Ajankohtaista Valtavasta Nro 2, maaliskuu2011 Tässä uutiskirjeessä kerrotaan Valtavakehittämisohjelman ja ohjelmaan kuuluvien projektien ajankohtaisesta toiminnasta sukupuolten tasa-arvon edistämiseksi ja valtavirtaistamiseksi. Ohjelmaa koordinoi työ- ja elinkeinoministeriö ja osarahoittaa Euroopan sosiaalirahasto (ESR). Valtava-kehittämisohjelman arviointi käynnistyi helmikuussa 2011. Arvioinnin suorittaa Ramboll Management Consulting. Maaliskuussa 2011 käynnistyy aiemmin toimineiden tasaarvohankkeiden hyvien käytäntöjen koonti ja jatkojalostaminen erilaisiin ympäristöihin soveltuviksi. Koonnin toteuttaa WoM Oy. Myös Valtava-kehittämisohjelman projektien hyviä käytäntöjä ja tuotoksia kootaan yhteen. Tavoitteena on, että uusien tasa-arvoprojektien toimijat ja projektien rahoittajaviranomaiset voivat ottaa oppia siitä, mitä on jo tehty, eikä polkupyörää tarvitse keksiä uudestaan. Valtava-kehittämisohjelma järjestää tänäkin vuonna kaikille tasa-arvon edistämisestä kiinnostuneille avoimia valtakunnallisia tapahtumia. Tasa-arvoa työllisyyden hoitoon -seminaari järjestetään yhdessä Pätkät Pitkiksi ja Virina naisia teknologiateollisuuteen -projektien kanssa Tampereella 6.4.2011. Seminaari on suunnattu kaikille työllisyysasioiden parissa työskenteleville ja aiheesta kiinnostuneille. Rakennerahastoprojektien rahoittajaviranomaisia koulutetaan maaliskuussa 2011 huomioimaan paremmin sukupuolinäkökulma muun muassa projektien valinnassa ja ohjaamisessa. Rahoittajaviranomaisia ja projektitoimijoita koulutetaan myös Valtavan koulutus- ja konsultointihankkeessa, jota toteuttavat KoulutusAvain Oy ja WoM Oy. Lue lisää Valtava-kehittämisohjelmasta, projekteista ja ohjelman tilaisuuksista: www.tem.fi/valtava. Lukuiloa toivottaen, Mia Teräsaho ja Hillevi Lönn Valtava-kehittämisohjelma Sisältö o Maalarin pätkät pitkiksi o Aikuisenakin voi vaihtaa alaa o Osaamiskartoituksella kyvyt esiin o Työtaakka ja kiire rassaavat naisjohtajia o Täsmäkoulutusta naisten talousjohtamiseen Riihimäen kaupungissa o Tasa-arvotietoutta Naisten koulusta o Valtava-kehittämisohjelman koulutus- ja konsultointihanke järjesti työpajan projekteille o Valtava Employment Week -tapahtumassa Brysselissä o Valtava-kehittämisohjelman ulkoinen arviointi on käynnistynyt o Tasa-arvohankkeiden hyvien käytäntöjen koonti käynnistyy Anna uutiskirjeestä palautetta: mia.terasaho@tem.fi
2 (11) Maalarin pätkät pitkiksi Pätkät pitkiksi -työvalmennuspalvelu on poluttanut vuoden 2010 aikana lukuisia pätkätyötaustaisia naisia ja miehiä pysyvämmille työurille. Projektin tavoitteena on, että vähintään 60 % asiakkaista löytää työvalmennuspalvelun avulla itselleen sopivan jatkopolun työmarkkinoille. Vuonna 2010 työvalmennuspalvelun asiakkaista on päätynyt pois työttömyydestä 91 %. Työvalmennuspalvelussa on keskestä sukupuolisensitiivinen ja rinnalla kulkeva ohjausote, jonka toimivuudesta kertoo hienosti alla oleva Kertun tarina. Kertulla (nimi muutettu) oli pintakäsittelyalan perustutkinto eli maalarin ammattikoulutus ja ikää 45 vuotta. Viimeksi hän oli ollut palkkatöissä reilut kymmenen vuotta sitten. Tämän jälkeen hän oli etsinyt keinoja työllistymiseen kymmeniltä eri kursseilta. Hän oli hankkinut esimerkiksi atk-sovellusneuvojan