Lausuntopyyntö Kunnallishallinnon rakenne -työryhmän selvityksestä sekä kuntauudistukseen liittyvistä muista uudistuksista Vastaajan tiedot E-mail keuruu@keuruu.fi Aloitusaika 11.4.2012 Lopetusaika 11.4.2012 1. Tietoja vastaavasta kunnasta Tietoja vastaavasta kunnasta Valitse 0 20 Akaa 0 5 Alajärvi 0 9 Alavieska 0 10 Alavus 0 16 Asikkala 0 18 Askola 0 19 Aura 0 46 Enonkoski 0 47 Enontekiö - Enontekis 0 49 Espoo - Esbo 0 50 Eura 0 51 Eurajoki - Euraåminne 0 52 Evijärvi 0 61 Forssa 0 69 Haapajärvi 0 71 Haapavesi 0 72 Hailuoto - Karlö 0 74 Halsua 0 75 Hamina - Fredrikshamn 0 77 Hankasalmi 0 78 Hanko - Hangö 0 79 Harjavalta 0 81 Hartola 0 82 Hattula 0 84 Haukipudas 0 86 Hausjärvi 0 111 Heinola 0 90 Heinävesi 0 91 Helsinki - Helsingfors 0 97 Hirvensalmi 0 98 Hollola 0 99 Honkajoki 0 102 Huittinen 0 103 Humppila 0 105 Hyrynsalmi 0 106 Hyvinkää - Hyvinge 0
283 Hämeenkoski 0 108 Hämeenkyrö - Tavastkyro 0 109 Hämeenlinna - Tavastehus 0 139 Ii 0 140 Iisalmi - Idensalmi 0 142 Iitti 0 143 Ikaalinen - Ikalis 0 145 Ilmajoki 0 146 Ilomantsi - Ilomants 0 153 Imatra 0 148 Inari - Enare 0 149 Inkoo - Ingå 0 151 Isojoki - Storå 0 152 Isokyrö - Storkyro 0 164 Jalasjärvi 0 165 Janakkala 0 167 Joensuu 0 169 Jokioinen - Jockis 0 171 Joroinen - Jorois 0 172 Joutsa 0 174 Juankoski 0 176 Juuka 0 177 Juupajoki 0 178 Juva 0 179 Jyväskylä 0 181 Jämijärvi 0 182 Jämsä 0 186 Järvenpää - Träskända 0 202 Kaarina - S:t Karins 0 204 Kaavi 0 205 Kajaani - Kajana 0 208 Kalajoki 0 211 Kangasala 0 213 Kangasniemi 0 214 Kankaanpää 0 216 Kannonkoski 0 217 Kannus 0 218 Karijoki - Bötom 0 223 Karjalohja - Karislojo 0 224 Karkkila - Högfors 0 226 Karstula 0 230 Karvia 0 231 Kaskinen - Kaskö 0 232 Kauhajoki 0 233 Kauhava 0 235 Kauniainen - Grankulla 0 236 Kaustinen - Kaustby 0 239 Keitele 0 240 Kemi 0 320 Kemijärvi 0 241 Keminmaa 0
322 Kemiönsaari - Kimitoön 0 244 Kempele 0 245 Kerava - Kervo 0 246 Kerimäki 0 248 Kesälahti 0 249 Keuruu 1 250 Kihniö 0 254 Kiikoinen 0 255 Kiiminki 0 256 Kinnula 0 257 Kirkkonummi - Kyrkslätt 0 260 Kitee 0 261 Kittilä 0 263 Kiuruvesi 0 265 Kivijärvi 0 271 Kokemäki - Kumo 0 272 Kokkola - Karleby 0 273 Kolari 0 275 Konnevesi 0 276 Kontiolahti 0 280 Korsnäs 0 284 Koski Tl 0 285 Kotka 0 286 Kouvola 0 287 Kristiinankaupunki - Kristinestad 0 288 Kruunupyy - Kronoby 0 290 Kuhmo 0 291 Kuhmoinen 0 297 Kuopio 0 300 Kuortane 0 301 Kurikka 0 304 Kustavi - Gustavs 0 305 Kuusamo 0 312 Kyyjärvi 0 316 Kärkölä 0 317 Kärsämäki 0 319 Köyliö - Kjulo 0 398 Lahti - Lahtis 0 399 Laihia - Laihela 0 400 Laitila 0 407 Lapinjärvi - Lappträsk 0 402 Lapinlahti 0 403 Lappajärvi 0 405 Lappeenranta - Villmanstrand 0 408 Lapua - Lappo 0 410 Laukaa 0 413 Lavia 0 416 Lemi 0 418 Lempäälä 0 420 Leppävirta 0 421 Lestijärvi 0
