Kauhajoki Suolakangas tuulivoimapuiston muinaisjäännösinventointi 2014



Samankaltaiset tiedostot
Kurikka Kalistanneva tuulivoimapuiston muinaisjäännösinventointi 2014

Kauhajoki Suolakankaan tuulivoimapuiston muinaisjäännösinventoinnin täydennys 2015

Iisalmi Salmenranta-Taipale-Kirma-Kilpijärvi osayleiskaava-alueiden muinaisjäännösten täydennysinventointi 2013 Timo Jussila Timo Sepänmaa

Mäntyharju Kallavesi ja Korpijärvi ranta-asemakaava-alueiden muinaisjäännösinventointi 2013

Porvoo Tolkkinen - Nyby Maakaasuputkilinjausten ja terminaalialueen muinaisjäännösinventointi 2012

Tammela Pääjärvi Mäkilän ranta-asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2013

Kyyjärvi Hallakangas tuulivoimapuiston muinaisjäännösinventointi 2015

MAANINKA Silmusharju Maa-aineksen ottoalueen muinaisjäännösinventointi 2014

Pyhäjoki Keskustan osayleiskaava 2025 Muinaisjäännösinventointi 2014

Saarijärvi, Multia Soidinmäen tuulipuiston muinaisjäännösinventointi 2013

LEMPÄÄLÄ Moisio-Hakkarin asemakaavan Kiviahon pohjoisosan laajennusalueen muinaisjäännösinventointi 2015 Johanna Rahtola Timo Jussila

Vesanto Honkamäki tuulipuiston muinaisjäännösinventointi 2013

Nurmes Pitkämäen teollisuusalueen asemakaavan laajennusalueen muinaisjäännösinventointi 2013

Kalajoki Juurakon tuulipuiston muinaisjäännösinventointi 2013

Kinnula Hautakangas tuulivoimapuiston muinaisjäännösinventointi 2014

Haapajärvi Kopsankangas. malmitien linjauksen muinaisjäännösinventointi 2014

VESILAHTI LAUKKO muinaisjäännösinventointi rantaasemakaavan

ALAJÄRVI Möksy sähköaseman ympäristö muinaisjäännösinventointi 2015

Laukaa Laajalahti asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2013

Mänttä-Vilppula Kolho-Uitonsalmi viemärilinjauksen arkeologinen inventointi 2012

SIIKAJOKI Kangastuulen tuulivoimapuiston muinaisjäännösten täydennysinventointi 2016

Kirkkonummi Finnträsk Kurkirannan kaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2013

Kurikka Matkussaari tuulivoimapuiston muinaisjäännösinventointi 2014

Nokia Vihnusjärven pohjoispuoli muinaisjäännösinventointi 2017

Savonlinna Punkaharju Ruokojärvi muinaisjäännösinventointi 2016

Pyhäntä, Kajaani Piiparinmäki Tuulivoimapuiston muinaisjäännösinventoinnit Yhteenveto

Karkkila Nuijajoen ranta-asemakaava-alueiden muinaisjäännösinventointi 2014

LAPPEENRANTA Ruoholampi 3 (Muntero) asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2006

Siikajoki Revonlahden tuulipuiston ja Ruukin sähköaseman välisen uuden voimajohtokäytävän muinaisjäännösinventointi 2014 Timo Jussila Timo Sepänmaa

Hyrynsalmi-Suomussalmi Kivivaara-Peuravaara tuulipuiston muinaisjäännösinventointi 2012

Raasepori Baggby Ön ranta-asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2011

Saarijärvi Soidinmäen tuulipuiston muinaisjäännösten täydennysinventointi 2014

Punkaharju UPM-Kymmenen omistamien pienvesien muinaisjäännösinventointi 2010.

Isojoki - Karijoki Rajamäenkylän tuulipuiston muinaisjäännösinventointi 2014

Konnevesi Silmutmäki tuulipuiston muinaisjäännösinventointi 2013

LEMPÄÄLÄ Marjamäen asemakaava ja asemakaavamuutosalueen muinaisjäännösinventointi 2015

Tammisaari 110 kv voimajohtolinjauksen Österby-Skarpkulla muinaisjäännösinventointi 2010.

