TIETOLAARI Opas F.E. Sillanpään lukion opiskelijalle 2015 2016 NIMI: RYHMÄ:
1. TIETOLAARI... 4 2. YHTEYSTIEDOT... 5 2.1. Opettajat... 8 2.2. ryhmänohjaajat... 9 2.3. Oppilaskunta... 10 3. OPISKELU F.E. SILLANPÄÄN LUKIOSSA... 10 3.1. Jakso ja kurssi... 12 3.1.1. Lukuvuoden kalenteri... 14 3.2. Kurssien suoritusohjeet... 15 3.3. Kurssien arviointi... 15 3.3.1 Kurssien suoritusjärjestys... 16 3.3.2 Kurssin suorittaminen... 16 3.3.3 Kahden kurssin samanaikainen suorittaminen... 17 3.3.4 Hyväksytyn kurssin uusiminen... 17 3.3.5 Hylätyn kurssin suorittaminen... 17 3.3.6 Arvioinnin suorittajat ja arviointiperusteista tiedottaminen... 17 3.3.7 Opinnoissa eteneminen... 18 3.4. Oppimäärän arviointi... 18 3.4.1 Päättötodistuksessa numeroin arvioitavat oppiaineet... 19 3.4.2 Lukion oppimäärän suoritus... 19 3.4.3 Todistukset ja niihin merkittävät tiedot... 19 3.5. Diplomit ja erilliset todistukset... 20 3.6. Koeviikko ja uusintakuulustelut... 20 2
3.7. Uuden jakson alku... 21 3.8. Opiskelun suunnittelu... 21 3.9. Opiskelun suunnittelussa huomioon otettavia asioita... 22 3.10. Järjestyssäännöt... 23 3.11. Perinteitä ja yhteisiä tilaisuuksia... 25 4. OPINTO-OHJAUS... 26 5. MUISSA OPPILAITOKSISSA SUORITETTAVAT OPINNOT... 26 5.1. Mistä löydän muiden oppilaitosten tarjontaa?... 27 6. YLIOPPILASTUTKINTO... 27 7. TERVEYDENHUOLTO JA OPISKELUN TUKI... 29 7.1. Terveydenhuolto... 29 7.2 Suun terveydenhuolto... 30 7.3. F.E. Sillanpään lukion koulukuraattori Johanna Heikkilä... 31 7.4. F.E. Sillanpään lukion koulupsykologi Tapani Kivijärvi... 32 7.5. Opiskelijahuoltoryhmä... 33 8. OPISKELUSUUNNITELMA JA TYÖJÄRJESTYS... 34 9. KURSSITARJOTIN... 39 10. KURSSIKUVAUKSET... 39 11. OPPIKIRJAT LUKUVUONNA... 86 12. POISSAOLOT... 87 12.1. Poissaoloselvitykset... 87 12.2. Poissaolokirja (täytetään sinisellä kuulakärkikynällä)... 90 3
1. TIETOLAARI Uusi lukuvuosi tuo tullessaan uudet opiskelijat F.E. Sillanpään lukioon. Teille kaikille uusille lukiolaisille oikein lämpimästi tervetuloa. Se on nyt teidän käsis, miten opinnoissanne menestytte. On selvää, että ilman kovaa työntekemistä kolmen vuoden urakasta ei selviä. Näiden seuraavien vuosien aikana ratkeaa pitkälle se, mihin ammattiin aikuisuudessa ajaudutte, mihin teillä on mahdollisuus. Hyvän työpaikan eteen kannattaa nähdä vaivaa. Hyvällä opintomenestyksellä pidätte portit avoinna moneen suuntaan. Olkaa siis ahkeria niin te kaikki uudet kuin jo kokeneemmat Fessiläiset. Kädessäsi oleva Tietolaari on opas lukio-opiskelijoille. Se sisältää tietoa opiskelusta, sen järjestämisestä ja suunnittelusta sekä muista koulunkäyntiin liittyvistä asioista. Tästä oppaasta kannattaa pitää hyvää huolta ja sitä on syytä pitää repussa aina koulumatkoilla. Annathan oppaan myös vanhempiesi luettavaksi, sillä hekin ovat kiinnostuneita sinun lukiosi käytänteistä. Opas löytyy myös koulun verkkosivuilta. Jos Tietolaari ei anna vastauksia kaikkiin kysymyksiisi, hae vastausta ryhmänohjaajaltasi, opinto-ohjaajaltasi, vararehtorilta, rehtorilta tai kansliasta. Kari Lähde, rehtori 4
2. YHTEYSTIEDOT F. E. Sillanpään lukion kanslia löytyy B-siivestä. Kulkeminen kansliaan tapahtuu A ja B-siiven välissä olevan aulan kautta Osoite F. E. Sillanpään lukio Ristamäentie 13 39100 Hämeenkyrö Puhelin Kanslia 050 390 4251 Sähköposti Kotisivut Kanslian sijainti Kirsi.kankaanranta@hameenkyro.fi www.hameenkyro.fi/palvelut/kasvatus ja opetus B-siipi, 2. kerros, käynti A- ja B-siiven välisestä aulasta Avoinna 8.00 15.00 5
Rehtori Kari Lähde Puhelin 050-367 4026 Kari.lahde@hameenkyro.fi Vararehtori Jarkko Nurmi 050 390 4242 Jarkko.nurmi@hameenkyro.fi Opinto-ohjaaja Juha Aitalaakso 050 390 4252 Juha.aitalaakso@hameenkyro.fi Vahtimestari Jyrki Kokkonen 050 554 2421 Ruokala Ruokapalveluesimies Sari Haukipää 050 390 4246 sari.haukipaa@hameenkyro.fi Terveydenhoitaja Outi Koskinen 050 390 4233 outi.koskinen@hameenkyro.fi Kuraattori Johanna Heikkinen 050 373 3164 Johanna.heikkinen@hameenkyro.fi Koulupsykologi Tapani Kivijärvi Tapani.kivijärvi@hameenkyro.fi 050 439 4930 6
