LIMINGAN KUNTA Talousarvio 2013 Taloussuunnitelma 2014-2015
Sisältö 1. Toimintaympäristö 3 1.1. Väestötavoitteet ja kunnan osa-alueiden kehittäminen 3 1.2. Työpaikat ja työvoima 5 1.3. Maankäyttö ja asuntorakentaminen 6 2. Taloudelliset lähtökohdat 7 2.1. Talouden kehitysnäkymät 7 2.2. Kuntatalouden kehitysnäkymät 7 2.3. Limingan kunnan talousnäkymät 8 3. Talousarvio 2013 ja taloussuunnitelmat 2014-2015 9 Talousarvion rakenne ja sitovuus 9 Talousarvion seuranta 9 Tuloslaskelma 10 Rahoituslaskelma 12 Verotulot ja valtionosuudet 13 Toimintakatteen kehitys 14 Rahoitustulot ja menot 14 Lainanotto ja antolainat 14 Henkilöstömenot 16 Käyttötalous 17 Investointiohjelma 20 Kokonaismenot ja tulot 23 Limingan kunnan talouden kehitys 24 4. Strategiset linjaukset, valtuustokauden tavoitteet ja sitovat tavoitteet 2013 25 4.1. Limingan visio ja toimintaa ohjaavat arvot 25 4.2. Strategiset päämäärät, valtuustokauden tavoitteet ja kaikkia tulosalueita koskevat sitovat tavoitteet v. 2013 25 4.3. Käyttötalous tulosalueittain 29 Yleishallinto ja elinkeinojen kehittäminen 29 Perusturvapalvelut 32 Sivistyspalvelut 37 Tekniset palvelut 40 Vaalit 43 Tarkastustoiminta 43 Työllistäminen ja jakamattomat varhemaksut 43 4. Kuntakonsernille asetetut tavoitteet 44 2
1. Toimintaympäristö Kuntien toimintaympäristön muutokset edellyttävät vahvaa kehitystyötä ja muutosherkkyyttä. strateginen näkemys korostaa ennakointia, joka edellyttää muutoshaasteisiin vastaamista. Limingan kunnan Kuntastrategiassa Limingan muutoshaasteiksi on todettu: - kasvukunnan haasteet - palvelutarpeiden kasvu - ennaltaehkäisevien ja asukaslähtöisten palvelujen kehittäminen - kunnan maanhankinta - kuntatalouden tasapainon varmistaminen - lasten ja nuorten syrjäytyminen - palvelujen priorisointitarve - yhteisöllisyyden ja osallisuuden väheneminen - osaavan henkilöstön saaminen - kasvavat tuottavuusvaatimukset - alueen kilpailukyky - kunta- ja palvelurakenteen muutos - valtion kiristyvä ohjaus ja kansantalouden heikkeneminen 1.1. Väestötavoitteet ja kunnan osa-alueiden kehittäminen Taulukko 1. Limingan asukasluvun kehitys ja tavoitteet Vuosi Kehitys Kasvu- % Kunnan tavoite Tk:n ennuste 1990 1995 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012* 4 825 5 516 5 735 5 910 6 186 6 475 7 039 7 484 7 963 8 399 8 576 8 861 9 037 9 164 9 397 1,7 3.1 4.7 4.7 8.7 6.3 6.4 5.5 2.1 3.2 2.0 1.4 2.5 9 417 2013 2014 2015 2020 9 674 9 964 10 253 11 650 10 060 10 915 Asukasluku 31.12., *) 31.12.2012 arvio Tilastokeskuksen väestöennuste, päivitetty 9/2012 3
Limingan kunta on 2000-luvulla ollut suhteellisesti Suomen voimakkaimmin kasvanut kunta. Kunnan asukasluku on kasvanut noin 3500 asukkaalla eli 62 %. Asukasluvun kasvu on perustunut voimakkaaseen muuttovoittoon, jonka osuus kasvusta on ollut 60 %. Luonnollinen väestönkasvukin on Limingassa suuri, 140-180 henkeä vuodessa. Limingassa syntyy vuosittain noin 200 lasta. Kuntastrategian mukainen väestönkasvutavoite on keskimäärin 2-3 % vuodessa. Väestönkasvu keskittyi aikaisempina vuosina Tupokseen. Tupoksen tontinluovutuksen vähentäminen on siirtänyt painopistettä kirkonkylän suuntaan. Tupoksen asukasluku oli vuoden 2011 lopussa 3056 ja kirkonkylän vaikutuspiirissä olevan alueen 6108. Tupoksen asukasluku on 2000-luvulla kasvanut 1854 asukkaalla ja muiden alueiden yhteensä 1671 asukkaalla. Tulevina vuosina kuntaa tullaan kehittämään kuntastrategian kehityskuvan mukaisesti. Maankäytön suunnittelun painopisteenä on kuntakeskuksen kehittäminen, uusien vetovoimaisten asuntoalueiden suunnittelu ja kilpailukykyisten työpaikka-alueiden mahdollistaminen liikenteellisesti hyville paikoille. Kylät pidetään edelleen elinvoimaisina ohjaamalla kyläalueille täydennysrakentamista siten, että niiden elinvoima säilyy. Limingan kunnan ikärakenne on hyvä. Limingassa asuu runsaasti nuorta, työikäistä väestöä. Lasten osuus on suuri verrattuna koko maahan. Limingan väestön keski-ikä (30,5 vuotta) on maan nuorin (koko maan keskiarvo 41,6 vuotta). Vuonna 2011 0-14 -vuotiaiden osuus oli Limingassa 34,6 % ja koko maassa 16,5 %. Alle 7-vuotiaita oli 17,5 % väestöstä, koko maan luvun ollessa 7,8 %. Vanhusten osuus on puolestaan alhainen. 65-vuotta täyttäneiden osuus oli 8,1 % ja koko maassa 18,1 %. Väestönkasvu sekä lasten ja nuorten suuri määrä tuovat haasteita palvelujen järjestämiselle. Muuttajat ovat nuoria lapsiperheitä, mikä näkyy erityisesti lasten ja nuorten palvelujen lisääntyvänä tarpeena. Palvelujen kehittämiseksi ja turvaamiseksi väestönkasvua seurataan tiiviisti rakentaja-onlinen avulla. Näin pysytään ajan hermolla ja tarpeisiin voidaan vastata hyvinkin nopeasti. 500 400 300 200 100 Luonn. väestönkasvu Muuttovoitto 0 1990 1993 1996 1999 2002 2005 2008 2011 (100) 1800 1500 1200 900 600 300 0 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 0-6 v 1006 1184 1329 1472 1585 1588 1622 1635 1601 7-12 v. 810 869 920 961 1013 1061 1161 1197 1245 0-6 v 7-12 v. 4
Taulukko 2. Väestön ikärakenteen kehitys ja tavoitteet Ikäryhmä 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2013 2015 2020 0-6 1472 1585 1588 1622 1635 1601 1690 1794 2041 % 18.5 % 18.9 % 18.5 % 18.3 % 18.1 % 17.5 % 17.5 % 17.5 % 17.5 % 7-15 1351 1441 1523 1632 1679 1728 1830 1948 2242 % 17.0 % 17.2 % 17.8 % 18.4 % 18.6 % 18.9 % 18.9 % 19.0 % 19.2 % 16-18 293 333 344 376 402 420 446 472 534 % 3.7 % 4.0 % 4.0 % 4.2 % 4.4 % 4.6 % 4.6 % 4.6 % 4.6 % 19-29 929 934 889 864 835 842 890 943 1097 % 11.7 % 11.1 % 10.4 % 9.8 % 9.2 % 9.2 % 9.2 % 9.2 % 9.4 % 30-64 3244 3430 3552 3686 3769 3828 4034 4275 4819 % 40.7 % 40.8 % 41.4 % 41.6 % 41.7 % 41.8 % 41.7 % 41.7 % 41.4 % 65-74 358 363 364 363 382 405 425 451 494 % 4.5 % 4.3 % 4.2 % 4.1 % 4.2 % 4.4 % 4.4 % 4.4 % 4.2 % 75-316 313 316 318 335 340 359 370 423 % 4.0 % 3.7 % 3.7 % 3.6 % 3.7 % 3.7 % 3.7 % 3.6 % 3.6 % Yhteensä 7963 8399 8576 8861 9037 9164 9674 10253 11650 V. 2013, 2015 ja 2020 tavoitteita 1.2. Työpaikat ja työvoima Limingassa on hyvin koulutettua, nuorta työvoimaa. Tilastokeskuksen väestön koulutusrakennetta kuvaavan tilaston mukaan Limingan väestön koulutustaso oli vuonna 2010 Suomen 10. korkein. Vähintään keskiasteen tutkinnon suorittaneita oli 73,2 % 15-vuotta täyttäneistä ja korkea-asteen tutkinnon suorittaneita 32 %, kun vastaavat luvut koko maassa olivat 67 % ja 27,8 %. Limingan työpaikkojen määrä kasvoi vuonna 2010 edellisvuoden 1865 työpaikasta 1978 työpaikkaan. Limingan työpaikkaomavaraisuus oli vuonna 2010 56,6 %, kun se edellisvuonna oli 54,9 %. Työpaikkaomavaraisuuteen vaikuttaa väestönkasvu: nopean väestönkasvun aikana työpaikkaomavaraisuus laskee. Myös Oulun läheisyys vaikuttaa Limingassa merkittävästi työpaikkaomavaraisuuteen, sillä Oulun ja sen lähiympäristön tarjoamat työpaikat ovat myös liminkalaisten helposti saavutettavissa. Oulussa työssäkäyviä oli vuonna 2010 yhteensä 1465, Kempeleessä työssäkäyviä 257 ja Raahessa työssäkäyviä 134. Omassa kunnassa työssäkäyviä oli yhteensä 1149 (32,9 % työssäkäyvistä). Liminka tarjosi työpaikan 333 oululaiselle, 125 kempeleläiselle ja 93 tyrnäväläiselle. Vuonna 2010 9,1 % työpaikoista oli maa- ja metsätaloudessa, 13,2 % jalostuselinkeinoissa ja 75,1 % palvelualoilla (2,6 % tuntemattomia). Ammatissa toimivasta väestä 5 % sai toimeentulonsa maa- ja metsätaloudesta, 25,5 % jalostuksesta ja 68 % palveluista (tuntemattomia 1,5 %). 5