Kolari Kurtakko - Ylläsjärvi 110 kv voimajohtolinjan muinaisjäännösinventointi 2013 Hannu Poutiainen Antti Bilund

Paimio ja Salo Huso-Pöylä tuulivoimapuiston osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2013

KUOPIO Viitaniemen ranta-asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2018

Iitti Perheniemi tuulivoimapuiston muinaisjäännösinventointi 2017

Soini Murtokangas osayleiskaava-alueen laajennusosan muinaisjäännösinventointi 2018

Isojoki - Karijoki Rajamäenkylän tuulipuiston muinaisjäännösinventointi 2014

Kalajoki Tuulipuistohankealueiden sähkönsiirtolinjan muutosalueen muinaisjäännösinventointi Timo Jussila Timo Sepänmaa

Ylöjärvi Kolmenkulman osayleiskaavan muutoksen suunnittelualueen muinaisjäännösinventointi 2015

LEMI kunnan pohjoisosan tuulivoimayleiskaava-alueiden muinaisjäännösinventointi 2015

Pudasjärvi Tolpanvaara-Jylhänvaara tuulipuiston muinaisjäännösinventointi 2012

Muhos Päivärinteen osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2010.

Iisalmi Lampaanjärvi-Pörsänjärvi Osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2013

Tervahauta 4 ISOJOKI SAARENKANGAS S. Mjtunnus: kiinteä muinaisjäännös. valmistus: tervahauta

Laukaa Kirkonkylän Kylmäniemen asemakaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi 2009

Tyrnävä Kivimaa tuulivoimapuiston muinaisjäännösinventointi 2015

Kyyjärvi Hallakangas tuulivoimapuiston muinaisjäännösinventointi 2014

Nokia Kolmenkulma muinaisjäännösinventointi 2017

Raahe Eteläisten tuulipuistojen muinaisjäännösten täydennysinventointi Aaltokankaan alueella v Ver. 2

Saarijärvi Haapalamminkangas tuulipuiston muinaisjäännösinventointi

Kirkkonummi Hauklammen asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2016

Hirvensalmi Itäisten osien rantaosayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2010.

Tervahaudan halssi, eteläkaakkoon.

Laukaa Kirkkoranta Asemakaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi 2013

Kolari Pasmajärvi muinaisjäännösinventointi 2012

Kontiolahti Kulho Pohjavesikaivojen ja vesijohtolinjan muinaisjäännösinventointi 2014

MÄNTSÄLÄ HAUSJÄRVI Kapuli Hikiä 110 kv voimajohtolinjan muinaisjäännösinventointi 2015

Evijärvi Joensuu 1 ja 3 Maakaapelilinjojen tarkkuusinventointi 2014

Tervola Varevaaran tuulivoimalahankkeen alueen muinaisjäännösinventointi 2010 Ver 2 Tapani Rostedt Hannu Poutiainen Timo Jussila

Kuortane Kaarankajärven rantaosayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2010

SIIKAJOKI Karhukangas tuulivoimapuiston sekä sähkönsiirtolinjojen muinaisjäännösinventointi 2015 Timo Jussila Teemu Tiainen Timo Sepänmaa

Konnevesi Jouhtimäki Tuulivoimalan muinaisjäännösinventointi 2013

Nokia Kolmenkulman laajennusalue muinaisjäännösinventointi 2017

Valkeakoski Holminrannan ja Kipparin-Yli-Nissin asemakaavoitettavien alueiden muinaisjäännösinventointi 2008

Tampere Kalliojärven ranta-asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2013

Konnevesi Halmemäki tuulipuiston muinaisjäännösinventointi 2013

Akaa-Valkeakoski-Hämeenlinna Akaa-Iittala vesihuoltolinjan muinaisjäännösinventointi 2013

Hyrynsalmi Lumivaara tuulivoimapuiston muinaisjäännösinventoinnin täydennys 2014

ENONKOSKI Käkötaipale kiinteistön muinaisjäännösinventointi v. 2011

UURAINEN Hirvaskankaan muinaisjäännösinventointi 2004

Siikajoki Vartinojan tuulipuiston alueen muinaisjäännösinventointi 2011

Lappeenranta Mustola Salpalinjan inventointi 2013

Riihimäki Herajoki 110 kv voimajohtoreitin välillä Karoliinan sähköasema - Herajoki muinaisjäännösinventointi 2014 Timo Jussila Timo Sepänmaa