Kirjasto Lukion kirjasto sijaitsee lukion aulassa ja sen takaosassa on opiskelijoille tarkoitettu hiljaisen työskentelyn tila. Käytännössä opiskelijat voivat käyttää tilaa esimerkiksi hyppytunneillaan tehtävien tekemiseen. Myös kirjastoa voi käyttää tähän samaan tarkoitukseen. Löytötavarat Löytötavarat toimitetaan kansliaan. Kadonneita vaatteita kannattaa aina ensin etsiä käytäviltä ja vasta sen jälkeen kansliasta. Muistathan merkitä tavaroihisi ja vaatteisiisi oman nimesi! Kirjasto 7
2.1. OPETTAJAT F.E. Sillanpään lukion opettajat 2015-2016 Sukunimi Etunimet Virka/toimi 1 Aitalaakso Juha Lukion opinto-ohjauksen ja psykologian lehtori 2 Hollo Armi F.E.Sillanpään lukion ja perusopetuksen yhteinen englannin ja ruotsin kielen lehtori 3 Jokela Kati Perusopetuksen ja F. E. Sillanpään lukion yhteinen uskonnon lehtori 4 Järviniemi Merja F. E. Sillanpään lukion englannin ja saksan kielen vanh. lehtori 5 Laaksonen Jakko Lukion sivutoiminen tuntiopettaja 6 Martikainen Johanna Perusopetuksen ja F. E. Sillanpään lukion historian ja yhteiskuntaopin lehtori 7 Mielonen Asko F. E. Sillanpään lukion ja perusopetuksen yht. historian ja yht.kuntaopin vanh. lehtori 8 Mäkinen Helena F. E. Sillanpään lukion matemaattisten aineiden lehtori 9 Mäkinen Marketta F. E. Sillanpään lukion ja perusopetuksen äidinkielen vanhempi lehtori 10 Pulkkinen Terhi Perusopetuksen ja F. E. Sillanpään lukion yhteinen saksan ja ruotsin kielen lehtori 11 Rantanen Mira Perusopetuksen ja F. E. Sillanpään lukion yhteinen liikunnan lehtori 12 Saastamoinen Jukka F. E. Sillanpään lukion ja perusopetuksen yht. matemaattisten aineiden lehtori 13 Salonen Taina F. E. Sillanpään lukion ja perusopetuksen ruotsin ja venäjän kielen lehtori 14 Silvius Tanja Perusopetuksen (vuosiluokat 7-9) liikunnan tuntiopettaja 15 Tervo Juho Perusopetuksen matemaattisten aineiden lehtori 16 Tervo Tiina Perusopetuksen matematiikan, fysiikan ja kemian lehtori 17 Vihavainen Irmeli F. E. Sillanpään lukion ja perusopetuksen yht. BI ja GE vanhempi lehtori 18 Vihma-Kyyrönen Johanna perusopetuksen, lukion ja kans.op. yhteinen musiikin lehtori 19 Virtavuo Antti Perusopetuksen ja F. E. Sillanpään lukion yhteinen liikunnan lehtori 20 Väätänen Minna Perusopetuksen ja F. E. Sillanpään lukion yhteinen kuvataiteen lehtori 8
2.2. RYHMÄNOHJAAJAT LV 2014 2015 1A Jukka Saastamoinen Kotiluokka D208 1B Merja Järviniemi Kotiluokka D104 1C Irmeli Vihavainen Kotiluokka D205 2A Juha Aitalaakso Kotiluokka D216 2B Taina Salonen Kotiluokka D105 3A Armi Hollo Kotiluokka B213 3B Marketta Mäkinen Kotiluokka D103 9
2.3. OPISKELIJAKUNTA Koulussa toimii opiskelijakunta, jonka tehtävänä on suunnitella ja edistää opiskelijoiden yhteistoimintaa ja koulutyötä. Opiskelijakuntaa johtaa vuosittain valittava hallitus, johon kuuluvat puheenjohtaja, sihteeri, rahastonhoitaja ja muut jäsenet. Opiskelijakunta osallistuu erilaisten tempausten järjestelyihin. Opiskelijakunnan ohjaavana opettajana toimii Taina Salonen Opiskelijakunnan hallituksen huone löytyy D-siiven kakkoskerroksesta 3. OPISKELU F.E. SILLANPÄÄN LUKIOSSA Lukio on nuorisoasteen oppilaitos, jonka tarkoituksena on antaa yleissivistävää opetusta ja valmistaa jatko-opintoihin. Se pyrkii kasvattamaan opiskelijansa omaleimaisiksi, itsetunnoltaan terveiksi persoonallisuuksiksi, jotka ottavat huomioon lähimmäisensä ja ympäristönsä sekä 10