Taulukko 3. Työpaikat ja työvoima. Vuosi Työvoima Työpaikat Kehitys Tavoite Kehitys Tavoite 1990 2152 1468 2000 2480 1450 2001 2560 1475 2002 2640 1472 2003 2790 1570 2004 3083 1695 2005 3217 1666 2006 3429 1751 2007 3311 1764 2008 3375 1870 2009 3397 1865 2010 3495 1978 2015 3880 2200 Limingan työttömyysaste on vuodesta 2007 lähtien ollut Oulunseudun alhaisin. Vuonna 2011 Limingan keskimääräinen työttömyysaste oli 7,8 %. Tammi-lokakuussa 2012 keskimääräinen työttömyysaste oli 8 % ja vuonna 2011 vastaavana ajanjaksona 7,7 %. Lokakuussa Limingan työttömyysaste oli 7,8 % (v. 2011 7,1 % ja vuoden 2012 alussa 8,7 %). Työttömiä työnhakijoita oli yhteensä 295, joista miehiä 157 ja naisia 138. Pitkäaikaistyöttömiä oli 48 (edellisvuonna vastaavana ajankohtana 58 ja vuoden alussa 62) ja nuoria alle 25-vuotiaita työttömiä 38 (edellisvuonna 32). Limingan työllisyystilanne on kuluvana vuonna ollut tuntuvasti koko maata ja Pohjois-Pohjanmaata parempi. Lokakuussa 2012 koko maan työttömyysaste oli 9,5 % ja Pohjois-Pohjanmaan 11,6 %. 70 60 50 40 30 20 10 0 Nuoret >1 v 2012 2011 2010 2009 2008 2007 Työttömyysaste lokakuussa 2007 2008 2009 2010 2011 2012 0,0 2,0 4,0 6,0 8,0 10,0 Kuvio: yli vuoden työttömänä olleiden ja alle 25-vuotiaiden työttömien määrän kehitys. Kuvio: Limingan työttömyysaste lokakuussa 1.3. Maankäyttö ja asuntorakentaminen Maankäytön tulevat suuntaviivat on esitetty kuntastrategiaan sisältyvässä kasvualuetarkastelussa. Asuntorakentaminen tulee vuonna 2013 keskittymään kirkonkylässä Okkosenrannan ja Tupoksessa Saunarannan alueille. Kuntastrategian asuntotuotantotavoite on vajaat 80 asuntoa vuodessa. 6
2. Taloudelliset lähtökohdat 2.1. Talouden kehitysnäkymät Epävarmuus talouden tulevasta kehityksestä on suuri. Kasvun painopiste on kehittyvissä maissa. Sen sijaan useissa teollisuusmaissa kasvu hiipuu tai kääntyy taantumaan. Euroalueen ja Eu:n kasvu on pysähtynyt. Kasvua hidastavat korkea työttömyys, velkakriisin aiheuttama epävarmuus sekä julkisten talouksien vakautustoimet. Suomi on viennin johdosta voimakkaasti riippuvainen Eu:n talouskehityksestä. Kokonaistuotanto kasvoi vuonna 2011 2,7 %. Vuonna 2012 kokonaistuotannon on arvioitu kasvavan alle prosentin ja vuonna 2013 noin prosentin. Kasvu on pitkälti yksityisen kulutuksen varassa. Kuluttajahinnat kohosivat vuonna 2011 keskimäärin 3,4 %. Vuonna 2012 kuluttajahintojen kasvuksi on arvioitu 2,6 % ja vuonna 2013 2,4 %. Työttömyys lisääntyy jonkin verran. Vuonna 2013 työttömyysasteen on arvioitu kohoavan 8,1 prosenttiin. Taloustilanteeseen liittyy tällä hetkellä useita riskitekijöitä ja on mahdollista, että talouden kehitys tulee olemaan em. heikompi. Taulukko 4. Kansantalouden kehitys 2009 2010 2011 2012 2013 BKT, muutos % -8,5 3,3 2,7 ~1 1,0 Työllisyysaste, % 68,3 67,8 68,6 68,9 68,9 Työttömyysaste, % 8,2 8,4 7,8 7,6 8,1 Inflaatio, % 0,0 1,2 3,4 2,6 2,4 Ansiotason muutos, % 4,0 2,6 2,7 3,5 2,6 2.2. Kuntatalouden kehitysnäkymät Kuntatalouden yhteenlaskettu vuosikate heikkeni vuonna 2011 tuntuvasti. Vuonna 2011 vuosikate poistoista oli 118 % ja vuonna 2010 145 %. Ennakoitua heikomman kehityksen taustalla oli erityisesti menojen arvioitua nopeampi kasvu. Toimintamenot kasvoivat noin 4,5 %, verotulot ja valtionosuudet yhteensä 3,5 %. Kuntatalous kiristyy edelleen vuosina 2012 ja 2013 tulojen kasvun hidastuessa. Tulokehityksen heikentyessä kuntien käyttötalouden pitäminen vakaana edellyttää tiukkaa menokuria. Kunta-alalle solmittiin marraskuussa 2011 kaksivuotinen sopimus, jonka perusteella kunta-alan ansiotason arvioidaan nousevan vuonna 2012 3,2 % ja vuonna 2013 2,3 %. Vuonna 2011 kuntien verotulot kasvoivat 4,1 %. Vuonna 2012 verotulojen arvioidaan kasvavan 1,5 % ja vuonna 2013 4 %. Kuntien keskimääräinen tuloveroprosentti nousi vuonna 2012 19,25 prosenttiin ja nousee vuonna 2013 19,38 prosenttiin. Vuonna 2012 kuntien valtionosuuksien arvioidaan kasvavan 5,9 %. Valtionosuuksia kasvattavat mm. kustannustenjaon tarkistus, veromenetysten kompensaatiot ja hallitusohjelman mukaiset lisäykset. Toisaalta valtionosuuksia vähentävät hallitusohjelman mukaiset säästötoimet, joista suurimpana valtionosuuksien 631 milj. euron leikkaus. Limingassa vuoden 2012 valtionosuusleikkaus merkitsi 1,1 milj. euron tulonvähennystä. Lisäksi vuonna 2012 kiinteistövero poistettiin verotulojen tasauksen laskentapohjasta. Limingan valtionosuudet vähenivät tämän uudistuksen myötä 1,0 milj. euroa. Valtionosuusleikkauksia jatketaan hallitusohjelman mukaisesti v. 2013-15. Kuntien peruspalvelujen valtionosuutta alennetaan asteittain v. 2013-15 siten, että vuonna 2015 leikkaus on 500 milj. euroa. Vuoden 2013 osuus on 125 milj. euroa, eli 23 euroa/asukas. Lisäksi vuonna 2013 opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalla valtionosuuksiin ei tehdä indeksitarkistuksia. Vuonna 2013 kuntien valtionosuuksien arvioidaan kasvavan 1,4 %. Kuntatalouden kannalta tällä hetkellä on riskinä, että hallitus on sitoutunut toteuttamaan uusia lisäsopeutustoimia, jos hallitusohjelmassa asetettuja tavoitteita talouden vakauttamiseksi ei pystytä saavuttamaan. Mikäli näin käy, on 7