Pukkila 110 kv voimajohtolinjausten muinaisjäännösinventointi 2013

Kalajoki Juurakon tuulipuiston muinaisjäännösten täydennysinventointi 2014

Ii Myllykankaan tuulipuistohankealueen muinaisjäännösinventoinnin täydennys 2012

Kirkkonummi Öfvergård kiinteistöjen 2:94, 2:8 ja 3:34 muinaisjäännösinventointi 2016

Sipoo Immersby Historiallisten kylänpaikkojen arkeologinen täydennysinventointi 2014

ISOJOKI Salomaa Maakaapelilinjan arkeologinen tarkkuusinventointi 2018

IISALMI Kirmajärven ympäristö ja Peltosalmen entisen varikon länsi- ja eteläpuolinen harjualue Lapinlahden rajalle. Muinaisjäännösinventointi 2005

Kirkkonummi Överkurk Kurkgårdin ranta-asemakaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi 2011

Espoo Kurttila Kurtbacka Arkeologinen valvonta historiallisen ajan kylätontilla 2014

Lappeenranta Höytiönsaari Marjolan eteläpuolinen alue muinaisjäännösinventointi Timo Jussila Timo Sepänmaa

Hyrynsalmi Iso-Tuomivaara tuulivoimapuiston muinaisjäännösinventoinnin täydennys 2014

Ähtäri keskustaajaman osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2009

RAASEPORI Bromarv kiinteistöjen Örnvik, Bergvik ja Sandvik ranta-asemakaavan muinaisjäännösinventointi 2016 Timo Jussila Johanna Rahtola

Juankoski Nuottiniemen alueen muinaisjäännösinventointi 2009

Siikajoki-Liminka voimajohtolinjausten muinaisjäännösten täydennysinventointi Siikajoella ja Limingassa 2010.

Joensuu Hammaslahti vesihuoltolinjan muinaisjäännösinventointi 2014

Kangasala Ruutanan osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2009

Nurmes keskustaajaman rantaosayleiskaava-alueiden muinaisjäännösinventointi 2013

Soini Murtokangas osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2018

Kiuruvesi Rantakylän osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2008

Mänttä-Vilppula Kolhon alueen maakaapelointihankkeen muinaisjäännösinventointi 2015

Transkriptio:

1 Kauhajoki Suolakangas tuulivoimapuiston muinaisjäännösinventointi 2014 Timo Jussila Tilaaja: Vöyrinkangas Wind Farm Oy

2 Sisältö Perustiedot... 2 Yleiskartta... 3 Inventointi... 4 Muinaisjäännökset... 5 1 KAUHAJOKI KEEVELINNEVA... 5 2 KAUHAJOKI KEEVELINNEVA NE... 7 3 KAUHAJOKI POLVENNEVA... 8 4 KAUHAJOKI POLVENMÄKI... 10 5 KAUHAJOKI RESSULANMAA 1... 11 6 KAUHAJOKI RESSULANMAA 2... 13 7 KAUHAJOKI MAITOLANNEVA... 14 8 KAUHAJOKI SOTKANKANGAS... 16 9 KAUHAJOKI PIRTTIKANGAS... 17 10 KAUHAJOKI VÖYRINKANGAS... 19 11 KAUHAJOKI RESSULANMAA 3... 21 Kansikuva: Taustalla metsässä Ressulanmaa 1:n itäisempi tervahauta (kohde 5) Perustiedot Alue: Kauhajoen Vöyrinkankaan tuulivoimapuiston hankealue. Alueen länsireuna sijaitsee n. 6 km Kauhajoen kirkosta itäkaakkoon tien 6700 (Kauhajoki-Nummijärvi) varrelle ja pääosin sen pohjoispuolella. Tarkoitus: Selvittää onko tuulipuiston hankealueella kiinteitä muinaisjäännöksiä. Työaika: 25.11. - 1.12.2014 välisenä aikana Kustantaja: Vöyrinkangas Wind Farm Oy Tekijät: Mikroliitti Oy, Timo Jussila ja Teemu Tiainen Aiemmat tutkimukset: Jaana Itäpalo 2011 inventointi (alueen länsireunamilla). Tulokset: Tutkitulta alueelta tunnettiin ennestään yksi muinaisjäännökseksi merkitty tervahauta. Maastokartalle alueelle on sen lisäksi merkitty kaksi tervahautaa, jotka tarkastettiin. Niiden paikannusta tarkennettiin. Lisäksi havaittiin 7 tervahautaa ja raportoitiin yksi alueen ulkopuolella muitta reunamilla sijaitseva tervahautakohde (merkitty maastokartalle). Viidellä tervahautakohteella havaittiin myös tervapirtin kiuas ja yhdellä maasauna. Tutkittu alue vihreällä