422 Lieksa 0 423 Lieto - Lundo 0 425 Liminka - Limingo 0 426 Liperi 0 444 Lohja - Lojo 0 430 Loimaa 0 433 Loppi 0 434 Loviisa - Lovisa 0 435 Luhanka 0 436 Lumijoki 0 440 Luoto - Larsmo 0 441 Luumäki 0 442 Luvia 0 475 Maalahti - Malax 0 476 Maaninka 0 480 Marttila 0 481 Masku 0 483 Merijärvi 0 484 Merikarvia - Sastmola 0 489 Miehikkälä 0 491 Mikkeli - S:t Michel 0 494 Muhos 0 495 Multia 0 498 Muonio 0 499 Mustasaari - Korsholm 0 500 Muurame 0 503 Mynämäki 0 504 Myrskylä - Mörskom 0 505 Mäntsälä 0 508 Mänttä-Vilppula 0 507 Mäntyharju 0 529 Naantali - Nådendal 0 531 Nakkila 0 532 Nastola 0 534 Nilsiä 0 535 Nivala 0 536 Nokia 0 538 Nousiainen - Nousis 0 540 Nummi-Pusula 0 541 Nurmes 0 543 Nurmijärvi 0 545 Närpiö - Närpes 0 560 Orimattila 0 561 Oripää 0 562 Orivesi 0 563 Oulainen 0 564 Oulu - Uleåborg 0 567 Oulunsalo 0 309 Outokumpu 0 576 Padasjoki 0 577 Paimio - Pemar 0
445 Paltamo 0 578 Parainen 0 580 Parikkala 0 581 Parkano 0 599 Pedersören kunta - Pedersöre 0 583 Pelkosenniemi 0 854 Pello 0 584 Perho 0 588 Pertunmaa 0 592 Petäjävesi 0 593 Pieksämäki 0 595 Pielavesi 0 598 Pietarsaari - Jakobstad 0 601 Pihtipudas 0 604 Pirkkala - Birkala 0 607 Polvijärvi 0 608 Pomarkku - Påmark 0 609 Pori - Björneborg 0 611 Pornainen - Borgnäs 0 638 Porvoo - Borgå 0 614 Posio 0 615 Pudasjärvi 0 616 Pukkila 0 618 Punkaharju 0 619 Punkalaidun 0 620 Puolanka 0 623 Puumala 0 624 Pyhtää - Pyttis 0 625 Pyhäjoki 0 626 Pyhäjärvi 0 630 Pyhäntä 0 631 Pyhäranta 0 635 Pälkäne 0 636 Pöytyä 0 678 Raahe - Brahestad 0 710 Raasepori - Raseborg 0 680 Raisio - Reso 0 681 Rantasalmi 0 683 Ranua 0 684 Rauma - Raumo 0 686 Rautalampi 0 687 Rautavaara 0 689 Rautjärvi 0 691 Reisjärvi 0 694 Riihimäki 0 696 Ristiina 0 697 Ristijärvi 0 698 Rovaniemi 0 700 Ruokolahti 0 702 Ruovesi 0 704 Rusko 0
707 Rääkkylä 0 729 Saarijärvi 0 732 Salla 0 734 Salo 0 790 Sastamala 0 738 Sauvo - Sagu 0 739 Savitaipale 0 740 Savonlinna - Nyslott 0 742 Savukoski 0 743 Seinäjoki 0 746 Sievi 0 747 Siikainen 0 748 Siikajoki 0 791 Siikalatva 0 749 Siilinjärvi 0 751 Simo 0 753 Sipoo - Sibbo 0 755 Siuntio - Sjundeå 0 758 Sodankylä 0 759 Soini 0 761 Somero 0 762 Sonkajärvi 0 765 Sotkamo 0 768 Sulkava 0 775 Suomenniemi 0 777 Suomussalmi 0 778 Suonenjoki 0 781 Sysmä 0 783 Säkylä 0 831 Taipalsaari 0 832 Taivalkoski 0 833 Taivassalo - Tövsala 0 834 Tammela 0 837 Tampere - Tammerfors 0 838 Tarvasjoki 0 844 Tervo 0 845 Tervola 0 846 Teuva - Östermark 0 848 Tohmajärvi 0 849 Toholampi 0 850 Toivakka 0 851 Tornio - Torneå 0 853 Turku - Åbo 0 857 Tuusniemi 0 858 Tuusula - Tusby 0 859 Tyrnävä 0 863 Töysä 0 886 Ulvila - Ulvsby 0 887 Urjala 0 889 Utajärvi 0 890 Utsjoki 0