mahdollista, että ensi vuoden maaliskuussa annettavassa valtiontalouden kehyksessä ja siihen liittyvässä peruspalveluohjelmassa toteutetaan kuntien valtionapujen lisäjäädytys. Kuntien menopaineet ovat edelleen suuret. Vuosikatteen arvioidaan jäävän lähivuosina selvästi nettoinvestointeja alhaisemmaksi, minkä vuoksi kuntatalouden velkaantuminen jatkuu. Kuntatalouden vakauden turvaaminen ja investointien toteuttaminen edellyttävät, että toimintamenojen kasvu pysyy tulokehityksen asettamissa rajoissa. Keskeistä kuntien talouden kannalta on palkkamenojen kasvun hillitseminen ja tuottavuutta parantavien toimenpiteiden toteuttaminen. 2.3. Limingan kunnan talousnäkymät Limingassa toimintamenojen kasvu on viime vuosina ollut suuri. Menojen kasvu on johtunut paljolti henkilöstömäärän voimakkaasta lisäämisestä. Myös verorahoituksen kasvu on ollut huomattava. 24.-25.8.2012 pidetyssä talousarvioseminaarissa valtuusto hyväksyi talousarvion reunaehdot: vuosikatteen suuruuden, lainakaton e/asukas, alustavan investointiohjelman sekä käyttötalouden nettoraamin. Talousarvion laadinnan lähtökohdaksi asetettiin seuraavat taloustavoitteet: - vuosikate > suunnitelman mukaiset poistot - toimintakatteen kasvu < verorahoituksen kasvu - lainamäärä e/asukas < koko maan keskiarvo - tuloveroprosentti 20,5, kiinteistöveroprosentit vakituisista asuinrakennuksista 0,4 ja yleinen kiinteistövero 0,7 - investointien tulorahoitusprosentti > 50 % Lähtökohtana kunnan toimintojen kehittämisessä on tarjota asukkaille kuntastrategian mukaiset palvelut siten, että kunnan talous pysyy pitkällä aikavälillä tasapainossa ja kuntalaisten verorasitus kohtuullisena. Tämä edellyttää palvelujen tuotantoprosessien ja palveluverkon arviointia ja kehittämistä. Toimintamenojen kasvun hillitseminen on mahdollista vain rakenteisiin puuttumalla ja toimintatapoja kehittämällä. Tuloksellisuuden parantaminen on keskeinen johtamisen ja suunnittelun tavoite. Investointiohjelman toteuttaminen sekä toimintakatteen kasvun hillitseminen vastaamaan verorahoituksen kasvua asettavat tulevina vuosina suuren haasteen Limingan taloudelle. Kunnanhallitus on vuonna 2009 päättänyt tuottavuuden kehittämisohjelman laatimisesta vuosille 2009-2012. Ohjelman toteuttamista jatketaan myös tulevalla suunnitelmakaudella. Hallintokuntien on tullut sisällyttää ohjelma omien toimialojensa tavoitteisiin. Tarkoituksena on käydä läpi kuntaorganisaation kaikki prosessit ja tehtäväkuvat. Kunnan organisaation kehittämisessä keskeisiä ajatuksia ovat itseohjautuvuus ja matala organisaatio. Hallintoa keventämällä pyritään ohjaamaan resursseja itse palvelutuotantoon. Limingan investointivauhti on 2000-luvulla ollut merkittävä. V. 2009-2012 kunnan investointimenot ovat olleet yhteensä 34 milj. euroa ja nettoinvestoinnit 28,4 milj. euroa. Investoinnit pysyvät korkealla tasolla myös tulevina vuosina. Taloussuunnitelman investointimenot ovat yhteensä 18,8 milj. euroa ja nettoinvestoinnit 18,1 milj. euroa. Investointiohjelmasta johtuen kunnan lainamäärä kasvaa merkittävästi suunnitelmakauden aikana. Kunta joutuu ottamaan lainaa ohjelmakaudella yhteensä 18 milj. euroa. Lainamäärä nousee vuoden 2012 2.098 eurosta/asukas 2.708 euroon/asukas vuonna 2013 ja ohjelmakauden lopussa 2.510 euroon/ asukas. Vuonna 2013 investoinneista pystytään rahoittamaan omin varoin 43 %, vuonna 2014 70 % ja vuonna 2015 > 100 %. Lainamäärän kasvu näkyy korkomenoissa, jotka lisääntyvät vuodesta 2012 noin 0,5 milj. euroa. Korkomenojen kasvu heikentää näin tulevien vuosien liikkumavaraa. Vuoden 2012 talousarvioon sisältyi 9 uutta virkaa/tointa. Henkilöstölisäysten kustannusvaikutukset kohdistuvat myös tulevaan talousarviovuoteen, koska osa tehtävistä on täytetty syksyllä 2012. Vuoden 2013 talousarvioon sisältyy 6 uutta virkaa/tointa. 8
Talousarviossa 2013 toimintamenot kasvavat 2,7 %, toimintatulot 7,6 % ja toimintakate 2 % kuluvan vuoden tilinpäätösarviosta. Verorahoituksen kasvuun vaikuttaa tuloveroprosentin korottaminen. Verorahoituksen kasvuksi tulee 4,5 % (verotulot 6,5 % ja valtionosuudet 2,4 %). Talousarviovuoden vuosikate on yhteensä 4,4 milj. euroa, mikä tekee 459 euroa/asukas. Taloussuunnitelmassa vuosikate on v. 2014 4,5 milj. euroa ja v. 2015 4,8 milj. euroa. Talousarvioraamissa vuosikatetavoitteeksi asetettiin 4,5 milj. euroa. Kunnanvaltuusto on tarkistanut poisto-ohjetta marraskuussa 2012. Uudet poistoajat otetaan käyttöön vuoden 2013 alusta valmistuvaan käyttöomaisuuteen. Uusi poisto-ohje ei juurikaan nosta suunnitelman mukaisten poistojen määrää talousarviovuonna 2013, mutta kylläkin v. 2014-15. Vuonna 2013 poistot ovat yhteensä 3,1 milj. euroa, vuonna 2014 3,7 milj. euroa ja vuonna 2015 4 milj. euroa. Talousarvioon sisältyy useita riskitekijöitä, joista merkittävimpiä ovat yleinen taloudellinen kehitys ja sen tuomat mahdolliset lisäleikkaukset, valtionosuusriippuvuus, Limingan velkamäärän kasvu, talouskehityksen vaikutus korkotasoon, erikoissairaanhoidon osuuksien kasvu ja asukasluvun kasvun hiipuminen. Koska Limingan kunnan talous on voimakkaasti riippuvainen valtionosuuksista (42 % tuloista), koskettavat mahdolliset lisäleikkaukset merkittävästi Limingan kuntaa. 3. Talousarvio 2013 ja taloussuunnitelmat 2014-2015 Talousarvion rakenne ja sitovuus Talousarvio jakaantuu käyttötalous- ja tuloslaskelmaosaan sekä investointi- ja rahoitusosaan. Valtuuston hyväksymän talousarvioasetelman mukaan käyttötalouden sitovuustasona on tulosalueen toimintakate (= ulkoiset nettomenot). Taloussuunnitelma on laadittu vuosille 2014-2015. Kiinteistönhoito-, puhdistus-, ruokahuolto-, liikunta- ja kuljetuspalvelut, it-palvelut sekä osa hallintopalveluista on sisällytetty ko. palveluja ostavien tulosalueiden talousarvioihin sisäisinä palveluina (sisäiset vuokrat, puhdistuspalvelut, ruokahuoltopalvelut, liikuntapalvelut, kuljetuspalvelut, it-palvelut ja hallintopalvelut). Sisäiset vuokrat muodostuvat hoitovuokrasta ja pääomavuokrasta. Jos tila vuokrataan siivottuna, myös puhdistuspalvelut sisältyvät käyttäjältä laskutettavaan vuokraan. Hallintopalveluista sisäisinä palveluina myydään ne toimistopalvelut, jotka kohdistuvat suoraan jollekin tulosyksikölle. Sisäiset palvelut näkyvät sisäisinä tuloina palveluja myyvien tulosalueiden (tekniset palvelut sekä yleishallinto ja elinkeinojen kehittäminen) talousarvioissa. Sisäiset palvelut on hinnoiteltu omakustannusperiaatteella. Laskennallisia kustannuksia ovat suunnitelman mukaiset poistot sekä ne talous- ja hallintopalvelut, jotka eivät kohdistu selkeästi jollekin tulosyksikölle. Talousarvion seuranta Talousarvio edellyttää hallintokunnilta säännönmukaista talousarvion seurantaa ja raportointia. Hallintokuntien on osattava ennakoida toimintaympäristössä tapahtuvia muutoksia ja omaa toimintaansa, jotta ne pystyvät tarvittaessa sopeuttamaan toimintansa talousarvion mukaiseksi. Hallintokuntien tulee toteutumissaan huomioida myös sisäisten palvelujen toteutuminen. Sisäiset palvelut tullaan kirjaamaan toteutumiin vuodesta 2013 lähtien kuukausittain. 9
