7 Metsäsektorin työvoima Vuonna 2012 metsäsektorin työllisten määrä väheni edellisvuodesta lähes seitsemällä prosentilla. Metsätalous ja metsäteollisuus työllistivät 65 000 henkilöä, mikä vastasi 2,6 prosenttia kaikista työllisistä. Metsäsektorin keskimääräinen työttömyysaste oli 8,7 prosenttia eli lähes sama kuin vuotta aiemmin. Metsäsektorin henkilöstöstä 64 prosenttia oli metsäteollisuuden palveluksessa, ja loput työskentelivät erilaisissa metsätalouden tehtävissä. Metsäteollisuuden työllisten määrä oli 42 000 henkilöä, mikä oli 11 prosenttia vähemmän kuin vuotta aiemmin. Puutuoteteollisuus työllisti 23 000 henkilöä ( 9 % edellisvuodesta) ja massa- ja paperiteollisuus 19 000 henkilöä ( 14 %). Metsätaloudessa työllisiä oli hieman enemmän kuin edellisvuonna, 23 000 henkilöä (+3 %). Vuonna 2012 suomalaisten keskimääräinen reaaliansiotaso nousi 0,4 prosenttia edellisvuodesta. Puutuoteteollisuudessa työntekijöiden ansiot pysyivät edellisvuoden tasolla, mutta metsätaloudessa ja massa- ja paperiteollisuudessa työntekijöiden ansiot nousivat prosentin verran. Luvussa käsitellään metsäsektorin työvoimaa eri näkökulmista: toimialoittain ja alueittain sekä ammattiaseman, sukupuolen ja iän mukaan. Lisäksi esitetään tilastoja metsäsektorin palkansaajien ansioista, työtapaturmista, työtaisteluista ja koulutuksesta. Metsäsektorin työllisyysvaikutuksia muille sektoreille käsitellään luvussa 12. Työvoima Talouden supistumisesta huolimatta työllisyys ja työttömyys pysyivät lähes ennallaan vuonna 2012. Työllisten määrä oli 2,48 miljoonaa henkilöä ja työllisyysaste 69,0 prosenttia. Työttömien määrä oli 207 000 henkilöä ja työttömyysaste 7,7 prosenttia. Alueelliset erot työttömyydessä olivat suuria. Pohjanmaan maakunnassa työttömiä oli vähiten (6,0 % työvoimasta) ja Pohjois-Karjalassa (11,7 %) ja Kainuussa (11,4 %) eniten. Edellisvuoteen verrattuna työttömyys kasvoi eniten Kainuussa ja väheni Kymenlaaksossa ja Etelä-Karjalassa. Syyskuussa 2013 työllisiä oli 2,47 miljoonaa, mikä oli prosentin vähemmän kuin vuoden 2012 syyskuussa. Työttöminä oli 225 000 henkilöä, mikä oli viisi prosenttia enemmän kuin vuotta aiemmin. Työttömyysaste nousi edellisvuoden syyskuusta 0,4 prosenttiyksikköä 8,3 prosenttiin. Vuonna 2012 metsäsektorin työllisten määrä väheni edellisvuodesta 7 prosentilla 65 000 henkilöön. Heistä 42 000 työskenteli metsäteollisuudessa ja 23 000 erilaisissa metsätalouden tehtävissä. Massa- ja paperiteollisuus työllisti 19 000 henkilöä, 14 prosenttia vähemmän kuin vuonna 2011. Puutuoteteollisuuden työllisten määrä väheni 9 prosentilla 23 000 henkilöön. Noin puolet heistä työskenteli muussa puutuoteteollisuudessa, johon kuuluu mm. puutalojen ja rakentamisessa käytettävien puutuotteiden valmistus. Sahateollisuudessa työskenteli noin 8 000 ja puulevyteollisuudessa 2 000 henkilöä. Metsätaloudessa työllisiä oli hieman enemmän kuin edellisvuonna, 23 000 henkilöä (+3 %). Metsätalouden työllisistä kaksi kolmasosaa oli palkansaajia ja loput yrittäjiä tai heidän perheenjäseniään. Tähän ryhmään kuuluu mm. puunkorjuu-urakoitsijoita sekä omissa metsissään metsänhoito- ja puunkorjuutöitä tekeviä metsätalousyrittäjiä ja metsänomistajia. Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen mukaan tammi syyskuussa 2013 metsäteollisuuden työllisten määrä oli keskimäärin 42 000 ja metsätalouden työllisten 25 000. Vuonna 2012 metsäsektorin keskimääräinen työttömyysaste oli 8,7 prosenttia (2011: 8,6 %), mikä oli korkeampi kuin kaikkien toimialojen keskiarvo (7,7 %). Metsätaloudessa työttömyysaste oli 7,4 ja metsäteollisuudessa 9,4 prosenttia. Työttömyysaste oli korkein Metsätilastollinen vuosikirja 2013 217
7 Forest sector labour force Metsänhoitotyöt työllistävät harvoja ympärivuotisesti Kausivaihtelu metsätalouden töissä Metsätalouden töille on ominaista suuri kausivaihtelu. Talvikautena työllistää puunkorjuu, kun taas metsänhoitotyöt painottuvat touko lokakuulle. Puunkorjuun koneellistaminen on lähes lopettanut miestyönä tehtävät hakkuut, joten metsurien työksi ovat jääneet metsänhoitoon liittyvät tehtävät. Metsänhoitotöitä tekee hyvin kirjava työllisten joukko: vakinaiset, kausivakinaiset ja määräaikaiset palkansaajat, yrittäjät ja metsänomistajat itse. Metsänhoitotyöt työllistävät kuitenkin niin vähän työvoimaa, että työllisten määrästä ja työllistymisestä on vaikea saada kuvaa pelkästään tilastotietojen perusteella. Vuosina 2006 2009 metsänhoitotöitä tehtiin keskimäärin 2 100 henkilötyövuotta vuosittain työsuhteessa tai yrittäjänä. Määrä on arvioitu tilastoitujen työmäärien ja työlajien keskimääräisen tuottavuuden perusteella. Lisäksi metsänomistajat itse tekivät metsänhoitotöitä vuosittain noin 900 henkilötyövuoden verran. Suurinta osaa metsänhoidon töistä ei voida tehdä ympärivuotisesti, joten henkilötyövuosien määrä ei kerro tarvittavien henkilöiden määrää. Mitä suurempi työmäärä on ja mitä lyhyempi ajanjakso on työlle suotuisaa aikaa, sitä enemmän työntekijöitä tarvitaan. Esimerkiksi istutuksista suurin osa tehdään edelleen keväisin noin kuukauden aikana. Kun istutukset työllistävät koko maassa vuosittain 650 henkilötyövuoden verran, tarvitaan työn tekemiseen 30 työpäivän aikana noin 4 300 istuttajaa. Metsänhoitoyhdistykset metsänhoitopalvelujen tuottajina Metsänhoitoyhdistykset ovat suurin metsänhoitopalvelujen tuottaja. Vuosina 2006 2009 ne tuottivat noin puolet työntekijöiden ja yrittäjien tekemistä työvuosista. Kaikille 105 metsänhoitoyhdistykselle lähetettiin keväällä 2011 kysely, jossa tiedusteltiin yhdistysten työvoiman rakennetta ja metsänhoitopalvelujen tuottamista vuonna 2010 sekä ennustetta vuodelle 2016. Kyselyyn vastasi 63 yhdistystä. Hinta-alue Etelä-Suomi Kymi-Savo Etelä-Pohjanmaa Keski-Suomi Savo-Karjala Kainuu-Pohjanmaa Lappi Koko maa Vastanneet metsänhoitoyhdistykset tuottivat metsänhoidon työpalveluista noin 80 prosenttia työsuhteisella työvoimalla ja loput ostettiin alihankkijoilta. Vakinaiset työntekijät muodostivat metsänhoitoyhdistysten työvoiman rungon. He tekivät työsuhteisten henkilötyövuosista 58 prosenttia, vaikka heitä oli lukumääräisesti alle kolmannes työntekijöistä. Kausivakinaisia työntekijöitä oli hieman enemmän kuin vakinaisia, mutta he tekivät työvuosista alle kolmanneksen. Vaikka määräaikaiset työntekijät olivat suurin työntekijäryhmä, jäi heidän osuutensa henkilötyövuosista 10 prosenttiin. Vastanneet yhdistykset olivat tarvinneet työsuhteessa tehtyjen henkilötyövuosien