892 Uurainen 0 893 Uusikaarlepyy - Nykarleby 0 895 Uusikaupunki - Nystad 0 785 Vaala 0 905 Vaasa - Vasa 0 908 Valkeakoski 0 911 Valtimo 0 92 Vantaa - Vanda 0 915 Varkaus 0 918 Vehmaa 0 921 Vesanto 0 922 Vesilahti 0 924 Veteli - Vetil 0 925 Vieremä 0 926 Vihanti 0 927 Vihti - Vichtis 0 931 Viitasaari 0 934 Vimpeli 0 935 Virolahti 0 936 Virrat - Virdois 0 942 Vähäkyrö - Lillkyro 0 946 Vöyri - Vörå 0 972 Yli-Ii 0 976 Ylitornio - Övertorneå 0 977 Ylivieska 0 980 Ylöjärvi 0 981 Ypäjä 0 989 Ähtäri - Etseri 0 992 Äänekoski 0
2. Maakunta 0 1 Valitse Uusimaa - Nyland Varsinais-Suomi - Egentliga Finland Satakunta Kanta-Häme - Egentliga Tavastland Pirkanmaa - Birkaland Päijät-Häme - Päijänne - Tavastland Kymenlaakso - Kymmenedalen Etelä-Karjala - Södra Karelen Etelä-Savo - Södra Savolax Pohjois-Savo - Norra Savolax Pohjois-Karjala - Norra Karelen Keski-Suomi - Mellersta Finland Etelä-Pohjanmaa - Södra Österbotten Österbotten - Pohjanmaa Keski-Pohjanmaa - Mellersta Österbotten Pohjois-Pohjanmaa - Norra Österbotten Kainuu - Kajanaland Lappi - Lappland
3. Kuntanne yhteyshenkilön tiedot Titteli - hallintojohtaja Nimi - Tarja Ojala Sähköposti - tarja.ojala@keuruu.fi Puhelin - 0408336329 4. Kyselylomakkeen täyttäjän tiedot Titteli - hallintojohtaja Nimi - Tarja Ojala Sähköposti - tarja.ojala@keuruu.fi Puhelin - 0408336329 5. 1. Miten arvioitte tarvetta uudistaa kunta- ja palvelurakennetta ja mitkä ovat kuntien näkökulmasta tärkeimmät syyt uudistuksen toteuttamiseen? - 1 Valtion ja kuntien työnjako suomalaisten hyvinvoinnin ja kestävän kehityksen edistämisessä. Lakisääteisten kuntapalvelujen rahoitus. Valtion ja kuntien välisen työnjaon selkeyttämiseen on tarvetta. Lakisääteisten kuntapalveluiden riittävä rahoitus on kirjattava lakiin, jotta tarvittavat palvelut voidaan tuottaa kunnan asukkaiden tulotasosta riippumatta. Mikään alueellinen kuntarakenne ei mahdollista riittävää rahoitusta ilman maan sisäisiä tulonsiirtoja. Kuntien lakisääteiset tehtävät on säädettävä yhdessä laissa kokonaisuutena. Valtion rahoitus on kiinnitettävä lakisääteisiin tehtäviin. Kunnat vastaavat paikallisista palveluista, valtio vastaa maanlaajuisista palveluista. Kunnille on siirrettävä rahoituksineen ne paikalliset/seudulliset tehtävät, joita valtion organisaatiot eivät enää tuota kaikilla seutukunnilla. Valtion on kannettava pitkäjänteisesti sille kuuluva vastuu riittävästä rahoituksesta kunnille (valtionosuusjärjestelmä), jotta lakisääteiset peruspalvelut olisivat tasapuolisesti kaikkien suomalaisten saatavilla maan eri osissa. Valtionosuuksien leikkaukset ilman tehtävien karsimista ovat vastoin tätä periaatetta. Valtakunnan tasolla on ratkaistava terveydenhuollon (perusterveydenhuolto ja erikoissairaanhoito) rahoitus. Valtion pitää järjestää lakiin perustuvien ammattien (mm. lääkärit, hammaslääkärit, eläinlääkärit) koulutus siten, että työntekijöitä saadaan avoimiin tehtäviin maan kaikissa osissa. 2 Kuntarakenne Kuntarakenteen muuttaminen ei ratkaise kaikkia työryhmän selvityksessä esille nostettuja ongelmia.