Tuloslaskelma (ilman sisäisiä eriä) Tuloslaskelma 2011 Tp 2012 Ta 2013 Ta e 2014 Ts 2015 Ts Varsinainen toiminta Toimintatulot Myyntituotot 1 677 1 522 1 925 300 1 925 1 925 Maksutuotot 2 349 2 436 2 370 200 2 370 2 370 Tuet ja avustukset 889 751 1 053 800 1 103 1 103 Muut tuotot 2 025 1 923 1 859 900 1 870 1 870 Toimintatulot yhteensä 6 940 6 633 7 209 200 7 268 7 268 Toimintamenot Henkilöstömenot -25 963-27 471-28 465 000-28 609-28 927 Palvelujen ostot -15 580-15 694-16 577 800-16 684-16 685 Aineet, tarvikkeet ja tavarat -3 611-3 485-3 535 800-3 597-3 617 Avustukset -2 659-2 707-2 835 300-2 835-2 835 Muut toimintamenot -660-626 -747 400-748 -748 Toimintamenot yhteensä -48 473-49 981-52 161 300-52 473-52 811 Toimintakate -41 533-43 349-44 952 100-45 205-45 543 Verotulot 23 597 24 654 25 965 000 26 355 26 751 Valtionosuudet 22 821 23 418 24 146 000 24 324 24 505 Rahoitustulot ja -menot Korkotulot 47 10 5 000 5 5 Muut rahoitustulot 64 20 25 000 25 25 Korkomenot -305-686 -743 000-972 -974 Muut rahoitusmenot -0-10 -5 000-5 -5 Vuosikate 4 692 4 058 4 440 900 4 527 4 764 Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot -2 463-2 980-3 113 800-3 652-4 012 Tilikauden tulos 2 229 1 078 1 327 100 876 752 Poistoeron lis. (-) tai väh. (+) -2 790 Varausten lis. (-) tai väh. (+) 1 300 Tilikauden yli-/alijäämä 738 1 078 1 327 100 876 752 Tavoitteet ja tunnusluvut (* Toimintatulot/toimintamenot, % 14.3 13.2 13.8 13.9 13.8 Vuosikate/poistot, % 190.5 113.5 142.6 124.0 118.7 Vuosikate poistonalaisista investoinneista, % 42.6 109.1 44.3 75.1 292.3 Vuosikate e/asukas 512 373 459 454 465 Kertynyt ylijäämä 5 858 6 274 7 601 8 477 9 229 Kertynyt ylijäämä e/asukas Asukasluku 31.12. 639 9 164 668 9 397 786 9 674 851 9 964 900 10 253 * vuoden 2012 tunnusluvut tilinpäätösarvioita Vuosikate e/asukas: tavoitearvo saadaan jakamalla keskimääräinen vuotuinen investointitaso (investointien omahankintameno) asukasluvulla: Limingassa ~ 658 euroa. Vuosikate prosenttia poistonalaisista investoinneista: 100 * vuosikate/keskimääräinen poistonalaisten investointien omahankintamenot. 10
Kertynyt ylijäämä e/asukas: tavoitearvo pitkällä aikavälillä vähintään 300-400 euroa asukasta kohden (valtakunnallinen tavoite). Limingassa investointitaso on viime vuosina ollut suuri. Investointien rahoittamiseen on jouduttu käyttämään vierasta pääomaa. Vuosina 2011-2015 vuosikate on keskimäärin 68,7 % poistonalaisten investointien omahankintamenosta ja vuosina 2011-2016 77,3 %. Investointien määrä tullee vähenemään v. 2014 jälkeen, kun mittavat koulu-, päiväkoti- ja terveyskeskushankkeet on toteutettu. Tuloslaskelma (ml sisäiset erät) Tuloslaskelma 2011 Tp 2012 Ta 2013 Ta e 2014 Ts 2015 Ts Varsinainen toiminta Toimintatulot Myyntituotot 5 928 6 782 7 021 600 7 021 7 021 Maksutuotot 2 349 2 436 2 370 200 2 370 2 370 Tuet ja avustukset 889 751 1 053 800 1 103 1 103 Muut tuotot 4 695 4 768 4 768 500 4 779 4 779 Toimintatulot yhteensä 13 861 14 738 15 214 100 15 273 15 273 Toimintamenot Henkilöstömenot -25 963-27 471-28 465 000-28 609-28 927 Palvelujen ostot -18 630-19 594-20 350 800-20 457-20 458 Aineet, tarvikkeet ja tavarat -3 611-3 485-3 535 800-3 597-3 617 Avustukset -2 659-2 707-2 835 300-2 835-2 835 Muut toimintamenot -4 531-4 830-4 979 300-4 980-4 980 Toimintamenot yhteensä -55 394-55 086-60 166 200-60 478-60 816 Toimintakate -41 533-43 349-44 952 100-45 205-45 543 Verotulot 23 597 24 654 25 965 000 26 355 26 751 Valtionosuudet 22 821 23 418 24 146 000 24 324 24 505 Rahoitustulot ja -menot Korkotulot 47 10 5 000 5 5 Muut rahoitustulot 64 20 25 000 25 25 Korkomenot -305-686 -743 000-972 -974 Muut rahoitusmenot -0-10 -5 000-5 -5 Vuosikate 4 692 4 058 4 440 900 4 527 4 764 Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot -2 463-2 980-3 113 800-3 652-4 012 Tilikauden tulos 2 229 1 078 1 327 100 876 752 Poistoeron lis. (-) tai väh. (+) -2 790 Varausten lis. (-) tai väh. (+) 1 300 Tilikauden yli-/alijäämä 738 1 078 1 327 100 876 752 Tuloslaskelmassa mukana sisäisten palvelujen (hallinto- ja it-palvelujen, ruokahuoltopalvelujen, sisäisten vuokrien sekä liikunta- ja kuljetuspalvelut) myynti. 11
Rahoituslaskelma 2011 Tp 2012 Ta 2013 Ta e 2014 Ts 2015 Ts Toiminnan rahavirta Vuosikate 4 692 4 058 4 440 900 4 527 4 764 Tulorahoituksen korjauserät -556-550 -450 000-450 -450 Investointien rahavirta Investointimenot -14 037-8 136-10 280 000-6 480-2 080 Rahoitusosuudet investointeihin 2 275 1 560 Pysyvien vastaavien hyödyk- 699 1 225 575 000 925 575 keiden luovutustulot Toiminnan ja investointien rahavirta -6 927-1 844-5 714 100-1 478 2 809 Rahoituksen rahavirta Antolainauksen muutokset Antolainasaamisten lisäykset -170 0 0 0 0 Antolainasaamisten vähennykset 15 10 5 000 5 5 Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys 8 000 4 300 9 000 000 7 000 2 000 Pitkäaikaisten lainojen vähennys -1 949-2 218-2 518 400-5 418-4 040 Lyhytaikaisten lainojen muutos 800 Vaikutus maksuvalmiuteen -231 248 772 500 109 774 Rahavarat 31.12. 1 184 1 432 2 205 2 313 3 087 Rahavarat 1.1. 1 648 1 184 1 432 2 205 2 313 Tavoitteet ja tunnusluvut Toiminnan ja investointien rahavirran -6 927-7 025-12 739-14 217-11 408 kertymä Lainanhoitokate 2.2 1.5 1.6 0.9 1.1 Kassan riittävyys, pv 8 10 14 16 23 Investointien tulorahoitusprosentti 39.9 92.8 43.2 69.9 229.0 Toiminnan ja investointien rahavirran kertymän tulisi suunnitelmakauden lopussa olla > 0, jotta tavoite rahoittaa investoinnit omarahoituksella toteutuisi viiden vuoden tarkastelujaksolla. Limingassa näin ei tapahdu, vaan investointien rahoittamiseen joudutaan käyttämään tuntuvasti vierasta pääomaa. Syynä tähän ovat poikkeuksellisen suuret investoinnit. Lisäksi valtionosuuksien leikkaukset v. 2012-13 sekä kiinteistöveron poistaminen verotulojen tasauserästä vaikuttavat Limingassa merkittävästi vuosikatetasoon. Tilanne paranee vuonna 2016, jolloin rahavirran kertymäksi tulee v. 2012 2016 investointiohjelman mukaan -9,4 milj. euroa. Investointien tulorahoitusprosentti kertoo kuinka paljon investointien omahankintamenosta on rahoitettu tulorahoituksella. ( = 100 * vuosikate/(investointimenot investointien rahoitusosuudet)). Lainanhoitokate kertoo kunnan tulorahoituksen riittävyyden vieraan pääoman korkojen ja lyhennysten maksuun (= (vuosikate + korkokulut)/(korkokulut + lainanlyhennykset)). Kassan riittävyys kuvaa kunnan maksuvalmiutta. (= 365 x rahavarat 31.12./Kassasta maksut varainhoitovuonna). 12