kantavat vastuun opinnoistaan ja muista asioistaan. Lukio on tarkoitettu nuorille, jotka haluavat kehittää itseään omasta halustaan ja pyrkivät yliopistoihin, korkeakouluihin tai ammatillisiin oppilaitoksiin. Sen tähden opiskelu lukiossa on myös totuttautumista vastuulliseen opiskeluun ja itsenäiseen tiedonhankintaan. Lukion työ päättyy päättötodistuksen saamiseen sekä ylioppilastutkinnon suorittamiseen. Päättötodistuksen saaminen edellyttää tiettyjen kurssien suorittamista, ylioppilastutkinto hyväksytyn arvosanan saamista vähintään neljässä pakollisessa kokeessa. Kumpaakin varten täytyy opiskella pitkäjänteisesti ja suunnitelmallisesti. Koulun tuntijaosta valitaan omien edellytysten ja tavoitteiden mukaisesti aineet ja kurssit siten, että tavoitteeseen päästään 2-4 vuodessa. Lukion opiskelija vastaa opiskelustaan ja suunnitelmansa toteuttamisesta itse. Opettajat ovat opiskelun ohjaajia ja avustajia. Hyviin tuloksiin pääsee vain jatkuvilla ponnistuksilla ja uutteralla, johdonmukaisella työllä. Lukiossa opiskelu on ilmaista. Opiskelussa tarvittavat välineet lukiolaisen on itse kustannettava. Joillakin kursseilla opiskelijoilta voidaan kerätä erillinen maksu matka-, pääsylippu- tai kurssikuluihin. Opintotuesta, -lainoista ja koulumatkatuesta saa tietoa koulun kansliasta, opintoohjaajilta, pankeista sekä Kelan toimistosta. F. E. Sillanpään lukio toimii samassa kiinteistössä Hämeenkyrön Yhteiskoulun kanssa, mutta omassa vain lukiolaisille tarkoitetussa rakennuksessa. Tilat ovat uudet ja modernit, ja huomiota on kiinnitetty muun muassa opiskelijoiden mahdollisuuksiin itsenäiseen työskentelyyn ja sosiaaliseen yhdessä olemiseen. Opettajille ja muille koulussa työskenteleville lukio on myös työyhteisö. Pyrimme sitouttamaan kaikki koulussa työtä tekevät yhteisiin tavoitteisiin. Henkilökunnan ammattitaidon kehittämisestä, hyvinvoinnista ja jaksamisesta huolehditaan. Avoin keskustelu ja vuorovaikutus lukion tavoitteista ja toimintatavoista antaa kaikille työyhteisön jäsenille mahdollisuuden vaikuttaa. Suurin osa F.E. Sillanpään lukion aloittavista opiskelijoista tulee Yhteiskoulusta ja osa opettajista on yhteisiä. Kouluilla on yhteinen rehtori ja yhteistyö koulujen välillä on kiinteää. F. E. Sillanpään lukio tekee yhteistyötä monien tahojen kanssa, mutta tärkein yhteistyökumppanimme on Ikaalisten lukio. Heidän kanssaan yhteistyö tulee vielä tiivistymään lähivuosina. F. E. Sillanpään lukio tekee yhteistyötä myös sekä ammattikorkeakoulujen että yliopistojen kanssa. Jatkossa pyrimme kehittämään uusia yhteistyömuotoja, jotka huomioivat entistä paremmin lukio-opiskelijoiden tarpeita. 11
3.1. JAKSO JA KURSSI Lukion lukuvuosi jaetaan viiteen jaksoon, joiden pituus on noin seitsemän viikkoa eli 37-38 koulupäivää. Oppiaineet puolestaan jaetaan kursseihin. Ainekohtaiset kurssien määrät ilmenevät koulun tuntijaosta (ks. sivu 36). Kurssit ovat joko pakollisia tai valinnaisia. Valinnaiset kurssit jakaantuvat valtakunnallisiin syventäviin, koulukohtaisiin syventäviin ja koulukohtaisiin soveltaviin. Yhden lukiokurssin pituus on n. 38 kpl 45 minuutin oppituntia. F.E. Sillanpään lukiossa opetustuokion pituus on 75 minuuttia. Jakson aikana annetaan opetusta jokaisella kurssilla yleensä 3 x 75 min viikossa (yht. 225 min). Se vastaa siis samaa kuin viisi 45 minuutin oppituntia viikossa. Lukuvuoden 2015 2016 jaksot ja uusintakoepäivät: JAKSO ALKAA JAKSO PÄÄTTYY Ilmoittautuminen uusintakokeeseen Uusintakoe 1. JAKSO 11.8.2015 30.09.2015 7.10. 2015 20.10. 2015 2. JAKSO 1.10.2015 27.11. 2015 1.12. 2015 9.12. 2015 3. JAKSO 30.11. 2015 4.2.2016 19.2.2016 24.2.2016 4. JAKSO 5.2.2016 8.4.2016 12.4.2016 15.4.2016 5. JAKSO 11.4.2016 4.6.2016 15.8.2016 22.8.2016 Lukuvuoden 2015 2016 viidennen jakson uusinta- ja korotuskoe pidetään maanantaina 22.8.2016. Kokeisiin on ilmoittauduttava viimeistään maanantaina 15.8.2016. Lukuvuoden 2015 2016 jaksojen 1 2 korotuskoe pidetään tiistaina 12.1.2016. Siihen on ilmoittauduttava viimeistään perjantaina 8.1.2016. Tapahtumat: Nahkiaiset pe 28.8.2015 Taksvärkkipäivä 9.10.2015 12