Kuntarakenteiden muuttamisessa on tärkeä ottaa huomioon kuntien luontaiset ja jo olemassa olevat yhteistyötahot/kunnat. Näiden yhteistyörakenteiden hajottamisessa voidaan kadottaa jo syntyneitä synergiaetuja ja purkaa kuntien itsensä kehittämiä toimivia, kunnallisen päätöksenteon kannalta tärkeitä toimielimiä. 3 Kuntapalvelujen järjestäminen ja tuotanto Kuntien omaa harkintaa palvelutuotannossa pitää lisätä. Kuntia sitovat tarpeettomat normit on poistettava palveluiden järjestämisessä ja tuottamisessa. Uusia normilakeja ei tule säätää. Kuntien tuottavuuden parantamiselle on annettava realistiset mahdollisuudet. Valtion pitää nopeasti luoda yhdessä kuntien ja yksityisten terveyspalveluyrityksien kanssa yksi yhteinen tai toisiensa kanssa yhteensopiva valtakunnallinen asiakastietojärjestelmäarkkitehtuuri terveydenhuoltoon. Kuntien omistamat laajan väestönpohjan organisaatiot (nykyiset sairaanhoitopiirit) järjestävät tulevaisuudessakin kuntien yhteistä terveydenhuoltoa (mm. päivystys, synnytykset, syöpähoidot, pääosa leikkaustoiminnasta). Sosiaalitoimen tehtävistä laajan väestöpohjan järjestettäväksi voidaan siirtää isyyden selvittäminen, lapsen huoltoon ja tapaamisoikeuteen sekä elatukseen liittyvät sopimukset, sosiaalipäivystys ja lastensuojelun sijaishuollon tuki. Perusterveydenhuollon järjestäminen on pystyttävä organisoimaan usealla eri tavalla: kunta, vastuukunta, alue (ilman väestöpohjarajoja). Erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon kiinteä yhteistyö on tärkeää. Sosiaalitoimen ja perusterveydenhoidon ei tarvitse olla samassa organisaatiossa. Lasten päivähoidon ja vammaishuollon subjektiivisia normeja pitää tarkastella uudelleen. Keuruu haluaa säilyttää lukio-koulutuksen järjestämisvastuun kunnan tehtävänä ja lisätä rooliaan ammatillisen toisen asteen koulutuksen järjestämiseksi Keuruulla. 6. 1. Miten arvioitte kuntanne osalta työryhmän kuntarakennetarkastelussa käyttämiä tarkastelunäkökulmia ja kriteereitä: Väestökehityksen ja väestörakenteen osalta? - VASTAUS KOOTTU VIIMEISEEN KOHTAAN Taloustarkastelunäkökulmien osalta? Yhdyskuntarakennetarkastelun osalta? Työssäkäynnin, saavutettavuuden ja asioinnin osalta? Peruspalvelujen järjestämis- ja tuotantoedellytyksien osalta? Elinkeinotoimen kehittämisen osalta? Toiminnallisen kokonaisuuden ja kokonaisarvioinnin osalta? - Nykyisten kuntien merkitystä seutunsa ja samalla koko Suomen elinvoiman lisääjänä voisi arvioida enemmän. Kuntien asukkaiden suurin kiinnostus kohdistuu oman asuinympäristönsä ja lähipalvelualueen asioihin. Analyysi tehokkaasta ja laadukkaasta palvelutuotannosta puuttuu. Myös taloudellinen huoltosuhde olisi otettava tarkasteluun. Infrastruktuurin ja palvelukiinteistöjen kuntoa kriteerinä ei ole huomioitu. Keuruun viimeisimpien vuosien investointeja tulevaisuuteen ei ole otettu huomioon.