ja muurarin pätevyydet. Töitä ei kuitenkaan tahtonut löytyä ja tilanne turhautti. ManSetin paja olisi voinut jäädä yhdeksi muiden kurssien joukossa, mutta pari vuotta kurssin päättymisen jälkeen Kerttu pääsi Pätkät pitkiksi -työvalmennukseen. Turhautumisesta huolimatta Kertun ensisijaisena tavoitteena oli palkkatyö. Työvalmentajan kanssa soiteltiin useisiin maalausalan yrityksiin ja lopulta erään toimitusjohtajan kanssa sovittiin tapaaminen työmaalle. Työmaalla mentiin käymään yhdessä, ja kun työntekijät ja työmaa oli esitelty sekä käyty asiaankuuluvat neuvottelut, toimari päätti ottaa Kertun harjoitteluun. Työvalmentaja seurasi harjoittelua vierailemalla työmaalla ja kyselemällä kuulumisia puhelimitse. Kerttu oli työmaalla ainoa nainen ja työvalmentajan tuki oli tärkeää varsinkin työharjoittelun alkuvaiheessa. Pintakäsittelyalalla toimivien naisten osuus on kasvanut viime vuosien aikana. Palkkatöihin! Kerttu vakuutti toimitusjohtajan ja työporukan työpanoksellaan ja harjoittelujakson loppuessa laitettiin nimet työsopimukseen. Kun työvalmennus lopetettiin pari viikkoa myöhemmin, työvalmentaja sai Kertulta tekstarin: Kiitoksia sulle! Ei mun voimat ois enää riittäny työnhakuun. Liikaa takaiskuja, mut nyt on vakipaikka ja homma hanskassa. Teksti: Anna-Maija Lehtelä, Pätkät pitkiksi -projekti anna-maija.lehtela@takk.fi www.takk.fi/patkat Kuva: Aleksi Malinen/TEM:n kuvapankki
3 (11) Aikuisenakin voi vaihtaa alaa Mitä tehdä, kun nykyinen ammatti ei maistu, mutta ikää alkaa olla jo sen verran, että lukion päästötodistuskin alkaa olla pergamenttia? Eläkkeen odottelun ei tarvitse olla ainoa vaihtoehto. Lahden ammattikorkeakoulun Tasa-arvoa ja samapalkkaisuutta uran alkuun -projekti, lyhyemmin TASSU, järjestää Lahden pääkirjastossa maaliskuussa Aikuisten oikeesti tarinoita aikuisopiskelusta -tapahtuman, jossa opiskelusta uusia suuntia työelämäänsä saaneet mielenkiintoiset ihmiset kertovat omista kokemuksistaan. Tapahtuman tarkoituksena on tuoda elävästi ja ihmislähtöisesti esille se, ettei ikä, sukupuoli tai aiempi koulutustausta estä kouluttautumasta uudelleen tai täydentämästä osaamistaan, kertoo projektisuunnittelija Ari Hautaniemi TASSUprojektista. Totta kai aikuisopiskelusta on olemassa runsaasti esitemateriaalia ja muuta tietoa muun muassa Internetissä, mutta toisen ihmisen, vertaisen kertomana tieto on konkreettisempaa ja kenties helpommin omaksuttavampaakin, Hautaniemi jatkaa. Tapahtuman taustalla on TASSU-projektin järjestämistä Tarinoita sun tulevaisuudesta? - tapahtumista saadut hyvät kokemukset. Näissä Lahden tarjoamat yliopisto- ja korkeakouluopiskelun mahdollisuudet on nostettu esille konkreettisesti ja yksilölähtöisesti. Tilaisuudessa lahtelaiset opiskelijat ja Lahdessa eri aloja opiskelleet alumnit ovat kertoneet omakohtaisia tarinoitaan koulutuspoluistaan. Samalla on tuotu esille sukupuolelle epätyypillisiä uravalintoja, jotka ovat usein jo sinällään varsin mielenkiintoisia. Tapahtumissa on ollut esimerkiksi perhetyötä tekevä mies ja diplomiinsinööreiksi opiskelleita naisia, TASSUprojektin projektipäällikkö Marjut Villanen toteaa. Tapahtumat on suunnattu pääosin lukiolaisille. Hedelmällisin anti on syntynyt siitä, kun opiskelijat ovat