-oravia, lahopuukovakuoriaisia, lintuja ja lepakoita. Kooste arvokkaista luontokohteista on selostuksen liitteenä. vas. Seminaarinmäen tärkeimmät maisemakokonaisuudet (Seminaarinmäen maisemaselvitys ja hoito-ohjelma, Hemgård 2009) oik. Kehä Vihreä ja Kehät Siniset (Jyväskylän kaupungin viherpolitiikka 2012)
05:072 / SEMINAARINMÄEN KAMPUSALUEEN SUOJELUKAAVA/ ASEMAKAAVASELOSTUS LUONNOS 18.11.2013 (14) Puistot ja puutarhat Opettajaseminaaria suunniteltaessa mukana oli puutarhanhoidollisia painotuksia, ja seminaarilla oli heti perustamisestaan alkaen palveluksessaan puutarhuri. Seminaarinmäki onkin rakennusperintönsä ohella merkittävä puistokokonaisuus eri aikakausia edustavine kerrostumineen: Ränsistyneiden viheralueiden kunnostukset on aloitettu vuonna 2012 Moirislammen puistosta ja Villa Ranan ja päärakennuksen ympäristöistä. Kunnostusten suunnittelu ja toteutus etenee seuraavina vuosina osa-alue kerrallaan. Seminaarinpuisto Seminaarinpuistoksi kutsutaan päärakennuksen pohjois- ja itäpuolella olevaa osaa, jolla on paitsi Seminaarin aikaisen puutarhan fragmentteja myös 1970- ja 1990-luvuilla tehtyjä lisäyksiä sekä varttunutta luonnonmukaista harjumetsää. Seminaarinpuiston ensimmäisen suunnitelman laati Helsingin kaupungin puutarhuri L.A. Jernström 1880-1882. Villa Ranan pihapiiri ja kasvitieteellinen puutarha Villa Ranan ympäristössä Seminaarinmäen etelärinteessä sijaitsi mm. 1900-luvun alussa rakennettu tiilinen kasvihuone, joka purettiin Alvar Aallon päärakennukselle johtavan suoran kulkureitin tieltä 1950-luvulla. Alueen viherrakenteet on kunnostettu esimerkillisesti vuonna 2012. Aallonpuisto Aallonpuistoon kuuluu Aallon rakennusten rajaama puistoalue, joka kiertyy Kampuksen urheilukentän ympärille. Aallon kampus rakennettiin aukealle pellolle. Puutarhasuunnitelmat Aallon kampussommitelmaa tukevaan hoidettuun puutarhaan laati puutarha-arkkitehti Onni Savonlahti yhdessä Alvar Aallon kanssa. Aallon vaatimuksesta puiston kasvillisuuden oli tarkoitus olla matalaa kontrastina taustalla kohoavalle hongikolle. Hänen toiveenaan oli myös, että alueella kasvaisi vain valkoisena kukkivia lajeja. Aallonpuisto oli suojattu autoliikenteeltä, ja orgaanisesti kaartuvat polut korostivat rakennusten yhteyttä luontoon. Moirislammenpuisto Metsäinen Moirislammen puisto kuuluu nykyisin kaupungille, mutta aikoinaan se oli osa seminaarinpuistoa ja seminaarilaisten suosittu oleskelupaikka. Tekolampi Moiris oli alun perin kuunsirpin ja sittemmin pientä saarta reunustavan ympyrän muotoinen, ja se sijaitsi nykyisen tekolammen eteläpuolella. Moiris sai nimensä Niilin tulvajärven mukaan. Pitkäkatu 1:n ympäristö Pitkäkatu 1:n alueella on maisemallisesti merkittävää vanhaa puustoa. Pihapiirin länsipuolella on kasvillisuudeltaan monimuotoinen niitty. Alue kytkeytyy Köyhälammenpuistoon. Köyhälammesta Ruusupuiston kautta Jyväsjärveen aikoinaan laskenut sittemmin kuivunut Lempipuron uoma lienee kulkenut A-rakennuksen kohdalla. Virkistys Moirislammen puisto ja Hippoksen reunalla sijaitseva kaistale Köyhälammen puistoa ovat kaavaalueen ainoat kaavan mukaiset yleiset lähivirkistysalueet. Käytännössä kuitenkin koko Seminaarinmäki on yksi keskustan merkittävimmistä kaupunkivihreän alueista ja sen poikki kulkee useita yleisesti käytettyjä kevyen liikenteen reittejä ja hiljaisempia polkuja. Kaupungin viherpolitiikassa alue on määritelty osaksi ydinkeskustaa kiertävää Kehä Vihreän virkistysverkostoa (ks. kuva ja kohta 2.2.1).