tekemiseen keskimäärin 2,4-kertaisen määrän työntekijöitä. Eri työntekijäryhmien palkkajakson pituudessa oli eroja alueiden välillä (kuva). Työaika vaihteli myös työntekijäryhmien sisällä. Vain kolmannes vakinaisista metsureista oli työskennellyt metsänhoitotöitä tehden yli yhdeksän kuukautta eli lomat ja muut palkalliset vapaat huomioiden lähes ympärivuotisesti. Jonkin verran metsureita työllistettiin vielä puunkorjuutöissä, mutta kaksi kolmesta yhdistyksestä oli joutunut lomauttamaan vakinaisia metsureitaan vuonna 2010. Kausivakinaiset työntekijät olivat tehneet metsänhoitotöitä keskimäärin neljä kuukautta. Vastanneissa yhdistyksissä vakinaisten metsurien määrä oli vähentynyt vuosina 2008 2010, ja jäljellä olevista 65 prosenttia oli täyttänyt 50 vuotta tai enemmän vuonna 2010. Tätä taustaa vasten toiminnanjohtajien arvio siitä, että vuonna 2016 metsänhoidon työpalveluista keskimäärin enää puolet tuotetaan työsuhteisella työvoimalla ja toinen puoli ostetaan alihankkijoilta, tuntuu ymmärrettävältä. Tulevaisuudessa työpalveluja ostetaan nykyistä enemmän myös koneyrittäjiltä. Lähde: Juntunen, M-L. 2013. Metsänhoitoyhdistykset metsänhoidon työpalvelujen tuottajina. Metsätieteen aikakausikirja 2/2013: 141 154. Saatavissa: www.metla.fi/aikakauskirja/full/ff13/ff132141.pdf Teksti: Marja-Liisa Juntunen Vakinainen Kausivakinainen Määräaikainen 0 20 40 60 80 100 120 140 160 180 200 Keskimäärin päiviä Palkalliset päivät metsänhoitotöissä työntekijäryhmittäin ja alueittain vuonna 2010 218 Finnish Statistical Yearbook of Forestry 2013
Metsäsektorin työvoima 7 puulevyteollisuudessa (16 %). Tammi syyskuussa 2013 metsäteollisuuden työttömyysaste oli keskimäärin 8,1 ja metsätalouden 7,4 prosenttia. Metsäsektorin merkitys työllistäjänä on tasaisesti vähentynyt. Vuonna 2012 metsätalous ja -teollisuus edustivat yhteensä enää 2,6 prosenttia kansantalouden työllisistä, kun vielä 1990-luvulla osuus ylsi keskimäärin lähes 5 prosenttiin. Aleneva trendi johtuu lähinnä tuottavuuden kasvusta (mm. hakkuiden koneellistuminen) ja metsäteollisuuden tuotannon supistumisesta. Puutuoteteollisuudessa työllisten määrä väheni voimakkaasti 1980-luvulla, pysyi sitten noin 30 000 henkilössä, kunnes supistui lähes viidenneksellä talouden taantumassa vuonna 2009. Massa- ja paperiteollisuudessa työllisten määrä väheni tasaisesti 1980-luvun puolivälistä alkaen, kunnes pieneni yli viidenneksellä vuonna 2009. Metsäteollisuuden tuotteista suuri osa menee vientiin ja muutokset maailmanmarkkinoilla heijastuvat nopeasti metsäteollisuuden tuotantoon ja työllisyyteen Suomessa. Perinteisillä vientimarkkinoilla Euroopassa ja Yhdysvalloissa sähköinen viestintä on vähentänyt paperin kulutusta pysyvästi. Tämä on johtanut tuotantokapasiteetin ja työpaikkojen vähenemiseen erityisesti mekaanisen massan sekä paino- ja kirjoituspaperin valmistuksessa. Puutuoteteollisuuteen vaikuttaa voimakkaasti kotimaan talonrakentamisen kehitys. Metsätalouden työllisten määrä väheni hakkuiden koneellistumisen myötä 1990-luvun puoliväliin saakka, jonka jälkeen työllisten määrä on vaihdellut 21 000 ja 25 000 välillä. Metsäteollisuuden ja Metsähallituksen puunkorjuu on käytännössä täysin koneellistettu, ja metsänhoidossakin pyritään löytämään ratkaisuja mm. istutuksen ja taimikonhoidon koneellistamiseksi. Viime vuosina uusia työmahdollisuuksia on avautunut energiapuun korjuussa. Metsätalouden töille, toimihenkilötöitä lukuun ottamatta, on ominaista myös voimakas kausivaihtelu (ks. tietotaulu). Suoran työllistämisen lisäksi metsäsektorin vaikutus näkyy myös jatkojalostustoimialoilla kuten huonekalujen valmistuksessa, graafisessa teollisuudessa ja energiantuotannossa sekä metsätalouden ja -teollisuuden ympärille muodostuneessa konepaja- ja kemianteollisuudessa ja palveluissa (ks. luku 12). Ansiot Manuaalisessa metsätyössä keskimääräinen kokonaistuntipalkka vuonna 2012 oli 13,30 euroa ja koneellisessa puun korjuussa 14,85 euroa. Puutuoteteollisuudessa työntekijöille maksettiin keskimäärin 14,80 ja massa- ja paperiteollisuudessa 21,70 euroa tunnilta. Massa- ja paperiteollisuudessa naisten palkat olivat 86 ja puutuoteteollisuudessa 95 prosenttia miesten palkoista. Teollisuuden työntekijöiden keskimääräinen tuntiansio oli 17,30 euroa. Vuonna 2012 suomalaisten keskimääräinen reaaliansiotaso nousi 0,4 prosenttia edellisvuodesta. Puutuoteteollisuudessa työntekijöiden ansiot pysyivät edellisvuoden tasolla, mutta metsätaloudessa ja massa- ja paperiteollisuudessa työntekijöiden ansiot nousivat prosentin. Metsätalouden toimihenkilöiden ansiot olivat vuoden 2011 tasolla. Metsätalouden ja metsäteollisuuden työntekijöiden ansiot ovat nousseet viimeisen kymmenen vuoden aikana 1,4 1,6 prosenttia vuodessa. Teollisuuden työntekijöiden vuosittainen ansion nousu on ollut 1,5 ja kaikkien toimialojen palkansaajien keskimäärin 1,9 prosenttia. Työtaistelut Vuonna 2012 Suomessa käytiin 86 työtaistelua, joihin osallistui 15 000 työntekijää ja menetettyjä työpäiviä kertyi 17 000. Työtaistelujen määrä väheni lähes puolella ja menetettyjen työpäivien määrä putosi lähes kymmenekseen edellisestä vuodesta. Työtaistelujen määrää vähensi työ- ja virkaehtosopimusten voimassaolo useimmilla sopimusaloilla. Metsäteollisuudesta raportoitiin kaksi työtaistelua, yksi puutuoteteollisuudesta ja yksi massa- ja paperiteollisuudesta. Jälkimmäiseen osallistui 132 palkansaajaa. Työtapaturmat Palkansaajille sattui vuonna 2011 kaikkiaan noin 108 300 sellaista työpaikkatapaturmaa, joista vakuutusyhtiöt maksoivat korvausta. Näistä 45 200 johti vähintään neljän päivän työkyvyttömyyteen. Kuolemaan johtaneita tapaturmia tapahtui 26. Palkansaajien työpaikkatapaturmien kokonaismäärä kasvoi hieman edellisvuodesta. Vuonna 2009 Suomea koetellut taantuma ja tehdyn työn määrässä tapahtuneet muutokset selittävät suurimmalta osin vaihtelun työtapaturmien määrässä 2008 2011. Metsäsektorilla sattui vuonna 2011 kaikkiaan 2 230 työpaikkatapaturmaa, mikä oli 7 prosenttia vähemmän kuin edellisvuonna. Metsäteollisuudessa tilastoitiin 1 611 työtapaturmaa ( 7 % edellisvuodesta), joista kolme neljännestä tapahtui puutuoteteollisuudessa. Metsätaloudessa tapaturmia sattui 619 ( 5 %). Vuonna 2011 Metsätilastollinen vuosikirja 2013 219