päässeet esittämään omia kysymyksiään näille eläville esimerkeille. Aikuisten oikeesti järjestetään yhteistyössä Päijät-Hämeen Opin ovi -projektin kanssa. Esimerkit rohkaisevat Hautaniemi muistuttaa, että Aikuisten oikeesti tapahtuu oikeaan aikaan. Työelämän nopeatahtiset muutokset korostavat yksilöllisiä valmiuksia jatkuvaan oppimiseen ja suuriinkin suunnanmuutoksiin. On jo pitkään puhuttu siitä, ettei yksi tutkinto enää riitä kattamaan koko työelämää, eikä yhdellä ammatilla välttämättä pärjää. Lisäksi elinikäinen oppiminen tarjoaa positiivisia mahdollisuuksia kehittää ja laajentaa omia vahvuuksia ja löytää tyystin uusia suuntia ja mielenkiinnon kohteita myös työuran jälkimmäisellä puoliskolla. Parhaimmassa tapauksessa mieli pysyy virkeänä ja ihmisten arvokas osaaminen työelämässä. Omakohtaiset tarinat kertovat enemmän kuin painetut oppaat. TASSU-projekti on ideoinut tapahtumia, jossa uravalintoja tuodaan esille elävästi. Teksti ja kuva: Ari Hautaniemi ja Marjut Villanen, TASSU-projekti ari.hautaniemi@lamk.fi, marjut.villanen@lamk.fi www.lamk.fi/tassu
4 (11) Osaamiskartoituksella kyvyt esiin Euroopan sosiaalirahaston osarahoittamat projektit ovat yksi työkalu, joiden avulla voidaan kehittää ja monipuolistaa alueen elinkeinoelämän toimintoja. Seinäjoella toimivan Työ ja tekijät kohtaamaan -projektin tavoitteena on työmarkkinoiden kartoittaminen ja työnhakijoiden osaamisen yksilöiminen niin, että työvoiman ja työmarkkinoiden kohtaanto-ongelmaan saadaan uudenlaisia ratkaisumalleja. Tulevaan noususuhdanteeseen vastataan lisäämällä tietoa siitä, minkälaista työvoimaa on tarjolla ja kuinka osaamista voidaan lisätä niin, että se vastaa yritysten tarpeita tulevaisuudessa. Suuria haasteita on edessä, kun suuret ikäluokat jäävät eläkkeelle ja nuoret lähtevät maailmalle. Työ ja tekijät kohtaamaan -projekti pyrkii työttömien työnhakijoiden osaamisprofiilien tekemisellä siihen, että työmarkkinoilla olisi saatavilla oikean osaamisen omaavaa väkeä. Työnhakijalla saattaa olla myös muuta osaamista, jota ei ole aiemmin saatu selville. Hänellä saattaa olla toiveammatti sukupuolelle ei-tyypilliseltä alalta ja sitä tukevia osaamisalueita, jotka saadaan kartoituksissa esille. Lisäksi miehille ja naisille tarjotaan vaihtoehtoja sukupuolelle ei-tyypillisiltä aloilta, joilla on tarjolla työpaikkoja, ja työnantajille tarjotaan osaavaa työvoimaa sukupuoleen katsomatta. Miten osaamista kartoitetaan? Henkilökohtaisissa tapaamisissa työttömille työnhakijoille tehtävät osaamiskartoitukset ja - profiilit ovat väline työnhakijoiden osaamisen kartoituksessa. Osaamiskartoituksella selvitetään työelämässä pärjäämisen kannalta tärkeät vahvuudet ja kehittämisalueet. Kartoitusten avulla arvioidaan myös koulutuksen tarve. Osaamiskartoitusten jälkeen annetaan suosituksia jatkotoimenpiteiksi työnhakijoiden ammattitaidon kehittämiseksi ja päivittämiseksi. Ketä kartoitetaan? Osaamiskartoitusten kohteena ovat Etelä- Pohjanmaan seutukuntien TE-toimistojen asiakkaat, jotka hakevat työtä seuraavilta aloilta: teollisuustyö (metalli- ja rakennusala), hallinto ja toimistoala, kaupan ala, terveydenhuolto ja sosiaaliala sekä palveluala. Toisena kohderyhmänä ovat eteläpohjalaiset yritykset ja