05:072 / SEMINAARINMÄEN KAMPUSALUEEN SUOJELUKAAVA/ ASEMAKAAVASELOSTUS LUONNOS 18.11.2013 (15) 2.1.4 Maanomistus Kaava-alueen suurin maanomistaja on Suomen Yliopistokiinteistöt Oy, jolle Senaatti-kiinteistöjen valtion yliopistoalueiden omistukset siirtyivät vuoden 2010 yliopistouudistuksessa. Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunta omistaa ylioppilastalon tontin 5-77-8. Se on myös vuokrannut kaupungilta osan Hippoksen LPA-alueesta. Kaupunki omistaa Hippoksen pysäköintialueet, uimahallin maa-alueen sekä katu- ja puistoalueet. Kaupunki on vuokrannut Suomen Yliopistokiinteistöiltä uimahallin viereisen LPA-alueen. Uimahalli on Jyväskylän Tilapalvelun hallinnassa. 2.2 SUUNNITTELUTILANNE 2.2.1 Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset Valtakunnalliset alueiden käytön tavoitteet (VAT) Valtioneuvosto päätti valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteista 30.11.2000. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet tulivat voimaan 1.6.2001. Valtioneuvosto päätti valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden tarkistamisesta 13.11.2008. Tarkistetut tavoitteet tulivat voimaan 1.3.2009. Tätä asemakaavaa koskevia valtakunnallisia alueidenkäyttötavoitteita ja niiden toteutumista kuvataan kaavaratkaisun arvioinnissa kappaleissa 3.3. ja 4.5.4. Maakuntakaava Alueella on voimassa maakuntavaltuuston 16.5.2007 hyväksymä maakuntakaava, jonka ympäristöministeriö on vahvistanut 14.4.2009. Vahvistettu maakuntakaava kumoaa aiemman seutukaavan. Keski-Suomen maakuntakaava on tullut voimaan 10.12.2009 ympäristöministeriön vahvistuspäätöksen mukaisena. Maakuntakaavassa alue on taajamatoimintojen aluetta (A, vaaleanruskea) ja Jyväskylän osaamisalueen kaupunkikehittämisen kohdealuetta (kk1). Suunnittelumääräyksen mukaan kk1-aluetta tulee kehittää yhtenäisesti niin, että turvataan alueen kehittämisedellytykset kansainvälisesti vetovoimaiseksi, yhdyskuntarakenteeltaan ja kaupunkikuvaltaan vetovoimaiseksi, korkeimman osaami-
05:072 / SEMINAARINMÄEN KAMPUSALUEEN SUOJELUKAAVA/ ASEMAKAAVASELOSTUS LUONNOS 18.11.2013 (16) sen toiminnalliseksi kokonaisuudeksi. Alueiden käytön suunnittelussa on otettava huomioon valtakunnallisesti merkittävien liikenneverkkojen toimivuuden turvaamiseksi tarvittavat rinnakkaistie- ja eritasojärjestelyt sekä turvattava maakunnallisesti ja valtakunnallisesti arvokkaat kulttuuriympäristöt ja luonnonsuojelun suojelun kohteet. Lisäksi se kuuluu valtakunnallisesti merkittävään rakennettuun kulttuuriympäristöön (vihreä rajaus). Yleiskaava Jyväskylän kaupungin osayleiskaavassa 1982, jonka kaupunginvaltuuston on hyväksynyt 4.6.1984 oikeusvaikutuksettomana, suunnittelualue on julkisten palvelujen ja hallinnon aluetta (PY) ja urheilu- ja virkistysaluetta (VU). Alueen halki kulkee virkistysreitti. Ote maakuntakaavasta Ote oikeusvaikutuksettomasta yleiskaavasta Voimassa olevat asemakaavat Yliopiston alue on voimassa olevassa asemakaavassa (vahvistettu 7.2.1974) suurelta osin yhtä suurta