Verotulot ja valtionosuudet Verotulot, 2010 2011 2012 2013 Muutos Kunnan tulovero 21853 22295 23146 24705 6.7 % Osuus yhteisöveron tuotosta 425 539 430 430 0.0 % Kiinteistövero 761 763 815 830 1.8 % Verotulot yhteensä 23039 23597 24391 25965 6.5 % Valtionosuudet, 2010 2011 2012 2013 Muutos Verotulojen tasaus 5474 5343 4806 5242 9.1 % Yhden putken valtionosuudet 17885 18818 20172 20397 1.1 % Järjestelmämuutoksen tasaus -237-237 -237-237 0.0 % Muut opetus- ja kulttuuritoimen vo -1124-1103 -1165-1256 7.8 % Valtionosuudet yhteensä 21998 22821 23576 24146 2.4 % 2010-2011 tilinpäätöstietoja, 2012 tilinpäätösarvio, 2013 talousarvio Lokakuussa 2012 valmistuneen vuoden 2011 verotuksen mukaan Limingan kunnallisverot kasvoivat 5,0 % (koko maan 5,1 %). Suuren maksuunpanon mukaisen tilityksen (-2,2 milj. euroa) johdosta kunnallisveron kasvu jää vuonna 2012 noin 3,8 prosenttiin. Vuonna 2013 tuloveron arvioidaan kasvavan 6,7 %. Kunnallisveron kasvuun vaikuttaa veroprosentin korottaminen yhdellä prosenttiyksiköllä (~ 1,1 milj. euroa). Kaikkiaan verotulojen arvioidaan kasvavan vuodesta 2012 6,5 %. Verorahoituksen (valtionosuuksien ja verotulojen) kasvuksi on arvioitu 4,5 %. Limingan tuloveroprosentti on vuonna 2013 20,5 %, kiinteistöveroprosentti vakituisista asuinrakennuksista 0,4 % ja yleinen kiinteistöveroprosentti 0,7 %. Yleishyödyllisten yhteisöjen veroprosentti on 0. Koko maan keskimääräinen tuloveroprosentti on vuonna 2013 19,38 (muutos 0,14 %-yksikköä), yleinen kiinteistöveroprosentti 0.92, vakituisten asuinrakennusten kiinteistöveroprosentti 0,41 ja muiden kuin vakituisten asuinrakennusten kiinteistöveroprosentti 1,03 %. Tuloveroprosenttiaan korottaa vuodelle 2013 119 kuntaa ja laskee 3 kuntaa. Korkein veroprosentti on 22 ja matalin 16,50. Vuonna 2012 peruspalvelujen valtionosuuteen vaikuttavat hallitusohjelman linjaukset: kiinteistöveron poistaminen verotuloihin perustuvasta tasauksesta sekä peruspalvelujen valtionosuuteen kohdistuva 631 milj.euron leikkaus. Valtionosuusleikkaus toteutettiin samansuuruisena asukaskohtaisena leikkauksena kaikille kunnille (-118 e/asukas, Limingassa -1.1 milj, e). Kiinteistöveron poiston vaikutus vaihteli kunnittain (Limingassa vaikutus on -0,963 milj. euroa). Vuonna 2013-15 jatketaan valtionosuuksien leikkauksia siten, että vuonna 2013 sen suuruus on 23 e/asukas, vuonna 2014 24 e/asukas ja vuonna 2015 45 euroa/asukas. Limingassa valtionosuuksien leikkaukset v. 2012 2015 ovat yhteensä 2,9 milj. euroa. Valtionosuuksien on arvioitu kasvavan vuodesta 2012 2,4 %. Suunnitelmavuosina valtionosuuksissa ja verotuloissa on huomioitu asukasluvun kasvu. 13
Toimintakatteen kehitys Valtuusto on asettanut yhdeksi taloudenhoidon tavoitteeksi, että toimintakatteen kasvun tulee olla verorahoituksen kasvua pienempi. Talousarviossa tavoite toteutuu. Tämä edellyttää kuitenkin hallintokunnilta tarkkaa taloudenseurantaa ja menokuria, koska talousarvio on laadittu erittäin tiukasti eikä siinä ole pelivaraa. 2008 2009 2010 2011 2012 2013 Toimintakate. 33 850 37 428 38 780 41 533 44 083 44 952 Verorahoitus, 38 643 42 272 45 038 46 418 47 967 50 111 Toimintakatteen muutos, % 11.4 10,6 3.6 7.1 6.1 2.0 Verorahoituksen muutos, % 13.3 9.4 6.5 3.1 3.3 4.5 2008-2011 tilinpäätöstietoja, 2012 tilinpäätösarvio Rahoitustulot ja menot Rahoitustulot ja -menot, 2010 2011 2012 2013 2014 2015 Korkotulot 15 47 6 5 5 5 Muut rahoitustulot 42 64 70 25 25 25 Korkomenot -194-305 -451-743 -972-974 Muut rahoitusmenot -6 0-5 -5-5 -5 Yhteensä -143-194 -380-718 -947-949 2010-2011 tilinpäätöstietoja, 2012 tilinpäätösarvio, 2013-15 suunnitelmatietoja Limingan kunnalla on vuoden 2012 lopussa lainaa yhteensä 19,7 milj. euroa. Vuonna 2012 kunta ei ole ottanut uutta pitkäaikaista lainaa, vaan rahoitustarve on hoidettu lyhytaikaisella rahoituksella edullisen korkokannan vuoksi. Taloussuunnitelmaan sisältyy 18,8 milj. euron investointiohjelma, jonka rahoittamiseen joudutaan käyttämään huomattavasti vierasta pääomaa (18 milj. e). Investointien tulorahoitusprosentti on vuonna 2013 43 %, vuonna 2014 70 % ja vuonna 2015 > 100 %. Lainanoton myötä korkomenot lisääntyvät tuntuvasti kuluvasta vuodesta. Talousarviossa korkomenoihin on varattu 0,7 milj. euroa ja taloussuunnitelmakauden lopussa vuonna 2015 1,0 milj. euroa. Korkomenoihin vaikuttaa luonnollisesti tuleva talouskehitys. Taloussuunnitelmassa korkotason on arvioitu kohoavan jonkin verran vuodesta 2012. Lainanotto ja antolainat Hallintosäännön mukaan kunnanjohtaja päättää pitkäaikaisen vieraan pääoman ja talousjohtaja lyhytaikaisen vieraan pääoman ottamisesta valtuuston talousarviossa asettamissa rajoissa. Vuoden 2013 lainatarve on 9 milj. euroa. Tämä voidaan kattaa joko pitkäaikaisella tai lyhytaikaisella lainalla rahamarkkinoista riippuen. Kunta lyhentää vuonna 2013 vanhoja lainoja yhteensä 2,5 milj. euroa. Lainamäärä on vuoden 2013 lopussa 26,2 milj. euroa, 2.708 euroa/asukas. Talousarviossa ei ole varauduttu uusien antolainojen myöntämiseen. 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 Lainanotto, 1000 e 0 0 4000 8921 3200 9000 7000 2000 Lainojen lyh., 1000 e 1449 1449 1449 1949 2218 2518 5418 4040 Lainamäärä, 1000 e 10658 9209 11760 18732 19714 26196 27777 25737 Lainamäärä e/as 1243 1039 1301 2044 2098 2708 2788 2510 Lainojen korot, 1000 e 538 306 194 305 451 743 972 974 Lainojen hoitokust., e/as 232 198 182 246 284 337 641 489 2006-2010 tp-tietoja, 2011 tilinpäätösarvio ja 2012-14 suunnitelmatietoja 14
14000 12000 10000 8000 6000 4000 2000 0 Nettonvestoinnit, 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 12000 10000 8000 6000 4000 2000 0 Vuosikate janettoinvestoinnit, 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 Vuosikate Nettonvestoinnit 3000 2500 Lainamäärä e/as 1400 1200 1000 2000 1500 1000 500 0 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 800 600 400 200 0 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 Nettoinvestoinnit e/as Vuosikate e/as 7000 6000 5000 4000 3000 2000 1000 0 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 Vuosikate Lainojen lyh. Toimintakatteen ja verorahoituksen muutos, % 15 12 9 6 3 0 2008 2009 2010 2011 2012 2013 Toimintakate 11,4 10,6 3,6 7,1 6,1 2 Verorahoitus 13,3 9,4 6,5 3,1 3,3 4,5 250 200 150 100 Investintien tulorahoitus-% 1200 1000 800 600 400 Lainojen korot, 1000 e 50 200 0 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 0 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 15