työpaikat, joille tarjotaan osaavaa työvoimaa. Miehiä on johdon sihteereinä, osastosihteereinä yms. tehtävissä noin kuusi prosenttia. Miksi osaamiskartoituksia tehdään? Osaamiskartoituksia tehdään rekrytointiprosessin tueksi sekä mahdollisesti piilossa olevan osaamisen ja kiinnostuksen löytämiseksi. Kartoitusten myötä löydetään myös hyviä käytäntöjä, toimintatapoja ja ratkaisumalleja, joita levitetään eteenpäin. Teksti: Juha Jokelainen, Työ ja tekijät kohtaamaan Etelä-Pohjanmaalla -projekti juha.jokelainen@sedu.fi Kuva: Aleksi Malinen/TEM:n kuvapankki
5 (11) Työtaakka ja kiire rassaavat naisjohtajia Nainen johtajaksi -projektissa on edetty jo yli puoleenväliin, kertoo projektipäällikkö Leena Salonen. Toteuttamamme projektin keskeistä sisältöä on Etelä-Karjalan kesäyliopistossa naisjohtajille räätälöity koulutusohjelma, jossa valmennetaan naisjohtajia kohtaamaan uransa haasteita entistä paremmin. Kokonaisuudessaan projektin tavoitteena on kehittää Johtajan mentor -malli, jota voidaan levittää muihinkin koulutusorganisaatioihin toteutettavaksi. Nainen johtajaksi -projekti on herättänyt kiinnostusta Etelä-Karjalan lisäksi muilla mukanaolevilla Etelä-Suomen paikkakunnilla, ja jatkomahdollisuutta tämäntyyppiseen opiskeluun on kyselty useaan otteeseen. Mallissa toteutetaan perinteisen lähi- ja etäopetuksen lisäksi runsaasti yksilöllistä työnohjausta. Lisäksi osallistujat on jaettu neljään ryhmään, joille annetaan ryhmätyönohjausta. Työnohjaus on saanut erittäin hyvää palautetta osallistujilta, kuten täsmäkoulutusjaksotkin, joita toteutetaan keskimäärin kerran kuukaudessa. Projektin eräs päätoiminnoista on verkostoitumisen tukeminen ja vertaistuen löytäminen. Tätä tuetaan järjestämällä muodollisia ja epämuodollisia verkostoitumisseminaareja. Osa seminaareista on suunnattu pelkästään projektissa osallistujina oleville, osaan taas kutsutaan johtotasoa muistakin organisaatioista keskustelemaan avoimessa ilmapiirissä johtamisen erilaisista ulottuvuuksista, käytännön työtavoista jne. Nainen johtajaksi -valmennuksen osallistujia. Olen vakuuttunut, että johtamisosaamisen ja jämäkkyyden vahvistamisen kautta naisjohtajat pääsevät työskentelyssään paremmin johtamisen ytimeen, niin etteivät kiire ja suuri työtaakka vesitä mahdollisuutta laadukkaaseen johtamiseen ja uralla etenemiseen, sanoo Leena Salonen. Tosiasiallisesti monet naisjohtajat tekevät yhä suuren osan käytännön työtehtävistä itse, sillä delegointiin ei välttämättä edes ole mahdollisuutta. Kaikkein korkeimmat johtotehtävät ovat usein yhä miesten käsissä, mutta Nainen johtajaksi -projektissa tätä seikkaa on lähdetty haastamaan, kiteyttää Salonen. Kaikkein suurin tarve näyttää olevan kiireen kesyttämiseen niin, että kaikki 23 henkilöä ehtisivät mukaan kaikkiin koulutus- ja muihin tapaamisiin, kertoo Leena Salonen ja jatkaa: Projektilla on myös omat nettisivut, johon on rakennettu osallistujille oma intranet keskinäisen yhteydenpidon tueksi. Tosin virtuaalitapaaminen ei tule koskaan korvaamaan henkilökohtaista kohtaamista. Teksti ja kuva: Leena Salonen, Nainen johtajaksi -projekti leena.salonen@kesyli.net www.nainenjohtajaksi.fi