opetustoimintaa palvelevien rakennusten korttelialueeksi (YO) osoitettua kiinteistöä, jonka rakennusoikeus on osoitettu tehokkuusluvulla e=0,6. Sama käyttötarkoitus YO on myös Normaalikoulun tontilla, jonka asemakaavassa (hyväksytty 15.1.2001) viereinen pysäköintilaitos on osoitettu autopaikkojen korttelialueeksi (LPA) ja uimahallin ohi työntyvä pyöräilyreitti sekä osa Moirislampea puistoksi (VP). Ylioppilastalon tontti on asemakaavassa (hyväksytty 21.1.2002) opetustoiminnan, huvi- ja viihdepalvelujen, liike- ja toimistorakennusten korttelialuetta (YOPVK). Tontin pysäköinti on kaavassa sijoitettu pääosin maan alle (ma/a), mutta maanalaista pysäköintiä ei ole toteutettu. Uudemmissa kaavoissa rakennusoikeus on ilmoitettu kerrosneliömetreinä: Normaalikoululla rakennusoikeutta on 6600 kem 2 ja ylioppilastalon 6400 kem 2. Pitkäkatu 1:n entisen kunnalliskodin tontti on asemakaavassa (vahvistettu 3.2.1968) sairaaloiden ja muiden sosiaalista toimintaa palvelevien rakennusten korttelialuetta (YS1), jonka tehokkuusluku on 1,0. Uimahallin ja Hippoksen väliin on kaavoitettu (hyväksytty 25.3.2002) yleinen pysäköintialue (LP) sekä autopaikkojen korttelialue (LPA) yliopistokorttelin 77 käyttöön. LPA-alueelle on osoitettu myös maanalaista pysäköintiä, mutta se ei ole toteutunut. Uimahallin asemakaavatilanne on sekava ja sirpaleinen: Uimahallirakennus on osin yliopiston YO-tontin puolella, mutta alueella on myös 23.8.1988 vahvistettua LPA-aluetta, 12.12.1952 vahvistettua puistoa (P) ja katualuetta sekä ohitustien kaistale (LT) 3.2.1968 vahvistetusta asemakaavasta. Moirislammen puiston (VP) asemakaava on pääosin vahvistunut 9.8.1983.Mäki-Matin perhepuiston puoleinen puisto (VP) on osin samaa asemakaava-aluetta, osin kaava on vahvistunut
05:072 / SEMINAARINMÄEN KAMPUSALUEEN SUOJELUKAAVA/ ASEMAKAAVASELOSTUS LUONNOS 18.11.2013 (17) 23.5.1985. Pitkäkatu 1:n ja Köyhälammen viereisen puiston (VP) kaava on vahvistunut 23.8.1988. Puiston halki on osoitettu ohjeellinen vesialue (w) oletettavasti kohtaan, jossa Lempipuron uoma on aikoinaan kulkenut. Katualueilla ovat voimassa 6.8.1949, 9.8.1983, 3.2.1968, 9.8.1983, 14.6.1976, 15.1.2001 vahvistuneet asemakaavat. Seminaarinkadun ja Lounaispuiston kaava on vahvistettu 9.8.1910. Ote ajantasa-asemakaavasta Alueelle laaditut asemakaavaluonnokset Pitkäkatu 1 ja Köyhälammen puisto Jyväskylän kaupunki laati vuonna 1997 Pitkäkatu 1:n alueelle ja siihen liittyvälle puistoalueelle valtion kanssa solmitun maanvaihtosopimuksen mukaisen asemakaavamuutoksen. Kaavamuutoksessa alue kaavoitettiin sopimukseen perustuen Y-tontiksi, jonka rakennusoikeus oli 10 000 kem 2. Ympäristöministeriö päätti 19.11.1998 jättää kaavan vahvistamatta, sillä perusteella, että asemakaavassa puistoksi varattu alue olisi supistunut liikaa ilman erityistä syytä. Rakennusjärjestys Jyväskylän kaupungin kaupunginvaltuusto hyväksyi uuden rakennusjärjestyksen 8.12.2008 (97 ). Rakennusjärjestys tuli voimaan 1.1.2009. Tonttijako- ja rekisteri