7 Forest sector labour force puutuoteteollisuudessa kirjattiin 33 vähintään 4 päivän poissaoloon johtanutta tapaturmaa miljoonaa työtuntia kohden (tapaturmataajuus). Massa- ja paperiteollisuudessa ja metsätaloudessa vastaava luku oli 11. Korkean työtapaturmariskin toimialalla rakentamisessa tapaturmataajuus vuonna 2011 oli 30 ja teollisuudessa keskimäärin 17. mukaan. Metsäsektorin toimialojen työvoimaestimaatit ovat suuntaa-antavia, koska tarkasteltavan osaryhmän pienentyessä otannasta aiheutuvan satunnaisvaihtelun osuus kasvaa. Taulukossa 7.3 metsäsektoriin on sisällytetty myös huonekalujen valmistus (TOL 2008: 31), jotta alueittain lasketut työllisyystiedot olisivat tilastollisesti luotettavampia. Metsäsektorin työmarkkinoiden tilastointi Työvoima Tiedot metsäsektorin työvoimasta (taulukot 7.0 7.9) perustuvat Tilastokeskuksen työvoimatutkimukseen. Se on kuukausittainen otostutkimus (otoskoko noin 12 000 henkilöä), jossa kerätään tietoa 15 74-vuotiaan väestön työhön osallistumisesta, työllisyydestä ja työttömyydestä sekä työvoiman ulkopuolisten toiminnasta. Työmarkkina-aseman mukainen perusluokittelu on jako työllisiin, työttömiin ja työvoiman ulkopuolisiin. Näistä työlliset ja työttömät yhdessä muodostavat työvoiman. Ammattiaseman perusteella työlliset jaetaan palkansaajiin (alajako työntekijöihin ja toimihenkilöihin) sekä yrittäjiin ja yrittäjäperheen jäseniin. Työllisyysaste lasketaan 15 64-vuotiaiden työllisten osuutena samanikäisestä väestöstä. Työttömyysaste määritetään 15 74-vuotiaiden työttömien prosenttiosuutena samanikäisestä työvoimasta. Työttömän toimiala määräytyy työttömyyttä edeltäneen työpaikan mukaan. Uusi toimialaluokitus TOL 2008 otettiin työvoimatutkimuksessa käyttöön vuoden 2009 alusta. Tässä vuosikirjassa metsäsektorin työvoimaa koskevat aikasarjat on päivitetty vuoteen 2005 asti TOL 2008:n mukaisiksi. TOL 2002 -luokitusta on käytetty vuosina 1989 2004 ja TOL 1988 -luokitusta vuonna 1988 ja sitä aiemmin. Toimialaluokitusten muutoksilla ei ole merkittäviä vaikutuksia metsäsektorin työvoimaa käsittelevien aikasarjojen jatkuvuuteen. Metsätalous (TOL 2008: 02) käsittää metsänhoidon, puunkorjuun (ml. hakkuutähteen keruun ja metsähakkeen teon energiantuotantoon), luonnontuotteiden keruun ja metsätaloutta palvelevan toiminnan, kuten esimerkiksi metsänhoitoyhdistysten toiminnan ja metsätalouden suunnittelun. Metsäteollisuuden työvoiman tilastoinnissa perusjako on puutuoteteollisuus (TOL 2008: 16) ja massa- ja paperiteollisuus (TOL 2008: 17). Työvoimatutkimusten aineistoista ei ole mahdollista tuottaa luotettavia alueellisia tietoja metsätalouden ja metsäteollisuuden työllisistä työlajeittain tai ammattiaseman Ansiot Taulukoiden 7.10 7.12 ansiokäsitteiden sisällössä on eroja, joten taulukoissa esitetyt tiedot eivät ole vertailukelpoisia. Vuodesta 2012 alkaen metsätalouden palkansaajat (taulukko 7.10) sisältyvät yksityisen sektorin palkkatilastoihin muiden kanssa yhtenevin palkkakäsittein ja yhtenevällä tiedonkeruulla. Tuntipalkkaisia työntekijöitä tilastoon sisältyy 4 100. Työnantajajärjestöt keräävät palkkatilastojen perustiedot omilta jäsenyrityksiltään. Tilastokeskus täydentää tietoja yrityksiä koskevalla otoksella. Tutkimuskehikon muodostamista varten poimitaan yritysrekisterin palvelutietokannasta aktiiviset yritykset (ml. liikelaitokset kuten Metsähallitus ja seurakunnat), joilla on palkattua henkilökuntaa vähintään 5 palkansaajaa. Tutkimuskehikon ulkopuolelle rajataan sektoriluokituksen mukaan valtionhallinto, paikallishallinto, kunnat, kuntayhtymät, kansainväliset järjestöt ja kotitaloudet sekä kotipaikaltaan Ahvenanmaan maakunnan yritykset. Ansiokäsitteenä on kokonaisansio tehtyä työtuntia kohti. Tehtyihin työtunteihin lasketaan aika-, urakka- ja palkkiotyön tehdyt työtunnit sekä sunnuntai- ja ylityötunnit. Kokonaisansio sisältää säännölliseltä tehdyltä työajalta maksettujen palkkojen lisäksi työaikaan liittyvät lisät (esim. vuorotyö- ja olosuhdelisät) ja muut erilliset lisät (esim. työajan lyhennyskompensaatio), sunnuntai- ja ylityöpalkan perus- ja korotusosat sekä luontoisedut ja suorituspalkat. Vuoteen 2011 asti Tilastokeskus julkaisi erillistä metsätyöntekijöiden palkkatilastoa, joka perustui Metsähallituksen, Metsäteollisuus ry:n ja Yksityismetsätalouden Työnantajat ry:n tietoihin. Ansiokäsitteenä oli tehdyn työajan tuntiansio ilman ylitöitä, mikä sisälsi aika-, urakka- ja muut suorituspalkat, ansiontasauksen sekä vuorotyö- ja olosuhdelisät. Koneellisen puunkorjuun tuntiansiotiedot saatiin vuoteen 2011 saakka Koneyrittäjien liitosta, joka keräsi tiedot puunkorjuualalla toimivilta jäsenyrityksiltään. Tiedonkeruu kattoi neljäsosan liiton jäsenyrityksistä. Ansiokäsitteenä oli marraskuussa tehdyistä työtunneista maksettu verollinen 220 Finnish Statistical Yearbook of Forestry 2013
Metsäsektorin työvoima 7 palkka ilman ylitöiden korotusosia, lomakorvauksia yms. Keskituntiansiona ilmoitettiin mediaanipalkka eli suuruusjärjestykseen asetetun palkka-aineiston keskimmäinen havainto. Tiedot metsäteollisuuden työntekijöiden ansiokehityksestä (taulukko 7.11) perustuvat Tilastokeskuksen palkkarakennetilastoon, joka kattaa yksityiseltä sektorilta vähintään 5 henkeä työllistävät yritykset ja kaikki julkisen sektorin palkansaajat. Alkutuotannon toimialat, mukaan lukien metsätalous, on rajattu tilaston ulkopuolelle silloin, kun toiminta on ollut yrityksen pääasiallista toimintaa. Palkkarakennetilasto laaditaan vuosittain, ja siinä esitetään tietoja mm. palkansaajien lukumääristä sekä tunti- ja kuukausiansioista tilastointivuoden viimeisellä neljänneksellä. Ansiokäsitteenä käytetään kokonaisansiota. Tiedot perustuvat pääosin alakohtaisten palkkatilastojen perusaineistoihin, joiden keräämisestä vastaavat yksityissektorilla pääosin työnantajajärjestöt, kuntasektorilla Tilastokeskus ja valtiolla Valtiokonttori. Palkkarakennetilastossa esitetään tietoja myös metsäteollisuuden työntekijöiden lukumääristä, jotka poikkeavat työvoimatutkimuksen työllisyysluvuista (taulukko 7.8). Keskeinen syy tähän on tilastojen erilainen kattavuus: työvoimatutkimuksessa mukana ovat palkansaajien lisäksi myös yrittäjät ja yrittäjäperheen jäsenet, palkkarakennetilaston määrät koskevat vain työntekijöitä. Palkkarakennetilaston perusaineiston peittävyyttä laskevat myös tiedustelun ajankohta (vain vuoden viimeinen neljännes) sekä se, että palkka-aineisto ei kata alle 5 henkeä työllistäviä yrityksiä. Toisaalta työvoimatutkimus on otostutkimus, jonka tulosten luotettavuuteen vaikuttavat otannasta aiheutuva satunnaisvaihtelu, kato ja mittausvirheet. Palkkarakennetilastoa parempi lähde reaaliansioiden kehitystä