6 (11) Täsmäkoulutusta naisten talousjohtamiseen Riihimäen kaupungissa Riihimäen kaupungin valtuustosalissa oli 18.11.2010 tyytyväisiä esimiehiä ja - asiantuntijoita, kun Kustannustietoisen johtamisen koulutusohjelman todistuksia jaettiin (ks. kuva alla). Koulutusohjelman sisältöinä olivat talouden ja toiminnan suunnittelun, tilinpäätöksen analysoinnin ja tulkinnan, kustannuslaskennan sekä tuloksellisuuden ja vaikuttavuuden teemat. Koulutukset sisällöt olivat tarkkaan räätälöityjä osallistujien tarpeiden mukaan. Tavoitteena ei ollut tehdä osallistujista talouden ammattilaisia, vaan antaa työkaluja entistäkin kustannustietoisempaan ja tuloksellisempaan johtamiseen. Koulutuspäivissä käytiinkin vilkasta keskustelua kuten 18 naisen ja 5 miehen porukalta voi odottaa! Koulutusohjelman alussa tehtiin osaamiskartoitukset talous- ja johtamisosaamisen osaalueilta, joiden pohjalta koulutuksen sisältöjä ja oppimistehtäviä suunnattiin osallistujille parhaiten soveltuviksi. Osaamiskartoituskeskusteluissa osallistujat analysoivat myös omia kokemuksiaan tasa-arvon toteutumisesta työuransa aikana. Koulutusohjelmassa hyödynnettiin myös verkko-oppimisympäristö Moodlea, jonka avulla mahdollistettiin parempi työn, opiskelun ja vapaa-ajan yhteensovittaminen. Koulutusohjelma on osa TuoteNyt-projektia (1.12.2009 31.3.2012), jota koordinoi Helsingin yliopiston Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia. TuoteNyt-projektin tavoitteena on lisätä naisten tuotekehittämis- ja talousosaamista Kanta- ja Päijät-Hämeen kunnissa ja pkyrityksissä ja sitä kautta parantaa ja monipuolistaa osallistujien uralla etenemisen mahdollisuuksia. Teksti ja kuva: Anna Rantapero-Laine, TuoteNyt-projekti anna.rantapero-laine@helsinki.fi Riihimäen kaupungin työsuojelupäällikkö Päivi Ojasen mukaan koulutusohjelma oli erittäin onnistunut: Esimiehet ovat toki substanssinsa asiantuntijoita, mutta talousosaaminen on nykypäivänä yksi esimiehen perustaidoista. Paras talouskoulutus, mitä kaupungissamme on järjestetty, kiteytti kaupungin kehittämispäällikkö Ritva Mustonen.
7 (11) Tasa-arvotietoutta Naisten koulusta Oulun Seudun Setlementin toteuttaman Naisten koulu integraatiota ja arjen taitoja maahanmuuttajanaisille -projektin kohderyhmänä ovat eri maista ja eri syistä Suomeen muuttaneet naiset, jotka eivät ole päässeet kiinni työhön tai koulutukseen. Projektissa toteutetaan valmennusmalli, jossa naiset ovat kolmena päivänä viikossa koulutuksessa ja kahtena päivänä kuntouttavassa työtoiminnassa. Valmennuspäivien ohjelma on käytännönläheinen ja vaihteleva. Naiset oppivat uusia tietoja ja taitoja, ja siinä samassa myös tuiki tarpeellista suomen kieltä. Meneillään on projektin toinen, lukuvuoden kestävä valmennusjakso, johon osallistuu 12 naista eri maista. Valmennuksessa keskeinen henkilö on kulttuurimentorina työskentelevä Luz Peltoniemi, joka ohjaa naisia monenlaisissa opintoihin ja arkielämään liittyvissä kysymyksissä ja antaa psykososiaalista tukea. Luz on naisten lomaaikoina tehnyt myös kotikäyntejä ja tavannut naisia epävirallisissa yhteyksissä. Kysymme Luzin mielipidettä siitä, miten Naisten koulu tukee maahanmuuttajanaisten tasaarvoa. Teemme naisten kanssa paljon työtä, jotta naisten oma elämänhallinta suomalaisessa yhteiskunnassa kehittyy. Näin edistämme naisten tasaveroisuutta. Mielestäni