05:072 / SEMINAARINMÄEN KAMPUSALUEEN SUOJELUKAAVA/ ASEMAKAAVASELOSTUS LUONNOS 18.11.2013 (18) Tonteilla 5-77-11, (Normaalikoulu) 5-77-12 (uimahallin LPA-alue) ja 5-77-8 (ylioppilastalo) on voimassa oleva tonttijako. Pohjakartta Pohjakartta (kaavanpohjakartta) on Jyväskylän kaupungin tonttituotannon laatima ja se täyttää kaavoitusmittausasetuksen vaatimukset. Kaava-alueen pohjakartta on tarkastettu 2.5.2011. Suojelupäätökset Suojelutilannetta havainnollistava koostekartta on selostuksen liitteenä. RKY 2009 alue Seminaarinmäki kuuluu Hippoksen reuna-alueita lukuun ottamatta valtakunnallisesti merkittävään rakennettuun kulttuuriympäristöön (RKY 2009, Jyväskylän yliopiston alue). RKY on Museoviraston laatima inventointi, joka on valtioneuvoston päätöksellä 22.12.2009 otettu maankäyttö- ja rakennuslakiin perustuvien valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden tarkoittamaksi inventoinniksi rakennetun kulttuuriympäristön osalta 1.1.2010 alkaen. Yliopiston alueen suojelupäätös 1992 Jyväskylän yliopiston alue ja osa sen rakennuksista on suojeltu valtion omistamien rakennusten suojelusta annetun asetuksen (480/85) nojalla valtioneuvoston päätöksellä 15.10.1992 nro 14/561/92. Päätös koskee yliopiston seminaarin aikaisia rakennuksia (lukuun ottamatta Pajarakennusta) sekä Alvar Aallon suunnittelemia kasvatustieteellisen korkeakoulun rakennuksia sekä päätöksessä rajattua aluetta. Uimahallin suojelupäätös 1996 Uimahalli eli Vesiliikuntakeskus Aalto-Alvari on osittain suojeltu rakennussuojelulain nojalla Keski- Suomen ympäristökeskuksen päätöksellä 2.5.1996 nro LA-192. Ympäristöministeriö on vahvistanut Keski-Suomen ympäristökeskuksen alistaman suojelupäätöksen, ympäristöministeriön päätös 5.3.1997 nro 12/561/96 Seminaarinmäen alueen ja rakennusten suojelu rakennusperinnön suojelulain (LaRS) nojalla Valtion omistamien rakennusten suojelusta annetun asetuksen (480/85) nojalla suojellut yliopiston kohteet ovat vuoden 2010 alussa siirtyneet valtion omistuksesta Suomen Yliopistokiinteistöt Oy:n omistukseen. 1.7.2010 voimaan tullut laki rakennusperinnön suojelusta on velvoittanut Keski- Suomen ELY-keskusta laittamaan vireille suojelun päivityksen, ja asia on vireillä. Suojeltaviin rakennuksiin on lisätty Paja-rakennus. Museovirasto on 11.10.2012 antamassaan lausunnossa esittänyt näkemyksensä alueen suojelusta. Se on esittänyt Sipisen rakennusten ja E-rakennuksen lisäämistä lailla suojeltaviin rakennuksiin. Lisäksi Museovirasto on esittänyt suojelualueen laajentamista. Vanha suojelupäätös on voimassa uuden päätöksen valmistumiseen asti. Uimahallin suojelu rakennusperinnön suojelulain (LaRS) nojalla Uimahallia koskevien suojelumääräysten päivittäminen ja sen suojelu koko laajuudessaan on pantu vireille Keski-Suomen ELY-keskuksessa Alvar Aalto seuran esityksestä omana asianaan. Museoviraston ehdotuksesta uimahallin suojelu käsitellään samassa päätöksessä Seminaarinmäen kanssa. Muut aluetta koskevat päätökset, suunnitelmat ja ohjelmat, jotka ovat tulleet voimaan tai ovat suunnitteilla Jyväskylän kaupungin viherpolitiikka