7. 2. Vastaako työryhmän tarkastelunäkökulmien analyysi käsitystänne kuntanne tilanteesta? Kyllä Ei Yhteensä Keskiarvo Väestökehityksen ja väestörakenteen 0 1 1 2 osalta? Taloustarkastelunäkökulmien osalta? 0 1 1 2 Yhdyskuntarakennetarkastelun osalta? 0 1 1 2 Työssäkäynnin, saavutettavuuden ja 0 1 1 2 asioinnin osalta? Peruspalvelujen järjestämis- ja 0 1 1 2 tuotantoedellytyksien osalta? Elinkeinotoimen kehittämisen osalta? 0 1 1 2 Toiminnallisen kokonaisuuden ja 0 1 1 2 kokonaisarvioinnin osalta? Yhteensä 0 7 7 2 8. 3. Mikäli vastasitte edellisen kysymyksen vaihtoehtoihin EI, niin mikä on oma analyysinne tilanteesta? - Väestökehitystä ja ikärakennetta tasapainotetaan elinkeinopolitiikan ja kaavoituksen keinoin huolimatta siitä, että valtio on niitä omilla päätöksillään heikentänyt (valtion työpaikkojen siirtäminen pois, valtion paikallispalveluiden lopettaminen, lakisääteisen valtionosuusrahoituksen leikkaaminen). Keuruun osalta kehitys on nähty liian pessimistisenä. Esimerkiksi Keuruulla on hyvä yksityissektorin työpaikkakehitys mm metalliala. Esitetty painelaskelma liian kaavamainen, eikä anna oikeaa kuvaa. Keuruun seudulla yhdyskuntarakenne on kehittynyt myönteisesti ja alueiden käytön valtakunnallisten tavoitteiden mukaisesti. Keuruun sijainti maan keskellä on erinomainen. Keuruun seutu muodostaa oman työssäkäyntialueen. Pendelöintiä on myös naapurikuntiin ja yli maakuntarajan. Keuruu on lisääntyvässä määrin kaupankeskus. Keuruun seudulla on edellytykset järjestää ja tuottaa kaikki peruspalvelut, mutta erikoissairaanhoidon järjestämiseen väestöpohja on liian pieni. Keuruu on investoinut palvelurakenteisiin, hoitoketjut ovat toimivat ja muun muassa toisen asteen koulutusta on suunnitelmallisesti uudistettu. Keuruun seudulla pitää olla oma elinkeinojen kehittämisorganisaatio. Seudullinen kehittämistoiminta on ollut onnistunutta. Keuruu, Multia, Petäjävesi ja Mänttä-Vilppula muodostavat toiminnallisen kokonaisuuden
9. 4. Mitä edellä todettuja ja mahdollisia muita tarkastelunäkökulmia ja kriteerejä kuntanne näkemyksen mukaan tulisi soveltaa tarkasteltaessa kuntaliitoksen tarvetta kuntanne ja alueenne osalta? - ELINVOIMA Suomalaisten hyvinvoinnin kannalta tärkeintä on kannustaa yrittäjyyteen ja työntekoon. Kunnilla on tässä elinvoimaisuuden edistämistyössä ratkaisevan tärkeä merkitys. Käytäntö on osoittanut, että seutukunnan oma kehittämisorganisaatio palvelee parhaiten yrityksiä. PALVELUT Keuruu pystyy järjestämään lakisääteiset