3 Selityksiä: Koordinaatit ja kartat ovat ETRS-TM35FIN koordinaatistossa (Euref), ellei toisin mainita. Kohdekuvauksissa on myös ykj (pi) ja kkj (xy) koordinaatit. Karttapohjat ovat Maanmittauslaitoksen maastotietokannasta syksyllä 2014. Valokuvia ei ole talletettu mihinkään viralliseen arkistoon eikä niillä ole mitään kokoelmatunnusta. Valokuvat ovat digitaalisia. Valokuvat ovat tallessa Mikroliitti Oy:n serverillä. Kohteiden numerointi on epävirallinen, raportin karttaviitteiksi. Yleiskartta Raportissa kuvatut kohteet ovat punaisella pallolla ja raportin kohdenumerolla. Tutkitun alueen rajaus on merkitty vihreällä viivalla. Turbiinipaikat vihreä pallo, 26.11.2014 tiedon mukaisesti. Kaksi niistä on mahdollisia paikkoja.

4 Inventointi Vöyrinkangas Wind Farm Oy suunnittelee tuulipuistoa Kauhajoen keskustan itäpuoliselle metsäalueelle. Vöyrinkangas Wind Farm Oy tilasi Suolakankaan tuulipuiston hankealueen muinaisjäännösinventoinnin Mikroliitti Oy:ltä. Inventointi tehtiin marraskuun lopussa v. 2014. Maastotyön tekivät Timo Jussila ja Teemu Tiainen n. 3 päivän aikana. Marraskuun lopulla olosuhteet olivat vuodenaikaan nähden poikkeavan hyvät eli maaperä oli täysin lumeton ja sula ensimmäisenä päivänä oli vielä lumipälviä, mutta yöllinen sade huuhtoi ne pois. Parina päivänä maastotyötä voitiin tehdä myös kirkkaassa, pilvettömässä ja aurinkoisessa säässä liki viiden asteen lämpötilassa. Inventoinnin maastotyö tehtiin 26.11.2014 saadun hankealuerajauksen mukaisesti. Inventoinnin aikana oli tiedossa yhdeksän alustavasti suunniteltua voimalapaikkaa ja kaksi mahdollista paikkaa. Osa voimalapaikoista sijaitsee soissa ja tasaisissa suometsissä, jotka ovat arkeologisesti mielenkiinnotonta maastoa. Voimalapaikat tarkastettiin. Koko alue pyrittiin tarkastamaan kuivan maan osiltaan eri tavoin, mielenkiintoisimmat maastot tarkemmin paikan päällä. Tuulipuiston hankealue on suurelta osin suota, nevaa ja tasaista suometsää. Kuivan maan maasto on pienipiirteistä ja loivasti polveilevaa. Alueen keskellä, pohjoisreunamilla on purolaakso, Sotkankankaan alue joka on maaperältään lajittunutta hiekkaa, loivasti kumpuilevaa kangasta 155-165 m tasoilla. Aluetta katsottiin tarkemmin. Kosteamaaperäisestä tasamaasta kohoavat metsäalueet ovat kuitenkin suhteellisen vähäisiä ja loivarinteisiä. Pintamaaperä alueella on yleensä kivikkoinen hiekkamoreeni. Siellä täällä on vähäkivisiä maastoja ja paikoin lajittunutta rantakerrostumahiekkaa niiden alueella on yleensä vanha tai edelleen käytössä oleva hiekkakuoppa. Alueen korkeustason takia siellä tuskin on löydettävissä esihistoriallisia muinaisjäännöksiä. Alueelle tyypilliset tervahaudat näkyvät hyvin laserkeilausaineistossa. Historiallisella ajalla alue on ollut asumatonta takamaata, kuten on edelleenkin. Alueen halki ei ole kulkenut merkittäviä vanhoja teitä. Alueella ei ole vesistöjä eikä vanhoja eikä nykyisiä jokia eikä vesireittejä. Alue sijoittuu korkeustasojen 140 170 m välille, pääosin yli 150 m tasolle. Korkeimmat huiput alueen itäosassa kohoavat yli 175 m korkeustasolle. Alavimmat alueet sijaitsevat alueen länsirajoilla, missä maasto on pääosin suota tai suometsää. Lauhavuoren hyvin tutkitun rannansiirtymisen käyrästä projisoituna muinainen Itämeri oli tällä alueella 150 m korkeustasolla noin 7700 ekr., Ancylusjärvivaiheen keskivaiheilla. 170 m tasolla Ancylusjärvi oli alueella n. 8200 ekr. Periaatteessa alueella voisi sijaita Ancylusjärven rannoilla sijainneita, varhaismesoliittisia kivikautisia ranta-asuinpaikkoja, mutta pääosin alueen maaperä ja topografia eivät ole sellaisille suotuisia länsiosassa on ollut suoraan ulapalle avautuvaa avointa rantaa ja kivikkoista pienipiirteistä ja suojatonta topografiaa. Itäosassa on ollut matalarantaista saaristoa, jossa maaperä ja asumisolosuhteet ovat olleet paremmat. Asutus on tuolloin ollut vielä harvaa ja asuinpaikan sijainnin valintakriteerit ovat olleet kovat meren saaristossa on asuttu tuolloin hyvin harvoin jos ollenkaan. Ne harvat maastonkohdat, joilta periaatteessa ehkä voisi sijaita kivikautinen asuinpaikka, katsottiin voitavan paikantaa ja tarkastaa kartta- ja maastohavaintojen perusteella perinteisin arkeologisin menetelmin. Maanmittauslaitoksen laserkeilausaineistosta laadittiin maastomalli (1 pix = 1 m tarkkuustasolla, paikoin 1 pix = 0,5 m tasolla). Sen avulla paikannettiin vähäkivisempiä muinaisrantamuodostumia ja muita topografisesti arkeologin näkökulmasta mahdollisesti mielenkiintoisia maastoja, sekä erilaisia maarakenteita, kuten tervahautoja. Tervahaudat näkyvät yleensä maastomallissa hyvin, joskus vain epämääräisen kuoppana. Aiemmista lähialueella tekemistämme inventoinneista saadun opin ja kokemuksen avulla usein myös kivikkoinen ja vähäkivinen maasto voitiin maastomallista erottaa varsin hyvin. Maastomallista tehdyt havainnot niin selvät kuin epämää-