05:072 / SEMINAARINMÄEN KAMPUSALUEEN SUOJELUKAAVA/ ASEMAKAAVASELOSTUS LUONNOS 18.11.2013 (19) Jyväskylän kaupungin viherpolitiikka on hyväksytty kaupunginvaltuustossa 14.5.2012. Sen mukaan Jyväskylän keskuspuisto muodostuu ydinkeskustan ympärille sijoittuvan Kehä Vihreän varrelle. Alueella on maisemallisesti ja kulttuurihistoriallisesti tärkeitä viheralueita, merkittäviä luontokohteita ja monipuolisia liikuntapalveluita. Kehä Vihreä on keskustan asukkaiden lähivirkistysalue, joka tarjoaa paikkoja rauhoittua omissa oloissaan. Kehä Vihreällä on useita erityisalueita: yliopiston kampusalue ja Hippos, Harju ja tulevaisuudessa Kankaan alue. Kehä Vihreä kytkeytyy kaupungin sisäjärviä kiertäviin Kehät Sinisiin muodostaen laajan virkistysreittien verkoston. Jyväskylän yleiskaava Koko kaupungin uusi oikeusvaikutteinen yleiskaava on ollut luonnoksena nähtävillä 24.4. - 21.5.2012. Kampusvisio Suomen Yliopistokiinteistöt on laatimassa kaikkia yliopiston kampusalueita koskevaa kampusvisiota. DOCOMOMO Alvar Aallon kampus on mukana kansainvälisen DOCOMOMO-järjestön modernin arkkitehtuurin merkkiteosten valikoimassa. Lähiympäristön kaavatilanne ja suunnitelmat Ruusupuisto Alueen eteläpuolella Ruusupuiston alueella on kesällä 2013 tullut voimaan yliopiston uudisrakennuksen mahdollistava asemakaava, ja kasvatustieteellisen käyttöön tulevan uudisrakennuksen työmaa on käynnistynyt. Hämeenkadun alue Seminaarimäen asuinalueen alapuolelle ollaan kaavoittamassa asuinkortteleita, mm. autotonta opiskelija-asumista. Asemakaavan muutosehdotus on ollut julkisesti nähtävillä kesällä 2013. Hippos Hippoksen alueen kehittämistä käynnistellään. Tavoitteena on kehittää Hipposta liikunta- ja virkistysalueena. Seminaarinmäen käyttöön osoitetut pysäköintialueet tullaan siirtämään pysäköintilaitokseen. Alueelle lähtökohtavaiheessa laaditut tai aikaisemmat selvitykset, muun muassa tehdyt inventoinnit Historiaselvitykset ja rakennusperinnön inventoinnit: Puistoalueiden historiaselvitys 125 vuotta Seminaarinmäen puistoalueiden historiaa (Mari Forsberg 2008) Seminaarinaukion historiaselvitys (Jussi Jäppinen 2003) Pitkäkatu 1:n rakennushistoriaselvitys (Leena Lindell, K-S museo 2008) Normaalikoulun alakoulun ja ylioppilastalon laajennuksen inventoinnit (Anna-Leena Lehto, Leena Lindell, K-S museo 2010) Seminaarinmäen Sipisen rakennusten inventointi (Anna-Leena Lehto, Leena Lindell, K-S museo 2009) Ylioppilastalo Ilokiven inventointi (Päivi Andersson, K-S museo 1984) Seminaarinmäen alueen ja sen rakennusten historiaa on käsitelty useissa teoksissa. Kaikki rakennukset on inventoitu, ja suurimmasta osasta on tehty rakennushistoriallinen selvitys. Luontoselvitykset Liito-orava-, sammal-, lahopuukovakuoriais-, linnusto-, putkilokasvi-, lepakko- ja sieniselvitykset. Seminaarinmäen luontoarvot kooste tehdyistä selvityksistä (Taru Heikkinen, Jyväskylän kaupunki 2009) Ulko- ja viheralueet Seminaarinmäen maisemaselvitys ja hoito-ohjelma (Maisemasuunnittelu Hemgård 2009) Seminaarinmäen viheralueiden kunnostussuunnitelmat (Maisemasuunnittelu Hemgård 2012 )