Itsenäisyys- ja ylioppilasjuhla Pe 4.12.2015 Penkinpainajaiset to 18.2.2016 Vanhojen tanssit pe 19.2.2016 Lukiosiiven ala-aula 13
3.1.1. LUKUVUODEN KALENTERI Syyslukukausi Kevätlukukausi Vko ma ti ke to pe la Vko ma ti ke to pe la 32 3 4 5 6 7 52 28 29 30 31 1 33 VESO 10 11 12 13 UK ILM. 1 4 5 6 7 Korotkoeilm. 8 ELOKUU SYYSKUU 34 17 18 19 35 24 25 LU yhteis ohr UUS. KOE 27 20 2 11 KOROT KOE 12 13 14 15 Nahkiai set LU veso tvt /abit 28 3 18 19 21 22 K K K 36 31 1 2 3 4 4 25 26 27 28 29 K K K K 37 RU EN PS, FI, HI, FY, BI SAC, RAC, VEC 10 AI / TESKSTI 5 1 2 3 4 5 38 15 EN 17 RU 6 8 9 10 11 AI / TESKSTI K K K Penkka v.tanssit US, ET, YK, KE, GE, TE rit SAC, RAC, VEC 39 AI / ESSEE 22 MA 24 7 EN RU 18 UK ILM. K K K UUS. SAC, VEC, RAC 40 29 30 1 2 37 8 22 23 KOE 25 26 TAMMIKUU HELMIKUU 41 5 6 UK ILM. 8 TAXV. 9 9 TALVILOMA 29.2. - 6.3. LOKAKUU MARRASKUU JOULUKUU 42 SYYSLOMA 12. - 18.10. 10 AI / ESSEE 8 43 19 UUS. KOE LU veso tvt /abit 44 26 27 28 29 30 12 US, ET, YK, KE, GE, TE 22 23 11 RU 15 MA 17 SAC, VEC, RAC 10 EN PS, FI, HI, FY, BI 22 23 24 25 K K 45 2 3 4 5 6 13 28 29 30 31 1 Luveso K K K K K 46 9 10 11 12 13 14 14 4 5 6 7 8 K K s.veso 47 16 17 18 19 20 15 11 12 UK ILM. 14 15 K K K K K UUS. LU VI kaikille KOE 48 23 24 26 27 37 16 19 20 21 22 49 30 1 50 7 8 UK ILM. UUS. KOE 3 4 17 25 26 27 28 29 10 11 18 2 3 4 5 6 51 14 15 16 17 18 19 16 19 9 10 11 12 13 52 21 22 23 24 25 0 20 16 17 18 19 20 K K K MAALISKUU HUHTIKUU TOUKOKUU 90 21 23 24 25 26 27 K K K K 22 30 31 1 2 3 4 14
3.2. KURSSIEN SUORITUSOHJEET Opinto-ohjelman tulee sisältää vähintään 75 kurssia, joista valtakunnallisia syventäviä kursseja on oltava vähintään 10. Opinto-ohjelmaa ja kurssivalintoja voi muuttaa myöhemminkin, mutta suoritettua kurssia ei voi jälkeenpäin jättää pois. Kaikki pakolliset kurssit ovat kaikille lukiolaisille pakollisia. Lyhyen matematiikan lukioilla pakollisia kursseja kertyy 47 ja pitkän matematiikan lukioilla 51. Aloitusvaiheessa on tärkeää puntaroida harkiten matematiikan ja kielten valinnat. Reaaliaineissa suoritetaan ensimmäisenä vuonna lähinnä pakollisia kursseja. Näissä aineissa kiinnostukset yleensä tarkentuvat ensimmäisen vuoden aikana. Lukion oppimäärän voi opiskella 2-4 vuodessa. Erityisten syiden, esim. vakavan sairastumisen perusteella rehtori voi myöntää vielä vuoden lisäajan opintoihin. Opiskelija voi myös anoa lupaa saada tilapäisesti keskeyttää opintonsa esim. vaihto-oppilasvuoden takia. Opiskelija voi suorittaa kurssin tai sen osan osallistumatta opetukseen (itsenäinen suoritus), jos ainekohtainen opetussuunnitelma mahdollistaa sen. Luvan itsenäiseen suorittamiseen antaa aineen opettaja. Opiskelija ja opettaja tekevät kirjallisen sopimuksen kurssin itsenäisestä suorittamisesta. Siinä määritellään kurssin suoritustapa. Maksimiaika kurssin itsenäiseen suorittamiseen on kaksi jaksoa. Itsenäisesti suoritettavaan kurssiin kuuluva koe on koeviikolla tai uusintakoepäivänä. Perustellusta syystä se voidaan järjestää muulloinkin. 3.3. KURSSIEN ARVIOINTI Jokainen kurssi arvostellaan erikseen. Arvostelu perustuu paitsi kurssin loppukokeeseen myös kurssiin liittyviin muihin suorituksiin sekä osallistumisen aktiivisuuteen. Oppiaineen opetussuunnitelmassa määritellään kunkin kurssin arvosteluperusteet ja tavat. Ne selvitetään opiskelijalle kurssin alkaessa. Numeroarvostelussa käytetään asteikkoa 4 10. Arvosana 5 osoittaa välttäviä, 6 kohtalaisia, 7 tyydyttäviä, 8 hyviä, 9 kiitettäviä ja 10 erinomaisia tietoja ja taitoja. Hylätty suoritus merkitään arvosanalla 4. Kunkin oppiaineen pakolliset ja opetussuunnitelman perusteissa määritellyt valtakunnalliset syventävät kurssit arvioidaan numeroin. Koulukohtaiset syventävät kurssit arvioidaan numeroin. Soveltavat kurssit arvioidaan suoritusmerkinnöin S = suoritettu, H = hylätty. 15