5 räisetkin - käytiin sitten tarkastamassa paikan päällä, samoin kuin muut sekä maastomallin avulla että maastossa havaitut mielenkiintoiseksi arvioidut maastonkohdat ja alueet. Koekuoppia tehtiin satunnaisesti, maastonkohdissa missä arveltiin voivan sijaita maanalainen muinaisjäännös. Lisäksi tarkasteltiin systemaattisesti tien varsien leikkauksia ja matkan varrelle osuneita muita avoimia maastonkohtia kuten tuulenkaatoja jne. Maastokartalla on alueelle merkitty kolme tervahautaa. Nämä kaikki tarkastettiin. Lisäksi löydettiin 7 tervahautaa joita ei ole maastokartalle merkitty. Viideltä tervahautakohteelta löydettiin tervapirtin kiukaan jäänne, yhdellä paikalla oli maasaunan jäänne. Yksi kahden tervahaudan kohde aluerajauksen ulkopuolella raportoitiin, mutta sitä ei tarkastettu maastossa 9.1.2015 Timo Jussila Muinaisjäännökset 1 KAUHAJOKI KEEVELINNEVA Mjtunnus: Rauh.lk: Ajoitus: Laji: kiinteä muinaisjäännös historiallinen valmistus: tervahauta Koordin: N: 6928 514 E: 258 924 Z: 143 X: 6923 431 Y: 1569 021 P: 6931 420 I: 3258 998 Tutkijat: Sijainti: Huomiot: Jussila T 2014 inventointi Paikka sijaitsee Kauhajoen kirkosta 8,0 km itään. Paikalla on purouoman äärellä - törmällä tervahauta, halk 15 m. Haudan kaakkoispuolella on kiukaan jäänne, kooltaan 1,5 x 1 m. Kiuas: N 6928501 E 258949 Tervahauta: N 6928515 E 258926 Tervahaudan vallia etualalla purouomaan laskevan törmän reunalla.