kuvattaessa on Tilastokeskuksen reaaliansioindeksi (taulukko 7.12). Se kuvaa kokoaikaisten palkansaajien säännöllisen työajan keskiansioiden kehitystä neljännesvuosittain, sektoreittain, toimialoittain ja palkansaajaryhmittäin. Ansiotasoindeksin ansiokäsite sisältää säännöllisen työajan ansiot, tulospalkkiot, työehtosopimuksiin sisältyvät kertaerät, vuorotyö- ja olosuhdelisät sekä sunnuntai- ja ylityöpalkan perusosat. Nimellisansiot on muutettu reaalisiksi elinkustannusindeksillä deflatoimalla. Muut työmarkkinoita käsittelevät tilastot Tilastokeskuksen laatima työtaistelutilasto (taulukko 7.13) kuvaa työntekijöiden ja työnantajien järjestämiä työtaisteluita, joilla tarkoitetaan työn väliaikaista tahallista keskeyttämistä, työstä kieltäytymistä, sen hidastamista tai muuta painostuskeinoa. Valtaosa työtaisteluista on työntekijäosapuolten järjestämiä lakkoja. Työtaisteluiden laajuutta kuvataan mm. niihin osallistuneiden palkansaajien ja menetettyjen työpäivien lukumäärillä. Tilastokeskus kerää pääosan työtaistelutiedoista työnantajajärjestöjen kautta. Alkuvuoden 2013 ennakkotiedot saatiin Elinkeinoelämän keskusliitosta. Työtapaturmatilastossa (taulukot 7.14 7.15) esitetään vuosittain palkansaajille, maatalousyrittäjille ja muille yrittäjille sattuneet työpaikkatapaturmat. Työpaikkatapaturma on sattunut työssä tai työhön liittyvissä olosuhteissa. Tilastointiin sisältyvät ne työssä sattuneet vahingot, joista vakuutuslaitokset ovat maksaneet korvauksia. Tilastokeskus laatii tilaston yhdistämällä tapaturmavakuuttamisen yhteydessä muodostuvia rekisteriaineistoja (Tapaturmavakuutuslaitosten liitto TVL ja Maatalousyrittäjien eläkelaitos Mela) ja Tilastokeskuksen omia aineistoja. Vuodesta 1996 alkaen tilasto sisältää vähintään 4 päivän työkyvyttömyyden aiheuttaneet työpaikkatapaturmat. Tätä edeltäneenä aikana rajana oli 3 päivän työkyvyttömyys. Metsäteollisuuden tiedot koskevat palkansaajia, mutta metsätalouden lukuihin sisältyvät myös metsänomistajille sattuneet tapaturmat. Tilastossa ovat mukana vain metsänomistajat, joilla on maatalousyrittäjien työtapaturmavakuutus (MATA). Heitä on arviolta puolet omatoimisista metsänomistajista. Eri toimialojen tapaturmariskien vaihtelua arvioidaan tapaturmataajuudella, jolla tarkoitetaan toimialalla sattuneiden tapaturmien ja tehtyjen työtuntien suhdetta. Tilastokeskus laatii myös metsätalouden ja metsäteollisuuden koulutusta käsittelevät tilastot (taulukot 7.16 7.17), jotka perustuvat Tilastokeskuksen tutkintorekisteriin. Tilastot sisältävät kaikki suoritetut metsätalouden ja metsäteollisuuden tutkinnot riippumatta siitä, jatkoiko henkilö opiskeluaan ja suoritti lisätutkintoja. Koulutusnimikkeiden aikasarjat on ryhmitelty nykytilanteen mukaisiksi yhdistämällä ja siirtämällä aiempia koulutusnimikkeitä koulutusasteesta toiseen. Metsätilastollinen vuosikirja 2013 221
7 Forest sector labour force Kirjallisuus Literature Ansiotasoindeksi 2013, 3. vuosineljännes [verkkojulkaisu]. SVT Palkat ja työvoimakustannukset 2013. Tilastokeskus. 23 s. Saatavissa: www.stat.fi/til/ati/2013/03/ati_2013_03_2013-10-15_fi.pdf Metsäsektorin suhdannekatsaus 2013 2014 [verkkojulkaisu]. 2013. Metsäntutkimuslaitos. 47 s. Saatavissa: www.metla.fi/julkaisut/ isbn/978-951-40-2438-2/suhdannekatsaus2013.pdf Metsäsektorin suhdannetiedote 2013 [verkkojulkaisu]. 2013. Metsäntutkimuslaitos. 11 s. Saatavissa: www.metla.fi/julkaisut/ suhdannekatsaus/tiedotteet/suhdannetiedote-2013-06.pdf Palkkarakenne 2012 [verkkojulkaisu]. SVT Palkat ja työvoimakustannukset 2013. Tilastokeskus. 10 s. Saatavissa: www.stat.fi/til/ystp/2012/ystp_2012_2013-08-30_fi.pdf Toimialaluokitus TOL 2008 [verkkojulkaisu]. Tilastokeskuksen käsikirjoja 4. 406 s. Saatavissa: www.stat.fi/meta/luokitukset/toimiala/001-2008/kasikirja.pdf Työtaistelutilasto 2012 [verkkojulkaisu]. SVT Työmarkkinat 2013. Tilastokeskus. 7 s. Saatavissa: www.tilastokeskus.fi/til/tta/2012/tta_2012_2013-04-25_fi.pdf Työtapaturmat 2011 [verkkojulkaisu]. SVT Työmarkkinat 2013. Tilastokeskus. 14 s. Saatavissa: www.stat.fi/til/ttap/2011/ttap_2011_2013-06-20_fi.pdf Työvoimatutkimus. Työllisyys ja työttömyys vuonna 2012 [verkkojulkaisu]. SVT Työmarkkinat 2012. Tilastokeskus. 68 s. Saatavissa: www.stat.fi/til/tyti/2012/13/tyti_2012_13_2013-03-05_fi.pdf Työvoimatutkimus 2013, syyskuu ja 3. neljännes [verkkojulkaisu]. SVT Työmarkkinat 2013. Tilastokeskus. 46 s. Saatavissa: www.tilastokeskus.fi/til/tyti/2013/09/tyti_2013_09_2013-10- 22_fi.pdf Yksityisen sektorin tuntipalkat 2012 [verkkojulkaisu]. SVT Palkat ja työvoimakustannukset 2013. Tilastokeskus. 13 s. Saatavissa: www.stat.fi/til/ystp/2012/ystp_2012_2013-08-30_fi.pdf Muut tietolähteet Other sources of information Elinkeinoelämän keskusliitto EK, www.ek.fi/ Koneyrittäjien liitto ry, www.koneyrittajat.fi/ Maatalousyrittäjien eläkelaitos (Mela), www.mela.fi/ Työlliset ja palkansaajat sekä työllisten ja palkansaajien tehdyt työtunnit toimialan (TOL 2008) ja sukupuolen mukaan, 15-74-vuotiaat (taulukko 065). Tilastokeskuksen PX-Webtietokannat [viitattu: 21.10.2013]. Saatavissa: 193.166.171.75/Database/StatFin/tym/tyti/tyti_fi.asp Väestö työmarkkina-aseman, sukupuolen ja iän mukaan (taulukko 010). Tilastokeskuksen PX-Web-tietokannat [viitattu: 21.10.2013]. Saatavissa: 193.166.171.75/Database/StatFin/tym/tyti/tyti_fi.asp 222 Finnish Statistical Yearbook of Forestry 2013
Metsäsektorin työvoima 7 1 000 henkilöä 1 000 persons Koko väestö Whole population 5 414 (100 %) Työikäinen väestö (15 74-vuotiaat) Working-age population (15-74 years) 4 075 (75 %) Työvoima Labour force 2 690 (50 %) Työlliset Employed 2 483 (46 %) Työvoimaan kuulumattomat Persons not in labour force 1 385 (26 %) Työttömät Unemployed 207 (4 %) Alle 15 vuotiaat Under 15 years of age 890 (16 %) 75 vuotta täyttäneet 75 years or more 448 (8 %) Palveluelinkeinot ym. Service industries etc. 1 817 (34 %) Muu alkutuotanto Other primary production 86 (2 %) Metsätalous ja -teollisuus Forestry and forest industries 65 (1,2 %) Muu teollinen toiminta ja rakentaminen Other manufacturing and construction 515 (10 %) Työvoimaan kuulumattomat ovat mm. opiskelijoita, asevelvollisuutta suorittavia, kotitaloustyötä tekeviä ja eläkeläisiä. Persons not in labour force include, among other things, students, conscripts, domestic workers and pensioners. Kuva 7.1 Työvoima 2012 Figure 7.1 Labour force, 2012 Metsätilastollinen vuosikirja 2013 223