Henkilöstömenot Taulukko 5. Henkilöstökulut v. 2010-2013 2010 2011 2012 2013 Muutos 2011-12 Palkat 19 369 20 608 21 574 22 367 3.7 % Sosiaalikulut 5 371 5 686 5 900 6 098 3,4 % Henk.korvaukset 372 330 3 Henkilöstökulut yhteensä 24 368 25 963 27 471 28 465 3,6 % Henkilöstökulut e/asukas 2 696 2 833 2 923 2 942 0,7 % v. 2010-2011 tilinpäätöstietoja, 2012-2013 talousarviotietoja Taulukko 6. Henkilöstökulut tulosalueittain vuonna 2013. Henkilöstökulut, Palkat Sosiaalikulut Yhteensä Muutos 2012-13 Yleishallinto 792 242 1 034-3,5 % Perusturvapalvelut 6 153 1 873 8 026 4,7 % Sivistyspalvelut 12 350 3 019 15 369 4,1 % Tekniset- ja tukipalvelut 2 687 786 3 473 0,6 % Muut tulosalueet 385 179 564 8,6 % Yhteensä 22 367 6 098 28 465 3,6 % Taulukko 7. Henkilöstön määrä 31.12.2011 ja muutokset tulosalueittain v. 2012-13. Henkilöstö 31.12.2011 Lkm % Muutos 2012 Muutos 2013 Hallinto-osasto 19 2.9 0-5 Perusturvaosasto 188 28.6-2 4 Sivistysosasto 344 52.3 11 2 Tekninen osasto 107 16.3 0 0 Yhteensä 658 100.0 9 1 Henkilöstö: päätoimisessa palvelusuhteessa olevat sekä työllistetyt ja oppisopimussuhteiset. Vuonna 2013 hallinto-osaston henkilöstömäärään vaikuttaa talous- ja palkanlaskentapalvelujen ulkoistaminen Monetra Oy:lle. Perusturvapalveluihin perustetaan sosiaalijohtajan virka, perhetyöntekijän määräaikainen toimi 1.1.-31.12.2013, työpajan ohjaajan toimi sekä välinehuoltajan määräaikainen toimi puoleksi vuodeksi. Lisäksi kuntouttavaan työtoimintaan siirretään yksi työntekijä toisesta virasta määräaikaisesti vuodeksi 2013. Sivistyspalveluihin perustetaan kaksi luokanopettajan virkaa 1.8.2013 lukien. Taloussuunnitelmassa on huomioitu vuonna 2014 3 luokanopettajan virkaa, 2 aineenopettajan virkaa sekä uuteen terveyskeskukseen 3 laitoshuoltajan tointa, joista yksi tulee avustaviin tehtäviin osastolle. Suunnitelmavuosien henkilöstötarpeet tarkentuvat tulevissa talousarvioissa. 16
Käyttötalous Tulosalue Tp 2011 Ta 2012 Ta 2013 e Ts 2014 Ts 2015 Yleishallinto ja elinkeinojen kehittäminen tulot 192 200 432 800 482 482 menot -3 020-3 440-3 737 100-3 837-3 837 toimintakate, ulkoiset -2 828-3 240-3 304 300-3 355-3 355 toimintakate ulkoiset + sisäiset -2 536-2 693-2 751 200-2 802-2 802 Sisäiset erät vuokrat (menot) -97-103 -85 100-85 -85 it-palvelut (menot) -39-37 -66 400-66 -66 hallintopalvelut (tulot) 140 158 172 300 172 172 it-palvelut (tulot) 286 529 532 300 532 532 netto 291 547 553 100 553 553 Laskennalliset kustannukset suunnitelman mukaiset poistot -21-50 -38 000-40 -41 hallintopalvelut (menot) -57-57 -66 900-67 -67 hallintopalvelut (tulot) 720 697 791 100 791 791 yhteensä 642 590 686 200 684 683 Perusturvapalvelut tulot 2 674 2 603 2 886 100 2 886 2 886 menot -20 792-20 752-21 928 100-21 928-21 928 toimintakate, ulkoiset -18 117-18 148-19 042 000-19 042-19 042 toimintakate ulkoiset + sisäiset -19 229-19 332-20 284 400-20 284-20 284 Sisäiset erät vuokrat -669-644 -670 900-671 -671 ruokahuoltopalvelut -395-386 -407 300-407 -407 it-palvelut -47-154 -164 200-164 -164 yhteensä -1 112-1 183-1 242 400-1 242-1 242 Laskennalliset kustannukset suunnitelman mukaiset poistot -86-61 -44 700-209 -201 hallintopalvelut -233-210 -220 400-220 -220 yhteensä -319-272 -265 100-429 -421 17
Tulosalue Tp 2011 Ta 2012 Ta 2013 e Ts 2014 Ts 2015 Varhaiskasvatus- ja sivistyspalvelut tulot 1 634 1 501 1 505 700 1 506 1 506 menot -17 339-18 136-18 672 800-18 803-19 065 toimintakate, ulkoiset -15 706-16 635-17 167 100-17 298-17 560 toimintakate ulkoiset + sisäiset -20 635-22 244-22 724 600-22 855-23 117 Sisäiset erät vuokrat -2 948-3 292-3 313 200-3 313-3 313 ruokahuoltopalvelut -1 412-1 618-1 555 500-1 556-1 556 hallintopalvelut -140-158 -172 300-172 -172 it-palvelut -176-300 -261 200-261 -261 liikuntapalvelut -252-242 -255 300-255 -255 yhteensä -4 929-5 610-5 557 500-5 558-5 558 Laskennalliset kustannukset suunnitelman mukaiset poistot -204-302 -250 500-240 -237 hallintopalvelut -338-341 -351 400-351 -351 yhteensä -542-643 -601 900-591 -588 Tekniset palvelut tulot 2 429 2 168 2 184 600 2 185 2 185 menot -7 139-7 117-7 210 500-7 282-7 358 toimintakate, ulkoiset -4 710-4 948-5 025 900-5 097-5 173 toimintakate ulkoiset + sisäiset 1 040 1 298 1 220 900 1 149 1 073 Sisäiset erät it-palvelut -24-38 -40 500-41 -41 vuokrat (menot) -156-166 -162 700-163 -163 ruokahuoltopalvelut (menot) -496-896 -779 200-779 -779 kuljetuspalvelut (menot) -68-72 -71 100-71 -71 vuokrat (tulot) 2 669 2 845 2 908 600 2 909 2 909 ruokahuoltopalvelut (tulot) 2 304 2 900 2 742 000 2 742 2 742 puhdistuspalvelut (tulot) 1 005 1 157 1 118 800 1 119 1 119 kuljetuspalvelut (tulot) 68 72 71 100 71 71 liikuntapalvelut (tulot) 252 242 255 300 255 255 hallintopalvelut (tulot) 196 203 204 500 205 205 yhteensä 5 749 6 246 6 246 800 6 247 6 247 Laskennalliset kustannukset suunnitelman mukaiset poistot -2 152-2 566-2 780 600-3 163-3 533 hallintopalvelut (menot) -156-149 -152 200-152 -152 yhteensä -2 308-2 715-2 932 800-3 315-3 685 Vaalit tulot 10 10 10 10 menot -8-20 -10-10 toimintakate, ulkoiset ja sisäiset 3-10 0 0 Laskennalliset kustannukset hallintopalvelut (menot) 0-1 0 0 18
Tulosalue Tp 2011 Ta 2012 Ta 2013 e Ts 2014 Ts 2015 Tilintarkastus tulot 0 0 0 0 0 menot -12-14 -13 900-14 -14 toimintakate, ulkoiset ja sisäiset -12-14 -13 900-14 -14 Laskennalliset kustannukset hallintopalvelut (menot) 0 0-300 0 0 hallintopalvelut (tulot) 12 14 13 900 14 14 yhteensä 12 14 13 600 14 14 Työllistäminen ja muut jakamattomat erät tulot 0 150 200 000 200 200 menot -164-503 -598 900-599 -599 toimintakate, ulkoiset ja sisäiset -164-353 -398 900-399 -399 Laskennalliset kustannukset hallintopalvelut (menot) -4-10 -13 800-14 -14 Käyttötalous yhteensä tulot 6 940 6 633 7 209 200 7 268 7 268 menot -48 473-49 981-52 161 300-52 473-52 811 toimintakate, ulkoiset -41 533-43 349-44 952 100-45 205-45 543 toimintakate ulkoiset ja sisäiset -41 533-43 349-44 952 100-45 205-45 543 Sisäiset erät vuokrat (menot) -3 870-4 204-4 231 900-4 232-4 232 ruokahuoltopalvelut (menot) -2 304-2 900-2 742 000-2 742-2 742 kuljetuspalvelut (menot) -68-72 -71 100-71 -71 hallintopalvelut (menot) -140-158 -172 300-172 -172 it-palvelut (menot) -286-529 -532 300-532 -532 liikuntapalvelut (menot) -252-242 -255 300-255 -255 vuokrat (tulot) 2 669 2 845 2 908 600 2 909 2 909 ruokahuoltopalvelut (tulot) 2 304 2 900 2 742 000 2 742 2 742 puhdistuspalvelut (tulot) 1 005 1 157 1 118 800 1 119 1 119 kuljetuspalvelut (tulot) 68 72 71 100 71 71 liikuntapalvelut (tulot) 252 242 255 300 255 255 hallintopalvelut (tulot) 336 360 376 800 377 377 it-palvelut (tulot) 286 529 532 300 532 532 yhteensä 0 0 0 0 0 Laskennalliset kustannukset suunnitelman mukaiset poistot -2 463-2 980-3 113 800-3 652-4 012 hallintopalvelut (menot = tulot) -788-768 -805 000-805 -805 yhteensä -2 463-3 747-3 918 800-4 457-4 817 19