Mikäli kurssia ei voi arvostella runsaiden poissaolojen, kurssikokeen suorittamattomuuden tai muun syyn vuoksi, annetaan siitä merkintä T = täydennettävä T-merkintä poistetaan, jollei opiskelija ole täydentänyt kahden ensimmäisen jakson aikana käytyä kurssia kolmannen jakson loppuun mennessä. Samoin T-merkintä poistetaan, jollei opiskelija ole täydentänyt kolmannen ja neljännen jakson aikana käytyä kurssia viidennen jakson loppuun mennessä. Viidennen jakson aikana saatu T-merkintä poistetaan, ellei sitä täydennetä seuraavan lukuvuoden ensimmäisen jakson aikana. Kurssilla asetettujen tavoitteiden saavuttamista voidaan arvioida kokeiden lisäksi opiskelun yhteydessä osoitetun jatkuvan näytön perusteella. Jatkuva näyttö on mm. tuntiosallistumista ja kotitehtävien tekemistä. Kurssi voidaan arvioida myös ilman kokeita muiden näyttöjen perusteella. Aineissa, joissa kurssiin kuuluu olennaisena osana erityissuorituksia (suulliset esitykset, tutkielmat, kirjallisuuteen perehtyminen ym.), pelkkä kokeeseen osallistuminen ei takaa hyväksyttyä arvosanaa. Toisaalta kokeeseen saapumatta jättäminen tai tyhjä koepaperi ei välttämättä merkitse hylättyä kurssiarvosanaa. Opiskelijan suorittaessa kurssin kokonaan tai osittain itsenäisesti noudatetaan samoja arviointiperiaatteita. Itsenäisestä kurssisuorituksesta on aina saatava hyväksytty arvosana, jotta se voidaan laskea mukaan kurssikertymään. 3.3.1 KURSSIEN SUORITUSJÄRJESTYS Kurssit suoritetaan oppiainekohtaisen opetussuunnitelman määräämässä järjestyksessä. Järjestyksestä voi poiketa perustellusta syystä aineen opettajan antamalla luvalla. 3.3.2 KURSSIN SUORITTAMINEN Kurssi suoritetaan osallistumalla oppitunteihin ja mahdolliseen kurssikokeeseen sekä tekemällä kurssin aikana annetut tehtävät. Mikäli opiskelija joutuu olemaan pois kurssilta, on hänen suoritettava opettajan tarvittaessa määräämät poissaoloa korvaavat tehtävät opettajan kanssa sovittuun päivämäärään mennessä. Kurssi jätetään arvostelematta, mikäli opiskelijalla on liikaa poissaoloja tai hän on jättänyt tekemättä kurssin tehtävät kokonaan tai osittain. 16
3.3.3 KAHDEN KURSSIN SAMANAIKAINEN SUORITTAMINEN Perustellusta syystä opiskelija voi suorittaa kahden eri oppiaineen kursseja samanaikaisesti ao. aineiden opettajien luvalla. Tällöin opiskelijalle tehdään kirjallinen opiskelusuunnitelma, jossa sovitaan oppitunneille osallistumisesta ja muiden tehtävien suorittamisesta. Opiskelija osallistuu kurssikokeisiin normaalisti koeviikolla. 3.3.4 HYVÄKSYTYN KURSSIN UUSIMINEN Hyväksytyn kurssin voi suorittaa käymällä sen uudestaan tai osallistumalla erilliseen korotuskokeeseen, joita järjestetään kahdesti lukuvuodessa: tammikuussa voi korottaa jaksojen 1 2 ja elokuussa jaksojen 3 5 arvosanoja. Lopulliseksi kurssiarvosanaksi tulee tällöin kyseisistä suorituksista parempi. Hyväksyttyä kurssia ei voi uusia itsenäisenä suorituksena. 3.3.5 HYLÄTYN KURSSIN SUORITTAMINEN Hylätyn kurssin voi suorittaa käymällä sen uudestaan tai uusimalla sen yhden kerran kahden seuraavan uusintatilaisuuden aikana uusintakokeessa. Mikäli uusintakokeeseen ilmoittautunut opiskelija jää pois koetilaisuudesta ilman perusteltua syytä, tulkitaan se suoritusyritykseksi. Jos opiskelija on ollut sairauden tai jonkun muun perustellun syyn vuoksi poissa kurssikokeesta, hän voi osallistua uusintakokeeseen kahtena uusintakertana (varsinainen kurssikoe ja uusintakoe). Uusintakuulusteluja järjestetään jokaisen jakson jälkeen. Opiskelija ilmoittautuu uusintakokeeseen kirjallisesti lukuvuositiedotteessa ilmoitettuihin päivämääriin mennessä. Uusintakokeeseen ilmoittaudutaan Wilmalla. Ilmoittautumisajankohdasta infotaan uuden jakson alussa. 3.3.6 ARVIOINNIN SUORITTAJAT JA ARVIOINTIPERUSTEISTA TIEDOTTAMINEN Arviointiperusteista tiedottaminen parantaa opettajien ja opiskelijoiden oikeusturvaa ja motivoi opiskelijoita. Yleisten arviointiperusteiden lisäksi kunkin kurssin arviointiperusteet on selvitettävä opiskelijalle kurssin alussa, jolloin niistä keskustellaan opiskelijoiden kanssa. Aineen opettaja selvittää kurssin aluksi ja tarvittaessa muulloinkin arviointiperusteet. Opiskelijan suorittama kurssi arvioidaan sen päätyttyä. Kurssin arviointi perustuu mahdollisiin kirjallisiin 17