7 Forest sector labour force 60 40 1 000 henkilöä 1 000 persons Yhteensä Total 30 25 20 15 1 000 henkilöä 1 000 persons Työntekijät Wage earners Yrittäjät ja yrittäjäperheen jäsenet Self-employed and unpaid family workers 20 10 0 80 85 90 95 00 05 10 80 85 90 95 00 05 10 5 Toimihenkilöt Salaried employees Kuva 7.2 Metsätalouden työlliset 1980 2012 Figure 7.2 Employed persons in forestry, 1980 2012 14000 12000 10000 henkilötyövuotta man-years Henkilötyövuodet kaikkiaan Total of man-years in Metsänhoitotyöt Silvicultural work Puunkorjuu Roundwood harvesting Hakkuukoneen kuljettajat Harvester operators Kuormatraktorin kuljettajat Forwarder drivers Metsurit hakkuutyössä Forest workers in motor-manual felling 8000 6000 4000 2000 0 96 97 98 99 00 01 02 03 04 05 06 07 08 09 10 11 12 Metsänomistajien omatoimiset metsätyöt eivät sisälly kuvan tietoihin. The labour input of self-employed private forest owners is excluded. Lähteet: Metsäntutkimuslaitos; Koneyrittäjien liitto; Metsäteho; SVT: Tilastokeskus Sources: Finnish Forest Research Institute; Trade Association of Finnish Forestry and Earth Moving Contractors; Metsäteho; OSF: Statistics Finland Kuva 7.3 Työpanos puunkorjuussa ja metsänhoitotöissä 1996 2012 Figure 7.3 Labour input in roundwood harvesting and silvicultural work, 1996 2012 224 Finnish Statistical Yearbook of Forestry 2013
Metsäsektorin työvoima 7 70 60 50 1 000 henkilöä 1 000 persons Yhteensä Total 30 25 20 1 000 henkilöä 1 000 persons Muu puutuoteteollisuus Other wood-products industries Sahateollisuus Sawmilling industry 40 15 30 20 10 0 80 85 90 95 00 05 10 80 85 90 95 00 05 10 10 5 Puulevyteollisuus Wood-based panels industries Muu puutuoteteollisuus sisältää mm. rakennuspuusepäntuotteiden ja puutalojen valmistamisen. Other wood-products industries include, among other things, joinery products and pre-fabricated wooden houses. Kuva 7.4 Puutuoteteollisuuden työlliset 1980 2012 Figure 7.4 Employed persons in the wood-products industries, 1980 2012 70 60 1 000 henkilöä 1 000 persons Yhteensä Total 50 40 1 000 henkilöä 1 000 persons 50 40 30 20 10 30 20 10 Massan, paperin, kartongin ja pahvin valmistus Manufacture of pulp, paper and paperboard Paperi-, kartonki- ja pahvituotteiden valmistus Manufacture of articles of paper and paperboard 0 0 80 85 90 95 00 05 10 80 85 90 95 00 05 10 Kuva 7.5 Massa- ja paperiteollisuuden työlliset 1980 2012 Figure 7.5 Employed persons in the pulp and paper industries, 1980 2012 Metsätilastollinen vuosikirja 2013 225
7 Forest sector labour force 25 20 Työttömyysaste, % Unemployment rate, % Metsätalous Forestry Metsäteollisuus Forest industries Kaikki toimialat All industries 15 10 5 0 80 85 90 95 00 05 10 Kuva 7.6 Metsäsektorin työttömyysaste 1980 2012 Figure 7.6 Unemployment rate in the forest sector, 1980 2012 25 20 /h vuoden 2012 rahana /h in 2012 monetary value Massa- ja paperiteollisuus Pulp and paper industries 25 20 /h vuoden 2012 rahana /h in 2012 monetary value 15 10 5 Teollisuus keskimäärin Manufacturing, average Puutuoteteollisuus Wood-products industries 0 95 00 05 10 12* 15 10 Massa- ja paperiteollisuus Pulp and paper industries Miehet Male Naiset Female Puutuoteteollisuus 5 Wood-products industries Miehet Male Naiset Female 0 95 00 05 10 12* * Ennakkotieto (lokakuu 2013) Preliminary data (October 2013) Nimellisansiot on muunnettu elinkustannusindeksillä (1951=100). Nominal earnings are deflated using cost-of-living index (1951=100). Kuva 7.7 Metsäteollisuuden työntekijöiden reaaliset tuntiansiot 1995 2012 Figure 7.7 Real average hourly earnings of wage earners in the forest industries, 1995 2012 226 Finnish Statistical Yearbook of Forestry 2013
Metsäsektorin työvoima 7 150 140 130 1995 = 100 Metsätalous Forestry Metsäteollisuus Forest industries Teollisuus keskimäärin Manufacturing, average Kaikki toimialat keskimäärin All industries, average 120 110 100 90 80 95 96 97 98 99 00 01 02 03 04 05 06 07 08 09 10 11 12 Nimellisansiot on muunnettu elinkustannusindeksillä (1951=100). Nominal earnings are deflated using cost-of-living index (1951=100). Kuva 7.8 Metsäsektorin työntekijöiden reaaliansiot 1995 2012 Figure 7.8 Real earnings of wage earners in the forest sector, 1995 2012 60 50 tapaturmia miljoonaa työtuntia kohden number of accidents per million hours worked Puutuoteteollisuus Wood-products industries 40 30 Rakentaminen Construction Massa- ja paperiteollisuus Pulp and paper industries 20 10 0 Metsätalous Forestry Kaikki toimialat All industries 96 97 98 99 00 01 02 03 04 05 06 07 08 09 10 11 Tapaturmataajuus tarkoittaa toimialalla sattuneiden tapaturmien ja tehtyjen työtuntien suhdetta. Accident frequency refers to the ratio of accidents and hours worked. Kuva 7.9 Metsäsektorin palkansaajien työtapaturmataajuus 1996 2011 Figure 7.9 Accident frequency of employees in the forest sector, 1996 2011 Metsätilastollinen vuosikirja 2013 227
7 Forest sector labour force 7.0 Metsäsektorin työvoima 2012 Labour force in the forest sector, 2012 Työvoima Labour force Työlliset Työttömät Yhteensä Employed persons Unemployed persons Total 1 000 henkilöä % työllisistä 1 000 henkilöä 1 000 henkilöä 1 000 persons % of total employed 1 000 persons 1 000 persons Kaikki toimialat All industries 2 483 100,0 207 2 690 Metsäsektori Forest sector 65 2,6 6 71 Metsätalous Forestry 23 0,9 2 Palkansaajat Employees 15 0,6 Työntekijät Wage earners 9 0,4 Toimihenkilöt Salaried employees 6 0,2 Yrittäjät ja yrittäjäperheen jäsenet 8 0,3 Self-employed and unpaid family workers Metsäteollisuus Forest industries 42 1,7 4 Puutuoteteollisuus Wood-products industries 23 0,9 Sahateollisuus Sawmilling industry 8 0,3 Puulevyteollisuus Wood-based panels industries 2 0,1 Muu puutuoteteollisuus 12 0,5 Other wood-products industries Massa- ja paperiteollisuus Pulp and paper industries 19 0,8 Massan, paperin, kartongin ja pahvin valmistus 16 0,6 Manufacture of pulp, paper and paperboard Paperi-, kartonki- ja pahvituotteiden valmistus 3 0,1 Manufacture of articles of paper and paperboard Muut toimialat Other industries 2 418 97,4 201 2 619 Keskimääräiset työttömyysasteet vuonna 2012: metsätalous 7,4 %, metsäteollisuus 9,4 %, metsäsektori keskimäärin 8,7 % ja kaikki toimialat 7,7 %. Metsätalous (TOL 2008: 02) sisältää metsänhoidon, puunkorjuun (ml. hakkuutähteen keruun ja metsähakkeen teon energiantuotantoon), luonnontuotteiden keruun ja metsätaloutta palvelevan toiminnan. Muu puutuoteteollisuus sisältää mm. rakennuspuusepänteollisuuden ja puutalojen valmistuksen. Average unemployment rates in 2012: forestry 7.4%, forest industries 9.4%, forest sector 8.7% and all industries 7.7%. Forestry (Standard Industrial Classification TOL 2008: 02) consists of silviculture, logging (incl. collecting and chipping logging residues for energy generation), gathering of wild growing non-wood products and support services to forestry. Other wood-products industries include, among other things, joinery products and pre-fabricated wooden houses. 228 Finnish Statistical Yearbook of Forestry 2013