naiset tietävät, että hekin ovat tasa-arvoisia naisia, koska me annamme heille tätä tukea ja koulutusta. Naiset oppivat Naisten koulussa tasa-arvoajattelua ja saavat itsevarmuutta hoitaa itse omia asioitaan. Ehkä naiset ovat aikaisemmin ajatelleet, että suomalaiset naiset ovat tasa-arvoisia miesten kanssa, mutta että tasa-arvo ei koske heitä. Ehkä heidän omassa kulttuurissa ei ole sukupuolten tasa-arvoa. Mutta nyt he ovat Suomessa ja oppivat Naisten koulussa, että hekin ovat tasa-arvoisia. Naiset ymmärtävät, että heidän täytyy olla aktiivisia ja yrittää olla osallisia yhteiskunnassa. Monet naiset ovat puhuneet tästä asiasta myös miestensä kanssa, ja miehet tukevat heitä kulkemaan itsenäisesti ja järjestämään itselle omaa aikaa ja harrastuksia, sanoo Luz. Teksti: Liisa Viren, Naisten koulu -projekti liisa.viren@oulunsetlementti.fi www.ystavyystalo.fi Naisten koulun monikulttuurisessa ryhmässä opiskellaan sekä teoriassa että käytännössä sitä, mitä on elää naisena suomalaisessa yhteiskunnassa.
8 (11) Valtava-kehittämisohjelman koulutusja konsultointihanke järjesti työpajan projekteille Eihän tässä projektihakemuksessa näy sukupuoli millään tavalla, ihmetellään nurkkapöydässä. Muutenkaan tässä ei ole tätä kohderyhmää paljon mietitty, todetaan toisaalta. Meneillään on Valtava-kehittämisohjelman projektiverkoston työpaja ja osallistujat ovat parhaillaan tekemässä harjoitustehtävänä projektihakemusten arviointia sukupuolinäkökulmasta. Työpajan aiheena on sukupuolivaikutusten arviointi (suvaus) käytännössä. projektissa tarkoittavat, on kyllä tarkentunut. Koulutus- ja konsultointihankkeesta on siinä ollut apua, toteavat monet projektitoimijat. Työpajassa kuunneltiin toisten mielipiteitä ja käytiin vilkasta keskustelua. Projektiverkoston työpaja järjestettiin työ- ja elinkeinoministeriössä. Projektitoimijoiden pitäisi tulevaisuudessa pysähtyä tarkemmin miettimään kohtaa, jossa kysytään, miten nais- ja miesnäkökulmat on huomioitu projektien kohderyhmien tarvekartoituksessa sekä toteutustavan ja toimenpiteiden suunnittelussa, toteaa Eija Leinonen KoulutusAvain Oy:stä. Ei se toisaalta ole niin helppoa äkkiseltään tietää projektihakemusta kirjoittaessa, mitä tulisi laittaa kohtaan, jossa kysytään miten projektissa on huomioitu sukupuolinäkökulma, pohdiskelee Sinikka Mustakallio WoM Oy:stä. Ensin on hylättävä ajatus siitä, että tasa-arvo toteutuu, kun toimitaan sukupuolineutraalisti. Se on kyllä totta, todetaan osallistujien joukosta. Täytyy vielä palata omaankin hakemukseen ja projektisuunnitelmaan. Mitäköhän sinne onkaan kirjoitettu? Toisaalta projektin aikana käsitys siitä, mitä tasa-arvo ja sukupuolinäkökulma omassa Me toteuttajatkin olemme oppineet paljon projekteilta, lisää Marja-Leena Haataja KoulutusAvain Oy:stä. Projektit ovat hyvin moninaisia, ja ovat haastaneet meitäkin miettimään sukupuolinäkökulmaa uusilla tavoilla eri projekteissa ja aiheissa. Valtava-kehittämisohjelman koulutus- ja konsultointihankeen toteuttavat yhteistyössä KoulutusAvain Oy ja WoM Oy. Koulutus- ja konsultointihankkeessa on konsultoitu Valtavakehittämisohjelman projekteja. Koulutus- ja konsultointihanke on järjestänyt Valtavakehittämisohjelman projekteille pidetyistä