kokeisiin, opiskelijan edistymisen jatkuvaan havainnointiin ja tuotosten arviointiin. Lukiossa pidetään opiskelijan opinnoista opintokirjaa, josta ilmenevät suoritetut kurssit arvosanoineen. Jokaisen jakson jälkeen opiskelijalle annetaan opintokirjan ote eli jaksotodistus. 3.3.7 OPINNOISSA ETENEMINEN Etenemiseste tarkoittaa sitä, että opiskelija ei voi jatkaa opintojaan tietyssä aineessa, ennen kuin on korottanut yhden hylätysti suoritetun kurssin hyväksytyksi. Etenemiseste muodostuu seuraavasti: Opiskelusuunnitelman mukaisesti opiskeltavia pakollisia ja opetussuunnitelman perusteissa määriteltyjä valtakunnallisia syventäviä kursseja hylättyjä kurssiarvosanoja 9 kurssia tai enemmän 4 6 8 kurssia 3 3 5 kurssia 2 1 2 kurssia ei etenemisestettä 3.4. OPPIMÄÄRÄN ARVIOINTI Oppiaineen oppimäärän arvosana määräytyy opiskelijan opiskelemien pakollisten ja opetussuunnitelman perusteissa määriteltyjen valtakunnallisten syventävien kurssien kurssiarvosanojen aritmeettisena keskiarvosanana. Mainituista opinnoista opiskelijalla saa olla hylättyjä kurssiarvosanoja enintään seuraavasti: Opiskelusuunnitelman mukaisesti opiskeltuja pakollisia ja opetussuunnitelman perusteissa määriteltyjä valtakunnallisia syventäviä kursseja, joista voi olla hylättyjä kurssiarvosanoja enintään 1 2 kurssia 0 3 5 kurssia 1 6 8 kurssia 2 9 kurssia tai enemmän 3 18
3.4.1 PÄÄTTÖTODISTUKSESSA NUMEROIN ARVIOITAVAT OPPIAINEET Lukioasetuksen määrittämin numeroarvosanoin arvioidaan kaikki pakollisten oppiaineiden oppimäärät sekä valinnaiset vieraat kielet. Opinto-ohjauksesta annetaan suoritusmerkintä. Mikäli opiskelija pyytää, hän on oikeutettu saamaan suoritusmerkinnän liikunnasta ja sellaisista oppiaineista, joissa opiskelijan suorittama oppimäärä käsittää vain yhden kurssin sekä valinnaisista vieraista kielistä, mikäli opiskelijan suorittama oppimäärä niissä käsittää vain kaksi kurssia. Opiskelija voi kahden kuukauden kuluessa arvioinnista pyytää päättöarvioinnin uusimista. Pyyntö tehdään rehtorille. Uudesta arvioinnista päättävät koulun rehtori ja opiskelijan opettajat yhdessä. Opiskelija voi pyytää poistamaan koulukohtaisten kurssien arvosanat opintokirjastaan. 3.4.2 LUKION OPPIMÄÄRÄN SUORITUS Opiskelija on suorittanut lukion oppimäärän silloin, kun hän on suorittanut oppiaineiden oppimäärät opetussuunnitelmassa esitetyllä tavalla hyväksytysti ja lukion vähimmäiskurssimäärä 75 kurssia täyttyy. Oppilaitoskohtaisista syventävistä ja soveltavista kursseista voidaan lukea mukaan lukion oppimäärään vain opiskelijan hyväksytysti suorittamat kurssit. 3.4.3 TODISTUKSET JA NIIHIN MERKITTÄVÄT TIEDOT Lukiossa käytetään seuraavia todistuksia: Lukion päättötodistus o annetaan opiskelijalle, joka on suorittanut lukion koko oppimäärän. Todistus oppimäärän suorittamisesta o annetaan, kun henkilö on suorittanut yhden tai useamman lukion oppiaineen oppimäärän. Todistus lukiosta eroamisesta o erotodistus annetaan opiskelijalle, joka eroaa lukiosta ennen lukion koko oppimäärän suorittamista. 19