05:072 / SEMINAARINMÄEN KAMPUSALUEEN SUOJELUKAAVA/ ASEMAKAAVASELOSTUS LUONNOS 18.11.2013 (20) Moirislammen yleissuunnitelma (Studio Terra 2010) Seminaarinaukion luonnossuunnitelma (Arkkitehtitoimisto Juhani Pallasmaa 2003) Liikenne Seminaarinmäen liikennesuunnitelma (Ramboll 2012-2013) Seminaarinmäen jätehuoltosuunnitelma (Ramboll 2013) Jyväskylän kaupungin joukkoliikenneselvitys (Ramboll 2013) Pyöräpysäköinnin hankintasuunnitelma (LPV 2012) Keskustan liikennesuunnitelma (Ramboll 2012) Yliopiston Liikenneturvallisuusselvitys (Contraf 2007) Lisärakentamiseen liittyvät suunnitelmat Pitkäkadun 1:n alueen suunnitelmat (Arkkitehtitoimisto Lahdelma 6 Mahlamäki 2008) Jyväskylän uimahallin kylpyläosan tarveselvitys (Jyväskylän Tilapalvelu 2013) 3 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 3.1 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN TARVE JA KÄYNNISTÄMINEN Vuonna 1994 valmistui Jyväskylän yliopistoalueen maankäyttösuunnitelma, ja samana vuonna opetusministeriö kehotti kaupunkia käynnistämään Seminaarinmäen asemakaavan tarkistamisen. Kaavamuutos on ollut kaupungin kaavoitusohjelmassa vuodesta 1995, ja se on mukana myös uusimmassa kaupunkirakennelautakunnan hyväksymässä kaavoitusohjelmassa. Alueen asemakaava on vanhentunut, maanomistusolot muuttuneet eikä tontteja voida muodostaa. Alueen suojelu, rakentaminen ja kunnostaminen edellyttävät vanhentuneen asemakaavan tarkistusta. Senaatti-kiinteistöt on 19.2.2008 ja 12.3.2008 hakenut asemakaavan muutosta tontille 5-77-2 sekä siihen rajoittuville määräaloille (Pitkäkatu 1:n alue). Ruusupuiston alue irrotettiin vuonna 2012 Seminaarinmäestä omaksi kaavakseen, joka sai lainvoiman 23.7.2013. 3.2 OSALLISTUMINEN JA YHTEISTYÖ 3.2.1 Osalliset Osallisia ovat alueen maanomistajat ja ne, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa, sekä viranomaiset ja yhteisöt, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään (MRL 62 ). Tässä asemakaavan muutoksessa osallisia ovat kaava-alueen ja siihen rajoittuvien alueiden maanomistajat, yrittäjät ja asukkaat ja muut toimijat sekä seuraavat viranomaiset ja yhteisöt: Keski-Suomen ELY-keskus Jyväskylän Energia Oy / Kaukolämpö Jyväskylän Energia Oy / Vesi JE-Siirto Oy Liikenne ja viheralueet Rakentaminen ja ympäristö Maankäyttö Liikuntapalvelut Sosiaali- ja terveyspalvelut Keski-Suomen pelastuslaitos Museovirasto Keski-Suomen museo Keski-Suomen liitto Jyväskylän Tilapalvelu Suomen Yliopistokiinteistöt Oy Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunta Jyväskylän yliopisto Jyväskylän yliopiston museo Alvar Aalto museo Alvar Aalto seura Nisulan asukasyhdistys Yläkaupungin asukasyhdistys JAPA, Jyväskylän Asukkaiden paikallisagenda ry Jyväskylän Kasvitieteellisen Puutarhan Ystävät ry