6 Kiuas = punainen pallo. Tervahaudan halssi laskee purouoman törmään. Kiuas lapion kohdalla

7 Kiuas lapion kohdalla. 2 KAUHAJOKI KEEVELINNEVA NE Mjtunnus: Rauh.lk: Ajoitus: Laji: kiinteä muinaisjäännös historiallinen valmistus: tervahauta Koordin: N: 6929 022 E: 258 878 Z: 138 X: 6923 932 Y: 1568 928 P: 6931 928 I: 3258 952 Tutkijat: Jussila T 2014 inventointi Sijainti: Paikka sijaitsee Kauhajoen kirkosta 7,9 km itään. Huomiot: Jyrkän purouomaan laskevan törmän päällä on iso tervahauta, halk 24 m. Etualalla ja uomaan laskevan jyrkän törmän reunalla tervahaudan matalaa vallia.

8 3 KAUHAJOKI POLVENNEVA Mjtunnus: Rauh.lk: Ajoitus: Laji: kiinteä muinaisjäännös historiallinen valmistus: tervahauta Koordin: N: 6927 004 E: 258 187 Z: 160 X: 6921 859 Y: 1568 427 P: 6929 909 I: 3258 260 Tutkijat: Sijainti: Huomiot: Jussila T 2014 inventointi Paikka sijaitsee Kauhajoen kirkosta 7,8 km itään. Paikalla on puroon laskevan törmän päällä tervahauta, halkaisija 21 m. Haudan ympärillä on erilaisia kuoppia ja kaivantoja osa nykyaikaisia, Tervahaudan reunavallia purouoman suunnasta pohjoiseen

9 Tervahauta idästä. Tervahaudan länsikupeessa oleva kuoppa.

10 4 KAUHAJOKI POLVENMÄKI Mjtunnus: 1000018099 Rauh.lk: kiinteä muinaisjäännös Ajoitus: historiallinen Laji: valmistus: tervahauta Koordin: N: 6925 978 E: 257 273 Z: 150 X: 6920 753 Y: 1567 612 P: 6928 883 I: 3257 346 Tutkijat: Sijainti: Huomiot: Jussila T 2014 inventointi, Itäpalo J 2010 inventointi. Paikka sijaitsee Kauhajoen kirkosta 7,6 km kaakkoon. Paikalla on iso tervahauta, halk 20 m, siinä on kaksoisvallit. Tervahaudan länteen, alarinteeseen laskeva halssiaukko

11 5 KAUHAJOKI RESSULANMAA 1 Mjtunnus: Rauh.lk: Ajoitus: Laji: kiinteä muinaisjäännös historiallinen valmistus: tervahauta Koordin: N: 6928 291 E: 261 245 Z: 146 X: 6923 424 Y: 1571 352 P: 6931 197 I: 3261 320 Tutkijat: Sijainti: Huomiot: Jussila T 2014 inventointi Paikka sijaitsee Kauhajoen kirkosta 10,3 km itään. Purouomaan laskevan törmän päällä on kaksi tervahautaa. Niiden itäpuolella on metsätien kupeessa sen pohjoisreunalla - kiukaan jäännös. Tervahaudat: N 6928302 E 261213, halk 20 m, N 6928291 E 261245,halk 16 m. Kiuas: N 6928285 E 261273, halk 2 m. Kohteen 5 kiuas ja kohteen 6 maasauna merkitty punaisella pallolla.

12 Läntisemmän tervahaudan purouomaan laskevan törmän äärellä olevaa vallia, itään. Kiukaan jäännös tien laidalla, lapion kohdalla, itään alla länteen.

13 6 KAUHAJOKI RESSULANMAA 2 Mjtunnus: Rauh.lk: Ajoitus: Laji: kiinteä muinaisjäännös historiallinen valmistus: tervahauta Koordin: N: 6928 105 E: 261 375 Z: 152 X: 6923 250 Y: 1571 499 P: 6931 010 I: 3261 450 Tutkijat: Sijainti: Huomiot: Jussila T 2014 inventointi Paikka sijaitsee Kauhajoen kirkosta 10,5 km itään. Paikalla on aivan tien varressa tervahauta, halkaisija 19 m. Sen pohjoispuolella on rinteen törmässä maasaunan jäänne, 2,6 x 3 m kokoinen törmään tehty nelisivuinen kuoppa jossa oviaukko pohjoiseen, törmän alarinteeseen.. Tervahauta: N 6928105 E 261375 Sauna: N 6928122 E 261361 kartta s. 11 Tervahauta maasaunan suunnasta OIk: tervahaudan kivistä holvattu halssiaukko tien varrella

14 Maasaunan jäänne pohjoiseen, alla oviaukko törmällä, pohjoiseen. 7 KAUHAJOKI MAITOLANNEVA Mjtunnus: Rauh.lk: Ajoitus: Laji: kiinteä muinaisjäännös historiallinen valmistus: tervahauta Koordin: N: 6926 233 E: 261 629 Z: 152 X: 6921 411 Y: 1571 925 P: 6929 138 I: 3261 704 Tutkijat: Sijainti: Huomiot: Jussila T 2014 inventointi Paikka sijaitsee Kauhajoen kirkosta 11,3 km itään. Paikalla on tervahauta, halkaisija 16 m. Sen länsipuolella on kiukaan jäänne, halkaisija 2,5 m.