kuntapalvelut lukuun ottamatta erikoissairaanhoitoa. Keuruu tekee lähikuntien (erityisesti Multia, Petäjävesi, Mänttä-Vilppula) kanssa tiivistä ja tuloksellista yhteistyötä. Palvelutuotantoa voidaan yhdistää, jos se tuottaa hyötyjä. Keuruu on valmis toimimaan jatkossakin palveluiden järjestäjänä vastuukunta mallilla. ASUINYMPÄRISTÖ Asukkaiden kuuleminen asuinympäristöön liittyvissä asioissa onnistuu parhaiten, kun kunnan koko on mitoitettu luontaisen lähipalveluasioinnin mukaisesti. Vakituisten asukkaiden lisäksi Keuruulla on paljon vapaa-ajan asukkaita, joita varten palvelujärjestelmä ja infrastruktuuri on myös rakennettu. 10. 1. Olisiko kuntanne valmis selvittämään yhdessä muiden kuntien kanssa kuntaliitoksen toteuttamista työryhmän esittämän erityisen kuntajakoselvityksen sijasta? 0 1 Kyllä Ei 11. Mikä olisi se alue, jolla kuntanne näkemyksen mukaan voitaisiin sitä selvittää? - Keuruu haluaa lisätä yhteistyötä alueella Keuruu, Multia, Petäjävesi, Mänttä-Vilppula, Virrat. Kunnat sopivat keskenään yhteistyön laajuuden asteikolla nykyinen tilanne - kuntaliitos. 12. 2. Olisiko kuntanne valmis osallistumaan työryhmän esittämään ministeriön käynnistämään ja kustantamaan erityiseen kuntajakoselvitykseen?
0 1 Kyllä Ei 13. Mikä olisi se alue, jolla kuntanne näkemyksen mukaan voitaisiin toteuttaa työryhmän esittämä erityinen kuntajakoselvitys? Ei vastauksia. 14. 3. Katsooko kuntanne, että osaliitokset olisivat alueellanne tarpeellisia? 0 1 Kyllä Ei 15. Millä alueella ja millä tavoin osaliitokset olisivat alueellanne tarpeellisia? Ei vastauksia. 16. 1. Työryhmä on esittänyt raporttinsa selvitysosassa (selvityksen osa I) kuntauudistuksen toteuttamistapoja. Mikä on kuntanne näkemys näistä toteuttamistavoista? Kuntien itse käynnistämä selvitys - - Myönteinen suhtautuminen Valtionosuusjärjestelmän muuttaminen uudistuksiin kannustavaksi Uudistuksen ohjaaminen muutoin kuntien rahoitusjärjestelmän muutoksilla (esim. veropohja) Uudistuksen toteuttaminen palvelujen järjestämistä koskevien kriteerien perusteella Uudistuksen toteuttaminen velvoittavalla lainsäädännöllä Muu, mikä? - Keuruu haluaa lisätä yhteistyötä alueella Keuruu, Multia, Petäjävesi, Mänttä-Vilppula, Virrat. Kunnat sopivat keskenään yhteistyön laajuuden asteikolla nykyinen tilanne - kuntaliitos. Ministeriön käynnistämä kuntajakoselvitys Kuntaliitosten taloudellinen tukeminen Vapaaehtoisen kuntayhteistyön kautta mennään uusiin rakenteisiin, jos niillä saavutetaan hyötyjä.