Investointiohjelma Toimielin/investointiryhmä Ta 2013 e 2014 Ts e 2015 Ts e Kunnanhallitus Kiinteä omaisuus menot 250 000 250 000 250 000 tulot 125 000 475 000 125 000 netto 125 000-225 000 125 000 Irtain omaisuus menot 20 000 20 000 tulot netto 20 000 20 000 Perusturvalautakunta Irtain omaisuus menot 70 000 tulot netto 70 000 Sivistyslautakunta Irtain omaisuus menot 20 000 20 000 20 000 tulot netto 20 000 20 000 20 000 Tekninen lautakunta Terveyskeskus menot 7 500 000 3 400 000 tulot netto 7 500 000 3 400 000 Muu talonrakennus menot 200 000 300 000 300 000 tulot netto 200 000 300 000 300 000 Ketunmaan tie menot 250 000 250 000 tulot netto 250 000 250 000 Tupoksen kevyen liikenteen väylä menot 750 000 750 000 tulot netto 750 000 750 000 Teiden ja alueiden rakentaminen menot 1 200 000 1 250 000 1 250 000 tulot netto 1 200 000 1 250 000 1 250 000 Irtain omaisuus menot 40 000 40 000 40 000 tulot netto 40 000 40 000 40 000 20
Toimielin/investointiryhmä Ta 2013 e 2014 Ts e 2015 Ts e Aineeton käyttöomaisuus menot 200 000 200 000 tulot netto 200 000 200 000 Investoinnit yhteensä menot 10 280 000 6 480 000 2 080 000 tulot 125 000 475 000 125 000 netto 10 155 000 6 005 000 1 955 000 Kunnanhallitus Kiinteä omaisuus Kunta luovuttaa maata asuntorakentamista ja yritystoimintaa varten. Luovutusmuotona on tonttien myynti ja vuokraus. Pelkästään myyntiin menevien tonttien luovuttamisesta päättää tekninen osasto. Rivitalotontin hinta on kirkonkylällä 20-30 e/m 2 ja Tupoksessa 20-30 e/m 2, omakotitalotontin hinta kirkonkylällä 12-20 e/m 2, Tupoksessa 12-35 e/m 2 ja Alatemmeksellä 4-6 e/m 2. Kerrostalotontin hinta on 80-120 e/kerros-m 2. Tontteja voidaan luovuttaa myös tarjousten perusteella. Liiketontin hinta on 60-120 e/kerros-m 2 ja teollisuustontin hinta on 5-10 e/m 2. Tonttien vuosivuokrat ovat olleet 10 % myyntihinnasta. Hallitukselle annetaan valtuudet määrätä tonttien vuokrataso suhdannetilanteen mukaan. Kunta lohkoo pääsääntöisesti tontit ja perii lohkomiskustannukset tontin myynnin yhteydessä. Vuonna 2014 tulot sisältävät maanmyyntitulojen lisäksi Tupoksen päiväkotiyksikön myyntitulot. Perusturvalautakunta Irtain omaisuus Varauduttu e-reseptin käyttöönoton edellyttämiin ohjelmisto- ja palvelinhankintoihin. Sivistyslautakunta Irtain omaisuus Varauduttu koulujen atk- ja kalustohankintoihin. Tekninen lautakunta Terveyskeskuksen uudisrakennus Kunnanvaltuusto teki elokuussa 2011 päätöksen, että terveyskeskushanke toteutetaan uudisrakennushankkeena, ei vanhan peruskorjauksena. Terveyskeskuksen suunnittelu käynnistyi syksyllä 2011. Hanke kilpailutettiin syyskuussa 2012. Talousarvioon nähden kokonaiskustannusarvio ylittyi 17 % (1,9 milj. euroa), minkä vuoksi hanke palautettiin uudelleen suunnitteluun. Hankkeen kilpailutus on tarkoitus toteuttaa tammi-helmikuussa 2013 ja terveyskeskuksen rakentaminen aloitetaan maalis-huhtikuussa 2013. Terveyskeskus on kokonaisuudessaan valmis syyskuussa 2014. Hankkeen kokonaiskustannusarvio on kalusteineen 10,9 milj. euroa. Muu talonrakennus Sisältää teknisen lautakunnan käyttösuunnitelman yhteydessä hyväksymät yksittäiset alle 168.000 euron talonrakennushankkeet. Pienissä peruskorjauksissa etusijalle asetetaan työt, jotka vaikuttavat rakennuksen peruskuntoon (vesikatto, salaojitus jne.) ja sitä kautta terveydellisiin oloihin. Toissijaisesti parannetaan rakennusten käytettävyyttä. Yleisten teiden hankkeet Tupoksen kevyen liikenteen väylä Vuosina 2013-14 on varauduttu Tupoksen kevyen liikenteen väylän rakentamisen kuntaosuuteen (1,5 milj). Hankkeen suunnittelu on käynnistynyt Tiehallinnon toimesta vuonna 2011. Tupoksen kevyen liikenteen väylä on yleisten teiden hankkeista kunnan ykköshanke. 21
Ketunmaan tie Vuosina 2013-14 on varattu yhteensä 500.000 euroa Ketunmaan tien peruskorjaukseen. Tiesuunnittelu valmistuu vuoden 2012 loppuun mennessä ja rakennussuunnittelu helmikuussa 2013. Rakentaminen aloitetaan kesällä 2013. Alueiden ja teiden rakentaminen Sisältää yksittäiset alle 168.000 euron katujen rakentamiseen, päällystämiseen, tievalaistuksen rakentamiseen, sekä puistojen ym. yleisten alueiden rakentamiseen liittyvät hankkeet. Tekninen lautakunta päättää kohteista käyttösuunnitelman yhteydessä. Irtain omaisuus Irtaimen omaisuuden hankintaan on varattu vuosittain 40.000 euroa Aineeton käyttöomaisuus Vuosina 2014-15 on varauduttu vuokra-asunto- ja/tai kumppanuushankkeisiin. Yksityisenä toteutettavat hankkeet Vuonna 2013 tullaan selvittämään lasten varhaiskasvatuksen sekä vanhustenhuollon palvelurakenne, missä yhteydessä päätetään hankkeiden toteuttamistavasta. 22
Kokonaismenot ja tulot Tp 2011 Ta 2012 Ta 2013 e Ts 2014 Ts 2015 Käyttötalousosa menot 48 473 49 981 52 161 300 52 473 52 811 tulot 6 940 6 633 7 209 200 7 268 7 268 netto 41 533 43 349 44 952 100 45 205 45 543 Investointiosa menot 14 037 8 136 10 280 000 6 480 2 080 tulot 2 418 2 235 125 000 475 125 netto 11 619 5 901 10 155 000 6 005 1 955 Tuloslaskelmaosa menot 305 696 748 000 977 979 tulot 46 530 48 102 50 141 000 50 709 51 286 netto -46 225-47 406-49 393 000-49 732-50 307 Rahoitusosa menot 2 119 2 218 2 518 400 5 418 4 040 tulot 8 815 4 310 9 005 000 7 005 2 005 netto -6 696-2 092-6 486 600-1 587 2 035 Kokonaistalous menot 64 934 61 032 65 707 700 65 348 59 910 tulot 64 703 61 280 66 480 200 65 457 60 684 netto 231-248 -772 500-109 -774 2008 2009 2010 2011 2012 2013 Toimintamenot 41 908 45 842 45 763 48 473 50 781 52 161 Rahoitusmenot 2 060 1 993 1 796 2 424 2 676 3 266 Investointimenot 4 011 4 020 10 357 14 037 5 558 10 280 Kokonaismenot 47 979 51 855 57 916 64 934 59 015 65 708 Toimintakate 33 850 37 428 38 780 41 533 44 083 44 952 e/asukas Toimintamenot 4 887 5 173 5 064 5 290 5 404 5 392 Rahoitusmenot 240 225 199 265 285 338 Investointimenot 468 454 1 146 1 532 591 1 063 Kokonaismenot 5 595 5 852 6 409 7 086 6 280 6 792 Toimintakate 3 947 4 224 4 291 4 532 4 691 4 647 Verorahoitus 4 506 4 771 4 984 5 065 5 105 5 180 *) 2008-2011 tilinpäätöstietoja, 2012 tilinpäätösarvio ja 2013 talousarvio 23