Metsäsektorin työvoima 7 7.1 Työvoima 1980 2012 Total labour force, 1980 2012 Vuosi Työlliset Employed persons Työttömät Työvoima Työllisyysaste Year Metsä- Maa- Teollinen toiminta Rakentaminen Palvelut Kaikki Unemployed yhteensä Employment talous talous Manufacturing, etc. Construction Services toimialat persons Total labour rate Forestry Agriculture Metsäteollisuus Muu teollinen toiminta Yhteensä All force Forest industries Other manufacturing, etc. Total industries 1 000 henkilöä 1 000 persons % 1980 63 251 120 507 627 176 1 201 2 328 114 2 442 70,8 1981 55 250 118 518 636 185 1 221 2 353 121 2 474 71,1 1982 57 255 113 505 618 183 1 258 2 377 135 2 512 71,4 1983 56 246 109 497 606 183 1 295 2 390 138 2 528 71,5 1984 52 241 104 497 601 183 1 335 2 413 133 2 546 71,8 1985 52 227 97 501 598 178 1 378 2 437 129 2 566 72,2 1986 47 218 95 494 589 185 1 388 2 431 138 2 569 71,9 1987 45 206 92 477 569 184 1 417 2 423 130 2 554 71,8 1988 41 197 86 467 553 188 1 450 2 431 116 2 546 72,0 1989 41 189 92 471 563 197 1 512 2 507 80 2 588 74,3 1990 39 184 92 464 556 201 1 522 2 504 82 2 586 74,1 1991 33 177 83 422 505 176 1 481 2 375 169 2 544 70,0 1992 31 166 77 379 456 147 1 404 2 206 292 2 499 64,7 1993 29 154 74 352 426 122 1 334 2 071 405 2 476 60,6 1994 25 153 75 353 428 108 1 333 2 054 408 2 463 59,9 1995 28 141 74 383 457 115 1 351 2 099 382 2 481 61,1 1996 26 133 73 388 461 118 1 383 2 127 363 2 490 61,9 1997 23 130 72 391 463 130 1 417 2 169 314 2 484 62,9 1998 24 120 72 403 475 139 1 456 2 222 285 2 507 64,1 1999 23 121 72 416 488 149 1 509 2 296 261 2 557 66,0 2000 24 118 72 422 494 149 1 544 2 335 253 2 589 66,9 2001 23 112 71 426 497 145 1 583 2 367 238 2 605 67,7 2002 21 106 71 420 491 148 1 599 2 372 237 2 610 67,7 2003 22 99 68 402 470 151 1 616 2 365 235 2 600 67,3 2004 23 93 65 393 458 148 1 635 2 365 229 2 594 67,2 2005 22 91 70 390 460 159 1 664 2 401 220 2 621 68,0 2006 22 90 68 397 465 164 1 698 2 443 204 2 648 68,9 2007 24 87 63 383 446 174 1 747 2 492 183 2 675 69,9 2008 25 88 59 384 443 186 1 771 2 531 172 2 703 70,6 2009 23 88 47 359 406 175 1 748 2 457 221 2 678 68,3 2010 22 84 47 341 388 172 1 762 2 447 224 2 672 67,8 2011 23 80 47 337 384 176 1 792 2 474 209 2 682 68,6 2012 23 78 42 340 382 175 1 805 2 483 207 2 690 69,0 Työllisyysaste lasketaan 15 64-vuotiaiden työllisten osuutena samanikäisestä väestöstä. The employment rate is calculated as the ratio of 15 to 64-year-old employed persons to the population of the same age. Metsätilastollinen vuosikirja 2013 229
7 Forest sector labour force 7.2 Metsäsektorin työlliset 1980 2013 Employed persons in the forest sector, 1980 2013 Vuosi Työlliset Employed persons Osuus kaikista työllisistä Proportion of total employment Year Metsäsektori Forest sector Kaikki toimialat Metsäsektori Forest sector Metsä- Metsä- Yhteensä All industries, total Metsä- Metsä- Yhteensä talous teollisuus Total talous teollisuus Total Forestry Forest Forestry Forest industries industries 1 000 henkilöä 1 000 persons % 1980 63 120 183 2 328 2,7 5,2 7,9 1981 55 118 173 2 353 2,3 5,0 7,4 1982 57 113 170 2 377 2,4 4,8 7,2 1983 56 109 165 2 390 2,3 4,6 6,9 1984 52 104 156 2 413 2,2 4,3 6,5 1985 52 97 150 2 437 2,2 4,0 6,1 1986 47 95 143 2 431 2,0 3,9 5,9 1987 45 92 137 2 423 1,9 3,8 5,6 1988 41 86 127 2 431 1,7 3,5 5,2 1989 41 92 133 2 507 1,6 3,7 5,3 1990 39 92 131 2 504 1,5 3,7 5,2 1991 33 83 116 2 375 1,4 3,5 4,9 1992 31 77 108 2 206 1,4 3,5 4,9 1993 29 74 102 2 071 1,4 3,6 4,9 1994 25 75 100 2 054 1,2 3,6 4,9 1995 28 74 103 2 099 1,4 3,5 4,9 1996 26 73 99 2 127 1,2 3,4 4,7 1997 23 72 95 2 169 1,1 3,3 4,4 1998 24 72 96 2 222 1,1 3,2 4,3 1999 23 72 95 2 296 1,0 3,1 4,1 2000 24 72 96 2 335 1,0 3,1 4,1 2001 23 71 94 2 367 1,0 3,0 4,0 2002 21 71 92 2 372 0,9 3,0 3,9 2003 22 68 89 2 365 0,9 2,9 3,8 2004 23 65 88 2 365 1,0 2,8 3,7 2005 22 70 92 2 401 0,9 2,9 3,8 2006 22 68 90 2 443 0,9 2,8 3,7 2007 24 63 87 2 492 1,0 2,5 3,5 2008 25 59 83 2 531 1,0 2,3 3,3 2009 23 47 70 2 457 0,9 1,9 2,8 2010 22 47 69 2 447 0,9 1,9 2,8 2011 23 47 69 2 474 0,9 1,9 2,8 2012 23 42 65 2 483 0,9 1,7 2,6 2012 / 1 9 23 44 67 2 495 0,9 1,8 2,7 2013 / 1 9 25 42 66 2 468 1,0 1,7 2,7 230 Finnish Statistical Yearbook of Forestry 2013
Metsäsektorin työvoima 7 7.3 Metsäsektorin (ml. huonekalujen valmistus) työlliset alueittain 1995 2012 Employed persons in the forest sector (incl. manufacture of furniture) by region, 1995 2012 Alue 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 Region 1 000 henkilöä 1 000 persons Koko maa 114 110 107 111 109 110 109 107 104 100 102 101 98 96 80 78 78 74 Whole country 1 Rannikko 6 7 7 8 9 9 8 10 7 6 8 9 8 6 6 6 6 5 Etelärannikko 3 4 4 4 5 5 5 6 4 3 4 5 4 4 4 4 4 3 Pohjanmaa 4 4 3 4 4 4 4 4 3 3 4 4 4 2 2 2 2 2 2 Lounais-Suomi 9 9 10 9 9 10 9 8 9 7 8 8 7 8 6 7 7 5 3 Häme-Uusimaa 16 15 13 16 15 13 15 16 16 15 15 13 13 13 10 10 10 9 4 Kaakkois-Suomi 19 18 16 17 17 17 18 18 16 16 16 15 15 13 10 10 10 9 5 Pirkanmaa 12 12 12 13 11 11 11 10 10 11 10 9 11 9 8 8 10 9 6 Etelä-Savo 7 6 7 6 6 6 7 7 6 5 6 6 6 5 4 4 5 4 7 Etelä- ja Keski-Pohjanmaa 7 6 7 6 6 8 7 6 7 6 6 6 5 6 6 6 5 5 8 Keski-Suomi 10 10 10 11 10 10 10 9 9 9 8 9 9 9 8 7 6 5 9 Pohjois-Savo 7 7 7 7 6 5 5 6 6 6 6 7 7 7 6 5 4 4 10 Pohjois-Karjala 5 5 6 5 4 5 6 5 5 3 5 5 5 5 4 3 3 4 11 Kainuu 4 3 3 3 3 3 3 2 3 4 3 3 3 3 2 2 2 2 12 Pohjois-Pohjanmaa 7 7 5 5 7 7 6 6 6 7 8 7 8 9 7 6 6 8 13 Lappi 6 5 6 5 6 5 5 5 4 4 4 4 3 4 4 3 4 4 Osuus alueen työllisistä, % Proportion of total regional employment, % Koko maa 5,4 5,2 4,9 5,0 4,7 4,7 4,6 4,5 4,4 4,2 4,3 4,1 3,9 3,8 3,3 3,2 3,2 3,0 Whole country 1 Rannikko 1,1 1,2 1,1 1,2 1,4 1,4 1,2 1,4 1,1 0,9 1,1 1,2 1,0 0,8 0,8 0,8 0,8 0,6 Etelärannikko 0,6 0,7 0,7 0,7 0,8 0,9 0,8 0,9 0,7 0,6 0,7 0,7 0,6 0,5 0,5 0,6 0,6 0,4 Pohjanmaa 4,7 4,7 3,7 4,6 5,2 4,9 4,2 5,0 3,7 3,3 4,3 4,5 4,0 2,6 2,3 2,3 2,5 1,8 