15 Tervahauta: N 6926233 E 261624 Kiuas: N 6926237 E 261601 Kiuas merkitty punaisella pallolla. Tervahauta, itään. Lapio vallilla.

16 Kiukaan jäännös. 8 KAUHAJOKI SOTKANKANGAS Mjtunnus: Rauh.lk: Ajoitus: Laji: kiinteä muinaisjäännös historiallinen valmistus: tervahauta Koordin: N: 6926 903 E: 261 315 Z: 160 X: 6922 048 Y: 1571 551 P: 6929 808 I: 3261 390 Tutkijat: Sijainti: Huomiot: Jussila T 2014 inventointi Paikka sijaitsee Kauhajoen kirkosta 10,8 km itään. Paikalla on tervahauta, halkaisija 20 m. tervahauta on puroon laskevan jyrkän törmän itäreunalla. Tervahaudan eteläpuolista vallia uomaan laskevan halssin suuntaan (oik takana)

17 Tervahautaa törmän reunalla, pohjoiseen. 9 KAUHAJOKI PIRTTIKANGAS Mjtunnus: Rauh.lk: Ajoitus: Laji: kiinteä muinaisjäännös historiallinen valmistus: tervahauta Koordin: N: 6925 958 E: 263 192 Z: 170 X: 6921 282 Y: 1573 506 P: 6928 863 I: 3263 267

18 Tutkijat: Sijainti: Huomiot: Jussila T 2014 inventointi Paikka sijaitsee Kauhajoen kirkosta 12,9 km itään. Paikalla on iso tervahauta, halk 21 m. Sen luoteispuolella, ison maakiven koillispuolella on kiukaan jäänne, halk 2 m. Tervahauta: N 6925958 E 263192 Kiuas: N 6925982 E 263173 Kiuas merkitty punaisella pallolla. Tervahautaa vallilta keskustaan. Länteen.

19 Kiukaan jäännös lapion takana. Luoteeseen. Alla lounaaseen. 10 KAUHAJOKI VÖYRINKANGAS Mjtunnus: Rauh.lk: Ajoitus: Laji: kiinteä muinaisjäännös historiallinen valmistus: tervahauta Koordin: N: 6923 767 E: 259 846 Z: 180 X: 6918 791 Y: 1570 379 P: 6926 671 I: 3259 920 Tutkijat: Sijainti: Huomiot: Jussila T 2014 inventointi Paikka sijaitsee Kauhajoen kirkosta 11,0 km kaakkoon. Paikalla on metsätien länsipuolen kupeessa tervahauta, halk 16 m. Sen halssi on kivistä kylmämuurattu. Tervahaudan eteläpuolella on kiukaan jäännös. Tervahauta on tiheän näreikön ja kasvillisuuden peittämänä.

20 Tervahauta: N 6923767 E 259846 Kiuas: N 6923741 E 259855 Kiuas punaisella pallolla Tervahaudan kivistä holvattua halssiaukkoa.

21 Kiukaan jäännös itään ja alla etelään 11 KAUHAJOKI RESSULANMAA 3 Mjtunnus: Rauh.lk: Ajoitus: Laji: kiinteä muinaisjäännös historiallinen valmistus: tervahauta Koordin: N: 6928 816 E: 262 161 Z: 146 X: 6924 031 Y: 1572 215 P: 6931 722 I: 3262 236 Sijainti: Paikka sijaitsee Kauhajoen kirkosta 11,2 km itään. Huomiot: Paikalla on kaksi tervahautaa: N 6928810 E 262146 ja N 6928824 E 262175. Paikkaa ei ole tarkastettu. tervahaudat erottuvat selkeästi laserkeilausaineistossa.

22

23 Liite, tutkitut alueet Tarkemmin maastossa tarkasteltiin sinisellä värjättyjä maastoja.