3.2.2 Vireilletulo Asemakaavan vireilletulosta on ilmoitettu Jyväskylän kaupungin tiedotuslehdessä 27.8.2003 ja 11.3.2009. Vireilletulo on ilmoitettu kahteen kertaan johtuen kaavoituksen pitkästä kestosta ja kaava-alueen rajauksen tarkistuksista. 3.2.3 Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt Osallisilla on oikeus ottaa osaa kaavan valmisteluun, arvioida sen vaikutuksia sekä lausua kaavasta mielipiteensä. Viranomaisilta ja tarvittavin osin myös muilta tahoilta pyydetään erilliset lausunnot kaavan ehdotusvaiheessa. Kaavaluonnoksen valmistelu Kaavoittaja laatii osallistumis- ja arviointisuunnitelman (OAS) ja suunnittelee asemakaavaluonnoksen. Tätä varten on kerätty tarvittavat tiedot sekä neuvoteltu osallisten, viranomaisten ja asiantuntijoiden kanssa. Osallistuminen: Kaavan vireille tulosta on tiedotettu 27.8.2003 ja 11.3.2009 Jyväskylän kaupungin tiedotuslehdessä sekä kaavoituksen www-sivuilla. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on nähtävillä kaavoituksen internetsivuilla. Kaavoittajaan voi ottaa yhteyttä kirjallisesti tai suullisesti. Luonnosvaihe Kaupunkirakennelautakunta hyväksyi 19.11.2013 asemakaavaluonnoksen asetettavaksi nähtäville. Kaavaluonnos pidetään nähtävillä MRA 30 :n mukaisesti 26.11.2013 x.x.2014 välisen ajan, jotta osallisilla on mahdollisuus lausua mielipiteensä luonnoksesta. Osallistuminen: Nähtävillä olosta tiedotetaan Keskisuomalaisessa sekä kaavoituksen ja yliopiston www-sivuilla. Kaavaluonnos pidetään nähtävillä Rakentajantalon palvelupiste Hannikaisessa ja kaavoituksen www-sivuilla. Osallisille ja viranomaisille tiedotetaan myös kirjeitse, kirjeet on postitettu 16.1.2012. Kaavaluonnosta esitellään maanomistajille, yliopiston hallinnolle ja viranomaisille seminaaritilaisuudessa. Mielipiteensä voi ilmoittaa kirjallisesti tai suullisesti kaavoittajalle. Mielipiteistä tehdään kooste, joka liitetään kaavaselostukseen. Ehdotusvaihe Kaavoittaja laatii luonnoksesta saatu palaute huomioonottaen kaavaehdotuksen, jonka kaupunkirakennelautakunta hyväksyi x.x.201x ja asetti MRL 65 :n mukaisesti nähtäville 30 päivän ajaksi x.x. x.x.201x väliseksi ajaksi. Osallistuminen: Nähtävillä olosta tiedotettiin Keskisuomalaisessa ja kaavoituksen www-sivuilla. Kaavaehdotus pidettiin nähtävillä Rakentajantalon palvelupiste Hannikaisessa ja kaavoituksen www-sivuilla. Kaavaehdotuksesta annetut mielipiteet (muistutukset) tulee osoittaa kaupunkirakennelautakunnalle ja ne tulee toimittaa kirjallisena kaupungin kirjaamoon. Kunnan perusteltu kannanotto muistutuksista toimitetaan niille muistutuksen tehneille, jotka ovat toimittaneet osoitteensa. Kaavaehdotuksesta saadusta palautteesta tehty kooste on liitteenä x. Hyväksymisvaihe Kaupunginvaltuusto hyväksyy asemakaavan muutosehdotuksen. Osallistuminen: Hyväksymispäätöksestä kuulutetaan Keskisuomalaisessa. Kaupunginvaltuuston päätöksestä voi valittaa Hämeenlinnan hallinto-oikeuteen (MRL 191 ). Kokonaisuudessaan luonnos- ja ehdotusvaiheissa kaavasta saatu palaute vastineineen on koottu liitteisiin x ja x. Alkuperäiset palautteet ovat yhteenvedon lisäksi mukana asemakaavaa koskevassa päätöksenteossa.