työpajoista kaksi. Tässä kuvattu oli niistä jälkimmäinen ja pidettiin 8.2.2011. Lisäksi koulutus- ja konsultointihankkeessa koulutetaan ESR-projektien rahoituspäätöksistä vastaavia tahoja ELY-keskuksissa sekä maakuntien yhteistyöryhmissä, niiden hankeryhmissä tai sihteeristöissä. Näistä koulutuksista saatu palaute on ollut hyvää. Tämän vuoden lopulla koulutus- ja konsultointihanke julkaisee oppaan sukupuolinäkökulman valtavirtaistamisesta ohjelma- ja projektityössä. Teksti: Inkeri Tanhua, WoM Oy inkeri.tahnua@wom.fi www.wom.fi, www.koulutusavain.fi Kuvat: Marja-Leena Haataja
9 (11) Valtava Employment Week -tapahtumassa Brysselissä Oulun Seudun Setlementti ry:n Naisten koulu integraatiota ja arjen taitoja maahanmuuttajanaisille -projekti sekä Lapin Ammattiopiston Lapin Letka -projekti edustivat Valtavakehittämisohjelmaa eurooppalaisessa Employment Week -tapahtumassa, joka järjestettiin Brysselissä marraskuussa 2010. Tilaisuudessa esittäytyi eri EU-maiden projekteja, joissa on kehitetty hyviä käytäntöjä eri teema-alueisiin liittyen. Tilaisuus antoi hankkeille mahdollisuuden esitellä toimintaansa, verkostoitua ja saada uutta tietoa asiantuntijaluennoilta. Naisten koulun kehittämä kuntouttavan työtoiminnan malli herätti kiinnostusta monien verkostokumppaneiden piirissä. Aika usein kuultu kysymys oli kuitenkin: What do you mean by immigrants? Maissa, joissa maahanmuuttajamäärät ovat paljon suuremmat kuin Suomessa, on totuttu jakamaan ulkomailta tulleet ihmiset selvästi maahanmuuton syyn perustella pakolaisiin, turvapaikanhakijoihin, vierastyöläisiin jne. Yhteiskunnan monikulttuurisuusproblematiikan kanssa on työskennelty paljon pitempään kuin Suomessa, mutta silti Naisten koulun toimintamalli herätti vähintäänkin kohteliasta kiinnostusta ja ihastusta. Vaikka sukupuolten tasa-arvo ei ollut tilaisuuden ydinteemoja, oltiin Lapin Letkan tasaarvotyöstä kiinnostuneita. Esimerkiksi Saksan, Ranskan ja Walesin edustajat innostuivat Lapin eksotiikan lisäksi myös projektissa tehdystä sukupuolten tasa-arvon edistämiseksi tehdystä työstä. Kiinnostusta herätti erityisesti oppilaitosten kanssa tehtävä työ. Eurooppalaiset kollegat kaipasivat välineitä tasa-arvon edistämiseen esimerkiksi oppitunneilla. Kertoessani Lapin Letkan rakentamasta tasa-arvomateriaalista, joka koostuu diaesityksestä, opetusmenetelmistä, uratarinoista ja kotitehtävistä, kollegat innostuivat. Lapin Letkan tähänastiset hyvät käytännöt mallinnetaankin keväällä 2011 ja kootaan suomen- ja englanninkielisiksi esitteiksi, toteaa Lapin Letkan projektisuunnittelija Heli Kiemunki. Lapin Letka -projektin Heli Kiemunki pääsi Brysselissä iltamyöhällä pitkän työpäivän päätteeksi piipahtamaan oikeassa suklaapuodissa. Naisten koulu -projektin projektipäällikkö Liisa Viren suomalaisten messuosastolla Brysselissä. Teksti: Liisa Viren, Naisten koulu -projekti ja Heli Kiemunki, Lapin Letka -projekti liisa.viren@oulunsetlementti.fi heli.kiemunki@lao.fi www.ystavyystalo.fi www.lapinletka.fi Kuvat: Liisa Viren