3.5. DIPLOMIT JA ERILLISET TODISTUKSET F.E. Sillanpään lukiossa on mahdollista suorittaa lukiodiplomi Liikunnassa Kuvataiteessa Teatteri-ilmaisussa Kirjallisuudessa Musiikissa Vieraissa kielissä opiskelija saa todistuksen osallistuttuaan suullisen kielitaidon valtakunnalliseen kokeeseen. 3.6. KOEVIIKKO JA UUSINTAKUULUSTELUT Jokaisen jakson lopussa järjestetään koeviikko, joka kestää normaalisti 7 päivää. Koeviikolle tehdään erillinen ohjelma, johon merkitään missä järjestyksessä kokeet pidetään. Normaalisti kokeeseen varataan aikaa kaksi oppituntia ja kokeet alkavat ensimmäisellä oppitunnilla. Kolmannella oppitunnilla pidetään normaalisti seuraavan päivän kokeeseen valmistava tunti. Esimerkki koeviikon lukujärjestyksestä: PE 26.11 PS0102 YH0101 ÄI0402 KE0501 YH0301 GE0401 UE0401 1 JAI ANI MMÄ AMI AMI AMI PPA D216 D205 D103 D206 D206 D206 D104 PS0102 YH0101 ÄI0402 KE0501 YH0301 GE0401 UE0401 2 JAI TSA MMÄ HMÄ HMÄ HMÄ TPU D216 D205 D103 D206 D206 D206 D104 MU0102 MAA0601 HI0601 PS0601 FY0701 3 JVI HMÄ AMI JAI JSA D219 D206 D204 D216 D208 Oheinen lukujärjestys kertoo, että kahdella ensimmäisellä oppitunnilla pidetään koe seitsemästä kurssista, psykologia 1, yhteiskuntaoppi 1, äidinkieli ja kirjallisuus 4, kemia 5, yhteiskuntaoppi 3, maantieto 4, ja uskonto 4. Näiden kokeiden valvojat ja koeluokka on merkitty oppiaineiden alapuolelle. Työjärjestyksestä näkyy myös se, että kokeeseen varataan kaksi oppituntia ja että kolmannella tunnilla opiskelijoita valmennetaan seuraavan päivän kokeisiin, jotka järjestetään musiikin 1., pitkän matematiikan 6., historian 6. psykologian 6. ja fysiikan 7. kurssista. 20
Kokeet palautetaan seuraavan jakson aikana erikseen ilmoitettuna ajankohtana. Uusintakoe Opiskelija voi yrittää korottaa kerran kurssista saamaansa hylättyä arvosanaa (4) uusintakokeessa, joka järjestetään jaksoarvostelun saamisen jälkeen. Uusintakokeeseen on myös osallistumisoikeus opiskelijalla, joka on ollut sairaana varsinaisena koepäivänä tai muuten hyväksyttävästä syystä pois kokeesta. Tämän oppaan sivulta 12 löydät uusintakoepäivät (myös kalenterista) samoin kun kokeeseen merkityn viimeisen ilmoittautumispäivän. Viidennen jakson uusintakoe on elokuussa. Uusintakokeeseen on ilmoittauduttava määräaikana! Jokaiseen kokeeseen ilmoittaudutaan erikseen. Uusintakokeisiin ilmoittaudutaan Wilmalla. 3.7. UUDEN JAKSON ALKU Kunkin opiskeluryhmän opiskelijaluettelot muodostuvat Wilmaan merkittyjen kurssivalintojen perusteella. On tärkeää, että osallistut aina kurssin ensimmäiselle oppitunnille. Jos sinulla on kuitenkin pakottava syy olla poissa kurssin alussa, sovi asiasta kurssia opettavan opettajan kanssa etukäteen. Opettaja ei voi ottaa ryhmään uutta opiskelijaa luettelon ulkopuolelta, joten kurssivalintojen täytyy olla ajan tasalla. Koska ilmoittautuminen kursseille on sitova, niiltä ei voi jättäytyä pois ilman erillistä sopimusta. Jos olet ilmoittautunut kurssille, mutta et halua kuitenkaan osallistua sille, täytyy sinun sopia asiasta opon kanssa. Samoin tulee menetellä, jos haluat osallistua jo alkaneelle kurssille. Aloitustunnilla suunnitellaan kurssin opiskelu ja selvitetään arvioinnin perusteet. Työvälineiden, kuten oppikirjojen, tulee olla mukana. 3.8. OPISKELUN SUUNNITTELU Jotta opiskelu etenisi toiveittesi mukaisesti, sinun täytyy laatia suunnitelma sekä seuraavaa lukuvuotta että koko lukiota varten. Lukujärjestyksen ja opinto-ohjelman suunnittelussa avustavat ryhmänohjaajat, opinto-ohjaaja sekä rehtorit. Kaikista opinto-ohjelman muutoksista on sovittava opinto-ohjaaja Juha Aitalaakson kanssa. 21
Tutustu opiskelusuunnitelmaa laatiessasi kunkin oppiaineen tuntijakoon (s. 36), josta ilmenee kyseisen aineen kurssien jakautuminen pakollisiin, syventäviin ja soveltaviin opintoihin. Kurssitarjotin sisältää lukuvuoden aikana tarjolla olevat kurssit, jotka on jaettu viidelle jaksolle. Tuntikaavio kertoo, miten eri numerotunnuksella merkityt kurssit sijoitetaan lukujärjestykseen. Opinto-ohjelman tulee siis sisältää ainakin 75 kurssia, joista valtakunnallisia syventäviä on oltava vähintään 10. Jokaisessa jaksossa on oltava vähintään kolme kurssia. Näin säilytät opiskelurytmisi ja varmistat kurssien kokonaismäärän karttumisen. Luokaton lukio perustuu