05:072 / SEMINAARINMÄEN KAMPUSALUEEN SUOJELUKAAVA/ ASEMAKAAVASELOSTUS LUONNOS 18.11.2013 (22) 3.2.4 Viranomaisyhteistyö Asemakaavan aloitusvaiheessa on asemakaavaa käsitelty viranomaisneuvottelussa 2.9.2003, 21.4.2009, 19.1.2011 ja 22.2.2011. Viranomaisneuvotteluissa on keskusteltu mm. tehtävistä selvityksistä sekä rakennussuojelukysymyksistä. Kaavahanketta on käsitelty rakennussuojelun näkökulmasta kaupungin rakennussuojeluryhmän kokouksissa 17.10.2008 ja 2.12.2010. Asemakaavahanketta on käsitelty kaupungin hallintokuntien sisäisissä kaavoituksen aloituskokouksissa 27.10.2003, 26.2.2009 ja 16.12.2010. 3.2.5 Muut työryhmät Seminaarinmäen kysymyksiä, erityisesti suojeluratkaisuja, on kaavoitustyön aikana käsitelty lukuisissa eri työryhmissä, joihin on kuulunut maanomistajien, yliopiston, museoviraston ja muiden museoiden, ELY-keskuksen sekä kaupungin edustajia. 3.3 ASEMAKAAVAN TAVOITTEET 3.3.1 Lähtökohta-aineiston antamat tavoitteet Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet (VAT) Valtioneuvoston päätös valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteista tuli voimaan 6.1.2001. Valtioneuvosto päätti 13.11.2008 valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden tarkistamisesta. Tarkistetut tavoitteet tulivat voimaan 1.3.2009. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet käsittelevät seuraavia kokonaisuuksia, joista tätä asemakaavaa koskettavat kohdat 2. ja 3.: 1. toimiva aluerakenne 2. eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu 3. kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat 4. toimivat yhteysverkostot ja energiahuolto 5. Helsingin seudun erityiskysymykset 6. luonto- ja kulttuuriympäristöinä erityiset aluekokonaisuudet. Eheytyvän yhdyskuntarakenteen erityistavoitteella tarkoitetaan, että asuin-, työpaikka- tai palvelutoimintojen alueita ei sijoiteta irralleen olemassa olevasta yhdyskuntarakenteesta, jolloin henkilöautoliikenteen tarve on mahdollisimman vähäinen. Eheyttämällä hyödynnetään myös olemassa olevia liikenneväyliä, putkistoja, verkostoja ja muita rakenteita. Helposti saavutettavalla, keskeisellä paikalla sijaitsevan kampusalueen kehittäminen ja jalankulku- ja pyöräilyverkostojen parantaminen ovat tämän erityistavoitteen mukaista suunnittelua. Erityistavoitteessa korostetaan myös, että alueidenkäytön suunnittelussa on edistettävä olemassa olevan rakennuskannan hyödyntämistä sekä luotava edellytykset hyvälle taajamakuvalle. Taajamia kehitettäessä on huolehdittava siitä, että viheralueista muodostuu yhtenäisiä kokonaisuuksia. Kulttuuri- ja luonnonperinnön erityistavoitteessa edellytetään, että alueiden käytössä varmistetaan valtakunnallisesti merkittävien kulttuuriympäristöjen arvojen säilyminen. Suunnittelun lähtökohtina tulee ottaa huomioon valtakunnalliset inventoinnit. Seminaarinmäki kuuluu Hippoksen reunaalueita lukuun ottamatta valtakunnallisesti merkittävään rakennettuun kulttuuriympäristöön (RKY 2009, Jyväskylän yliopiston alue). Kaupungin asettamat tavoitteet Seminaarinmäen kampusalueen suojelukaavan päätavoite on Seminaarinmäen maailmanlaajuisesti merkittävän kokonaisuuden kulttuurihistoriallisten ja rakennustaiteellisten arvojen säilyttämi-