2 Lounais-Suomi 3,3 3,1 3,4 3,2 3,0 3,2 2,9 2,7 2,8 2,4 2,5 2,5 2,1 2,6 1,9 2,2 2,2 1,8 3 Häme-Uusimaa 6,0 5,6 4,9 5,7 5,0 4,5 5,1 5,1 5,0 5,0 4,8 4,2 3,9 3,9 3,3 3,2 3,0 2,7 4 Kaakkois-Suomi 14,2 13,4 12,1 12,6 12,5 12,8 13,0 13,3 12,0 12,0 11,8 11,1 10,6 9,1 7,4 7,9 7,8 6,8 5 Pirkanmaa 6,7 6,8 6,4 6,5 5,5 5,3 5,3 4,9 5,1 5,0 4,7 4,2 4,6 3,9 3,4 3,6 4,5 4,1 6 Etelä-Savo 9,8 9,4 10,5 8,7 9,1 9,2 10,2 10,3 9,0 8,0 9,6 9,5 8,5 7,6 6,3 6,1 7,0 6,5 7 Etelä- ja Keski-Pohjanmaa 6,5 6,1 6,4 6,1 6,2 7,2 6,8 5,7 6,5 5,4 5,8 5,1 4,9 5,1 5,6 6,0 4,8 4,7 8 Keski-Suomi 10,2 10,5 9,9 10,3 9,6 9,3 8,6 8,1 8,0 8,3 7,1 7,4 7,6 7,5 6,4 6,0 5,2 4,3 9 Pohjois-Savo 7,2 7,1 7,0 6,8 6,0 5,2 5,0 5,5 6,1 6,3 5,6 6,5 6,7 6,9 5,9 4,4 4,3 4,1 10 Pohjois-Karjala 8,1 7,7 8,8 7,9 6,6 8,0 8,4 7,8 7,1 5,4 6,7 6,9 7,3 7,3 6,2 5,0 4,2 5,9 11 Kainuu 10,5 9,5 9,1 10,0 8,4 9,1 7,7 7,1 9,2 11,3 10,2 7,8 8,6 8,3 5,7 7,3 6,8 5,9 12 Pohjois-Pohjanmaa 5,3 4,7 3,2 3,7 4,5 4,4 3,9 3,6 3,7 4,2 4,7 4,4 4,6 5,0 4,4 3,4 3,4 4,8 13 Lappi 8,5 7,2 8,5 7,2 7,9 6,6 6,4 6,5 5,8 5,9 5,4 5,8 4,6 5,6 5,2 3,8 4,8 5,2 Pienistä alueellista otoksista johtuen luvut ovat suuntaa-antavia. Alueellisten tietojen luotettavuuden parantamiseksi tässä taulukossa metsäsektoriin on lisätty myös huonekalujen valmistus (TOL 2008: 31), jossa oli 9 000 työllistä vuonna 2012. Due to small regional samples the figures are estimates. A wider concept of the forest sector, including also the manufacture of furniture (TOL 2008: 31), was introduced in this table to improve the quality of regional data. In 2012, the manufacture of furniture employed 9 000 persons. Metsätilastollinen vuosikirja 2013 231
7 Forest sector labour force 7.4 Metsäsektorin työllisten sukupuolijakauma 1984 2012 Employed persons in the forest sector by gender, 1984 2012 Vuosi Metsäsektori Forest sector Kaikki toimialat All industries Year Metsätalous Puutuoteteollisuus Massa- ja paperiteollisuus Forestry Wood-products industries Pulp and paper industries Miehet Naiset Yhteensä Miehet Naiset Yhteensä Miehet Naiset Yhteensä Miehet Naiset Yhteensä Male Female Total Male Female Total Male Female Total Male Female Total 1 000 henkilöä 1 000 persons 1984 48 4 52 41 12 53 39 13 51 1 262 1 152 2 413 1985 49 4 52 36 12 47 38 12 50 1 264 1 173 2 437 1986 44 3 47 34 12 45 38 13 50 1 263 1 167 2 431 1987 42 3 45 33 10 43 35 13 49 1 260 1 163 2 423 1988 38 3 41 32 8 41 32 13 45 1 264 1 166 2 431 1989 38 3 41 37 9 47 34 12 46 1 311 1 196 2 507 1990 36 3 39 35 10 45 36 12 47 1 308 1 196 2 504 1991 30 3 33 29 8 37 36 11 47 1 224 1 151 2 375 1992 29 3 31 24 7 32 34 11 45 1 130 1 077 2 206 1993 26 3 29 22 7 29 33 12 45 1 063 1 008 2 071 1994 23 2 25 26 5 31 33 10 44 1 059 995 2 054 1995 26 3 28 26 6 32 32 10 42 1 096 1 003 2 099 1996 24 3 26 25 6 31 33 10 42 1 116 1 011 2 127 1997 20 3 23 26 7 33 30 9 40 1 142 1 027 2 169 1998 21 3 24 26 5 31 31 10 41 1 174 1 048 2 222 1999 20 3 23 26 6 32 30 10 40 1 206 1 090 2 296 2000 21 3 24 27 7 34 27 10 38 1 228 1 108 2 335 2001 21 2 23 27 7 34 27 11 37 1 240 1 127 2 367 2002 19 2 21 26 6 32 29 11 40 1 229 1 144 2 372 2003 20 2 22 25 6 31 28 8 36 1 227 1 137 2 365 2004 20 3 23 24 6 31 28 6 34 1 229 1 136 2 365 2005 20 2 22 27 7 34 28 8 36 1 243 1 158 2 401 2006 20 2 22 27 7 33 26 8 35 1 266 1 178 2 443 2007 21 3 24 27 5 32 23 8 31 1 289 1 202 2 492 2008 22 3 25 27 5 31 21 6 27 1 315 1 216 2 531 2009 21 3 23 21 5 26 16 5 21 1 255 1 202 2 457 2010 20 3 22 22 5 27 15 5 20 1 259 1 188 2 447 2011 20 3 23 21 4 25 18 5 22 1 278 1 196 2 474 2012 20 3 23 19 4 23 15 4 19 1 277 1 206 2 483 232 Finnish Statistical Yearbook of Forestry 2013
Metsäsektorin työvoima 7 7.5 Metsäsektorin työllisten ikäjakauma 2000 2012 Employed persons in the forest sector by age, 2000 2012 Vuosi Metsäsektori Forest sector Kaikki toimialat All industries Year Metsätalous Puutuoteteollisuus Massa- ja paperiteollisuus Forestry Wood-products industries Pulp and paper industries Ikäluokka Age class 15 34 35 54 55 74 Yhteensä 15 34 35 54 55 74 Yhteensä 15 34 35 54 55 74 Yhteensä 15 34 35 54 55 74 Yhteensä Total Total Total Total 1 000 henkilöä 1 000 persons 2000 5 15 4 24 10 21 3 34 11 23 7 38 768 1 319 249 2 335 2001 6 13 5 23 11 15 4 34 9 23 5 37 771 1 312 284 2 367 2002 4 12 5 21 10 16 4 32 10 22 7 39 764 1 296 312 2 372 2003 5 12 5 22 11 17 4 31 10 20 6 36 747 1 277 341 2 365 2004 6 12 5 23 10 17 4 31 9 21 5 34 742 1 260 363 2 365 2005 6 11 6 22 10 19 5 34 10 21 5 36 759 1 252 391 2 401 2006 5 10 7 22 10 18 5 33 9 21 5 35 776 1 248 419 2 443 2007 5 10 8 24 11 17 5 32 8 18 5 31 808 1 245 439 2 492 2008 5 11 9 25 10 16 6 31 6 17 5 27 825 1 242 464 2 531 2009 5 12 7 23 9 12 5 26 4 14 4 21 785 1 208 465 2 457 2010 5 10 8 22 8 14 5 27 4 12 4 20 779 1 186 482 2 447 2011 6 10 6 23 7 12 6 25 5 14 4 22 790 1 193 491 2 474 2012 6 10 7 23 7 10 5 23 5 11 3 19 794 1 187 503 2 483 Metsätilastollinen vuosikirja 2013 233
7 Forest sector labour force 7.6 Metsätalouden työllisten ammattiasema 1980 2013 Employed persons in forestry by employment status, 1980 2013 Vuosi Palkansaajat Employees Yrittäjät ja yrittäjä- Yhteensä Year Työntekijät Toimihenkilöt Yhteensä perheenjäsenet Total Wage earners Salaried Total Self-employed and employees unpaid family workers 1 000 henkilöä 1 000 persons 1980 26 9 35 28 63 1981 24 9 33 21 55 1982 28 9 37 19 57 1983 27 9 36 20 56 1984 25 10 34 17 52 1985 24 9 33 20 52 1986 21 9 30 17 47 1987 20 9 29 16 45 1988 20 8 27 14 41 1989 19 5 24 17 41 1990 15 7 23 16 39 1991 14 8 22 11 33 1992 12 8 19 12 31 1993 10 7 17 11 29 1994 11 5 16 9 25 1995 13 6 19 9 28 1996 10 7 17 9 26 1997 10 7 17 6 23 1998 10 7 17 7 24 1999 10 7 17 6 23 2000 10 7 17 7 24 2001 10 6 16 8 23 2002 8 6 14 7 21 2003 9 6 15 7 22 2004 9 7 16 7 23 2005 8 7 15 7 22 2006 7 7 14 8 22 2007 9 7 16 8 24 2008 9 8 17 8 25 2009 8 7 15 8 23 2010 8 7 15 8 22 2011 9 6 16 7 23 2012 9 6 15 8 23 2012 / 1 9 9 6 15 9 23 2013 / 1 9 9 8 16 8 25 Sosioekonomisen aseman luokitus perustuu vuodesta 2011 alkaen uuteen ammattiluokitukseen, Since 2011, the classification of socio-economic status is based on new occupation classification. 234 Finnish Statistical Yearbook of Forestry 2013