ajatukseen, että opiskelija huolehtii itse opiskelusuunnitelman toteutumisesta ja ryhtyy heti toimiin, kun muutosta tarvitaan. Muista, että opinto-ohjelmasi ja kurssijärjestyksesi muuttaminen vaikuttavat mm. opetusryhmien kokoon. Kun olet ilmoittautunut johonkin oppiaineeseen, et voi siitä luopua pelkästään oman päätöksesi perusteella, koska perustettavat ryhmät muodostetaan opiskelijoiden valintojen perusteella. Tehtäessä muutoksia opinto-ohjelmaan on aina otettava huomioon, että vähimmäiskurssimäärä toteutuu kaikissa olosuhteissa. Kaikkia syventäviä tai soveltavia kursseja ei voida tarjota joka vuosi. Lukion voi suorittaa 2-4 vuodessa. Lukion oppimäärä on mitoitettu kolmivuotiseksi. 3,5-4- vuotinen opiskelusuunnitelma vaatii vakavaa harkintaa. Perusteita opiskeluajan pidennykselle ovat esim. pitkät poissaolot koulusta, laajat kurssivalinnat esim. pitkä matematiikka ja useita kieliä/ luonnontieteitä tai oppimisvaikeudet. Tällöinkin kurssimäärän tulee olla jaksoa kohti riittävä, vähintään kolme kurssia/ jakso. 3.9. OPISKELUN SUUNNITTELUSSA HUOMIOON OTETTAVIA ASIOITA Etsi sinulle sopivin opiskelumenetelmä Eri aineiden opettajat ja opinto-ohjaajat antavat tunneillaan neuvoja opiskelutekniikasta. Opiskelumenetelmää etsiessäsi joudut vastaamaan mm. seuraaviin kysymyksiin: Mihin aikaan vuorokaudesta on paras lukea läksyt? Missä järjestyksessä teet eri aineiden tehtävät? Miten opiskelet reaaliaineita siten, että sekä ymmärrät että muistat asian? Miten opiskelet kieliä? Miten rytmität eri oppiaineiden läksyjen luvun? Miten omaksut laajoja kokonaisuuksia? Miten luet kokeisiin? Kokeilemalla löydät itsellesi sopivat vastaukset. Mitä tehokkaampi on opiskelumenetelmäsi, sitä nopeammin selviydyt kotitehtävistäsi. 22
Tasoita työmääräsi Jakso päättyy aina kokeisiin, joita on useita peräkkäin. Valmistaudu niihin ajoissa. Parasta valmistautumista on kotitehtävien säännöllinen tekeminen. Kirjoitelmien, esitysten ja tutkielmien sekä kaunokirjallisten teosten lukemisen määräajat ovat tiedossasi hyvissä ajoin, samoin koepäivien. Sovita kaikki nämä tiedot aikatauluusi. Vältä hyväksyttäviäkin poissaoloja ruuhka-aikoina. Jos viikonloppusi kuluu harrastukseen, valmistaudu maanantain tunteihin etukäteen. Silloin voit omistautua täysipainoisesti harrastukseesi ja pieni kertaus riittää palauttamaan läksyt mieleen. Hyödynnä oppitunnit Kotityötäsi helpottaa myönteinen osallistuminen tunnin kulkuun. Jos putoat kärryiltä, kysy opettajaltasi selvennystä asiaan. Voit myös tarvittaessa kysyä, onko mahdollista saada tukiopetusta, mutta valmistaudu vastaanottamaan sitä oppituntien ulkopuolisella ajalla. Tukiopetus on osa opiskelua, johon hakeudutaan, kun aihetta ilmenee. Välittömästi kokeen edellä se on jo myöhäistä, sillä kurssin alussa tietoihisi jäänyt aukko lisää vaikeuksia koko kurssin ajan. Ota selvää asioista Poissaolo ei vapauta opiskeluvastuusta. Tee yhteistyötä samassa ryhmässä opiskelevien kanssa, niin että he kertovat sinulle läksyt ja tehtävät sekä kaikki ryhmää koskevat tiedotukset. Älä masennu, älä anna periksi Koulu on osa elämää. Joskus kaikki sujuu leikiten, joskus ei mikään. Rentoudu. Huolehdi fyysisestä kunnostasi. Jos edistymisesi ei - kurssia uusiessasikaan - ole ollut toiveittesi mukainen, tarkastele kriittisesti, onko vika opiskelumenetelmissäsi tai suhtautumisessasi. Teitkö parhaasi? Otitko tunneista kaiken irti? Suhtaudu opiskeluun optimistisesti, mutta pidä jalat maassa. Ryhmänohjaajan tai opon puoleen voit kääntyä ongelmissasi. Apunasi ovat myös terveydenhoitaja ja kuraattori. Heidän kauttaan voit myös saada ohjauksen psykologin luokse. 3.10. JÄRJESTYSSÄÄNNÖT TARKOITUS JA VOIMASSAOLO Järjestyssäännöt ovat tarpeen kouluyhteisön jäsenten turvallisuuden, päivittäisen työn onnistumisen ja kaikkien työntekijöiden viihtyvyyden takaamiseksi. 23