10 (11) Valtava-kehittämisohjelman ulkoinen arviointi on käynnistynyt Valtava-kehittämisohjelmaa seurataan ja kehitetään ulkoisen arvioinnin avulla. Ulkoisen arvioinnin toteuttajana toimii Ramboll Management Consulting. Arviointi kestää vuoden 2012 loppuun saakka. Kehittämisohjelman arviointi toteutetaan konsultatiivisena arviointina, jonka tarkoituksena on tukea valtakunnallista kehittämistyötä sekä kehittämisohjelmaan kuuluvien projektien omaa toimintaa itsearviointimenetelmiä kehittämällä. Arvioinnin tavoitteena on myös tukea ohjelmassa tuotettujen sukupuolinäkökulman valtavirtaistamisen hyvien käytäntöjen leviämistä arvioinnin avulla. Arviointia tehdään tiiviissä yhteistyössä Valtavakehittämisohjelman vetäjien (Hillevi Lönn ja Mia Teräsaho) sekä ohjelmaan kuuluvien projektien projektipäälliköiden kanssa. Lisäksi arvioinnille perustetaan oma ohjausryhmä toiminnan tueksi. Arviointityö on käynnistynyt helmikuussa 2011. Kevään tavoitteena on työstää kehittämisohjelman toimintaa, tuloksia ja vaikutuksia kuvaava interventiologiikan kuvaus sekä ohjelman hankkeille suunnattu itsearviointityökalu. Itsearviointityökalun hyödyntäminen ajoittuu hankkeiden osalta alkusyksyyn 2011 ja sen tuottamia tuloksia käsitellään yhteisesti myöhemmin syksyllä. Teksti: Henrik Pekkala, Ramboll Management Consulting henrik.pekkala@r-m.com www.ramboll-management.com Henrik Pekkala (vas.) toimii arvioinnin projektipäällikkönä. Henrikin kanssa Valtava-kehittämisohjelman arviointia toteuttavat Annu Kotiranta ja Risto Karinen.
11 (11) Tasa-arvohankkeiden hyvien käytäntöjen koonti käynnistyy Minkälaisia hyviä käytäntöjä tasaarvohankkeissa on tuotettu 80-luvulta alkaen? Mitkä hyvistä käytännöistä ovat jääneet elämään ja mitkä unohtuneet? Miten hyviä käytäntöjä voitaisiin nykyään hyödyntää paremmin? Näihin kysymyksiin etsitään vastauksia World of Management (WoM) Oy:n toteuttamassa hyvien käytäntöjen koonnissa. Hyvien käytäntöjen koonti käynnistyy keväällä 2011. Koonti sisältää paitsi kirjallisen materiaalin läpikäyntiä, myös haastatteluja, kertoo WoM Oy:n asiantuntija Inkeri Tanhua. Lisäksi syksyllä 2011 järjestämme työpajan, johon kutsumme hyvien käytäntöjen mahdollisia soveltajia ja asiantuntijoita, jatkaa Tanhua. Työpajatyöskentelyn avulla voimme yhdessä arvioida ja työstää eteenpäin kokoamiamme hyviä käytäntöjä. Toivomme, että yhteistyön avulla hyvien käytäntöjen koonnista tulee mahdollisimman käyttäjäystävällinen, täydentää WoM Oy:n toimitusjohtaja Sinikka Mustakallio. Aina hyvien käytäntöjen tunnistaminen ei ole projektitoimijalle helppoa. Hyvät käytännöt sekoitetaan usein esimerkiksi projektin välittömiin tuloksiin, Mustakallio lisää. Hyvien käytäntöjen koonnin on tarkoitus auttaa paitsi hyödyntämään aiemmin kehitettyjä hyviä käytäntöjä paremmin, myös kehittämään parempia hyviä käytäntöjä jatkossa. Pia Sevelius, Sinikka Mustakallio ja Inkeri Tanhua WoM Oy:n toimistolla. Koonnin mahdollisiksi lukijoiksi on ajateltu projektitoimijoiden lisäksi myös projektien rahoittajia ja muita viranomaisia sekä yrityksiä ja koulutuksen järjestäjiä, täsmentää Inkeri Tanhua projektisuunnitelmaa selaten. Ja tietenkin tasa-arvotoimijoita ja kaikkia kiinnostuneita, jatkaa hän vielä iloisesti. Hyvien käytäntöjen koonti toteutetaan tämän vuoden aikana ja julkaistaan tammikuussa 2012. Koonti toteutetaan osana Valtavakehittämisohjelmaa. Teksti: Pia Sevelius, WoM Oy pia.sevelius@wom.fi www.wom.fi Kuva: Aino Tanhua