17. 2. Mistä ajankohdasta lukien kuntaliitokset voitaisiin toteuttaa alueellanne? 0 1 vuoden 2013 alusta lukien vuoden 2014 alusta lukien vuoden 2015 alusta lukien vuoden 2016 alusta lukien vuoden 2017 alusta lukien 18. 3. Perustelunne aikataululle - Kuntia koskevien lakien säätäminen on kesken. Muutoksien suunnittelu ja toimeenpano vaatii useita vuosia, jotta niistä voisi olla hyötyä. Mahdolliset rakennemuutokset uuden valtuustokauden alusta voimaan. 19. 1. Millaiset valtion muutostuen keinot voisivat edistää uudistuksen toteuttamista omassa kunnassanne ja alueellanne? - Valtiovallan tulee antaa kunnille aikaa ja rahoitusta tehdä tarvittavat selvitykset uudistusten toteuttamiseksi. Kunnan tulee saada itse päättää aikataulusta oman taloudellisen tilanteen ja käytettävien resurssien pohjalta. 20. 1. Jos haluatte esittää esitettyjen kysymyksien ohella omia vaihtoehtoisia näkemyksiänne työryhmän selvitykseen, lisätkää se alla olevaan tilaan. - Keuruu haluaa lisätä yhteistyötä alueella Keuruu, Multia, Petäjävesi, Mänttä-Vilppula ja Virrat. Keuruun kaupunki ei hyväksy pakkoliitoksia. Keuruu kehittyy seutukaupunkina ja tekee aktiivista yhteistyötä elinvoiman lisäämiseksi omalla seudullaan. Kunnollinen valtionosuusjärjestelmä on Keuruun seudulle ja koko Keski-Suomen alueelle välttämätön kuntarakenteesta riippumatta.
21. 1. Mitkä ovat kuntanne näkemyksen mukaan kuntalain tärkeimmät uudistustarpeet? - Nykyinen kuntalaki on sisällöltään käyttökelpoinen. Järkevintä olisi yhdistää kaikki kuntia koskeva lainsäädäntö yhteen lakiin, jossa olisi myös valtiota sitova velvoite riittävän rahoituksen takaamisesta kaikille suomalaisille tarkoitettujen kuntaperuspalveluiden tuotantoon. 22. 2. Miten kuntanne näkemyksen mukaan lähidemokratiaa voitaisiin vahvistaa uudistamalla kuntalain osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksia koskevia säännöksiä? - Lainsäädäntö ei ole esteenä. Nykyinen kuntalaki mahdollistaa monenlaisia osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksia sekä lähidemokratian vahvistamisen. 23. 1. Mitkä ovat kuntanne näkemyksen mukaan kuntien rahoitus- ja valtionosuusjärjestelmän tärkeimmät uudistustarpeet? - Jokaisen kunnan pitää pystyä rahoittamaan lakisääteisten tehtävien laskennalliset tuotantokustannukset saman tuloveroprosentin mukaisella verotuksella ja valtionosuuksilla. Maan eri osien suurista tuloeroista johtuen tulevaisuudessakin tarvitaan verotuloja tasaava valtionosuusjärjestelmä. Tuloverotuksessa tehtävät vähennykset pitää kohdentaa valtion verotukseen, jotta kuntien tuloveroprosentit ilmaisisivat todellisen veroprosentin ja kaikki veronmaksajat osallistuisivat kuntien rahoitukseen. Mahdollisten uusien tehtävien osalta 100 % rahoitus kunnille. Kiinteistövero takaisin verotulojen tasausjärjestelmään. 24. 1. Mitä seikkoja tulisi ottaa huomioon seuraavia asioita arvioitaessa: Kuntien tehtävien mahdollinen vähentäminen Valtion ja kuntien tehtävänjako - Kaikki kuntien tehtävät ja niiden rahoitus säädettävä samassa laissa. Määriteltäessä uusien kuntien tehtäviä - Uusille tehtäville pitää olla 100 % rahoitus valtiolta. 25. 1. Jos haluatte esittää esitettyjen kysymyksien lisäksi kuntauudistukseen liittyen muuta, lisätkää se alla olevaan tilaan. - Valtiojohto voisi kannustaa kuntien toimintaa, koska suuri osa maamme talouden kasvusta on riippuvainen paikallisesta yrittäjyydestä ja kuntien yritystoiminnan edistämisestä.