Metsäsektorin työvoima 7 7.7 Metsäteollisuuden työlliset 1980 2013 Employed persons in the forest industries, 1980 2013 Vuosi Metsäteollisuus Forest industries Metsäteollisuus Year Puutuoteteollisuus Wood-products industries Massa- ja paperiteollisuus Pulp and paper industries kaikkiaan Saha- Puulevy- Muu puutuote- Yhteensä Massan, paperin, Paperi-, kartonki- ja Yhteensä Forest teollisuus teollisuus teollisuus Total kartongin ja pahvin pahvituotteiden Total industries, Sawmilling Wood-based Other valmistus valmistus total industry panels wood-products Manufacture of Manufacture of industries industries pulp, paper and articles of paper paperboard and paperboard 1 000 henkilöä 1 000 persons 1980 20 14 27 61 49 10 59 120 1981 19 13 27 59 49 10 59 118 1982 18 12 24 54 49 10 59 113 1983 17 11 28 57 43 9 52 109 1984 16 11 26 53 42 9 51 104 1985 16 11 21 47 40 10 50 97 1986 14 10 21 45 40 10 50 95 1987 13 10 20 43 40 9 49 92 1988 12 11 18 41 37 8 45 86 1989 12 11 24 47 39 7 46 92 1990 12 11 22 45 40 7 47 92 1991 10 8 19 37 40 7 47 83 1992 11 7 14 32 39 6 45 77 1993 12 7 10 29 39 6 45 74 1994 13 7 11 31 38 6 44 75 1995 13 7 12 32 35 7 42 74 1996 11 7 13 31 35 7 42 73 1997 12 6 15 33 33 7 40 72 1998 12 6 13 31 34 7 41 72 1999 12 6 14 32 33 7 40 72 2000 12 7 15 34 32 6 38 72 2001 10 8 15 34 32 5 37 71 2002 11 8 13 32 35 5 40 71 2003 11 7 14 31 32 5 36 68 2004 9 6 15 31 30 5 34 65 2005 10 6 17 34 31 5 36 70 2006 11 6 17 33 30 4 35 68 2007 9 7 17 32 27 4 31 63 2008 10 7 15 31 23 4 27 59 2009 8 5 13 26 18 3 21 47 2010 9 4 14 27 17 3 20 47 2011 8 4 13 25 18 4 22 47 2012 8 2 12 23 16 3 19 42 2012 / 1 9 9 2 13 24 16 3 20 44 2013 / 1 9 9 3 12 23 15 4 18 42 Muu puutuoteteollisuus sisältää mm. rakennuspuusepänteollisuuden ja puutalojen valmistuksen. Other wood-products industries include, among other things, joinery products and pre-fabricated wooden houses. Metsätilastollinen vuosikirja 2013 235
7 Forest sector labour force 7.8 Metsäsektorin työttömyys 1980 2013 Unemployment in the forest sector, 1980 2013 Vuosi Työttömät Unemployed persons Työttömyysaste Unemployment rate Year Metsäsektori Forest sector Kaikki Metsäsektori Forest sector Kaikki Metsä- Metsä- Yhteensä toimialat Metsä- Metsä- Keskimäärin toimialat talous teollisuus Total All talous teollisuus Average All Forestry Forest industries Forestry Forest industries industries industries 1 000 henkilöä 1 000 persons % 1980 4 5 9 114 6,0 2,8 3,6 4,7 1981 4 7 11 121 6,7 3,9 4,6 4,9 1982 6 8 14 135 9,4 4,5 5,8 5,4 1983 8 12 20 138 12,5 6,8 8,3 5,5 1984 8 12 20 133 12,8 6,8 8,3 5,2 1985 7 11 18 129 12,5 6,5 8,1 5,0 1986 9 13 22 138 16,5 7,7 9,9 5,4 1987 6 7 13 130 12,2 4,2 6,1 5,1 1988 5 5 10 116 11,7 3,4 5,3 4,5 1989 2 2 4 80 5,2 2,1 3,1 3,1 1990 2 2 4 82 5,0 1,9 2,8 3,2 1991 4 5 9 169 10,4 5,9 7,2 6,6 1992 6 8 14 292 17,2 9,0 11,6 11,7 1993 8 8 16 405 21,9 9,7 13,4 16,3 1994 8 8 16 408 24,7 9,8 14,1 16,6 1995 7 8 15 382 18,6 9,8 12,4 15,4 1996 6 8 14 363 18,6 9,7 12,3 14,6 1997 5 5 10 314 18,3 6,2 9,4 12,7 1998 4 5 9 285 15,3 6,4 8,8 11,4 1999 4 4 8 261 14,7 5,8 8,1 10,2 2000 3 4 7 253 11,1 4,8 6,5 9,8 2001 2 4 7 238 9,4 5,5 6,5 9,1 2002 3 4 7 237 10,5 5,7 6,7 9,1 2003 3 4 7 235 10,4 5,6 6,8 9,0 2004 1 3 4 229 5,6 4,3 4,7 8,8 2005 2 4 6 220 7,5 5,7 6,1 8,4 2006 2 4 6 204 6,7 5,8 6,1 7,7 2007 2 4 5 183 6,7 5,3 5,7 6,9 2008 2 3 5 172 6,0 5,4 5,6 6,4 2009 2 4 6 221 6,5 8,7 8,0 8,2 2010 2 5 7 224 7,9 9,6 9,0 8,4 2011 1 5 6 209 5,6 9,9 8,6 7,8 2012 2 4 6 207 7,4 9,4 8,7 7,7 2012 / 1 9 2 4 6 214 6,7 8,4 7,8 7,9 2013 / 1 9 2 4 6 225 7,4 8,1 7,8 8,3 Graafinen teollisuus sisältyy metsäteollisuuden lukuihin vuosina 1980 1989. Työttömyysaste lasketaan työttömien osuutena työvoimasta eli 15-74-vuotiaista työllisistä ja työttömistä. Työttömän toimiala määräytyy hänen työttömyyttä edeltäneen työpaikkansa mukaan. The labour force in printing and publishing is included in the figures of the forest industries during 1980 1989. The unemployment rate is the ratio of the unemployed to all persons in the labour force (15 to 74-year-old employed and unemployed persons). An unemployed person's branch of industry is determined according to the situation prevailing before unemployment. 236 Finnish Statistical Yearbook of Forestry 2013
Metsäsektorin työvoima 7 7.9 Tehdyt työpäivät metsäsektorilla 1980 2012 Working days in the forest sector, 1980 2012 Vuosi Metsäsektori Forest sector Kaikki toimialat Year Metsätalous Forestry Metsäteollisuus Forest industries Kaikkiaan All industries Yhteensä josta metsänomistajien Puutuoteteollisuus Massa- ja paperiteollisuus Yhteensä Grand Total omaa työtä Wood-products Pulp and paper industries Total total of which forest owners' industries own input 1 000 työpäivää 1 000 working days 1980 13 423 4 798........ 514 798 1981 11 701 3 599........ 515 605 1982 11 223 2 699........ 512 793 1983 13 371 5 379........ 545 040 1984 12 279 4 491........ 548 963 1985 12 334 5 270........ 551 204 1986 10 926 4 405........ 535 578 1987 10 233 4 095........ 538 896 1988 9 367 3 447........ 544 884 1989 9 531 4 192 10 348 9 441 19 789 29 320 554 553 1990 8 838 4 037 9 306 9 546 18 852 27 690 543 539 1991 7 007 2 451 7 713 9 469 17 182 24 189 514 337 1992 6 926 2 788 6 893 9 343 16 236 23 162 484 926 1993 6 474 2 767 6 404 9 445 15 849 22 323 447 954 1994 5 775 2 243 7 018 9 136 16 154 21 929 452 744 1995 6 335 2 219 7 019 8 953 15 972 22 307 457 214 1996 5 936 2 371 6 739 8 712 15 450 21 386 469 270 1997 4 925 1 373 7 231 8 345 15 576 20 501 475 597 1998 5 244 1 654 6 885 8 461 15 347 20 591 481 271 1999 5 186 1 395 7 106 8 165 15 271 20 457 497 909 2000 5 083 1 487 7 504 7 485 14 989 20 072 492 988 2001 4 788 1 587 7 133 7 425 14 559 19 347 492 984 2002 4 608 1 577 6 595 7 811 14 406 19 014 491 893 2003 4 607 1 481 6 391 7 267 13 660 18 267 487 020 2004 5 010 1 559 6 692 6 976 13 668 18 678 493 247 2005 4 840 1 545 7 186 6 873 14 059 18 899 494 650 2006 4 649 1 573 7 175 7 011 14 186 18 835 501 947 2007 4 957 1 694 6 787 6 142 12 928 17 885 509 444 2008 5 248 1 533 6 517 5 464 11 980 17 228 523 751 2009 4 652 1 583 4 914 4 034 8 947 13 599 495 413 2010 4 688 1 583 5 346 3 841 9 187 13 875 499 852 2011 4 854 1 552 5 093 4 287 9 380 14 234 505 919 2012 5 023 1 824 4 799 3 776 8 575 13 598 506 919 Tiedot perustuvat Tilastokeskuksen työvoimatutkimukseen, jonka menetelmää on muutettu vuosina 1983 ja 1995 1999. Aikasarjassa käytetty toimialaluokitus (TOL) on muuttunut vuosina 1988, 2002 ja 2008. The figures are based on labour force surveys, the methods of which were changed in 1983 and 1995 1999. Standard Industrial Classification used in the time series was changed in 1988, 2002 and 2008. Metsätilastollinen vuosikirja 2013 237