Limingan kunnan talouden kehitys 2008 2009 2010 2011 2012 2013 Asukasluku 31.12. 8 576 8 861 9 037 9 164 9 397 9 674 kasvu-% 2.1 3.3 2.0 1.4 2.5 2.9 Tuloveroprosentti 19 19.5 19.5 19.5 19.5 20.5 Verotulot 19 725 20 994 23 039 23 597 24 391 25 965 Valtionosuudet 18 918 21 278 21 998 22 821 23 576 24 146 Verorahoitus yhteensä 38 643 42 272 45 038 46 418 47 967 50 111 muutos % 13.3 9.4 6.5 3.1 3.3 4.5 e/asukas 4 506 4 771 4 984 5 065 5 105 5 180 Toimintamenot 41 908 45 842 45 763 48 473 50 781 52 161 muutos % 8.9 9.4-0.2 5.9 4.8 2.7 Toimintakate 33 850 37 428 38 780 41 533 44 083 44 952 muutos % 11.4 10.6 3.6 7.1 6.1 2.0 e/asukas 3 947 4 224 4 291 4 532 4 691 4 647 Vuosikate 4 422 4 643 6 114 4 692 3 505 4 441 e/asukas 516 524 677 512 373 459 vuosikate/poistot % 208.6 201.6 268.4 190.5 113.5 142.6 Tilikauden tulos 2 302 2 140 3 837 2 229 416 1 327 Investoinnit, netto 3 605 3 546 9 617 11 619 3 603 10 155 e/asukas 420 400 1 064 1 268 383 1 050 Investointien tulorahoitus-% 112.6 123.9 62.3 39.9 92.8 43.2 Lainakanta 10 658 9 209 11 760 18 732 19 714 26 196 e/asukas 1 243 1 039 1 301 2 044 2 098 2 708 Omavaraisuusaste, % 64.2 66.4 66.2 59.1 Kertynyt ylijäämä 2 918 4 426 5 120 5 858 6 274 7 601 e/asukas 340 499 567 639 668 786 2008-2011 tilinpäätöstietoja, 2012 tilinpäätösarvio, 2013 talousarvio 24
4. Strategiset linjaukset, valtuustokauden tavoitteet ja sitovat tavoitteet 2013 4.1. Limingan visio ja toimintaa ohjaavat arvot Lähtökohtana talousarvion ja taloussuunnitelman laatimiselle on Limingan kuntastrategia vuosille 2012-2030. Kuntastrategia perustuu arvoihin, jotka kertovat mitkä seikat koetaan ensisijaisen tärkeiksi kunnan kannalta nyt ja tulevaisuudessa: Luovuus: Esimiehinä ja päättäjinä rohkaisemme ja tuemme totuttujen toimintatapojen ja ajattelumallien kyseenalaistamista ja avointa keskustelua. Pidämme siten tärkeänä uudistumista ja kehittämistyötä ja hyödynnämme rohkeasti toimintaympäristön muutosten kehitysvoiman. Liminka luo aktiivisesti yhteistyöverkostoja. Asukaslähtöisyys: Kunnan toimintaa ja palveluja järjestettäessä huomioimme asukkaat, eri ikäryhmät ja heidän palvelutarpeensa monimuotoisuutta toteuttaen ja kehittäen aktiivisesti asiakaskyselyjä ja tyytyväisyystutkimuksia. Näiden ohjaamana pyrimme tukemaan asukkaiden omaa vastuuta ja ennaltaehkäiseviä toimintoja. Kustannustietoisuus: Olemme vastuussa resurssien parhaasta mahdollisesta käytöstä, joten toimimme taloudellisesti. Selvitämme kaikessa palvelutuotannossa ja toiminnassa palvelujen kustannustehokkaat toimintatavat. Vastuullisuus: Huomioimme toiminnan ja palvelujen vaikutukset asukkaiden, työntekijöiden ja ympäristön hyvinvointiin. Lähtökohtana kaikessa suunnittelussa pidetään viihtyisää, terveellistä ja turvallista elinympäristöä. Liminka korostaa asukkaiden vastuuta itsestä, perheestä ja ympäristöstä. Työntekijöinä ja luottamushenkilöinä huolehdimme oman tehtävämme lisäksi työyhteisön tavoitteiden saavuttamisesta. Limingan visio 2030 Liminka on itsenäinen 15.000 asukkaan dynaaminen kaupungin ja maaseudun kohtaamispaikka, jossa uusiutuva palveluverkosto luo viihtyisää ja turvallista tulevaisuutta. Liminkalaisuus perustuu yhteisöllisyyteen, vastuuseen itsestä ja ympäristöstä, sosiaaliseen oikeudenmukaisuuteen ja yrittäjyyteen. 4.2. Strategiset päämäärät, valtuustokauden tavoitteet ja kaikkia tulosalueita sitovat tavoitteet v. 2013 1. Kuntalaisten hyvinvoinnin edistäminen Limingan kunta järjestää laadukkaat ja asukaslähtöiset lakisääteiset peruspalvelut. Muita asukkaiden hyvinvointia edistäviä palveluja järjestetään eri väestöryhmien tarpeiden ja kunnan rahoitusmahdollisuuksien puitteissa. Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen huomioidaan kaikissa toiminnoissa. Tulevaisuuden haasteisiin vastataan siirtämällä painopistettä korjaavista palveluista ennaltaehkäiseviin peruspalveluihin ja laitosmaisesta asumisesta kotona asumiseen. Palveluverkkoa kehitetään järjestämällä kuntalaisille nykyaikaiset palvelut taloudellisesti kestävällä tavalla. Palvelujen järjestämistä ohjataan erikseen laadittavilla palvelujen järjestämissuunnitelmilla. Asukkaiden hyvinvointi turvataan julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin palvelutuotannolla. 25
Valtuustokauden tavoite 2013 2016 Mittari Sitova tavoite 2013 Asukkaiden omavastuun vahvistaminen Hyvinvointikertomuksen toimenpideehdotusten toteuttaminen ja hyvinvointikertomuksen indikaattorit Hyvinvointikertomuksen toteutuminen Ennalta ehkäisevän toiminnan ja varhaisen puuttumisen tehostaminen Hyvinvointikertomuksen toimenpideehdotusten toteuttaminen ja hyvinvointikertomuksen indikaattorit Hyvinvointikertomuksen toteutuminen Syrjäytymisen ehkäisy Koulupudokkaiden määrä Varusmiespalveluksen ulkopuolelle jääneet ja armeijan keskeyttäneet, % Nuorten työttömien määrä Kouluterveyskyselyn tulokset Ei koulupudokkaita Määrä ei kasva Määrä ei kasva Toteutus vuonna 2013 Työllisyyden edistyminen Työttömyysaste Pitkäaikaistyöttömien määrä ja % -osuus Kunnan osuus työmarkkinatuen kustannuksista Työttömyysaste ei nouse Määrä ei kasva Osuudet eivät lisäänny Kansantautien väheneminen Kansantaudit ja sairastavuusindeksit Sairastavuusindeksi laskee Ikäihmisten palveluiden kehittäminen Valtakunnallinen ikäihmisten laatusuositus: yli 75-vuotiaista 91 92 % asuu kotona 13 14 % saa säännöllistä kotihoitoa 5 6 % saa omaishoidon tukea 5 6 % on tehostetun palveluasumisen piirissä 3 % on hoidossa vanhainkodeissa tai pitkäaikaisessa hoidossa terveyskeskusten vuodeosastoilla 91 % asuu kotona 14 % säännöllisen kotihoidon piirissä 4 % omaishoidon tuen piirissä 9 %:lla mahdollisuus tehostettuun palveluasumiseen 2. Kilpailukyvyn ja elinvoiman vahvistaminen Lähtökohtana on kunnan elinvoiman lisääminen tukemalla yritysten kasvua, kehittymistä ja työpaikkojen lisäämistä. Elinvoiman kehittämisessä olennaista on olemassa olevan yritystoiminnan kehittäminen ja edellytysten luonti uuden yritystoiminnan syntymiselle. 26